PSK-tiedote 4/ joulukuuta (9)

Transkriptio

1 PSK-tiedote 4/ (9) Sisällysluettelo 1 PSK:n syyskokous Kokous 1.2 Uusia jäseniä 1.3 Hallituksen henkilövalinnat 1.4 Toiminnantarkastajien valinta 1.5 Kokouksen iltatilaisuus 2 Uusia standardisointikohteita 2.1 Automaation hankintasopimus 2.2 Voimalaitoksen ajotapa ja vesikemia 2.3 Dokumenttien hallintajärjestelmän metadata 2.4 Rakennustehtäväpiirustukset 3 Tiedustelu standardisointihankkeen aloittamisesta 4 PSK:n kevätseminaari PSK:n hallitukset kokoukset Plan-kummilapsemme Sethi ja Airine 1 PSK:N SYYSKOKOUS Kokous PSK Standardisoinnin sääntömääräinen syyskokous pidettiin torstaina Pohjolatalon Kansallissalissa. Kokouksessa oli 62 osallistujaa, joista ensimmäisenä paikalle saapuneet odottavat jo kokouksen alkua.

2 PSK-tiedote 4/ (9) Kokouksen avasi PSK:n hallituksen puheenjohtaja Timo Juvonen, joka avauksessaan kertoi laitostiedon tärkeydestä ja kutsui kokouksen puheenjohtajaksi kuvassa olevan Kymdata Oy:n myyntijohtaja Jari Pynnösen. Kokouksen puheenjohtaja kutsui sihteeriksi PSK Standardisoinnin toiminnanjohtaja Jari Viertävän. Pöytäkirjan tarkastajiksi sekä tarvittaessa ääntenlaskijoiksi valittiin jo perinteiseen tapaan Toivo Pulkkinen Helsingin Energiasta ja Juha-Matti Myyry Neste Jacobs Oy:ltä. 1.2 Uusia jäseniä PSK:n jäseniksi hyväksyttiin yksimielisesti seuraavat yritykset: North Karelian Sales & Service Oy Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes Ramboll Finland Oy Vapo Oy 1.3 Hallituksen henkilövalinnat PSK:n hallituksen puheenjohtajaksi vuodeksi 2015 valittiin kuvassa oleva Caverion Industria Oy:n henkilöstöjohtaja Veikko Niemi. THTH ry:n toiminnanjohtaja Timo Juvonen valittiin hallituksen jäseneksi seuraavalle kolmivuotiskaudelle. SSAB Europe Oy:n korjaamopäällikkö Mika Kotila valittiin uudelle kolmivuotiskaudelle.

3 PSK-tiedote 4/ (9) 1.4 Toiminnantarkastajien valinta Toiminnantarkastajiksi valittiin Veli Erkki Lumme Neurovision Oy:stä ja Olli-Pekka Joronen Sweco Industry Oy:stä. Veli Erkki Lummen henkilökohtaiseksi varamieheksi valittiin Juha-Matti Myyry Neste Jacobs Oy:stä ja Olli-Pekka Jorosen henkilökohtaiseksi varamieheksi valittiin Toivo Pulkkinen Helsingin Energiasta. 1.5 Kokouksen iltatilaisuus Tilaisuuden teemana oli Kyllä maalla on mukavaa ja noin 80 osallistujalla oli mukavaa aivan Helsingin ydinkeskustassa erikoisen puuarkkitehtuurin ympäröimänä. Kokouksen viihteellisestä puolesta vastasi suomalainen kansanmusiikillinen yhtye Freija, joka esitteli myös erikoisia soittimia, kuten 1350-luvulla kehitetyn nyckelharpan eli avainviulun, jossa ei ole otelautaa vaan koskettimet. Tilaviinien maistelun lomassa kuulimme hauskaa ja huumorisävytteistä kerrontaa tilaviinien valmistuksesta Tyryn viinitilan tyttäriltä, jotka olivat saapuneet paikalle Mäntyharjulta. Asiantuntevaa tietoa ottivat innoissaan vastaan PSK:n ensimmäinen puheenjohtaja Urpo Mukala Seija vaimoineen. Kaikille tutut kappaleet, kuten Finntrion Kyllä maalla on mukavaa, Hectorin Heinäpellolla sekä Junnu Vainion Käyn ahonlaitaa viihdyttivät kokousväkeä koko illan. Illan menu oli suomalaisugrilaisen ruuan ilotulitus eli löytyi sultsinoita, blinejä, perinteisiä liha- ja kalaruokia sekä jälkiruuaksi rättänää. Siitä teki vielä erikoisemman mainiot, hieman tavallisuudesta poikkeavat tilaviinit.

4 PSK-tiedote 4/ (9) 2 UUSIA STANDARDISOINTIKOHTEITA 2.1 Automaation hankintasopimus Valio Oy on ehdottanut, että PSK päivittäisi Yleiset sopimusehdot PSK , tai tekisi omat ehdot automaatiohankinnoille. Suurissa tehdashankkeissa on tarve käyttää PSK ehtoja, mutta valitettavasti sen automaatiovaatimukset ovat vanhentuneita, tai puuttuvat kokonaan esimerkiksi tietoturvan osalta. Valio Oy antaa myös työryhmän käyttöön laatimansa standardin PSK liitteen 1B, jolla paikataan sopimusehtoja automaation osalta. Liite on osa laajempaa Valion automaatioprojektin sopimusehtoja, joita käytetään puhtaissa automaatiohankinnoissa ja siitä on poistettu päällekkäisyydet PSK :n kanssa. Hallitus on päättänyt koota työryhmän PSK 26/6 päivittämään standardit PSK 2601 Liite 1 Hankintasopimus ja PSK Yleiset sopimusehdot. Työryhmään PSK 26/6 on jo ilmoittautunut seuraavat asiantuntija: Heikki Kangas Stora Enso Oyj Jukka Peltola Valio Oy Matti Kiiskinen SKOL Osmo Vainio ABB Oy Timo Leivo Insta Automation Oy Ville Vuorijärvi Sappi Finland Operations Oy Ensimmäinen kokous pidetään tiistaina Työryhmään ovat tervetulleita muutkin asiantuntijat eli ottakaa yhteyttä PSK:n toimistoon. 2.2 Voimalaitoksen ajotapa ja vesikemia Työryhmä PSK 85 ehdottaa, että se laatisi standardin, joka määrittelee eri kattilatyypeille perusajotavat sekä niissä tarvittavat vesikemian mittaussuureet ja niihin vaikuttavat annostelut. Asiat esitetään esimerkiksi matriisissa, jossa käytetään osoittimina standardin PSK 8502 näytteenotto- ja annosteluyhteiden positiointia. Hallitus on hyväksynyt työryhmän ehdotuksen. 2.3 Dokumenttien hallintajärjestelmän metadata Andritz Oy on ehdottanut, että PSK laatisi standardin dokumenttien hallintajärjestelmän metadatasta. Projekteissa tilaajilla on käytössään erilaisia DMS (Document Management System) järjestelmiä, joihin toimittajat yleensä velvoitetaan syöttämään itse toimitukseen kuuluva dokumentaatio. Tämä tulee olemaan vastakin useimmiten tilanne, eikä se ole sinällään ongelma. Usein kuitenkin tilaajan ja toimittajan DMS järjestelmissään käyttämät metadatat ovat erilaisia, mikä vaikeuttaa dokumenttien siirtoa. Jos metadatat olisivat, edes pääosin yhdenmukaisia, niin dokumenttien syöttäminen tilaajan järjestelmään olisi nopeampaa ja virheettömämpää. Tilanne on samanlainen kuin aikataulujen yhdistämisessä, joilla on erilainen metadata. Joissain tapauksissa joudutaan metadatan eroavaisuudesta johtuen syöttämään dokumentit tilaajan järjestelmään yksitellen.

5 PSK-tiedote 4/ (9) Kullakin liiketoiminta-alueella on oma metadatansa. Teollisuuden projektien tapauksessa perusmetadata dokumenteille voisi olla kuten standardissa PSK 8801 (prosessi, työvaihe, työlaji). Perusmetadatan lisäksi DMS järjestelmät tuovat dokumentteihin liittyvän metadatan kuten tekijä, pvm, revisio, vaihe, tarkoitus, doc no ja tiedoston nimi, mikä kaipaisi standardisointia teollisuuden projekteja koskien. Dokumenttien metadata vaihtelee myös liiketoiminta-alueittain, vaikka voikin olla osittain samaa. Uuden standardin laadinnassa tulisi ottaa huomioon asiaa sivuavat standardit, kuten PSK 5822 ja tutkia muita kansainvälisiä standardeja. Mahdollisimman kattava edustus työryhmässä toisi lisäksi esiin jo jäsenistön kokemat hyvät käytännöt. Hallitus on päättänyt koota työryhmän laatimaan standardin asiasta. Työryhmään PSK 58/7 on jo ilmoittautunut seuraavat asiantuntija: Kari Aarrelampi Andritz Oy Keijo Honkanen CISS Software Oy Tero Lievonen Neste Jacobs Oy Timo Juvonen THTH ry Timo Syrjänen Pöyry Finland Oy Tommi Kilpeläinen BlueCielo ECM Solutions Oy Veikko Päivärinne Sweco Industry Oy Vesa Peltonen Outotec Oyj Ensimmäinen kokous pidetään keskiviikkona Työryhmään ovat tervetulleita muutkin asiantuntijat eli ottakaa yhteyttä PSK:n toimistoon. 2.4 Rakennustehtäväpiirustukset Työryhmä PSK 30/1 aloittaa päivityksen standardeille PSK 5601, PSK 5602, SFS 4631, SFS 4632, SFS 4633, SFS 4634, SFS 4635, SFS 4636, SFS 4964, SFS 4965, SFS 5786 ja SFS 5787 sekä useille EGO-standardeille. Tarkoitus olisi julkaista yksi kattava PSK:n rakennustehtäväpiirustusten standardisarja, joka varmaankin toisi säästöjä sekä vanhojen laitosten uusimisprojekteissa että uusien laitosten suunnittelussa ja rakentamisessa. Työryhmään PSK 30/1 on jo ilmoittautunut seuraavat asiantuntija: Kari Loikkanen Efora Oy Pasi Tiilikainen Efora Oy Pekka Väkevä Lahti Energia Oy Teuvo Tuominen Pöyry Finland Oy Timo Leppänen A-Insinöörit Suunnittelu Oy Ensimmäinen kokous pidetään tiistaina Työryhmään haetaan lisää asiantuntijoita eli ottakaa yhteyttä PSK:n toimistoon.

6 PSK-tiedote 4/ (9) 3 TIEDUSTELU STANDARDISOINTIHANKKEEN ALOITTAMISESTA PSK Standardisointi järjestää alla esitetyistä uusista standardisointikohteista keskustelutilaisuuden, jonka tarkoituksena on selvittää, onko asiat mahdollista ratkaista standardisoinnilla. Tilaisuus pidetään helmikuussa 2015 Helsingissä, tarkempi aika ja paikka ilmoitetaan sen jälkeen kun osallistujamäärä on tiedossa. Ilmoitelkaa osallistumisestanne tämän vuoden loppuun mennessä. Ilmoitelkaa lisäksi, mikäli yrityksestänne joku toinen osallistuu puolestanne tai teidän lisäksi. Kunnossapitojärjestelmän tietokenttien määrittely Ramentor Oy on ehdottanut, että CMMS-järjestelmään (kunnossapidon hallintajärjestelmä) määritettävistä tietokentistä laaditaan standardi. Yritykselle tulee paljon pyyntöjä asiakkailta laatia dokumentteja käyttövarmuuden hallinnan kannalta oleellisista tietokentistä ja siitä, missä muodossa tietoa kannattaisi kerätä, jotta ihmiset sitä oikeasti syöttäisivät ja jotta sen avulla voitaisiin jatkossa tehdä kattavia tarkasteluita kohteen toiminnasta. Tällä alueella on selvästikin puutteita, eikä kansainvälisesti tehtyjä standardejakaan asiasta löydy. Standardin ajatuksena voisi olla esitellä erilaisia tarpeellisia tietokenttiä, joista standardin lukija voisi poimia omiin tarpeisiinsa sopivat. Kerätyn kunnossapitodatan sisältö ja laatu on edelleen puutteellista. Niiden tarkoitus on pääasiassa palvella juoksevaa operatiivista toimintaa, eikä niiden hyödyntämistä esimerkiksi laitteen/linjan toiminnan analysoinnin ja parantamisen kannalta ole luomisvaiheessa huomioitu tarpeeksi. Hallitus on päättänyt koota työryhmän PSK 75/5 selvittämään mahdollisesti laadittavan standardin tehtävän laajuuden ja miten muut tietojärjestelmät liittyvät määriteltäviin tietokenttiin. Ensimmäiseen kokoukseen, joka olisi keskustelutilaisuus, kutsutaan laajasti asiaan liittyvien yritysten edustajia. Kunnossapitojärjestelmän tietokenttien standardisointitehtävän laajennus THTH ry on perustuen Andritzin ja Fortumin toiveisiin ehdottanut ohjeistuksen laatimista käytön ja kunnossapidon vaatimusten huomioimiseksi investoinnin suunnittelussa. Ohjeistuksen tulisi sisältää suunnittelunprosessin eri vaiheissa suunnittelun, käytön ja kunnossapidon välillä vaihdettavan tiedon määrittelyn. Tiedonvaihdon rationalisointi edellyttää myös vaihdettavan datan tietoelementtien määrittelyä. Hallitus on päättänyt laajentaa yllä esitetyn jo aikaisemmin päätetyn kunnossapitojärjestelmien tietokenttien standardointityön aloituskokouksen kattamaan myös nämä alueet.

7 PSK-tiedote 4/ (9) 4 PSK:N KEVÄTSEMINAARI Perinteinen PSK:n kevätseminaari pidetään torstaina Finlandiatalolla Helsingissä. Tällä kertaa on vuorossa projektitoimintaseminaarin seitsemäs osa Investointiprojektin onnistunut aloitus. Tilaisuus on tarkoitettu sekä tilaajien että toimittajien edustajille. Osallistujan teknisellä tai teollisuuden alalla ei ole merkitystä, sillä luennoilla asioiden käsittely ei ota kantaa teknisiin yksityiskohtiin. PSK:n jäsenyritysten henkilökunnalle, työryhmien jäsenille ja yhteistyökumppaneillemme tilaisuus on ilmainen. Seminaaritilat on varattu 300 osallistujalle, joten tervetuloa kaikki asiasta kiinnostuneet. Mikäli paikat kuitenkin loppuvat kesken, niin seminaariin otetaan osallistujat ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautua voi sähköpostitse osoitteeseen psk@psk-standardisointi.fi. Seminaarin ohjelma ja luennoitsijaesittely ovat tämän tiedotteen liitteenä. 5 PSK:N HALLITUKSEN KOKOUKSET 2015 Mikäli jäsenistöllä on kysyttävää tai jäsenyritys haluaa jostain asiasta kuulla hallituksen mielipiteen, voitte lähettää viestin PSK:n hallitukselle ennen kokousta. Kokousajat on sovittu seuraavasti: Kokous 1/2015, tilinpäätös, Caverion, Vantaa Kokous 2/2015, standardien päivitystarve, Pöyry, Vantaa Kokous 3/2015, toiminnan suunnittelu, Tallinna Kokous 4/2015, budjetointiperusteet, SKF, Espoo Kokous 5/2015, yleiset asiat, Ostrobotnia, Helsinki Kokous 6/2015, varainhoito, PSK, Helsinki

8 PSK-tiedote 4/ (9) 6 PLAN-KUMMILAPSEMME SETHI JA AIRINE Kummilapsemme Sethi-Raphael on täyttänyt 18 vuotta. Tämä merkitsee sitä, että kummisuhde PSK:n kanssa päättyy. On ollut hienoa tukea ja seurata Sethi-Raphaelin kasvamista aikuiseksi ja saada kuulumisia matkan varrelta. Plan on tehnyt suurta projektia asuinalueella ja lisännyt ihmisten tietoisuutta lastensuojelusta sekä kouluttanut lasten opettajia ja seurakunnan työntekijöitä jakamaan tietotaitojaan. Asuinalueella on myös lisätty koulutusta suuronnettomuuksiin valmistautumisessa ja luonnonkatastrofien välttämisessä sekä perustettu kaksi paikallisradiota, joissa tiedotetaan asioista. PSK ottaa uuden kummilapsen Planin kautta alkuvuodesta, tansanialaisen tytön, josta kerromme lisää seuraavassa tiedotteessa. Toisen kummilapsemme Airine Peterin kummina jatkamme edelleen. Hänkin on päässyt jo 14-vuoden ikään, joten kasvaminen nuoreksi aikuiseksi on kovaa vauhtia käynnissä. Airine käy edelleen peruskoulua lempiaineenaan matematiikka. Kuvassa vasemmalla olevalta Airinelta menee noin puolitoista tuntia päivässä koulumatkoihin. Perhe on pysynyt terveenä. Asuinalueella onkin panostettu erityisesti yhteisön omien jäsenien kouluttamiseen terveyden saralla ja tunnistamaan erilaisia sairauksia. Plan on kouluttanut ja valistanut vanhempia ja lapsia juomavesihygienian tärkeydestä, terveydestä ja monipuolisen ravinnon tärkeydestä.

9 PSK-tiedote 4/ (9) Rauhallista joulua ja iloista uutta vuotta 2015! PSK Standardisointiyhdistys ry Jari Viertävä toiminnanjohtaja Pia Koponen sihteeri LIITTEET PSK:n kevätseminaarin 2015 ohjelma ja luennoitsijaesittely JAKELU Jäsenyritykset, työryhmien jäsenet, hallitus, SFS, METSTA, SESKO, THTH, KPY

10 PSK:N KEVÄTSEMINAARI FINLANDIA-TALOSSA TORSTAINA (2) PROJEKTITOIMINTA Ⅶ INVESTOINTIPROJEKTIN ONNISTUNUT ALOITUS Tavoite Investointiprojektissa on asioita, joiden väärin tekeminen tai niihin liittyvät väärät valinnat hankaloittavat projektin kulkua ja voivat ääritapauksissa aiheuttaa koko investoinnin epäonnistumisen. Projektin alussa on myös asioita, joiden tekemättä tai sopimatta jättäminen aiheuttaa jatkossa hankaluuksia, jotka yleensä realisoituvat turhina kustannuksina. Luentojen tarkoituksena on varmistaa, että jo projektin aloitus onnistuu ja että joskus itsestään selviltä tai vähäpätöisiltä tuntuvat asiat sovitaan ja niihin kiinnitetään tarpeellinen huomio. Tilaisuuden osallistujat voivat haastaa luennoitsijat ja kyseenalaistaa esitettyjä totuuksia, jolloin uudet ideat saavat tilaisuuden tulla esille. Kohderyhmä Tilaisuus on tarkoitettu sekä tilaajien että toimittajien edustajille. Osallistujan teknisellä tai teollisuuden alalla ei ole merkitystä, sillä luennoilla asioiden käsittely ei ota kantaa teknisiin yksityiskohtiin. PSK:n jäsenyritysten henkilökunnalle, työryhmien jäsenille ja yhteistyökumppaneillemme tilaisuus on ilmainen. Seminaaritilaksi on varattu yli 300 henkeä vetävä Finlandia-talon Helsinki-sali, joten tervetuloa kaikki asiasta kiinnostuneet. Mikäli paikat kuitenkin loppuvat kesken, niin seminaariin otetaan osallistujat ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset sähköpostilla osoitteeseen psk(a)psk-standardisointi.fi. Seminaarin puheenjohtajaksi on kutsuttu johtaja Tommi Juntunen Outotec (Finland) Oy:stä. Hänellä on pitkä kokemus investoinneista ja niiden toteutuksista. Eri teknologiaratkaisut, uudet ja vanhat, ovat Outotec (Finland) Oy:llä päivittäin selvitystyön alla. Niiden vaikutus ei ulotu ainoastaan kaupan saamiseen vaan myös pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin ja investointiprojektien onnistumiseen kaikkien osapuolten kannalta. Ohjelma Klo 8.30 Klo 9.00 Klo 9.30 Klo Klo Ilmoittautuminen ja aamukahvi Seminaarin avaus Avauksessa esitetään yhteenveto kyselystä, joka tehtiin edellisessä PSK:n kevätseminaarissa. Siihen on koottu eri henkilöiden tietoon tulleita projektin aloituksen onnistumisia. Lisäksi avauksessa esitellään, mihin asioihin Outotec Finland Oy panostaa käynnistäessään kansainvälisen toimitusprojektin jo tarjousvaiheessa. Laitossuunnittelun johtaja Tommi Juntunen, Outotec (Finland) Oy Toimittaja-arviointi ja tilaajasta johtuva toimitusriski Investointiprojekti on täynnä tilaaja-toimittaja-suhteita. Molemmat osapuolet voivat aiheuttaa toisilleen riskejä. Luennolla esitellään, miten toimittaja-arviointi tehdään standardin PSK 8404 mukaan ja mitä toimittajan pitää tietää tilaajasta ennen sitovan tarjouksen antamista. Diplomi-insinööri Kaj von Weissenberg, Inspecta Sertifiointi Oy Tauko Esisuunnittelu ja teknologian valinta ydinvoimaprojektissa Monen projektin investointipäätöksen perustana on esisuunnittelu. Ydinvoimahankkeissa laajan alihankintaverkoston täytyy kyetä tuottamaan korkeaa laatua ajallaan. Lisäksi ydinvoimaprojekteissa viranomaisvalvonta on tarkkaa: rakentamis- ja käyttölupien lisäksi viranomainen valvoo myös toteutuksen yksityiskohtia rakentamisen aikana. Esisuunnittelun onnistuminen ja toteutukseen valmistautuminen ovat tärkein ydinvoimainvestoinnin onnistumiseen vaikuttava tekijä. Professori Juhani Hyvärinen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

11 2 (2) Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Tauko Projektin yhteisen metadatan hyödyntäminen Yhdessä sovittu käytettävä metadata antaa paljon mahdollisuuksia, mutta se pitää määritellä riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta siitä on oikeasti hyötyä. Luennolla kerrotaan, miten metadataa voi hyödyntää ja esitellään standardiin PSK 8801 perustuva uusi lähestymistapa aikataulujen yhdistämiselle. Projektipäällikkö Kari Aarrelampi, Andritz Oy Lounas Toimitusketjun tietotekninen yhteensopivuus kansainvälisessä projektissa Luennolla esitellään toteutuneita tietoteknisiä ratkaisuja, kun projektin veturina on konsultti. Koko toimitusketjun pitäisi pystyä täyttämään loppukäyttäjän asettamat vaatimukset. Kun sopimus on allekirjoitettu, ratkaisujen etsinnälle ei enää ole aikaa. Toimitusketjun heikoimman lenkin aiheuttama lisäkustannus siirtyy helposti ketjussa ylempänä olevan maksettavaksi. Suunnittelujärjestelmien päällikkö Juha-Matti Myyry, Neste Jacobs Oy Tauko Sopimukset, laki ja miten niitä luetaan Lisääkö vai rajoittaako sopimussakko toimittajan vastuuta? Entä takuu, onko se vastuun lisäys vai rajoitus? Esityksessä vertaillaan sopimusten nimenomaisia ehtoja niihin, jotka tulevat voimaan, kun asiasta ei ole erikseen sovittu. Pitääkö pienellä painettukin lukea? Entä laki ja minkä maan laki kansainvälisissä sopimuksissa? Varatuomari, KTT Helena Haapio, Lexpert Oy Kahvitauko Ihminen investointien pyörteissä Filosofi Esa Saarinen Loppukeskustelu Seminaarin jälkeen pidetään klo PSK:n sääntömääräinen kevätkokous, johon kaikki ovat tervetulleita. Kokouksen jälkeen päivän teemaa voi jäädä pohtimaan perinteisesti tarjoiltavan illallisen ja virvokkeiden merkeissä.

12 PSK:N KEVÄTSEMINAARI FINLANDIA-TALOSSA (2) PROJEKTITOIMINTA Ⅶ INVESTOINTIPROJEKTIN ONNISTUNUT ALOITUS PUHEENJOHTAJA: Insinööri Tommi Juntunen toimii laitossuunnittelun johtajana Outotec (Finland) Oy:ssä. Hänellä on pitkä kokemus kansainvälisten investointiprojektien toteuttamisesta, suunnittelun johtamisesta, suunnitteluorganisaation ja toimintajärjestelmien kehittämisestä. Erityisen läheinen aihe hänelle on asiantuntijoiden johtaminen, johtamisen kehittäminen ja johtamisessa kehittyminen. Hyvään projektien toteutukseen meitä auttaa kaikkien projektien osa-alueiden saumaton yhteensovittaminen. Sopimukset on oltava kunnossa niin kaupallisilta, kuin teknillisiltäkin osiltaan. Toteuttava organisaatio on mitoitettava tehtävän mukaan ja varmistettava oikeanlaisilla henkilöillä oikeissa paikoissa. Onnistunut aloitus on kaiken a ja o. Hyvin suunniteltu ja johdettu projekti on mahdollista viedä maaliin menestyksekkäästi niin, että projektiin osallistuneet jaksavat jatkaa myös seuraaviin projekteihin. LUENNOITSIJAT: Diplomi-insinööri Kaj von Weissenberg toimii liiketoimintapäällikkönä Inspecta Sertifiointi Oy:ssä. Hän on kokenut laatujohtamisen ammattilainen ja vastaa Inspectalla toimittaja-arvioinneista. Vuodesta 2005 hän on toiminut puheenjohtajana yli 50 suuryrityksen muodostamissa tilaajaklustereissa ja arvioinut tilaajien valtuuttamana satoja toimittajia. PSK Standardisointi kutsui von Weissenbergin mukaan standardisointityöryhmään, jossa hänen asiantuntemuksensa on nopeuttanut merkittävästi toimittaja-arviointien arviointiperusteiden laatimista. Aikaisemmin von Weissenberg on toiminut mm. 10 vuotta laatujohtajana Oraclella ja 4 vuotta Suomen Laatumestarit Oy:n toimitusjohtajana. Tekniikan tohtori Juhani Hyvärinen on Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) ydinvoimatekniikan mallinnuksen professori. Hänellä on pitkä kokemus ydinvoima-alalta. Ennen professuuria hän toimi 6 vuotta Fennovoiman ydintekniikkajohtajana ja sitä ennen 19 vuotta Säteilyturvakeskuksen palveluksessa. LUTissa hän keskittyy ydinteknisen lämpö- ja virtaustekniikan tutkimukseen ja joustavaan ydinvoimantuotantoon. Hyvärinen on tunnettu ydinturvallisuuden ja -tekniikan asiantuntija. Hän oli STUKissa keskeisessä roolissa valmistelemassa vuoden 2001 periaatepäätöstä ja vuoden 2005 rakentamislupapäätöstä, joka johti Olkiluoto 3:n rakentamiseen. Fennovoimassa hänen tehtävänään oli valmistella ydinvoimalaitosvalinta tekniseltä kannalta, mukaan lukien laitoksen polttoaine- ja jätehuolto. STUKin aikanaan Hyvärinen tuli tunnetuksi myös tutkimuksellisista innovaatioistaan; kansallisessa ydinturvallisuustutkimusohjelmassa hän käynnisti lentokonetörmäyskoeohjelman, josta on nyttemmin kasvanut VTT:lle mittava kansainvälisesti rahoitettu tutkimusprojekti

13 Diplomi-insinööri Kari Aarrelampi toimii projektipäällikkönä Andritz Oy:ssä EPCprojektien kehitys- ja toteutustehtävissä. Hänellä on lähes 30 vuoden kokemus paperi-, sellu- ja kemian teollisuuden investointiprojektien eri tehtävistä kotimaassa ja ulkomailla viidessä eri maassa. Hänellä on kokemusta konsultin, tilaajan, toimittajan ja yrittäjän rooleista. Aarrelampi aloitti työuransa aikataulusuunnittelijana ja jatkoi projektityömaille valvontaan sekä työmaapäällikön tehtäviin. Komennuksia kertyi kaikkiaan kahdeksan, kestäen yhteensä yhtä monta vuotta. Tämän jälkeen hän on ollut projektipäällikkönä suunnittelu-, toteutus ja kehitysprojekteissa. Hän on johtanut useita ERP- ja DMS-järjestelmien hankkeita sekä kehittänyt projektin ohjauksen järjestelmiä. Tärkeimpänä osaamisenaan hän pitää kokonaisnäkemystä siitä, miten voi parhaiten vaikuttaa projektin onnistumiseen ja vähentää riskejä sekä sopimuksissa että toteutuksissa. Niistä asioista hän haluaa jakaa kokemuksiaan osallistumalla standardisointitoimintaan ja luennoimalla projektin ohjauksesta. Insinööri Juha-Matti Myyry toimii suunnittelujärjestelmien päällikkönä Neste Jacobs Oy:ssä. Hänellä on monipuolinen kokemus koko ICT-alalta ja hän on pystynyt tekemään siitä suunnittelu- ja projektitoiminnan tuottavan osan. Hän on ollut mukana monien standardien laadinnassa, tietosisällön tuottamisessa, suunnittelujärjestelmien hankinnassa ja kehityksessä sekä teollisuuslaitosten mallintamisessa ja tiedon hallinnassa. ICT-alalta ei löydy alueita, joissa hän ei olisi ollut jollain tavalla mukana. Myyry on myös tunnettu innostavana luennoitsijana. Hänellä on mielipiteitä, jotka herättävät paljon keskustelua ja johtavat usein kuulijat tekemään ratkaisuja parantaakseen oman yrityksensä ICT-suorituskykyä. Varatuomari, KTT, Master of Quality Helena Haapio on helsinkiläinen juristi, yrittäjä ja sopimusvalmentaja. Hän auttaa yrityksiä käyttämään sopimuksia ennakoivasti tulosten parantamiseen ja oikeudellisten ongelmien torjuntaan. Ennen oman yrityksensä Lexpert Oy:n perustamista hän työskenteli teollisuuslakimiehenä Wärtsilä-konsernissa. Helenasta sopimukset ovat liian tärkeitä jäädäkseen yksin juristien asiaksi. Hän on tehnyt pitkään pioneerityötä ammattirajat ylittävän sopimuskiinnostuksen kasvattamiseksi ja projektisopimusten toimivuuden parantamiseksi. Väitöskirjassaan hän tarkasteli sopimuksia liiketoiminnan näkökulmasta, johtamisen ja viestinnän välineinä. Tutkimuksen näkyvin uutuusarvo on sopimusten visualisoinnissa, jossa hyödynnetään muotoiluajattelun työkaluja sopimusten ja sopimusriskien hallinnassa. PSYYKKAUSLUENNOITSIJA: 2 (2) Esa Saarinen on arjen filosofi, Aalto-yliopiston professori ja Hyvinkäältä kotoisin oleva tavallinen sälli, joka asuu Helsingin keskustassa, rakastaa perhettään ja haluaa auttaa ihmisiä onnistumaan elämässään unelmien ehdoin. Filosofin suuri unelma on kävellä Bulevardilla 80-vuotiaana vaaleanpunaiseen smokkiin pukeutuneena, täysin kaljuuntuneena, rakastettunsa Kuningattaren kanssa, katsoen tätä samoin rakastunein silmin kuin seurusteluaikana 1980-luvun alkupuolella. Luennot ovat toimintani pääympäristö. Pyrin siihen, että ihminen voisi luennoillani uudistaa omaa ajatteluaan ja oman elämänsä näköaloja hienotunteisessa, hellän dynaamisessa hengessä. Tavoitteena on löytää rikastetta omaan inhimilliseen kasvuun. Lähestymistapani on filosofinen mutta samalla elämyksellinen. Elämä tapahtuu arjessa. Siksi ankkuroin tarkasteluni arkisiin tilanteisiin. Tavoitteeni on, että jokainen saa uusia näköaloja oman arkensa valoihin ja varjokohtiin, työhönsä ja yksityiselämäänsä, itseensä ja toisiin ihmisiin ja oman elämänsä suuriin linjoihin.