PSK-tiedote 4/ joulukuuta (7)

Transkriptio

1 PSK-tiedote 4/ (7) Sisällysluettelo 1 PSK:n syyskokous Kokous 1.2 Uusia jäseniä 1.3 Hallituksen henkilövalinnat 1.4 Toiminnantarkastajien valinta 1.5 Kokouksen viihdepuoli 2 Standardisointi 2.1 Vahvistetut standardit 2.2 Kumottavat standardit 3 Myös koneen käyttäjä voi soveltaa koneturvallisuusstandardeja 4 Uudet jäsenet esittelyssä - Kontram Oy 5 PSK:n kevätseminaari Planin sivuilta poimittua 1 PSK:N SYYSKOKOUS Kokous PSK Standardisoinnin sääntömääräinen syyskokous pidettiin torstaina Ritarihuoneella. Kokouksessa oli ennätykselliset 68 osallistujaa ja illanviettoon osallistui yli 80 jäsentä. Kokouksen puheenjohtajaksi kutsuttiin projektiryhmän päällikkö Jukka Hämäläinen YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy:stä. Sihteeriksi kutsuttiin PSK Standardisoinnin toiminnanjohtaja Jari Viertävä. Pöytäkirjan tarkastajiksi sekä tarvittaessa ääntenlaskijoiksi valittiin jo perinteiseen tapaan Toivo Pulkkinen Helsingin Energiasta ja Heikki Juntunen UPM Kymmene Oyj:ltä.

2 PSK-tiedote 4/ (7) 1.2 Uusia jäseniä PSK:n jäseniksi hyväksyttiin yksimielisesti seuraavat yritykset: Adven Oy Agnico-Eagle Oy Arctech Helsinki Shipyard Oy JETS consulting Oy Kymdata Oy Rolls-Royce Oy Ab Taisto Jaatinen esitteli kokousväelle JETS consulting Oy:n toimintaa. Mikko Rajamäki esitteli kokousväelle Adven Oy:n toimintaa. PSK:n jäseneksi on tullut tänä vuonna yhdistyskokoukseen mennessä 13 uutta yritystä. Jäsenistön yhteinen liikevaihto on nyt ennätykselliset yli 62 miljardia euroa. 1.3 Hallituksen henkilövalinnat Vuoden 2013 hallituksen puheenjohtajana jatkaa kuvassa oikealla oleva CTS Engtec Oy:n myyntijohtaja Juha Kemppi ja hallituksen jäsen YIT Teollisuus Oy:n henkilöstöjohtaja Veikko Niemi valittiin uudelle kolmivuotiskaudelle.

3 PSK-tiedote 4/ (7) 1.4 Toiminnantarkastajien valinta Toiminnantarkastajiksi valittiin Veli Erkki Lumme Neurovision Oy:stä ja Olli-Pekka Joronen Sweco Industry Oy:stä. Veli Erkki Lummen henkilökohtaiseksi varamieheksi valittiin Juha-Matti Myyry Neste Jacobs Oy:stä ja Olli-Pekka Jorosen henkilökohtaiseksi varamieheksi valittiin Toivo Pulkkinen Helsingin Energiasta. 1.5 Kokouksen viihdepuoli Kokouksen kulttuuripuolesta vastasi Musiikkiteatteri Kapsäkin Spagettiooppera. Kapsäkin taiteilijat sulattivat kokousväen hienoilla esityksillään. Ooppera oli kolmiosainen ja esitys oli rytmitetty hienosti gourmet - illallisen kanssa. Maailman parhaat aariat esitettiin tosissaan ja ammattitaidolla, mutta Auervaaraseikkailun päähenkilö Gabriel oli kuitenkin parhaimmillaan ilman peruukkia ja kalsarit jalassa. Se kaikki tapahtui niin nopeasti, että papparazzitkaan eivät ehtineet sitä ikuistamaan. Ritarihuone sopi puitteidensa puolesta upeasti rokokoohengessä esitetylle oopperalle, siitä kiitokset Suomen aatelistolle, joka ylläpitää tätä upeaa kokonaisuutta. Kokousväkeä kiinnosti erityisesti seinillä olevat kaikki Suomen aatelissukujen vaakunat kuten marsalkka Mannerheimin. Tästä pääset Lauri Pietiläisen kuvaamaan ja laatimaan kuvakoosteeseen

4 PSK-tiedote 4/ (7) 2 STANDARDISOINTI 2.1 Vahvistetut standardit PSK:n hallitus on vahvistanut seuraavat standardit: PSK 8403 Yrityksen tietoteknisen osaamisen kartoitus. Kyselylomake. 14 s. PSK 6152 Teollisuuden kone- ja laitehankinnat. Keskipakopumppu. Tekninen erittely. 9 s. 2.2 Kumottavat standardit Hallitus on päättänyt, että standardi SFS 3853 pitäisi kumota vanhentuneena ja sen korvaa standardi PSK MYÖS KONEEN KÄYTTÄJÄ VOI SOVELTAA KONETURVALLISUUS- STANDARDEJA Työnantajan (tässä tarkoitetaan koneen hyödyntäjää) on jatkuvasti seurattava koneen toimintakuntoa ja pyrittävä jatkuvasti parantamaan ja kehittämään työoloja. Näin todetaan käyttöasetuksessa (403/200) ja työturvallisuuslaissa (738/2002). Ei siis riitä, että kone on edelleenkin sitä aikoinaan koskeneiden vaatimusten mukainen, vaan turvallisuutta on parannettava sitä mukaa, kun käytettävissä olevat menetelmät ja tekniikan kehitys tekevät sen mahdolliseksi. Työnantajan on tunnettava oman alansa turvallisuusvaatimukset ja seurattava teknistä kehitystä. Työantajan kannattaa soveltaa koneturvallisuusstandardeja edellä mainittujen vaatimusten toteuttamisessa, vaikka standardit on laadittu pääasiassa koneiden valmistajille. Koneturvallisuusstandardeista saa tietoja käytettävissä olevasta turvallisuustasosta ("the state of art") ja suojausteknisistä ratkaisuista sekä apua riskin arvioinnin suorittamiseen. Riskin suuruuden ja merkityksen tarkka arviointi ei ole tarpeen, jos sovelletaan konetyyppikohtaisia turvallisuusstandardeja (ns. C- tyypin koneturvallisuusstandardit). Joka tapauksessa turvallisuustoimenpiteiden suunnittelu standardien avulla on helpompaa: vertaamalla käytössä olevien koneiden riskejä ajan tasalla olevien standardien vaatimuksiin työnantaja voi arvioida ja suunnitella riskien pienentämisen toimenpiteet siten, että tämä ero ei ole liian suuri.

5 PSK-tiedote 4/ (7) Yhdenmukaistetut koneturvallisuusstandardit Yhdenmukaistettujen koneturvallisuusstandardien tarkoituksena on tukea ja avustaa tuotteiden valmistajia ja muita markkinoille saattavia konedirektiivissä (2006/42/EY) esitettävien vaatimusten toteuttamisessa. Yhdenmukaistettujen standardien luettelo julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä (EUVL). Yhdenmukaistetun standardin soveltaminen takaa vaatimustenmukaisuusolettamuksen konedirektiivin olennaisiin vaatimuksiin nähden niiltä osin kun kyseinen standardi niitä käsittelee. Konedirektiiviin liittyvät turvallisuusstandardit jaotellaan kolmiportaisen hierarkian mukaan A-, B- ja C-tyypin standardeihin: A-tyypin standardi määrittelee koneturvallisuuden perusfilosofian (perusterminologian, riskin arvioinnin periaatteet ja turvallisuussuunnittelun periaatteet; A-tyypin standardi on SFS-EN ISO 12100) B-tyypin standardit käsittelevät suunnittelijoiden tarvitsemaa horisontaalista perustietoa (kuten melun ja tärinän hallintaa ja mittaamista, ergonomiaa, turvalaitteita, suojuksia, kulkuteitä ja turvaetäisyyksiä) C-tyypin standardit sisältävät yksityiskohtaisia yksittäisten koneiden tai koneryhmien turvallisuusvaatimuksia, jotka osittain toteutetaan viittaamalla A/B-tyypin standardeihin. METSTAn koneturvallisuuskomitea METSTA ry hoitaa ja organisoi koneturvallisuuteen liittyvää standardisointia Suomessa. METSTAn koneturvallisuuskomitea K 114 seuraa koneturvallisuuteen liittyvää standardisointia ja lainsäädäntöä sekä osallistuu A- ja B-tyypin standardien laadintaan asiantuntijoidensa välityksellä. Tarpeen mukaan K114 ottaa kantaa standardien ja niihin liittyvän lainsäädännön tulkintaan. Komitean jäsenyys avaa ainutlaatuisen mahdollisuuden verkostoitua alan eturivin asiantuntijoiden kanssa. Konetyyppikohtaisia C-tyypin standardeja laaditaan useissa komiteoissa. Näistä komiteoista saa parhaiten tietoa METSTAn kotisivuilta Myös koneita hyödyntävien sidosryhmien kannattaa osallistua standardisointiin! Tästä pääset yhdenmukaistettujen koneturvallisuusstandardien luetteloon Jukka-Pekka Rapinoja Asiantuntija METSTA ry

6 PSK-tiedote 4/ (7) 4 UUDET JÄSENET ESITTELYSSÄ - KONTRAM OY Kontram Oy on yksi Suomen johtavia automaation sekä mittaustekniikan tuote- ja ratkaisuntarjoajia. Yritys toimittaa sekä suomalaiselle teollisuudelle että vientiin teknologisesti innovatiivisia osia ja kokonaisuuksia automaation ja mittaustekniikan eri osa-alueilla. Kontram Oy on osa kansainvälistä Indutrade-konsernia, joka koostuu useista itsenäisistä teknistä kauppaa harjoittavista yrityksistä. 5 PSK:n kevätseminaari Perinteinen PSK:n kevätseminaari pidetään torstaina Pörssitalolla Helsingissä. Tällä kertaa on vuorossa projektitoimintaseminaarin viides osa Projekti liiketoiminnan näkökulmasta. Kun seminaarin ohjelma esiteltiin tämän vuoden syyskokouksen osallistujille, eräs kommentti oli, että ohjelma sopii hyvin myös yritysten korkeimmalle johdolle. Toivottavasti tämä viesti menee myös yritysjohdon tietoon. PSK:n jäsenyritysten henkilökunnalle, työryhmien jäsenille ja yhteistyökumppaneillemme tilaisuus on ilmainen. Seminaaritilat on varattu 150 osallistujalle, joten tervetuloa kaikki asiasta kiinnostuneet. Mikäli paikat kuitenkin loppuvat kesken, niin seminaariin otetaan osallistujat ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautua voi sähköpostitse osoitteeseen psk@psk-standardisointi.fi. Seminaarin ohjelma on tämän tiedotteen liitteenä. 6 Planin sivuilta poimittua Lokakuussa julkaistu Koska olen tyttö -raportti osoittaa, että köyhyyden, syrjinnän ja väkivallan lisäksi tyttöjen koulutusta rajoittavat puutteellinen lainsäädäntö, aseelliset konfliktit ja luonnonkatastrofit. Tytöt eivät pääse jatkamaan opintojaan yläkoulussa, saati sitä korkeammilla koulutusasteilla. Koulutuksen laatu on monissa maissa huono, ja siitä kärsivät niin tytöt kuin pojatkin. Kaikilla tytöillä on oikeus oppia ja opiskella. Yhä useammat tytöt aloittavatkin opintiensä, ja monin paikoin koulunpenkillä istuu enemmän tyttöjä kuin poikia. Liian usein tyttöjen koulutie päättyy kuitenkin alakouluun. Planin vuosittain julkaistava kampanjaraportti keskittyy tänä vuonna teini-ikäisiin tyttöihin. Se kysyy, mitä tyttöjen elämässä tapahtuu aikuisuuden kynnyksellä ja miksi teinitytöt jäävät koulun ulkopuolelle useammin kuin muut.

7 PSK-tiedote 4/ (7) Teini-ikä on tyttöjen koulutuksen kannalta ratkaisevaa aikaa: tyttöjä aletaan kohdella aikuisina naisina, ja heidän tehtävänään on huolehtia entistä enemmän kotitöistä ja valmistautua tulevaan äitiyteensä. Usein se tarkoittaa, ettei tyttöjen elämässä ole enää aikaa koulunkäynnille. Tyttöjen laadukas koulutus on yksi parhaista keinoista katkaista sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyyden kierre. Laadukas koulutus tarkoittaa, että kaikki tytöt saavat käydä koulua, jossa oppivat itsensä ja yhteisönsä kannalta olennaisia tietoja ja taitoja. Tavoitteena on, että myös tytöt voivat toteuttaa mahdollisuutensa ja lunastaa roolinsa perheidensä, yhteisöjensä ja yhteiskuntiensa täysivaltaisina jäseninä. Tätä kaikkea tukee myös PSK Standardisointi ja on kohta kouluttanut Tansanian Mbingun alueella jo aikuistuvan kummipoikamme Sethin sekä kohta teini-ikäisen kummityttömme Airinen. Rauhallista joulua ja iloista uutta vuotta 2013! PSK Standardisointiyhdistys ry Jari Viertävä toiminnanjohtaja Pia Koponen sihteeri JAKELU Jäsenyritykset, työryhmien jäsenet, hallitus, SFS, METSTA, SESKO, KPY

8 PSK:N KEVÄTSEMINAARI PÖRSSITALOSSA TORSTAINA (2) PROJEKTITOIMINTA Ⅴ PROJEKTI LIIKETOIMINNAN NÄKÖKULMASTA Tavoite Luennoilla käsitellään projektin talouteen liittyviä asioita, jotka toteuttajien ja yritysjohdon on hyvä tietää. Projektiliiketoiminta on yhä enenevässä määrin teollisuudessa vallitseva tapa toimittaa tilaajan haluamia tuotteita ja palveluja, mutta yritykset eivät välttämättä tunnista sen erityispiirteitä. Seminaarissa keskitytään mm. eri maissa vallitseviin kaupallisiin käytäntöihin kuten tarjouspyyntöön, tarjouksen sitovuuteen sekä sopimuskohtien ja lainsäädännön suhteeseen. Sopimukset pitää tehdä suurella tarkkuudella, sillä rahavirtojen ohjauksella liiketoiminnassa on tärkeä rooli sekä projekti- että yritystasolla. Ohjaksista on siis pidettävä tiukasti kiinni, kun sekä tilaajan että toimittajan pitää tehdä omalla tahollaan tulosta. Seminaarin yhtenä tavoitteena on, että eri osapuolet osaavat hoitaa asiat etukäteen niin hyvin, että sopimusta ei tarvitse lukea oikeussaleissa. Kaikki sopimuksethan tehdään nykyään kirjallisesti ja jos niitä joudutaan juristien kanssa tulkitsemaan, niin projektipeli kovenee. Kohderyhmä Tilaisuus on tarkoitettu sekä tilaajien että toimittajien edustajille. Osallistujan teknisellä tai teollisuuden alalla ei ole merkitystä, sillä luennoilla asioiden käsittely ei ota kantaa teknisiin yksityiskohtiin. PSK:n jäsenyritysten henkilökunnalle, työryhmien jäsenille ja yhteistyökumppaneillemme tilaisuus on ilmainen. Seminaaritilaksi on varattu 150 henkeä vetävä Pörssisali, joten tervetuloa kaikki asiasta kiinnostuneet. Mikäli paikat kuitenkin loppuvat kesken, niin seminaariin otetaan osallistujat ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset sähköpostilla osoitteeseen psk(a)psk-standardisointi.fi. Seminaarin puheenjohtajaksi on kutsuttu liiketoimintayksikön johtaja Risto Koivunen ÅF-Consult Oy:stä. Hänellä on pitkä kokemus projekteista ja niiden talouteen vaikuttavista joskus arvaamattomistakin tekijöistä. Hän painottaa, että taloudellinen onnistuminen ei ole tuurista kiinni vaan ammattitaitoisesti johdettua työn suorittamista. Ohjelma Klo 8.30 Klo 9.00 Klo 9.30 Klo Ilmoittautuminen ja aamukahvi Seminaarin avaus Mikäli kaikki osaprojektit onnistuvat, voidaan uskoa kokonaisprojektinkin onnistuvan. Näin ei kuitenkaan ole aina tapahtunut. Avauksessa esitellään yhteenveto kyselystä, joka tehtiin edellisessä PSK:n kevätseminaarissa. Siihen on koottu eri henkilöiden tietoon tulleita ongelmia enemmän kuin niiden ratkaisuja. Pahin moka oli väärän teknologian valinta. Tärkeintä on tunnistaa mahdolliset ongelmatilanteet ajoissa, jotta niihin ehditään hakea ratkaisuja. Liiketoimintayksikön johtaja Risto Koivunen, ÅF-Consult Oy Projektiliiketoiminnan tutkimustuloksilla onnistumiseen Projektiliiketoiminta. Painopisteen valinta: keskittyminen projektin tuotteeseen/tulokseen, vai suunnitelman mukaiseen toteutukseen. Projekti useamman yrityksen verkostona: johtamisen rajojen tunnistaminen oman yrityksen ja muiden yritysten rajapintojen yli ulottuvissa kokonaisuuksissa. Liiketoimintasuhteet. Projektiyrityksen huomion kohde: asiakas vai toimittajat/alihankkijat. Projektiyrityksen liiketoimintamalli. Lyhyt ja pitkä aikajänne. Projektin menestyskriteerit. Yrityksen ja projektin yhtäaikaisen johtamisen logiikka ja ristiriidat. Projektiliiketoiminnan professori Karlos Artto, Aalto-yliopisto Tauko

9 2 (2) Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Tarjouspyynnöstä sopimukseen ja toimitukseen ilman yllätyksiä Projekti koostuu yleensä lukuisista alihankkijoista eri puolilta maailmaa. Eri maiden lainsäädäntö ja käytännöt vaihtelevat, niin myös viranomaisten vaatimukset. Sopimuksiin voi sisältyä velvoitteita ja vastuita, vaikkei niistä ole sovittu. Kannattaa olla siis tarkkana. Lopuksi sopimuksen teksti pätee vai päteekö? Riippuuko sekin siitä, minkä maan lain mukaan sopimusta tulkitaan? Kuinka kaupallis-juridinen tieto voidaan tehdä näkyväksi ja ymmärrettäväksi niin että osapuolet selviytyvät sopimus- ja säädösviidakossa? Varatuomari Helena Haapio Lexpert Oy Tauko Projektin rahavirtojen mallintaminen Mitä merkitystä on 14 päivää netto verrattuna 30 päivää netto? Kun toimituksessa on paljon suuria projekteja, kahdella viikollakin on merkitystä. Tulorahoitusta pitää ohjailla ja siihen vaikuttaa projektin toimenpiteet. Kun kassasta loppuu väliaikaisesti rahat, on konkurssi lähellä. Tekniikan tohtori Jean-Peter Ylén, VTT Lounas Case 1: Epäonnistunut kehitysprojekti voi olla sankaritarinakin Kehitysprojekti on panos, josta rahoittajat odottavat tuottoa. Luennolla esitetään, miten kehitysprojekti poikkeaa toimitusprojektista ja miten sen onnistumista mitattiin Nero Research Oy:ssä. Toimitusjohtaja Veli Erkki Lumme, Neurovision Oy Tauko Case 2: Kun projekti täyttyy ongelmista ja rahahanat sulkeutuvat Uuden yrityksen perustaminen vaatii rohkeutta ja uskoa omaan ideaan. Tuotteen kehitysprojektissa tulee kuitenkin usein odottamattomia yllätyksiä. Esityksessä halutaan kertoa Savonia Power Oy:n liiketoiminnan karusta puolesta, menettämättä kuitenkaan uskoa tulevaan. Ex-teknologiajohtaja Jukka Huttunen, Savonia Power Oy Kahvitauko Johtaako raha vai ihmiset Luennolla valotetaan johtamiskulttuurin ajautumista Suomessa vikaraiteille veturin oltua usean vuoden ajan raha. Mikä meni vikaan ja mitä tästä pitäisi ottaa opiksi? Tähän antaa vastauksen entinen Nokia Mobile Phones- liiketoimintaryhmän lakiasiainjohtaja. Mietiskelijä Anne-Liisa Palmu, Villa Felix Loppukeskustelu Seminaarin jälkeen pidetään klo PSK:n sääntömääräinen kevätkokous, johon kaikki ovat tervetulleita. Kokouksen jälkeen päivän teemaa voi jäädä pohtimaan perinteisesti tarjoiltavan illallisen ja virvokkeiden merkeissä.