PSK-tiedote 4/ (9)

Transkriptio

1 PSK-tiedote 4/ (9) Sisällys 1 PSK:n hallitus 2 PSK:n syyskokous Kokouksen kulku 2.2 Uusia jäseniä 2.3 Hallituksen henkilövalinnat 2.4 Toiminnantarkastajien valinta 2.5 Kokouksen kulttuuriosuus 3 Standardisointi 3.1 Vahvistetut standardit 3.2 Kumottava standardi 3.3 Uudet standardisointikohteet 3.4 Uusia työryhmiä 4 Uudet jäsenet esittelyssä 4.1 Betamet-konserni 4.2 Fineweld-konserni 5 PSK:n tuleva toiminnanjohtaja Jukka Koistinen esittäytyy 6 PSK:n kevätseminaari Pörssitalolla 1 PSK:N HALLITUS PSK:n hallitus on kokoontunut kaksi kertaa edellisen tiedotteen jälkeen. Tämän vuoden viimeisessä kokouksessa hallitus päätti, koska kuluvan vuoden tuloksesta näyttää tulevan hyvä, että vuoden 2015 tilinpäätöksessä siirretään stipendirahastoon. Hallituksen tavoitteena on, että jäsenyrityksissä käännytään PSK:n puoleen opinnäytetöiden rahoituksessa silloin, kun aihe liittyy myös standardisointiin. Näin opinnäytetyöt palvelisivat laajemminkin PSK:n jäsenkuntaa. Mikäli jäsenistö haluaa tuoda jonkin asian hallituksen tietoisuuteen tai käsiteltäväksi niin seuraavassa on tiedoksi vuoden 2016 hallituksen kokoukset ja teemat: Hallituksen kokous 1/2016, tilinpäätös Hallituksen kokous 2/2016, standardien päivitystarve Hallituksen kokous 3/2016, toiminnan suunnittelu Hallituksen kokous 4/2016, budjetointiperusteet Hallituksen kokous 5/2016, yleiset asiat Hallituksen kokous 6/2016, varainhoito

2 PSK-tiedote 4/ (9) 2 PSK:N SYYSKOKOUS 2015 PSK Standardisoinnin syyskokous ja sen jälkeinen kulttuuritapaaminen pidettiin Ostrobotnian juhlasalissa. Tilaisuudessa oli 80 osallistujaa ja tunnelma oli hyvin yhteisöllinen, monien vuosien ja projektien aikaiset yhteistyökumppanit tapasivat toisiaan. Puheen sorina oli korvia huumaavaa ja se oli Bottan historiaan erityisesti sopivaa, sillä tässä talossa on tapahtunut vaikka mitä. Talo on päässyt todistamaan monen kansallisen käännekohdan tapahtumia, kuten jääkäriliikkeen perustamisen. Jääkäriliike hankki nuorille suomalaisille sotilaskoulutusta Venäjää vastaan sotineen Saksan keisarikunnan armeijassa, sai alkunsa juhlakerroksen nykyisessä Jääkärihuoneessa, johon myös kokoukseen osallistujat pääsivät tutustumaan kokouksen alun leppoisan kahvittelun lomassa. 2.1 Kokouksen kulku PSK Standardisoinnin hallituksen puheenjohtaja Veikko Niemi toivotti osallistujat tervetulleiksi ja kertoi avauksessaan, kuinka laitosten suunnitteluympäristö on muuttunut vuosikymmenten varrella. Kun ennen yksilöt suunnittelivat laitoksia piirustuslautojensa ääressä, tarvitaan nykyään myös toisenlaista osaamista. Suunnittelu ja toteutus ovat kansainvälistä vuorovaikutusta tietoverkkojen välityksellä. Tähän myös PSK:n pitää reagoida. Perusstandardit ovat tällä hetkellä hyvässä kunnossa, mutta suunnitteluympäristön muutoksen vuoksi standardisoinnin painopistealue tulee olemaan tiedonsiirron alueella. Kokouksen puheenjohtajaksi kutsuttiin kuvassa oikealla Wika Finland Oy:n toimitusjohtaja Tapio Moisio, joka puolestaan kutsui sihteeriksi PSK Standardisoinnin toiminnanjohtaja Jari Viertävän. Puheenjohtaja ja sihteeri ovat helpottuneita, kun kokouksen alussa ollut käyttöjärjestelmien yhteensopivuus ratkaistiin ensimmäisen kerran PSK:n historiassa muistitikulla. Tämän digitalisaatiosta johtuvan episodin jälkeen puheenjohtaja veti kokouksen läpi leppoisan jämäkästi. Kokousväki oli hyvin yksimielinen ja kaikki olivat tyytyväisiä tehtyihin päätöksiin.

3 PSK-tiedote 4/ (9) 2.2 Uusia jäseniä Sihteeri totesi, että PSK Standardisoinnin vuosi jäsenmäärällä mitattuna on ollut erittäin hyvä. Kevätkokouksessa hyväksyttiin 9 uutta jäsentä ja nyt syyskokouksessa 5 yritystä, joiden toiminnan sihteeri esitteli kokousväelle. Syyskokous hyväksyi yksimielisesti uusiksi jäseniksi seuraavat yritykset: Nokianvirran Energia Oy PrePipe Group Viafin-konserni Betamet-konserni Fineweld-konserni 2.3 Hallituksen henkilövalinnat PSK:n hallitus ehdotti, että hallituksen puheenjohtajana jatkaa henkilöstöjohtaja Veikko Niemi Caverion Industria Oy:stä. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2.4 Toiminnantarkastajien valinta Toiminnantarkastajiksi valittiin Veli Erkki Lumme Neurovision Oy:stä ja Olli-Pekka Joronen Sweco Industry Oy:stä. Veli Erkki Lummen henkilökohtaiseksi varamieheksi valittiin Juha-Matti Myyry Neste Jacobs Oy:stä ja Olli-Pekka Jorosen henkilökohtaiseksi varamieheksi valittiin Toivo Pulkkinen Helsingin Energiasta. Valinnat olivat yksimielisiä. 2.5 Kokouksen kulttuuriosuus Kokousväkeä viihdytti Musiikkiteatteri Kapsäkki esityksellään Kabaree Berlin, mikä pohjautuu 1920-luvun Berliinin salakapakoiden tunnelmaan ronskilla ja viettelevän viekoittelevalla sävyllä. Esityksen lomassa nautittiin saksalainen meny eli tietysti villisikaa ja oli sitä pakollista hapankaaliakin, mutta tällä kertaa kreemin muodossa. Kuvassa odotellaan illallistarjoilun aloittamista. Kolmiosaisen musiikkinäytelmän väliajoilla tarjoilua jatkettiin huomaamattomasti. Baarikin oli jo avattu, mutta sen suosio oli kuumimmillaan vasta esityksen jälkeen.

4 PSK-tiedote 4/ (9) Vanhana kabareetaiteilijana oopperalaulaja Reetta Ristimäki näytti, miten ääni lähtee tarvittavalla voimalla, mutta epäselväksi jäi, oliko hänellä ja pianistilla suhde. Salakapakassa osattiin myös akrobatiaa. Henkeä pidätellen kokousväki seurasi, kuinka akrobaatti välillä vain yhden käden varassa esitteli mitä huimimpia suorituksia. Kuvakooste linkissä 3 STANDARDISOINTI 3.1 Vahvistetut standardit Hallitus on vahvistanut seuraavat standardit: PSK 2930 Teollisuusputkiston käyttöönotto. 10 sivua PSK 4210 Putkiluokka E63C1B painelaitekäyttöön. Kuumaluja seostamaton teräs. Saumaton teräsputki. 14 s. PSK 4211 Putkiluokka E100C1B painelaitekäyttöön. Kuumaluja seostamaton teräs. Saumaton teräsputki. 14 s. PSK 4212 Putkiluokka E160C1B painelaitekäyttöön. Kuumaluja seostamaton teräs. Saumaton teräsputki. 14 s. PSK 4213 Putkiluokka E250C1B painelaitekäyttöön. Kuumaluja seostamaton teräs. Saumaton teräsputki. 15 s. PSK 4214 Putkiluokka e63c2b painelaitekäyttöön. Kuumaluja mo-seosteinen teräs. Saumaton teräsputki. 15 s. PSK 7301 Putkiston kannatus. Kannakkeiden vaatimustenmukaisuuden varmistaminen. 3. p. 4 s. PSK 7302 Putkiston kannatus. Kannakestandardien käyttö. 2. p. 16 s. PSK 7306 Putkiston kannatus. Ohjaukset ja kiintopisteet. 2. p. 7 s. PSK 7307 Putkiston kannatus. Putkisanka A. DN p. 7 s. PSK 7308 Putkiston kannatus. Putkisanka B. DN p. 6 s. PSK 7309 Putkiston kannatus. Putkisanka C. DN p. 4 s. PSK 7310 Putkiston kannatus. Putkisanka D. DN p. 5 s. PSK 7311 Putkiston kannatus. Putkisanka E. DN p. 5 s. PSK 7312 Putkiston kannatus. U-sanka. 2. p. 3 s. PSK 7320 Putkiston kannatus. Liukukannatin, matala. DN p. 9 s.

5 PSK-tiedote 4/ (9) PSK 7321 Putkiston kannatus. Liukukannatin, matala. DN p. 9 s. PSK 7322 Putkiston kannatus. Liukukannatin, matala. DN p. 8 s. PSK 7323 Putkiston kannatus. Liukukannatin, korkea. DN p. 10 s. PSK 7324 Putkiston kannatus. Liukukannatin, korkea. DN p. 11 s. PSK 7325 Putkiston kannatus. Liukukannatin, korkea. DN p. 10 s. PSK 7326 Putkiston kannatus. Liukukannatin, erikoiskorkea. DN p.10 s. PSK 7327 Putkiston kannatus. Liukukannatin, erikoiskorkea. DN p. 10 s. PSK 7328 Putkiston kannatus. Liukukannatin, erikoiskorkea. DN p. 10 s. PSK 7340 Putkiston kannatus. Riippukannakkeet. Rakenteet. 2. p. 8 s. PSK 7341 Putkiston kannatus. Riippukannakkeet. Ripustustanko. 2. p. 2 s. PSK 7342 Putkiston kannatus. Riippukannakkeet. Kolmiolevy. 2. p. 4 s. PSK 7343 Putkiston kannatus. Riippukannakkeet. Kiinnike A. 2. p. 2 s. PSK 7344 Putkiston kannatus. Riippukannakkeet. Kiinnike B. 2. p. 2 s. PSK 7345 Putkiston kannatus. Riippukannakkeet. Kiinnike C. 2. p. 2 s. PSK 7346 Putkiston kannatus. Riippukannakkeet. Kannatinorsi. 2. p. 4 s. PSK 7347 Putkiston kannatus. Riippukannakkeet. Silmämutteri. 2. p. 2 s. PSK 7348 Putkiston kannatus. Riippukannakkeet. Kierrekorvake. 2. p. 2 s. PSK 7349 Putkiston kannatus. Riippukannakkeet. Vanttiruuvi. 2. p. 3 s. PSK 7350 Putkiston kannatus. Riippukannakkeet. Jatkosmuhvi. 2. p. 2 s. PSK 7353 Putkiston kannatus. Ripustusjousi. 2. p. 9 s. PSK 7360 Putkiston kannatus. Kynsiohjain. 2. p. 3 s. PSK 7361 Putkiston kannatus. Ohjain. 2. p. 3 s. PSK 7362 Putkiston kannatus. Estopala. 2. p. 3 s. PSK 7364 Putkiston kannatus. Tasokannattimet. 2. p. 11 s. PSK 7365 Putkiston kannatus. Kiinnityslevy. 2. p. 2 s. PSK 7370 Putkiston kannatus. LM- ja LM/KM-putkien kannakointi. Suunnitteluohjeita. 2. p. 12 s. PSK 7372 Putkiston kannatus. Putkisanka DN sisähalkaisijan mukaan standardoiduille LM-putkille ja LM-vahvistetuille muoviputkille. 2. p. 3 s. PSK 7373 Putkiston kannatus. Putkisanka DN sisähalkaisijan mukaan standardoiduille LM-putkille ja LM-vahvistetuille muoviputkille. 2. p. 3 s. PSK 7374 Putkiston kannatus. Putkisanka dn ulkohalkaisijan mukaan standardoiduille kestomuoviputkille. 2. p. 3 s. PSK 7375 Putkiston kannatus. Putkisanka dn ulkohalkaisijan mukaan standardoiduille kestomuoviputkille. 2. p. 3 s. PSK 7376 Putkiston kannatus. Liukukannatin DN sisähalkaisijan mukaan standardisoiduille LM-putkille ja LM-vahvistetuille muoviputkille. 2. p. 7 s. PSK 7377 Putkiston kannatus. Liukukannatin DN sisähalkaisijan mukaan standardoiduille LM-putkille ja LM-vahvistetuille muoviputkille. 2. p. 7 s. PSK 7378 Putkiston kannatus. Liukukannatin DN sisähalkaisijan mukaan standardisoiduille LM-putkille ja LM-vahvistetuille muoviputkille. p. 7 s. PSK 7379 Putkiston kannatus. Liukukannatin dn ulkohalkaisijan mukaan standardoiduille kestomuoviputkille. 2. p. 7 s. PSK 7380 Putkiston kannatus. Liukukannatin dn ulkohalkaisijan mukaan standardoiduille kestomuoviputkille. 2. p. 7 s. PSK 7381 Putkiston kannatus. Liukukannatin de ulkohalkaisijan mukaan standardoiduille kestomuoviputkille. 2. p. 7 s.

6 PSK-tiedote 4/ (9) 3.2 Kumottavat standardit Hallitus ehdottaa, että SFS kumoaa standardin SFS 4396 Teollisuusputkiston käyttöönotto. 1979, koska PSK 2930 korvaa sen. 3.3 Uudet standardisointikohteet PSK-käsikirja 4 päivittäminen Painelaitetyöryhmän PSK 49/3 sisältä tuli pyyntö, että PSK-käsikirja 4 käydään läpi ja standardit päivitetään niiltä osin kuin painelaitedirektiivin muutokset vaativat. Hallitus päätti, että perustetaan uusi työryhmä PSK 49/4 hoitamaan asian kuntoon. Standardi dokumenttien luokittelusta Neste Jacobs, Outotec ja Pöyry ovat ehdottaneet, että PSK laatisi standardin dokumenttien luokittelusta standardin IEC pohjalta. Tarkoitus olisi lisätä edellä mainittuun standardiin uusi hierarkiataso, joka kuvaa yksittäiset dokumenttityypit kuten PIkaavio/virtauskaavio/lohkokaavio/tasekaavio. Tällä voitaisiin yhtenäistää dokumenttien tyypitystä riippumattomiksi tilaajasta ja toimittajasta. PSK:n hallitus päätti, että perustetaan uusi työryhmä laatimaan asiasta standardi. 3.4 Uudet työryhmät PSK 89 Tiedonsiirtoprosessin kokonaisuuden hallinta Työryhmään on jo ilmoittautunut seuraavat asiantuntija: Juha Kiuru Oy Botnia Mill Service Ab Juha-Matti Myyry Neste Jacobs Oy Jukka Puustinen UPM-Kymmene Oyj Pekka Siltanen VTT Timo Juvonen Timo Juvonen Timo Syrjänen Pöyry Finland Oy Arto Marttinen Collaxion Oy Ensimmäinen kokous pidetään keskiviikkona PSK 90 Laitekortit Työryhmään on jo ilmoittautunut seuraavat asiantuntija: Johanna Mäki Helen Oy Tero Junkkari UPM-Kymmene Oyj Väinö Nieminen Mainiot Software Oy Kaleva Helin Mainiot Software Oy Vesa Tanttari Fortum Power and Heat Oy Timo Syrjänen Pöyry Finland Oy Aki Minkkilä Caverion Industria Oy Tatu Pekkarinen Caverion Industria Oy Ensimmäinen kokous pidetään keskiviikkona

7 PSK-tiedote 4/ (9) PSK 91 Käyttövarmuuslaskennan datat Työryhmään on jo ilmoittautunut seuraavat asiantuntija: Kari Komonen Kunnossapitoyhdistys Promaint ry Ville Pätäri Empower Oy Jarmo Valtokari SSAB Europe Oy Juha Kautto Outotec (Finland) Oy Jukka Plattonen MaxiPoint Oy Turkka Lehtinen Ramentor Oy Sami Eerikäinen Nokian Renkaat Oyj Jukka Örn Helen Oy Tero Junkkari UPM-Kymmene Oyj Vesa Tanttari Fortum Power and Heat Oy Aki Minkkilä Caverion Industria Oy Tatu Pekkarinen Caverion Industria Oy Ensimmäinen kokous pidetään keskiviikkona Työryhmiin ovat tervetulleita muutkin eli ottakaa yhteyttä PSK:n toimistoon. 4 UUDET JÄSENET ESITTELYSSÄ 4.1 Betamet-konserni Betamet-konserni on erikoistunut teollisuuden koneasennus- ja modernisointiprojekteihin. Se on saavuttanut vankan ammattitaidon ja laajan kokemuksen uusien laitteistojen asentamisesta ja modernisointia kaipaavien laitteiden uudistamisesta. Kokonaisprojekteissa se vastaa suunnittelusta, asennuksista ja käyttöönotosta. Se tekee myös laitteiden ja kokonaisten tehtaiden siirtoja. 4.2 Fineweld-konserni Fineweld-konserni on yksi Pohjoismaiden suurimmista teollisuusputkistojen valmistukseen ja asennukseen erikoistuneista yrityksistä. Putkistot ja teräsrakenteet esivalmistetaan yrityksen omalla konepajalla ja asennetaan paikalleen lyhyessä ajassa pienellä työmaamiehityksellä. Yrityksen erikoisosaamista ovat kaivos- ja prosessiteollisuuden putkisto-, teräsrakenne- ja laiteasennukset.

8 PSK-tiedote 4/ (9) 5 PSK:N TULEVA TOIMINNANJOHTAJA JUKKA KOISTINEN ESITTÄYTYY Olen espoolainen vuonna 1965 syntynyt tehdassuunnittelun diplomi-insinööri. Koko työurani olen ollut erilaisissa tehtävissä prosessiteollisuuden laitostoimitusten parissa kotimaisissa ja kansainvälisissä hankkeissa. Kokemusta on kertynyt monipuolisesti eri teollisuuden aloilta kuten kemia, kaivos ja metallurgia, lääke, biopolttoaineet, sellu ja paperi sekä voimalaitos. Suunnittelun ja sen valvonnan, laitosten käyttöönoton, henkilöstön johdon, työkalujen kehityksen ja projektinhallinnan kautta olen saanut laaja-alaisen kokemuksen tehdassuunnittelusta ja prosessitekniikasta. Työnantajinani ovat olleet merkittävät yritykset muun muassa Outotec, Outokumpu Technology, Rintekno, Jaakko Pöyry International, JPI Process Contracting ja Imatran Voima. Tietotekniikka ja sen sovellutukset ovat olleet kiinnostavia ja ne ovat tulleet osaksi työelämääni. Viime aikoina olen ollut kehitystehtävissä osallistuen monipuolisesti tietojärjestelmien, työkalujen ja toimintaohjeiden kehittämiseen. Projekteja on ollut paljon yhtä aikaa ja useat asiat ovat olleet samanaikaisesti tärkeysjärjestyksessä päällimmäisinä, joten koordinaatiota olen harjoitellut erilaisten pallopelien parissa. Vapaa-aikaani vietän perheeni, liikunnan, ulkoilun, kalastuksen, askartelun ja valokuvauksen parissa. Urheilu on erityisen lähellä sydäntäni ja olen valmentanut jalkapalloa ja yleisurheilua, kokenut yleisurheilutuomari ja myös itse kilpailen yleisurheilussa. Urheilun kautta tapahtumien järjestäminen on tullut minulle mieluisaksi ja olisi hienoa, jos voisin järjestää jonkin liikunnallisen tapahtuman vaikka PSK Standardisoinnin sidosryhmille, mutta katsotaan nyt ensiksi, miten perinteisten kevätseminaarien ja syksyn kulttuurikokousten järjestely hoidetaan kunnialla.

9 PSK-tiedote 4/ (9) 6 PSK:N KEVÄTSEMINAARI PÖRSSITALOLLA PSK Standardisointi järjestää jäsenistölleen perinteisen päivän mittaisen maksuttoman kevätseminaarin Projektitoiminta VIII Investointiprojektin onnistunut päättäminen" Helsingin Pörssitalossa torstaina Luennoilla käsitellään projektin oikeanlaista päättämistä, jotta tilaaja ja toimittaja voivat hyödyntää siitä saatavaa teknistaloudellista tietoa seuraavassa investoinnissa. Luentojen tarkoituksena on varmistaa, että projektin päättäminen onnistuu ja että vähäpätöisetkin puutteet tulevat korjatuiksi, mutta eivät estä toimituksen vastaanottoa. Jos projektin aloitus onnistuu hyvin, voidaan olettaa, että se päättyykin hyvin, tällöin myös laitoksen elinkaaren hallinnan pitäisi onnistua. PSK:n jäsenyritysten henkilökunnalle, työryhmien jäsenille ja yhteistyökumppaneillemme tilaisuus on ilmainen. Seminaaritilat on varattu 150 osallistujalle, joten tervetuloa kaikki asiasta kiinnostuneet. Mikäli paikat kuitenkin loppuvat kesken, niin seminaariin otetaan osallistujat ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautua voi sähköpostitse osoitteeseen psk@psk-standardisointi.fi. Seminaarin ohjelma on tämän tiedotteen liitteenä. Rauhaisaa Joulua ja Menestystä Vuodelle 2016 PSK Standardiisoiintiiyhdiistys ry Jari Viertävä toiminnanjohtaja Pia Koponen sihteeri JAKELU Jäsenyritykset, työryhmien jäsenet, SFS, Metsta, Sesko, Muoviteollisuus

10 PSK:N KEVÄTSEMINAARI PÖRSSITALOSSA TORSTAINA (2) PROJEKTITOIMINTA Ⅶ INVESTOINTIPROJEKTIN ONNISTUNUT PÄÄTTÄMINEN Tavoite Investointiprojekti pitää päättää oikein, jotta tilaaja ja toimittaja voivat hyödyntää siitä saatavaa teknistaloudellista tietoa seuraavassa investoinnissa. Projektin turha pitkittyminen aiheuttaa myös turhia kuluja sekä tilaajalle että toimittajalle. Projekti voidaan päättää, kun siihen löytyy yhteinen näkemys ja tahtotila. Luennoilla esitetään, mitä ovat puutelistan kriteerit vastaanoton hyväksymiselle ja milloin tilaaja voi olla vastaanottamatta toimitusta tai milloin se on otettava vastaan. Luentojen tarkoituksena on varmistaa, että projektin päättäminen onnistuu ja että vähäpätöisetkin puutteet tulevat korjatuiksi, mutta eivät estä toimituksen vastaanottoa. Jos projektin aloitus onnistuu hyvin, voidaan olettaa, että se päättyykin hyvin, tällöin myös laitoksen elinkaaren hallinnan pitäisi onnistua. Kohderyhmä Tilaisuus on tarkoitettu sekä tilaajien että toimittajien edustajille. Osallistujan teknisellä tai teollisuuden alalla ei ole merkitystä, sillä luennoilla asioiden käsittely ei ota kantaa teknisiin yksityiskohtiin. PSK:n jäsenyritysten henkilökunnalle, työryhmien jäsenille ja yhteistyökumppaneillemme tilaisuus on ilmainen. Seminaaritilaksi on varattu 150 henkeä vetävä Pörssisali, joten tervetuloa kaikki asiasta kiinnostuneet. Mikäli paikat kuitenkin loppuvat kesken, niin seminaariin otetaan osallistujat ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset sähköpostilla osoitteeseen psk(a)psk-standardisointi.fi. Seminaarin puheenjohtajaksi on kutsuttu toimitusjohtaja Pauli Harila Normaint Oy:stä. Hänellä on näkemys investointiprojektien päättämisen vaikutuksista laitoksen elinkaarikustannuksiin ja tämä näkemys on syntynyt vuosien aikana kunnossapitotoiminnan näkökulmasta. Hän on nähnyt sekä onnistuneita että epäonnistuneita projektien päättämisiä. Tärkeintä on erottaa suuret kysymykset lillukanvarsista ja pyrkiä näkemään ongelmatilanne puolueettomasti, jotta investointiprojektia ei tarvitse päättää välimiesoikeudessa. Ohjelma Klo 8.30 Klo 9.00 Klo 9.30 Klo Klo Ilmoittautuminen ja aamukahvi Seminaarin avaus Avauksessa esitetään yhteenveto kyselystä, joka tehtiin edellisessä PSK:n kevätseminaarissa. Siihen on koottu eri henkilöiden tietoon tulleita projektin päättämisen onnistumisia ja epäonnistumisia. Lisäksi avauksessa esitellään, mihin asioihin tilaajan ja toimittajan pitää panostaa päättäessään projektia. Toimitusjohtaja Pauli Harila Normaint Oy Toimituksen luovutus vai vastaanotto Omistusoikeuden siirtyminen toimittajalta tilaajalle vaatii tiettyjä toimenpiteitä. Luennolla esitetään kriteerejä luovutukselle yhtä hyvin kuin vastaanotolle sekä velvollisuuksia, vastuita ja valtuuksia tässä merkittävässä projektin vaiheessa. Pahimmassa tapauksessa kyseessä voi olla joko korvausvelvollisuus tai pakkovastaanotto. Lakiasiainjohtaja Julia Ormio, Amec Foster Wheeler Energia Oy Tauko Jälkilaskennalla tehokkuutta projektitoimintaan Projektin luovutuksen jälkeen on helpottava olo, oli projekti sitten onnistunut tai epäonnistunut. Jälkilaskenta kertoo, miksi lopputulos oli sellainen kuin oli. Jälkilaskenta usein jää tekemättä, mutta järjestelmällisellä tiedon keruulla projektin aikana se on nykytekniikalla lähes automaattista. Toimitusjohtaja Jarmo Räihä, Necom Oy

11 2 (2) Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Klo Tauko Tavoitteena täydelliset laitostiedot kunnossapitojärjestelmässä Tilaajan näkökulmasta kunnossapitojärjestelmästä pitää löytyä laitoksen kaikkien laitteiden ja koneiden korjaukseen sekä huoltoon tarvittavat tiedot. Miten ne toimittajilta saadaan, ei pitäisi olla projektin loppuvaiheen tehtävä, mutta kuitenkin usein näin on. Head of maintenance support Risto Varala, UPM-Kymmene Oyj Lounas Case 1: Laitostietojen siirto ARTTU-järjestelmään Tiedon laadun merkitys, hyvän ohjeistuksen merkitys, tietojen jalostaminen ennen siirtoa, tietojen päivitykset projektin aikana ja elinkaaren hallinta kerätyllä tiedolla. Miten valmiita modernit järjestelmät ovat investointien yhteydessä tapahtuvaan tietojen vastaanottoon? Johtaja Jouko Kiiveri, MainIoT Software Oy Tauko Case 2: Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään Investointiprojekteissa teknisten tietojen kerääminen toimittajilta ja suunnittelutoimistoilta sekä niiden jalostaminen vietäväksi SAP-järjestelmään sisältää mm. toimintopaikkahierarkian, laitteet, osaluettelot, varaosat ja ennakkohuollot. Kokemuksia ja huomioitavia asioita. Projektipäällikkö Pasi Seppänen, Oy Botnia Mill Service Ab Kahvitauko Laitoksen suorituskykymittauksista elinkaaren hallintaan Laitos suunnitellaan vuoden tuotantoa varten. Kun suorituskyky on todettu sovituksi, se halutaan pitää sellaisenaan tai sitä halutaan nostaa. Syntyy tuottoja ja kustannuksia. Kunnossapitokustannuksilla pidetään suorituskykyä suunnitelluissa rajoissa ja joillain toisilla kustannuksilla sitä nostetaan. Nämähän pitäisi erottaa jotenkin toisistaan, jotta laitoksen elinkaaren aikana sen kannattavuutta voidaan arvioida uusien markkinatilanteiden ja teknologioiden keskellä. Dosentti Kari Komonen Ihmisen suorituskykymittauksista elinkaaren hallintaan Ihmisen syntyessä tehdään ensimmäinen suorituskykymittaus, kymmenen pistettä tai jotain muuta. Kasvatusprojektin seuraavan 18 vuoden aikana tehdään lisää suorituskykymittauksia, minkä jälkeen alkaa itsenäinen elinkaaren hallinta. Valitettavasti yksilöitä verrataan aina valtavirran keskiarvoon, jolloin heidän erilaiset lahjakkuuden lajit eivät pääse esille ja heidän elinkaaren hallintaakaan ei aina ymmärretä. Taiteilija pohtii taiteilijan elämää suhteessa sivistyksen merkitykseen kansakunnalle. Taiteilija M.A. Numminen Loppukeskustelu Seminaarin jälkeen pidetään klo PSK:n sääntömääräinen kevätkokous, johon kaikki ovat tervetulleita. Kokouksen jälkeen päivän teemaa voi jäädä pohtimaan perinteisesti tarjoiltavan illallisen ja virvokkeiden merkeissä.