Schol hanke Väliraportti Väliraportti 1. Oppimisympäristöjen kehittämistoiminnan koordinaatiohanke
|
|
- Kari Mäkelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 [Kirjoita teksti] 2011 TOP TOP School hanke Schol hanke Väliraportti Oppimisympäristöjen kehittämistoiminnan koordinaatiohanke Väliraportti 1 Riitta Juusenaho Tampereen kaupunki
2 Väliraportti nro 1 hanketiedot Hankkeen nimi: TOP School Oppimisympäristöjen kehittämistoiminnan koordinaatiohanke EAKR rahoitusohjelma: Länsi Suomi Toimintalinja: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Projektityyppi: kehittämisprojekti Vastuuviranomainen: Pirkanmaan Liitto Aloituspäivä: Päättymispäivä: Toteuttaja: Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä Vastuuhenkilö: tilaajajohtaja Raportoija: hankejohtaja Riitta Juusenaho
3 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDE JA TAVOITTEET käynnistynyt TOP School hankkeen lähtökohtana on Tampereella opetuksen ja sen infrastruktuurin kehittämistyön sirpaleisuus sekä tästä seurannut koulutuksen laaja alaisuuden ja strategisen pitkäjänteisyyden puute. Vaikuttavuuden vuoksi olisi tärkeää, että oppimisympäristöjen kehittäminen kytkettäisiin oppilaitosten kokonaisvaltaiseen kehittämistyöhön ja keskitettäisiin sekä yhtenäistettäisiin oppimisympäristöihin kohdentuva projektitoiminta. Oppimisympäristöjen kehittämistoiminnan koordinaatiohanke, TOP School hanke toteuttaa osaltaan kaupunkistrategian Tampere on korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen keskittymäpäämäärää. Sen sisällöllinen tehtävä kulminoituu kolmeen valtuustokauden tavoitteeseen: 1) koulutuksen kansainvälisyyttä ja työelämälähtöisyyttä on lisätty, 2) tamperelaiset oppilaitokset ovat vetovoimaisia ja 3) kaupungin ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä on lisätty. Hanke tukee ja vahvistaa myös Tampereen seudun koulutusosaamiseen liittyvää yritystoimintaa. Tampereen kaupunki varmistaa hankeen kautta kansallisen Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian toteutumista. TOP School hankkeen tavoitteena on nostaa tamperelaiset oppimisympäristöt kansallisiksi ja kansainvälisiksi referenssikohteiksi luomalla kaupunkiin keskitetty kehittämistoiminnan koordinaatiopiste, joka koordinoi, tukee ja edistää uusia toimintamalleja. Yhteiseen visioon perustuva kehittämistoiminta parantaa koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta ja vahvistaa tamperelaisten nuorten jatko opintomahdollisuuksia. TOP School hankkeessa oppimisympäristöjä tarkastellaan laajasti tilojen, uusien viestintäteknologiasovellusten ja ohjelmistojen, työyhteisöjen toimintakulttuurien, henkilöstön ja oppilaiden sekä pedagogisten ja didaktisten ratkaisujen näkökulmasta. Hankkeen tehtävänä on huolehtia siitä, että tulevaisuuden oppimisympäristöt, niin tiloina kuin toimintanakin, luodaan sellaisiksi, että ne pystyvät yhä paremmin vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin ja että niissä mahdollistuu entistä paremmin opiskelijalähtöinen vuorovaikutukseen perustuva sosiokulttuurinen oppimiskäsitys. Formaalin kouluoppimisen tulee tulevaisuudessa pystyä nykyistä paremmin hyödyntämään niitä taitoja, joita opiskelijat omaksuvat myös koulun ulkopuolisessa maailmassa. Samoin koulutuksen ja työelämän yhteyksiä on parannettava ja elinikäisen oppimisen periaatteita on pystyttävä hyödyntämään nykyisen tutkintopainotteisen koulutuksen rinnalla. Tavoitteena on myös osallistua aktiivisesti yhteistyössä korkeakoulujen kanssa uudenlaisen vuorovaikutusteknologian hyödyntämiseen opetuksessa osallistumalla sen kehittämiseen ja testaamiseen. Näin tuetaan alan tutkimus ja yritystoiminnan vahvistumista ja monipuolistumista. Toisena korkeakouluyhteistyön merkittävänä muotona voidaan mainita opettajien täydennyskoulutuksen tarvelähtöinen organisointi, monipuolinen tutkimusyhteistyö, korkeakoulujen Lumate keskuksen toiminnan hyödyntäminen sekä tamperelaisen
4 koulutusosaamisen tuotteistaminen ja vienti ulkomaille. Vuoden 2012 alusta TOP School hankkeesta tulee yksi valtuuston strategisista hankkeista. KOHDERYHMÄ Lyhyen tähtäimen hyödyn projektista tulevat saamaan hanke ja projektitoiminnassa mukana olevat tahot ja henkilöt, jotka omalla toiminnallaan mahdollistavat kehittämistoimenpiteiden toimeenpanon ja toteutuksen. Projektin varsinaisena kohderyhmänä voidaankin pitää suunnittelutyöhön osallistuvaa asiantuntijaverkostoa ja tutkimusyhteisöä, oppilaitosten johtoa ja hallintoa, opetushenkilöstöä sekä niitä tahoja, jotka toimivat muissa oppimisympäristöjen kehittämishankkeissa. Pitkän tähtäimen hyödyn tulevat saamaan tamperelaisia koulutuspalveluja käyttävät kuntalaiset. Kunnan laadukas koulutustarjonta on keskeinen tae kaupungin vetovoiman varmistajana. PROJEKTIN TOTEUTUKSEN JA YHTEISTYÖN ONNISTUNEISUUS TOP School hanke on luonteeltaan koordinaatiohanke, joten hankkeen yhteistyöverkosto on laaja. Yhteistyöverkosto muodostuu viidestä eri tasosta: sisäisten hankkeiden ja projektien, korkeakouluyhteistyön ja seutuyhteistyön verkostot sekä kansallinen ja kansainväliset yhteistyöverkostot. TOP School hankkeen vastuuhenkilönä on tilaajajohtaja ja sitä hallinnoi tilaajaryhmä. Sen toteuttamista ohjaa ja valvoo pormestarin asettama ohjausryhmä sekä operatiivisena toimijaverkostona samoin nimetty projektityöryhmä. Ohjausryhmän keskeisenä tehtävänä on toimia hankkeen ylimpänä päättävänä elimenä, ohjata hankejohtajan toimintaa, suunnata, linjata ja seurata hankkeen etenemistä sekä ottaa kantaa ja kommentoida hankkeen tulosten käyttökelpoisuutta ja hyväksyttävyyttä oman organisaationsa näkökulmasta. Ohjausryhmä myös hyväksyy hankkeen tulokset. Ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmä kokoontui raportointikaudella kaksi kertaa: ja Pormestari on nimennyt ohjausryhmään seuraavat jäsenet: tilaajapäällikkö Pekka Kivekäs TRE kaupunki, professori Juha Suoranta TaY, professori Mika Valden TTY, johtaja Jarmo Viteli TaY, vararehtori Päivi Karttunen TAMK, rehtori Leena Mäkelä PIRKO, kouluttaja Henna Riikka Ahvenjärvi TAKK, asiantuntija Johanna Kaplas EK, tilaajajohtaja Lasse Eskonen TRE kaupunki, tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen TRE kaupunki, tuotantojohtaja Kristiina Järvelä Tre kaupunki, tuotantojohtaja Jorma Suonio TRE kaupunki, ammatillisen koulutuksen johtaja Teppo Tapani TRE kaupunki, rahoitustarkastaja Tuija Rajala Pirkanmaan liitto, hankejohtaja Riitta Juusenaho TRE kaupunki ja projektisihteeri Sanna Koskinen TRE kaupunki. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii tilaajapäällikkö Pekka Kivekäs ja sihteerinä Sanna Koskinen. Ohjausryhmälle on tehty työsuunnitelma, joka on hyväksytty kokouksessa.
5 Projektityöryhmä Hankkeen projektityöryhmä kokoontui raportointikaudella kaksi kertaa: ja Pormestari on nimennyt projektityöryhmään seuraavat jäsenet: rehtori Panu Pitkänen, rehtori Pia Mikkola, rehtori Helena Tuusa, rehtori Matti Hännikäinen, vs. perusopetuksen johtaja Veli Matti Kanerva, suunnittelupäällikkö Pia Kola Torvinen, projektipäällikkö Sari Talonen, kehittämispäällikkö Hannu Salakari, opetusteknologiapäällikkö Minna Haasio, hankejohtaja Riitta Juusenaho ja projektisihteeri Sanna Koskinen. Projektityöryhmän puheenjohtajana toimii Riitta Juusenaho ja sihteerinä Sanna Koskinen. Projektityöryhmän tehtävät ovat ohjausryhmän päätösten toteuttamisen varmistaminen, osallistuminen hankkeen operatiivisen toiminnan toteutukseen sekä substanssiosaamisen tuominen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. YHTEISTYÖ HANKKEEN ERI YHTEISTYÖVERKOSTOJEN TASOILLA Sisäisten hankkeiden ja projektien verkosto TOP School hankkeen hakeverkosto kokoontui ensimmäisen kerran Mukana oli 17 hanketoimijaa, jotka edustivat keskeisiä Tampereen oppimisympäristöjen kehittämishankkeita tai projekteja. Tilaisuudessa esiteltiin Aulangon ITK messujen yhteydessä pidetyssä johdon seminaarissa tuotettu johdon monialainen näkemys tulevaisuuden oppimisympäristöistä, joita kohti tamperelaisia oppimisympäristöjä tulisi kehittää sekä laadittiin hankeihmisten yhteinen näkemys siitä, miten hanketoimintaa tulee kehittää, jotta johdon tavoite toteutuu. Hanketoimijoista muodostuvan ryhmän kokoontuminen koettiin hyödylliseksi. Verkostoon tullaan jatkossa kutsumaan lisää henkilöitä, myös niitä joilla hanke on vasta alkamassa. Hankeryhmä tulee jatkossa kokoontumaan 2 3 kertaa vuodessa. Kaupunki investoi lähivuosina n. 108 miljoonaa euroa koulujen ja oppilaitosten rakentamiseen tai saneeraamiseen. TOP School hanke koordinoi ja varmistaa, että näissä kohteissa oppimisympäristöjä tarkastellaan kokonaisuuksina huomioiden tilojen lisäksi myös laitteistot, henkilöstön koulutus ja uudet toimintamallit. Keskeisinä living lab tyyppisinä koulukeskuksina voidaan mainita loppuvuonna 2012 käyttöön otettava Luovien alojen lukio sekä v valmistuva Teknillisen lukio. TOP School hanke järjesti 25. marraskuuta Koulutuksen hyvien käytäntöjen tori seminaarin Tampereen kaupungin Valtuustosalissa. Seminaariin kutsuttiin oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyviä toimijoita ja kehittäjiä esittelemään uusia innovaatioita, hankkeissa syntyneitä hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Itse seminaarin ohjelma muodostui kymmenestä 15 minuutin mittaisesta alustuksesta ja niihin liittyvistä kommenteista. Ohjelma toistettiin samanlaisena sekä aamupäivällä että iltapäivällä. Ilmoittautuneita seminaariin oli 105 ja alustuksia seurasi yhteensä 75 osallistujaa. Erinomaisten palautteiden johdosta toiminnasta päätettiin tehdä pysyvä foorumi hyvien käytänteiden esittelylle.
6 Tampereen ammattiopistossa on aloitettu koulutusosaamisen viennin selvitystyö Tampereen ystävyyskaupunki Mwanzaan Tansaniassa. Kyseessä on kehityshanke erityisesti turisti ja matkailualan opettajien ammattitaidon kehittämiseksi. TOP School hanke tukee erityisesti koulutuksen tuotteistamiseen liittyvää työtä. Korkeakouluyhteistyön verkosto Tampereen kaupunki osallistui Tampereen yliopiston Informaatiotieteiden yksikön koordinoimaan Tekesin Oppimisratkaisut arvoverkkohankehakuun Arvoverkon muodostivat Tampereen ja Ylöjärven kaupunkien, Tampereen yliopiston seitsemän tieteenalayksikön sekä 10 paikallisen tai alueellisen teknologia alan yrityksen konsortio. Arvoverkon keskeisenä toimintakenttänä on nimetty Aktiiviset oppimistilat moniaistisen vuorovaikutusteknologian soveltaminen oppimiseen. Hanke sai Tekesin rahoituksen vuosille 2012 ja Samalla kertaa Tampereen kaupunki haki ja sai Tekesin koordinoimaa työelämän kehittämisrahaa mainittuun hankkeeseen. Kaupungin osuutta hankkeessa hallinnoi Tampereen ammattioppilaitos ja kehittämisraha kohdistetaan pääosin osallistuvien oppilaitosten opettajien sijaiskulujen ym. korvaamiseen. Hankkeen tavoitteena on luoda toimijoiden yhteistyössä tarvelähtöisesti edullisia ja helppokäyttöisiä teknologiasovelluksia mm. liikunta ja terveyskasvatukseen, sosiaalisen median käyttöön kieltenopetuksessa, luonnontieteiden opetukseen sekä lääketieteellisiin simulaatioihin. TOP School hankkeen projektijohtaja Riitta Juusenaho on kutsuttu hankkeen ohjausryhmään. Tampereelle on perustettu alkuvuonna 2011 korkeakoulujen ja paikallisen elinkeinoelämän yhteistyössä LUMATE keskus. Tampereen kaupunki tukee toimintaa mm. tarjoamalla sille tilat Hervantaan valmistuvasta Tampereen teknillisestä lukiosta. Kaupunki tukee keskusta myös rahallisesti. Lumate keskus tarjoaa Pirkanmaalaisten oppilaitosten opettajille täydennyskoulutusta, oppilaille kerhotoimintaa ja kenttäkursseja sekä lainaa laboratoriovälineistöä kouluille. Lumate keskus tukee myös luonnontieteitä painottavia lukioita (mm. Teknillinen lukio ja Klassillinen lukio) niiden opetussuunnitelmatyössä. Tampereen kaupunki lahjoittaa Tampereen yliopistolle kasvatustieteiden professuurin lukuvuosille Professorin tehtävänä on tutkimustyön ohella mm. yhteistyössä TOP School hankkeen kanssa edistää kaupungin oppimisympäristöjen kehittämistyötä, toimia asiantuntijana päätöksenteossa sekä edustaa kaupunkia kansainvälisillä areenoilla. Järjestetyt korkeakoulujen verkostotilaisuudet ja vastuuhenkilöt Tampereen yliopiston Edu yksikköön on nimetty yhteistyöryhmä kehittämään koulutuksellista yhteistyötä Tampereen kaupungin kanssa. Työryhmään kuuluvat: professori Kirsti Karila, professori Anja Heikkinen, professori Jyri Linden, professori Eero Ropo, johtava rehtori Vesa Toivonen sekä koulutuspäällikkö Hilkka Roisko. Tampereen kaupungin yhteistyöryhmä muodostuu TOP School hankkeen projektityöryhmästä.
7 1) Tampereen kaupungin koulutuksen johdon, seudun edustajien sekä Tampereen yliopiston Edu yksikön välinen yhteistyöseminaari Varalan urheiluopistolla (prof. Suoranta Juusenaho) 2) OKL yhteistyön aloittaminen: Johtava rehtori Vesa Toivosen vierailu ja alustus Top School hankkeen ohjausryhmässä (prof. Suoranta Juusenaho) 3) Aktiiviset oppimisen tilat arvoverkkohanke, useita tapaamisia ja tilaisuuksia (prof. Raisamo Juusenaho) 4) Mediatieteen yksikkö: Sanomalehti mediakasvatuksessa työpaja toimittajille ja opettajille sekä alan opiskelijoille ja (prof. Kotilainen Juusenaho) 5) Chinese Education Research and Exhange Center yhteistyö (prof. Seppo Hölttä Juusenaho): Education Export to China luentosarjan järjestäminen Ensimmäinen tilaisuus pidetään teemalla Education Export to China: opportunities, challenges and possible scenarios. Seutuyhteistyön verkosto Seudullista yhteistyötä on alettu rakentaa aluksi Ylöjärven ja Valkeakosken kaupunkien kanssa. Yhteisenä tekijänä kaikilla kolmella kaupungilla on voimakas toisen asteen koulutuksen kehittäminen ns. lukion ja ammatillisen koulutuksen kampusajattelu. Tapaamisia on järjestetty raportointikaudella kaksi ja osallistujia on molemmissa ollut kaikkien kaupunkien toisen asteen koulutuksen edustajista: ensimmäinen Tampereella ja toinen Valkeakoskella Tietotien lukiossa Ensimmäisen tapaamisen teemana oli rakennushankkeiden tilanteet sekä uudet tilaratkaisut. Toisen tapaamisen teemana oli lukujärjestyksen laatimisen problematiikka, sekä niihin pohjaavat kaksois ja kolmoistutkinnot. Seuraava kokous on sovittu Ylöjärvelle syksyllä TOP School hanke toimii kiinteässä yhteistyössä myös kansallisen Osaava hankkeen koordinaattorin kanssa. (Opettajien täydennyskoulutuksen yhteinen suunnittelu ja toteutus.) Kansallinen yhteistyöverkosto Oulun kaupungin ja Oulun yliopiston Tulevaisuuden koulu hankkeeseen tutustuminen (Juusenaho) Oulun kaupungin Ritaharjun, Metsokankaan ja Pohjankartanon koulukeskuksiin sekä Oulun kaupungin OPPIS keskukseen tutustuminen (Juusenaho + kaupungin tilakeskuksen sekä oppilaitosten edustajia) Kokkolan kaupungin lukiotoimen rehtorien yhteistyövierailu Tampereella Miten Tampere kehittää oppimisympäristöjään?(juusenaho) Porin kaupunki (TOP School hankkeen ja opetusteknologiakeskuksen esittely)
8 Kauniaisten Unelma koulu toimintamalliin tutustuminen ja benchmarkkaus (Juusenaho) Rovaniemi helmikuu 2012: Osaamisen kehittämisen päivät Opettajuus 2020, koulutustapahtuma. (Miten Tampere kehittää oppimisympäristöjään? Juusenaho) ITK konferenssi Aulangolla Miten Tampere kehittää oppimisympäristöjään seminaarialustus (Juusenaho) FEG yhteistyö (RYM Shok tutkimus ja koulutusvienti) Verkostoituminen kansalliseen FinPron Future learning Finland koulutusklusterin kanssa (FinNode yhteistyö, Ely) Kansainvälinen yhteistyöverkosto Tre Lontoo Swansean yliopisto (videoconferencing 3+3 koulua pilottina) tammi maaliskuu 2012 TaY (Chines Education Research and Exchange Center,CEREC), koulutusvienti prof. Seppo Hölttä ja prof. Yuzhuo Cai BETT messut 2011, 2012, tavoitteena esitellä v.2013 laajasti tamperelaisia oppimisympäristöjä yhteistyössä korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Educating Cities 2012 Changwon, E Korea (Vuoreksen koulukeskuksen esittely ja asuinalueen kestävän kehityksen näkökulma, Juusenaho: Abstrakti lähetetty marraskuussa 2012). Osallistuminen FinnFest konferenssiin Tusconissa USAssa Suomalaisen koulutusosaamisen nykytilan esittely. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN TOP School hankkeen tiedotus /viestintätoiminta on jatkuvaa, tavoitteellista, suunnitelmallista sekä näkyvää, avointa ja ajankohtaista. Projektille on laadittu viestintäsuunnitelma. Projektin viestinnässä noudatetaan rakennerahastojen tiedotusohjetta ja graafista ohjeistusta. Euroopan aluekehitysrahaston ja Vipuvoimaa EU:lta logoja käytetään kaikessa viestinnässä. Projekti noudattaa myös Tampereen kaupungin viestintäohjeita. Projektille on perustettu nettisivut ( sekä tehty ja painatettu yleisesite ja seminaareissa ym. tilaisuuksissa käytettävä roll up mainos. TOP School hankkeen käynnistystilaisuus järjestettiin klo Tampereen ammattiopiston auditoriossa. Tilaisuuteen osallistui eri oppilaitosten, hallinnon sekä yritysten edustajia. Paikalla oli runsas joukko sekä oppilaitosten että kaupungin edustajia. Ylen Uutiset raportoi hankkeesta illan radio ja TV uutisissaan.
9 Projektijohtaja on laatinut runsaasti power point pohjaista TOP School hankkeen esittelymateriaalia ja esitellyt hanketta useilla eri foorumeilla. Kansainvälisesti Tampereen oppimisympäristöjen kehittämistyötä esitellään vuonna 2012 Aulangon kansainvälisillä ITK messuilla ja abstrakti on myös lähetetty Etelä Koreassa Chanwongissa järjestettävään 12.Educating Cities konferensiin. Tavoitteena on myös, että 2013 päästäisiin Lontoon kansainvälisille BETT messuille esittelemään tamperelaisia oppimisympäristöratkaisuja. Lehtiartikkeleita hankkeesta on julkaistu raportointikaudella kaksi: Oppimisympäristöt muuttuvat (Nyky TAMPERE lokakuu ) ja TOP School kehittää oppimisympäristöjä (VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 3/2011). Projektin internet osoite ONGELMAT JA SUOSITUKSET TOP School hankkeen toimintakenttä on laaja ja monitahoinen, tämän vuoksi riskinä on se, että kaikkia toimijoita ei tavoiteta tai että kaikki asianosaiset eivät jaa samaa kehittämisvisiota. Riski on kuitenkin projektisuunnitelmassa jo tunnistettu, ja sitä pyritään minimoimaan laajalla ja aktiivisella tiedottamisella. Hankejohtaja ylläpitää aktiivisesti keskeisten yhteistyökumppanien välistä viestintää ja osallistaa heitä mahdollisimman paljon hankkeen jatkuvaan kehittämiseen. Koulutuksen kehittäminen on aina arvosidonnaista ja erityisesti rehtoreiden sitouttaminen kehittämistyöhön ja muutokseen on selkeän haasteellista. Muutos totutuissa menettelytavoissa koetaan usein uhkana ja siksi muutosta vastustetaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että hankejohtaja osallistuu mahdollisimman paljon kentällä tapahtuvaan kehittämistoimintaan ja kannustaa opettajia ja rehtoreita ilmaisemaan kehittämisideoitaan, jotta niitä voidaan tutkia ja viedä eteenpäin yhdessä. Niin kansainvälisesti, kuin kansallisellakin tasolla koulutuksen nähdään olevan murroksessa. Nopeasti kehittyvä ja uudistuva teknologia, mediakehitys sekä erilaiset uudet sovellukset haastavat TOP School hanketta pysymään kehityksen valtasuonella siitä, missä hankkeen pitää/kannattaa olla mukana ja millaista tulevaisuudenkehitystä on syytä välttää. Tämän vuoksi on tärkeää, että hankkeessa on myös aikaa perehtyä viimeaikaiseen alan tutkimukseen sekä kansainvälisiin megatrendeihin. Kansainväliset kongressit, foorumit ja yhteistyöverkostot tarjoavat tässä mahdollisuuksia. Kaupungin mittava panostus oppilaitosrakentamiseen mahdollistaa uudenlaisten Living labtyyppisten innovatiivisten koulukeskusten synnyttämisen Tampereelle. Niissä toteutettuja teknologisia ja pedagogisia ratkaisuja ja toimintamalleja muiden oppilaitosten henkilöstö voi hyödyntää. Haasteena tässä on joko uuden henkilöstön rekrytoinnin onnistuminen tai olemassa
10 olevan opetushenkilöstön uutteen toimintaympäristöön kouluttamisen onnistuminen. Erityisesti johdon sitoutuminen muutokseen tulee olemaan ensiarvoisen tärkeää. Suosituksena jo tässä vaiheessa voidaan todeta, että hankejohtajan ja projektisihteerin työpanos ei välttämättä pelkästään riitä jatkossa varmistamaan jatkuvan muutoksen ja toiminnan arvioinnin kautta saatavan kehittämistyön jatkuvuutta. On tärkeää, että kriittiset eri koulutustasojen kehittämistyössä olevat toimijat saatetaan kiinteään yhteistyöhön ja jatkuvaan vuoropuheluun toistensa kanssa. Tämä onnistuu vain luomalla keskitetty koulutuksen kehittämispiste. Kaupungin johdon vahva tuki ja kaupungin todellinen halu panostaa hankkeen sisältöihin, auttavat tavoitteiden saavuttamisessa. Tätä kuvaa selkeästi TOP School hankkeen nouseminen jo alkutaipaleellaan yhdeksi kaupungin strategisista hankkeista. PROJEKTIN TOIMINTA JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Edellä kuvatun verkostomaisen työskentelyn lisäksi hankkeessa on kartoitettu ja luetteloitu Tampereen kaupungin sisäiset oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyvät keskeiset projektit ja hankkeet. Hankejohtaja on käynyt hankkeiden vastuuhenkilöiden kanssa palavereja. Hankkeessa on kartoitettu suomalaisia ja kansainvälisiä oppimisympäristöjen kehittämisestä tehtyjä tutkimuksia ja raportteja niin tilaratkaisujen, viestintäteknologian kuin oppimisen metodologian osalta. Näiden pohjalle rakennetaan ehdotuksia tamperelaisen mallin luomiseksi. OSALLISTUMINEN KAUPUNGIN OPPILAITOSTEN RAKENNUS JA SANEERAUSKOHTEIDEN SUUNNITTELUUN Hankejohtaja osallistuu Tampereen kaupungin oppilaitosten rakentamis tai saneeraushankkeiden hankevalmisteluun tehtävänään tuoda esiin näkemyksiä siitä, mitä asioita suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava, jotta tilat palvelevat tulevaisuuden oppimista: Toisen asteen koulutuksen Hervannan kampusalueen rakennushanke (Tampereen teknillinen lukio) Vuoreksen koulukeskus Tampereen luovien alojen lukion saneeraushanke (Sampola) Klassillisen lukion remonttihanke Tesoman alueen koulutilojen uudelleen järjestelyt Uudet alkavat hankkeet 2012 Aktiiviset oppimistilat Moniaistisen vuorovaikutusteknologian soveltaminen oppimiseen. Hanke sai Tekesin rahoituksen vuosille 2012 ja Lumate keskuksen toiminnan kehittäminen ja tukeminen.
11 PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS TOP School hanke on suurten kaupunkien hankkeiden keskuudessa poikkeuksellinen sen kaupunkivetoisuuden johdosta. Vastaavanlaisia koulutuksen kehittämishankkeita on nähty useimmiten yliopistojen tai ministeriöiden ym. vetäminä ja hallinnoimina. Strategisen hankkeen asema ja kaupungin aktiivinen tahtotila kehittää laajasti oppimisympäristöjään mahdollistavat innovatiiviset ratkaisut ja visiot ja uudenlaisen toiminnan kytkemisen suuriin koulukeskusten rakennus tai saneeraushankkeisiin. Tätä todistavat ne lukuisat kiinnostuneet alustuspyynnöt, joita projektille jo sen ensimmäisen raportointikauden aikana on esitetty joko muiden kaupunkien tai koulutusorganisaatioiden taholta. Myös kasvatustieteiden lahjoitusprofessuurin liittäminen hankkeen toimintaan luo uudenlaista diskurssia ja toimintakulttuuria tutkimuksen (yliopisto) ja käytännön (kaupunki) välille. Käytännön tarpeesta lähtevä tutkimustoiminta edistää koulutuspalveluiden kehittymistä, tuottaa niille lisäarvoa ja toimii näin innovaatioalustana uusille toimintatavoille. TOP School hanke pyrkii aktiivisesti tukemaan arjen opetustyötä tekevien opettajien oman työn kehittämispyrkimyksiä etsimällä niille resursseja ja verkostoimalla yksittäisiä toimijoita muiden samanhenkisten kehittäjien kanssa. Jo nyt on nähtävissä, että tällaisesta toiminnasta voi syntyä kokonaan uudenlaisia pedagogisia sovelluksia, joita voidaan tuotteistaa ja joiden kautta voidaan avata suomalaista koulutusosaamisen vientiä maailmalle. PROJEKTIN TASA ARVO VAIKUTUKSET TOP School hankkeella on koordinaatioluonteensa johdosta välillisiä vaikutuksia tasa arvoon erityisesti erityisryhmien suhteen. Hankkeessa syntyvien uusien toimintatapojen, asennemuutosten ja kehitettävien teknologiasovellusten kautta tarve esim. erityisopetuksen järjestelyille vähenee, kun erilaisia oppimistyylejä ja tapoja edustavat opiskelijat voivat opiskella samoissa ryhmissä. Painottamalla toiminnassa entistä enemmän sosiokonstruktivistisen oppimisnäkemyksen mukaista opiskelijalähtöistä toimintaa, voidaan koulutuksen mielekkyyttä, työelämälähtöisyyttä ja viihtyvyyttä parantaa ja näin estää nuorten koulutuksellista syrjäytymiskierrettä. PROJEKTIN VAIKUTUKSET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Hankkeella ei ole varsinaisia vaikutuksia ympäristöön, mutta sen koordinoimilla kehittämishankkeilla on mahdollisesti jonkinlaisia vaikutuksia ympäristöön, esimerkiksi valittavien teknologiaratkaisujen aiheuttamat materiaalisäästöt tai olemassa olevan teknologian päivitys jatkokäyttöön. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hankkeen yksi keskeinen tavoite on nostaa eri tavoilla koulutuksen hyviä käytänteitä muiden benchmarkattavaksi ja lainaamaksi ja näin nostaa koko koulutusalan laatua ja vaikuttavuutta. Tällaisia tapoja ovat esim. säännölliset hankkeiden Hyvien käytänteiden Tori tapahtumat,
12 kansalliset ja kansainväliset messut ja seminaarit sekä vaikuttavuustutkimuksen hyödyntäminen hankkeiden arvioinnissa ja niistä raportoiminen. TOIMINNAN JATKUVUUS Hankkeen yhtenä tehtävänä on sen aikana mallintaa toiminta, jolla Tampereen kaupungissa oppimisympäristöjen kehittämistoimintaa koordinoidaan ja kehitetään hankkeen päätyttyä. Selvää on jo nyt, että sirpaleinen hanketoiminta tulee vetää yhteen toimimaan fyysisesti ja organisatorisesti lähellä toisiaan ja niille tulee luoda selkeä toiminnan struktuuri alkaen hankkeen strategisesta tarvelähtöisyydestä ja päättyen hankkeen vaikutusten arviointiin ja kokemusten levittämiseen. Samoin verkostomainen työskentely monella eri taholla edellyttää keskitettyä kokonaiskuvan hallintaa ja yksittäisistä verkostoista saatavien hyötyjen levittämistä kaikkiin koulutuksen tasoihin. PROJEKTIN TALOUS TOP School hankkeen kustannusarvio vuodelle 2011 on ,00 euroa. Hankkeen toteutuneet tukikelpoiset kustannukset vuonna 2011 ovat ,54, mikä on 77 % kustannusarviosta. Pirkanmaan Liitolta maksuun haettava EAKR ja kansallinen rahoitusosuus on ,12 euroa (60%). Rahaa säästyi ostopalveluista sekä muut kustannukset kohdasta euroa, joka oli varattu hankkeen sisäiseen arviointiin ja sen kilpailutukseen. Sisäisen arvioinnin kilpailutusta päätettiin siirtää v alkuun, jolloin kaupungin lahjoittama kasvatustieteen professuuri alkaa. Professorin tehtävänä on toimia TOP School hankkeen tieteellisenä asiantuntijana, joten ennen sisäisen arvioinnin kilpailutusta halutaan kuulla myös professorin näkemys asiasta.
Miten tamperelaisia oppimisympäristöjä kehitetään?
Vain kiinnostus ja tieto reagoivat toisiinsa Herbart (1776-1841) Miten tamperelaisia oppimisympäristöjä kehitetään? Riitta Juusenaho projektijohtaja tilaajaryhmä 1 Koulutus on murrosvaiheessa, jossa on
LisätiedotOppimisympäristöjen kehittäminen Tampereella
Kehitä oppimista sijoita tulevaisuuteen! Riitta Juusenaho projektijohtaja, KT Oppimisympäristöjen kehittäminen Tampereella 2011 2013 TOP School Oppimisympäristöjen kehittämisen koordinaatiohanke Valtuustokauden
LisätiedotTOP School -hanke
2013 TOP School -hanke 1.7.2012 31.12.2012 Oppimisympäristöjen kehittämistoiminnan koordinaatiohanke 2011 2013 Väliraportti 3 Tampereen kaupunki 1 Sisällysluettelo 1. 4. Hanketiedot 4 5. Projektin lähtökohta,
LisätiedotKohti uutta menestystä!
Kohti uutta menestystä! -TOP School -hankkeen loppuseminaari Riitta Juusenaho hankejohtaja, KT TOP School -hanke Tampereen kaupunki TOP TOP School Kansainvälinen yhteistyöverkosto Kansallinen yhteistyöverkosto
LisätiedotProjektipäällikkö Olli Vesterinen
Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotTOP School -hanke Oppimisympäristöjen kehittämistoiminnan koordinointi 1.7.2013 31.12.2013. Väliraportti 5
TOP School -hanke Oppimisympäristöjen kehittämistoiminnan koordinointi 1.7.2013 31.12.2013 Väliraportti 5 Sisällysluettelo Hanketiedot 1. 4.... 3 5. Projektin lähtökohta, kohde ja tavoitteet... 4 Kohderyhmä...
LisätiedotTOP School -hanke Oppimisympäristöjen kehittämistoiminnan koordinaatiohanke Väliraportti 4
TOP School -hanke Oppimisympäristöjen kehittämistoiminnan koordinaatiohanke 1.1.2013 30.6.2013 Väliraportti 4 1 Sisällysluettelo 1. 4. Hanketiedot 4 5. Projektin lähtökohta, kohde ja tavoitteet 5 - Kohderyhmä
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO
TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä
LisätiedotPunaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.
Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri
LisätiedotMistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.
Mistä on kyse? Opetuksen järjestämistä ohjataan erilaisilla normeilla ja asiakirjoilla, kuten lainsäädännöllä, opetussuunnitelmien perusteilla, suosituksilla, strategioilla ja suunnitelmilla. Jotta valtakunnalliset
LisätiedotOlli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM
Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM 31.10.2016 OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA
1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan
LisätiedotSuomalaisen koulun kehittäminen
Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia
LisätiedotUusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 6.3.2017, Jyväskylä #uusiperuskoulu UUSI PERUSKOULU 1. Peruskoulufoorumilta visio suomalaiselle peruskoululle 2. Opettajien osaamisen kehittäminen läpi uran 3. Kokeilu-, kehittämis-
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin
VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi
LisätiedotVÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
LisätiedotKASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011
KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 1. Tavoitteet Luoda käyttäjä- ja kysyntälähtöinen Living Lab toimintaympäristö, joka tukee Kymenlaakson ammattikorkeakoulun LCCE- oppimisen
LisätiedotOSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015
OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 1. Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/ nimet - Osaava Pudasjärvi- hanke 1 TAUSTATIEDOT 2. Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen
LisätiedotTulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun!
Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Taustaa: Laadukas koulutus mahdollistaa sivistykseen perustuvan yhteiskuntarakenteen toimivuuden sekä kansantaloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn nostamisen. Koko
LisätiedotKeski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso
Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotO Osaava-ohjelma Programmet Kunnig
n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti
LisätiedotAjatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä
Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 15.3.2016 Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen tavoite 2025
LisätiedotMAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
LisätiedotPoPSTer Viestintäsuunnitelma
PoPSTer Viestintäsuunnitelma Pvm Mitä tehty Kuka Missä käsitelty 21.3.2016 Suunnitelman luonnos Johanna PoPSTer 19.5.2016 Suunnitelman täydennys ja päivitys Johanna & Kirsi 1.6.2016 poliittinen ohjausryhmä
LisätiedotTyöpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN
Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotVerkostot ammatillisen koulutuksen kansainvälistäjänä. Nov- 10
Verkostot ammatillisen koulutuksen kansainvälistäjänä Nov- 10 Mitä ja miten tutkittiin? Mikä on verkostoitumisen aste ammatillisen koulutuksen kentällä? Miten verkostot toimivat? Mikä on verkostoitumisen
LisätiedotUusi peruskoulu -visiotyöpaja
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 24.3.2017, Vaasa Projektipäällikkö Tiina Silander #uusiperuskoulu UUSI PERUSKOULU 1. Peruskoulufoorumilta visio suomalaiselle peruskoululle 2. Opettajien osaamisen kehittäminen
LisätiedotKoulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä
Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020
LisätiedotOpettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä
Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan
LisätiedotMallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotTOP School -hankkeen ohjausryhmän kokouksen nro 6 muistio
Konsernihallinto/Tilaajaryhmä Muistio 15.11.2012 Sivu 1/7 TOP School -hankkeen ohjausryhmän kokouksen nro 6 muistio Aika Torstai 15.11.2012 klo 13 Paikka Tammerkosken lukio, Sammonkatu 2, Tampere Läsnä
LisätiedotPirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelman verkostossa mukana (tilanne syyskuussa 2008) Akaan lukiot Kalevan lukio Kangasalan lukio Lempäälän lukio Mäntän seudun
LisätiedotPeruskoulu-työpaja
Peruskoulu-työpaja 16.5.2016 Strategisen hallitusohjelman Osaaminen ja koulutus -painopistealue kärkihanke 1: Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin toimenpide 1: Uudistetaan
LisätiedotHankkeen viestintäsuunnitelma
Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 15. elokuuta 2016 / 1 Hankkeen viestintäsuunnitelma 1. Hankkeen kuvaus Ydinosaajat-hankkeessa luodaan malli koulutusorganisaatioiden
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotAmmattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin
Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen
LisätiedotEturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto
Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LisätiedotKJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat
KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotZOOMI sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi. Sujuvat siirtymät aloitusseminaari Sanna Laiho
ZOOMI sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi Sujuvat siirtymät aloitusseminaari 16.2.2016 Sanna Laiho Sujuvat siirtymät Keskeiset kehitettävät toimintamallit aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen
LisätiedotStrategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö
LisätiedotYAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi
YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi Mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut Hankkeen tavoitteena on: Uudistaa YAMK-toimintoja Profiloida
LisätiedotTampere Ote viranhaltijapäätöksestä 1 (5) Konsernijohtaja
Tampere Ote viranhaltijapäätöksestä 1 (5) Tampereen kaupungin ja kiinalaisen ETU Educationin välinen aiesopimus TRE:1568/04.04.00/2018 Lisätietoja päätöksestä Johdon sihteeri Mia Helin, puh. 040 570 4065,
LisätiedotSTRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti
STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin
LisätiedotOhjausryhmän kokouksen nro 1 muistio
TOP School -hanke Muistio 12.12.2012 Sivu 1/5 Ohjausryhmän kokouksen nro 1 muistio Aika Keskiviikko 12.12.2012 klo 14.00 Paikka Sampola, Sammonkatu 2, Tampere Läsnä Riitta Juusenaho, TOP School -hanke
LisätiedotVaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo
Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo 28.11.2018 Konsultaatiopalvelu Opetushallitus - Valteri Opetushallitus ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri ovat yhteistyössä
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotVYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset
VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus
Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava
LisätiedotHYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä
HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2021 Hyvinvoinnin johtoryhmä JOHDANTO Hyvinvointipalvelut tuottaa palveluja kaikille kuntalaisille. Palvelut pidetään houkuttelevina ja luotettavina. Palvelutoiminnan
LisätiedotSelvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi
Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi Toisen asteen koulutuksen kehittämisseminaari Technopolis Yliopistonrinne 12.5.2015 palvelutuotantojohtaja Tarja
LisätiedotKatsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille
Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin
LisätiedotOpetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014
Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja
LisätiedotVertaisarviointi pedagogisten innovaatioiden tunnistamisen, kehittämisen ja levittämisen välineenä
Vertaisarviointi pedagogisten innovaatioiden tunnistamisen, kehittämisen ja levittämisen välineenä Aalloilla ammatillista vetovoimaa, vaikuttavuutta ja verkostoja Nina Eskola, projektipäällikkö, Pirkanmaan
LisätiedotPIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY
PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY D I F F E R O O Y 28.6.2010 Työpaketti 1 SUUNNITTELU, ORGANISOINTI JA
LisätiedotServe Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten
Lisätiedot6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki
6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa
Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa 2008 2010 Visio ja tavoiteet Visio Yhteisöllinen ja viestinnällinen tulevaisuuden koulu, jossa tieto- ja viestintätekniikka on luonteva osa arkea ja opetusopiskelu-oppimisympäristöä.
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus
Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotVYYHTI verkosto 1 (5) KUMPPANUUSASIAKIRJA VYYHTI VERKOSTON TOIMINNASTA ( )
VYYHTI verkosto 1 (5) 29.11.2018 KUMPPANUUSASIAKIRJA VYYHTI VERKOSTON TOIMINNASTA (2019 2020) 1. VYYHTI verkoston kuvaus VYYHTI - verkosto on laaja-alainen vesien- ja merenhoidon toimijoiden verkosto Pohjois-Pohjanmaalla.
LisätiedotOppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä yritysten välinen yhteistyö
Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä yritysten välinen yhteistyö Maaliskuu 2016 Kimmo Koskinen kimmo.koskinen@oph.fi Oppimisympäristöjen kehittäminen - yleistavoitteita Kehittää ja
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten
LisätiedotTilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Tilaisuuden avaus VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 7.12.2015, Helsinki, Messukeskus Pääjohtaja Aulis Pitkälä Digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan nykytila - vahvuuksia ja kehittämiskohteita
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
LisätiedotPoPSTer Viestintäsuunnitelma
PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon
LisätiedotAjankohtaista opetushallinnosta
Ajankohtaista opetushallinnosta Pääjohtaja Aulis Pitkälä Rovaniemi 13.9.2016 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2018 2013 2014 2015 2016 2017 2018 si-, perus- ja lisäpetuksen ops-perusteet
LisätiedotCIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT
Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci
LisätiedotUusi peruskoulu -visiotyöpaja
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 17.5.2017, Kajaani Projektipäällikkö Sanna Vahtivuori-Hänninen, opetus- ja kulttuuriministeriö #uusiperuskoulu OHJELMA 12.30 13.00 Tervetuloa Sivistystoimialan johtaja Mikko
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen
LisätiedotPYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa
Projektin työsuunnitelma PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa Kohti konkretiaa kaupunkiverkoston voimalla 1. Lähtökohta Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus
LisätiedotYLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA
#TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON
LisätiedotOppimisratkaisuilla Suomi nousuun
Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun OPTEK seminaari Pekka Ollikainen 24.5.2011 1 www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM# 24.5.11 Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun! Kansallisen oppimisjärjestelmän kehitys
LisätiedotLapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen
1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä
LisätiedotCREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto
CREATIVE INDUSTRIES FINLAND Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto Luovien alojen valtakunnallinen kehigäjä 1. Tietoa luovista aloista ja taloudesta 2. Yhteiskunnallisen keskustelun
LisätiedotPedagogisen johtamisen katselmus
Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotUusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus
Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotO Osaava-ohjelma Programmet Kunnig
n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti
LisätiedotAvauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen
LisätiedotRauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012.
Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012. Oppilaita koulussa on n. 370. Opetusharjoittelijoita lukuvuoden
LisätiedotLuova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)
Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena
LisätiedotLuovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen
LisätiedotPirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta Suomen
LisätiedotUusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi
Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi Kokkolan kv-treffit, 27.4.2016 Kimmo Koskinen - yleistavoitteita Kehittää ja ottaa käyttöön opetukseen ja oppimiseen liittyviä pedagogisia
LisätiedotECVET tulee, oletko valmis!
ECVET tulee, oletko valmis! ECVET EXPERT-toiminto 2012 2013 Oulu 13.3.2013 Leena-Maija Talikka, CIMO 8.2.2013 Bryggen kommunikea 2010 Tavoitteita Ammatillisen koulutuksen vetovoima Ammattitaitokilpailut,
LisätiedotPäivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6
Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja
LisätiedotNova Schola Finlandia - Ajatuspaja 2
Nova Schola Finlandia - Ajatuspaja 2 Kuntatalolla 20.1.2015 TERVETULOA! HUOM! Prezi-esitys teemasta Opetussuunnitelma ja teknologia: https://prezi.com/qzxphywa3a_q/opetussuunnitelmaja-teknologia/ klo 9:30
LisätiedotErikoistumiskoulutuksen kehittäminen
Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen sopimusvalmistelu seminaari 16.2.2016, Helsinki Asiantuntija, KT Hannele Seppälä, Arene ry Seminaarin tarkoitus Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen
LisätiedotSosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa
Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö
LisätiedotKansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa
Lisätiedot