Schol hanke Väliraportti Väliraportti 1. Oppimisympäristöjen kehittämistoiminnan koordinaatiohanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Schol hanke Väliraportti Väliraportti 1. Oppimisympäristöjen kehittämistoiminnan koordinaatiohanke"

Transkriptio

1 [Kirjoita teksti] 2011 TOP TOP School hanke Schol hanke Väliraportti Oppimisympäristöjen kehittämistoiminnan koordinaatiohanke Väliraportti 1 Riitta Juusenaho Tampereen kaupunki

2 Väliraportti nro 1 hanketiedot Hankkeen nimi: TOP School Oppimisympäristöjen kehittämistoiminnan koordinaatiohanke EAKR rahoitusohjelma: Länsi Suomi Toimintalinja: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Projektityyppi: kehittämisprojekti Vastuuviranomainen: Pirkanmaan Liitto Aloituspäivä: Päättymispäivä: Toteuttaja: Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä Vastuuhenkilö: tilaajajohtaja Raportoija: hankejohtaja Riitta Juusenaho

3 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDE JA TAVOITTEET käynnistynyt TOP School hankkeen lähtökohtana on Tampereella opetuksen ja sen infrastruktuurin kehittämistyön sirpaleisuus sekä tästä seurannut koulutuksen laaja alaisuuden ja strategisen pitkäjänteisyyden puute. Vaikuttavuuden vuoksi olisi tärkeää, että oppimisympäristöjen kehittäminen kytkettäisiin oppilaitosten kokonaisvaltaiseen kehittämistyöhön ja keskitettäisiin sekä yhtenäistettäisiin oppimisympäristöihin kohdentuva projektitoiminta. Oppimisympäristöjen kehittämistoiminnan koordinaatiohanke, TOP School hanke toteuttaa osaltaan kaupunkistrategian Tampere on korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen keskittymäpäämäärää. Sen sisällöllinen tehtävä kulminoituu kolmeen valtuustokauden tavoitteeseen: 1) koulutuksen kansainvälisyyttä ja työelämälähtöisyyttä on lisätty, 2) tamperelaiset oppilaitokset ovat vetovoimaisia ja 3) kaupungin ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä on lisätty. Hanke tukee ja vahvistaa myös Tampereen seudun koulutusosaamiseen liittyvää yritystoimintaa. Tampereen kaupunki varmistaa hankeen kautta kansallisen Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian toteutumista. TOP School hankkeen tavoitteena on nostaa tamperelaiset oppimisympäristöt kansallisiksi ja kansainvälisiksi referenssikohteiksi luomalla kaupunkiin keskitetty kehittämistoiminnan koordinaatiopiste, joka koordinoi, tukee ja edistää uusia toimintamalleja. Yhteiseen visioon perustuva kehittämistoiminta parantaa koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta ja vahvistaa tamperelaisten nuorten jatko opintomahdollisuuksia. TOP School hankkeessa oppimisympäristöjä tarkastellaan laajasti tilojen, uusien viestintäteknologiasovellusten ja ohjelmistojen, työyhteisöjen toimintakulttuurien, henkilöstön ja oppilaiden sekä pedagogisten ja didaktisten ratkaisujen näkökulmasta. Hankkeen tehtävänä on huolehtia siitä, että tulevaisuuden oppimisympäristöt, niin tiloina kuin toimintanakin, luodaan sellaisiksi, että ne pystyvät yhä paremmin vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin ja että niissä mahdollistuu entistä paremmin opiskelijalähtöinen vuorovaikutukseen perustuva sosiokulttuurinen oppimiskäsitys. Formaalin kouluoppimisen tulee tulevaisuudessa pystyä nykyistä paremmin hyödyntämään niitä taitoja, joita opiskelijat omaksuvat myös koulun ulkopuolisessa maailmassa. Samoin koulutuksen ja työelämän yhteyksiä on parannettava ja elinikäisen oppimisen periaatteita on pystyttävä hyödyntämään nykyisen tutkintopainotteisen koulutuksen rinnalla. Tavoitteena on myös osallistua aktiivisesti yhteistyössä korkeakoulujen kanssa uudenlaisen vuorovaikutusteknologian hyödyntämiseen opetuksessa osallistumalla sen kehittämiseen ja testaamiseen. Näin tuetaan alan tutkimus ja yritystoiminnan vahvistumista ja monipuolistumista. Toisena korkeakouluyhteistyön merkittävänä muotona voidaan mainita opettajien täydennyskoulutuksen tarvelähtöinen organisointi, monipuolinen tutkimusyhteistyö, korkeakoulujen Lumate keskuksen toiminnan hyödyntäminen sekä tamperelaisen

4 koulutusosaamisen tuotteistaminen ja vienti ulkomaille. Vuoden 2012 alusta TOP School hankkeesta tulee yksi valtuuston strategisista hankkeista. KOHDERYHMÄ Lyhyen tähtäimen hyödyn projektista tulevat saamaan hanke ja projektitoiminnassa mukana olevat tahot ja henkilöt, jotka omalla toiminnallaan mahdollistavat kehittämistoimenpiteiden toimeenpanon ja toteutuksen. Projektin varsinaisena kohderyhmänä voidaankin pitää suunnittelutyöhön osallistuvaa asiantuntijaverkostoa ja tutkimusyhteisöä, oppilaitosten johtoa ja hallintoa, opetushenkilöstöä sekä niitä tahoja, jotka toimivat muissa oppimisympäristöjen kehittämishankkeissa. Pitkän tähtäimen hyödyn tulevat saamaan tamperelaisia koulutuspalveluja käyttävät kuntalaiset. Kunnan laadukas koulutustarjonta on keskeinen tae kaupungin vetovoiman varmistajana. PROJEKTIN TOTEUTUKSEN JA YHTEISTYÖN ONNISTUNEISUUS TOP School hanke on luonteeltaan koordinaatiohanke, joten hankkeen yhteistyöverkosto on laaja. Yhteistyöverkosto muodostuu viidestä eri tasosta: sisäisten hankkeiden ja projektien, korkeakouluyhteistyön ja seutuyhteistyön verkostot sekä kansallinen ja kansainväliset yhteistyöverkostot. TOP School hankkeen vastuuhenkilönä on tilaajajohtaja ja sitä hallinnoi tilaajaryhmä. Sen toteuttamista ohjaa ja valvoo pormestarin asettama ohjausryhmä sekä operatiivisena toimijaverkostona samoin nimetty projektityöryhmä. Ohjausryhmän keskeisenä tehtävänä on toimia hankkeen ylimpänä päättävänä elimenä, ohjata hankejohtajan toimintaa, suunnata, linjata ja seurata hankkeen etenemistä sekä ottaa kantaa ja kommentoida hankkeen tulosten käyttökelpoisuutta ja hyväksyttävyyttä oman organisaationsa näkökulmasta. Ohjausryhmä myös hyväksyy hankkeen tulokset. Ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmä kokoontui raportointikaudella kaksi kertaa: ja Pormestari on nimennyt ohjausryhmään seuraavat jäsenet: tilaajapäällikkö Pekka Kivekäs TRE kaupunki, professori Juha Suoranta TaY, professori Mika Valden TTY, johtaja Jarmo Viteli TaY, vararehtori Päivi Karttunen TAMK, rehtori Leena Mäkelä PIRKO, kouluttaja Henna Riikka Ahvenjärvi TAKK, asiantuntija Johanna Kaplas EK, tilaajajohtaja Lasse Eskonen TRE kaupunki, tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen TRE kaupunki, tuotantojohtaja Kristiina Järvelä Tre kaupunki, tuotantojohtaja Jorma Suonio TRE kaupunki, ammatillisen koulutuksen johtaja Teppo Tapani TRE kaupunki, rahoitustarkastaja Tuija Rajala Pirkanmaan liitto, hankejohtaja Riitta Juusenaho TRE kaupunki ja projektisihteeri Sanna Koskinen TRE kaupunki. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii tilaajapäällikkö Pekka Kivekäs ja sihteerinä Sanna Koskinen. Ohjausryhmälle on tehty työsuunnitelma, joka on hyväksytty kokouksessa.

5 Projektityöryhmä Hankkeen projektityöryhmä kokoontui raportointikaudella kaksi kertaa: ja Pormestari on nimennyt projektityöryhmään seuraavat jäsenet: rehtori Panu Pitkänen, rehtori Pia Mikkola, rehtori Helena Tuusa, rehtori Matti Hännikäinen, vs. perusopetuksen johtaja Veli Matti Kanerva, suunnittelupäällikkö Pia Kola Torvinen, projektipäällikkö Sari Talonen, kehittämispäällikkö Hannu Salakari, opetusteknologiapäällikkö Minna Haasio, hankejohtaja Riitta Juusenaho ja projektisihteeri Sanna Koskinen. Projektityöryhmän puheenjohtajana toimii Riitta Juusenaho ja sihteerinä Sanna Koskinen. Projektityöryhmän tehtävät ovat ohjausryhmän päätösten toteuttamisen varmistaminen, osallistuminen hankkeen operatiivisen toiminnan toteutukseen sekä substanssiosaamisen tuominen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. YHTEISTYÖ HANKKEEN ERI YHTEISTYÖVERKOSTOJEN TASOILLA Sisäisten hankkeiden ja projektien verkosto TOP School hankkeen hakeverkosto kokoontui ensimmäisen kerran Mukana oli 17 hanketoimijaa, jotka edustivat keskeisiä Tampereen oppimisympäristöjen kehittämishankkeita tai projekteja. Tilaisuudessa esiteltiin Aulangon ITK messujen yhteydessä pidetyssä johdon seminaarissa tuotettu johdon monialainen näkemys tulevaisuuden oppimisympäristöistä, joita kohti tamperelaisia oppimisympäristöjä tulisi kehittää sekä laadittiin hankeihmisten yhteinen näkemys siitä, miten hanketoimintaa tulee kehittää, jotta johdon tavoite toteutuu. Hanketoimijoista muodostuvan ryhmän kokoontuminen koettiin hyödylliseksi. Verkostoon tullaan jatkossa kutsumaan lisää henkilöitä, myös niitä joilla hanke on vasta alkamassa. Hankeryhmä tulee jatkossa kokoontumaan 2 3 kertaa vuodessa. Kaupunki investoi lähivuosina n. 108 miljoonaa euroa koulujen ja oppilaitosten rakentamiseen tai saneeraamiseen. TOP School hanke koordinoi ja varmistaa, että näissä kohteissa oppimisympäristöjä tarkastellaan kokonaisuuksina huomioiden tilojen lisäksi myös laitteistot, henkilöstön koulutus ja uudet toimintamallit. Keskeisinä living lab tyyppisinä koulukeskuksina voidaan mainita loppuvuonna 2012 käyttöön otettava Luovien alojen lukio sekä v valmistuva Teknillisen lukio. TOP School hanke järjesti 25. marraskuuta Koulutuksen hyvien käytäntöjen tori seminaarin Tampereen kaupungin Valtuustosalissa. Seminaariin kutsuttiin oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyviä toimijoita ja kehittäjiä esittelemään uusia innovaatioita, hankkeissa syntyneitä hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Itse seminaarin ohjelma muodostui kymmenestä 15 minuutin mittaisesta alustuksesta ja niihin liittyvistä kommenteista. Ohjelma toistettiin samanlaisena sekä aamupäivällä että iltapäivällä. Ilmoittautuneita seminaariin oli 105 ja alustuksia seurasi yhteensä 75 osallistujaa. Erinomaisten palautteiden johdosta toiminnasta päätettiin tehdä pysyvä foorumi hyvien käytänteiden esittelylle.

6 Tampereen ammattiopistossa on aloitettu koulutusosaamisen viennin selvitystyö Tampereen ystävyyskaupunki Mwanzaan Tansaniassa. Kyseessä on kehityshanke erityisesti turisti ja matkailualan opettajien ammattitaidon kehittämiseksi. TOP School hanke tukee erityisesti koulutuksen tuotteistamiseen liittyvää työtä. Korkeakouluyhteistyön verkosto Tampereen kaupunki osallistui Tampereen yliopiston Informaatiotieteiden yksikön koordinoimaan Tekesin Oppimisratkaisut arvoverkkohankehakuun Arvoverkon muodostivat Tampereen ja Ylöjärven kaupunkien, Tampereen yliopiston seitsemän tieteenalayksikön sekä 10 paikallisen tai alueellisen teknologia alan yrityksen konsortio. Arvoverkon keskeisenä toimintakenttänä on nimetty Aktiiviset oppimistilat moniaistisen vuorovaikutusteknologian soveltaminen oppimiseen. Hanke sai Tekesin rahoituksen vuosille 2012 ja Samalla kertaa Tampereen kaupunki haki ja sai Tekesin koordinoimaa työelämän kehittämisrahaa mainittuun hankkeeseen. Kaupungin osuutta hankkeessa hallinnoi Tampereen ammattioppilaitos ja kehittämisraha kohdistetaan pääosin osallistuvien oppilaitosten opettajien sijaiskulujen ym. korvaamiseen. Hankkeen tavoitteena on luoda toimijoiden yhteistyössä tarvelähtöisesti edullisia ja helppokäyttöisiä teknologiasovelluksia mm. liikunta ja terveyskasvatukseen, sosiaalisen median käyttöön kieltenopetuksessa, luonnontieteiden opetukseen sekä lääketieteellisiin simulaatioihin. TOP School hankkeen projektijohtaja Riitta Juusenaho on kutsuttu hankkeen ohjausryhmään. Tampereelle on perustettu alkuvuonna 2011 korkeakoulujen ja paikallisen elinkeinoelämän yhteistyössä LUMATE keskus. Tampereen kaupunki tukee toimintaa mm. tarjoamalla sille tilat Hervantaan valmistuvasta Tampereen teknillisestä lukiosta. Kaupunki tukee keskusta myös rahallisesti. Lumate keskus tarjoaa Pirkanmaalaisten oppilaitosten opettajille täydennyskoulutusta, oppilaille kerhotoimintaa ja kenttäkursseja sekä lainaa laboratoriovälineistöä kouluille. Lumate keskus tukee myös luonnontieteitä painottavia lukioita (mm. Teknillinen lukio ja Klassillinen lukio) niiden opetussuunnitelmatyössä. Tampereen kaupunki lahjoittaa Tampereen yliopistolle kasvatustieteiden professuurin lukuvuosille Professorin tehtävänä on tutkimustyön ohella mm. yhteistyössä TOP School hankkeen kanssa edistää kaupungin oppimisympäristöjen kehittämistyötä, toimia asiantuntijana päätöksenteossa sekä edustaa kaupunkia kansainvälisillä areenoilla. Järjestetyt korkeakoulujen verkostotilaisuudet ja vastuuhenkilöt Tampereen yliopiston Edu yksikköön on nimetty yhteistyöryhmä kehittämään koulutuksellista yhteistyötä Tampereen kaupungin kanssa. Työryhmään kuuluvat: professori Kirsti Karila, professori Anja Heikkinen, professori Jyri Linden, professori Eero Ropo, johtava rehtori Vesa Toivonen sekä koulutuspäällikkö Hilkka Roisko. Tampereen kaupungin yhteistyöryhmä muodostuu TOP School hankkeen projektityöryhmästä.

7 1) Tampereen kaupungin koulutuksen johdon, seudun edustajien sekä Tampereen yliopiston Edu yksikön välinen yhteistyöseminaari Varalan urheiluopistolla (prof. Suoranta Juusenaho) 2) OKL yhteistyön aloittaminen: Johtava rehtori Vesa Toivosen vierailu ja alustus Top School hankkeen ohjausryhmässä (prof. Suoranta Juusenaho) 3) Aktiiviset oppimisen tilat arvoverkkohanke, useita tapaamisia ja tilaisuuksia (prof. Raisamo Juusenaho) 4) Mediatieteen yksikkö: Sanomalehti mediakasvatuksessa työpaja toimittajille ja opettajille sekä alan opiskelijoille ja (prof. Kotilainen Juusenaho) 5) Chinese Education Research and Exhange Center yhteistyö (prof. Seppo Hölttä Juusenaho): Education Export to China luentosarjan järjestäminen Ensimmäinen tilaisuus pidetään teemalla Education Export to China: opportunities, challenges and possible scenarios. Seutuyhteistyön verkosto Seudullista yhteistyötä on alettu rakentaa aluksi Ylöjärven ja Valkeakosken kaupunkien kanssa. Yhteisenä tekijänä kaikilla kolmella kaupungilla on voimakas toisen asteen koulutuksen kehittäminen ns. lukion ja ammatillisen koulutuksen kampusajattelu. Tapaamisia on järjestetty raportointikaudella kaksi ja osallistujia on molemmissa ollut kaikkien kaupunkien toisen asteen koulutuksen edustajista: ensimmäinen Tampereella ja toinen Valkeakoskella Tietotien lukiossa Ensimmäisen tapaamisen teemana oli rakennushankkeiden tilanteet sekä uudet tilaratkaisut. Toisen tapaamisen teemana oli lukujärjestyksen laatimisen problematiikka, sekä niihin pohjaavat kaksois ja kolmoistutkinnot. Seuraava kokous on sovittu Ylöjärvelle syksyllä TOP School hanke toimii kiinteässä yhteistyössä myös kansallisen Osaava hankkeen koordinaattorin kanssa. (Opettajien täydennyskoulutuksen yhteinen suunnittelu ja toteutus.) Kansallinen yhteistyöverkosto Oulun kaupungin ja Oulun yliopiston Tulevaisuuden koulu hankkeeseen tutustuminen (Juusenaho) Oulun kaupungin Ritaharjun, Metsokankaan ja Pohjankartanon koulukeskuksiin sekä Oulun kaupungin OPPIS keskukseen tutustuminen (Juusenaho + kaupungin tilakeskuksen sekä oppilaitosten edustajia) Kokkolan kaupungin lukiotoimen rehtorien yhteistyövierailu Tampereella Miten Tampere kehittää oppimisympäristöjään?(juusenaho) Porin kaupunki (TOP School hankkeen ja opetusteknologiakeskuksen esittely)

8 Kauniaisten Unelma koulu toimintamalliin tutustuminen ja benchmarkkaus (Juusenaho) Rovaniemi helmikuu 2012: Osaamisen kehittämisen päivät Opettajuus 2020, koulutustapahtuma. (Miten Tampere kehittää oppimisympäristöjään? Juusenaho) ITK konferenssi Aulangolla Miten Tampere kehittää oppimisympäristöjään seminaarialustus (Juusenaho) FEG yhteistyö (RYM Shok tutkimus ja koulutusvienti) Verkostoituminen kansalliseen FinPron Future learning Finland koulutusklusterin kanssa (FinNode yhteistyö, Ely) Kansainvälinen yhteistyöverkosto Tre Lontoo Swansean yliopisto (videoconferencing 3+3 koulua pilottina) tammi maaliskuu 2012 TaY (Chines Education Research and Exchange Center,CEREC), koulutusvienti prof. Seppo Hölttä ja prof. Yuzhuo Cai BETT messut 2011, 2012, tavoitteena esitellä v.2013 laajasti tamperelaisia oppimisympäristöjä yhteistyössä korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Educating Cities 2012 Changwon, E Korea (Vuoreksen koulukeskuksen esittely ja asuinalueen kestävän kehityksen näkökulma, Juusenaho: Abstrakti lähetetty marraskuussa 2012). Osallistuminen FinnFest konferenssiin Tusconissa USAssa Suomalaisen koulutusosaamisen nykytilan esittely. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN TOP School hankkeen tiedotus /viestintätoiminta on jatkuvaa, tavoitteellista, suunnitelmallista sekä näkyvää, avointa ja ajankohtaista. Projektille on laadittu viestintäsuunnitelma. Projektin viestinnässä noudatetaan rakennerahastojen tiedotusohjetta ja graafista ohjeistusta. Euroopan aluekehitysrahaston ja Vipuvoimaa EU:lta logoja käytetään kaikessa viestinnässä. Projekti noudattaa myös Tampereen kaupungin viestintäohjeita. Projektille on perustettu nettisivut ( sekä tehty ja painatettu yleisesite ja seminaareissa ym. tilaisuuksissa käytettävä roll up mainos. TOP School hankkeen käynnistystilaisuus järjestettiin klo Tampereen ammattiopiston auditoriossa. Tilaisuuteen osallistui eri oppilaitosten, hallinnon sekä yritysten edustajia. Paikalla oli runsas joukko sekä oppilaitosten että kaupungin edustajia. Ylen Uutiset raportoi hankkeesta illan radio ja TV uutisissaan.

9 Projektijohtaja on laatinut runsaasti power point pohjaista TOP School hankkeen esittelymateriaalia ja esitellyt hanketta useilla eri foorumeilla. Kansainvälisesti Tampereen oppimisympäristöjen kehittämistyötä esitellään vuonna 2012 Aulangon kansainvälisillä ITK messuilla ja abstrakti on myös lähetetty Etelä Koreassa Chanwongissa järjestettävään 12.Educating Cities konferensiin. Tavoitteena on myös, että 2013 päästäisiin Lontoon kansainvälisille BETT messuille esittelemään tamperelaisia oppimisympäristöratkaisuja. Lehtiartikkeleita hankkeesta on julkaistu raportointikaudella kaksi: Oppimisympäristöt muuttuvat (Nyky TAMPERE lokakuu ) ja TOP School kehittää oppimisympäristöjä (VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 3/2011). Projektin internet osoite ONGELMAT JA SUOSITUKSET TOP School hankkeen toimintakenttä on laaja ja monitahoinen, tämän vuoksi riskinä on se, että kaikkia toimijoita ei tavoiteta tai että kaikki asianosaiset eivät jaa samaa kehittämisvisiota. Riski on kuitenkin projektisuunnitelmassa jo tunnistettu, ja sitä pyritään minimoimaan laajalla ja aktiivisella tiedottamisella. Hankejohtaja ylläpitää aktiivisesti keskeisten yhteistyökumppanien välistä viestintää ja osallistaa heitä mahdollisimman paljon hankkeen jatkuvaan kehittämiseen. Koulutuksen kehittäminen on aina arvosidonnaista ja erityisesti rehtoreiden sitouttaminen kehittämistyöhön ja muutokseen on selkeän haasteellista. Muutos totutuissa menettelytavoissa koetaan usein uhkana ja siksi muutosta vastustetaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että hankejohtaja osallistuu mahdollisimman paljon kentällä tapahtuvaan kehittämistoimintaan ja kannustaa opettajia ja rehtoreita ilmaisemaan kehittämisideoitaan, jotta niitä voidaan tutkia ja viedä eteenpäin yhdessä. Niin kansainvälisesti, kuin kansallisellakin tasolla koulutuksen nähdään olevan murroksessa. Nopeasti kehittyvä ja uudistuva teknologia, mediakehitys sekä erilaiset uudet sovellukset haastavat TOP School hanketta pysymään kehityksen valtasuonella siitä, missä hankkeen pitää/kannattaa olla mukana ja millaista tulevaisuudenkehitystä on syytä välttää. Tämän vuoksi on tärkeää, että hankkeessa on myös aikaa perehtyä viimeaikaiseen alan tutkimukseen sekä kansainvälisiin megatrendeihin. Kansainväliset kongressit, foorumit ja yhteistyöverkostot tarjoavat tässä mahdollisuuksia. Kaupungin mittava panostus oppilaitosrakentamiseen mahdollistaa uudenlaisten Living labtyyppisten innovatiivisten koulukeskusten synnyttämisen Tampereelle. Niissä toteutettuja teknologisia ja pedagogisia ratkaisuja ja toimintamalleja muiden oppilaitosten henkilöstö voi hyödyntää. Haasteena tässä on joko uuden henkilöstön rekrytoinnin onnistuminen tai olemassa

10 olevan opetushenkilöstön uutteen toimintaympäristöön kouluttamisen onnistuminen. Erityisesti johdon sitoutuminen muutokseen tulee olemaan ensiarvoisen tärkeää. Suosituksena jo tässä vaiheessa voidaan todeta, että hankejohtajan ja projektisihteerin työpanos ei välttämättä pelkästään riitä jatkossa varmistamaan jatkuvan muutoksen ja toiminnan arvioinnin kautta saatavan kehittämistyön jatkuvuutta. On tärkeää, että kriittiset eri koulutustasojen kehittämistyössä olevat toimijat saatetaan kiinteään yhteistyöhön ja jatkuvaan vuoropuheluun toistensa kanssa. Tämä onnistuu vain luomalla keskitetty koulutuksen kehittämispiste. Kaupungin johdon vahva tuki ja kaupungin todellinen halu panostaa hankkeen sisältöihin, auttavat tavoitteiden saavuttamisessa. Tätä kuvaa selkeästi TOP School hankkeen nouseminen jo alkutaipaleellaan yhdeksi kaupungin strategisista hankkeista. PROJEKTIN TOIMINTA JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Edellä kuvatun verkostomaisen työskentelyn lisäksi hankkeessa on kartoitettu ja luetteloitu Tampereen kaupungin sisäiset oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyvät keskeiset projektit ja hankkeet. Hankejohtaja on käynyt hankkeiden vastuuhenkilöiden kanssa palavereja. Hankkeessa on kartoitettu suomalaisia ja kansainvälisiä oppimisympäristöjen kehittämisestä tehtyjä tutkimuksia ja raportteja niin tilaratkaisujen, viestintäteknologian kuin oppimisen metodologian osalta. Näiden pohjalle rakennetaan ehdotuksia tamperelaisen mallin luomiseksi. OSALLISTUMINEN KAUPUNGIN OPPILAITOSTEN RAKENNUS JA SANEERAUSKOHTEIDEN SUUNNITTELUUN Hankejohtaja osallistuu Tampereen kaupungin oppilaitosten rakentamis tai saneeraushankkeiden hankevalmisteluun tehtävänään tuoda esiin näkemyksiä siitä, mitä asioita suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava, jotta tilat palvelevat tulevaisuuden oppimista: Toisen asteen koulutuksen Hervannan kampusalueen rakennushanke (Tampereen teknillinen lukio) Vuoreksen koulukeskus Tampereen luovien alojen lukion saneeraushanke (Sampola) Klassillisen lukion remonttihanke Tesoman alueen koulutilojen uudelleen järjestelyt Uudet alkavat hankkeet 2012 Aktiiviset oppimistilat Moniaistisen vuorovaikutusteknologian soveltaminen oppimiseen. Hanke sai Tekesin rahoituksen vuosille 2012 ja Lumate keskuksen toiminnan kehittäminen ja tukeminen.

11 PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS TOP School hanke on suurten kaupunkien hankkeiden keskuudessa poikkeuksellinen sen kaupunkivetoisuuden johdosta. Vastaavanlaisia koulutuksen kehittämishankkeita on nähty useimmiten yliopistojen tai ministeriöiden ym. vetäminä ja hallinnoimina. Strategisen hankkeen asema ja kaupungin aktiivinen tahtotila kehittää laajasti oppimisympäristöjään mahdollistavat innovatiiviset ratkaisut ja visiot ja uudenlaisen toiminnan kytkemisen suuriin koulukeskusten rakennus tai saneeraushankkeisiin. Tätä todistavat ne lukuisat kiinnostuneet alustuspyynnöt, joita projektille jo sen ensimmäisen raportointikauden aikana on esitetty joko muiden kaupunkien tai koulutusorganisaatioiden taholta. Myös kasvatustieteiden lahjoitusprofessuurin liittäminen hankkeen toimintaan luo uudenlaista diskurssia ja toimintakulttuuria tutkimuksen (yliopisto) ja käytännön (kaupunki) välille. Käytännön tarpeesta lähtevä tutkimustoiminta edistää koulutuspalveluiden kehittymistä, tuottaa niille lisäarvoa ja toimii näin innovaatioalustana uusille toimintatavoille. TOP School hanke pyrkii aktiivisesti tukemaan arjen opetustyötä tekevien opettajien oman työn kehittämispyrkimyksiä etsimällä niille resursseja ja verkostoimalla yksittäisiä toimijoita muiden samanhenkisten kehittäjien kanssa. Jo nyt on nähtävissä, että tällaisesta toiminnasta voi syntyä kokonaan uudenlaisia pedagogisia sovelluksia, joita voidaan tuotteistaa ja joiden kautta voidaan avata suomalaista koulutusosaamisen vientiä maailmalle. PROJEKTIN TASA ARVO VAIKUTUKSET TOP School hankkeella on koordinaatioluonteensa johdosta välillisiä vaikutuksia tasa arvoon erityisesti erityisryhmien suhteen. Hankkeessa syntyvien uusien toimintatapojen, asennemuutosten ja kehitettävien teknologiasovellusten kautta tarve esim. erityisopetuksen järjestelyille vähenee, kun erilaisia oppimistyylejä ja tapoja edustavat opiskelijat voivat opiskella samoissa ryhmissä. Painottamalla toiminnassa entistä enemmän sosiokonstruktivistisen oppimisnäkemyksen mukaista opiskelijalähtöistä toimintaa, voidaan koulutuksen mielekkyyttä, työelämälähtöisyyttä ja viihtyvyyttä parantaa ja näin estää nuorten koulutuksellista syrjäytymiskierrettä. PROJEKTIN VAIKUTUKSET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Hankkeella ei ole varsinaisia vaikutuksia ympäristöön, mutta sen koordinoimilla kehittämishankkeilla on mahdollisesti jonkinlaisia vaikutuksia ympäristöön, esimerkiksi valittavien teknologiaratkaisujen aiheuttamat materiaalisäästöt tai olemassa olevan teknologian päivitys jatkokäyttöön. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hankkeen yksi keskeinen tavoite on nostaa eri tavoilla koulutuksen hyviä käytänteitä muiden benchmarkattavaksi ja lainaamaksi ja näin nostaa koko koulutusalan laatua ja vaikuttavuutta. Tällaisia tapoja ovat esim. säännölliset hankkeiden Hyvien käytänteiden Tori tapahtumat,

12 kansalliset ja kansainväliset messut ja seminaarit sekä vaikuttavuustutkimuksen hyödyntäminen hankkeiden arvioinnissa ja niistä raportoiminen. TOIMINNAN JATKUVUUS Hankkeen yhtenä tehtävänä on sen aikana mallintaa toiminta, jolla Tampereen kaupungissa oppimisympäristöjen kehittämistoimintaa koordinoidaan ja kehitetään hankkeen päätyttyä. Selvää on jo nyt, että sirpaleinen hanketoiminta tulee vetää yhteen toimimaan fyysisesti ja organisatorisesti lähellä toisiaan ja niille tulee luoda selkeä toiminnan struktuuri alkaen hankkeen strategisesta tarvelähtöisyydestä ja päättyen hankkeen vaikutusten arviointiin ja kokemusten levittämiseen. Samoin verkostomainen työskentely monella eri taholla edellyttää keskitettyä kokonaiskuvan hallintaa ja yksittäisistä verkostoista saatavien hyötyjen levittämistä kaikkiin koulutuksen tasoihin. PROJEKTIN TALOUS TOP School hankkeen kustannusarvio vuodelle 2011 on ,00 euroa. Hankkeen toteutuneet tukikelpoiset kustannukset vuonna 2011 ovat ,54, mikä on 77 % kustannusarviosta. Pirkanmaan Liitolta maksuun haettava EAKR ja kansallinen rahoitusosuus on ,12 euroa (60%). Rahaa säästyi ostopalveluista sekä muut kustannukset kohdasta euroa, joka oli varattu hankkeen sisäiseen arviointiin ja sen kilpailutukseen. Sisäisen arvioinnin kilpailutusta päätettiin siirtää v alkuun, jolloin kaupungin lahjoittama kasvatustieteen professuuri alkaa. Professorin tehtävänä on toimia TOP School hankkeen tieteellisenä asiantuntijana, joten ennen sisäisen arvioinnin kilpailutusta halutaan kuulla myös professorin näkemys asiasta.

Miten tamperelaisia oppimisympäristöjä kehitetään?

Miten tamperelaisia oppimisympäristöjä kehitetään? Vain kiinnostus ja tieto reagoivat toisiinsa Herbart (1776-1841) Miten tamperelaisia oppimisympäristöjä kehitetään? Riitta Juusenaho projektijohtaja tilaajaryhmä 1 Koulutus on murrosvaiheessa, jossa on

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen kehittäminen Tampereella

Oppimisympäristöjen kehittäminen Tampereella Kehitä oppimista sijoita tulevaisuuteen! Riitta Juusenaho projektijohtaja, KT Oppimisympäristöjen kehittäminen Tampereella 2011 2013 TOP School Oppimisympäristöjen kehittämisen koordinaatiohanke Valtuustokauden

Lisätiedot

TOP School -hanke

TOP School -hanke 2013 TOP School -hanke 1.7.2012 31.12.2012 Oppimisympäristöjen kehittämistoiminnan koordinaatiohanke 2011 2013 Väliraportti 3 Tampereen kaupunki 1 Sisällysluettelo 1. 4. Hanketiedot 4 5. Projektin lähtökohta,

Lisätiedot

Kohti uutta menestystä!

Kohti uutta menestystä! Kohti uutta menestystä! -TOP School -hankkeen loppuseminaari Riitta Juusenaho hankejohtaja, KT TOP School -hanke Tampereen kaupunki TOP TOP School Kansainvälinen yhteistyöverkosto Kansallinen yhteistyöverkosto

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

TOP School -hanke Oppimisympäristöjen kehittämistoiminnan koordinointi 1.7.2013 31.12.2013. Väliraportti 5

TOP School -hanke Oppimisympäristöjen kehittämistoiminnan koordinointi 1.7.2013 31.12.2013. Väliraportti 5 TOP School -hanke Oppimisympäristöjen kehittämistoiminnan koordinointi 1.7.2013 31.12.2013 Väliraportti 5 Sisällysluettelo Hanketiedot 1. 4.... 3 5. Projektin lähtökohta, kohde ja tavoitteet... 4 Kohderyhmä...

Lisätiedot

TOP School -hanke Oppimisympäristöjen kehittämistoiminnan koordinaatiohanke Väliraportti 4

TOP School -hanke Oppimisympäristöjen kehittämistoiminnan koordinaatiohanke Väliraportti 4 TOP School -hanke Oppimisympäristöjen kehittämistoiminnan koordinaatiohanke 1.1.2013 30.6.2013 Väliraportti 4 1 Sisällysluettelo 1. 4. Hanketiedot 4 5. Projektin lähtökohta, kohde ja tavoitteet 5 - Kohderyhmä

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Mistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.

Mistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta. Mistä on kyse? Opetuksen järjestämistä ohjataan erilaisilla normeilla ja asiakirjoilla, kuten lainsäädännöllä, opetussuunnitelmien perusteilla, suosituksilla, strategioilla ja suunnitelmilla. Jotta valtakunnalliset

Lisätiedot

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM 31.10.2016 OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 6.3.2017, Jyväskylä #uusiperuskoulu UUSI PERUSKOULU 1. Peruskoulufoorumilta visio suomalaiselle peruskoululle 2. Opettajien osaamisen kehittäminen läpi uran 3. Kokeilu-, kehittämis-

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 1. Tavoitteet Luoda käyttäjä- ja kysyntälähtöinen Living Lab toimintaympäristö, joka tukee Kymenlaakson ammattikorkeakoulun LCCE- oppimisen

Lisätiedot

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 1. Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/ nimet - Osaava Pudasjärvi- hanke 1 TAUSTATIEDOT 2. Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun!

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Taustaa: Laadukas koulutus mahdollistaa sivistykseen perustuvan yhteiskuntarakenteen toimivuuden sekä kansantaloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn nostamisen. Koko

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 15.3.2016 Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen tavoite 2025

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma Pvm Mitä tehty Kuka Missä käsitelty 21.3.2016 Suunnitelman luonnos Johanna PoPSTer 19.5.2016 Suunnitelman täydennys ja päivitys Johanna & Kirsi 1.6.2016 poliittinen ohjausryhmä

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Verkostot ammatillisen koulutuksen kansainvälistäjänä. Nov- 10

Verkostot ammatillisen koulutuksen kansainvälistäjänä. Nov- 10 Verkostot ammatillisen koulutuksen kansainvälistäjänä Nov- 10 Mitä ja miten tutkittiin? Mikä on verkostoitumisen aste ammatillisen koulutuksen kentällä? Miten verkostot toimivat? Mikä on verkostoitumisen

Lisätiedot

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 24.3.2017, Vaasa Projektipäällikkö Tiina Silander #uusiperuskoulu UUSI PERUSKOULU 1. Peruskoulufoorumilta visio suomalaiselle peruskoululle 2. Opettajien osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TOP School -hankkeen ohjausryhmän kokouksen nro 6 muistio

TOP School -hankkeen ohjausryhmän kokouksen nro 6 muistio Konsernihallinto/Tilaajaryhmä Muistio 15.11.2012 Sivu 1/7 TOP School -hankkeen ohjausryhmän kokouksen nro 6 muistio Aika Torstai 15.11.2012 klo 13 Paikka Tammerkosken lukio, Sammonkatu 2, Tampere Läsnä

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelman verkostossa mukana (tilanne syyskuussa 2008) Akaan lukiot Kalevan lukio Kangasalan lukio Lempäälän lukio Mäntän seudun

Lisätiedot

Peruskoulu-työpaja

Peruskoulu-työpaja Peruskoulu-työpaja 16.5.2016 Strategisen hallitusohjelman Osaaminen ja koulutus -painopistealue kärkihanke 1: Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin toimenpide 1: Uudistetaan

Lisätiedot

Hankkeen viestintäsuunnitelma

Hankkeen viestintäsuunnitelma Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 15. elokuuta 2016 / 1 Hankkeen viestintäsuunnitelma 1. Hankkeen kuvaus Ydinosaajat-hankkeessa luodaan malli koulutusorganisaatioiden

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Hyvän ohjauksen kriteerityö Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot

Lisätiedot

ZOOMI sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi. Sujuvat siirtymät aloitusseminaari Sanna Laiho

ZOOMI sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi. Sujuvat siirtymät aloitusseminaari Sanna Laiho ZOOMI sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi Sujuvat siirtymät aloitusseminaari 16.2.2016 Sanna Laiho Sujuvat siirtymät Keskeiset kehitettävät toimintamallit aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi Mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut Hankkeen tavoitteena on: Uudistaa YAMK-toimintoja Profiloida

Lisätiedot

Tampere Ote viranhaltijapäätöksestä 1 (5) Konsernijohtaja

Tampere Ote viranhaltijapäätöksestä 1 (5) Konsernijohtaja Tampere Ote viranhaltijapäätöksestä 1 (5) Tampereen kaupungin ja kiinalaisen ETU Educationin välinen aiesopimus TRE:1568/04.04.00/2018 Lisätietoja päätöksestä Johdon sihteeri Mia Helin, puh. 040 570 4065,

Lisätiedot

STRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti

STRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin

Lisätiedot

Ohjausryhmän kokouksen nro 1 muistio

Ohjausryhmän kokouksen nro 1 muistio TOP School -hanke Muistio 12.12.2012 Sivu 1/5 Ohjausryhmän kokouksen nro 1 muistio Aika Keskiviikko 12.12.2012 klo 14.00 Paikka Sampola, Sammonkatu 2, Tampere Läsnä Riitta Juusenaho, TOP School -hanke

Lisätiedot

Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo

Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo 28.11.2018 Konsultaatiopalvelu Opetushallitus - Valteri Opetushallitus ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri ovat yhteistyössä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava

Lisätiedot

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2021 Hyvinvoinnin johtoryhmä JOHDANTO Hyvinvointipalvelut tuottaa palveluja kaikille kuntalaisille. Palvelut pidetään houkuttelevina ja luotettavina. Palvelutoiminnan

Lisätiedot

Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi

Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi Toisen asteen koulutuksen kehittämisseminaari Technopolis Yliopistonrinne 12.5.2015 palvelutuotantojohtaja Tarja

Lisätiedot

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Vertaisarviointi pedagogisten innovaatioiden tunnistamisen, kehittämisen ja levittämisen välineenä

Vertaisarviointi pedagogisten innovaatioiden tunnistamisen, kehittämisen ja levittämisen välineenä Vertaisarviointi pedagogisten innovaatioiden tunnistamisen, kehittämisen ja levittämisen välineenä Aalloilla ammatillista vetovoimaa, vaikuttavuutta ja verkostoja Nina Eskola, projektipäällikkö, Pirkanmaan

Lisätiedot

PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY

PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY D I F F E R O O Y 28.6.2010 Työpaketti 1 SUUNNITTELU, ORGANISOINTI JA

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa

Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa 2008 2010 Visio ja tavoiteet Visio Yhteisöllinen ja viestinnällinen tulevaisuuden koulu, jossa tieto- ja viestintätekniikka on luonteva osa arkea ja opetusopiskelu-oppimisympäristöä.

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

VYYHTI verkosto 1 (5) KUMPPANUUSASIAKIRJA VYYHTI VERKOSTON TOIMINNASTA ( )

VYYHTI verkosto 1 (5) KUMPPANUUSASIAKIRJA VYYHTI VERKOSTON TOIMINNASTA ( ) VYYHTI verkosto 1 (5) 29.11.2018 KUMPPANUUSASIAKIRJA VYYHTI VERKOSTON TOIMINNASTA (2019 2020) 1. VYYHTI verkoston kuvaus VYYHTI - verkosto on laaja-alainen vesien- ja merenhoidon toimijoiden verkosto Pohjois-Pohjanmaalla.

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä yritysten välinen yhteistyö

Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä yritysten välinen yhteistyö Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä yritysten välinen yhteistyö Maaliskuu 2016 Kimmo Koskinen kimmo.koskinen@oph.fi Oppimisympäristöjen kehittäminen - yleistavoitteita Kehittää ja

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tilaisuuden avaus VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 7.12.2015, Helsinki, Messukeskus Pääjohtaja Aulis Pitkälä Digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan nykytila - vahvuuksia ja kehittämiskohteita

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ajankohtaista opetushallinnosta

Ajankohtaista opetushallinnosta Ajankohtaista opetushallinnosta Pääjohtaja Aulis Pitkälä Rovaniemi 13.9.2016 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2018 2013 2014 2015 2016 2017 2018 si-, perus- ja lisäpetuksen ops-perusteet

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 17.5.2017, Kajaani Projektipäällikkö Sanna Vahtivuori-Hänninen, opetus- ja kulttuuriministeriö #uusiperuskoulu OHJELMA 12.30 13.00 Tervetuloa Sivistystoimialan johtaja Mikko

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa

PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa Projektin työsuunnitelma PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa Kohti konkretiaa kaupunkiverkoston voimalla 1. Lähtökohta Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun OPTEK seminaari Pekka Ollikainen 24.5.2011 1 www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM# 24.5.11 Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun! Kansallisen oppimisjärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto CREATIVE INDUSTRIES FINLAND Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto Luovien alojen valtakunnallinen kehigäjä 1. Tietoa luovista aloista ja taloudesta 2. Yhteiskunnallisen keskustelun

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012.

Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012. Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen kaksisarjainen harjoittelukoulu. Normaalikoulu on muuttunut yhtenäiskouluksi elokuussa 2012. Oppilaita koulussa on n. 370. Opetusharjoittelijoita lukuvuoden

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta Suomen

Lisätiedot

Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi

Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi Kokkolan kv-treffit, 27.4.2016 Kimmo Koskinen - yleistavoitteita Kehittää ja ottaa käyttöön opetukseen ja oppimiseen liittyviä pedagogisia

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! ECVET EXPERT-toiminto 2012 2013 Oulu 13.3.2013 Leena-Maija Talikka, CIMO 8.2.2013 Bryggen kommunikea 2010 Tavoitteita Ammatillisen koulutuksen vetovoima Ammattitaitokilpailut,

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Nova Schola Finlandia - Ajatuspaja 2

Nova Schola Finlandia - Ajatuspaja 2 Nova Schola Finlandia - Ajatuspaja 2 Kuntatalolla 20.1.2015 TERVETULOA! HUOM! Prezi-esitys teemasta Opetussuunnitelma ja teknologia: https://prezi.com/qzxphywa3a_q/opetussuunnitelmaja-teknologia/ klo 9:30

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen sopimusvalmistelu seminaari 16.2.2016, Helsinki Asiantuntija, KT Hannele Seppälä, Arene ry Seminaarin tarkoitus Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot