postimerkki, noi tollaset kaheksankytsenttiset potkuhousut, s. 976).
|
|
- Tyyne Hovinen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Iso suomen kielioppi Auli Hakulinen (päätoim.), Maria Vilkuna, Riitta Korhonen, Vesa Koivisto, Tarja Riitta Halonen, Irja Alho. SKST 950, Helsinki l. ISBN Csaknem 1700 oldalas könyvet tart az olvasó az asztalán. Kezében nem, mert nem sokáig bírná... A kötetet hat kiváló finn nyelvész jegyzi. Nyilvánvalóan csoportmunkáról van szó, hiszen a tartalomjegyzékből nem derül ki, hogy az egyes fejezeteket alapvetően melyik szerző öntötte a jelenlegi formába, így feltehetően közösen vállják a felelősséget a végső megfogalmazásért. Az előszóból (Esipuhe 9 10) azonban kiderül, hogy több mint félszázan vettek részt az előmunkálatok során sűrűn folytatott megbeszéléseken. Néhány technikai oldal (Lyhenteet ja erikoismerkit 11 13) a rövidítések (források, nyelvtani terminológia) és speciális (átírási, fonetikai) jelek jegyzéke. A bevezető (Johdanto 15 31) a kidolgozás és a szerkesztés alapelveit vázolja. A könyv a hagyományos felosztás (hang-, alak-, mondattan) sorrendjében tárgyalja a nyelvi elemeket, de az újszerű, hármas tagolás már a tartalomjegyzékben (Sisällys 7 8) kiderül a fő fejezetcímekből: a) a szavak hang- és alakrendszere, valamint a szóalkotás (Sanat ), b) a szószerkezetek, a hagyományos szintaxis (Rakenne ), c) az univerzális nyelvi jelenségek nyelvtani kifejezései (Ilmiöt ). A mondattani jelenségeket tehát egyrészt a szerkezetek oldaláról, másrészt a funkcióból kiindulva tárgyalja. A könyvet a források rövidítésjegyzéke (Lähteiden lyhenteet ), a forrásjegyzék (Lähteet ) és a tárgymutató (Hakemisto ) zárja. A hatalmas mű értékelésére nem vállalkozhatunk. Elöljáróban azonban javára írhatjuk, hogy nem kötelezi el magát valamelyik (divatos) nyelvészeti irány mindenhatósága mellett sem. Viszont a tárgyalás újszerűsége és a mai beszélt nyelvi jelenségek leírása miatt hasznos kézikönyve lesz mind a finn anyanyelvi tanároknak, mind pedig a finnül tanuló külföldieknek. Az anyag könnyebb kezelhetősége végett célszerű lett volna inkább két kötetben megjelentetni. E nyelvtan különböző szempontú értékelésére minden bizonnyal sor kerül a közeljövőben. A FUD szerkesztőiként szívesen fogadunk olyan megjegyzéseket, amelyek a kézikönyvnek a külföldi nyelvtanulók számára történő felhasználásával foglalkoznak. Az alábbiakban a kötetet a mai beszélt nyelvi jelenségek szempontjából veszi Petteri Laihonen részletesebben szemügyre. KERESZTES LÁSZLÓ 143
2 Puhuttu kieli ja sen kuvaus Isossa suomen kieliopissa Kaikki aiemmat suomen kielen kieliopit käsittelevät lähes pelkästään normatiivista kirjoitettua kieltä. Iso suomen kielioppikin koostuu toki pääasiallisesti kirjoitetun yleiskielen (s. 16) kuvauksesta. On hyvä kuitenkin huomata, että kirjoitettu yleiskieli tarkoittaa käytännössä yleensä suomen kielellä kirjoitetuissa teksteissä esiintyvää kieltä, siihen kuuluu yhtälailla kielenhuollon normeja seuraavaa kuten niitä väljemmin noudattavaa ainesta. Iso suomen kielioppi on siis deskriptiivinen, se pyrkii kuvaamaan minkälaista suomen kieli tällä hetkellä on. Esimerkit on otettu oikeissa tilanteissa käytetystä kielestä. Ani harvoin on luotettu kielitieteilijän intuitioon, joka toimi aiemmin päälähteenä. Fennististä perinnettä seurataan kuitenkin niin, että esimerkiksi verbiparadigmat esitetään täydellisinä vaikka jotkin muodot (esim. imperatiivi älkäämme kertoko) ilmoitetaan vanhentuneiksi (s. 144, ) ja siten toissijaisiksi (ts. niiden käyttö sisältää aina erityismerkityksen). Iso suomen kielioppi ei siis ole korpuskielioppi, jolloin etusijalle tulisivat vain käytössä tavallisimmat muodot. Tietynlainen normatiivisuus siis kuitenkin säilyy fennistisen perinteen mukana, jossa normitetun kirjakielen muodoilla on ollut ensisija. Esipuheen mukaan Ison suomen kieliopin Radikaalein ero aiempiin kielioppeihin on siinä, että kuvauksen kohteena on [...] myös puhuttu kieli, lähinnä arkinen keskustelu (s. 17). Kirjakielen kuvaus perustuu pitkälti fennistiseen perinteeseen, kun taas keskustelujen kielen kuvaamiseen ei ole olemassa edes vankkaa kansainvälistä kielioppiperinnettä. Suomessa kielitieteellisen keskusteluntutkimuksen koti on Auli Hakulisen tutkimusryhmä Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksella. Puhekieltä koskevat huomiot koostuvat pitkälti tämän ryhmän tutkimusten synteesistä. Tämän lisäksi mukaan on otettu jonkin verran muutakin puhutun kielen tutkimusta. Esimerkiksi perinteisen sosiolingvistiikan tuloksia esitellään alaluvussa Possessiivikongruenssin tila puhutussa kielessä (s ). Lisäksi muun muassa käydään läpi murteiden fonologiaa. Puhekielen esimerkit ja niihin liittyvät huomautukset kertovatkin usein siitä, miten jokin perinteisesti vain kirjoitetussa kielessä kuvattu rakenne esiintyy keskusteluissa. Seuraavaksi siirryn käsittelemään esimerkinomaisesti niitä Ison suomen kieliopin osioita, joiden lähtökohtaisena tai ainoana aineistona toimii keskustelupuhe. Pyrin tuomaan esiin erityisesti seikkoja, jotka kieliopissa käsitellään uudella tavalla tai jotka ovat kokonaan uusia aluevaltauksia suomalaiselle kielioppiperinteelle. 144
3 Yksi uudella tavalla käsiteltävistä pääluvuista on Partikkelit ja muut pikkusanat. Partikkeli termiä ei enää käytetä kattoterminä kaikille taipumattomille sanoille. Sen sijaan tähän luokkaan katsotaan kuuluvaksi vain taipumattomat sanat, jotka jäävät lauseenjäsennyksen ulkopuolelle, eli ne eivät vaikuta lauseen propositionaaliseen merkitykseen. Toisaalta partikkelit ovat itsenäisiä tekijöitä: ne eivät esiinny määritteinä eikä niitä voi täydentää lauseeksi. Isossa suomen kieliopissa jaetaankin partikkelit ja muut pikkusanat ryhmiin myös niiden pragmaattis-funktionaalisten piirteiden perusteella. Uusina ryhminä mukaan ovat päässet näin myös mm. dialogipartikkelit, lausumapartikkelit ja sävypartikkelit. Partikkelit luokitellaan uusiksi myös sen mukaan missä kohtaa ne voivat esiintyä lausumassa (yksin vuorona, lausuman alussa, eri paikoissa). Esimerkkinä tyypillisestä puhutun kielen kategoriasta käykööt dialogipartikkelit. Ne ovat pikkusanoja, joilla keskustelussa osoitetaan miten puheenvuoro vastaanotetaan. Jos edeltävää puheenvuoroa käsitellään uutisena, niin siihen vastataan ai, jaa, jaha, no partikkeleilla. Jos taas halutaan ilmaista samanmielisyyttä ja kuulolla oloa, niin käytetään joo, juu, niin, just partikkeleja. Jos puolestaan on vaikeuksia ymmärtää tai kuulla mitä puhekumppani sanoi, niin arkikeskustelussa käytetään partikkeleita tä(h) ja hä(h). Dialogipartikkeleja usein myös kombinoidaan, kuitenkin yksikään dialogipartikkeli ei merkitse kahdentuneena samaa kuin yksin (s. 744). Esimerkiksi jaa ilmaisee usein, että puhekumppani on sanonut jotain uutta tietoa, kun taas jaa jaa voidaan tulkita vaikkapa valituksena siitä, että edellinen puhuja jankuttaa. Tilanpuutteen vuoksi en lähde käsittelemään muiden partikkelien alaryhmien piirteitä, vaikka niissä on paljon kiintoisia yksityiskohtia siitä mihin kaikkeen erilaisia (liite)partikkeleja, kuten vai, kyllä, nyt, ihan, niinku, -pa, -s käytetään. Iso suomen kielioppi onkin ensimmäinen suomen kielen synteesi, jossa partikkeleita ei käsitellä täytesanoina, joita käytetään epämääräisesti huolimattomassa puheessa. Esimerkiksi dialogipartikkeleista ei löydy muualta vastaavaa tietoa. Muun muassa uusin yksikielinen sanakirja, Kielitoimiston sanakirja (2004), ei anna juuri tietoa niiden käytöstä keskustelussa: Tä(h)/hä(h) ei esiinny tarkistuskysymyksenä, tarjotaan vain juhlallista Anteeksi, mitä (sanoitte)? tai arkista mitä? (István Papp ei suomi unkari sanakirjassaan [1961] tarjoa edes juhlallista muotoa!); jaa esiintyy yksinään vain epämääräisenä, hajamielisenä tms. vastauksena. Jo näissä esimerkeissä tulee selkeästi esiin miksi Iso suomen kielioppi on deskriptiivinen ja esimerkiksi Kielitoimiston sanakirja normatiivinen. 145
4 Puhekielen mukaanotto on myös nostanut termin lausuma tasa-arvoiseksi kirjoitetun kielen lauseen kanssa. Lausumia tarkastaessa tulee aina ottaa huomioon myös niiden konteksti, missä asemassa ne sijaitsevat puheen virrassa ja minkälaisen toiminnan osana. Esimerkiksi edellä käsiteltyjä dialogipartikkeleja ei voi tulkita käsittelemättä niitä edeltävää puheenvuoroa. Partikkelikin siis voi muodostaa lausuman. Toisin kuin lause lausuma ei mm. vaadi verbiä. Lausumat muodostavat puheenvuoron, jotka taas edustavat aina jotakin puhetoimintoa, kuten kysyminen, vastaaminen, ehdottaminen, kiistäminen jne. Näillä toiminnoilla on usein myös tyypilliset syntaktiset muodot. Esimerkiksi (s. 963): Asiakas: Iso lasi sitä samaa. 2 Tarjoilija: Kolme vai. 3 Asiakas: Neljä Tarjoilija: Kolme siis kiitos. 6 Asiakas: Kolme joo. Tässä keskustelunpätkässä on puheentoimintoja, joita usein esitetään lausekkeilla. Riveillä 2, 5 ja 6 on esimerkkejä puhetoiminnoista jotka usein saavat muodon substantiivilauseke + partikkeli. Rivillä 1 esiintyy tyypillinen asiointitilanteen pyyntö pelkällä substantiivilausekkeella (pieni kahvi, yks postimerkki, noi tollaset kaheksankytsenttiset potkuhousut, s. 976). Puheenvuoron kuvauksessa keskeistä on vuoron alku, ydin ja vuoron lopetus. Vuoron alkuun sijoittuu usein ainesta, joka osoittaa miten alkava vuoro suuntautuu edeltävään vuoroon, kuten partikkeleja tai konnektiiveja (eli, mut jne). Vuoron alussa voi olla näin myös kommentoivaa ainesta tai puhutteluja. Lopetukseen voi liittyä muun muassa erityyppisiä vastaanottajaan vetoavia elementtejä (vai mitä?). Lausuman yhteydessä kiinnitetään myös erityistä huomiota kieliopillisiin rakenteisiin jotka erottavat puhutun lausuman kirjoitetun kielen lauseista. Näitä ovat mm. limittäisrakenteet. Näissä rakenteissa alku ja loppuosa ovat yhteensopimattomia, mutta keskimmäinen osa sopii molempiin: Tultiin viime yönä joskus yhen aikaan oltiin perillä. (s. 970) Lisäksi puheessa esiintyy esimerkiksi lohkolauseita: Toi meidän äiti ni se on tosi hauska. Tämä lause määritellään alkuun lohkeavaksi syntaktiseksi etiäiseksi. Nimitys kuvaa sitä, että substantiivilauseke sijoittuu lausemuotoisen lausuman edelle. Lausuman ja lauseen lisäykset -osiossa käydään läpi mm. puhuttelulisäyksiä. Tässäkin yhteydessä saamme uutta tietoa mm. nimipuhuttelusta suo-
5 messa. Nimiä käytetään yleensä kysymysten ja käskyjen yhteydessä (s. 1024, Henna kerro sun päivästä, oliks ruotsinkurssil ihanaa?; Painatkos Sundman sitä nappia.). Hellittely ja haukkamanimiä taas käytetään kehujen ja moitteiden yhteydessä, niihin liittyy usein myös huomionkohdistin hei tai kuule: Kuules poju, minä saan olla aivan missä haluan. (s. 1025). Tervehdyksen voi muodostaa myös nimi ja kirosana: Roikkala, perkele (s. 1025). Osiossa Vieruspari ja sekvenssi käsitellään ilmiöitä jotka ovat erityisen kiinnostavia suomea vieraana kielenä opiskelevalle. Nimittäin vierekkäisiä toimintoja kuten kysymys ja vastaus tai pyyntö ja myöntö/kielto sekä samanmielisyyden tai erimielisyyden osoittaminen kannanottoihin. Vastaamisen yhteydessä kiintoisia ovat esimerkiksi kyllä -sanan funktiot. Myönteisenä minimivastauksena yleisimpiä ovat verbin toisto tai partikkeli joo/juu, esim. Kävitkö siellä sitten? Joo. Kyllä -sana puolestaan esiintyy arkikeskustelussa harvoin yksin. Se esiintyy joskus kokonaisesta lauseesta koostuvan vastauksen alussa, jolloin myöntö on korostettu. Kyllä -sana sopii myös torjumaan kielteisen väitelauseen muotoista tarkastuskysymystä (s. 1150): Olavi: Aimo: Vaimos ei polta (.) No ky:l se polttaa. Vierusparin ja sekventialisuuden käsitteet mahdollistavat myös niiden ehtojen kuvaamisen joilla väitelauseet ja lausekkeet tulkitaan kysymyksiksi. Yksi tällainen väitelausetyyppi on ymmärrystarjokas (s. 1153): J: No lähet sä käymää siellä Leevi luona? E: Em mä tiiä. (1.0) J: No, (1.1) J: Eli et siis lähe. E: E:m mä varmaankaa. Eli -partikkeli liittää väitelauseen edeltävään puheeseen, eli J päättelee E:n aiemman välttelevän vastauksen (em mä tiiä) kielteiseksi. Väitelauseen muotoisella kysymyksellä hän tarkistaa päättelynsä tuloksen. Kolmannen pääluvun Ilmiöt lopussa on luku Affektiset konstruktiot ja keinot, jossa keskitytään erityisesti puhekielen keinoihin. Affektiivisissa ilmauksissa esiintyy usein jonkin kieliopillisen rakenteen toissijaista käyttöä, kuten Valma Yli-Vakkurin väitöskirjassaan (1986) ensimmäisenä Suomessa osoitti. Lauseen tai lausuman affektiivista merkitystä ei voi yleensä si- 147
6 sältää perinteiseen propotionaaliseen sisältökuvaukseen, vaan affektiiviset keinot tuovat ekspressivisiä ja sosiaalisia lisämerkityksiä lauseille tai puheeseen. Luvussa käsitellään pääasiallisesti morfo-synktaktisia keinoja osoittaa asennoitumista puheenalaiseen asiaan. Lisäksi mukana on sanaryhmiä kuten kirosanat, joihin affekti on leksikaalistunut. Ekslamatiiviset lausumat ovat tyypillisiä affektisia konstruktioita. Ekslamatiivisuus liitetään kieliopissa puhefunktioon eikä tiettyyn prototyyppiseen syntaktiseen rakenteeseen. Yksi tällainen tyyppi on kysymyksen muotoiset huudahdukset (s. 1618): Vittu onks tajutont meininkii.; Piruako se kansalle kuuluu mitä herrat päättää. Nämä kysymykset ovat retorisia ja ilmaisevat tiedonhalun sijasta hämmästelyä, ihastelua tai syytöstä. Affektisten väitelauseiden ensisijainen tehtävä on puhujan suhtautumisen välittäminen. Prosodian lisäksi suomessa voi tähän tehtävään käyttää pronomineja (se, siinä, sellainen, joku yms.), partikkeleja tai tavallisesta poikkeavaa sanajärjestystä. Tässä yhteydessä törmäämme jälleen kyllä partikkeliin. Se riittää usein yksin tuomaan affektisen merkityksen, mutta usein mukana on myös poikkeava sanajärjestys tms. (s. 1621): Kyllä minä itse paremmin tiedän. Kieltolauseisiin ja kieltoon liittyy myös usein joku affektinen elementti jolla kieltoa vahvistetaan (s. 1624): Kuoleman jälkeisistä asioista en ole pätkääkään kiinnostunut. Tässä tapauksessa ilmaus pätkääkään ei muuta lauseen propotionaalista merkitystä, sillä vastaavaa myönteistä ilmausta ei ole olemassakaan (*Olen kiinnostunut kuolemanjälkeisistä asioista pätkän.) Imperatiivilauseitakin käytetään muuhun kuin käskemiseen. Epäilyä tai hämmästelyä voidaan ilmaista kieltomuodolla älä, johon saattaa liittyä inessiivisijainen substantiivi, tavallisesti voimasana: Älä ihmeessä ~ helvetissä ~ hitossa. Toinen kiteytynyt hämmästelyimperatiivi on kato(s) vaan. Voimakasta samanmielisyyttä voidaan osoittaa imperatiivimuotoisilla idiomeilla Sano(s) muuta ja Älä muuta sano. Osiossa Affektiset konstruktiot ja keinot käsitellään myös kirosanojen morfosyntaksia. Osa voimasanoista on taipumattomia: jumalauta, jukoliste. Sanat paska ja vittu ovat morfosyntaktisesti laaja-alaisempia. Moninaiset, mutta ei suinkaan sattumanvaraiset voimasanojen esiintymisympäristöt ja muodot kuvataan perusteellisesti. Yksittäisiä voimasanoja käytetään useimmiten reaktiona johonkin tapahtuneeseen tai kuultuun. Osana pitempää lausumaa voimasanat tuovat affektisen sävyn. Tässä yhteydessä olisi voinut käsitellä myös voimasanojen semantiikkaa, olisi mukava tietää minkälaisia merkityseroja eri voimasanojen välillä eri tilanteissa on. 148
7 Olen esitellyt riipaisuja Isosta suomen kieliopista joissa puhutulla kielellä on keskeinen osa. Tarkoitukseni oli pyrkiä tuomaan esiin erityisesti sellaista suomen kielen kuvausta, jota ei ennen tätä kielioppia ole ollut synteesin muodossa saatavilla. Vastaavia seikkoja en ole nähnyt kuvattavan muidenkaan osaamieni kielten kieliopeissa. Isoa kielioppia voidaan siis pitää edelläkävijänä ja tiennäyttäjänä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Puhutun kielen ilmiötä kuvataan pääasiallisesti kielitieteellisen keskustelunanalyysin keinoin. Tällä alalla Helsingin yliopiston suomen kielen laitos on maailman parhaita. Toisaalta en juuri huomannut esimerkiksi diskurssianalyysin tai pragmatiikan löydöksiä Isossa kieliopissa, eikö niillä ole mitään annettavaa suomen kielen kuvaukselle? Puhekielen käsittely kieliopissa ja uudet aluevaltaukset, kuten lausuman nostaminen lauseen kanssa tasa-arvoiseksi ovat varmaan normatiivisiin kielioppeihin tottuneille vaikeita paloja. Ison kieliopin erityinen ansio on vielä korpusten käyttö. Aiempi aineistolähde, eli kielitieteilijän intuitio on tämän jälkeen vaikea rehabilitoida. Käsittelemällä luonnollisesti esiintyvää kieltä Iso suomen kielioppi toimii ensimmäisenä lähteenä jokapäiväisen suomenkielisen kanssakäymisen ymmärtämiseen. Siitä on varmasti hyötyä myös esimerkiksi kääntäjille, pyrkiihän nykykirjallisuus usein jäljittelemään jokapäiväistä puhetta. Tästä syystä olisi hyvä saada kielioppiin paremmat hakemistot. Muun muassa partikkelit esiintyvät monessa paikassa, mutta niitä ei voi hakea sanahaulla. Toistaiseksi olen löytänyt esimerkiksi kyllä sanaa käsitteleviä osiota viidestä paikasta, eikä niissä aina ole ristiviittauksia. Ehkä Isoa suomen kielioppia olisi helpompi käsitellä sähköisessä muodossa, jolloin siihen voisi myös lisätä erilaisia hakemistoja. Ensimmäinen askel tähän suuntaan on jo otettu: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on vastikään valmistanut kaikille avoimen Sananselityksiä: Ison suomen kieliopin termejä -nimisen verkkojulkaisun. Osoitteessa voi nopeasti hakea selityksen esimerkiksi sille, mitä tarkoitetaan samantekevyyden kvanttoripronominilla. PETTERI LAIHONEN 149
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?
Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu
Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,
Totta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli?
Totta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli? VAKKI-Symposium 13.2.2015 Liisa Kääntä Vaasan yliopisto Lähtökohdat kirjoitettu Puheen ja kirjoituksen erot ja yhteneväisyydet keskustelu (Välitteinen)
Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.
Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja
Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit
Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä SZU A (D) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit
Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä
Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
Käyttötapaukset Kurssin malli käyttötapauksille: Tila < List of users and the other systems that interacts directly with a system>
Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)
Sanaluokista Lauseet eivät ole mitä tahansa äännejonoja; niillä on hierarkkinen konstituenttirakenne, jossa äänteet muodostavat sanoja, sanat lausekkeita ja lausekkeet lauseita. konstituentit kuuluvat
LAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,
Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.
Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että
luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:
Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme
Puhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus
Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Asioinnin kielen kehittäminen 1) Suullisen asioinnin rooli viranomaisviestinnässä 2) Asiakaspalvelun
1 Kannat ja kannanvaihto
1 Kannat ja kannanvaihto 1.1 Koordinaattivektori Oletetaan, että V on K-vektoriavaruus, jolla on kanta S = (v 1, v 2,..., v n ). Avaruuden V vektori v voidaan kirjoittaa kannan vektorien lineaarikombinaationa:
Liitepartikkelit Sisältö
Liitepartikkelit Sisältö Alkusanat...2 1 Partikkelit yleinen katsaus...3 2 Liitepartikkelit...4 2.1 Liitepartikkelien ominaisuuksia...4 3 Liitepartikkelien lista ja niiden käyttö lauseissa...5 3.1 Ensimmäisen
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?
Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi
Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö
Automaatit. Muodolliset kielet
Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten
Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 19. tammikuuta 2012
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 19. tammikuuta 2012 Sisällys Sisällys Muistathan A B -konstruktion 0 k 1 i 2 s 3 s 4 a 5 0 k 1 o 2 i 3 r 4
lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty
Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty
Todisteena äänen kuva
lektiot Todisteena äänen kuva Suomen kielen imitatiivikonstruktiot Anni Jääskeläinen Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 11. kesäkuuta 2013 Tässä väitöksenalkajaisesitelmässä tarkastelen kahta
Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee
AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan
Muodolliset kieliopit
Muodolliset kieliopit Luonnollisen kielen lauseenmuodostuksessa esiintyy luonnollisia säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi, on jokseenkin mielekästä väittää, että luonnollisen kielen lauseet koostuvat nk.
OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI
OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.
Approbatur 3, demo 1, ratkaisut 1.1. A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Käydään kaikki vaihtoehdot läpi. Jos A on rehti, niin B on retku, koska muuten
8. Kieliopit ja kielet
8. Kieliopit ja kielet Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää siipiään" on kieliopillisesti
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu
Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä
815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava
SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:
SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on
FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:
LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi
8. Kieliopit ja kielet 1 / 22
8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 Luonnollinen kieli Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää
Tommi Nieminen. 35. Kielitieteen päivät Vaasa
Kielten laitos Jyväskylän yliopisto 35. Kielitieteen päivät Vaasa 23. 24.5.2008 Jäsennys Jäsennys Jäsennys Jäsennys Metateorian ongelma taustalla kielitieteen metateorian tai tieteenparadigman epätyydyttävä
Miten tietokone näkee suomen murteet?
Miten tietokone näkee suomen murteet? Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos tietojenkäsittelytieteen laitos Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2.11.2009
TIEDUSTELUT SUHTEESSA KYSYMYKSIIN JA DIREKTIIVEIHIN: KATEGORIOIDEN KAKSIKASVOISUUDESTA
Havaintoja ja keskustelua TIEDUSTELUT SUHTEESSA KYSYMYKSIIN JA DIREKTIIVEIHIN: KATEGORIOIDEN KAKSIKASVOISUUDESTA U seimmissa kieliopin kuvauksissa erotetaan toisistaan modaaliset, kieliopilliset lausetyypit
Johdantoa ja taustaa Luento 1
Johdantoa ja taustaa Luento 1 Yleistä kurssista ja sen suorittamisesta Kurssin suorituksena on luennot, harjoitustyöt ja kirjallisuus: Vilkuna, Maria 1996: Suomen lauseopin perusteet. Edita, Helsinki.
Keresztes. László. Finn nyelvkönyv. kezdőknek és középhaladóknak. Második kiadás
Outi Karanko Keresztes Irmeli Kniivilá László Finn nyelvkönyv kezdőknek és középhaladóknak Második kiadás Tankönyvkiadó. Budapest, 1987 TARTALOMJEGYZÉK Bevezetés Hangtan Áántámisharjoituksia Kiejtési gyakorlatok
Kun sä olet poissa kurssilta
Kun sä olet poissa kurssilta Kun sä olet poissa kurssilta, soita tai kirjoita viesti. Anteeksi, mä en voi tulla tänään kurssille, koska mä oon sairas. mulla on flunssa. mun vatsa on tosi kipeä. mun lapsi
Logiikan kertausta. TIE303 Formaalit menetelmät, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos.
TIE303 Formaalit menetelmät, kevät 2005 Logiikan kertausta Antti-Juhani Kaijanaho antkaij@mit.jyu.fi Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos TIE303 Formaalit mentetelmät, 2005-01-27 p. 1/17 Luento2Luentomoniste
LARRY Keikka vai? Mistä on kyse? En voi ottaa vastaan keikkaa, ellen tiedä mistä on kyse?
1 LAKI JA KADONNEEN JUONEN ARVOITUS LAKI kertojaääni Nimeni on Larry Laki, ja sanani on laki. Laki on myös sukunimeni, ja lakia pitää noudattaa. Laki ei ole mikään Lucky Luke (=Lakki Laki), vaan se on
Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa. Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto
Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto. Tutkimuskysymykset Miten päätös kuulokojekuntoutuksen aloituksesta tehdään? Miten ammattilaiset
Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma:
Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5 Kerta 2 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: 2. Tulosta Pythonilla seuraavat luvut allekkain a. 0 10 (eli, näyttää tältä: 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 b. 0 100 c. 50 100 3.
Ctl160 Tekstikorpusten tietojenkäsittely p.1/15
Ctl160 490160-0 Nicholas Volk Yleisen kielitieteen laitos, Helsingin yliopisto Ctl160 490160-0 p.1/15 Lisää säännöllisistä lausekkeista Aikaisemmin esityt * ja + yrittävät osua mahdollisimman pitkään merkkijonoon
2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN
1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen
9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?
Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta
semantiikan ja pragmatiikan pk / um
Sanasto l. leksikko Lekseemien merkityksen kuvaus on sanojen välisten merkityssuhteiden kuvaamiseen Kielen sanat muodostavat yhdessä leksikaalisia kenttiä eli merkityskenttiä Sanan merkitys voidaan kuvata
PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
Kieli merkitys ja logiikka
Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,
Vuorovaikutus sairaanhoitajan työvälineenä ja kielenoppimisympäristönä. Inkeri Lehtimaja & Salla Kurhila Urareitti-seminaari 30.5.
Vuorovaikutus sairaanhoitajan työvälineenä ja kielenoppimisympäristönä Inkeri Lehtimaja & Salla Kurhila Urareitti-seminaari 30.5.2017 S2 ja tilanteinen oppiminen -projekti - HUS: tukea suomen kielen käyttöön
Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta
Tutkimusryhmä Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta Karita Mård-Miettinen Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Karita Mård-Miettinen, JY, Kieliverkosto
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
Tallilehti Kavionkopse nro. 1
Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Sisällys: A osa Tallin säännöt. B osa Haluatko hoitajaksi? Kuvia tallin hevosista. C osa Hevosaiheisia tehtäviä ja kysymyksiä (hoitajille ja henkilökunnan jäsenille). D osa
Kesälukio 2000 PK2 Tauluharjoituksia I Mallivastaukset
Kesälukio 2000 PK2 Tauluharjoituksia I Mallivastaukset 2000-08-03T10:30/12:00 Huomaa, että joihinkin kysymyksiin on useampia oikeita vastauksia, joten nämä ovat todellakin vain mallivastaukset. 1 Logiikkaa
Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin. Oskari Lammi
Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin Oskari Lammi 1 Asiakastyytyväisyys mitä ja miksi Asiakas määrittelee hyvän ja huonon palvelun laadun. Jos palvelun laatu ei tyydytä asiakasta, on hänen
osakeyhtiölain kielenhuolto
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 4.12.2007 Tavoitteena on saada tietoa säädöstekstin synnystä
Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään. Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015
Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015 KOTUS Sanakirjaosasto Kielenhuolto-osasto Ruotsin kielen osasto Kielitoimisto? Kielenhuolto, nimistönhuolto, nykykielen sanakirjan toimitus
Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 10/20: IDE Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/8 Tämän luennon rakenne
Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan
lektiot Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan Suomen kirjoitetun yleiskielen morfosyntaktisten yhdyssanarakenteiden produktiivisuus Laura Tyysteri Väitöksenalkajaisesitelmä Turun yliopistossa 5. syyskuuta
Kieli merkitys ja logiikka
Sanajärjestyksen muutokset Kieli merkitys ja logiikka Luento 7! Kysymyssanat ja kyllä-ei kysymyslauseet ovat esimerkki sanajärjestyksen muutoksesta, joka ei vaikuta lauseen muuhun syntaksiin tai elementtien
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria
9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta
KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti
KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti sleppane@cc.jyu.fi Sanastohankkeen taustavoimat Kielten laitos Soveltavan kielentutkimuksen
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
Elvyttävä toisto. lektiot MIRKA RAUNIOMAA
lektiot Elvyttävä toisto MIRKA RAUNIOMAA Väitöksenalkajaisesitelmä 25. lokakuuta 2008 Oulun yliopistossa Olen keskusteluntutkija. Siinä vastaukseni heille, jotka viime vuosina ovat kysyneet, mitä teen
VARHAISEN PUUTTUMISEN MERKIT KYSELYN TULOKSET MINNA IIVONEN SUSANNA VILAMAA HEIDI VIRTANEN NUVAV14S
VARHAISEN PUUTTUMISEN MERKIT KYSELYN TULOKSET MINNA IIVONEN SUSANNA VILAMAA HEIDI VIRTANEN NUVAV14S PAIKALLA OLI ASIANTUNTIJOINA TOIMENSA PUOLESTA PAIKALLA OLIVAT HELI MANTILA A- KLINIKKA, TERO RÖNKKÖ
3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö
3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö Yhtälön (tai funktion) y = a + b + c, missä a 0, kuvaaja ei ole suora, mutta ei ole yhtälökään ensimmäistä astetta. Funktioiden
Loogiset konnektiivit
Loogiset konnektiivit Tavallisimmat loogiset konnektiivit ovat negaatio ei konjunktio ja disjunktio tai implikaatio jos..., niin... ekvivalenssi... jos ja vain jos... Sulkeita ( ) käytetään selkeyden vuoksi
VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä
VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön
Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli
Kieli merkitys ja logiikka Luento 6: Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Sanat ja käsitteet Kompositionaalisuus Propositiologiikka Kysymykset Merkityksen luonne Miten ihminen hahmottaa
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 31. maaliskuuta 2011
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 31. maaliskuuta 2011 Sisällys Sisällys Chomskyn hierarkia kieli säännöllinen kontekstiton kontekstinen rekursiivisesti
Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen
Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,
Laskelmia uudenvuodenpuheista
Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat
Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta
Päiväkotilasten käsityksiä kieltenoppimisesta Karita Mård-Miettinen Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Tutkimusryhmä Karita Mård-Miettinen, JY, Kieliverkosto
Ahmed, välkkä ja kielimuuri. Kielen käyttö koulutuksessa
Ahmed, välkkä ja kielimuuri Kielen käyttö koulutuksessa Viivi Heikura viivi.heikura@stadinao.fi Tulityöseminaari Jyväskylä 8.9.2016 Stadin aikuisopiston toiminta Ammatillinen aikuiskoulutus Orientoiva
Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen
Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Copyright 2017 Tekijät & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Emmi Kyytsönen Kolmas, uudistettu painos. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna
7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje
- Osoite Mr. N. Summerbee 335 Main Street New York NY 92926 Osoitteen ulkomuoto Suomessa: kadun nimi + katunumero postiosoite + kaupungin nimi maa. Matti Meikäläinen Puistokatu 17 A 01234 Helsinki Finland
Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje
- Osoite Mr. N. Summerbee 335 Main Street New York NY 92926 Osoitteen ulkomuoto Suomessa: kadun nimi + katunumero postiosoite + kaupungin nimi maa. Matti Meikäläinen Puistokatu 17 A 01234 Helsinki Finland
MITÄ PRAGMATIIKKA ON?
PRAGMATIIKKA MITÄ PRAGMATIIKKA ON? Pragmatiikka koskee merkityksen tilannekohtaista tulkintaa ja tämän tutkimusta, laajemmin yleensä kielen käytön tutkimusta. Tyypillisimmin pragmatiikalla tarkoitetaan
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
1. Közvetítés 1 Maximális pontszám: 20
1. Közvetítés 1 Maximális pontszám: 20 Foglalja össze az alábbi szöveget a megadott irányítási szempontok alapján idegen nyelven, kb. fele terjedelemben úgy, hogy összefüggő szöveget hozzon létre! Ön egy
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia.
Tekstien tulkitseminen Tekstinymmärtämisen perus-strategioiden hallinta Toiminta vuorovaikutustilanteissa Vuorovaikutustaitojen kehittyminen Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Ilmaisukeinojen käyttö Puheviestintäti
Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere
Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 31. maaliskuuta 2011
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 31. maaliskuuta 2011 Sisällys Sisällys Chomskyn hierarkia kieli säännöllinen kontekstiton kontekstinen rekursiivisesti
6*. MURTOFUNKTION INTEGROINTI
MAA0 6*. MURTOFUNKTION INTEGROINTI Murtofunktio tarkoittaa kahden polynomin osamäärää, ja sen yleinen muoto on P() R : R(). Q() Mikäli osoittajapolynomin asteluku on nimittäjäpolynomin astelukua korkeampi
TUTKIMUS KÄÄNNÖSSUOMESTA JA ASTEMÄÄRITTEIDEN SYNONYMIASTA
kirjallisuutta TUTKIMUS KÄÄNNÖSSUOMESTA JA ASTEMÄÄRITTEIDEN SYNONYMIASTA Jarmo Harri Jantunen Synonymia ja käännössuomi. Korpusnäkökulma samamerkityksisyyden kontekstuaalisuuteen ja käännöskielen leksikaalisiin
Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit
Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Jarmo Harri Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti www.oulu.fi/oppijankieli/
Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...
2 Logiikkaa Tässä luvussa tutustutaan joihinkin logiikan käsitteisiin ja merkintöihin. Lisätietoja ja tarkennuksia löytyy esimerkiksi Jouko Väänäsen kirjasta Logiikka I 2.1 Loogiset konnektiivit Väitelauseen
Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin