Ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi. Itämeren tila yhdessä paremmaksi

Transkriptio

1 Ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi Itämeren tila yhdessä paremmaksi 1

2 ESIPUHE Tämä kuulemisasiakirja sisältää ehdotuksen Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi vuosille Toimenpideohjelma muodostaa viimeisen osan kolmiosaisesta merenhoitosuunnitelmasta, jota valmistellaan vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) nojalla. Toimenpideohjelma laaditaan meriympäristön tilan parantamiseksi ja siihen kohdistuvien paineiden vähentämiseksi. Pyrkimyksenä on meristrategiapuitedirektiivin (2008/56/EY) tavoitteiden mukaisesti, että meriympäristön hyvä tila voidaan ylläpitää tai saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Toimenpideohjelman kuulemisaika on Kuulutus ja kuulemisasiakirja ovat luettavissa ympäristöhallinnon yhteisillä verkkosivuilla osoitteissa ja Asiakirjat ovat kuulemisajan nähtävillä myös kunnissa. Lisäksi ympäristöministeriö pyytää toimenpideohjelmaehdotuksesta lausunnot muilta ministeriöiltä sekä merenhoidon kannalta keskeisiltä virastoilta, laitoksilta ja valtakunnallisilta järjestöiltä. ELYkeskukset pyytävät tarvittaessa lausunnot alueellisilta viranomaisilta, järjestöiltä ja muilta toimijoilta. Kuulemis- ja lausuntopalaute otetaan huomioon lopullista toimenpideohjelmaa laadittaessa. Toimenpideohjelma vahvistetaan valtioneuvoston päätöksellä. Tässä asiakirjassa esitetään arvio olemassa olevien meren tilan parantamiseksi tehtävien toimenpiteiden riittävyydestä merenhoidon suunnittelun näkökulmasta. Arviossa on pohdittu muun muassa ehdotettujen, vuosille päivitettävien vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteiden riittävyyttä merenhoidon tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Riittämättömäksi todettuja toimenpiteitä on täsmennetty ja täydennetty. Lisäksi on esitetty kokonaan uusia merenhoidon toimenpiteitä. Toimenpideohjelmaehdotuksen valmistelusta vastasi ympäristöministeriön keväällä 2013 asettama valmistelutyöryhmä. Ryhmän puheenjohtajana toimi neuvotteleva virkamies Maria Laamanen ympäristöministeriöstä (vuoden 2014 helmikuun loppuun saakka Ulla Kaarikivi-Laine ympäristöministeriöstä). Sihteerinä toimi johtava asiantuntija Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta (vuoden 2014 kesäkuun alkuun saakka ylitarkastaja Samu Numminen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta). Työryhmään oli nimetty seuraavat asiantuntijat: kalatalousylitarkastaja Heikki Lehtinen (maa- ja metsätalousministeriö), neuvotteleva virkamies Penina Blankett, ympäristöneuvos Hannele Nyroos ja neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman (ympäristöministeriö), suunnittelija Sami Heikkilä (puolustusministeriö), johtava tutkija Anna-Stiina Heiskanen, kehittämispäällikkö Heikki Pitkänen, erikoistutkija Seppo Knuuttila, johtava asiantuntija Antton Keto ja vanhempi suunnittelija Jukka Mehtonen (Suomen ympäristökeskus), ylitarkastaja Antti Mäntykoski ja kalatalouspäällikkö Markku Marttinen (Uudenmaan ELY-keskus), vesien tila -yksikön päällikkö Mirja Koskinen (Varsinais-Suomen ELY-keskus), erikoissuunnittelija Vincent Westberg (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus), ylitarkastaja Anne Laine (Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus), luonnonsuojelupäällikkö Pentti Välipakka (Kaakkois-Suomen ELY-keskus), johtaja Olli Madekivi (Pirkanmaan ELY-keskus; vuoden 2013 lokakuun loppuun saakka), tutkimuspäällikkö Aimo Saano ja suojelubiologi Heidi Arponen (Metsähallituksen luontopalvelut), tutkija Petra Roiha (Ilmatieteen laitos; vuonna 2013 mukana lisäksi silloinen merentutkimusyksikön päällikkö Johanna Ikävalko), erikoistutkija Outi Heikinheimo (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos), Varsinais-Suomen riistapäällikkö Mikko Toivola (Suomen riistakeskus), erikoistutkija Anja Hallikainen (ja alkaen erikoistutkija Pertti Koivisto, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira), johtava asiantuntija Anita Mäkinen (Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi), kehittämispäällikkö Susanna Koivujärvi (Liikennevirasto), meriasiantuntija Vanessa Ryan ja meriasiantuntija Sanna Kuningas (WWF Suomi), Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Nieminen ja erityisasiantuntija Tapani Veistola (Suomen luonnonsuojeluliitto ry) ja elinkeinojohtaja Vesa Karttunen (Kalatalouden keskusliitto). Ryhmän asiantuntijoina toimivat suunnittelija Titta Lahtinen (Varsinais-Suomen ELY-keskus), tutkimuspäällikkö Samuli Korpinen ja erikoistutkija Outi Setälä (Suomen ympäristökeskus), harjoittelija Satu Nieminen (ympäristöministeriö) ja vuoden 2013 lokakuun loppuun saakka tutkimuspäällikkö Juha-Markku Leppänen (Suomen ympäristökeskus). Työryhmän valmistelevaa työtä tehtiin teemakohtaisissa alaryhmissä, joihin kuului asiantuntijoita seuraavasti: Rehevöityminen: Janne Suomela (pj., vuoden 2013 loppuun saakka puheenjohtajana toimi Olli Madekivi) ja ylitarkastaja Pekka Paavilainen (Varsinais-Suomen ELY-keskus), Maria Laamanen ja Hannele Nyroos (ympäristöministeriö), suunnittelija Milla Mäenpää, Anna-Stiina Heiskanen, erikoistutkija Pirkko Kauppila, Antton Keto, Seppo Knuuttila, Heikki Pitkänen ja vanhempi tutkija Antti Räike (Suomen ympäristökeskus), ympäristöinsinööri Mauri Karonen ja biologi Mikaela Ahlman (Uudenmaan ELYkeskus), Anne Laine ja ylitarkastaja Jaana Rintala (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus), neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström (maa- ja metsätalousministeriö), Vincent Westberg ja erikoistutki- 2

3 ja Hans-Göran Lax (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus), hydrobiologi Jouni Törrönen ja Pentti Välipakka (Kaakkois-Suomen ELY-keskus) ja erikoistutkija Tuija Ruoho-Airola (Ilmatieteen laitos). Haitalliset aineet: Jukka Mehtonen (pj.) (Suomen ympäristökeskus), ylitarkastaja Heidi Åkerla (Uudenmaan ELY-keskus), vesistöpäällikkö Jari Pasanen (Lapin ELY-keskus) ja erikoisasiantuntija Harri Helminen (Varsinais-Suomen ELY-keskus). Lajien ja luontotyyppien suojelu: Penina Blankett (pj.) (ympäristöministeriö), Aimo Saano, erikoissuunnittelija Jan Ekebom ja Heidi Arponen (Metsähallituksen luontopalvelut), Jarmo Nieminen ja Tapani Veistola (Suomen luonnonsuojeluliitto ry) Samuli Korpinen, erikoistutkija Maiju Lehtiniemi, vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos, tutkimusprofessori Markku Viitasalo ja ryhmäpäällikkö Ville Karvinen (Suomen ympäristökeskus), ylitarkastaja Leena Lehtomaa, suunnittelija Suvi Kiviluoto ja suunnittelija Rami Laaksonen (Varsinais-Suomen ELY-keskus), erikoistutkija Lauri Urho (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos), Heikki Lehtinen (maa- ja metsätalousministeriö), Markku Marttinen (Uudenmaan ELYkeskus), Mikko Toivola, Rannikko-Pohjanmaan riistapäällikkö Stefan Pellas ja Uudenmaan riistapäällikkö Visa Eronen (Suomen riistakeskus), Pentti Välipakka (Kaakkois-Suomen ELY-keskus), ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen, Vanessa Ryan ja Sanna Kuningas (WWF Suomi) ja Vincent Westberg (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus). Meriliikenteen ympäristökysymykset: Anita Mäkinen (pj.) (Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi), apulaisjohtaja Kirsti Tarnanen-Sariola (Suomen Satamaliitto ry), Susanna Koivujärvi (Liikennevirasto), vanhempi tutkija Jukka-Pekka Jalkanen (Ilmatieteen laitos), Tapani Veistola (Suomen luonnonsuojeluliitto ry), yksikön päällikkö Sari Repka (Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus), lainsäädäntöneuvos Tuomas Aarnio (ympäristöministeriö), ylitarkastaja Petri Hiltunen (Varsinais-Suomen ELY-keskus), nuorempi asiantuntija Christina Palmén (Suomen varustamot ry; vuoden 2013 syyskuun loppuun saakka Eija Kanto), hallitussihteeri Veera Kojo (liikenne- ja viestintäministeriö, mukana vuoden 2014 kesäkuun loppuun saakka) ja ylitarkastaja Jukka Pajala (Suomen ympäristökeskus). Merelliset luonnonvarat: Heikki Lehtinen (pj.) (maa- ja metsätalousministeriö), kalatalouspäällikkö Tuomas Oikari (Kaakkois-Suomen ELY-keskus), Markku Marttinen (Uudenmaan ELY-keskus), kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho (Varsinais-Suomen ELY-keskus), ohjelmapäällikkö Antti Lappalainen ja Outi Heikinheimo (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos), kalatalouspäällikkö Markus Huolila (Kainuun ELY-keskus), kalatalouspäällikkö Minna Uusimäki (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus) ja Mikko Toivola (Suomen riistakeskus). Kustannusvaikuttavuusanalyysi: Maria Laamanen (pj.) (ympäristöministeriö), erikoistutkija Soile Oinonen, tutkija Joona Salojärvi, ja kehitysinsinööri Virpi Lehtoranta (Suomen ympäristökeskus), Itämeren suojelun ekonomian professori Kari Hyytiäinen (Helsingin yliopisto), projektitutkija Lassi Ahlvik (Maatalouden tutkimuskeskus), tutkija Jarno Virtanen (Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos) ja Pekka Paavilainen (Varsinais-Suomen ELY-keskus). Lisäksi ympäristöselostuksen asiantuntijoina toimivat erikoistutkija Helena Valve ja tutkija Tiina Jääskeläinen (Suomen ympäristökeskus). 3

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ YLEISTÄ Johdanto Suomen merenhoitoalue Toimenpideohjelma osana merenhoidon suunnittelua TOIMENPIDEOHJELMAN LÄHTÖKOHTA JA TAVOITE Meriympäristön nykytila ja siihen kohdistuvat paineet Paineiden ja vaikutusten suhde meriympäristössä Yleiset ympäristötavoitteet Toimenpideohjelman tarkoitus TOIMENPIDEOHJELMAN LAATIMINEN Kansallinen työ ohjelman laatimiseksi Merenhoidon ja vesienhoidon suunnittelun yhteensovittaminen Yhteistyö Ahvenanmaan kanssa Kansainvälinen yhteistyö MERENHOITOA EDISTÄVÄT OLEMASSA OLEVAT TOIMENPITEET Toimenpiteen määritelmä Olemassa olevat toimenpiteet Merensuojelua ja merenhoitoa koskevat kansainväliset sopimukset Itämeren suojelua ja vesiensuojelua koskeva kansallinen lainsäädäntö, ohjelmat ja muut sitoumukset Itämeren tilaan vaikuttava toimialakohtainen lainsäädäntö sekä toimialakohtaiset ohjelmat ja strategiat Vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteet ARVIO OLEMASSA OLEVIEN TOIMENPITEIDEN RIITTÄVYYDESTÄ Ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnekuormituksen kehitys ja vähentämistavoitteet Muun lainsäädännön nojalla päätettyjen toimenpiteiden riittävyyden arvio Sedimentin, vedenvaihdon ja laskeuman merkitys ravinneoloihin Suomen merialueilla Johtopäätökset muun lainsäädännön nojalla päätettyjen ravinnekuormituksen toimenpiteiden riittävyydestä Vaarallisten ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen Nykyisten ja uusien aineiden päästölähteet Lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset Johtopäätökset vaarallisia ja haitallisia aineita koskevien nykytoimenpiteiden riittävyydestä Radioaktiivisuus Merellisten luonnonvarojen kestävä käyttö ja hoito EU:n yhteisen kalastuspolitiikan alaisiin kaupallisiin lajeihin kohdistuva kalastus ja säätelytoimenpiteet Uhanalaisten ja eräiden muiden kalalajien kantojen hoito ja suojelu Kalastuksen sivusaaliiden hallinta

5 5.3.4 Merellä esiintyviin lajeihin kohdistuvan metsästyksen säätely Haitallisten vieraslajien torjunta Roskaantumisen vähentäminen Melun ja muun energian mereen johtamisen vähentäminen Merenpohjan elinympäristöjen fyysisten vahinkojen ja menettämisen vähentäminen Hydrografisten muutosten estäminen Merenkulun turvallisuus ja alusten päästöt Meriliikenteen ohjaus meriturvallisuuden varmistajana Merenmittaus turvaa merenkulun väylät Lisääntyneet öljy- ja kemikaalikuljetukset ja ympäristöonnettomuuden riski Alusten päästöt ilmaan Merialuesuunnittelun toimenpiteet Merellisten suojelualueiden verkoston vahvistaminen ja muut luonnonsuojelutoimenpiteet Merelliset suojelualueet Muut luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen liittyvät toimenpiteet MERENHOIDON UUSIEN TOIMENPITEIDEN LAATIMINEN SEKÄ NIIDEN VAIKUTTAVUUDEN JA KUSTANNUSTEN ANALYYSI Merenhoidon uusien toimenpiteiden suunnittelu ja kustannusvaikuttavuuden arviointi Ehdotetun toimenpideohjelman kustannukset ja vaikuttavuus Missä määrin uudet toimenpiteet täyttävät hyvän tilan vajetta tai edistävät hyvän tilan ylläpitämistä? Kustannustehokkaat toimenpideyhdistelmät Kustannusten ja vaikutusten arvioinnin johtopäätökset Lopullisen merenhoidon toimenpidevalikoiman kustannusvaikuttavuus MERENHOIDON SUUNNITTELUN UUDET TOIMENPITEET YMPÄRISTÖSELOSTUS Ympäristövaikutusten arvioinnin toteutus ja käsitellyt vaihtoehdot VE0: Meriympäristön tila, jos ohjelmaa ei toteuteta VE1: Merenhoidon toimenpideohjelman ympäristövaikutukset Toimenpiteiden tyypittely ja vaikutusmekanismien tunnistaminen Epävarmuudet ja arvioinnin vaikeudet Vaikutukset toimijoihin sekä suunnitellut toimenpiteet haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi Merenhoidon uusien toimenpiteiden rajat ylittävät vaikutukset Yhteenveto ympäristöselostuksesta ARVIO YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA Luonnollinen vaihtelu ja ilmastonmuutos Ilmasto ja säätilojen vaihtelu vaikuttavat Itämeren ekosysteemiin Ilmastonmuutoksen vaikutus Itämeren rehevöitymiseen Ilmastonmuutoksen vaikutus Itämeren lajeihin ja ravintoverkkoon Toimintaympäristön muutokset Arvio ympäristötavoitteiden ja meren hyvän tilan saavuttamisesta Tarve ympäristötavoitteista poikkeamiselle ja poikkeamien perustelut

6 10 TOIMENPIDEOHJELMAN TOTEUTUS Lyhenteitä ja sanastoa Kuva Maria Laamanen 6

7 6.1 Merenhoidon uusien toimenpiteiden suunnittelu ja kustannusvaikuttavuuden arviointi Uusia toimenpiteitä suunniteltiin teemakohtaisissa asiantuntijoista koostuvissa alatyöryhmissä. Suunniteltujen toimenpiteiden joukosta valittiin potentiaalisesti toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä, joista käytiin laajempaa keskustelua eri yhteistyötahojen kanssa. Valintaprosessissa ehdotuksista karsittiin pois sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat jo muissa ohjelmissa tai suunnitelmissa, joita on vastikään käsitelty jossakin toisessa yhteydessä sekä toimenpiteitä, jotka toteutuisivat joka tapauksessa. Tarkempaan kustannus-vaikuttavuusanalyysiin otettiin mukaan 35 asiantuntijoiden ehdottamaa uutta merenhoidon toimenpidettä (taulukko 9). Taulukko 9 Merenhoidon uusien toimenpiteiden ehdotukset, joita käsiteltiin kustannusvaikuttavuusanalyysissä. Lopulliset toimenpide-ehdotukset on esitelty luvussa 7. REHEV 1 REHEV 2 REHEV 3 REHEV 4 REHEV 5 REHEV 6 REHEV 7 REHEV 8 HAITALLISET 1 HAITALLISET 2 Ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnontuotannon ja -kulutuksen vesistövaikutusten vähentäminen Maatalouden ympäristökorvaukseen vaikuttaminen vesiensuojelun tehostamiseksi Edistetään Itämeren alueella tuotetusta raaka-aineesta valmistetun kalanrehun tuotteistamista ja käyttöönottoa Mereen laskevien virtavesien herkkien eliölajien elinympäristöjen parantaminen Ravinneneutraali kunta-pilottihankkeiden toteuttaminen Alusten typpipäästöjen hallitsemiseksi kansainvälisessä merenkulkujärjestössä tehtävän päätöksen edistäminen julistaa Itämeri typenoksidipäästöjen valvontaalueeksi (NECA) Edistetään nesteytetyn maakaasun käyttöä alusten polttoaineena ja huolehditaan tarvittavan infrastruktuurin rakentamisesta Tieliikenteen rehevöittävien typpipäästöjen vähentäminen taloudellisin ohjauskeinoin Vaarallisten ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen Lääkeaineet merialueella -selvitys Selvitetään Kymijoen kautta Itämereen päätyvän dioksiini- ja furaanikuormituksen määriä ja muutoksia Merellisten luonnonvarojen kestävä käyttö ja hoito KALAT 1 Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia lohen osalta 45 KALAT 2 KALAT 3 KALAT 4 ROSKAT 1 ROSKAT 2 ROSKAT 3 ROSKAT 4 Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia meritaimenen osalta ja meritaimenkantojen elvytys- ja hoitosuunnitelman laadinta 45 Selvitys rannikkolajien kalastuksen säätelyn tehostamismahdollisuuksista ja tarpeesta Meriharjuksen suojelu Roskaantumisen vähentäminen Muovikassien käytön vähentäminen Mikroroskan poistaminen jätevedestä puhdistusta tehostamalla Vaikuttaminen EU:ssa mikromuovin käytön vähentämiseksi kosmetiikka- ja hygieniatuotteissa Satamien jätteiden vastaanottokapasiteetin parantaminen 45 Lohi- ja meritaimenstrategian toteutus on jaettu toimenpide ohjelmassa kahdeksi toimenpiteeksi siten, että KALAT 1 sisältää lohen osuuden ja KALAT 2 meritaimenen osuuden. 81

8 ROSKAT 5 ROSKAT 6 ROSKAT 7 ROSKAT 8 MELU 1 MELU 2 MELU 3 FYYSINEN 1 FYYSINEN 2 FYYSINEN 3 HYDRO 1 MERENKULKU 1 MERIALUE 1 LUONTO 1 LUONTO 2 LUONTO 3 LUONTO 4 Rantojen virkistyskäyttökohteiden jätehuollon parantaminen Meressä esiintyvän roskan vähentäminen yhteistyössä kalastajien kanssa Haamuverkkojen vähentäminen ja poistaminen Roskaantumisen vähentäminen Vedenalaisen melun vähentäminen Edistetään kansainvälisessä merenkulkujärjestössä laivojen vedenalaisen melun vähentämiseen tähtääviä päätöksiä Vedenalaisen rakentamisen aiheuttaman impulsiivisen melun vähentäminen Vedenalaisen melun tuottamisen vähentäminen Fyysisten häiriöiden ja merenpohjan elinympäristöjen menettämisen vähentäminen Ruoppausten haitallisten vaikutusten vähentäminen Meriläjitysten keskittäminen ja läjitysalueiden sijoittelun suunnittelu Pienruoppausten vähentäminen yhteislaitureiden lisäämisen kautta Hydrografian muutosten estäminen Rannikkoalueen paikalliset virtausolosuhteiden parannustoimet Merenkulun turvallisuus ja riskien hallinta Öljyonnettomuuksien riskin pienentäminen STS-toimien sääntelyn tiukentamisella Suomen vesialueilla Merialuesuunnittelun toimenpiteet Merellisten suojelualueiden suojelutavoitteiden sisällyttäminen merialuesuunnitelmiin Merellisten suojelualueiden verkoston vahvistaminen ja muut luonnonsuojelun toimenpiteet Suojelun tehostaminen merellisillä suojelualueilla Uhanalaisten lajien ja luontotyyppien toimenpideohjelmat Meriympäristön ja sen tilaan vaikuttavien paineiden tuntemusta lisäävän opetusja viestintämateriaalin tuottaminen Itämerennorpan suojeluun liittyvien hoitotoimenpiteiden laatiminen ja toteutus 6.2 Ehdotetun toimenpideohjelman kustannukset ja vaikuttavuus Nykytoimenpiteet ovat toimenpideohjelman perusta ja uusien toimenpiteiden tarkoituksena on täyttää se hyvän tilan vaje, joka nykytoimenpiteiden toteuttamisen jälkeen jää sekä varmistaa, että hyvä tila saadaan ylläpidettyä. Meristrategiapuitedirektiivi edellyttää, että toimenpideohjelmasta laaditaan kustannusvaikuttavuusanalyysi ja, että uudet toimenpiteet ovat kustannustehokkaita. Toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioitiin suhteessa niiden kykyyn kuroa umpeen hyvän tilan vajetta kuvaajakohtaisesti. Käytettävissä ei ollut tähän tarkoitukseen sopivia numeerisia malleja, joten vaikuttavuus arvioitiin asiantuntijatyöpajoissa. Kuuteen työpajaan osallistui yhteensä 44 asiantuntijaa, jotka olivat kehittäneet uudet toimenpide-ehdotukset. Osa asiantuntijoista osallistui useampaan työpajaan, ja joitakin toimenpiteitä käsiteltiin kahdessa eri työpajassa. Valtaosasta toimenpiteitä ei ollut aikaisempia kustannusarvioita käytettävissä. Asiantuntijoita pyydettiin arvioimaan myös toimenpiteestä ohjelmakaudella koituvat kokonaiskustannukset. Kustannusarviot sisältävät sekä toimenpiteen toteuttamisesta aiheutuvia hallinnollisia kustannuksia että eri sektoreille ja talouden toimijoille aiheutuvia kustannuksia. Jokaisen toimenpiteen kustannukset ja vaikutukset arvioitiin ehdollisina todennäköisyysjakaumina. 82