Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. EETS ja monipalvelu älyliikenteessä -ajankohtaisseminaari

Transkriptio

1 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. EETS ja monipalvelu älyliikenteessä -ajankohtaisseminaari

2 Tilaisuuden ohjelma Klo Kevyt lounas Seminaarin avaus. Olli Lindroos, Trafi Ajankohtaista älyliikenteessä. Leif Beilinson, LVM Mikä ihmeen EETS? Kristian Appel, Traficon Oy Viranomaisvaatimukset monipalveluympäristössä. Mia Nykopp, Trafi Missä mennään EETS-määrittelyissä ja standardoinnissa? Kristian Appel, Traficon Oy Kahvi Mitä meillä on jo valmiina? Mitä EETS:ssä on jo ratkaistu? -kyselytunti Kansallinen monipalveluohjelma -selvityksen tulokset ja etenemissuunnitelma Juuso Kummala, Liikennevirasto ja Elias Pöyry, Eera Oy Keskustelua Seminaarin päätös 2

3 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. EETS ja monipalvelu älyliikenteessä -ajankohtaisseminaari Ylijohtaja Olli Lindroos

4 Trafin tahtotila Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen ympäristöystävällisyyttä. Vastaamme liikennejärjestelmän viranomaispalveluista sekä sääntely- ja valvontatehtävistä. Toteutamme ilmastopoliittista ohjelmaa. Edistämme Itämeren meriturvallisuutta. Panostamme älyliikenteen innovaatioihin, tutkimukseen ja kehittämiseen. Toimimme kansainvälisesti. 4

5 Trafin toiminta ja älyliikenne Liikennejärjestelmä: vastuullisen liikennekulttuurin kehittäminen Eri toimijoiden vastuiden ja roolien selkeyttäminen (yhteistyö) Turvallisuus- ja ympäristötavoitteet sekä toimenpiteet ammatti- ja kaupalliselle liikenteelle muulle liikenteelle Palvelujen ja tehtävien kehittäminen Huolehditaan palvelujen laadusta tuottavuus ja vaikuttavuus Hyödynnetään tietoa, tietotekniikka ja automaatiota Aktiivinen vaikuttaminen Kansainväliset -, EU- ja kansalliset foorumit Riippumatonta tietoa asioiden tueksi sekä viestintää Osaaminen Henkilöstön osaamisen kehittäminen Suomalaisen liikenneosaamisen kehittäminen Eri liikennemuodoista oppiminen Älyliikenne on eräs keino edistää vastuullista liikennekulttuuria 5

6 Älyliikenne liikennemuodoittain Ilmailu Aktiivista kansainvälistä kehitystoimintaa (mm. Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila -hanke), jossa tietojen ja järjestelmien yhteensovittaminen on haasteellista Merenkulku Aktiivista kansallista ja kansainvälistä kehitystoimintaa (mm. Tankkeriturva) Rautatiet Aktiivista kansallista ja kansainvälistä kehitystoimintaa (mm. Älykäs junavaroitin, automaattimetro) Kaupallisessa ja ammattiliikenteessä älyliikenteellä tärkeä merkitys onnettomuuksien ehkäisemisessä ja liikenteen ohjauksessa Tieliikenne Tieliikenteessä älyliikenteen merkitys on vähäinen onnettomuuksien ehkäisemisessä ja liikenteen ohjauksessa tällä hetkellä. Mutta odotukset merkityksen kasvattamiseksi ovat suuret sekä ammattiliikenteessä että muussa liikenteessä. Aktiivista yhteistyötä. Useita pilottihankkeita, kansallisia sekä kansainvälisiä. 6

7 Trafi haluaa olla vahvasti mukana edistämässä älyliikennettä Aktiivinen kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö ja vaikuttaminen Opitaan muilta liikennemuodoilta Osaamisen kehittäminen ja säilyttäminen Lisätään viestintää ja edistetään myönteistä suhtautumista uusiin palveluihin Edetään kokeilujen ja pilottien kautta Turvallisuus- ja ympäristötieto olennaisessa roolissa Osa toiminnan kehittämistä Kyseenalaistetaan prosessit Asiointitarpeen vähentäminen

8 Kiitos!

9 Julkisen vallan vaatimukset ja reunaehdot tiemaksujärjestelmille - Trafin selvitys 2011 Johtava asiantuntija Mia Nykopp

10 Tavoite Älyliikenteen neuvottelukunnan tehtäväksi anto Trafille: Julkisen vallan vaatimukset ja reunaehdot tiemaksujärjestelmille ja monisovellusjärjestelmille, jossa julkisen vallan ja yksityisen sektorin sovellukset ovat samalla alustalla 10

11 Viranomaisvaatimukset tunnistetut kokonaisuudet Tiedon omistajuus Tiedon kerääminen Tiedon käyttäminen Tasapuolisuus ja syrjimättömyys Viranomaisroolit ja vastuukysymykset Tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät asiat Palvelun käyttöönottoon liittyvät kysymykset Valvonta Ulkomaalaiset autot Muuta huomioitavaa Jatkoselvitettävät ja ratkaistavat asiat 11

12 Tiedon omistajuus Keskeisimpiä kysymyksiä on tiedon omistajuus Kun tiedetään tiedon omistaja, saadaan useille kysymyksille vastaus/ratkaisijan rooli Jos tiedon kerää palveluntarjoaja/useita palvelutarjoajia, kuka omistaa kerätyntiedon? Omistaako kerätyn tiedon kerääjä, tilaaja, viranomainen vai asiakas itse? Kuka saa luovuttaa tietoa Raakadata vs jalostettu tieto Tiedon omistaja voi riippua tiedosta Erilaisten tietojen määrittely tärkeää 12

13 Tiedon kerääminen Mitä tietoa valtakunnan ajoneuvojen perusrekisteriin (ATJ) tulisi tallettaa paikkatietoo/suoritetietoon liittyen: Yksittäisen auton kilometrilukemia, CO2 g/km toteuma, ajoprofiilia, verotuksen perusteena olevat kilometritiedot maksutyypittäin? Tieto asiakkaan ITS-operaattorista Auton vai kuljettajan tiedot? Ajo-oikeus? Yleistä tietoa viranomaistarkoituksiin, tilastointiin, liikennepolitiikan ohjauksen välineeksi? Muuta tarpeet kartoitettava Jos kaupallinen operaattori kerää tietoa, ei kaikki kerättävät tiedot ole välttämättä Trafin käytössä heti Minne operaattorit tallettavat tiedot? Onko yhteinen varasto X vai jokaisella operaattorilla oma varasto, josta tietoa välitetään säädetyn mukaisesti? 13

14 Kerätyn tiedon käyttäminen EETS-mallin mukaan tietoa ei keräisi viranomainen vaan palveluntarjoaja Tiedon käyttämisestä tulee säätää lailla (vrt ALR-laki) Mihin viranomainen voi käyttää tietoja? Nopeusvalvonta, turvallisuusasiat jne Mitä ja kuka ja mihin tarkoituksiin? Säädettävä erikseen lailla Kerätyn tiedon hyödyntämistä tapahtuu eri tasoilla riippuen palvelusta Osa tapahtuu ilman tarvetta yksilöidä kuljettajaa/ajoneuvoa 14

15 Tasapuolisuus ja syrjimättömyysvaatimukset Käytettäessä monipalvelumallin mukaista laitetta julkisen maksun/veron maksuunpanossa korostuu laitteiden hinnoittelu ja kustannukset kansalaiselle Vaikka viranomaiselle olisi edullista, ei laitteen hankintahinta saa olla pakollisena kohtuuton Jos maksuvelvollisuus ulotetaan ulkomaalaisiin autoihin tulee vaihtoehtoisen maksutavan valinnassa huomioida syrjimättömyys periaate ja se, ettei prosessista muodostu tosiasiallista rajamuodollisuutta saavuttaessa tai poistuttaessa. 15

16 Viranomaisroolit ja vastuut Kuka vastuussa viranomaispalveluiden mahdollisista ongelmista? Verottaja verovelvollinen Palveluntarjoaja - asiakas (kuluttajansuoja) Viranomaistehtävä tekeekö itse vai palveluntarjoaja Perustuslain mukainen viranomaisen tehtävää, jos katsotaan merkittäväksi, ei voida laillakaan antaa muiden tehtäväksi Veroneuvonta ja muutoksenhaku veroasioissa Veron kerääminen viranomaisen lukuun? Mitä lainsäädäntötoimia edellyttää? Valvonta aina viranomaisen vastuulla Automaattisen valvonnan mahdollisuudet Onko jotain mitä ei samalla alustalla voisi olla? 16

17 Tietosuojakysymykset Tietosuoja-asiaan vaikuttaa oleellisesti tiedon laatu ja sallitut käyttötarkoitukset Suurin osa palveluista on sellaisia, joissa ei tarvita käyttäjän identifiointia Jos monipalvelumalli etenee vapaaehtoisten palveluiden kautta, tulee tietosuoja-asiat aluksi huomioitavaksi kuluttajan ja palveluntarjoajan välisissä sopimuksissa Tietosuojaa/tietoturvaa selvitetään usealla taholla: LVM/Sanna Helopuron tietosuojaselvitys kevät 2011 Gradutyö Helsingin yliopisto/leni Järvenpää: Kansallisen kilometriperusteisen tienkäyttömaksun oikeudenmukaisuus Pastori-Suntio hankkeen eri yrityshankkeiden selvitykset 17

18 Palvelun käyttöönottoon liittyvät kysymykset Uusia palveluja tulisi kokeilla erilaisilla piloteilla. Verolla/julkisella maksulla pilotointi ei lähtökohtaisesti ole mahdollista, koska veroperusteet tulee olla samat kaikille kansalaisille Pilotointi muilla maksamisen palveluilla, sen jälkeen vero käyntiin kaikille samalla kertaa Yksityisen sektorin palvelut laajenevat pikkuhiljaa käyttäjien innostuessa palveluista Hyväksyttävyys ja luottamus palveluihin rakennetaan vapaaehtoisilla palveluilla 18

19 Valvontakysymykset Valvonta tulee hoidettavaksi kansallisesti, olipa käytössä kansallinen sovellus taikka EETS-malli Ajoneuvolaitteiden hyväksyntä ja valvonta Standardien ja direktiivien vaikutus Jälkiasennusten valvonta Laitteen hinnoittelu ja tasavertaisuus Ajoneuvolaitteiden käytönaikainen valvonta Teknisesti toteutettava valvonta liikennevirrassa poliisiautojen valvontalaitteet, tulevat tekniset ratkaisut kiinteät valvontakamerat/laitteet Laitteen tietojen tarkistaminen katsastuksessa Miten ajoneuvolaitteen häiritsemisen/vahingoittamisen estäminen? Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan kaikkien tulee maksaa säädetyt verot, valvonnalla varmistettava 19

20 Ulkomaalaiset autot Jos ulkolaisilta autoilta halutaan periä suoriteperusteista maksua, tulee sen olla EETS-yhteensopiva Valvonta kansallisesti hoidettava Jos autossa ei ole yhteensopivaa ajoneuvolaitetta, tulee olla vaihtoehtoinen tapa maksaa Suomessa ajamisen osalta Vaihtoehtoinen tapa ei saa kuitenkaan muodostaa tosiasiallista rajamuodollisuutta tai liikkumisen estettä. 20

21 Mistä viranomaiset voivat hakea vertailukohtaa? Teleoperaattorit > ITS/EETS-palveluntarjoajat Yhteneväisyyksiä löydettävissä Syöttötariffi-case Alan itse keräämä vero, jolla olisi tuettu tiettyä sähköntuotantomuotoa todettiin verotukseksi, jota ei voi antaa muulle kuin viranomaiselle Koko kansalle käyttöönotettavan ajoneuvolaitteen hankkimisprosessia voidaan verrata digiboxien leviämiseen Palvelupaketit asiakkaille tarpeen mukaan räätälöityjä Osa hankkii lihavamman ja osa laihemman laitteen omien tarpeiden mukaisesti, osassa se jo intregoitu televisioon=autoon 21

22 Lisäselvityksen tarve ilmeinen Isot kokonaisuudet edellyttävät laajempaa kartoitusta ja vertailevaa selvitystä Euroopassa käynnissä olevista hankkeista Myös vaikuttavuusanalyysejä tulisi tehdä päätöksenteon tueksi Osassa avoimista asioista löydettävissä tukea EETSprosessista Trafi: EETS-selvitys 9/2011 LVM: Vaikuttavuusanalyysi suunnittelilla

23 Kiitos!

24 Mitä meillä on jo valmiina? Mitä EETS:ssä on jo ratkaistu? -kyselytunti

25 Kiitos osallistumisesta! Materiaali toimitetaan sähköisesti kaikille tilaisuuteen ilmoittautuneille