Ihminen teknologian käyttäjänä. Aiheina
|
|
- Pekka Ahola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ihminen teknologian käyttäjänä Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Aiheina Ihmisen informaation prosessointi Tarkkaavaisuus Muisti Aistijärjestelmät Ihminen teknologian käyttäjänä Motoriikka Toiminnan 7 vaihetta: Normanin vuorovaikutusmalli Moniaistinen vuorovaikutus Aihepiiriä voi syventää mm. seuraavilla VT:n kursseilla: TIEVS79 Multimodal Interaction TIEVS60 Interaction Techniques TIEVS54 Emotions and Sociality in Interactive Technology Saila.Ovaska@uta.fi 1
2 KOGNITIIVINEN IHMINEN Ihminen tiedonkäsittelijänä Kognitivistinen malli näkee ihmisen koneen kaltaisena tiedonkäsittelijänä Aistihavainnot syötteinä Tiedolliset eli kognitiiviset toiminnot: havaitseminen, tulkitseminen, tietoisuus, tarkkaavaisuus, muistaminen, ajattelu, järkeily, ongelmanratkaisu,... Reaktiot tulosteina 2
3 Tarkkaavaisuus Ärsyketulva ympärillämme on valtava Kaikkea ei voi käsitellä Tarkkaavaisuus vaikuttaa siihen, mitä havaitaan Erilaista tarkkaavaisuutta Keskittynyt vs. hajautunut tarkkaavaisuus Laske: Montako kertaa valkoinen joukkue heittää pallon? Tarkkaavaisuus ohjaa havaintoja Tarkkaavaisuus Keskittynyt (selective) yhteen signaaliin suuresta joukosta muita signaaleja Hajautunut (divided): tehdään useaa asiaa samaan aikaan (esim. laitteen käyttö ja tehtävän suoritus) Kun tarkkaavaisuus keskittyy yhteen asiaan, muu asia jää prosessoinnin ulkopuolelle. Kun tarkkaavaisuus keskittyy moneen asiaan, suorituskyky heikkenee, etenkin vaikeissa tehtävissä. 3
4 Tarkkaavaisuutta ohjaavat Ulkomaailmassa tapahtuvat asiat poikkeavat ärsykkeet hyvin voimakkaat ärsykkeet äkilliset muutokset Ihmisen oma informaation prosessointi odotukset, tavoitteet aikaisempi tieto tunnereaktiot ja mieliala Esimerkki: tarkkaavaisuus ratissa Koejärjestely 40 minuuttia ajoa katseenseurantalaite päähän kiinnitettynä oma auto 25 henkilöä Tehtävät mm. säädä radiokanava kuvaile seuraavaa autoa muistamista ja järkeilyä vaativia tehtäviä annettuna puhelimitse 4
5 Kolme videonpätkää Normaaliajo Radiokanavan säätö Puhelimessa annetun tehtävän ratkaisu Kuvaile seuraavaa autoa Silmänliike vaakatasossa Silmänliike ylös-alas 5
6 Ratkaise tehtävä Tarkkaavaisuus Katsepolun koordinaatteja tutkittaessa löydettiin tilastollisesti merkittävä ero normaaliajon ja erikoistilanteiden välillä Siis: Puhelimessa puhuminen ajon aikana on vaarallista, mutta ei niinkään sen takia, että puhelinta pidetään korvalla vaan sen takia että kognitiivinen kuormitus kasvaa kuuntelun ja miettimisen takia M. Sodhi, B. Reimer, J. L. Cohen, E. Vastenburg, R. Kaars, S. Kirschenbaum. On-road driver eye movement tracking using head-mounted devices. Proc. ETRA
7 Tarkkaavaisuus Vaikuttaa siihen mitä havaitaan Huomionherättämis- ja kohdentamiskeinoja käyttöliittymässä Tiedon jäsentäminen Tiedon määrä näytöllä ei saa kasvaa liian suureksi Tiedon asettelu ja ryhmittely kokonaisuuksiksi (ensi luentokerralla kuvataan hahmolait, Gestalt laws) Luonnolliset vihjeet (spatial and temporal cues) Paikan mukaan (sijainti näytöllä muistuttaa) Ajan mukaan (esimerkiksi kahvipannun porina kahviaikaan) Värien käyttö Erilaiset varoitustekniikat Muisti Kahdentyyppistä muistamista Työmuisti Pitkäkestoinen muisti Työmuisti on rajallinen sekä kapasiteetiltaan että kestoltaan Esimerkki: Ystäväsi esittelee sinut uudelle tuttavuudelle, joka kertoo nimensä selkeästi. Puolen minuutin päästä mietit, mikä hänen nimensä olikaan. Pitkäkestoinen muisti voi säilyttää tietoa vuosikausia Esimerkki: Saatat muistaa millainen reppu sinulla oli kun menit ensimmäisenä päivänä kouluun ekaluokkalaisena. Tai muistat mikä oli lapsuudenystäväsi kissan nimi. 7
8 Muistiprosessien toiminta Jatkuva kertaus Sensorinen (aisti-) muisti Työmuisti Kertaaminen, harjoittelu Pitkäkestoinen muisti tarkkaavaisuus osa häviää osa korvautuu osa unohtuu Havaintomuisti Aistikohtaiset havaintomuistit säilyttävät tietoa puhetta muutamia sekunteja nähtyä sekunnin murto-osia pyyhkiytyy yli ja korvautuu uudella havainnolla, ellei verestetä 8
9 Työmuisti Työmuistin ominaisuuksia Lyhytkestoinen Rajallinen kapasiteetti Sisältöä käytettävä - kerrattava jotta säilyisi mielessä Häiriytyy helposti Työmuistia voisi kutsua myös ihmisen tietoisuudeksi nykyhetkestä Työmuistin kapasiteetti Työmuistissa kerrallaan 7 ± 2 "yksikköä" (Miller, 1956) Kesto sekunnin murto-osia ennen kuin unohtuu tai korvautuu uudella tiedolla Kapasiteetti kasvaa mieltämisyksiköiden koon noustessa Mieltämisyksikkö (chunk) Aloitteleva Word-käyttäjä (XP): Vie hiiri Tiedosto-valikon päälle Napsauta hiiren vasemmalla painikkeella Liikuta hiiri Tallenna-komennon päälle Napsauta hiiren vasemmalla painikkeella Kokenut Word-käyttäjä: Valitse valikosta Tallenna-komento Saila.Ovaska@uta.fi 9
10 Muistamista auttaa muistuttelu (ulkoaluku) ei ole tehokas tapa siirtää tietoa kestomuistiin parempi tapa: tietoinen kertaaminen muistisääntöjen käyttö tiedon organisointi isommiksi kokonaisuuksiksi Muistilistat one is a bun two is a shoe three is a tree jne; perustuu riimeihin visualisoi muistettava sana listan avulla Aiheen ja sisällön ymmärtäminenkin auttaa... Pitkäkestoinen muisti Pitkäkestoisen muistin sisältö Osaksi täysin yhdenmukaista tietoa (faktoja, kuvia) reaalimaailman kanssa Kohteita, käsitemalleja, suhteita, rakenteita, käsiteltyä tietoa Liikesarjoja ja toimintaa: suora yhteys suorittaviin kehon osiin Pitkäkestoisen muistin kapasiteettia, kestoa ja toimintaperiaatetta ei täysin tunneta Saila.Ovaska@uta.fi 10
11 Pitkäkestoinen muisti Pitkäkestoisen muistin sisältönä Episodinen muisti tapahtumaepisodien muistaminen Semanttinen muisti esim. mitä sana semantiikka tarkoittaa Proseduraalinen muisti miten jokin asia tehdään Muistin osina voidaan tunnistaa Eksplisiittinen muisti (recognition & recall) Näit rikoksen tapahtuvan. Tunnistatko (recognition) syyllisen poliisin tunnistusjonosta, tai osaatko kuvailla hänen piirteensä ulkomuistista (recall) poliisin piirtäjälle? Ei-eksplisiittinen eli implisiittinen muisti ei välttämättä tietoisesti mieleen painettua eikä sanallisesti kuvattavissa esim. polkupyörällä ajamisen taito tai priming-efekti Pitkäkestoiseen muistiin tallentuu parhaiten syvällisesti prosessoitu tieto, joka on jotenkin erityistä ärsyke eroaa muista muistijäljistä ja tarkkaa: ärsykkeen merkitys ja linkittyminen läheisiin käsitteisiin auttaa Muistin toiminnasta opittua Ihminen muistaa huonosti nippelitietoa Mikäli joutuu tekemään jotain muuta ohessa, ei muista edes 7 asiaa Vihjeiden avulla voi muistaa enemmän Muistaminen ja ymmärtäminen paranee, jos tunnetaan asiayhteys Huomaa: (käyttöliittymässä) näkyvä asia voidaan tunnistaa jo yhden kerran jälkeen: Recognition rather than recall Vertaa, kumpi toimii paremmin (Norman): Knowledge in the world - tieto ja tietämys maailmassa vs. Knowledge in the head - tietämys omassa päässä / muistissa Saila.Ovaska@uta.fi 11
12 Saatavuus Oppiminen Käytön tehokkuus Käytön helppous ekalla kerralla Esteettisyys Tieto ja tietämys ulkomaailmassa (Knowledge in the world) Aina, kun tieto on näkyvillä tai kuuluvilla Ei vaadi oppimista vaan tulkintaa Hidastuu, jos tietoa pitää hakea ja tulkita Helppo (tai sitten ei; tulkinnan tarve?) Voi olla sekavaa, jos huonosti suunniteltu Tieto ja tietämys omassa päässä (Knowledge in the head) Vaatii muistihakua Vaatii oppimista Voi olla tehokasta Vaikea Mitään ei tarvitse olla näkyvillä Lähde: Norman, DOET. Muistin toiminnasta opittua Ihmisen muisti on rajallinen SIIS: käyttöliittymässä Tee asiat näkyviksi! Tarjoa luonnollisia vihjeitä jotta oikea toiminto löytyy helposti ja itsestään Tue laajojen muistirakenteiden syntyä 12
13 Model Human Processor Malli ihmisestä tietojenkäsittelijänä: Kuvattu muistin osien kapasiteetit ja viiveajat (latency) tyypillisine jakaumineen Mukana myös ns. motor processor eli liikeratoja ohjaavat keskushermoston osat Tätä mallia on käytetty pohjana erilaisissa ennustamaan pyrkivissä mallinnustavoissa, mm. Keystroke level model (KLM) Card, Moran & Newell, The psychology of human-computer interaction,1983. MOTORIIKKA 13
14 Mitä on motoriikka? Model Human Processor Motoriikan vaiheet Ärsyke havaitaan ja tieto välittyy aivoihin Tilanne prosessoidaan ja sopiva vaste valitaan Aivoista käsky lihaksille Lihaksista ja iholta palaute (tunto, asento, liike) aivoille mahdollinen palaute muita aistikanavia käyttäen Arvioidaan toiminnan seuraus (onnistuiko) Card, Moran & Newell, The psychology of human-computer interaction,1983. Mitä on motoriikka? Motorisen toiminnan peruskomponentit Nopeus Reaktioaika + liikkeen suorittamiseen kuluva aika + tehdyn toiminnan arviointiin kuluva aika Tarkkuus Mitä tarkempaa motorista toimintaa vaaditaan, sitä hitaammaksi suoritus yleensä käy Fittsin laki (1954) (Fitts law) Nopeuden ja tarkkuuden kompromissi, speed-accuracy tradeoff Nopeuden kasvattaminen kasvattaa myös virhemäärää Lisätietoa esim: Saila.Ovaska@uta.fi 14
15 Motoriset taidot kehittyvät Lapsen kehityksessä karkea motoriikka ja hienomotoriikka kehittyvät rinnan eri vaiheissa Esim. kyky seistä tai kiivetä tuolille vs. tarttuminen kädellä kohteeseen ja sormiote kynästä Käyttäjien motoriset taidot vaihtelevat tietokoneen syöttölaitteiden käyttö vaatii motorisia taitoja Harjoittelu alkaa jo lapsena Kuinka tarkkaa motoriikkaa tietty toiminto käyttäjältä vaatii? esim. raahaus pudottamatta kohdetta välillä voi olla vaikeaa Ns. hand-eye coordination Kuluuko vaadittavan motoriikan opetteluun aikaa? Yleensä ei voida olettaa, että käyttäjän on käytettävä aikaa alkuun päästäkseen Sen sijaan joskus voidaan olettaa, että toiminnan tehostamiseksi vaaditaan opettelua esim. 10-sormijärjestelmä, hiiren käyttö, tietokonepelien kontrollit 15
16 Motoriikka Entä jos käyttäjän motoriikka ei toimikaan keskivertotavalla? Ikääntyminen ja sairaudet voivat heikentää motoriikkaa Myös käyttökonteksti voi vaikuttaa käyttäjän sen hetkiseen motoriikkaan Esim. mobiilikäyttö bussissa mukulakivikadulla Käyttöliittymäsuunnittelijan on huomioitava tehtävään vaadittava motoriikka Erityisesti, jos voidaan olettaa että heikentynyt motoriikka on yleistä käyttäjäryhmällä ja/tai laitteen tyypillisissä käyttökonteksteissa Toiminnan automatisoituminen Joskus toiminta automatisoituu toistojen myötä ja muuttuu rutiiniksi Lihas muisti Soittajan sormet Tietokoneiden yhteydessä? Vaikea oppia pois jos jokin muuttuu 16
17 Rutiinin muodostuminen Tietoinen toiminta Hitaampaa Vaatii tarkkaavaisuutta Tietoisen kontrollin alainen Käyttää työmuistin kapasiteettia Joustava, mukautuu tilanteeseen rasittava? Rutiinitoiminta Nopeaa Ei tarkkaavaisuuden alainen Ei tietoisesti kontrolloitu Ei kuormita työmuistia Toistuu aina samanlaisena virheiden lähde? IHMINEN TEKNOLOGIAN KÄYTTÄJÄNÄ: NORMANIN TOIMINTASYKLI 17
18 Norman: toiminnan 7 vaihetta Tavoite Arviointi Täytäntöönpano Reaalimaailma Tavoitteiden ohjaama toimintasykli Havainnon tulkinta Tulkinnan arviointi Tavoite Aikomus Toimenpiteen määrittely Tuloksen havainnointi Suoritus Lähde: Norman, 1988 Saila.Ovaska@uta.fi 18
19 Toimeenpanon kuilu Gulf of Execution Mitkätoimenpiteetovatmahdollisia? Mikä toimenpide on oikea tähän tarkoitukseen? Miten helposti voin suorittaa toimenpiteen? Näkyvyys Luonnolliset kytkennät Hyvä käsitteellinen malli Lähde: Norman, 1988 Gulf of Evaluation Arvioinnin kuilu Miten helposti voin havaita systeemin tilan? Miten helposti voin päätellä, mitä se tarkoittaa? Miten helposti voin arvioida onko tila se, mitä olen tarkoittanut? Palaute Luonnolliset kytkennät Hyvä käsitteellinen malli Lähde: Norman,
20 IHMISEN AISTIJÄRJESTELMÄT KOHTI MONIAISTISTA VUOROVAIKUTUSTA Ihmisen aistijärjestelmät Modaliteetilla tarkoitetaan aistijärjestelmän osan ihmiselle tuottamaa syötekokemusta. Näköaistiin perustuva, visuaalinen (visual) Kuuloaistiin perustuva, auditiivinen (auditory) Hajuaistiin perustuva (olfactory) Makuaistiin perustuva (gustatory) Somaattiset" aistit (somatic) 1. of, relating to, or affecting the body [...]; 2. of or relating to the wall of the body A Taxonomy of Multimodal Interaction in the Human Information Processing System. A Report of the ESPRIT PROJECT 8579, February, Saila.Ovaska@uta.fi 20
21 Ns. somaattiset aistit Tuntoaistiin perustuva (haptic, tactile) Tuntoaisti monta erilaista "aistia (ihossa olevia reseptoreita): kuuma, kylmä, kosketus, paine, värähtely Tasapainoaistiin perustuva (vestibular) Fysiologiseen kehon liikkeiden kokemiseen perustuva (kinesthetical) Liikkeiden kokemiseen liittyvät seikat tärkeitä erityisesti keinotodellisuudessa (virtual reality) Tekniikkana voimatakaisinkytkentä (force feedback): kohdetta "työnnettävä" tai "nostettava", ei vain "kosketettava jotta haluttu toiminto tapahtuu Moniaistinen vuorovaikutus Ihmiselle on luonnollista käyttää kaikkia aisteja samanaikaisesti tiedon vastaanottamiseen Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus voi olla monikanavaista Esim. tietokone ymmärtää liikkumista ja huutamista, kuten Kukakumma-pelissä Moniaistinen eli multimodaalinen käyttöliittymä Perustietokoneelle toteutettu vain muutama aisti, syötteenantotapa Näppäimistö, hiiri Kosketus(näyttö), muu (usein kynällä käytettävä) kosketuskäyttöliittymä (esim. tabletti) Kameroiden avulla toteutettu näköaisti Mikrofonien avulla toteutettu kuuloaisti 21
22 Hyödyntämättömiä mahdollisuuksia Rajoittava kanava kahden tehokkaan tietojenkäsittelijän välillä. Tavoite: kaistanleveyden kasvattaminen Alikäytettyjä mahdollisuuksia: Ja käytön esteiden poistaminen esim. näkövammaiselta, Puheentunnistus joka ei voi toimia hiiren avulla Silmät, katseenseuranta Liikkeet ja eleet (muutkin kuin hiirellä tehtävät...), kehon asentoon liittyvät syötteet Tuntoaisti ja koskettaminen Fysiologian kuten stressitasomittausten käyttö syötteenä Mahdollisuuksia on niiden käyttöönoton järkevyys ei ole itsestään selvää Uusien vuorovaikutustapojen haasteita Uusien vuorovaikutustapojen tulisi olla käyttäjälle luonnollisia ja luontevia Onko koneelle puhuminen luonnollista? Uudet vuorovaikutustavat ovat alttiita virheille Esim. hiirellä on mahdollista osoittaa tarkasti yksittäistä kuvapistettä, mutta uusiin vuorovaikutustapoihin liittyy epätarkkuutta; tarkka osoitus ei ole teknisesti mahdollista Esim. puhekäyttöliittymässä tulee tunnistusvirheitä kone kuulee väärin tai tulkitsee käyttäjän puheen eri tavalla kuin mitä käyttäjä tarkoitti Vuorovaikutustavat on sidottu käytössä olevaan tekniikkaan; käyttäjälle olisi helpointa valita joustavasti tässä tilanteessa paras mahdollinen tapa 22
23 Vuorovaikutuksen viitekehys Dix et al. esittelee termin Interaction Framework Alunperin Abowd & Beale 1991 Vertaa Normanin 7-vaiheiseen sykliin Tässä systeemi piirretty näkyviin! Normanin laajennos Mallissa neljä osaa: käyttäjä syötteet systeemi tulosteet S systeemi Malli auttaa tarkentamaan syöte- ja tulostemodaliteetit voivat olla erilaisia O tulosteet I syötteet U käyttäjä Vuorovaikutuksen viitekehys Jokaisella mallin osalla on oma esityskielensä Vuorovaikutus edellyttää käännöstä kielten välillä Käyttäjän aikeet käännös siihen muotoon, jossa järjestelmän syötteet on annettava syötteiden annon myötä järjestelmän tila muuttuu muutos näkyy järjestelmän tulosteiden muuttumisena ja käyttäjän pitää pystyä tulkitsemaan muutos Jokaisen käännöksen vaikeutta tutkitaan erikseen S systeemi O tulosteet I syötteet U käyttäjä Moniaistinen eli multimodaalinen: monta vuorovaikutustapaa Saila.Ovaska@uta.fi 23
24 Yhteenveto Keskeisiä käsitteitä ihmisessä tietojenkäsittelijänä tavoite toiminnalle tarkkaavaisuus, havaitseminen, muistaminen tulee ottaa huomioon käyttöliittymiä suunniteltaessa Motoriikka ei ole vain liikeratoja, vaan aistiärsykkeet tulkitaan aivoissa ja sopiva liikerata tai muu reaktio tuotetaan Nopeuden ja tarkkuuden kompromissi Normanin 7-vaiheinen vuorovaikutusmalli kuvaa ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen vaiheet hyödyllinen malli suunnittelijan avuksi Haasteena tietokoneen aistien (ja kognitiivisen ja emotionaalisen älykkyyden) kehittäminen lisää kaistanleveyttä ihmisen ja koneen välille 24
Ihminen teknologian käyttäjänä. Aiheina
Ihminen teknologian käyttäjänä Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto *) Osan luentokalvoista on laatinut Jenni Anttonen syksyllä 2009. Aiheina Ihmisen informaation prosessointi
LisätiedotJohdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan 23.-25.9.2013
Aiheina Ihminen teknologian käyttäjänä Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Ihmisen informaation prosessointi Tarkkaavaisuus Muisti Aistijärjestelmät Ihminen teknologian käyttäjänä
LisätiedotJohdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan 14.9.2011
Aiheina Ihminen teknologian käyttäjänä Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Ihmisen informaation prosessointi Muisti Aistijärjestelmät Toiminnan 7 vaihetta: Normanin vuorovaikutusmalli
LisätiedotJohdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan 17.-19.9.2012
Aiheina Ihminen teknologian käyttäjänä Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Ihmisen informaation prosessointi Tarkkaavaisuus Muisti Aistijärjestelmät Ihminen teknologian käyttäjänä
LisätiedotTarkkaavaisuus ja muisti
Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen
LisätiedotKäyttöliittymien perusteet 5.12.2012
Tarjolla tänään Multimodaaliset käyttöliittymät Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Multimodaaliset käyttöliittymät Tietokoneen ohjaamiseen on käytössä monta erilaista ohjaustapaa
LisätiedotKäyttöliittymien perusteet 5.12.2012. TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction. TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction
Multimodaaliset käyttöliittymät Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Tarjolla tänään Multimodaaliset käyttöliittymät Tietokoneen ohjaamiseen on käytössä monta erilaista ohjaustapaa
LisätiedotKäyttöliittymien perusteet TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction. TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction
Multimodaaliset käyttöliittymät Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Tarjolla tänään Multimodaaliset käyttöliittymät Tietokoneen ohjaamiseen on käytössä monta erilaista ohjaustapaa
LisätiedotKäyttöliittymien perusteet
Tarjolla tänään Multimodaaliset käyttöliittymät Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Multimodaaliset käyttöliittymät Tietokoneen ohjaamiseen on käytössä monta erilaista ohjaustapaa
LisätiedotLähtökohdat puheenvuorolle
Aistitoiminnot - Kognitiiviset toiminnot - Muisti ja oppiminen - Missä voi mennä pieleen? - Miten voi auttaa ja helpottaa muistamista? - Sosio-emotionaalinen alue - Summa Summarum KM Susanna Paloniemen
Lisätiedotoppimisella ja opiskelemisella
MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA
LisätiedotIhminen keinotodellisuudessa. Aiheena
Ihminen keinotodellisuudessa Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Aiheena Keinotodellisuus ja sen eri asteita Ihmisen aistittavaksi eri aistien välityksellä Erilaisia teknologisia
LisätiedotLUENTO 3. Toiminnan kehä
LUENTO 3 1) Ihminen toimijana ja laitteen käyttäjänä 2) Ihminen laitteen käytön oppijana 3) Käytettävyys 4) Harjoitustehtävä 2 5) Luentotehtävä 3 IHMINEN TOIMIJANA JA LAITTEEN KÄYTTÄJÄNÄ Toiminnan kehä
LisätiedotAistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.
Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen
LisätiedotT Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen: Ihminen laitteiden käyttäjänä Ihminen on...
T-121.2100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen: Ihminen laitteiden käyttäjänä 29.1.2008 petri.mannonen@soberit.hut.fi Ihminen on... biologinen, psykologinen, sosiaalinen, yhteiskunnallinen,...
LisätiedotOPPIMAAN OPPIMINEN - OPPIMISEN KOGNITIIVISET PERUSTEET. Jonna Malmberg Learning and Educational Technology Research Unit (LET)
1 OPPIMAAN OPPIMINEN - OPPIMISEN KOGNITIIVISET PERUSTEET Jonna Malmberg Learning and Educational Technology Research Unit (LET) 2 LUENNON RAKENNE Mitä ovat myytit oppimisesta Miten ihmisen muisti toimii
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
Lisätiedot4.2.2003 Raino Vastamäki 1
4.2.2003 Raino Vastamäki 1 Ihminen käyttäjänä 4.2.2003 Raino Vastamäki 2 Esimerkki 1. 4.2.2003 Raino Vastamäki 3 Ihminen on... biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen
LisätiedotMonimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004
Monimutkainen käyttäjä Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Lähde: E.B. Goldstein () Sensation and perception 1980. Valokuva: R.C.James. Havaintokehä Ulkomaailmasta saatava tieto Muokkaa Valikoi Mielessä
LisätiedotS Ihminen ja tietoliikennetekniikka, syksy 2005
S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Luento 4: Ihmisen toiminta Luennon rakenne 1. Havaitsemisen perusteita 2. Ihminen toimijana ja laitteen käyttäjänä 3. Emootiot ja tunteet 4. Uuden laitteen käytön
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotPelin kautta opettaminen
Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä
LisätiedotHavaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen
Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien
LisätiedotIhmisellä on viisi perusaistia
Aistit ja oppiminen Ihmisellä on viisi perusaistia näköaisti eli visuaalinen aistijärjestelmä kuuloaisti eli auditiivinen aistijärjestelmä tuntoaisti eli kinesteettinen aistijärjestelmä hajuaisti eli olfaktorinen
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
LisätiedotPerusliikuntataitojen kehittäminen
Perusliikuntataitojen kehittäminen Suunnistusliiton seminaari 5.2.2011 Taitoharjoittelun teesejä (jotka eivät pidä paikkaansa) Lajitekniikan kehittämiseen tarvitaan runsaasti valmentajan ohjeita. Vain
LisätiedotTuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004
Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotHavaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004
Havaitseminen ja tuote Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Käytettävyysongelma? biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen olento Ihminen on... tiedonkäsittelijä
LisätiedotYhteenveto. Aiheita lopuksi
Yhteenveto Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto *) Osan luentokalvoista on laatinut Jenni Anttonen syksyllä 2009. Aiheita lopuksi Kertausta Kurssin keskeiset kysymykset Mitä pitäisi
LisätiedotOhjeissa pyydetään toisinaan katsomaan koodia esimerkkiprojekteista (esim. Liikkuva_Tausta1). Saat esimerkkiprojektit opettajalta.
Ohjeissa pyydetään toisinaan katsomaan koodia esimerkkiprojekteista (esim. Liikkuva_Tausta1). Saat esimerkkiprojektit opettajalta. Vastauksia kysymyksiin Miten hahmon saa hyppäämään? Yksinkertaisen hypyn
Lisätiedot5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake
Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus 1 5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Lapsen nimi: syntymäaika: Neuvola: Lomakkeen täytössä ja keskustelussa mukana: Päivähoidon yhteyshenkilö:
LisätiedotLomakkeiden suunnittelu. Aiheina
Lomakkeiden suunnittelu Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto *) Osan luentokalvoista on laatinut Jenni Anttonen syksyllä 2009. Aiheina Lomakesuunnittelun perusteita Lomake-esimerkkejä
LisätiedotELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA. Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa.
ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa. Projekti kannattaa tallentaa muutenkin aina sillöin tällöin, jos käy niin ikävästi että
Lisätiedot4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,
LisätiedotKäyttöliittymän suunnitteluohje, käytettävyyden psykologia. Laskari 6
Käyttöliittymän suunnitteluohje, käytettävyyden psykologia Laskari 6 Käytettävyyden psykologia Ihmisen psykologisen toiminnan periaatteet on otettava huomioon käyttöliittymää suunniteltaessa Miten ihminen
LisätiedotLuentoaikataulu Luento 2 (vko 49) Multimodaalisuus. Visuaaliset suunnitteluperiaatteet. IHTE-2100 KaSuper 2008-2009. Käyttöliittymätyyppejä
IHTE-2100 KaSuper 2008-2009 Luento 2: multimodaalisuus, visuaaliset suunnitteluperiaatteet Luentoaikataulu Luento 1 (vko 49) Kurssijärjestelyt, käyttöliittymän määritelmä. GUI historiaa Luento 2 (vko 49)
LisätiedotMitä on taitovalmennus?
Mitä on taitovalmennus? Ekologinen malli motorisesta kontrollista/oppimisesta Taitovalmentajan tehtävänä on tehdä itsestään tarpeeton Opeta urheilijat oppimaan! Luo olosuhteet ja tilanne, jossa oppiminen
LisätiedotTaidon oppimisprosessi. 5.9.2012 Sirpa Rintala
Taidon oppimisprosessi Taito soittaa pianoa Pianokappaleen soittaminen saattaa kestää 20 minuuttia ja sisältää 10 000 soitettavaa nuottimerkkiä. Pianistin on soitettava siis keskimäärin 8 ääntä sekunnissa
LisätiedotKOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA
SESKOn kevätseminaari 2017 KOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA Dr. Pentti O A Haikonen Adjunct Professor Department of Philosophy University of Illinois at Springfield pentti.haikonen@pp.inet.fi ESITYKSEN PÄÄAIHEET
LisätiedotKestävä aivotyö aivotyön tuottavuus
Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus
LisätiedotOppiminen ja oivaltaminen
Oppiminen ja oivaltaminen OPPIMINEN Oppimiseen liittyy usein jotain vanhaa, tai osatun käyttöä uudella tavalla Oppiminen on hyödyllistä liittää jo osattuun Oppiminen on prosessi emme tule koskaan valmiiksi
LisätiedotMikä on mielestäsi elämäsi tärkein oppimiskokemus?
Mikä on mielestäsi elämäsi tärkein oppimiskokemus? Mitä kaikkea ihminen voi oppia? Mitä uusia asioita tai taitoja haluaisit oppia elämäsi aikana? Oppiminen 1. Muistele tilannetta, jossa koit oppimisen
LisätiedotJohdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan
Aiheina Tuntoaisti ja kehollisuus Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto *) Osan luentokalvoista on laatinut Jenni Anttonen syksyllä 2009. Kädellinen vuorovaikutus Keholliset aistit
Lisätiedothttp://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100
http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 1 ! "# $ % &'(''')*!"# $ % & &$' &# % & +&, - %./ +-"0%'12)&* 2 #( & '*+%3 (*4 3 5*4 3 & % 6 3 / + 7 / ) - - 6 3 # 8 8 *+ 8 /, #'# 8 & 8 -. / 9 2:& 1 % '); % &'(''))
LisätiedotHELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28
HELIA 1 (15) Luento 3 Käytettävyyden osapuolet... 2 Ihminen tietojenkäsittelijänä... 3 Muistitoiminnot... 4 Työmuisti (lyhytkestoinen muisti )... 4 Säilömuisti (pitkäkestoinen muisti)... 4 Sensoriset muistit...
LisätiedotKognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?
SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen
LisätiedotValmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015
Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat
LisätiedotLomakkeiden suunnittelu. Aiheina
Lomakkeiden suunnittelu Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Aiheina Lomakesuunnittelun perusteita Lomake-esimerkkejä Peruskontrollit lomakkeissa Asetteluista lomakkeella Oppimistavoite:
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotMuistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista
Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista SKTL:n Tulkkijaos Koulutus- ja virkistäytymisp ytymispäivä Tampere-talo, 8.10.2011 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede 1992), FM (kognitiotiede
LisätiedotHyvinvointia työstä
Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka
LisätiedotPaula Mustonen p Kaisa Hartikka p Aivotreeniä ryhmässä
Aivoterveyttä edistävä ryhmä Aivotreeniä ryhmässä Voimavaralähtöiset aivoterveyskeskustelut Tietoa työpaikoille ja työterveyshuoltoon Kaisa Hartikka p. 050 463 2458 kaisa.hartikka@osmy.fi Paula Mustonen
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotTuntoaisti ja kehollisuus. Aiheina
Tuntoaisti ja kehollisuus Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto *) Osan luentokalvoista on laatinut Jenni Anttonen syksyllä 2009. Aiheina Kädellinen vuorovaikutus Keholliset aistit
LisätiedotKolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt
Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet
LisätiedotS-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka
S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Luento 4: Ihmisen toiminta Aloitustehtävä ryhmissä 1. Mitä laitteen käyttäjästä tulisi tietää suunnitteluvaiheessa? 2. Mieti esimerkkejä, joissa käyttäjä on
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.
LisätiedotKilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena. Martti Iivonen
Kilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena Martti Iivonen Mikä on tärkeää lapsiurheilussa? Intohimon synnyttäminen Hauska ja kannustava ilmapiiri Mahdollisuus saada oppia uusia liikuntataitoja
Lisätiedothttp://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 !!" # $ %!"! " # $ " $ %& '( ) * * * +$, * ' # % ## # & # ' # # ( # %)* &(+%,-!###" )-..-( -.-'..(/. "&%/ "0 / 1"0 / # # % 2 ) / * & 3. 0-. -. ( (-. 2 ) $ )-..-(
LisätiedotLoikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen
Loikkien ketteräksi Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Helena Viholainen, Tutkijatohtori, KT, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka MIKSI TUKEA MOTORISTA KEHITYSTÄ? 26.10.2011 Tampere
LisätiedotScratch ohjeita. Perusteet
Perusteet Scratch ohjeita Scratch on graafinen ohjelmointiympäristö koodauksen opetteluun. Se soveltuu hyvin alakouluista yläkouluunkin asti, sillä Scratchin käyttömahdollisuudet ovat monipuoliset. Scratch
LisätiedotMoniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset
Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden
LisätiedotHavaintomotorisista valmiuksista ja niiden kehittämisestä
Havaintomotorisista valmiuksista ja niiden kehittämisestä Havaintotaidot Liikehallintataidot Taitojen luokittelu Päätöksentekotaidot Pelin havainnointi on vaativa tehtävä Suuren informaatiomäärän integrointi
LisätiedotAutomatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus
Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Mitä automatisoitumisella tarkoitetaan? Hyvin pitkälti automatisoitunut tehtävä... voidaan suorittaa ilman tarkkaavaisuutta ei välttämättä tuota minkäänlaista
LisätiedotSTEFAN KARKULAHTI HARJOITTELUN JA OPPIMISEN OPTIMOINTI. - case Black Knights korkeakoulujoukkue
STEFAN KARKULAHTI HARJOITTELUN JA OPPIMISEN OPTIMOINTI - case Black Knights korkeakoulujoukkue Harjoittelu Toistetaan määriteltyä toimintaa tai sen osaa jotta saavutetaan haluttu oppimistaso. Osaamistasot:
LisätiedotRakastavatko aivosi liikuntaa?
Rakastavatko aivosi liikuntaa? Heidi Syväoja, FT, LitM LIKES- tutkimuskeskus, Jyväskylä LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu Viitaniementie 158, A, 40700 40720 Jyväskylä heidi.syvaoja@likes.fi www.likes.fi
LisätiedotLomakkeiden suunnittelu. Aiheina
Lomakkeiden suunnittelu Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Aiheina Lomakesuunnittelun perusteita Lomake-esimerkkejä Peruskontrollit lomakkeissa Asetteluista lomakkeella Oppimistavoite:
LisätiedotVideon tallentaminen Virtual Mapista
Videon tallentaminen Virtual Mapista Kamera-ajon tekeminen Karkean kamera ajon teko onnistuu nopeammin Katseluohjelmassa (Navigointi > Näkymät > Tallenna polku). Liikeradan ja nopeuden tarkka hallinta
LisätiedotKäyttäjäkeskeinen suunnittelu
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO User Point Oy aapo.puskala@userpoint.fi www.userpoint.fi Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO +358 40 722 0706 aapo.puskala@userpoint.fi
LisätiedotAvoimella kädellä taputus muutaman kerran olkapäähän.
Pikaviestit Kyllä-palaute (jatka, saa puhua / viittoa) Avoimella kädellä taputus muutaman kerran olkapäähän. käden liike: ylös-alas liike, kevyt liikkeen nopeus: voi vaihdella liikkeen toisto:voi vaihdella
Lisätiedot1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:
PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO
Lisätiedot26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset
Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta Camilla Reinboth Organisaatiososiologi Sosiosolve VSSHP- 27.10.2015 Organisaatiokulttuuri Vuorovaikutus Rakenteet Arvot ja oletukset Organisaatiokulttuurin rattaat
LisätiedotCT30A2800. Osa I: (n. 90 min) Käyttäjäkeskeinen Suunnittelu?
CT30A2800 Osa I: (n. 90 min) Käyttäjäkeskeinen Suunnittelu? Sisältö Mitä on käyttäjäkeskeisyys ( 5 kalvoa ) Käyttäjäkeskeisyyteen vaikuttavat voimat (8 kalvoa) Käyttäjäkeskeisyys on usein kontekstisidonnaista
LisätiedotEye Pal Solo. Käyttöohje
Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.
LisätiedotTAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction Aktiiviset oppimistilat kampuksella
Aktiiviset oppimistilat kampuksella Jussi Okkonen, projektipäällikkö Arto Hippula, yhteyspäällikkö Roope Raisamo, professori SIS/ TAUCHI Tampereen yliopisto Tausta Oppimisen ja tutkintojen tavoitteet asetetaan
LisätiedotKUVAN TUOMINEN, MUOKKAAMINEN, KOON MUUTTAMINEN JA TALLENTAMINEN PAINTISSA
KUVAN TUOMINEN, MUOKKAAMINEN, KOON MUUTTAMINEN JA TALLENTAMINEN PAINTISSA SISÄLLYS 1. KUVAN TUOMINEN PAINTIIN...1 1.1. TALLENNETUN KUVAN HAKEMINEN...1 1.2. KUVAN KOPIOIMINEN JA LIITTÄMINEN...1 1.1. PRINT
LisätiedotTaitoharjoittelusta ja - valmentamisesta. Sami Kalaja
Taitoharjoittelusta ja - valmentamisesta Täydellinen tekniikka on se, joka katoaa: se ei enää ole tiellä. Emme ole lainkaan tietoisia siitä. Seuraamme palloa, heilautamme mailaa rytmissä ja kaikki muu
LisätiedotTodettu kokeissa FCC:n standardien mukaiseksi. Yhdysvalloissa saatu patentti 7 199 792.
Todettu kokeissa FCC:n standardien mukaiseksi. Yhdysvalloissa saatu patentti 7 199 792. Onnea uuden hankinnan johdosta 2 3 Pakkauksen sisältö Perustoiminnot A. RollerMouse Free2 B. Integroitu rannetuki
LisätiedotUuden OPS:n henki Petteri Elo OPS-koulutus 2016
Uuden OPS:n henki Yhteystiedot Petteri Elo petteri.elo@pedanow.com +358405506020 www.pedanow.com Twitter: @PetteriElo VÄITE # 1 Oppikirjat ohjaavat liikaa opetusta. www.ivn.us Luku 3.3: Tavoiteena laaja-alainen
LisätiedotE. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2
2. DATASTA TIETOON: MITÄ DATAA; MITÄ TIETOA? 2.1. Data-analyysin ongelma Tulevien vuosien valtava haaste on digitaalisessa muodossa talletetun datan kasvava määrä Arvioita: Yhdysvaltojen kongressin kirjasto
LisätiedotValikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin
Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin Jussi Saarinen 6.4.2016 Suunnattu tarkkaavaisuus Klassiset tutkimusmenetelmät: Kuuloaistissa dikoottinen kuuntelu. Näköaistissa
LisätiedotDigitalisaatio tehostaa opetusta! RIVERIA.FI
Digitalisaatio tehostaa opetusta! Vai tehostaako? Digitalisaatio mahdollistaa opetuksen ei tehosta sitä? Jokainen tekninen kehitysaskel on ollut voitto ihmiskunnan oppimiselle Luolamaalaukset Ihmisen muisti
LisätiedotOppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi
Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
Lisätiedot5. Numeerisesta derivoinnista
Funktion derivaatta ilmaisee riippumattoman muuttujan muutosnopeuden riippuvan muuttujan suteen. Esimerkiksi paikan derivaatta ajan suteen (paikan ensimmäinen aikaderivaatta) on nopeus, joka ilmaistaan
LisätiedotKäytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.
Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.
LisätiedotPäivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere
Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden
LisätiedotAivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja
Aivot narikkaan Asiakastilaisuus 18.3.2019 Tähdelliset työt tehdään ja muuten ollaan kuin Ellun kanat Tuntematon sotilas Työelämän muutokset ja aivot Aivoterveyden uudet uhkat: -korkeat psyykkiset vaatimukset
LisätiedotOppiminen ja oivaltaminen
Oppiminen ja oivaltaminen Pohdittavaa Kuinka hyvä lapsestasi tulee, jos opetat hänelle kaiken sen mitä jo osaat? Riittääkö tämä lapselle? Kuinka hyvä pelaajasta tulee 2025, jos hän tekee kaiken sen, mitä
LisätiedotSen jälkeen Microsoft Office ja sen alta löytyy ohjelmat. Ensin käynnistä-valikosta kaikki ohjelmat
Microsoft Office 2010 löytyy tietokoneen käynnistävalikosta aivan kuin kaikki muutkin tietokoneelle asennetut ohjelmat. Microsoft kansion sisältä löytyy toimisto-ohjelmistopakettiin kuuluvat eri ohjelmat,
LisätiedotAutonavigaattorilaitteiden vaikutus käyttäjän ajosuoritukseen säie-kognitio-mallin mukaan
Autonavigaattorilaitteiden vaikutus käyttäjän ajosuoritukseen säie-kognitio-mallin mukaan Esitän, että Salvuccin ja Taatgenin (2008) säie-kognitio-mallin (threaded cognition) avulla voidaan mallintaa autonavigaattoreiden
LisätiedotMindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja
Mindfulness oppimisen tukena Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness- määritelmiä Thich Nhat Hanh: Ihminen on valppaana nykyhetkessä, pitää tietoisuutensa tarkkaavaisesti kulloisessakin
LisätiedotVinkkejä valmennukseen
Vinkkejä valmennukseen Seuraaville sivuille on koottu erilaisia valmennuksen vinkkejä, joita voi hyödyntää havainnointilomakkeita käytettäessä. Vinkkilista ei ole täydellinen, mutta toivomme, että sen
LisätiedotJohdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan 14.10.2013. TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction
Hajuaisti Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Hajuaisti Aiheina Sense of olfaction, olfactory sense, sense of smell Smell, odor, scent, aroma, aistin toiminnasta makuaisti ohitetaan
LisätiedotTIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA
TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA Simo Hemilä (simo.hemila@welho.com) Luonnonfilosofian seura 12. 11. 2013 Käsittelen tietoisia elämyksiä informaation kannalta Mitä on olemassa? Materiaalinen
Lisätiedot$%& & % ' %& %#&& ' ( ) * ( + (, + (, + -
! "#! " #$ "% &'( $%&&%'%&%#&&'( ) * ( + (,+ (, + - $. + $ /) * %&%& "" %& - )' $%&&%' %&%#&& 0 0 $%&%'% %%& * $%&&% 0 1) +,%&%'%% 0 $ -$%&%#&&.# 0 0 2 ' # 0 & #1 3 $ 4 3 $'/001 233,4# 5& "67 84#79:7 43
LisätiedotKUVAMUOKKAUS HARJOITUS
KUVAMUOKKAUS HARJOITUS PUNASILMÄISYYS, VÄRI, KUVAKOKO, RAJAUS PUNASILMÄISYYS Kuvien punasilmäisyyden joutuu kohtaamaan usein huolimatta kameroiden hyvistä ominaisuuksista. Ohjelma tarjoaa hyvän työvälineen
Lisätiedot