Julkaisun laji. Poliisin viestinnän nykytila, viestintästrategia ja kehittämisalueet vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisun laji. Poliisin viestinnän nykytila, viestintästrategia ja kehittämisalueet vuosille 2010-2013"

Transkriptio

1 Poliisin viestinnän nykytila, viestintästrategia ja kehittämisalueet vuosille

2 POLIISIN YLIJOHTO KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Sisäasiainministeriö, poliisiosasto Puheenjohtaja viestintäpäällikkö Marko Luotonen Sihteeri verkkotiedottaja Anna-Minna Lukkala Julkaisun laji Toimeksiantaja Poliisiylijohtaja Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä) Poliisin viestinnän nykytila, viestintästrategia ja kehittämisalueet vuosille Julkaisun osat Tiivistelmä Työryhmä esittää, että poliisin viestinnän tavoitelinjaukset vuosille ovat seuraavat. 1) Viestintä on strategisen johtamisen väline ja luonnollinen osa johtamista. 2) Viestinnällä pyritään vaikuttamaan vastaanottajan tietoihin, mielipiteisiin ja asenteisiin sekä käyttäytymiseen. 3) Viestintä perustuu vastaanottajan tarpeisiin ja poliisin strategisiin tavoitteisiin. 4) Poliisin viestinnän tehtävänä on antaa yleistä informaatiota poliisin toiminnasta ja neuvontaa hallinnonalalla käsiteltävistä asioista ja saatavista julkisista palveluista sekä pyrkiä edistämään kansalaisten yhteiskunnallista osallistumista. 5) Viestintä suunnittelee, toteuttaa ja kehittää tapoja, joilla poliisi kohtaa yhteiskunnan menestyksekkäästi ja turvallisuutta lisäävällä tavalla. 5) Päivittäisessä viestinnässä toteutuvat poliisin arvot eli oikeudenmukaisuus, ammattitaito, palveluperiaate ja henkilöstön hyvinvointi. 6) Painopisteenä on ylläpitää ja lisätä poliisin näkyvyyttä, tarjota mahdollisuus vuorovaikutukseen ja siten estää rikoksia ennalta. 7) Poliisin viestinnän visiona on helpottaa kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumista turvallisuutta koskevaan päätöksentekoon, edistää rikosten selvittämistä ja ehkäistä niitä ennalta. 8) Poliisilla on ammattitaitoinen, palveleva ja tehokas viestintäorganisaatio, jolla on yhteiset toimintatavat ja riittävät resurssit normaalioloissa ja tehostettua viestintää vaativissa tilanteissa. Avainsanat (asiasanat) poliisi, viestintä, tiedotus, strategiat Muut tiedot ISBN (pdf) Sarjan nimi ja numero Poliisin ylijohdon julkaisusarja 6/2009 Kokonaissivumäärä 103 Jakaja Sisäasiainministeriö Kieli suomi ISSN Hinta - Kustantaja Sisäasiainministeriö ISBN Luottamuksellisuus julkinen

3 POLISENS HÖGSTA LEDNING PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Inrikesministeriet, polisavdelningen Ordförande kommunikationschef Marko Luotonen Sekreterare Webbinformatör Anna-Minna Lukkala Typ av publikationen Uppdragsgivare Polisöverdirektören Datum för tillsättandet av organet Publikation (även den finska titeln) Nuläget för polisens information, polisens informationsstrategi och utvecklingsområden för (Poliisin viestinnän nykytila, viestintästrategia ja kehittämisalueet vuosille ) Publikationens delar Referat Arbetsgruppen föreslår att målriktlinjerna för polisens information för är följande: 1) Information är ett redskap för strategiskt ledarskap och en naturlig del av ledarskapet. 2) Genom information vill man påverka mottagarens uppgifter, åsikter, attityder och beteende. 3) Informationen grundar sig på mottagarens behov och polisens strategiska mål. 4) Polisens informationsenhets uppgift är att ge allmän information om polisens verksamhet och rådgivning om frågor som behandlas inom förvaltningsområdet och tillgänglig offentlig service. Informationsenhetens uppgift är även att främja medborgarnas samhälleliga deltagande. 5) Informationsavdelningen planerar, genomför och utvecklar metoder för polisen att möta samhället framgångsrikt och på ett sätt som ökar säkerheten. 5) I den dagliga informationen förverkligas polisens värderingar rättvisa, yrkesskicklighet, serviceprincipen och arbetshälsa. 6) Prioriteringen är att upprätthålla och öka polisens synlighet, erbjuda möjlighet till kommunikation och på så sätt förebygga brott. 7) Visionen för polisens information är att göra det lättare för medborgarna att få tillgång till information och delta i beslutsfattande som rör säkerhet, främja utredning av brott och förebygga brott. 8) Polisen har en yrkeskunnig, tjänstvillig och effektiv informationsorganisation som har gemensamma arbetssätt och tillräckliga resurser i normala förhållanden och i situationer som kräver effektivare information. Nyckelord polisen, information, kommunikation, strategier Övriga uppgifter ISBN (pdf) Seriens namn och nummer Polisens högsta ledning, publikationsserie 6/2009 Sidoantal 103 Distribution Inrikesministeriet Språk finska ISSN Pris Förlag Inrikesministeriet ISBN Sekretessgrad offentlig

4 Sisällys Sisällys... 1 Johdolle... 3 Työryhmän asettaminen, tehtävät ja toiminta Poliisin viestinnän nykytila Itsearviointi Poliisin viestintäkulttuuria pidetään ongelmallisena Visa-pikatesti osoittaa kehittämistarpeita lähes kaikilla osa-alueilla Viestintä on erillinen toiminto, ei luonteva osa johtamista Poliisilaitosten osaaminen ja resurssit koetaan puutteellisiksi Viestinnän koulutus kaipaa koordinointia Poliisihallituksen perustaminen antaa uusia mahdollisuuksia Vertaisarviointi kansallisesti ja kansainvälisesti Rajavartiolaitos Tulli Puolustusvoimat Norjan poliisi Ulkoinen arviointi Henkilöstö kokee tiedonkulun parantuneen, silti tekemistä riittää Intranet on vaikea sekoitus asiakirjoja, uutisia ja vuorovaikutusta Poliisi-lehti kiinnostaa ulkopuolisia, ei omaa henkilöstöä Kansalaiset arvioivat poliisin toistuvasti Suomen luotettavimmaksi Kansalaiset kokevat tiedottamisen heikoimmaksi lenkiksi Dokumentaariset televisiosarjat tavoittavat miljoonayleisön Poliisi.fi-verkkopalveluun ollaan tyytyväisiä IRC, Facebook ja Youtube avauksia sosiaalisessa mediassa Poliisin päivä ja Nova liikenteessä ovat kampanjoiden kärkeä Poliisi on mukana myös viranomaisten yhteisissä kampanjoissa

5 Vaativan tilanteen viestinnästä Vuoden viestintäteko -tunnustus Poliisin julkisuuskuva on toimittajien mielestä parantunut Julkisuuden seuranta ja arviointi on hajanaista Johtopäätökset Poliisin viestintästrategia Johdanto Viestintä on osa johtamista Viestinnän strategiset tavoitteet Tehtävä: Miksi me olemme olemassa Arvot: Mihin me uskomme Visio 2015: Mitä me haluamme olla Sidosryhmät: Miten me haluamme viestiä Perusviestit: Mitä me haluamme viestiä Viestintää ohjaava lainsäädäntö ja ohjeistus Poliisin viestinnälle asetettavat vaatimukset Vastuut, prosessit ja organisointi viestinnässä Vastuut Prosessit Organisointi Organisointi tehostettua viestintää vaativassa tilanteessa Toimeenpano Poliisin viestinnän kehittämisalueet Lähdeluettelo

6 Johdolle Hyvä maine syntyy siitä, että tekee oikeita asioita ja kertoo niistä muille. Poliisi tekee hyviä tekoja päivittäin: estää rikoksia ja onnettomuuksia ja selvittää niitä. Hyvät teot eivät kuitenkaan juuri kuulu eivätkä näy. Kansalaiset kokevat viestinnän poliisin heikoimmaksi lenkiksi yhdessä ennalta ehkäisevän toiminnan kanssa. Tiedonkulku koetaan vaikeaksi myös oman henkilöstön keskuudessa. Poliisi suunnitelmassa rikosten ja onnettomuuksien ennalta ehkäisy määritettiin poliisin toiminnan tärkeimmäksi osa-alueeksi ja viestintä yhdeksi sen toteuttamisen välineeksi. Tehtävä ei ole helppo. Poliisin on pyrittävä vaikuttamaan vastaanottajan tietoihin, asenteisiin ja käyttäytymiseen. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, on poliisin lisättävä näkyvyyttä ja tarjottava aito mahdollisuus vuorovaikutukseen. Poliisin pitää olla kasvollinen ja siellä missä kansalaisetkin ovat: televisiossa, verkossa, turuilla ja toreilla. Viestinnän tehtävänä on suunnitella ja kehittää tapoja, joilla kohtaamme yhteiskunnan menestyksekkäästi ja turvallisuutta lisäävällä tavalla. Lähtökohtana on vaikuttavuus. Viestinnällä voidaan parhaimmillaan saada hyviä tuloksia kustannustehokkaasti. Tätä tehtävää varten poliisilla on oltava ammattitaitoinen, palveleva ja tehokas viestintäorganisaatio, jolla on yhteiset toimintatavat ja riittävät resurssit normaalioloissa ja tehostettua viestintää vaativissa tilanteissa. Viestintä on strategisen johtamisen väline ja luonnollinen osa johtamista. Johdon oma aktiivinen rooli on edellytys sen onnistumiselle. Samalla on muistettava, että viestintä kuuluu kaikille poliisin hallinnossa palveleville. Se ei ole yksin oikeus. Se on velvollisuus. 3

7 Työryhmän asettaminen, tehtävät ja toiminta Poliisiylijohtaja asetti työryhmän laatimaan poliisille viestintästrategian ja määrittämään viestinnän kehittämisalueet 1. Työn perustaksi työryhmän tehtävänä oli kartoittaa poliisin viestinnän nykytila. Asettamispäätöksen mukaisesti viestintä on kiinteä osa johtamista ja sen avulla pyritään vaikuttamaan suunnitellusti ja ennakoivasti kansalaisten tietoihin, asenteisiin ja käyttäytymiseen. Valtionhallinnon viestinnästä annetut ohjeet sekä poliisin toimintaympäristön ja hallintorakenteen muutokset edellyttävät viestintään liittyen tehtävien ja toimintatapojen uudelleenarviointia. Tavoitetilassa poliisilla on hallintorakenneuudistuksen toimeenpanonkin jälkeen ammattitaitoinen ja palveleva viestintäorganisaatio, jolla on yhteiset toimintatavat ja riittävät resurssit sekä normaalioloissa että tehostettua viestintää vaativissa tilanteissa. Työryhmän jäseninä ovat toimineet: poliisitarkastaja Mikko Lampikoski sisäasiainministeriön poliisiosastosta viestintäpäällikkö Liinu Lehto-Seljavaara Suojelupoliisista tiedotuspäällikkö Juha Hänninen Helsingin poliisilaitoksesta tiedottaja Tuula Kyren Keskusrikospoliisista kehittämispäällikkö Pasi Kemppainen Liikkuvasta poliisista tiedottaja Tuire Salmi-Hiltunen Poliisiammattikorkeakoulusta lakimies Laura Niinimaa Poliisin tekniikkakeskuksesta tiedottaja Kaisa Paavilainen Etelä-Suomen lääninhallituksen poliisiosastosta tiedottaja Liisa Haapanen, Länsi-Suomen lääninhallituksen poliisiosastosta tiedottaja Markku Paksuniemi, Itä-Suomen lääninhallituksen poliisiosastosta erikoissuunnittelija Konsta Korhonen ( saakka) ja lääninylikomisario Markus Kiiskinen ( alkaen) Oulun lääninhallituksen poliisiosastosta viestintävastaava Henna Rajatalo Lapin poliisilaitoksesta sekä 1 Poliisin viestintästrategiatyöryhmän asettamispäätös, sisäasiainministeriön poliisiosaston asiakirja

8 rikosylikomisario Urpo Lintala Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksesta ( alkaen). Puheenjohtajana toimi viestintäpäällikkö Marko Luotonen ja sihteerinä verkkotiedottaja Anna-Minna Lukkala sisäasiainministeriön poliisiosastosta. Työryhmän toimikausi oli Valtiohallinnon viestintäsuositusta valmistelleen työryhmän toimikauden jatkamisen myötä myös poliisin työryhmän toimikautta jatkettiin vuoden 2009 loppuun. Työryhmä kokoontui kokonaisuudessaan 12 kertaa. Tämän lisäksi työryhmä jaettiin useampaan alatyöryhmään, jotka valmistelivat aineistoja kymmenissä kokouksissa, kasvotusten ja virtuaalisesti. Ryhmät ovat luonnostelleet toimeksiannon ulkopuolella poliisin uusia ohjeita sisäisen, ulkoisen ja tehostetun viestinnän osalta. Viestintästrategiatyöryhmän työhön on liittynyt poliisin johtamis- ja hallintouudistuksen toisen vaiheen hanke, jossa määritettiin poliisin viestinnän prosessit sekä näiden prosessien organisointi uudessa hallintomallissa. Tässä työryhmässä on ollut edustettuna suurin osa viestintästrategiatyöryhmän jäsenistä ja ylikonstaapeli Pekka Salomaa Liikkuvasta poliisista. Viestintästrategian lähtökohdat on esitelty poliisihallinnon ohjausryhmässä. Luonnosvaihetta on käsitelty valtakunnallisilla poliisin viestintäalan neuvottelupäivillä. Työryhmän loppuraportti on esitelty poliisin ylijohdon päällikkökokouksessa, poliisiosaston johtoryhmässä ja poliisipäällikkökokouksessa. Se on ollut lausuntokierroksella poliisin hallinnossa. Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä jättää loppuraporttinsa poliisiylijohtajalle. 5

9 Helsingissä Marko Luotonen Liisa Haapanen Juha Hänninen Pasi Kemppainen Markus Kiiskinen Tuula Kyren Mikko Lampikoski Liinu Lehto-Seljavaara Urpo Lintala Anna-Minna Lukkala Laura Niinimaa Kaisa Paavilainen Markku Paksuniemi Henna Rajatalo Tuire Salmi-Hiltunen 6

10 1. Poliisin viestinnän nykytila Julkishallinnon viestintää ohjaavat lukuisat lait ja asetukset. Niistä keskeisimpiä ovat perustuslaki, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki, 621/1999) ja asetus viranomaisen toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta (julkisuusasetus, 1030/1999). Viestintää ohjaavat lisäksi erilaiset määräykset ja ohjeet, kuten valtionhallinnon viestintäsuositus 2, valtionhallinnon viestintä kriisitilanteissa ja poikkeusoloissa 3, sisäasiainministeriön viestintäsuunnitelma 4, tehostettu viestintä sisäasiainhallinnossa 5, poliisin arvot 6 sekä poliisin viestintämääräys 7 ja sen liitteinä poliisi ohje ulkoisesta tiedottamista ja poliisin graafinen ohjeisto. Julkisuuslain soveltamiseen liittyviä käytäntöjä on käsitelty poliisin ylijohdon julkaisussa Käsikirja julkisuuskysymysten käsittelystä poliisissa 8. Valtionhallinnon viestintäsuosituksen mukaan hallinnon julkisuus sekä luottamus poliittiseen ja hallinnolliseen päätöksentekoon ovat demokratian peruspilareita. Viranomaisten toiminnan julkisuus mahdollistaa valvonnan ja osallistumisen. Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus valvoa viranomaisten toimintaa ja julkisen vallan käyttöä sekä keskustella siitä. Viestinnän merkityksen kasvaminen yhteiskunnassa sekä hallinnon toiminnan tehokkuus ja tuloksellisuus luovat odotuksia valtionhallinnon viestinnälle. Tämän takia viestinnän on oltava tavoitteellista ja suunnitelmallista ja sitä on käytettävä johtamisen ja toiminnan välineenä. Tiedon välittäminen hallinnosta on viranomaisen velvollisuus. Viranomaisten on viestittävä aktiivisesti toiminnastaan ja palveluistaan sekä kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista. Viestintä on jokaisen virkamiehen vastuulla. Valtionhallinnon viestintä lähtee ensisijaisesti vastaanottajien tarpeista. Valtionhallinnon viestintä, samoin kuin muu valtionhallinto ja sen toiminta, on 2 Valtionhallinnon viestintäsuositus, valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 2002/6 3 Valtionhallinnon viestintä kriisitilanteissa ja poikkeusoloissa, valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 15/ Sisäasiainministeriön viestintäsuunnitelma, viestintästrategia ja kehittämisalueet , sisäasiainministeriön julkaisusarja 23/ Tehostettu viestintä sisäasiainhallinnossa, valmiusviestintätyöryhmän raportti, sisäasiainministeriön julkaisusarja 21/ Poliisin arvot, sisäasiainministeriön poliisiosaston päätös Poliisin viestintä, sisäasiainministeriön poliisiosaston määräys Käsikirja julkisuuskysymysten käsittelystä poliisissa, poliisin ylijohdon julkaisu

11 kansalaisia varten. Tämä ilmenee jo perusinformaation ymmärrettävyydessä ja helpossa saatavuudessa. Onnistunut viestintä perustuu moniin tekijöihin. Viestintää on suunniteltava ja arvioitava riittävän usein kehittämistarpeiden havaitsemiseksi ja ennakoimiseksi Tässä selvityksessä poliisin viestintää arvioidaan kolmella eri tasolla: arvioimalla tilannetta itse, vertailemalla käytäntöjä eri sidosryhmien osalta sekä teettämällä ulkoisia tutkimuksia. Malli perustuu valtionhallinnon viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmään 9. 9 Valtionhallinnon viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmä VISA, osa I, valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2005 8

12 1.1. Itsearviointi Itsearviointi on keskeisin taso kaikissa organisaatioissa. Se tehdään yleensä osana toiminta- ja taloussuunnittelua, jolloin viestinnän onnistumista tarkastellaan suhteessa tavoitteisiin. Tässä hankkeessa itsearviointi on tehty pääosin työryhmässä sisäisesti ja siinä on käytetty seuraavia menetelmiä poliisin viestintäkulttuurityöryhmän havainnot visa-pikatesti swot-analyysi ryhmätyöt valtakunnallisilla poliisin viestinnän neuvottelupäivillä (mukana myös työryhmän ulkopuolisia henkilöitä) poliisin hallintorakenteen kehittämishankeen yhteydessä tehdyt havainnot vaativien tilanteiden viestintään liittyvät havainnot Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien yhteydessä Poliisin viestintäkulttuuria pidetään ongelmallisena Poliisin viestinnän tilaa arvioitiin edellisen kerran poliisihallinnon viestintäkulttuurityöryhmän loppuraportissa vuonna Tuolloin ongelmaksi koettiin se, että poliisin asiat nousevat esiin tiedotusvälineissä ennenaikaisesti. Työryhmän asettamiskirjeessä todetaan, että maineen hallinnan kannalta poliisin sisäisten asioiden puiminen julkisuuden kautta ei ole toivottavaa. Erityisesti esimiesten rooliin viestintäkulttuurin parantamiseksi on kiinnitettävä huomiota. Keskeisiksi ongelmiksi koettiin muun muassa, että poliisin tiedotuksen rooli on epäselvä viestintäkulttuuria pidetään ongelmallisena sisällä on sekalainen suhtautuminen viestintään; asenne on jopa kielteinen viestintästrategia ja tiedotuksen ohjeistus on hajallaan ja vanhentunutta eri yksiköt esiintyvät kaikki omilla tunnuskuvillaan sisäisestä viestinnästä puuttuu työkaluja tiedotus herää tai herätetään myöhään tilanteiden osuessa päälle; tiedotuksen tehtävät ja resurssit poikkeustilanteissa ovat epäselvät Internet-valmiudet eivät ole riittäviä tehostettua viestintää vaativissa tilanteissa eettiset ohjeet puuttuvat tiedotuksen osalta 10 Poliisihallinnon viestintäkulttuurityöryhmän raportti, sisäasiainministeriön poliisiosaston asiakirja

13 viestinnän laadun valvonta on puutteellista. Havaintojen perusteella poliisin viestinnälle asetettiin alla kuvatut tavoitteet ja 45 toimenpide-ehdotusta. Poliisin viestintään liittyvä ohjeistus on selkeää ja koulutus riittävää. Poliisin viestintä on toteutettu valtioneuvoston viestintäsuosituksen mukaisesti ja se toimii niin, ettei sitä pidetä ongelmallisena. Tiedotuksen tehtävät on määritelty selkeästi työjärjestyksessä. Tiedotus on osa jokapäiväistä poliisityötä kaikilla tasoilla. Asenne viestintään on neutraalin positiivinen. Viestinnän määräyksessä kaikki ohjeet on tiivistettynä yhteen ja päivitettynä ajan tasalle. Yhtenäinen graafinen perusilme kaikessa poliisin tiedotuksessa Operatiivinen intranet otetaan käyttöön ja sen tiedotusmahdollisuudet hyödynnetään. Ylijohdon varallaolija pitää säännöllisesti myös tiedotuksen ajan tasalla. Tiedotuksella on selkeä toimintamalli poikkeustilanteissa läpi koko poliisihallinnon. Poliisin Internet-palvelut on toteutettu erityistilanteet ja poikkeusolot silmällä pitäen. Ammattieettiset ohjeet on koottu yhteen ja ne ovat käytössä koulutuksen osana. Yleisesti oltava tiedossa kuka valvoo viestintää ja mitä varsinaisista rikkeistä seuraa. Selvityksen perusteella annettiin uusi viestinnän määräys, ulkoisen tiedottamisen ohje ja poliisin graafinen ohje, nimettiin tiedotusvastaavat kaikkiin yksiköihin, otettiin käyttöön intranet, päivitettiin verkkosivujen tietojärjestelmät ja sivujen sisältö ja tuotettiin kirjoitus ammattieettisiä ohjeita käsittelevään kirjaan Visa-pikatesti osoittaa kehittämistarpeita lähes kaikilla osa-alueilla Poliisin ylijohdon, läänien poliisiosastojen ja poliisin valtakunnallisten yksiköiden viestinnästä vastaavat arvioivat poliisin viestinnän tilaa valtionhallinnon viestinnän seurantaa ja arviointia varten luodun VISA-pikatestillä 11 alkuvuodesta Sen avulla voidaan testata organisaation tiedonvälityksen tila ja arvioida karkeasti missä on parantamisen varaa. Testi perustuu valtionhallinnon viestinnän seurantaa ja arviointia selvittäneessä tutkimuksessa esiin nousseisiin 11 Valtionhallinnon viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmä VISA, osa I, valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/

14 viestinnän teemoihin ja seurannan kohteisiin, ja se käsittää sekä sisäisen että ulkoisen viestinnän tilan arvioinnin. Pikatestiin kuuluu 48 väittämää 12 eri aihealueesta. Arviointiasteikko on neliportainen asia on hyvin hoidossa ja systemaattisesti arvioitu asia on hyvin hoidossa asian merkitys on tiedostettu / asian hoitaminen on aloitettu asia on kokonaan hoitamatta. Poliisin viestinnästä vastaavien oman arvion perusteella viestintäsuunnitelman merkitys hallinnossa on ymmärretty, ja sitä sovelletaan myös käytännössä. Kansalaisjulkisuuden seuraamisen sekä viestinnän osaamisen kehittämisen koettiin jääneen pitkälti vaille huomiota. Muiden toimintojen osalta tarpeet on tiedostettu ja niiden osalta toimenpiteet on jo osin aloitettu. Niitä ovat muun muassa viestinnän asema strategian toteuttamisessa, viestinnän kytkeminen vuosisuunnitteluun, viestinnän organisointi ja vastuusuhteet, resurssit ja varautuminen kriiseihin sekä viestinnän toteutus ja laadun seuranta. Julkisen keskustelun, asiantuntijajulkisuuden ja verkkojulkisuuden seurannan tarve on niin ikään ymmärretty. 11

15 Kuva 1. Poliisin viestinnän tila alkuvuodesta Itsearvio on tehty valtionhallinnon viestinnän seurantaan ja arviointiin kehitetyllä VISA-pikatestillä Viestintä on erillinen toiminto, ei luonteva osa johtamista Viestintästrategiaryhmä käytti itsearvioinnin tarkentamiseen SWOT-analyysia, jossa kirjataan sisäisiä vahvuuksia ja heikkouksia sekä ulkoisia mahdollisuuksia ja uhkia. Havaintoja voidaan käyttää ideoinnissa ja jatkokehittelyssä. Niiden osalta on arvioitava, miten vahvuuksia voidaan kehittää edelleen, miten heikkouksia voidaan poistaa, miten mahdollisuuksia voidaan hyödyntää ja miten uhkia voidaan torjua. 12

16 Kuva 2. Sisäisen toimintaympäristön analyysin perusteella poliisilla on vahva ja osaava organisaatio, joka ei osaa kuitenkaan hyödyntää täysin viestintää strategisten tavoitteiden edistämiseen. 13

17 Kuva 3. Ulkoisen toimintaympäristön analyysin perusteella poliisilla on omalle viestinnälleen vahva pohja. Poliisiin luotetaan ja sen toiminnasta ollaan laajasti kiinnostuneita. Uhkana on viestinnän nykyisten ja tulevien vaatimusten heikko tuntemus Poliisilaitosten osaaminen ja resurssit koetaan puutteellisiksi Poliisilaitosten viestinnän nykytilaa arvioitiin valtakunnallisilla poliisin viestinnän neuvottelupäivillä 12. Keskeisimmiksi kehittämiskohteiksi koettiin osaamisen ja resurssien varmistaminen poliisilaitoksissa. Poliisille kaivattiin yhteistä viestintästrategiaa ja yhteisiä malleja poliisilaitoskohtaisten vuosi- ja kriisitilannesuunnitelmien tekemiseen. Myös mediasuhteisiin ja viestintävastaavien verkostoitumiseen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen eri laitosten välillä haluttiin panostaa nykyistä enemmän. 12 Poliisilaitoksen viestintä, valtakunnallisten viestinnän neuvottelupäivien ryhmätyömuistio

18 Viestinnän tehtävät, resurssit, organisaatio ja toimintatavat määritetään osana poliisin johtamis- hallintorakenteen uudistusta. Paikallispoliisin organisaatio uudistettiin vuoden 2009 alussa, jolloin poliisilaitosten määrä väheni 90:stä 24:een. Poliisin hallintorakenteen kehittämishankeen työsuunnitelmassa 13 suositeltiin, että suurimmissa poliisilaitoksissa tulisi olla päätoiminen viestinnästä vastaava virkamies ja hänellä tehtävään nimetty sijainen. Muussa tapauksessa poliisilaitosten sisäiseen ja ulkoiseen viestintään suositellaan nimettäväksi eri henkilöt sijaisineen. Syksyllä 2008 vain kolmeen poliisilaitokseen oltiin nimeämässä uusia päätoimisia henkilöitä viestintään. Tämän lisäksi neljässä poliisilaitoksessa oli jo aiemmin päätoimiset viestintävastaavat. Viestinnästä oman toimen ohella vastaavien virkamiesten määrä oli laskemassa 85:sta 23:een. 14 Myöhemmin lähetetyssä poliisin ylijohdon suunnitteluohjeessa 15 viestintä kehotettiin lisäämään kaikkien poliisin hallinnossa esimiesasemassa olevien henkilöiden tehtävänkuvauksiin. Vuoden 2009 lopussa kahdeksassa poliisilaitoksessa on päätoiminen tai lähes päätoiminen viestinnästä vastaava virkamies. Etelä-Suomen läänissä on seitsemän viestintävastaavaa, jotka kaikki toimivat oman poliisitoimensa ohella. Kahdessa poliisilaitoksessa on nimettynä sijainen viestintävastaavalle. Länsi-Suomen läänin alueella kahdessa poliisilaitoksessa on päätoiminen tiedottaja, yhdessä lähes päätoiminen ja muissa neljässä viestintää hoidetaan poliisitoimen ohella sivutoimisena. Sijaisuusjärjestelyt ovat kunnossa neljässä poliisilaitoksessa. Itä-Suomen läänin kaikissa kolmessa poliisilaitoksessa on päätoiminen tiedottaja. Oulun läänin kaikkiin poliisilaitoksiin on nimetty päällystöön kuuluva viestintävastaava, joiden lisäksi laitoksissa on varsinaista tiedottamista sivutoimisesti tekevä viestintäyhdyshenkilö. Yhdessä poliisilaitoksessa 13 Poliisin hallintorakenteen kehittämishanke PORA-hanke, I-vaiheen valtakunnallinen työsuunnitelma, Poliisilaitosten viestinnän suunnittelutilanne, sisäasiainministeriön poliisiosaston muistio Paikallispoliisin rakenneuudistuksen täytäntöönpano, sisäasiainministeriön poliisiosaston kirjelmä poliisin lääninjohdoille

19 viestintäyhdyshenkilölle on nimetty varahenkilö. Oulun tilannekeskuksella on vuoden alusta saakka ollut aktiivinen ja keskeinen rooli ulkoisessa viestinnässä Lapissa on toisessa poliisilaitoksessa päätoiminen viestintävastaava ja hänellä sijainen. Toisessa sitä hoidetaan oman toimen ohella. Henkilöstöresurssien vähenemisen vaikutuksia viestinnän suorituskykyyn ei voida tässä vaiheessa täysin arvioida. Tehtäviä on saatettu jakaa poliisilaitoksissa uudella tavalla. Vielä ei ole myöskään tietoa siitä, onko tilannetta korjattu esimerkiksi viestinnän toimintamäärärahoja lisäämällä. Toiminta edellä kuvatuilla henkilöstöresursseilla edellyttäisi, että viestintävastaavien tehtävänkuvaukset muutetaan ja niissä painotetaan viestinnän suunnittelua, koordinointia sekä seurantaa ja arviointia Viestinnän koulutus kaipaa koordinointia Poliisikoulutuksen eri tasoilla annettavaa viestinnän ja tiedottamisen koulutusta suunnitellaan ja toteutetaan tällä hetkellä omina kokonaisuuksinaan. Koulutustasojen välistä viestintäkoulutuksen kokonaiskoordinaatiota ei toistaiseksi ole. Poliisin perustutkinnossa viestinnästä ja tiedottamisesta ei ole omaa opintokokonaisuutta. Aihetta käsitellään muun opetuksen yhteydessä ja koulutus perustuu hyvin pitkälti kunkin aihealueen opettajan omaan innostukseen. 16 Esimerkiksi ulkoinen viestintä tulee esille lähinnä äidinkielen opetuksessa. Median kohtaamista operatiivisissa tilanteissa ei harjoitella. Opiskelijat kohtaavat viestintään liittyviä tilanteita työharjoittelu- ja kenttätyöjaksolla. Opiskelija on mukana tilanteissa yleensä viestintätoimien seuraajana, ei suorittajana tai tekijänä. Alipäällystö- ja erikoistumisopintojen opintokokonaisuuksiin on varattu osiot viestintäaiheiden käsittelyä varten. Alipäällystökoulutuksen esimiestaidon opinnoissa käsitellään ulkoisen tiedottamisen ja viestinnän perusteita. Erikoistumisopinnoissa viestintäteeman käsittelylle on oma opintojakso, jonka opetussisällöt kohdennetaan erikoistumisalueen mukaisesti. 16 Suunnitelma viestinnän ja tiedottamisen opetuksesta poliisin perus-, alipäällystö- ja päällystökoulutuksessa, Markku Paksuniemi (luonnos) 16

20 Päällystökoulutuksessa viestinnän opetus painottuu esimiesviestinnän taitoihin ja julkiseen esiintymiseen. Myös rikostutkinnan opintokokonaisuudessa harjoitellaan tutkinnassa tiedottamisessa tarvittavia viestintätaitoja. Poliisin perustutkinnon suorittaneilla on vähän tai ei ollenkaan tietoa julkishallinnon viestintään liittyvistä periaatteista ja sen toimintaympäristöstä, kuten median tarpeista ja toimintatavoista. Poliisiksi opiskelevat kaipaavat lisää viestintävalmiuksien ja tiedotustaitojen koulutusta. Tämä ilmeni vuonna 2001 tehdyssä selvityksessä 17, ja se nousee esille edelleen keskusteluissa harjoittelijoiden ja kenttätyöjaksolla olevien kanssa. Viestintäkoulutuksen kokonaisvaltainen suunnittelemattomuus ja yhtenäisen, tavoitteellisen viestintäkoulutuksen puuttuminen ei tällä hetkellä täytä viestinnän näkökulmasta poliisin tutkintokoulutukselle asetettua tavoitetta kouluttaa valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen ymmärtäviä, omalla ammatillisella tehtävätasollaan ajan vaatimuksiin vastaavia poliisimiehiä. Ilta-Sanomien uutispäällikkö Hannes Markkulan mukaan tiedottajat ja tiedotteiden kirjoittajat poliisissa tarvitsisivat enemmän koulutusta. 18 Kentän laajuus - varastetuista mopoista murhiin - aiheuttaa omat haasteensa. Tiedotteiden laatu vaihtelee, alkutiedot saattavat viipyä ja lisätietojen antajaa ei tavoiteta. Suomen Tietotoimiston yhteiskuntatoimituksen esimiehen Päivi Seppälän arvion 19 mukaan viestinnän osaaminen poliisilaitoksilla on yleisesti ottaen laskenut. Kokeneet poliisit ja viestinnästä vastaavat ovat eläköityneet ja uusilla ei ole vastaavaa osaamista. Osa nuoremmista on siksi varsin varovaisia sanoissaan ja vastailee hyvin niukasti toimittajien kysymyksiin. Poliisien joukossa myös jotkut suhtautuvat toimittajiin jopa asenteellisesti Poliisihallituksen perustaminen antaa uusia mahdollisuuksia Poliisin hallintorakenneuudistuksen toisessa vaiheessa Suomeen perustetaan vuonna 2010 poliisihallitus, joka ohjaa alaisiaan valtakunnallisia yksiköitä ja paikallispoliiseja. Poliisihallitus perustetaan yhdistämällä nykyiset poliisin lääninjohdot ja poliisin ylijohto. Johtamis- ja hallintorakenne madalletaan kaksiportaiseksi. 17 Paikallispoliisin ulkoisen tiedottamisen kehittämishakkeen väliraportti. Sisäasiainministeriön poliisiosaston julkaisuja 10/ Poliisin viestintä toimittajan näkökulmasta, Hannes Markkula, Itä-Suomen läänin poliisipäällystöpäivät Mikkelissä 19 Suomen Tietotoimiston ja sisäasiainministeriön viestinnän tapaaminen

21 Poliisihallituksen perustaminen antaa hyvän mahdollisuuden tarkastella myös viestinnän organisoitumista. Sen perustamista varten asetettiin valmisteluryhmä ja useampi alatyöryhmä, joista yksi viestintään. 20 Viestinnän työryhmä valmisteli suunnitelman viestinnän prosesseista, näiden prosessien organisoinnista uudessa hallintomallissa sekä tehtäväjaoista ministeriön, poliisin keskushallintoviranomaisen, aluehallintovirastojen poliisin vastuualueiden, poliisilaitosten ja poliisin valtakunnallisten yksiköiden välillä. Työryhmä antoi esityksensä pohjalta myös arvion näihin tehtäviin tarvittavista henkilöstöresursseista poliisihallituksessa ja valmisteli poliisihallituksen viestinnän tehtävänkuvaukset Niiden suunnittelussa on otettu jo valmisteluvaiheessa huomioon tässä asiakirjassa määritetyt viestinnän tehtävät ja päämäärät. 20 Pora II valmisteluryhmän ja alatyöryhmien asettaminen, sisäasiainministeriön poliisiosaston asettamiskirje Poliisihallituksen toimisto- ja toimeenpanevien tehtävien toimenkuvien ja palkkauksen vahvistaminen ilmoittautumismenettelyä varten, sisäasiainministeriön poliisiosaston päätös Poliisihallituksen vastuualueiden esimiesten toimenkuvien ja palkkauksen vahvistaminen ilmoittautumismenettelyä varten, sisäasiainministeriön poliisiosaston päätös

22 1.2. Vertaisarviointi kansallisesti ja kansainvälisesti Vertaisarviointi tarjoaa hyvän mahdollisuuden tutustua sidosryhmien hyviin käytäntöihin sekä arvioida siten oman viestinnän kehittämistarpeita. Virastoissa ja laitoksissa monet viestinnän tuottamiseen ja palveluun liittyvät tehtävät ovat samankaltaisia. Vertaisarvioinnilla voidaan saavuttaa hyviä tuloksia vähillä kustannuksilla. Tässä selvityksessä vertaisarviointia tehtiin kansallisesti ja kansainvälisesti. Kansallisiksi tahoiksi valittiin julkishallinnossa turvallisuuspalveluita tuottavat Rajavartiolaitos, Tulli ja puolustusvoimat. Rajavartiolaitoksen ja Tullihallituksen osalta vertaisarviointi toteutettiin vierailukäynnillä, jota varten työryhmä lähetti etukäteen teemat ja kysymykset poliisia erityisesti kiinnostavista aiheista. Rajavartiolaitoksessa työryhmän vastaanotti viestintäpäällikkö Päivi Kaasinen ja Tullihallituksessa viestintäjohtaja Hannele Ahokas. Työryhmä on tutustunut lisäksi puolustusvoimien ja puolustushallinnon viestintästrategioihin sekä puolustusvoimien ja poliisin viestinnästä tehtyihin vertaileviin selvityksiin. Kansainvälinen vertaisarviointi toteutettiin lähettämällä kysely Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin poliisille. Kyselyssä pyydettiin yleisellä tasolla selvitystä seuraavista kokonaisuuksista. Onko poliisilla viestintästrategia, jos on niin millainen? Mitkä ovat poliisin viestinnän tavoitteet ja painopisteet? Mitä eri määräyksiä ja ohjeita viestinnästä on annettu? Miten viestinnän vastuut on määritetty valtakunnallisesti ja paikallisesti? Miten viestintä on organisoitu paikallisesti ja valtakunnallisesti? Mikä on poliisin viestinnän henkilöstömäärä ja vuosibudjetti? Miten viestinnän seuranta ja arviointi poliisissa on järjestetty? Miten viestinnän koulutus poliisissa on järjestetty? Kyselyyn saatiin vastaukset Norjasta 23. Poliisin ylijohto on tutustunut lisäksi kriisiviestinnän järjestelyihin Saksassa, Alankomaissa 24 ja Tanskassa Response to questionnaire on Police communications , National Police Directorate, Norway 24 VNK:n, SM:n ja UM:n kriisiviestinnän ekskursio Berliiniin ja Haagiin, muistio (ei julkinen). 25 Tanskan kriisivalmius ja kriisiviestintä, UM:n muistio (ei julkinen) 19

23 Rajavartiolaitos Rajavartiolaitoksen viestintästrategian 26 mukaan viestintä on rajavartiolaitoksen tärkeimpiä toimintoja kaikilla ydinalueilla. Se on johdon ja esimiesasemassa olevien keskeinen työkalu sekä osa koko henkilöstön jokapäiväistä toimintaa. Viestintä on osa johtamista, asioiden valmistelua ja päätöksentekoa. Se rakentuu rajavartiolaitoksen arvojen pohjalle, joita ovat luotettavuus, ammattitaito ja yhteistyökyky. Rajavartiolaitos haluaa näkyä ja kuulua julkisuudessa oman monipuolisen toimintansa kautta ja kohottaa profiilia ydintoimintojen kautta, joita ovat rajavalvonta, rajatarkastukset, rikostorjunta, meripelastus, meriympäristövahinkojen torjunta, kansainväliset toiminnot ja sotilaallinen maanpuolustus. Perusviestit tulevat eri strategioista, kuten Rajavartiolaitoksen strategiasta 2015 ja henkilöstöstrategiasta. Rajavartiolaitos on nykyaikainen rajaturvallisuuden erikoisosaaja ja sisäisen turvallisuuden toimija turvana kaikissa oloissa maalla merellä ja ilmassa kaikkina vuorokauden aikoina ympäri vuoden Sisäisen viestinnän perusviestit tulevat viestintästrategiasta: henkilöstön tiedonsaannin tarve on suurempi kuin ulkoinen. Tärkein kohderyhmä on oma henkilöstö. Viestinnän päämäärinä ovat valmius tulla aktiivisesti ulos asiantuntijana, yhtenäisyys sekä vuorovaikutteisuus. Asiantuntijarooli edellyttää profiloitumista ydinalueilla, julkiseen keskusteluun osallistumista ja Rajavartiolaitoksen tutkimustoiminnan tunnetuksi tekemistä. Yhtenäisyys on sitä, että Rajavartiolaitos esiintyy kokonaisuutena ei yksittäisinä hallintoyksiköinä tai vartioalueina. Se näkyy myös yhtenäisenä ilmeenä ja yhteisenä linjana asiaviestinnässä. Vuorovaikutteisuus on sitä, että asiallisiin palautteisiin vastataan aina. Virheellisiin kirjoituksiin tai ohjelmiin reagoidaan vastineilla. Sisäisessä viestinnässä keskitytään erityisesti vuorovaikutteisiin kanaviin. Viestintästrategiassa on painotettu henkilöstön tiedonsaannin ensisijaisuutta. Käytännössä esimerkiksi tiedotteet julkaistaan ensin intrassa ja jaetaan vasta sen jälkeen julkisuuteen. 26 Rajavartiolaitoksen viestintästrategia, Rajavartiolaitoksen esikunnan päätös

24 Tavoitteena on motivoitunut, asioista perillä oleva ja ammattinsa osaava henkilöstö, joka myös tiedostaa oman roolinsa viestinnässä. Jokainen Rajavartiolaitoksen henkilöstöön kuuluva on myös tiedottaja omassa työyhteisössään ja omassa lähipiirissään. Henkilöstön sitouttamisen edellytyksenä on alettu ymmärtää sisäisen viestinnän merkitys. Se Yhdessä Tekemisen Meininki ei muuten toimi. Tärkeimmät ulkoiset kohderyhmät ovat kansalaiset, ministeriöt, päättäjät, yhteistyökumppanit ja sidosryhmät kansainvälisellä, valtakunnallisella ja paikallisella tasolla, media sekä potentiaaliset rekrytoitavat raja- ja merivartijan virkoihin ja erikoisrajajääkärikoulutukseen. Viestintästrategian toimeenpanossa keskitytään kolmeen kokonaisuuteen: tunnettuuden lisäämiseen ja vahvistamiseen, viestinnän kehittämiseen sekä johdon ja esimiesten viestintävalmiuksien kehittämiseen. Esimerkiksi viestintätaitoja on alettu kehittää keskinäisviestintäkoulutuksella. Rajavartiolaitos luopui uuden viestintästrategian myötä sotilaallisten termien käytöstä. Poikkeuksena ovat rajajääkäriasiat. Rajavartiolaitoksella on hajautettu viestintämalli. Hallintoyksiköt vastaavat itsenäisesti oman alueensa päivittäistiedottamisesta, operatiivisesta tiedottamisesta ja kansalaisten ja median informoimisesta. Hallintoyksiköissä viestinnästä vastaavat apulaiskomentajat (spokesman) ja käytännön toteutuksesta tiedottajat ja tiedotussihteerit. Keskeisistä toimenpiteistä välitetään tieto esikunnan viestintäyksikköön, joka vastaa valtakunnallisesta tiedottamisesta ja johdon tiedotuspalveluista. Viestintäverkosto toimii lähes päivittäin sähköpostin ja puhelimen välityksellä. Organisaatio pyritään pitämään tietoisena siitä mitä missäkin tapahtuu. Viestintää ohjeistaa viestintästrategian lisäksi vuosittain tehtävä valtakunnallinen viestintäsuunnitelma, viestintäkäsky, joka kuuluu hallintoyksiköitä ohjeistaviin vuosittaisiin toiminnan ja talouden suunnittelukäskyihin. Hallintoyksiköt tekevät tämän käskyn linjausten mukaisesti omat vuosisuunnitelmansa. Esimiesten viestintätaitoja on alettu kehittää keskinäisviestintäkoulutuksella. Rajavartiolaitoksen siviilit osallistuvat kolme viikkoa kestävälle peruskurssille. Koulutusvelvoite on sisällytetty viestintäkäskyyn. Maanpuolustuskorkeakoulu antaa viestintäkoulutusta päällystölle. 21

25 Viestintä on mukana operatiivisissa tilannekatsauksissa. Viestintävalmius virkaajan ulkopuolella perustuu paikalliseen ja valtakunnalliseen valmiuspäivystys- ja johtokeskusjärjestelmään. Viestintäyksikkö on valmiudessa. Viestinnän mittareina käytetään muun muassa asetettujen tavoitteiden toteutumista (TTS), sisäisen viestinnän kartoitusta, työilmapiiriselvityksiä, julkisuuskuvatutkimusta, mediaseurantaa ja mediabarometria. Rajavartiolaitoksen esikunnan viestintäyksikkö on sijoitettu suoraan johdon yhteyteen. Viestintäpäällikkö on johtoryhmän täysvaltainen jäsen. Viestintäyksikössä työskentelee neljä henkilöä. Viides virka on suunnitteilla. Lisäksi yksikössä on korkeakouluharjoittelijoita. Viestintäyksikössä kaikki tekevät kaikkea, jolloin pitkäjänteinen kehittäminen on vaikeaa. Lehden toimitussihteeri on ainoa, joka voi keskittyä yhteen asiaan. Uusia kehittämisalueita ovat viestinnän pitkäjänteinen kehittäminen, verkkoviestinnän tekninen osaaminen, koulutus ja tutkimus sekä markkinointiviestintä. Vuosibudjetti on euroa. Esimerkiksi käännöstyöt tuotetaan ostopalveluna. Myös valtakunnallisen tiedotuslehden ulkoistamista harkitaan Tulli Tullin viestinnän strategiana 27 on tehdä tullilaitoksen tavoitteet, toiminta ja arvot tunnetuiksi kansalaisten, muiden sidosryhmien sekä oman henkilöstön keskuudessa. Viestintä pohjautuu Tullin arvoihin, joita ovat ammattitaito, luotettavuus, palveluhalukkuus ja yksilön arvostus. Viestintä auttaa Tullia sen keskeisten tavoitteiden saavuttamisessa, kuten kansainvälisen yhteistyön edistämisessä, maailman parhaana ulkomaankaupan sujuvuutta edistävänä virastona, tuloksekkaassa rikostorjunnassa ja kustannustehokkaassa toiminnassa. Tullin toiminnot tehdään tunnetuksi niin, että Tullia pidetään tehokkaana ja oikeudenmukaisena verojen ja maksujen kerääjänä, ulkomaankaupan sujuvuuden edistäjänä ja teollisuuden kilpailukyvyn turvaajana sekä yhteiskunnan suojaajana huumausaineiden ja muiden vaarallisten aineiden salakuljetukselta sekä talousrikollisuudelta. 27 Tullilaitoksen viestintästrategia, Tullihallituksen julkaisu

26 Tullin viestintästrategiassa määritetään lisäksi viestinnän periaatteet, viestinnän merkitys ja kohderyhmät, viestinnän vastuut, toimenpideohjeet sisäiseen ja ulkoiseen viestintään, kriisiviestintä sekä seuranta ja palaute. Tullihallituksen viestintä laatii vuosittain viestintäsuunnitelman, joka päivitetään riittävän usein. Osastoilta ja yksiköiltä saatavien tietojen perusteella suunnitelmaan sisällytetään tiedot viestinnän sisällöstä, ajoituksesta, keinoista, sidosryhmistä, kustannuksista ja seurannasta. Myös hankkeiden ja projektien suunnittelun osaksi on sisällytettävä niitä koskeva viestintä ja sen suunnittelu. Tässä on onnistuttu erityisesti tietojärjestelmäprojektien yhteydessä. Viestinnän kohderyhmänä ovat kaikki tullilaiset ja kaikki Tullin sidosryhmät (päättäjät ja yhteistyökumppanit, asiakkaat, joukkoviestimet ja kansainväliset yhteistyötahot). Jokaisen kohderyhmän osalta on määritetty perusviestit eli asiat, joista halutaan aktiivisesti viestiä sekä niihin liittyvät keinot. Jokainen tullilainen vastaa päivittäisiä työtehtäviä koskevasta viestinnästä, oman yksikön tai tiimin työn sujumista koskevasta viestinnästä sekä laajemman toiminnan kannalta tärkeän tiedon välittämisestä omalle esimiehelleen. Esimiehillä on suurin vastuu viestinnän onnistumisesta. Sisäisen viestinnän kanavina käytetään tullin viestintäverkostoa, piirien sisäisiä lehtiä, kuudesti vuodessa ilmestyvää tullihallituksen henkilöstölehteä (Tuhti), kaksi kertaa kuukaudessa ilmestyvää pikatiedotetta (Pikis), intranetia, sähköpostia, neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Tullin asiakaslehteä (Tulliviesti), tullihallituksen tiedotuksia, työntekijän oppaita, lehdistökatsausta ja sisäistä puhelinluetteloa. Viestintäverkosto kokoontuu kymmenisen kertaa vuodessa. Tilaisuuksissa suunnitellaan tulevat viestinnän tarpeet. Kaikkien yksiköiden päälliköt ovat mukana. Tullin lehdet, valtakunnalliset ja piirien omat, painetaan Tullin omassa painossa. Verkkopalvelut ovat uudistuksen alla, samoin asiakaslehti. Kaikki tullilaiset suorittavat Tullin ammatillisen peruskoulutuksen. Opetussuunnitelmaan sisältyy viestintä tullikuvan luojana sekä sisäisen ja ulkoisen koulutuksen kanavat, välineet ja muut keinot. Opetukseen kuuluu lähipäiviä ja etäopiskelua verkossa. Lisäksi viestinnän ajankohtaisaiheita käsitellään sopivissa yhteyksissä jatko- ja täydennyskoulutuksessa sekä viestintäpäivillä. Julkisuudessa esiintyville virkamiehille annetaan esiintymiskoulutusta. Ulkoisen viestinnän kanavia ovat asiakaslehti Tulliviesti, Tullihallituksen tiedotteet, asiakastiedotteet, käsikirjat, verkossa julkaistavat tilastot, esitteet, 23

27 julisteet, video-ohjelmat, vuosikertomus, asiantuntijakirjoitukset, oikaisut ja vastineet, ilmoitukset ja mainokset, lomakkeet, Tullin Internet-sivut, ekstranet, tiedotustilaisuudet, taustatietotilaisuudet, esiintymiset tiedotusvälineissä, luennot ja muut esiintymiset, puhelinpalvelu, messut ja näyttelyt, Tullimuseo, mainos- ja liikelahjat, sekä tullin ilme. Neuvontapuhelin palvelee kansalaisia, toimittajia ja Tullin omaa väkeä. Tullihallituksen viestinnässä työskentelee 11 henkilöä. Esimerkiksi sisäisillä ja ulkoisilla lehdillä on omat toimitussihteerit. Tullilla on myös omia kielenkääntäjiä. Viestintäjohtaja kuuluu johtoryhmään. Toimintamäärärahat ovat riittävät. Esimerkiksi liikelahjoihin käytetään vuosittain yli euroa. Jokaisessa viidessä tullipiirissä on 1 2 tiedottajaa. Yhdellä piirillä on lisäksi oma valokuvaaja. Piirien tiedottajien on informoitava tulevista tapahtumista Tullihallituksen viestintää Puolustusvoimat Puolustusvoimien viestinnän päämääränä 28 on tukea organisaation strategisten tavoitteiden toteutumista, kuten maanpuolustustahdon ylläpitämistä ja vahvistamista sekä puolustuskyvyn kansallista ja kansainvälistä uskottavuutta. Viestintä on strategisen johtamisen väline. Sen tehtävänä on myös antaa kansalaisille totuudenmukaiset ja riittävät tiedot puolustusvoimien toiminnasta ja tavoitteista. Puolustusvoimien viestinnän painopistealueet tukevat lakisääteisten tehtävien ja puolustusvoimille määriteltyjen ydinprosessien toteuttamista. Tämän perusteella viestinnän painopistealueita ovat 1. Kansallinen puolustus tahto: perinteet, vapaaehtoinen maanpuolustustyö, maanpuolustustiedotus taito: yleinen asevelvollisuus, varusmiehet, reserviläiset, palkattu henkilökunta väline: alueellinen puolustus, maavoimat, merivoimat, ilmavoimat 2. Tuki yhteiskunnalle ja yhteiskunnalta viranomaisyhteistyö: aluevalvonta, virka-apu, muu yhteistoiminta kansalaiskasvatus: koulutus, liikuntakasvatus, terveyskasvatus yhteiskuntavastuu: kokonaismaanpuolustus, toimintatavat, toimintaympäristö 3. Kansainvälinen toiminta 28 Puolustusvoimien viestintästrategia, Pääesikunnan viestintäosaston julkaisu

28 kansainvälinen yhteensopivuus: toimintatavat, välineet, osaaminen kriisinhallintaoperaatiot tuki kansalliselle puolustukselle: toimintatavat, välineet, osaaminen. Viestinnän sisältö ilmentää puolustusvoimien arvoja, kuten suomalaisuutta, uskottavuutta ja kehityshakuisuutta. Viestintä suunnitellaan puolustusvoimien arvoihin sopivaksi. Poikkeusoloissa viestinnän painopistealueet määritetään erikseen kulloisenkin tilanteen mukaisesti. Puolustusvoimien tiedotuksen teemat tukevat operatiivisia tavoitteita ja valtioneuvoston viestinnälle asettamia päämääriä. Kulloisenkin teeman tai teemat ratkaisee puolustusvoimain komentaja. Viestinnän on oltava aktiivista ja palvelevaa, oikea-aikaista ja luotettavaa. Sen tulee lähteä vastaanottajan tarpeista, oikeuksista ja eduista. Toimiva sisäinen viestintä luo edellytykset onnistuneelle ulkoiselle viestinnälle. Maanpuolustustahdon kehittymisen ja ylläpidon kannalta on tärkeää, että puolustusvoimien oma henkilökunta ja asevelvolliset otetaan erityisesti huomioon puolustusvoimien viestinnässä. Viestinnän kokonaisuus voidaan jakaa osa-alueisiin, joita ovat toimintojen tukeminen, kiinnittäminen, tiedottaminen ja maineenhallinta. Viestintä on erityisesti johtamistoimintaan kytkeytyvää ja sitä tehostavaa toimintaa. Viestinnän ja johtamisen suhde korostaa esimiesten vastuuta viestinnän kokonaiskentän hallinnasta sekä edellyttää avointa keskusteluyhteyttä viestintäorganisaation ja ylimmän johdon välillä. Tätä tukee viestintäorganisaation sijoittaminen suoraan johdon alaisuuteen ja sen osallistuminen johtoryhmän työskentelyyn. Viestintäorganisaation asiantuntemusta käytetään jo asioiden valmisteluvaiheessa esittämään viestintään liittyviä näkökulmia ja tukemaan viestinnän suunnittelua. Viestintä sisällytetään kaikkiin julkisiin toimintasuunnitelmiin niiden toteuttamista ja vaikutusta edistävänä tekijänä. Kaikista merkittävistä hankkeista, projekteista ja tapahtumista laaditaan joko erillinen tai muuhun toimintasuunnitelmaan liittyvä viestintäsuunnitelma. Puolustusvoimien viestintästrategian mukaan viestintään on varattava riittävät resurssit. Keskeisimpiä resursseja ovat osaava henkilöstö, selkeä ohjaus, ajanmukaiset työskentelyvälineet sekä toiminnassa tarvittava aika ja taloudelliset voimavarat. 25

29 Viestintä kuuluu jokaisen virkamiehen perustehtäviin ja se on korostetusti muun muassa työilmapiiriin vaikuttavaa palvelutoimintaa. Kaikkien virkamiesten viestintävastuuseen kuuluu laajan itseohjautuvuuden ja oma-aloitteisuuden vaatimus. Asioista on viestittävä ennakoivasti ja avoimesti. Tietoa on etsittävä ja annettava aktiivisesti. Poikkeusoloissa korostuu puolustusvoimien viestintäorganisaation ja operatiivisen alan yhteistoiminta. Viestinnän suunnittelu on osa operaatioiden suunnittelua. Ennakointia ja tavoitteellista viestintää tukevan tutkimustoiminnan merkitys kasvaa. Viestintäorganisaation perustehtävä on johdon tukeminen tuottamalla viestinnän asiantuntijapalveluita. Esimerkiksi Pääesikunnan viestintäosasto tuottaa puolustusvoimain komentajan ja Pääesikunnan tarvitsemat viestinnän asiantuntijapalvelut, joita ovat muun muassa keskitetty ulkoinen ja sisäinen tiedottaminen sekä asian omistajien itse hoitaman tiedotustoiminnan tukeminen puolustusvoimien maineeseen merkittävästi vaikuttavien toimenpiteiden koordinoiminen tiedotusalan kehittymisen ja tarpeiden seuranta sekä yhteyksien ylläpito viestintäalan toimijoihin tiedotus- ja suhdetoimintamateriaalin sekä puolustusvoimien visuaalisen ilmeen tuottaminen viestintäkampanjoiden ja suhdetoimintatapahtumien ohjaaminen ja toteuttaminen sekä asian omistajien vastuulla olevan suhdetoiminnan tukeminen tiedotustoiminnan luotaus (seuranta ja analyysi) tiedotustoiminnan ja sotilaallisten operaatioiden yhteensovittaminen sotilasmusiikin käyttö viestinnän välineenä ja tukena sekä viestinnän koulutus. Pääesikunnan viestintäosastolla työskentelee 20 henkilöä. Osastolla palvelee lisäksi noin 20 varusmiestä. Viestinnän vuosibudjetti on noin miljoona euroa. Puolustusvoimien viestintäjohtaja on johtoryhmän jäsen. Puolustushaaroilla eli maa-, meri- ja ilmavoimilla on omat viestintäorganisaatiot, joita johtaa tiedotuspäällikkö. Tämän lisäksi sotilaslääneissä ja joukko-osastoissa on pää- tai sivutoimiset tiedottajat. Puolustusvoimien viestinnästä on tehty itsearviointi 29 samaan tapaan kuin poliisissa. Arviointi tehtiin kaksi vuotta uuden viestintästrategian käyttöönoton 29 Puolustusvoimien Visa-pikatesti, kysely puolustusvoimien viestintäalan neuvottelupäivillä

30 jälkeen. Sen tekemiseen osallistuivat puolustusvoimien tiedottajat organisaation eri tasoilta. Itsearvioinnin perusteella puolustusvoimien uuden viestintästrategian aseman, merkityksen ja kytkeytymisen vuosisuunnitteluun on koettu olevan hyvin hoidossa. Myös viestinnän operatiiviset kokonaisuudet vastuista resursseihin ja toteutuksesta julkisen keskustelun seurantaan koetaan olevan hoidossa paremmin kuin poliisissa. Viestinnän kehittämisen sekä seurannan ja arvioinnin osalta tilanne on sama kuin poliisissa. Niihin ei ole pystytty keskittymään riittävästi. Kuva 4. Puolustusvoimien itsearvio osoittaa, että uuden viestintästrategian myötä viestinnän asema ja merkitys organisaatiossa on ymmärretty paremmin. Poliisissa 11 kohtaa oli punaisella. Joukkoviestimien toimittajien mielestä puolustusvoimien viestintä toimii poliisia selkeästi paremmin. 30 Ajankohtaisuudessa poliisi sai puolustusvoimia paremman arvion. Sen johdon mukana olosta ja yhteyshenkilöiden tavoitettavuudesta poliisi sai merkittävästi heikommat arviot. Poliisin tunnettuus, julkisuusstrategia ja yhteisökuva olivat kuitenkin puolustusvoimia parempia. Poliisi on avoimempi ja vuorovaikutteisempi kuin puolustusvoimat Norjan poliisi Norjan poliisi on viimeisen vuoden ajan kehittänyt uutta viestintästrategiaa. Sen painopiste on muutoksessa. Poliisi haluaa kehittyä sekä ulkoisessa että sisäisessä viestinnässä. Tavoitteena on kehittää tapoja, joilla viestitään sisäisesti ja ulkoisesti, ei sitä, mistä viestitään. 30 Mediabarometri 2006, Infor Consulting Oy 27

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Sisällysluettelo 1 Viestinnän strateginen rooli 2 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA 1 Sisällysluettelo Viestinnän strateginen rooli...1 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot...1

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia VIESTINTÄSTRATEGIA 16.4.2010 Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta Viestintästrategia Suvantokatu 6, 80100 Joensuu 050 341 6346 PL 1627 (Yliopistonranta 3), 70211 KUOPIO 044 576 8419 PL 86 (Kuninkaankartanonkatu

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty:

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty: 2012 Nivalan kaupungin viestintäohje Karikumpu Nivalan kaupunki Hyväksytty: Sisältö 1. Lainsäädäntö määrittelee tiedotustoiminnan lähtökohdat... 3 2. Tiedottamisen vastuut oltava selkeät... 3 Kaupungin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Käsitelty työvaliokunnassa 28.8.2007 ja ohjausryhmässä 17.9.2007 Laatijat: viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää ja

Lisätiedot

VIESTINNÄN PERIAATTEET

VIESTINNÄN PERIAATTEET VIESTINNÄN PERIAATTEET Lahden kaupunki Kaupunginhallitus 2008 Johdanto 2 Viestinnän tavoitteet 3 Viestinnän visio 2012 3 Lahden kaupungin arvot 3 Viestinnän strategiset päämäärät 4 Perusviestit 4 Lahden

Lisätiedot

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015 Yhtymähallitus 13.12.2013 Liite 156

Lisätiedot

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015 Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma Maaliskuu 2015 Sisältö Viestinnän tavoitteet Kohderyhmät Viestit Sisäinen viestintä Periaatteet Roolit ja vastuut Keinot ja kanavat Ulkoinen viestintä Periaatteet Viestit

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tutkimustoiminta Poliisiammattikorkeakoulussa

Tutkimustoiminta Poliisiammattikorkeakoulussa Tutkimustoiminta Poliisiammattikorkeakoulussa Vesa Muttilainen, tutkimusjohtaja, Polamk Sisäisen turvallisuuden tutkimusseminaari (STTS), 2-3.10.2014 1 Sisältö 1) Organisaatio 2) Tehtävä ja resurssit 3)

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

LIIKKUVA POLIISI. SKAL viranomaispäivä 13.11.2012. Kari Rantala Liikkuva poliisi

LIIKKUVA POLIISI. SKAL viranomaispäivä 13.11.2012. Kari Rantala Liikkuva poliisi LIIKKUVA POLIISI SKAL viranomaispäivä 13.11.2012 Kari Rantala Poliisin hallintorakenteen (Pora III) kehittämistä koskevat linjaukset 1. Poliisihallituksen rakenteiden keventäminen 2. Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Viestinnän periaatteet

Viestinnän periaatteet Viestinnän periaatteet Uusiutuvat luonnonvarat tunnetuiksi Maa- ja metsätalousministeriö Sisällysluettelo Johdanto Viestinnän tavoitteet Viestinnän toteutus Perusviestit Viestinnän kehittämiskohteet Viestinnän

Lisätiedot

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (8) Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN 1. Strategiaperusta Nuorisoasiainkeskuksen toimintasääntö perustuu kaupunginvaltuuston 27.11.2002 hyväksymään nuorisotoimen johtosääntöön. Siinä nuorisoasiainkeskuksen

Lisätiedot

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan!

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Mitä, miksi ja kenelle? Tukee ja lisää viestinnän osaamista Tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia yliopiston viestinnän eri osa-alueisiin Jotta viestintä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2015

Viestintäsuunnitelma 2015 Viestintäsuunnitelma 2015 OAJ Varsinais-Suomen viestintää toteutetaan vuosittaisen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Se noudattaa aina voimassa olevaa OAJ V-S:n viestintästrategian linjauksia. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

SYKE - viestintäyksikön erityistilanteiden toimintaohjeet

SYKE - viestintäyksikön erityistilanteiden toimintaohjeet päivitetty 27.7.2012/kn SYKE - viestintäyksikön erityistilanteiden toimintaohjeet Varautuminen erityistilanneviestintään Erityistilanteen hyvä hoito edellyttää varautumista. Johdon, asiantuntijoiden ja

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi)

Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi) Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi) Valt. tri (viestintä), Certified Business Coach Pitkä kokemus viestinnän johtotehtävistä, konsultointiapua viestinnän suunnitteluun,

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma 14.11.2011 2 14.11.2011 3 Avoimen hallinnon periaatteet KANSALAISEN OIKEUDET Vahvistamme kansalaisten oikeutta tietoon sekä osallistumista yhteisten ratkaisujen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien tilanteen kartoitus OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Viestinnän asiantuntijat

Viestinnän asiantuntijat Viestinnän asiantuntijat Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti Akavan Erityisalat AE ry ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 OSKE-viestinnän tehostaminen Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 Miksi OSKE-viestintää? OSKEn panostukset näkyvät yleensä loppukaudesta NYT AIKA KERTOA TULOKSISTA Yritysten aktivointi OSKE-toimintaan

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Hankeviestintä Liikennevirastossa

Hankeviestintä Liikennevirastossa Hankeviestintä Liikennevirastossa Hanna Ackley 29.10.2015 Mahdollistamme uudenlaisia liikkumisen palveluja Kehitämme liikkumista ja kuljettamista helpottavia palveluja ja edistämme näin suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/15/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

Kruunusillat, viestintäpalvelut, kuvaus työn kokonaisuudesta

Kruunusillat, viestintäpalvelut, kuvaus työn kokonaisuudesta Luonnos 1(5) Kruunusillat, viestintäpalvelut, kuvaus työn kokonaisuudesta 1 Kuvaus hankkeen viestinnästä Hankkeen onnistuneen läpiviennin edellytyksenä on oikea-aikainen ja täsmällinen viestintä, joka

Lisätiedot

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Johtaminen tänään. Viestintä ja tietopalvelu tullikuvan muovaajina. Miten minä tiiminvetäjänä ja esimiehenä edistän tietovälineiden aktiivista

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ PÄÄTÖS SM022:00/2012 POLIISIN HALLINTORAKENTEEN (PORA III) KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT LINJAUKSET

SISÄASIAINMINISTERIÖ PÄÄTÖS SM022:00/2012 POLIISIN HALLINTORAKENTEEN (PORA III) KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT LINJAUKSET SISÄASIAINMINISTERIÖ PÄÄTÖS SM022:00/2012 2.10.2012 POLIISIN HALLINTORAKENTEEN (PORA III) KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT LINJAUKSET Tausta Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaisesti: Hallitus hyväksyy

Lisätiedot

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta Ajankohtaiset asiat. Kela/Terveysosasto Etuuspäällikkö Jorma Viitala TYP-johdon foorumi/tupaswilla 19.8.2013

Kelan TYP-toiminta Ajankohtaiset asiat. Kela/Terveysosasto Etuuspäällikkö Jorma Viitala TYP-johdon foorumi/tupaswilla 19.8.2013 Kelan TYP-toiminta Ajankohtaiset asiat Kela/Terveysosasto Etuuspäällikkö Jorma Viitala TYP-johdon foorumi/tupaswilla 19.8.2013 Kelan ajankohtaiset kehittämissuunnat Elämässä mukana muutoksissa tukena Kelan

Lisätiedot

Helsingin valmiussuunnitelma

Helsingin valmiussuunnitelma Helsingin valmiussuunnitelma Rakennusviraston toiminnan jatkuvuudenhallinta SKTY syyspäivät 21.10.2014 Timo Rytkönen Kaupungin valmiussuunnittelu Valmiuslaki (22.7.1991/1080) 40 : kunnan tulee valmiussuunnitelmin

Lisätiedot

Hyvä maine ansaitaan Poliisin viestintästrategia

Hyvä maine ansaitaan Poliisin viestintästrategia Hyvä maine ansaitaan Poliisin viestintästrategia Hyvä maine ansaitaan Poliisin viestintästrategia 5 Hyvä maine ansaitaan Poliisin viestintästrategia Hyvä maine ansaitaan Hyvä maine syntyy siitä, että

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Etelä-Pohjanmaan sote Viestintästrategia ja -suunnitelma Viestinnän lähtökohdat Tilanne: epätietoisuus sote-uudistuksen etenemisestä,

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Avoimesti ja keskustellen

Avoimesti ja keskustellen Avoimesti ja keskustellen Liikenne- ja viestintäministeriön viestintästrategia 2014 2017 Asiantuntija tunnetuksi Some virkamiesten perustyökaluksi Kuvilla vaikuttamaan Työyhteisöviestinnän välineet uusiksi

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin tehtävä Poliisilaki, 1 Poliisin tehtävä. Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Sosiaalinen media Valion viestinnässä

Sosiaalinen media Valion viestinnässä Sosiaalinen media Valion viestinnässä Pia Kontunen, viestintäjohtaja 28.3.2011 Sosiaalinen media uudistaa liiketoimintaa Esityksen sisältö Pia Kontunen Minkälainen yritys on Valio ja mitä se haluaa viestiä?

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys. Viestinnän linjaukset ja viestintäsuunnitelma, luonnos 4.9.2013, työvaliokunta ja selvitysryhmä

Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys. Viestinnän linjaukset ja viestintäsuunnitelma, luonnos 4.9.2013, työvaliokunta ja selvitysryhmä Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys Viestinnän linjaukset ja viestintäsuunnitelma, luonnos 4.9.2013, työvaliokunta ja selvitysryhmä Viestintäryhmä Helinä Mäenpää, Jyväskylän kaupunki, viestintäjohtaja,

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

1. Kansalaisten tarpeet viestinnän lähtökohtana 5. 2. Oikeusaputoimistojen viestinnän erityispiirteet 5

1. Kansalaisten tarpeet viestinnän lähtökohtana 5. 2. Oikeusaputoimistojen viestinnän erityispiirteet 5 SISÄLTÖ 1. Kansalaisten tarpeet viestinnän lähtökohtana 5 2. Oikeusaputoimistojen viestinnän erityispiirteet 5 3. Ulkoisen viestinnän keinot 6 Asiakaspalvelu ja neuvonta 6 Viestintä tiedotusvälineille

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Viestintä häiriötilanteissa 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Häiriötilanneviestintä kunnissa Viestintä on asenne: Viestinnän näkökulma vieläkin puutteellisesti mukana (kuntien) johtamisessa. Kuntien viestinnän

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

Tilannekuvien luominen arjen ja konkretian välimaastossa. Pekka Koskinen 17.9.2015

Tilannekuvien luominen arjen ja konkretian välimaastossa. Pekka Koskinen 17.9.2015 Tilannekuvien luominen arjen ja konkretian välimaastossa Pekka Koskinen 17.9.2015 ARKI JA KONKRETIA KOHTAAVAT KOHTAAVATKO TILANNEKUVAT? - MYYRMANNIN SUURONNETTOMUUS 2002 - KONGINKANKAAN LIIKENNETURMA 2004

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

1. AKIn toiminta-ajatus ja viestintä

1. AKIn toiminta-ajatus ja viestintä Hyväksytty valtuuston syyskokouksessa 21. 22.11.2007 AKIN VIESTINTÄSTRATEGIA 2008-2010 1. AKIn toiminta-ajatus ja viestintä AKIn toimintaympäristönä on työmarkkinakenttä sekä kirkko laajasti ymmärrettynä,

Lisätiedot

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Kommenttipuheenvuoro Jari Saarinen Hyvinvointipalveluyksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri LSSAVI

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Wikittelyä ja viestintää Intranet tietojohtamisen välineenä Case Eläketurvakeskus Tietopäivät 3.6.2009 Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET

Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Viestinnän tehtävä 3 3. Simon kunnan viestinnän periaatteet 3 4. Ulkoinen viestintä

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus tutkinnon osa (MAVI) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Markkinointiviestinnän

Lisätiedot