Julkaisun laji. Poliisin viestinnän nykytila, viestintästrategia ja kehittämisalueet vuosille
|
|
- Aili Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Poliisin viestinnän nykytila, viestintästrategia ja kehittämisalueet vuosille
2 POLIISIN YLIJOHTO KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Sisäasiainministeriö, poliisiosasto Puheenjohtaja viestintäpäällikkö Marko Luotonen Sihteeri verkkotiedottaja Anna-Minna Lukkala Julkaisun laji Toimeksiantaja Poliisiylijohtaja Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä) Poliisin viestinnän nykytila, viestintästrategia ja kehittämisalueet vuosille Julkaisun osat Tiivistelmä Työryhmä esittää, että poliisin viestinnän tavoitelinjaukset vuosille ovat seuraavat. 1) Viestintä on strategisen johtamisen väline ja luonnollinen osa johtamista. 2) Viestinnällä pyritään vaikuttamaan vastaanottajan tietoihin, mielipiteisiin ja asenteisiin sekä käyttäytymiseen. 3) Viestintä perustuu vastaanottajan tarpeisiin ja poliisin strategisiin tavoitteisiin. 4) Poliisin viestinnän tehtävänä on antaa yleistä informaatiota poliisin toiminnasta ja neuvontaa hallinnonalalla käsiteltävistä asioista ja saatavista julkisista palveluista sekä pyrkiä edistämään kansalaisten yhteiskunnallista osallistumista. 5) Viestintä suunnittelee, toteuttaa ja kehittää tapoja, joilla poliisi kohtaa yhteiskunnan menestyksekkäästi ja turvallisuutta lisäävällä tavalla. 5) Päivittäisessä viestinnässä toteutuvat poliisin arvot eli oikeudenmukaisuus, ammattitaito, palveluperiaate ja henkilöstön hyvinvointi. 6) Painopisteenä on ylläpitää ja lisätä poliisin näkyvyyttä, tarjota mahdollisuus vuorovaikutukseen ja siten estää rikoksia ennalta. 7) Poliisin viestinnän visiona on helpottaa kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumista turvallisuutta koskevaan päätöksentekoon, edistää rikosten selvittämistä ja ehkäistä niitä ennalta. 8) Poliisilla on ammattitaitoinen, palveleva ja tehokas viestintäorganisaatio, jolla on yhteiset toimintatavat ja riittävät resurssit normaalioloissa ja tehostettua viestintää vaativissa tilanteissa. Avainsanat (asiasanat) poliisi, viestintä, tiedotus, strategiat Muut tiedot ISBN (pdf) Sarjan nimi ja numero Poliisin ylijohdon julkaisusarja 6/2009 Kokonaissivumäärä 103 Jakaja Sisäasiainministeriö Kieli suomi ISSN Hinta - Kustantaja Sisäasiainministeriö ISBN Luottamuksellisuus julkinen
3 POLISENS HÖGSTA LEDNING PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Inrikesministeriet, polisavdelningen Ordförande kommunikationschef Marko Luotonen Sekreterare Webbinformatör Anna-Minna Lukkala Typ av publikationen Uppdragsgivare Polisöverdirektören Datum för tillsättandet av organet Publikation (även den finska titeln) Nuläget för polisens information, polisens informationsstrategi och utvecklingsområden för (Poliisin viestinnän nykytila, viestintästrategia ja kehittämisalueet vuosille ) Publikationens delar Referat Arbetsgruppen föreslår att målriktlinjerna för polisens information för är följande: 1) Information är ett redskap för strategiskt ledarskap och en naturlig del av ledarskapet. 2) Genom information vill man påverka mottagarens uppgifter, åsikter, attityder och beteende. 3) Informationen grundar sig på mottagarens behov och polisens strategiska mål. 4) Polisens informationsenhets uppgift är att ge allmän information om polisens verksamhet och rådgivning om frågor som behandlas inom förvaltningsområdet och tillgänglig offentlig service. Informationsenhetens uppgift är även att främja medborgarnas samhälleliga deltagande. 5) Informationsavdelningen planerar, genomför och utvecklar metoder för polisen att möta samhället framgångsrikt och på ett sätt som ökar säkerheten. 5) I den dagliga informationen förverkligas polisens värderingar rättvisa, yrkesskicklighet, serviceprincipen och arbetshälsa. 6) Prioriteringen är att upprätthålla och öka polisens synlighet, erbjuda möjlighet till kommunikation och på så sätt förebygga brott. 7) Visionen för polisens information är att göra det lättare för medborgarna att få tillgång till information och delta i beslutsfattande som rör säkerhet, främja utredning av brott och förebygga brott. 8) Polisen har en yrkeskunnig, tjänstvillig och effektiv informationsorganisation som har gemensamma arbetssätt och tillräckliga resurser i normala förhållanden och i situationer som kräver effektivare information. Nyckelord polisen, information, kommunikation, strategier Övriga uppgifter ISBN (pdf) Seriens namn och nummer Polisens högsta ledning, publikationsserie 6/2009 Sidoantal 103 Distribution Inrikesministeriet Språk finska ISSN Pris Förlag Inrikesministeriet ISBN Sekretessgrad offentlig
4 Sisällys Sisällys... 1 Johdolle... 3 Työryhmän asettaminen, tehtävät ja toiminta Poliisin viestinnän nykytila Itsearviointi Poliisin viestintäkulttuuria pidetään ongelmallisena Visa-pikatesti osoittaa kehittämistarpeita lähes kaikilla osa-alueilla Viestintä on erillinen toiminto, ei luonteva osa johtamista Poliisilaitosten osaaminen ja resurssit koetaan puutteellisiksi Viestinnän koulutus kaipaa koordinointia Poliisihallituksen perustaminen antaa uusia mahdollisuuksia Vertaisarviointi kansallisesti ja kansainvälisesti Rajavartiolaitos Tulli Puolustusvoimat Norjan poliisi Ulkoinen arviointi Henkilöstö kokee tiedonkulun parantuneen, silti tekemistä riittää Intranet on vaikea sekoitus asiakirjoja, uutisia ja vuorovaikutusta Poliisi-lehti kiinnostaa ulkopuolisia, ei omaa henkilöstöä Kansalaiset arvioivat poliisin toistuvasti Suomen luotettavimmaksi Kansalaiset kokevat tiedottamisen heikoimmaksi lenkiksi Dokumentaariset televisiosarjat tavoittavat miljoonayleisön Poliisi.fi-verkkopalveluun ollaan tyytyväisiä IRC, Facebook ja Youtube avauksia sosiaalisessa mediassa Poliisin päivä ja Nova liikenteessä ovat kampanjoiden kärkeä Poliisi on mukana myös viranomaisten yhteisissä kampanjoissa
5 Vaativan tilanteen viestinnästä Vuoden viestintäteko -tunnustus Poliisin julkisuuskuva on toimittajien mielestä parantunut Julkisuuden seuranta ja arviointi on hajanaista Johtopäätökset Poliisin viestintästrategia Johdanto Viestintä on osa johtamista Viestinnän strategiset tavoitteet Tehtävä: Miksi me olemme olemassa Arvot: Mihin me uskomme Visio 2015: Mitä me haluamme olla Sidosryhmät: Miten me haluamme viestiä Perusviestit: Mitä me haluamme viestiä Viestintää ohjaava lainsäädäntö ja ohjeistus Poliisin viestinnälle asetettavat vaatimukset Vastuut, prosessit ja organisointi viestinnässä Vastuut Prosessit Organisointi Organisointi tehostettua viestintää vaativassa tilanteessa Toimeenpano Poliisin viestinnän kehittämisalueet Lähdeluettelo
6 Johdolle Hyvä maine syntyy siitä, että tekee oikeita asioita ja kertoo niistä muille. Poliisi tekee hyviä tekoja päivittäin: estää rikoksia ja onnettomuuksia ja selvittää niitä. Hyvät teot eivät kuitenkaan juuri kuulu eivätkä näy. Kansalaiset kokevat viestinnän poliisin heikoimmaksi lenkiksi yhdessä ennalta ehkäisevän toiminnan kanssa. Tiedonkulku koetaan vaikeaksi myös oman henkilöstön keskuudessa. Poliisi suunnitelmassa rikosten ja onnettomuuksien ennalta ehkäisy määritettiin poliisin toiminnan tärkeimmäksi osa-alueeksi ja viestintä yhdeksi sen toteuttamisen välineeksi. Tehtävä ei ole helppo. Poliisin on pyrittävä vaikuttamaan vastaanottajan tietoihin, asenteisiin ja käyttäytymiseen. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, on poliisin lisättävä näkyvyyttä ja tarjottava aito mahdollisuus vuorovaikutukseen. Poliisin pitää olla kasvollinen ja siellä missä kansalaisetkin ovat: televisiossa, verkossa, turuilla ja toreilla. Viestinnän tehtävänä on suunnitella ja kehittää tapoja, joilla kohtaamme yhteiskunnan menestyksekkäästi ja turvallisuutta lisäävällä tavalla. Lähtökohtana on vaikuttavuus. Viestinnällä voidaan parhaimmillaan saada hyviä tuloksia kustannustehokkaasti. Tätä tehtävää varten poliisilla on oltava ammattitaitoinen, palveleva ja tehokas viestintäorganisaatio, jolla on yhteiset toimintatavat ja riittävät resurssit normaalioloissa ja tehostettua viestintää vaativissa tilanteissa. Viestintä on strategisen johtamisen väline ja luonnollinen osa johtamista. Johdon oma aktiivinen rooli on edellytys sen onnistumiselle. Samalla on muistettava, että viestintä kuuluu kaikille poliisin hallinnossa palveleville. Se ei ole yksin oikeus. Se on velvollisuus. 3
7 Työryhmän asettaminen, tehtävät ja toiminta Poliisiylijohtaja asetti työryhmän laatimaan poliisille viestintästrategian ja määrittämään viestinnän kehittämisalueet 1. Työn perustaksi työryhmän tehtävänä oli kartoittaa poliisin viestinnän nykytila. Asettamispäätöksen mukaisesti viestintä on kiinteä osa johtamista ja sen avulla pyritään vaikuttamaan suunnitellusti ja ennakoivasti kansalaisten tietoihin, asenteisiin ja käyttäytymiseen. Valtionhallinnon viestinnästä annetut ohjeet sekä poliisin toimintaympäristön ja hallintorakenteen muutokset edellyttävät viestintään liittyen tehtävien ja toimintatapojen uudelleenarviointia. Tavoitetilassa poliisilla on hallintorakenneuudistuksen toimeenpanonkin jälkeen ammattitaitoinen ja palveleva viestintäorganisaatio, jolla on yhteiset toimintatavat ja riittävät resurssit sekä normaalioloissa että tehostettua viestintää vaativissa tilanteissa. Työryhmän jäseninä ovat toimineet: poliisitarkastaja Mikko Lampikoski sisäasiainministeriön poliisiosastosta viestintäpäällikkö Liinu Lehto-Seljavaara Suojelupoliisista tiedotuspäällikkö Juha Hänninen Helsingin poliisilaitoksesta tiedottaja Tuula Kyren Keskusrikospoliisista kehittämispäällikkö Pasi Kemppainen Liikkuvasta poliisista tiedottaja Tuire Salmi-Hiltunen Poliisiammattikorkeakoulusta lakimies Laura Niinimaa Poliisin tekniikkakeskuksesta tiedottaja Kaisa Paavilainen Etelä-Suomen lääninhallituksen poliisiosastosta tiedottaja Liisa Haapanen, Länsi-Suomen lääninhallituksen poliisiosastosta tiedottaja Markku Paksuniemi, Itä-Suomen lääninhallituksen poliisiosastosta erikoissuunnittelija Konsta Korhonen ( saakka) ja lääninylikomisario Markus Kiiskinen ( alkaen) Oulun lääninhallituksen poliisiosastosta viestintävastaava Henna Rajatalo Lapin poliisilaitoksesta sekä 1 Poliisin viestintästrategiatyöryhmän asettamispäätös, sisäasiainministeriön poliisiosaston asiakirja
8 rikosylikomisario Urpo Lintala Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksesta ( alkaen). Puheenjohtajana toimi viestintäpäällikkö Marko Luotonen ja sihteerinä verkkotiedottaja Anna-Minna Lukkala sisäasiainministeriön poliisiosastosta. Työryhmän toimikausi oli Valtiohallinnon viestintäsuositusta valmistelleen työryhmän toimikauden jatkamisen myötä myös poliisin työryhmän toimikautta jatkettiin vuoden 2009 loppuun. Työryhmä kokoontui kokonaisuudessaan 12 kertaa. Tämän lisäksi työryhmä jaettiin useampaan alatyöryhmään, jotka valmistelivat aineistoja kymmenissä kokouksissa, kasvotusten ja virtuaalisesti. Ryhmät ovat luonnostelleet toimeksiannon ulkopuolella poliisin uusia ohjeita sisäisen, ulkoisen ja tehostetun viestinnän osalta. Viestintästrategiatyöryhmän työhön on liittynyt poliisin johtamis- ja hallintouudistuksen toisen vaiheen hanke, jossa määritettiin poliisin viestinnän prosessit sekä näiden prosessien organisointi uudessa hallintomallissa. Tässä työryhmässä on ollut edustettuna suurin osa viestintästrategiatyöryhmän jäsenistä ja ylikonstaapeli Pekka Salomaa Liikkuvasta poliisista. Viestintästrategian lähtökohdat on esitelty poliisihallinnon ohjausryhmässä. Luonnosvaihetta on käsitelty valtakunnallisilla poliisin viestintäalan neuvottelupäivillä. Työryhmän loppuraportti on esitelty poliisin ylijohdon päällikkökokouksessa, poliisiosaston johtoryhmässä ja poliisipäällikkökokouksessa. Se on ollut lausuntokierroksella poliisin hallinnossa. Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä jättää loppuraporttinsa poliisiylijohtajalle. 5
9 Helsingissä Marko Luotonen Liisa Haapanen Juha Hänninen Pasi Kemppainen Markus Kiiskinen Tuula Kyren Mikko Lampikoski Liinu Lehto-Seljavaara Urpo Lintala Anna-Minna Lukkala Laura Niinimaa Kaisa Paavilainen Markku Paksuniemi Henna Rajatalo Tuire Salmi-Hiltunen 6
10 1. Poliisin viestinnän nykytila Julkishallinnon viestintää ohjaavat lukuisat lait ja asetukset. Niistä keskeisimpiä ovat perustuslaki, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki, 621/1999) ja asetus viranomaisen toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta (julkisuusasetus, 1030/1999). Viestintää ohjaavat lisäksi erilaiset määräykset ja ohjeet, kuten valtionhallinnon viestintäsuositus 2, valtionhallinnon viestintä kriisitilanteissa ja poikkeusoloissa 3, sisäasiainministeriön viestintäsuunnitelma 4, tehostettu viestintä sisäasiainhallinnossa 5, poliisin arvot 6 sekä poliisin viestintämääräys 7 ja sen liitteinä poliisi ohje ulkoisesta tiedottamista ja poliisin graafinen ohjeisto. Julkisuuslain soveltamiseen liittyviä käytäntöjä on käsitelty poliisin ylijohdon julkaisussa Käsikirja julkisuuskysymysten käsittelystä poliisissa 8. Valtionhallinnon viestintäsuosituksen mukaan hallinnon julkisuus sekä luottamus poliittiseen ja hallinnolliseen päätöksentekoon ovat demokratian peruspilareita. Viranomaisten toiminnan julkisuus mahdollistaa valvonnan ja osallistumisen. Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus valvoa viranomaisten toimintaa ja julkisen vallan käyttöä sekä keskustella siitä. Viestinnän merkityksen kasvaminen yhteiskunnassa sekä hallinnon toiminnan tehokkuus ja tuloksellisuus luovat odotuksia valtionhallinnon viestinnälle. Tämän takia viestinnän on oltava tavoitteellista ja suunnitelmallista ja sitä on käytettävä johtamisen ja toiminnan välineenä. Tiedon välittäminen hallinnosta on viranomaisen velvollisuus. Viranomaisten on viestittävä aktiivisesti toiminnastaan ja palveluistaan sekä kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista. Viestintä on jokaisen virkamiehen vastuulla. Valtionhallinnon viestintä lähtee ensisijaisesti vastaanottajien tarpeista. Valtionhallinnon viestintä, samoin kuin muu valtionhallinto ja sen toiminta, on 2 Valtionhallinnon viestintäsuositus, valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 2002/6 3 Valtionhallinnon viestintä kriisitilanteissa ja poikkeusoloissa, valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 15/ Sisäasiainministeriön viestintäsuunnitelma, viestintästrategia ja kehittämisalueet , sisäasiainministeriön julkaisusarja 23/ Tehostettu viestintä sisäasiainhallinnossa, valmiusviestintätyöryhmän raportti, sisäasiainministeriön julkaisusarja 21/ Poliisin arvot, sisäasiainministeriön poliisiosaston päätös Poliisin viestintä, sisäasiainministeriön poliisiosaston määräys Käsikirja julkisuuskysymysten käsittelystä poliisissa, poliisin ylijohdon julkaisu
11 kansalaisia varten. Tämä ilmenee jo perusinformaation ymmärrettävyydessä ja helpossa saatavuudessa. Onnistunut viestintä perustuu moniin tekijöihin. Viestintää on suunniteltava ja arvioitava riittävän usein kehittämistarpeiden havaitsemiseksi ja ennakoimiseksi Tässä selvityksessä poliisin viestintää arvioidaan kolmella eri tasolla: arvioimalla tilannetta itse, vertailemalla käytäntöjä eri sidosryhmien osalta sekä teettämällä ulkoisia tutkimuksia. Malli perustuu valtionhallinnon viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmään 9. 9 Valtionhallinnon viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmä VISA, osa I, valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2005 8
12 1.1. Itsearviointi Itsearviointi on keskeisin taso kaikissa organisaatioissa. Se tehdään yleensä osana toiminta- ja taloussuunnittelua, jolloin viestinnän onnistumista tarkastellaan suhteessa tavoitteisiin. Tässä hankkeessa itsearviointi on tehty pääosin työryhmässä sisäisesti ja siinä on käytetty seuraavia menetelmiä poliisin viestintäkulttuurityöryhmän havainnot visa-pikatesti swot-analyysi ryhmätyöt valtakunnallisilla poliisin viestinnän neuvottelupäivillä (mukana myös työryhmän ulkopuolisia henkilöitä) poliisin hallintorakenteen kehittämishankeen yhteydessä tehdyt havainnot vaativien tilanteiden viestintään liittyvät havainnot Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien yhteydessä Poliisin viestintäkulttuuria pidetään ongelmallisena Poliisin viestinnän tilaa arvioitiin edellisen kerran poliisihallinnon viestintäkulttuurityöryhmän loppuraportissa vuonna Tuolloin ongelmaksi koettiin se, että poliisin asiat nousevat esiin tiedotusvälineissä ennenaikaisesti. Työryhmän asettamiskirjeessä todetaan, että maineen hallinnan kannalta poliisin sisäisten asioiden puiminen julkisuuden kautta ei ole toivottavaa. Erityisesti esimiesten rooliin viestintäkulttuurin parantamiseksi on kiinnitettävä huomiota. Keskeisiksi ongelmiksi koettiin muun muassa, että poliisin tiedotuksen rooli on epäselvä viestintäkulttuuria pidetään ongelmallisena sisällä on sekalainen suhtautuminen viestintään; asenne on jopa kielteinen viestintästrategia ja tiedotuksen ohjeistus on hajallaan ja vanhentunutta eri yksiköt esiintyvät kaikki omilla tunnuskuvillaan sisäisestä viestinnästä puuttuu työkaluja tiedotus herää tai herätetään myöhään tilanteiden osuessa päälle; tiedotuksen tehtävät ja resurssit poikkeustilanteissa ovat epäselvät Internet-valmiudet eivät ole riittäviä tehostettua viestintää vaativissa tilanteissa eettiset ohjeet puuttuvat tiedotuksen osalta 10 Poliisihallinnon viestintäkulttuurityöryhmän raportti, sisäasiainministeriön poliisiosaston asiakirja
13 viestinnän laadun valvonta on puutteellista. Havaintojen perusteella poliisin viestinnälle asetettiin alla kuvatut tavoitteet ja 45 toimenpide-ehdotusta. Poliisin viestintään liittyvä ohjeistus on selkeää ja koulutus riittävää. Poliisin viestintä on toteutettu valtioneuvoston viestintäsuosituksen mukaisesti ja se toimii niin, ettei sitä pidetä ongelmallisena. Tiedotuksen tehtävät on määritelty selkeästi työjärjestyksessä. Tiedotus on osa jokapäiväistä poliisityötä kaikilla tasoilla. Asenne viestintään on neutraalin positiivinen. Viestinnän määräyksessä kaikki ohjeet on tiivistettynä yhteen ja päivitettynä ajan tasalle. Yhtenäinen graafinen perusilme kaikessa poliisin tiedotuksessa Operatiivinen intranet otetaan käyttöön ja sen tiedotusmahdollisuudet hyödynnetään. Ylijohdon varallaolija pitää säännöllisesti myös tiedotuksen ajan tasalla. Tiedotuksella on selkeä toimintamalli poikkeustilanteissa läpi koko poliisihallinnon. Poliisin Internet-palvelut on toteutettu erityistilanteet ja poikkeusolot silmällä pitäen. Ammattieettiset ohjeet on koottu yhteen ja ne ovat käytössä koulutuksen osana. Yleisesti oltava tiedossa kuka valvoo viestintää ja mitä varsinaisista rikkeistä seuraa. Selvityksen perusteella annettiin uusi viestinnän määräys, ulkoisen tiedottamisen ohje ja poliisin graafinen ohje, nimettiin tiedotusvastaavat kaikkiin yksiköihin, otettiin käyttöön intranet, päivitettiin verkkosivujen tietojärjestelmät ja sivujen sisältö ja tuotettiin kirjoitus ammattieettisiä ohjeita käsittelevään kirjaan Visa-pikatesti osoittaa kehittämistarpeita lähes kaikilla osa-alueilla Poliisin ylijohdon, läänien poliisiosastojen ja poliisin valtakunnallisten yksiköiden viestinnästä vastaavat arvioivat poliisin viestinnän tilaa valtionhallinnon viestinnän seurantaa ja arviointia varten luodun VISA-pikatestillä 11 alkuvuodesta Sen avulla voidaan testata organisaation tiedonvälityksen tila ja arvioida karkeasti missä on parantamisen varaa. Testi perustuu valtionhallinnon viestinnän seurantaa ja arviointia selvittäneessä tutkimuksessa esiin nousseisiin 11 Valtionhallinnon viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmä VISA, osa I, valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/
14 viestinnän teemoihin ja seurannan kohteisiin, ja se käsittää sekä sisäisen että ulkoisen viestinnän tilan arvioinnin. Pikatestiin kuuluu 48 väittämää 12 eri aihealueesta. Arviointiasteikko on neliportainen asia on hyvin hoidossa ja systemaattisesti arvioitu asia on hyvin hoidossa asian merkitys on tiedostettu / asian hoitaminen on aloitettu asia on kokonaan hoitamatta. Poliisin viestinnästä vastaavien oman arvion perusteella viestintäsuunnitelman merkitys hallinnossa on ymmärretty, ja sitä sovelletaan myös käytännössä. Kansalaisjulkisuuden seuraamisen sekä viestinnän osaamisen kehittämisen koettiin jääneen pitkälti vaille huomiota. Muiden toimintojen osalta tarpeet on tiedostettu ja niiden osalta toimenpiteet on jo osin aloitettu. Niitä ovat muun muassa viestinnän asema strategian toteuttamisessa, viestinnän kytkeminen vuosisuunnitteluun, viestinnän organisointi ja vastuusuhteet, resurssit ja varautuminen kriiseihin sekä viestinnän toteutus ja laadun seuranta. Julkisen keskustelun, asiantuntijajulkisuuden ja verkkojulkisuuden seurannan tarve on niin ikään ymmärretty. 11
15 Kuva 1. Poliisin viestinnän tila alkuvuodesta Itsearvio on tehty valtionhallinnon viestinnän seurantaan ja arviointiin kehitetyllä VISA-pikatestillä Viestintä on erillinen toiminto, ei luonteva osa johtamista Viestintästrategiaryhmä käytti itsearvioinnin tarkentamiseen SWOT-analyysia, jossa kirjataan sisäisiä vahvuuksia ja heikkouksia sekä ulkoisia mahdollisuuksia ja uhkia. Havaintoja voidaan käyttää ideoinnissa ja jatkokehittelyssä. Niiden osalta on arvioitava, miten vahvuuksia voidaan kehittää edelleen, miten heikkouksia voidaan poistaa, miten mahdollisuuksia voidaan hyödyntää ja miten uhkia voidaan torjua. 12
16 Kuva 2. Sisäisen toimintaympäristön analyysin perusteella poliisilla on vahva ja osaava organisaatio, joka ei osaa kuitenkaan hyödyntää täysin viestintää strategisten tavoitteiden edistämiseen. 13
17 Kuva 3. Ulkoisen toimintaympäristön analyysin perusteella poliisilla on omalle viestinnälleen vahva pohja. Poliisiin luotetaan ja sen toiminnasta ollaan laajasti kiinnostuneita. Uhkana on viestinnän nykyisten ja tulevien vaatimusten heikko tuntemus Poliisilaitosten osaaminen ja resurssit koetaan puutteellisiksi Poliisilaitosten viestinnän nykytilaa arvioitiin valtakunnallisilla poliisin viestinnän neuvottelupäivillä 12. Keskeisimmiksi kehittämiskohteiksi koettiin osaamisen ja resurssien varmistaminen poliisilaitoksissa. Poliisille kaivattiin yhteistä viestintästrategiaa ja yhteisiä malleja poliisilaitoskohtaisten vuosi- ja kriisitilannesuunnitelmien tekemiseen. Myös mediasuhteisiin ja viestintävastaavien verkostoitumiseen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen eri laitosten välillä haluttiin panostaa nykyistä enemmän. 12 Poliisilaitoksen viestintä, valtakunnallisten viestinnän neuvottelupäivien ryhmätyömuistio
18 Viestinnän tehtävät, resurssit, organisaatio ja toimintatavat määritetään osana poliisin johtamis- hallintorakenteen uudistusta. Paikallispoliisin organisaatio uudistettiin vuoden 2009 alussa, jolloin poliisilaitosten määrä väheni 90:stä 24:een. Poliisin hallintorakenteen kehittämishankeen työsuunnitelmassa 13 suositeltiin, että suurimmissa poliisilaitoksissa tulisi olla päätoiminen viestinnästä vastaava virkamies ja hänellä tehtävään nimetty sijainen. Muussa tapauksessa poliisilaitosten sisäiseen ja ulkoiseen viestintään suositellaan nimettäväksi eri henkilöt sijaisineen. Syksyllä 2008 vain kolmeen poliisilaitokseen oltiin nimeämässä uusia päätoimisia henkilöitä viestintään. Tämän lisäksi neljässä poliisilaitoksessa oli jo aiemmin päätoimiset viestintävastaavat. Viestinnästä oman toimen ohella vastaavien virkamiesten määrä oli laskemassa 85:sta 23:een. 14 Myöhemmin lähetetyssä poliisin ylijohdon suunnitteluohjeessa 15 viestintä kehotettiin lisäämään kaikkien poliisin hallinnossa esimiesasemassa olevien henkilöiden tehtävänkuvauksiin. Vuoden 2009 lopussa kahdeksassa poliisilaitoksessa on päätoiminen tai lähes päätoiminen viestinnästä vastaava virkamies. Etelä-Suomen läänissä on seitsemän viestintävastaavaa, jotka kaikki toimivat oman poliisitoimensa ohella. Kahdessa poliisilaitoksessa on nimettynä sijainen viestintävastaavalle. Länsi-Suomen läänin alueella kahdessa poliisilaitoksessa on päätoiminen tiedottaja, yhdessä lähes päätoiminen ja muissa neljässä viestintää hoidetaan poliisitoimen ohella sivutoimisena. Sijaisuusjärjestelyt ovat kunnossa neljässä poliisilaitoksessa. Itä-Suomen läänin kaikissa kolmessa poliisilaitoksessa on päätoiminen tiedottaja. Oulun läänin kaikkiin poliisilaitoksiin on nimetty päällystöön kuuluva viestintävastaava, joiden lisäksi laitoksissa on varsinaista tiedottamista sivutoimisesti tekevä viestintäyhdyshenkilö. Yhdessä poliisilaitoksessa 13 Poliisin hallintorakenteen kehittämishanke PORA-hanke, I-vaiheen valtakunnallinen työsuunnitelma, Poliisilaitosten viestinnän suunnittelutilanne, sisäasiainministeriön poliisiosaston muistio Paikallispoliisin rakenneuudistuksen täytäntöönpano, sisäasiainministeriön poliisiosaston kirjelmä poliisin lääninjohdoille
19 viestintäyhdyshenkilölle on nimetty varahenkilö. Oulun tilannekeskuksella on vuoden alusta saakka ollut aktiivinen ja keskeinen rooli ulkoisessa viestinnässä Lapissa on toisessa poliisilaitoksessa päätoiminen viestintävastaava ja hänellä sijainen. Toisessa sitä hoidetaan oman toimen ohella. Henkilöstöresurssien vähenemisen vaikutuksia viestinnän suorituskykyyn ei voida tässä vaiheessa täysin arvioida. Tehtäviä on saatettu jakaa poliisilaitoksissa uudella tavalla. Vielä ei ole myöskään tietoa siitä, onko tilannetta korjattu esimerkiksi viestinnän toimintamäärärahoja lisäämällä. Toiminta edellä kuvatuilla henkilöstöresursseilla edellyttäisi, että viestintävastaavien tehtävänkuvaukset muutetaan ja niissä painotetaan viestinnän suunnittelua, koordinointia sekä seurantaa ja arviointia Viestinnän koulutus kaipaa koordinointia Poliisikoulutuksen eri tasoilla annettavaa viestinnän ja tiedottamisen koulutusta suunnitellaan ja toteutetaan tällä hetkellä omina kokonaisuuksinaan. Koulutustasojen välistä viestintäkoulutuksen kokonaiskoordinaatiota ei toistaiseksi ole. Poliisin perustutkinnossa viestinnästä ja tiedottamisesta ei ole omaa opintokokonaisuutta. Aihetta käsitellään muun opetuksen yhteydessä ja koulutus perustuu hyvin pitkälti kunkin aihealueen opettajan omaan innostukseen. 16 Esimerkiksi ulkoinen viestintä tulee esille lähinnä äidinkielen opetuksessa. Median kohtaamista operatiivisissa tilanteissa ei harjoitella. Opiskelijat kohtaavat viestintään liittyviä tilanteita työharjoittelu- ja kenttätyöjaksolla. Opiskelija on mukana tilanteissa yleensä viestintätoimien seuraajana, ei suorittajana tai tekijänä. Alipäällystö- ja erikoistumisopintojen opintokokonaisuuksiin on varattu osiot viestintäaiheiden käsittelyä varten. Alipäällystökoulutuksen esimiestaidon opinnoissa käsitellään ulkoisen tiedottamisen ja viestinnän perusteita. Erikoistumisopinnoissa viestintäteeman käsittelylle on oma opintojakso, jonka opetussisällöt kohdennetaan erikoistumisalueen mukaisesti. 16 Suunnitelma viestinnän ja tiedottamisen opetuksesta poliisin perus-, alipäällystö- ja päällystökoulutuksessa, Markku Paksuniemi (luonnos) 16
20 Päällystökoulutuksessa viestinnän opetus painottuu esimiesviestinnän taitoihin ja julkiseen esiintymiseen. Myös rikostutkinnan opintokokonaisuudessa harjoitellaan tutkinnassa tiedottamisessa tarvittavia viestintätaitoja. Poliisin perustutkinnon suorittaneilla on vähän tai ei ollenkaan tietoa julkishallinnon viestintään liittyvistä periaatteista ja sen toimintaympäristöstä, kuten median tarpeista ja toimintatavoista. Poliisiksi opiskelevat kaipaavat lisää viestintävalmiuksien ja tiedotustaitojen koulutusta. Tämä ilmeni vuonna 2001 tehdyssä selvityksessä 17, ja se nousee esille edelleen keskusteluissa harjoittelijoiden ja kenttätyöjaksolla olevien kanssa. Viestintäkoulutuksen kokonaisvaltainen suunnittelemattomuus ja yhtenäisen, tavoitteellisen viestintäkoulutuksen puuttuminen ei tällä hetkellä täytä viestinnän näkökulmasta poliisin tutkintokoulutukselle asetettua tavoitetta kouluttaa valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen ymmärtäviä, omalla ammatillisella tehtävätasollaan ajan vaatimuksiin vastaavia poliisimiehiä. Ilta-Sanomien uutispäällikkö Hannes Markkulan mukaan tiedottajat ja tiedotteiden kirjoittajat poliisissa tarvitsisivat enemmän koulutusta. 18 Kentän laajuus - varastetuista mopoista murhiin - aiheuttaa omat haasteensa. Tiedotteiden laatu vaihtelee, alkutiedot saattavat viipyä ja lisätietojen antajaa ei tavoiteta. Suomen Tietotoimiston yhteiskuntatoimituksen esimiehen Päivi Seppälän arvion 19 mukaan viestinnän osaaminen poliisilaitoksilla on yleisesti ottaen laskenut. Kokeneet poliisit ja viestinnästä vastaavat ovat eläköityneet ja uusilla ei ole vastaavaa osaamista. Osa nuoremmista on siksi varsin varovaisia sanoissaan ja vastailee hyvin niukasti toimittajien kysymyksiin. Poliisien joukossa myös jotkut suhtautuvat toimittajiin jopa asenteellisesti Poliisihallituksen perustaminen antaa uusia mahdollisuuksia Poliisin hallintorakenneuudistuksen toisessa vaiheessa Suomeen perustetaan vuonna 2010 poliisihallitus, joka ohjaa alaisiaan valtakunnallisia yksiköitä ja paikallispoliiseja. Poliisihallitus perustetaan yhdistämällä nykyiset poliisin lääninjohdot ja poliisin ylijohto. Johtamis- ja hallintorakenne madalletaan kaksiportaiseksi. 17 Paikallispoliisin ulkoisen tiedottamisen kehittämishakkeen väliraportti. Sisäasiainministeriön poliisiosaston julkaisuja 10/ Poliisin viestintä toimittajan näkökulmasta, Hannes Markkula, Itä-Suomen läänin poliisipäällystöpäivät Mikkelissä 19 Suomen Tietotoimiston ja sisäasiainministeriön viestinnän tapaaminen
21 Poliisihallituksen perustaminen antaa hyvän mahdollisuuden tarkastella myös viestinnän organisoitumista. Sen perustamista varten asetettiin valmisteluryhmä ja useampi alatyöryhmä, joista yksi viestintään. 20 Viestinnän työryhmä valmisteli suunnitelman viestinnän prosesseista, näiden prosessien organisoinnista uudessa hallintomallissa sekä tehtäväjaoista ministeriön, poliisin keskushallintoviranomaisen, aluehallintovirastojen poliisin vastuualueiden, poliisilaitosten ja poliisin valtakunnallisten yksiköiden välillä. Työryhmä antoi esityksensä pohjalta myös arvion näihin tehtäviin tarvittavista henkilöstöresursseista poliisihallituksessa ja valmisteli poliisihallituksen viestinnän tehtävänkuvaukset Niiden suunnittelussa on otettu jo valmisteluvaiheessa huomioon tässä asiakirjassa määritetyt viestinnän tehtävät ja päämäärät. 20 Pora II valmisteluryhmän ja alatyöryhmien asettaminen, sisäasiainministeriön poliisiosaston asettamiskirje Poliisihallituksen toimisto- ja toimeenpanevien tehtävien toimenkuvien ja palkkauksen vahvistaminen ilmoittautumismenettelyä varten, sisäasiainministeriön poliisiosaston päätös Poliisihallituksen vastuualueiden esimiesten toimenkuvien ja palkkauksen vahvistaminen ilmoittautumismenettelyä varten, sisäasiainministeriön poliisiosaston päätös
22 1.2. Vertaisarviointi kansallisesti ja kansainvälisesti Vertaisarviointi tarjoaa hyvän mahdollisuuden tutustua sidosryhmien hyviin käytäntöihin sekä arvioida siten oman viestinnän kehittämistarpeita. Virastoissa ja laitoksissa monet viestinnän tuottamiseen ja palveluun liittyvät tehtävät ovat samankaltaisia. Vertaisarvioinnilla voidaan saavuttaa hyviä tuloksia vähillä kustannuksilla. Tässä selvityksessä vertaisarviointia tehtiin kansallisesti ja kansainvälisesti. Kansallisiksi tahoiksi valittiin julkishallinnossa turvallisuuspalveluita tuottavat Rajavartiolaitos, Tulli ja puolustusvoimat. Rajavartiolaitoksen ja Tullihallituksen osalta vertaisarviointi toteutettiin vierailukäynnillä, jota varten työryhmä lähetti etukäteen teemat ja kysymykset poliisia erityisesti kiinnostavista aiheista. Rajavartiolaitoksessa työryhmän vastaanotti viestintäpäällikkö Päivi Kaasinen ja Tullihallituksessa viestintäjohtaja Hannele Ahokas. Työryhmä on tutustunut lisäksi puolustusvoimien ja puolustushallinnon viestintästrategioihin sekä puolustusvoimien ja poliisin viestinnästä tehtyihin vertaileviin selvityksiin. Kansainvälinen vertaisarviointi toteutettiin lähettämällä kysely Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin poliisille. Kyselyssä pyydettiin yleisellä tasolla selvitystä seuraavista kokonaisuuksista. Onko poliisilla viestintästrategia, jos on niin millainen? Mitkä ovat poliisin viestinnän tavoitteet ja painopisteet? Mitä eri määräyksiä ja ohjeita viestinnästä on annettu? Miten viestinnän vastuut on määritetty valtakunnallisesti ja paikallisesti? Miten viestintä on organisoitu paikallisesti ja valtakunnallisesti? Mikä on poliisin viestinnän henkilöstömäärä ja vuosibudjetti? Miten viestinnän seuranta ja arviointi poliisissa on järjestetty? Miten viestinnän koulutus poliisissa on järjestetty? Kyselyyn saatiin vastaukset Norjasta 23. Poliisin ylijohto on tutustunut lisäksi kriisiviestinnän järjestelyihin Saksassa, Alankomaissa 24 ja Tanskassa Response to questionnaire on Police communications , National Police Directorate, Norway 24 VNK:n, SM:n ja UM:n kriisiviestinnän ekskursio Berliiniin ja Haagiin, muistio (ei julkinen). 25 Tanskan kriisivalmius ja kriisiviestintä, UM:n muistio (ei julkinen) 19
23 Rajavartiolaitos Rajavartiolaitoksen viestintästrategian 26 mukaan viestintä on rajavartiolaitoksen tärkeimpiä toimintoja kaikilla ydinalueilla. Se on johdon ja esimiesasemassa olevien keskeinen työkalu sekä osa koko henkilöstön jokapäiväistä toimintaa. Viestintä on osa johtamista, asioiden valmistelua ja päätöksentekoa. Se rakentuu rajavartiolaitoksen arvojen pohjalle, joita ovat luotettavuus, ammattitaito ja yhteistyökyky. Rajavartiolaitos haluaa näkyä ja kuulua julkisuudessa oman monipuolisen toimintansa kautta ja kohottaa profiilia ydintoimintojen kautta, joita ovat rajavalvonta, rajatarkastukset, rikostorjunta, meripelastus, meriympäristövahinkojen torjunta, kansainväliset toiminnot ja sotilaallinen maanpuolustus. Perusviestit tulevat eri strategioista, kuten Rajavartiolaitoksen strategiasta 2015 ja henkilöstöstrategiasta. Rajavartiolaitos on nykyaikainen rajaturvallisuuden erikoisosaaja ja sisäisen turvallisuuden toimija turvana kaikissa oloissa maalla merellä ja ilmassa kaikkina vuorokauden aikoina ympäri vuoden Sisäisen viestinnän perusviestit tulevat viestintästrategiasta: henkilöstön tiedonsaannin tarve on suurempi kuin ulkoinen. Tärkein kohderyhmä on oma henkilöstö. Viestinnän päämäärinä ovat valmius tulla aktiivisesti ulos asiantuntijana, yhtenäisyys sekä vuorovaikutteisuus. Asiantuntijarooli edellyttää profiloitumista ydinalueilla, julkiseen keskusteluun osallistumista ja Rajavartiolaitoksen tutkimustoiminnan tunnetuksi tekemistä. Yhtenäisyys on sitä, että Rajavartiolaitos esiintyy kokonaisuutena ei yksittäisinä hallintoyksiköinä tai vartioalueina. Se näkyy myös yhtenäisenä ilmeenä ja yhteisenä linjana asiaviestinnässä. Vuorovaikutteisuus on sitä, että asiallisiin palautteisiin vastataan aina. Virheellisiin kirjoituksiin tai ohjelmiin reagoidaan vastineilla. Sisäisessä viestinnässä keskitytään erityisesti vuorovaikutteisiin kanaviin. Viestintästrategiassa on painotettu henkilöstön tiedonsaannin ensisijaisuutta. Käytännössä esimerkiksi tiedotteet julkaistaan ensin intrassa ja jaetaan vasta sen jälkeen julkisuuteen. 26 Rajavartiolaitoksen viestintästrategia, Rajavartiolaitoksen esikunnan päätös
24 Tavoitteena on motivoitunut, asioista perillä oleva ja ammattinsa osaava henkilöstö, joka myös tiedostaa oman roolinsa viestinnässä. Jokainen Rajavartiolaitoksen henkilöstöön kuuluva on myös tiedottaja omassa työyhteisössään ja omassa lähipiirissään. Henkilöstön sitouttamisen edellytyksenä on alettu ymmärtää sisäisen viestinnän merkitys. Se Yhdessä Tekemisen Meininki ei muuten toimi. Tärkeimmät ulkoiset kohderyhmät ovat kansalaiset, ministeriöt, päättäjät, yhteistyökumppanit ja sidosryhmät kansainvälisellä, valtakunnallisella ja paikallisella tasolla, media sekä potentiaaliset rekrytoitavat raja- ja merivartijan virkoihin ja erikoisrajajääkärikoulutukseen. Viestintästrategian toimeenpanossa keskitytään kolmeen kokonaisuuteen: tunnettuuden lisäämiseen ja vahvistamiseen, viestinnän kehittämiseen sekä johdon ja esimiesten viestintävalmiuksien kehittämiseen. Esimerkiksi viestintätaitoja on alettu kehittää keskinäisviestintäkoulutuksella. Rajavartiolaitos luopui uuden viestintästrategian myötä sotilaallisten termien käytöstä. Poikkeuksena ovat rajajääkäriasiat. Rajavartiolaitoksella on hajautettu viestintämalli. Hallintoyksiköt vastaavat itsenäisesti oman alueensa päivittäistiedottamisesta, operatiivisesta tiedottamisesta ja kansalaisten ja median informoimisesta. Hallintoyksiköissä viestinnästä vastaavat apulaiskomentajat (spokesman) ja käytännön toteutuksesta tiedottajat ja tiedotussihteerit. Keskeisistä toimenpiteistä välitetään tieto esikunnan viestintäyksikköön, joka vastaa valtakunnallisesta tiedottamisesta ja johdon tiedotuspalveluista. Viestintäverkosto toimii lähes päivittäin sähköpostin ja puhelimen välityksellä. Organisaatio pyritään pitämään tietoisena siitä mitä missäkin tapahtuu. Viestintää ohjeistaa viestintästrategian lisäksi vuosittain tehtävä valtakunnallinen viestintäsuunnitelma, viestintäkäsky, joka kuuluu hallintoyksiköitä ohjeistaviin vuosittaisiin toiminnan ja talouden suunnittelukäskyihin. Hallintoyksiköt tekevät tämän käskyn linjausten mukaisesti omat vuosisuunnitelmansa. Esimiesten viestintätaitoja on alettu kehittää keskinäisviestintäkoulutuksella. Rajavartiolaitoksen siviilit osallistuvat kolme viikkoa kestävälle peruskurssille. Koulutusvelvoite on sisällytetty viestintäkäskyyn. Maanpuolustuskorkeakoulu antaa viestintäkoulutusta päällystölle. 21
25 Viestintä on mukana operatiivisissa tilannekatsauksissa. Viestintävalmius virkaajan ulkopuolella perustuu paikalliseen ja valtakunnalliseen valmiuspäivystys- ja johtokeskusjärjestelmään. Viestintäyksikkö on valmiudessa. Viestinnän mittareina käytetään muun muassa asetettujen tavoitteiden toteutumista (TTS), sisäisen viestinnän kartoitusta, työilmapiiriselvityksiä, julkisuuskuvatutkimusta, mediaseurantaa ja mediabarometria. Rajavartiolaitoksen esikunnan viestintäyksikkö on sijoitettu suoraan johdon yhteyteen. Viestintäpäällikkö on johtoryhmän täysvaltainen jäsen. Viestintäyksikössä työskentelee neljä henkilöä. Viides virka on suunnitteilla. Lisäksi yksikössä on korkeakouluharjoittelijoita. Viestintäyksikössä kaikki tekevät kaikkea, jolloin pitkäjänteinen kehittäminen on vaikeaa. Lehden toimitussihteeri on ainoa, joka voi keskittyä yhteen asiaan. Uusia kehittämisalueita ovat viestinnän pitkäjänteinen kehittäminen, verkkoviestinnän tekninen osaaminen, koulutus ja tutkimus sekä markkinointiviestintä. Vuosibudjetti on euroa. Esimerkiksi käännöstyöt tuotetaan ostopalveluna. Myös valtakunnallisen tiedotuslehden ulkoistamista harkitaan Tulli Tullin viestinnän strategiana 27 on tehdä tullilaitoksen tavoitteet, toiminta ja arvot tunnetuiksi kansalaisten, muiden sidosryhmien sekä oman henkilöstön keskuudessa. Viestintä pohjautuu Tullin arvoihin, joita ovat ammattitaito, luotettavuus, palveluhalukkuus ja yksilön arvostus. Viestintä auttaa Tullia sen keskeisten tavoitteiden saavuttamisessa, kuten kansainvälisen yhteistyön edistämisessä, maailman parhaana ulkomaankaupan sujuvuutta edistävänä virastona, tuloksekkaassa rikostorjunnassa ja kustannustehokkaassa toiminnassa. Tullin toiminnot tehdään tunnetuksi niin, että Tullia pidetään tehokkaana ja oikeudenmukaisena verojen ja maksujen kerääjänä, ulkomaankaupan sujuvuuden edistäjänä ja teollisuuden kilpailukyvyn turvaajana sekä yhteiskunnan suojaajana huumausaineiden ja muiden vaarallisten aineiden salakuljetukselta sekä talousrikollisuudelta. 27 Tullilaitoksen viestintästrategia, Tullihallituksen julkaisu
26 Tullin viestintästrategiassa määritetään lisäksi viestinnän periaatteet, viestinnän merkitys ja kohderyhmät, viestinnän vastuut, toimenpideohjeet sisäiseen ja ulkoiseen viestintään, kriisiviestintä sekä seuranta ja palaute. Tullihallituksen viestintä laatii vuosittain viestintäsuunnitelman, joka päivitetään riittävän usein. Osastoilta ja yksiköiltä saatavien tietojen perusteella suunnitelmaan sisällytetään tiedot viestinnän sisällöstä, ajoituksesta, keinoista, sidosryhmistä, kustannuksista ja seurannasta. Myös hankkeiden ja projektien suunnittelun osaksi on sisällytettävä niitä koskeva viestintä ja sen suunnittelu. Tässä on onnistuttu erityisesti tietojärjestelmäprojektien yhteydessä. Viestinnän kohderyhmänä ovat kaikki tullilaiset ja kaikki Tullin sidosryhmät (päättäjät ja yhteistyökumppanit, asiakkaat, joukkoviestimet ja kansainväliset yhteistyötahot). Jokaisen kohderyhmän osalta on määritetty perusviestit eli asiat, joista halutaan aktiivisesti viestiä sekä niihin liittyvät keinot. Jokainen tullilainen vastaa päivittäisiä työtehtäviä koskevasta viestinnästä, oman yksikön tai tiimin työn sujumista koskevasta viestinnästä sekä laajemman toiminnan kannalta tärkeän tiedon välittämisestä omalle esimiehelleen. Esimiehillä on suurin vastuu viestinnän onnistumisesta. Sisäisen viestinnän kanavina käytetään tullin viestintäverkostoa, piirien sisäisiä lehtiä, kuudesti vuodessa ilmestyvää tullihallituksen henkilöstölehteä (Tuhti), kaksi kertaa kuukaudessa ilmestyvää pikatiedotetta (Pikis), intranetia, sähköpostia, neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Tullin asiakaslehteä (Tulliviesti), tullihallituksen tiedotuksia, työntekijän oppaita, lehdistökatsausta ja sisäistä puhelinluetteloa. Viestintäverkosto kokoontuu kymmenisen kertaa vuodessa. Tilaisuuksissa suunnitellaan tulevat viestinnän tarpeet. Kaikkien yksiköiden päälliköt ovat mukana. Tullin lehdet, valtakunnalliset ja piirien omat, painetaan Tullin omassa painossa. Verkkopalvelut ovat uudistuksen alla, samoin asiakaslehti. Kaikki tullilaiset suorittavat Tullin ammatillisen peruskoulutuksen. Opetussuunnitelmaan sisältyy viestintä tullikuvan luojana sekä sisäisen ja ulkoisen koulutuksen kanavat, välineet ja muut keinot. Opetukseen kuuluu lähipäiviä ja etäopiskelua verkossa. Lisäksi viestinnän ajankohtaisaiheita käsitellään sopivissa yhteyksissä jatko- ja täydennyskoulutuksessa sekä viestintäpäivillä. Julkisuudessa esiintyville virkamiehille annetaan esiintymiskoulutusta. Ulkoisen viestinnän kanavia ovat asiakaslehti Tulliviesti, Tullihallituksen tiedotteet, asiakastiedotteet, käsikirjat, verkossa julkaistavat tilastot, esitteet, 23
27 julisteet, video-ohjelmat, vuosikertomus, asiantuntijakirjoitukset, oikaisut ja vastineet, ilmoitukset ja mainokset, lomakkeet, Tullin Internet-sivut, ekstranet, tiedotustilaisuudet, taustatietotilaisuudet, esiintymiset tiedotusvälineissä, luennot ja muut esiintymiset, puhelinpalvelu, messut ja näyttelyt, Tullimuseo, mainos- ja liikelahjat, sekä tullin ilme. Neuvontapuhelin palvelee kansalaisia, toimittajia ja Tullin omaa väkeä. Tullihallituksen viestinnässä työskentelee 11 henkilöä. Esimerkiksi sisäisillä ja ulkoisilla lehdillä on omat toimitussihteerit. Tullilla on myös omia kielenkääntäjiä. Viestintäjohtaja kuuluu johtoryhmään. Toimintamäärärahat ovat riittävät. Esimerkiksi liikelahjoihin käytetään vuosittain yli euroa. Jokaisessa viidessä tullipiirissä on 1 2 tiedottajaa. Yhdellä piirillä on lisäksi oma valokuvaaja. Piirien tiedottajien on informoitava tulevista tapahtumista Tullihallituksen viestintää Puolustusvoimat Puolustusvoimien viestinnän päämääränä 28 on tukea organisaation strategisten tavoitteiden toteutumista, kuten maanpuolustustahdon ylläpitämistä ja vahvistamista sekä puolustuskyvyn kansallista ja kansainvälistä uskottavuutta. Viestintä on strategisen johtamisen väline. Sen tehtävänä on myös antaa kansalaisille totuudenmukaiset ja riittävät tiedot puolustusvoimien toiminnasta ja tavoitteista. Puolustusvoimien viestinnän painopistealueet tukevat lakisääteisten tehtävien ja puolustusvoimille määriteltyjen ydinprosessien toteuttamista. Tämän perusteella viestinnän painopistealueita ovat 1. Kansallinen puolustus tahto: perinteet, vapaaehtoinen maanpuolustustyö, maanpuolustustiedotus taito: yleinen asevelvollisuus, varusmiehet, reserviläiset, palkattu henkilökunta väline: alueellinen puolustus, maavoimat, merivoimat, ilmavoimat 2. Tuki yhteiskunnalle ja yhteiskunnalta viranomaisyhteistyö: aluevalvonta, virka-apu, muu yhteistoiminta kansalaiskasvatus: koulutus, liikuntakasvatus, terveyskasvatus yhteiskuntavastuu: kokonaismaanpuolustus, toimintatavat, toimintaympäristö 3. Kansainvälinen toiminta 28 Puolustusvoimien viestintästrategia, Pääesikunnan viestintäosaston julkaisu
28 kansainvälinen yhteensopivuus: toimintatavat, välineet, osaaminen kriisinhallintaoperaatiot tuki kansalliselle puolustukselle: toimintatavat, välineet, osaaminen. Viestinnän sisältö ilmentää puolustusvoimien arvoja, kuten suomalaisuutta, uskottavuutta ja kehityshakuisuutta. Viestintä suunnitellaan puolustusvoimien arvoihin sopivaksi. Poikkeusoloissa viestinnän painopistealueet määritetään erikseen kulloisenkin tilanteen mukaisesti. Puolustusvoimien tiedotuksen teemat tukevat operatiivisia tavoitteita ja valtioneuvoston viestinnälle asettamia päämääriä. Kulloisenkin teeman tai teemat ratkaisee puolustusvoimain komentaja. Viestinnän on oltava aktiivista ja palvelevaa, oikea-aikaista ja luotettavaa. Sen tulee lähteä vastaanottajan tarpeista, oikeuksista ja eduista. Toimiva sisäinen viestintä luo edellytykset onnistuneelle ulkoiselle viestinnälle. Maanpuolustustahdon kehittymisen ja ylläpidon kannalta on tärkeää, että puolustusvoimien oma henkilökunta ja asevelvolliset otetaan erityisesti huomioon puolustusvoimien viestinnässä. Viestinnän kokonaisuus voidaan jakaa osa-alueisiin, joita ovat toimintojen tukeminen, kiinnittäminen, tiedottaminen ja maineenhallinta. Viestintä on erityisesti johtamistoimintaan kytkeytyvää ja sitä tehostavaa toimintaa. Viestinnän ja johtamisen suhde korostaa esimiesten vastuuta viestinnän kokonaiskentän hallinnasta sekä edellyttää avointa keskusteluyhteyttä viestintäorganisaation ja ylimmän johdon välillä. Tätä tukee viestintäorganisaation sijoittaminen suoraan johdon alaisuuteen ja sen osallistuminen johtoryhmän työskentelyyn. Viestintäorganisaation asiantuntemusta käytetään jo asioiden valmisteluvaiheessa esittämään viestintään liittyviä näkökulmia ja tukemaan viestinnän suunnittelua. Viestintä sisällytetään kaikkiin julkisiin toimintasuunnitelmiin niiden toteuttamista ja vaikutusta edistävänä tekijänä. Kaikista merkittävistä hankkeista, projekteista ja tapahtumista laaditaan joko erillinen tai muuhun toimintasuunnitelmaan liittyvä viestintäsuunnitelma. Puolustusvoimien viestintästrategian mukaan viestintään on varattava riittävät resurssit. Keskeisimpiä resursseja ovat osaava henkilöstö, selkeä ohjaus, ajanmukaiset työskentelyvälineet sekä toiminnassa tarvittava aika ja taloudelliset voimavarat. 25
29 Viestintä kuuluu jokaisen virkamiehen perustehtäviin ja se on korostetusti muun muassa työilmapiiriin vaikuttavaa palvelutoimintaa. Kaikkien virkamiesten viestintävastuuseen kuuluu laajan itseohjautuvuuden ja oma-aloitteisuuden vaatimus. Asioista on viestittävä ennakoivasti ja avoimesti. Tietoa on etsittävä ja annettava aktiivisesti. Poikkeusoloissa korostuu puolustusvoimien viestintäorganisaation ja operatiivisen alan yhteistoiminta. Viestinnän suunnittelu on osa operaatioiden suunnittelua. Ennakointia ja tavoitteellista viestintää tukevan tutkimustoiminnan merkitys kasvaa. Viestintäorganisaation perustehtävä on johdon tukeminen tuottamalla viestinnän asiantuntijapalveluita. Esimerkiksi Pääesikunnan viestintäosasto tuottaa puolustusvoimain komentajan ja Pääesikunnan tarvitsemat viestinnän asiantuntijapalvelut, joita ovat muun muassa keskitetty ulkoinen ja sisäinen tiedottaminen sekä asian omistajien itse hoitaman tiedotustoiminnan tukeminen puolustusvoimien maineeseen merkittävästi vaikuttavien toimenpiteiden koordinoiminen tiedotusalan kehittymisen ja tarpeiden seuranta sekä yhteyksien ylläpito viestintäalan toimijoihin tiedotus- ja suhdetoimintamateriaalin sekä puolustusvoimien visuaalisen ilmeen tuottaminen viestintäkampanjoiden ja suhdetoimintatapahtumien ohjaaminen ja toteuttaminen sekä asian omistajien vastuulla olevan suhdetoiminnan tukeminen tiedotustoiminnan luotaus (seuranta ja analyysi) tiedotustoiminnan ja sotilaallisten operaatioiden yhteensovittaminen sotilasmusiikin käyttö viestinnän välineenä ja tukena sekä viestinnän koulutus. Pääesikunnan viestintäosastolla työskentelee 20 henkilöä. Osastolla palvelee lisäksi noin 20 varusmiestä. Viestinnän vuosibudjetti on noin miljoona euroa. Puolustusvoimien viestintäjohtaja on johtoryhmän jäsen. Puolustushaaroilla eli maa-, meri- ja ilmavoimilla on omat viestintäorganisaatiot, joita johtaa tiedotuspäällikkö. Tämän lisäksi sotilaslääneissä ja joukko-osastoissa on pää- tai sivutoimiset tiedottajat. Puolustusvoimien viestinnästä on tehty itsearviointi 29 samaan tapaan kuin poliisissa. Arviointi tehtiin kaksi vuotta uuden viestintästrategian käyttöönoton 29 Puolustusvoimien Visa-pikatesti, kysely puolustusvoimien viestintäalan neuvottelupäivillä
30 jälkeen. Sen tekemiseen osallistuivat puolustusvoimien tiedottajat organisaation eri tasoilta. Itsearvioinnin perusteella puolustusvoimien uuden viestintästrategian aseman, merkityksen ja kytkeytymisen vuosisuunnitteluun on koettu olevan hyvin hoidossa. Myös viestinnän operatiiviset kokonaisuudet vastuista resursseihin ja toteutuksesta julkisen keskustelun seurantaan koetaan olevan hoidossa paremmin kuin poliisissa. Viestinnän kehittämisen sekä seurannan ja arvioinnin osalta tilanne on sama kuin poliisissa. Niihin ei ole pystytty keskittymään riittävästi. Kuva 4. Puolustusvoimien itsearvio osoittaa, että uuden viestintästrategian myötä viestinnän asema ja merkitys organisaatiossa on ymmärretty paremmin. Poliisissa 11 kohtaa oli punaisella. Joukkoviestimien toimittajien mielestä puolustusvoimien viestintä toimii poliisia selkeästi paremmin. 30 Ajankohtaisuudessa poliisi sai puolustusvoimia paremman arvion. Sen johdon mukana olosta ja yhteyshenkilöiden tavoitettavuudesta poliisi sai merkittävästi heikommat arviot. Poliisin tunnettuus, julkisuusstrategia ja yhteisökuva olivat kuitenkin puolustusvoimia parempia. Poliisi on avoimempi ja vuorovaikutteisempi kuin puolustusvoimat Norjan poliisi Norjan poliisi on viimeisen vuoden ajan kehittänyt uutta viestintästrategiaa. Sen painopiste on muutoksessa. Poliisi haluaa kehittyä sekä ulkoisessa että sisäisessä viestinnässä. Tavoitteena on kehittää tapoja, joilla viestitään sisäisesti ja ulkoisesti, ei sitä, mistä viestitään. 30 Mediabarometri 2006, Infor Consulting Oy 27
MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia
MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin
LisätiedotPuolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS
Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Sisällysluettelo 1 Viestinnän strateginen rooli 2 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot
LisätiedotPuolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA
PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA 1 Sisällysluettelo Viestinnän strateginen rooli...1 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot...1
LisätiedotJyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset
Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,
LisätiedotPelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa
Pelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa Pelastustoimen viestintäfoorumi 27.8.2018, Helsinki tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto vt. viestintäjohtaja Milla Meretniemi, sisäministeriö pelastusjohtaja
LisätiedotPelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta
Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta Pelastustoimen viestintä 2020 -työpaja 27.11.2017, Kuopio Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotVIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5
VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...
LisätiedotHelsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)
Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan
LisätiedotValtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.
LisätiedotTiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA 2015
1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään
LisätiedotItä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia
VIESTINTÄSTRATEGIA 16.4.2010 Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta Viestintästrategia Suvantokatu 6, 80100 Joensuu 050 341 6346 PL 1627 (Yliopistonranta 3), 70211 KUOPIO 044 576 8419 PL 86 (Kuninkaankartanonkatu
LisätiedotVIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta
VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana
LisätiedotTavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.
ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman
LisätiedotViestintä- strategia
Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.
LisätiedotLiite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet
Liite nro 1 Hallitus 11.3.2019 Viestinnän yleiset periaatteet Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1/4 Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1. Viestintäämme määrittää asukkaiden oikeus saada tietoa
LisätiedotVIESTINTÄ VIRANOMAISTOIMINNASSA
VIESTINTÄ VIRANOMAISTOIMINNASSA 6.9.2017 Poliisin hyviä viestintäkäytäntöjä Olavi Palmumäki, ylikonstaapeli Itä-Uudenmaan poliisilaitos POLIISIN VIESTINTÄMÄÄRÄYS 1.6.2015-31.12.2018 Suomen perustuslaki
LisätiedotAvoimesti ja yhdessä. Oma Hämeen viestintäsuunnitelma päivitetty, hyväksytty / VATE
Avoimesti ja yhdessä Oma Hämeen viestintäsuunnitelma 2016 2019 päivitetty, hyväksytty 24.11.2017 / VATE Sisältö 1. Viestintä maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun tukena... 2 2. Viestinnän tavoitteet
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote Viestintästrategia- ja suunnitelma Viestinnän lähtökohdat Tilanne: epätietoisuus sote-uudistuksen etenemisestä, päätöksenteon
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotAjankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö
Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan
LisätiedotEtelä-Savon maakunta- ja sote-uudistus
Etelä-Savon maakunta- ja sote-uudistus Uudistuksen organisaatio Laaja ohjausryhmä Henkilöstö ryhmä Talous ryhmä Työvaliokunta Kunnallisasiain työryhmä Konsernipalvelut Tilahallinto ryhmä Tietohallinto
LisätiedotViestintäsuunnitelma 2009
Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotTilaliikelaitos TILALIIKELAITOKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA
TILALIIKELAITOKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA 22.11.2017 1 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Tilaliikelaitoksen strategia... 2 3. Viestinnän pääpainopisteet... 2 4. Viestinnän tavoitteet... 2 5. Kriisiviestintä...
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.
Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain
Lisätiedot1. Johtaminen ja riskienhallinta 2. Toiminnan jatkuvuuden hallinta 3. Turvallisuus kehittämisessä 4. Turvallisuuden ylläpito 5. Seuranta ja arviointi
Nimeämispyyntö 1 (2) VM/2155/00.01.00.01/2016 Liite 1 Liite 2 25.01.2017 Julkinen JulkICT Kimmo Rousku Nimeämispyyntö Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmän sihteeristöön (VAHTIsihteeristö)
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotLaukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA
Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5
LisätiedotKriisiviestintäohjeen päivitys
INHIMILLISESTI AMMATILLISESTI LUOTETTAVASTI Kriisiviestintäohjeen päivitys Suunnittelija (viestintä, maakuntauudistus) Johanna Franzén Etelä-Karjalan pelastuslaitos Edellytykset hyvin toimivalle kriisiviestinnälle
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotTervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan!
Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Mitä, miksi ja kenelle? Tukee ja lisää viestinnän osaamista Tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia yliopiston viestinnän eri osa-alueisiin Jotta viestintä
LisätiedotPeruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015
Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015 Yhtymähallitus 13.12.2013 Liite 156
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotVälitön viestintä vaikuttaa. Sisäministeriön viestinnän linjaukset
Välitön viestintä vaikuttaa. Sisäministeriön viestinnän linjaukset 2016 2017 Viestinnän 7 linjausta 1 2 3 Viestintä tukee sisäministeriön ydintoimintaa ja erityisesti sisäisen turvallisuuden strategian
LisätiedotVARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA
VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen
LisätiedotValtion lupa- ja valvontavirasto (Luova) Perustetaan
Valtion lupa- ja valvontavirasto (Luova) Perustetaan 1.1.2020 Mistä on kyse? 2 3 Työnjako kunta-maakunta-valtio Maakunta- ja sote - uudistuksen myötä Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla,
LisätiedotVinkkejä hankeviestintään
Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen
LisätiedotPoPSTer Viestintäsuunnitelma
PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon
LisätiedotNivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty:
2012 Nivalan kaupungin viestintäohje Karikumpu Nivalan kaupunki Hyväksytty: Sisältö 1. Lainsäädäntö määrittelee tiedotustoiminnan lähtökohdat... 3 2. Tiedottamisen vastuut oltava selkeät... 3 Kaupungin
LisätiedotA B C. Avoimen hallinnon ja LOGO
Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen
LisätiedotEtelä-Savon maakunta- ja sote-uudistus
Etelä-Savon maakunta- ja sote-uudistus Uudistuksen organisaatio Laaja ohjausryhmä Henkilöstö ryhmä Talous ryhmä Työvaliokunta Kunnallisasiain työryhmä Konsernipalvelut Tilahallinto ryhmä Tietohallinto
LisätiedotPIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma
PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4
LisätiedotJOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI
JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA
ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen
LisätiedotTutkimustoiminta Poliisiammattikorkeakoulussa
Tutkimustoiminta Poliisiammattikorkeakoulussa Vesa Muttilainen, tutkimusjohtaja, Polamk Sisäisen turvallisuuden tutkimusseminaari (STTS), 2-3.10.2014 1 Sisältö 1) Organisaatio 2) Tehtävä ja resurssit 3)
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä
LisätiedotTYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN
PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin
LisätiedotOulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus
Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotPOLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen viestintästrategia
Ammatillisen koulutuksen viestintästrategia 11.3.2019 11.3.2019 1 SISÄLLYS Strategian omistajat ja vastuut Viestinnän lähtökohdat Kohderyhmät Linjaukset Arvot Vaikuttavuustavoitteet Tarina Ydinviestit
LisätiedotSPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma
SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS
VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme
LisätiedotPoPSTer Viestintäsuunnitelma
PoPSTer Viestintäsuunnitelma Pvm Mitä tehty Kuka Missä käsitelty 21.3.2016 Suunnitelman luonnos Johanna PoPSTer 19.5.2016 Suunnitelman täydennys ja päivitys Johanna & Kirsi 1.6.2016 poliittinen ohjausryhmä
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotViestinnän periaatteet
Viestinnän periaatteet Uusiutuvat luonnonvarat tunnetuiksi Maa- ja metsätalousministeriö Sisällysluettelo Johdanto Viestinnän tavoitteet Viestinnän toteutus Perusviestit Viestinnän kehittämiskohteet Viestinnän
LisätiedotKruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015
Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma Maaliskuu 2015 Sisältö Viestinnän tavoitteet Kohderyhmät Viestit Sisäinen viestintä Periaatteet Roolit ja vastuut Keinot ja kanavat Ulkoinen viestintä Periaatteet Viestit
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma
Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Käsitelty työvaliokunnassa 28.8.2007 ja ohjausryhmässä 17.9.2007 Laatijat: viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää ja
LisätiedotValmisteluajan viestintä. POPmaakunta
Valmisteluajan viestintä Valtakunnalliset viestinnän periaatteet Maakuntahallinnosta tulee antaa selkeä kuvaus, mikä muuttuu ja miksi. Valmistelun ja toimeenpanon oltava mahdollisimman avointa Asioista
LisätiedotCrohn ja Colitis ry.
Crohn ja Colitis ry www.ibd.fi Strateginen toimintasuunnitelma 2019-2023 #meidänjärjestö 2 IBD lukuina MAAILMASSA IBD:tä SAIRASTAVIA YLI 10 MILJOONAA SUOMESSA IBD:tä SAIRASTAVIA 50 000 Toimisto Tampereella
LisätiedotSuomen arktinen strategia
Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu
LisätiedotYlä-Savon SOTE kuntayhtymän. viestintästrategia
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän viestintästrategia 2 (6) Sisällys 1 Viestinnän lähtökohdat ja tehtävät... 3 2 Viestinnän visio... 3 3 Viestinnän missio... 3 4 Viestinnän toimintaperiaatteet... 3 5 Viestinnässä
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotHelena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi)
Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi) Valt. tri (viestintä), Certified Business Coach Pitkä kokemus viestinnän johtotehtävistä, konsultointiapua viestinnän suunnitteluun,
LisätiedotLIIKKUVA POLIISI. SKAL viranomaispäivä 13.11.2012. Kari Rantala Liikkuva poliisi
LIIKKUVA POLIISI SKAL viranomaispäivä 13.11.2012 Kari Rantala Poliisin hallintorakenteen (Pora III) kehittämistä koskevat linjaukset 1. Poliisihallituksen rakenteiden keventäminen 2. Aluehallintovirastojen
LisätiedotVIESTINNÄN PERIAATTEET
VIESTINNÄN PERIAATTEET Lahden kaupunki Kaupunginhallitus 2008 Johdanto 2 Viestinnän tavoitteet 3 Viestinnän visio 2012 3 Lahden kaupungin arvot 3 Viestinnän strategiset päämäärät 4 Perusviestit 4 Lahden
LisätiedotYhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala
Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala 4.10.2018 Hankkeen tausta Valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin
LisätiedotPOLIISIN OPISKELIJA- REKRYTOINTI- STRATEGIA 2017
POLIISIN OPISKELIJA- REKRYTOINTI- STRATEGIA 2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia opiskelijarekrytointiin ovat: Pienenevät
LisätiedotPolvijärven kunnan viestintästrategia Anni Lampinen
Polvijärven kunnan viestintästrategia 19.3.2018 Anni Lampinen Ydinarvomme viestijänä Luottamus Pohjautuu johdonmukaiseen, läpinäkyvään ja avoimeen viestintään. Vastaanottaja voi aina luottaa, että tieto
LisätiedotRovaniemen kaupungin viestintäohjelma
Rovaniemen kaupungin viestintäohjelma 2019 2020 1. Kaupungin viestinnän perustehtävä Rovaniemen kaupungin viestintä on ennakoivaa, avointa, asukaslähtöistä ja vuorovaikutuksellista. Viestinnän tavoitteena
LisätiedotMitä on markkinointiviestintä?
Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää
LisätiedotRiski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin
Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotOMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA Käsitelty ohjausryhmässä Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä.
OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA 2016 2019 Käsitelty ohjausryhmässä 22.11.2016 Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä. Sisältö 1. Viestintä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotItä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen
KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen Pelastusylitarkastaja Kullervo Lehikoinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Pelastustoimi
LisätiedotSASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta
SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotNolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen
Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti
LisätiedotOpintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä
Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot
LisätiedotYhteisöviestinnän johtaminen
Yhteisöviestinnän johtaminen 4. Luotaus, seuranta ja viestinnän toimivuuden arviointi Leif Åberg syyslukukausi 2011 Luennot Yksilötehtävät Pienryhmätyö vko 45 08.11. ensimmäinen luento verkossa 11.11.
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotOsaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa
Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi
LisätiedotTiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari
Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotSYKE - viestintäyksikön erityistilanteiden toimintaohjeet
päivitetty 27.7.2012/kn SYKE - viestintäyksikön erityistilanteiden toimintaohjeet Varautuminen erityistilanneviestintään Erityistilanteen hyvä hoito edellyttää varautumista. Johdon, asiantuntijoiden ja
LisätiedotRaportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen
Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä
LisätiedotTyösuunnitelma. Pelastustoimi ja varautuminen teemaryhmä
Työsuunnitelma Pelastustoimi ja varautuminen teemaryhmä 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Työsuunnitelman sisältö 1. Kokouskäytännöt 2. Teemaryhmän yleiset tehtävät 3. Teemaryhmän tehtävät 4. Valmistelun
LisätiedotMiten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj
Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,
LisätiedotViestintäsuunnitelma 2015
Viestintäsuunnitelma 2015 OAJ Varsinais-Suomen viestintää toteutetaan vuosittaisen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Se noudattaa aina voimassa olevaa OAJ V-S:n viestintästrategian linjauksia. Viestintäsuunnitelma
LisätiedotMaarit Pedak
Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava
LisätiedotSuunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo
Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen Vesa-Pekka Tervo Valmius- ja varautumistehtävien organisoinnin valmisteluryhmä Tehtävät:» laatia ehdotukset yhteiskunnan
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotTeema 1: Tiedonkulku. Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet. Luonnos 1/2019
Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet Luonnos 1/2019 Teema 1: Tiedonkulku Tavoite Toimenpiteet Asukkaat tietävät, mitä Oulussa tapahtuu ja mitä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia
LisätiedotOsallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017
Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017 Maakuntauudistuksella luodaan maahamme nykyaikainen ja kustannustehokas, kaikkia
Lisätiedot