Aluekehitysstrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aluekehitysstrategia 2012 2015"

Transkriptio

1 Aluekehitysstrategia Yhtymähallitus

2 Sisällysluettelo 1. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän kuvaus Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä aluekehityksen tukijana Loimaan ja Vakka-Suomen seudun toimintaympäristöjen kuvaukset Loimaan seutu Loimaan ammatti- ja aikuisopiston toimintaympäristönä Vakka-Suomen seutu Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novidan toimintaympäristönä Yhteiskunnan muutokset ja ammatillinen koulutus Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän aluekehityksen tavoitteet ja toimenpiteet Ammatillisen osaamisen edistäminen Työelämän kehittäminen Yhteiskuntasuhteiden hoitaminen Hyvinvoinnin ja sosiaalisen koheesion edistäminen... 10

3 1. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän kuvaus Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko on muuttunut. Muuttumisprosessin tavoitteena on ollut vähentää koulutuksen järjestäjien määrää, mutta pitää koulutuspaikat ja -yksiköt ennallaan. Tavoitteena on, että hallinnollisten yksiköiden määrä pienenee. Samalla pyrkimyksenä on, että liitokset vahvistaisivat ammatillisten yksiköiden asemaa ja merkitystä työmarkkinoilla syntyi Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, kun Uudenkaupungin kaupunki liittyi Loimaan koulutuskuntayhtymän jäseneksi. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän kunnissa oli yhteensä asukasta, oppilaitosten järjestämisluvissa valtionosuuteen oikeuttavia ns. nuorisoasteen opiskelijapaikkoja 1655 ja oppilaitoksissa on noin 250 henkilökuntaan kuuluvaa. Vuonna 2009 oppisopimuskoulutuksessa oli noin 550 ja muussa aikuiskoulutuksessa 2500 henkilöä. Kuntayhtymällä on kolme oppilaitosta: Liedon ammatti- ja aikuisopisto, Loimaan ammatti- ja aikuisopisto sekä Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novida. Oppisopimustoimintaa hoitavat Loimaan ja Vakka- Suomen oppisopimustoimistot. Niin Loimaan koulutuskuntayhtymällä kuin Uudenkaupungin ammattiopisto Novidalla on ollut omat aluekehitysstrategiansa. Loimaan seutukehitysstrategia on luotu vuosiksi , Uudenkaupungin elinkeinostrategia vuosiksi sekä Vakka-Suomen elinkeinostrategia (KOKO) vuosiksi Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän yhteinen aluekehitysstrategia valmistui huhtikuussa 2011 ja on voimassa vuoteen 2015 asti. 2. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä aluekehityksen tukijana Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän toimintaa linjaavat sille määritellyt toiminta-ajatus ja visio ja niiden pohjalta laaditut strategiset tavoitteet vuosina LSKKY:n toiminta-ajatus Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän tarkoituksena on valtakunnallisen ammattiopistostrategian periaatteiden mukaisesti tukea opiskelijoiden ammatillista kasvua työelämän muuttuviin alueellisiin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Kuntayhtymä turvaa alueellisen koulutuksen monipuolisen saatavuuden, osallistuu yrittäjyyden edistämiseen ja alueelliseen kehittämistoimintaan sekä edistää kestävää kehitystä. 1

4 LSKKY:n visio 2015 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymällä on hyvät edellytykset toteuttaa ammattiopistostrategiaa itsenäisenä koulutuksen järjestäjänä. Kuntayhtymän oppilaitokset tarjoavat kilpailukykyiset koulutus- ja kehittämispalvelut, jotka perustuvat työelämälähtöisiin oppimisympäristöihin, osaavaan henkilöstöön, hyviin kumppanuksiin, toimivaan verkostoyhteistyöhön ja kestävään talouteen. LSKKY:n strategiset tavoitteet Näkökulmat Keskeiset strategiset tavoitteet Ratkaisevat menestystekijät Henkilöstö ja toiminnan uusiutumiskyky Asiakkaat ja yhteistyötahot Ydin- ja tukiprosessit - ammatti-taitoinen ja motivoitunut henkilöstö - opettajat perehtyneet hyvin alansa työelämään ja sen kehitysnäkymiin - työelämän tarpeiden mukainen tutkintoja kurssitarjonta - pysyminen kehityksen eturintamassa - pätevän henkilöstön saanti, onnistunut rekrytointi - ennakointitoiminta laajaa työhallinnon ja työelämän kanssa - oppimisympäristöt soveltuvia koko ikäluokkaa ja elinikäistä oppimista varten - läheinen yhteistyö työelämän kanssa opetuksen toteutuksessa ja opetusvälineiden käytössä -osallistuminen tiiviisti alueen kehittämiseen -ryhmätyöskentelyn, verkostoitumisen ja yhteistyön syventäminen -yhteistyö valmistuneiden työllistämisessä - kokonaisvaltainen toiminnan suunnittelu ja ohjaus - toiminnan arviointijärjestelmä - systemaattinen palautteen kerääminen ja sen tulosten hyödyntäminen - henkilöstön osaaminen - henkilöstön työkyky ja motivaatio - joustavat työajat ja -muodot - koulutustarjonnan uusiutumiskyky - tutkintotiimien innovatiivisuus - johtamisen ja esimiestoiminnan tasokkuus - tilojen ja välineiden ajanmukaisuus - koulutustarjonnan vetovoimaisuus - yhteisten kehittämishankkeiden määrä työelämän, kehittämiskeskuksen ja Turun amk:n kanssa - aikuiskoulutuksen joustavuus ja laatu - asiakaspalautteen kerääminen ja sen hyödyntäminen - oppimisen teho ja laatu - opetusjärjestelyjen joustavuus - koulutuksen osuvuus, asiakastyytyväisyys, valmistuminen ammattiin normiajassa, erityisopetuksen teho - kaksoistutkintojen kehittäminen yhteistyössä lukioiden kanssa - sähköinen toiminnan ohjausjärjestelmän käyttöönotto 2

5 3. Loimaan ja Vakka-Suomen seudun toimintaympäristöjen kuvaukset Loimaan sekä Vakka-Suomen seudut ovat lähtökohdiltaan samankaltaisia. Molemmissa on noin asukasta ja elinkeinorakenne painottuu teollisuuteen ja alkutuotantoon. Koulutuskuntayhtymän jäseniä ovat Aura, Huittinen, Koski Tl, Lieto, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä, Tarvasjoki ja Uusikaupunki. 3.1 Loimaan seutu Loimaan ammatti- ja aikuisopiston toimintaympäristönä Kaikki Loimaan seutukunnan kunnat ovat myös mukana Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen toiminnassa. Kehittämiskeskus on luonut Loimaan seutukunnalle elinkeinopoliittisen strategian, jossa määritetään muun muassa seutukunnan painopistetoimialat. Nämä alat ovat: - maa- ja riistatalous, elintarvikkeiden ja juomien valmistus eli ns. agribisnes - koneiden ja laitteiden valmistus - metallituotteiden valmistus sekä - sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Lisäksi matkailupalvelujen koordinointi säilytetään jatkossakin seudullisen elinkeinotoiminnan erityisosa-alueena ja hyvinvointipalvelut pidetään mukana paikallisen kasvupotentiaalinsa vuoksi. Loimaan seutukunnan elinkeinopoliittinen kehittäminen perustuu pääliikenneväylien mukaiselle kehityskäytävä- ajattelulle. Loimaan koulutuskuntayhtymä on ollut mukana luomassa strategioita osana Loipolis- kehittäjäverkostoa. Elinkeinoelämän muutokseen tulee seutukunnassa vaikuttamaan Tekesin ja laajemminkin ELY-keskusten ja maakunnan liittojen kautta kulkevien tukirahojen väheneminen. Kasvuyrittäjyyden tukeminen tulee luultavasti muuttumaan ensi hallituskaudella. Mahdollisesti verotuksen muutoksella pyritään tukemaan tietointensiivisiä ja nopeasti kehittyviä yrityksiä. Loimaan seutukunnassa konerakennusteknologia on vahvin vientiala ja vahvistuu nykyisestä. Alihankinnan vaatimukset pienyrityksille kasvavat. Tuotteiden laatu- ja määrävaatimukset alihankkijoille kasvavat. Näköpiirissä on, että verkostoitumisen päähankkijan kanssa tulee tiivistyä entisestään ja kasvun takeeksi luodaan pitempiä yhteistyösopimuksia kuin nyt. Maatalous tulee Loimaan seutukunnassa jatkamaan muutosta kohti isompia yksiköitä. Maataloudessa pyritään myös ns. agribusiness- näkökulmaan. Peltojen käyttö myös energiantuotantoon on näköpiirissä, tässä 3

6 maanviljelijät toimivat myös yrittäjinä. Lähiruoka ja sen jalostus tulee olemaan maatalouden yksi kehityssuunta. Lähiruuan tuotteistaminen on tärkeä asia, koska kysyntä näyttää koko ajan kasvavan. Loimaan kaupungin keskuspaikka-asema seutukunnassa tulee vahvistumaan S- ja K-ketjujen isompien kauppaliikkeiden myötä. Samalla liikkeet tuovat piristystä keskuksen kautta laajemmin Loimaan seutukunnalle, kun mukana kasvavat päivittäistavaramyynnin lisäksi esim. auto-, kone- ja kodintekstiilikauppa. Viiden vuoden perspektiivillä elinkeinoelämään yleisesti tullaan liittämään ympäristöajattelu, esim. päästöjen suhteen, tiiviimmin kuin ennen. 3.2 Vakka-Suomen seutu Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novidan toimintaympäristönä Uudenkaupungin ammattiopisto Novida toimii Vakka-Suomen seutukunnassa. Novida sijaitsee Uudessakaupungissa ja huolehtii sen sekä ympäröivän seutukunnan ammatillisesta koulutuksesta. Vakka-Suomen seutukuntaan kuuluvat Uudenkaupungin lisäksi myös Kustavi, Laitila, Taivassalo, Vehmaa sekä Pyhäranta. Liikevaihdoltaan ja työllistävyydeltään suurimpia teollisuuden aloja ovat Vakka-Suomessa mm. kulkuneuvoteollisuus, muiden koneiden ja laitteiden valmistus sekä kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus. Suuret teolliset yritykset odottavat ammatilliselta oppilaitokselta hyvän perusammattitaidon omaavaa uutta työvoimaa ja valmiutta täydennys- ja uudelleenkoulutukseen tuotantosuunnan ja muissa rakenteellisissa muutoksissa. Pk-yritykset odottavat edellä mainitun lisäksi myös aktiivista otetta yrityksen kehittämistyön tukemiseen. Terveys- ja sosiaalipalvelut ovat pääosin julkista palvelua seutukunnassa. Alan työvoiman tarve tulee olemaan erittäin suuri lähivuosina tapahtuvan suurten ikäluokkien eläköitymisen vuoksi. Maa- ja metsätalouden suuret osatoimialat Vakka-Suomessa ovat kasvinviljely ja kotieläintalous. Metsätaloudessa puunkorjuu on ylivoimaisesti merkittävin osa-alue. Kalastusta ja vesiviljelyä harjoitetaan myös maakunnallisesti merkittävästi seutukunnassa. Kaivostoiminnassa on Vakka-Suomessa kysymys kiven louhinnasta, jota harjoitettiin 18 toimipaikassa. Kaupan ala on erittäin voimakkaasti kasvanut ja kestänyt laman hyvin kasvattaen sekä liikevaihtoaan, henkilökuntaansa että toimipaikkojensa lukumäärää. Samoin rakentaminen kesti laman hyvin. Osin laman kestävyys johtui suurista kaupan rakennushankkeista

7 Ammatillisessa koulutuksessa panostetaan tietoisesti yhteistyöhön yritysten kanssa, jotta koulutusta voitaisiin suunnata alueen tarpeita mahdollisimman hyvin vastaaviksi. Vakka-Suomen ammattikoulutuksen tarpeet poikkeavat jonkin verran Loimaan seudun tarpeista. Vakka- Suomessa vientiä harjoittavan teollisuuden painoarvo on poikkeuksellisen suuri. Meriklusteri, perusrakenteinaan satamat ja niihin liittyvät liikenneväylät (laivaväylät, rautatie ja maantieyhteydet), logistiikka ja perinteinen laivanrakennusteollisuus sekä elinvoimainen ja monipuolinen kalatalous, on erittäin merkittävä työmahdollisuuksien ja uuden yritystoiminnan luoja. Klusterin tarpeet heijastuvat myös erityispiirteinä ammatillisessa koulutuksessa. Myös kulkuneuvoklusteri, suurimpana yksittäisenä työllistäjänä Suomessa ainutlaatuinen henkilöautotehdas Uudessakaupungissa, tarvitsee koulutettua työvoimaa myös tulevaisuudessa. Koko liiketoimintaympäristö muuttuu rakenteellisesti kemian- ja elintarvikealan suurteollisuuden ja uuden ympäristöliiketoiminnan ja energiatalouden myötä. Aikuisten uudelleen ja täydennyskoulutustarpeet lisääntyvät. Jatkuvasti kasvavat yritysten toimintaan kohdistuvat vaatimukset ja kiristynyt globaali kilpailu edellyttävät seudulta sen elinkeinorakennetta vastaavaa valmiutta uudelleen ja täydennyskoulutukseen. Lisäksi ammatillisella oppilaitoksella on oltava jatkuvasti valmius uudistaa koulutustarjontaansa yritysten toiminnassa tapahtuvien muutosten edellyttämällä tavalla. Tämä edellyttää opettajien jatkuvaa täydennyskoulutusta ja tiivistä yhteyttä elinkeinoelämää, oppilaitoksen laitekannan ajantasaisuutta ja tilojen tarkoituksenmukaisuutta. Vakka-Suomen seudun tuorein yhteinen elinkeinostrategia on sen KO- KO-ohjelma vuosille Sen mukaan seutukunnan elinkeinotoimen kehittämisen lähtökohtana on nopean omaksujan toimintatapa. Sen pääpiirteet ovat uuden tiedon nopea löytäminen ja omaksuminen sekä siirtäminen alueen yrityksiin niissä sovellettavaksi tai tuotteistettavaksi. Aktiivinen ennakointi muodostaa toiminnan ytimen. Vakka- Suomen KOKO- ohjelmassa kehittäminen perustuu teemavuosiin seuraavasti: 2010 Kulkuneuvo- ja metalliteollisuus sekä meriklusteri 2011 Ympäristöystävälliset energiaratkaisut ja energiateknologiaan liittyvät koneet ja laitteet 2012 Elintarvikeala, maatila- ja kalatalous 2013 Hyvinvointiala Ohjelman keskeinen toimintamalli, tuotekehityksen ja tutkimuksen tulosten siirtäminen yritysten sovellettaviksi ja tuotannollistettaviksi, sopii kaikille valituille toimialoille. Uudenkaupungin kaupungin elinkeinostrategian henki heijastuu myös Novidan aluekehitystoimintaan. Strategian mukaan Uusikaupunki tarjo- 5

8 aa Suomen parhaat yritysyhteistyön edellytykset. tavoitteena on, että yritykset otetaan vastaan ja palvellaan yksilöllisesti ja räätälöidysti kaikissa yrityksen elinkaaren vaiheissa. Asiakas nähdään yhtenä kaupungin elinkeinostrategian toteuttajana ja yhteistyökumppanina. Elinkeinorakenne monipuolistuu kuuntelemalla heikkoja signaaleja ja reagoimalla niihin nopeasti, mikä edellyttää kaikkien osapuolien sitoutumista sekä tarvittaessa valmiutta riskien ottamiseen. Uuteenkaupunkiin houkutellaan erityisesti uusiutuvia energialähteitä käyttäviä ja kehittäviä yrityksiä. Yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan panostamalla sataman, tiestön, rautatien ja tietoliikenneyhteyksien toimivuuteen niin, että ne vahvistavat Uudenkaupungin logistista asemaa. Toimitilojen hankkimisessa avustetaan yrityksiä. Yritys- ja hankerahoitusneuvonta on keskitetty Ukipolis Oy:öön. Ukipolis Oy vastaa myös seudun KOKO-ohjelman toteuttamisesta. Ukipolis Oy:n lisäksi yritysten kehittämiseen liittyviä seudullisia hankkeita toteuttavat oppilaitokset ja kunnat. Kehitystyöhön osallistuvat organisaatioyksiköt, mukaan lukien paikalliset TE-toimistot, kokoontuvat kuukausittain päivittämään tilannetta. Ukipolis Oy:n omistavat seudun kuusi kuntaa, se kuuluu Uudenkaupungin kuntakonserniin, jolla on 75 %:n osake-enemmistö. Alueellinen yhteistyö oppilaitosten ja alueen muiden toimijoiden välillä on tärkeä osa aluekehitysstrategiaa. 4. Yhteiskunnan muutokset ja ammatillinen koulutus Yhteiskunnan muutostrendit vaikuttavat väistämättä myös Loimaan ja Vakka-Suomen seudun ammatillisen koulutuksen kehityksen suuntaan. Koulutusjärjestelmän on tarjottava väestölle ja elinkeinoelämälle valmiuksia sopeutua globalisaation tuomiin muutoksiin ja toisaalta luoda edellytykset sen tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Väestömuutos aiheuttaa merkittäviä muutoksia osaamis- ja kehittämistarpeisiin. Vastaaminen työvoimantarpeen ja tarjonnan väliseen kohtaantoongelmaan ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ovat keskeisiä koulutuspoliittisia haasteita. Tieto- ja viestintäteknologian kehittyminen sekä verkostomainen ja ubiikki yhteiskunta haastavat koulutusjärjestelmät aivan uusien mahdollisuuksien äärelle. 6

9 Globaali yhteiskunta Globalisaatio on mahdollisuus sekä kansallisen että kansainvälisen hyvinvoinnin edistäjänä. Toimialarakenteen muutos on vauhdikasta perinteisen teollisen jalostuksen siirtyessä uusiin teollisuusmaihin ja muuttaessa kansallista elinkeinorakennetta. Globaalissa taloudessa teollisen työn määrä vähenee ja palveluiden ja kaupan alat kasvavat. Kehittynyt informaationvälitys ja työn paikkasidonnaisuuden vähentyminen edesauttavat maailmanlaajuisten markkinoiden muodostumista. Paineet kotimaisen työn uudelleenorganisoinnille ja työn joustoille kasvavat. Yhä enemmän on herätty huomaamaan globaalit ympäristöuhat ja kestävän kehityksen vaarantuminen. Toisaalta uhat ovat myös mahdollisuus uuden ympäristöliiketoiminnan muodossa. Verkostomainen yhteiskunta Kehityksen pääpaino tulee olemaan ihmisissä, heidän välisissä suhteissaan ja kytkeytymisessä verkostoihin. Yksittäisten tietoteknisten ratkaisujen tilalle tulevat kokonaisuuksien hallinta ja prosessien kehittäminen. Tietoyhteiskunta laajenee verkostoyhteiskunnaksi. Kehitetään sosiaalisia innovaatioita, sosiaalisia medioita, uusia tapoja elää ja kommunikoida. Työpaikoilla työskentelevät verkostoituneina uuden luojat ja ratkaisijat, osaamisen soveltajat ja toteuttajat. Osaamistason nousu tekee mahdolliseksi ammattiryhmien rajojen hämärtymisen. Uuden luominen perustuu osaamisen jakamiseen, yhdessä kehittämiseen ja oppimiseen. Uusi teknologia tekee mahdolliseksi uudet oppimisratkaisut, jossa sulautettu ICT-teknologia tukee oppimista vuorovaikutteisesti työssä, vapaaajalla ja koulutuksessa. Osaamisen ympärille syntyy nykyistä merkittävämpi kansainvälinen markkina, jossa oppilaitosten pitää pystyä toimimaan kilpailukykyisesti. Oppilaitosten on pakko verkottua alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti ja tehokkaat oppimisympäristöt muodostuvat verkostokumppanien avulla. Ubiikki yhteiskunta Ubiikkiyhteiskunnassa tietoteknologiat sulautuvat saumattomaksi osaksi elämää. Teknologia on entistä enemmän sulautunut ympäristöömme eikä sitä välttämättä huomaa. Tieto- ja viestintäteknologia kuuluu tulevaisuuden avainteknologioihin, joita sen lisäksi ovat bio-, nano-, materiaali- ja ympäristöteknologiat. Ne tekevät mahdollisiksi sellaisia asioita, joita nyt on vaikea tai jopa mahdoton kuvitella. Avainteknologiat edistävät kasvua ja hyvinvointia, niiden myötä korostuvat vuorovaikutteisuus ja toiminnallisuus, niiden kanssa eletään, ei vain käytetä niitä. Toisaalta asiakkaiden tarpeisiin räätälöinti kasvaa aivan uusiin mittoihin, asiakas voi 7

10 esimerkiksi itse viimeistellä tuotteen tai palvelun itselle sopivaksi tietoverkkojen ja digitalisoinnin avulla. 5. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän aluekehityksen tavoitteet ja toimenpiteet Koulutuskuntayhtymän aluekehityksen tavoitteena on osaavan työvoiman alueellinen ja alakohtainen saatavuus. Yhteiskunnan globaalien muutosten lisäksi haastetta aluekehitystyölle asettavat muun muassa väestön ikärakenteessa ja ammattien rakenteessa tapahtuvat muutokset. Ammatillinen koulutus vaikuttaa alueensa kehitykseen edistämällä ammatillista osaamista, kehittämällä työelämää, hoitamalla yhteiskuntasuhteita ja huolehtimalla sosiaalisen koheesion ja hyvinvoinnin edistämisestä. 5.1 Ammatillisen osaamisen edistäminen Oppisopimuskoulutuksen alueellinen kohdentaminen Kehitetään paikallisesti hallinnoitua oppisopimuskoulutusta palvelemaan alueellista elinkeino- ja työelämää. Opiskelijoiden työssäoppimisen ja opettajien työelämäjaksojen kehittäminen Muodostetaan työelämän kanssa yhteisiä oppimisympäristöjä sekä opiskelijoita että opettajia varten. Lisätään opettajien työelämälle tehtyjä kehittämishankkeita ja työpaikkaohjaajien koulutusta. Alueelliseen ennakointityöhön osallistuminen Kansainvälistymisen edistäminen. Osallistutaan organisoituun alueelliseen ennakointityöhön tulevien osaamis- ja työvoimatarpeiden selvittämiseksi. Otetaan huomioon erityisesti nousevien ja kehittyvien toimialojen tarpeet ja kuunnellaan tarkkaan elinkeinoelämästä tulevia signaaleja. Kehitetään henkilöstön ja opiskelijoiden kansainvälistä vaihtoa ja hankitaan kansainvälisiä työssäoppimispaikkoja. Osallistutaan yritysten kansainvälisiin hankkeisiin. 8

11 5.2 Työelämän kehittäminen TYKE-tehtävän vahvistaminen Kumppanuuksien rakentaminen Hanketoimintaan osallistuminen Uuden yritystoiminnan edistäminen Työelämän kehittämistehtävää toteutetaan suunnitelmallisesti yhteistyössä Varsinais-Suomen muiden ammatillisten oppilaitosten kanssa. Tarkoituksena on löytää sellaisia kehittämiskohteita, joista alueen elinkeinoelämä hyötyy parhaiten. Oppilaitokset laativat yrityksille ja työpaikoille pitkäaikaisia koulutus- ja kehittämissuunnitelmia henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Osallistutaan ja hallinnoidaan alueellisia ja paikallisia kehittämishankkeita, joilla tähdätään osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen. On laadittu hankestrategia. Yritystoimintaan liittyvää opetusta on kaikessa tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa. Tavoitteena realistinen kuva yritystoiminnasta ja sen merkityksestä. Annetaan räätälöityä yrityskoulutusta yrittäjille ja sellaisiksi aikoville. 5.3 Yhteiskuntasuhteiden hoitaminen Kuntayhtymän yhteistyöelimien toiminnan kehittäminen Tulosalueiden johtokunnat, alakohtaiset ammatilliset neuvottelukunnat, ja ammattiosaamisen näyttöjen toimielimet muodostavat oppilaitosten ja työelämän organisoidun yhteistyön rungon. Niiden toimintaa kehitetään jatkuvasti, jotta saataisiin selville työelämän heikotkin signaalit. Em. tahot kutsutaan mukaan opetuksen toteutussuunnitelmien laadintaan. Yhteistyön kehittäminen seudullisten kehittämisorganisaatioiden kanssa Osallistutaan seudulliseen kehittämistyöhön ao. organisaatioiden kanssa mm. osallistumalla kuntien elinkeinopoliittisten ohjelmien ja seutustrategioiden laatimiseen. 9

12 5.4 Hyvinvoinnin ja sosiaalisen koheesion edistäminen Hanketoimintaan osallistuminen Työelämään kiinnittymisen tukeminen Osallistutaan ja hallinnoidaan alueellisia kehittämishankkeita, joilla tähdätään syrjäytymisen ehkäisyyn ja muuhun sosiaalisen koheesion edistämiseen sekä hyvinvoinnin lisäämiseen laaditun hankestrategian mukaisesti. Tuetaan valmistuvien työllistymistä, kannustetaan opiskelijoita omasta työhyvinvoinnista ja -kyvystä huolehtimiseen sekä kannustetaan yrittäjyyteen esimerkiksi kesäyrittäjyyden ja opiskelijoiden muodostamien osuuskuntien kautta tukemalla tätä toimintaa lisäkoulutuksen ja opastuksen avulla sekä antamalla tiloja käyttöön edullisesti. Yhteistyössä muiden kehittämisorganisaatioiden kanssa pidetään yllä erityisesti nuorille tarkoitettua nuorten yrityshautomoa. LSKKY:n aluekehitysstrategian tavoitteisiin pyritään huomioimalla tulosalueiden toimintaympäristön erilaisuus ja ominaispiirteet, yhteiskunnan muutoksen kehitystrendit, sekä tämän hetken ja tulevaisuuden keinot. 10

Laatustrategia. Yhtymähallitus 17.1.2012

Laatustrategia. Yhtymähallitus 17.1.2012 Laatustrategia Yhtymähallitus 17.1.2012 voimaan 1.2.2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto...1 2. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä...1 2.1. Toiminta-ajatus...1 2.2. Arvot...1 2.3. Visio 2015...1 2.4. Tuloskortti...2

Lisätiedot

Aikuiskoulutusstrategia

Aikuiskoulutusstrategia Aikuiskoulutusstrategia Yhtymähallitus 28.2.2012 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä... 3 2.1. Toiminta-ajatus... 3 2.2. Arvot... 3 2.3. Visio 2015... 3 2.4 Tuloskortti...

Lisätiedot

Pedagoginen strategia

Pedagoginen strategia Pedagoginen strategia Yhtymähallitus 28.2.2012 1 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä... 3 2.1. Toiminta-ajatus... 3 2.2. Arvot... 3 2.3. Visio

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Loimaan ammatti- ja aikuisopisto, Myllykyläntien yksikkö, Loimaa

Loimaan ammatti- ja aikuisopisto, Myllykyläntien yksikkö, Loimaa LOIMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI / NOVIDA - LIITOSNEUVOTTELUT VALMISTELUTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika 8.9.2010 klo 12.15 15.15 Paikka Loimaan ammatti- ja aikuisopisto, Myllykyläntien yksikkö,

Lisätiedot

Markkinointi- ja viestintästrategia 2012 2015

Markkinointi- ja viestintästrategia 2012 2015 Markkinointi- ja viestintästrategia 2012 2015 Yhtymähallitus 20.12.2011 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä... 1 2.1. Toiminta-ajatus... 1 2.2. Arvot... 1 2.3. Visio

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

SUUNTA ETEENPÄIN. Ammatillista koulutusta nuorille, aikuisille ja työelämälle Satakunnassa ja Vakka-Suomessa TOIMINTA-AJATUS

SUUNTA ETEENPÄIN. Ammatillista koulutusta nuorille, aikuisille ja työelämälle Satakunnassa ja Vakka-Suomessa TOIMINTA-AJATUS Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan strategia 2014 2017 SUUNTA ETEENPÄIN Ammatillista koulutusta nuorille, aikuisille ja työelämälle Satakunnassa ja Vakka-Suomessa TOIMINTA-AJATUS Monialaisena koulutuksen

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011 Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Mika Tammilehto 12.5.2011 Ammattikoulutus myrskyn silmässä? Osaamistarpeet muuttuvat mikä muuttuu, miten ja millä aikajänteellä? uusien teknologioiden

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä OSAO:ssa Kehittämis- ja palvelutehtävä liittyy aluestrategioihin (Pohjois- Pohjanmaan), järjestäjän

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Livia Peimarin koulutuskuntayhtymä Maaseutuopisto Paimio Maaseutuopisto Tuorla Sosiaali- ja terveysopisto Kalatalous- ja ympäristöopisto Maaseutuopiston toimipaikat Tuorla, Kaarina Paimio

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Kansainvälisen toiminnan strategia 2012-2015

Kansainvälisen toiminnan strategia 2012-2015 SOUTHWEST FINLAND MUNICIPAL EDUCATION AND TRAINING CONSORTIUM SYDVÄST FINLANDS KOMMUNAL KONSORTIUM FÖR UTBILDNING SÜDWEST FINNLANDS MUNIZIPALITÄT VERBUND FÜR AUSBILDUNG Kansainvälisen toiminnan strategia

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 TEM, Työmarkkinaneuvos Teija Felt Tulevaisuuskatsaus, TEM 2010 Kohotetaan työvoiman osaamista seuraavilla toimilla: Sisällytetään elinikäisen

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT 12.2.2015 Hannu Korhonen BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta 1 Keski-Suomen strategia: Biotalous toimii Keski-Suomen

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky ja Terveys ja hoitoala

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic

22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic Työllisyyden nostotalkoot t t Keski-Suomessa 22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic 1 Visiomme Menestyvän yrittäjyyden, laadukkaan koulutuksen, kehittyvän työelämän mahdollisuuksia tarjoava Lounais-Pirkanmaa

Lisätiedot

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän merkitys yrityksille Hotel Arthur 30.3.2010 Suomen Yrittäjät johtaja Martti Pallari

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Oulun AmKesu aluetilaisuus, OSAO Kaukovainion yksikkö tekniikka, 30.9.2014 Kari Nyyssölä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Alueelliset suunnitelmat

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32 1(5) Strategia 2016-2019 Hyväksytty yv 25.11.2015 32 2(5) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti.

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Haasteita ja kokemuksia

Haasteita ja kokemuksia Haasteita ja kokemuksia alueellisesta ennakoinnista Ennakointiseminaari 2011 Luova tulevaisuus 30. - 31.8.2011 Tulosaluejohtaja Seija Mattila Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut 1 TAIn ennakointihanke

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012 22.10.2012 31.12.2013 OPH:n rahoittama hanke Hankekoodi J322 Hanketta koordinoi KAO, Kainuun ammattiopisto KSAK, Koillis-Suomen aikuiskoulutus Oy, Kuusamo JEDU, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä OAKK,

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot