Aluekehitysstrategia

Transkriptio

1 Aluekehitysstrategia Yhtymähallitus

2 Sisällysluettelo 1. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän kuvaus Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä aluekehityksen tukijana Loimaan ja Vakka-Suomen seudun toimintaympäristöjen kuvaukset Loimaan seutu Loimaan ammatti- ja aikuisopiston toimintaympäristönä Vakka-Suomen seutu Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novidan toimintaympäristönä Yhteiskunnan muutokset ja ammatillinen koulutus Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän aluekehityksen tavoitteet ja toimenpiteet Ammatillisen osaamisen edistäminen Työelämän kehittäminen Yhteiskuntasuhteiden hoitaminen Hyvinvoinnin ja sosiaalisen koheesion edistäminen... 10

3 1. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän kuvaus Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko on muuttunut. Muuttumisprosessin tavoitteena on ollut vähentää koulutuksen järjestäjien määrää, mutta pitää koulutuspaikat ja -yksiköt ennallaan. Tavoitteena on, että hallinnollisten yksiköiden määrä pienenee. Samalla pyrkimyksenä on, että liitokset vahvistaisivat ammatillisten yksiköiden asemaa ja merkitystä työmarkkinoilla syntyi Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, kun Uudenkaupungin kaupunki liittyi Loimaan koulutuskuntayhtymän jäseneksi. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän kunnissa oli yhteensä asukasta, oppilaitosten järjestämisluvissa valtionosuuteen oikeuttavia ns. nuorisoasteen opiskelijapaikkoja 1655 ja oppilaitoksissa on noin 250 henkilökuntaan kuuluvaa. Vuonna 2009 oppisopimuskoulutuksessa oli noin 550 ja muussa aikuiskoulutuksessa 2500 henkilöä. Kuntayhtymällä on kolme oppilaitosta: Liedon ammatti- ja aikuisopisto, Loimaan ammatti- ja aikuisopisto sekä Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novida. Oppisopimustoimintaa hoitavat Loimaan ja Vakka- Suomen oppisopimustoimistot. Niin Loimaan koulutuskuntayhtymällä kuin Uudenkaupungin ammattiopisto Novidalla on ollut omat aluekehitysstrategiansa. Loimaan seutukehitysstrategia on luotu vuosiksi , Uudenkaupungin elinkeinostrategia vuosiksi sekä Vakka-Suomen elinkeinostrategia (KOKO) vuosiksi Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän yhteinen aluekehitysstrategia valmistui huhtikuussa 2011 ja on voimassa vuoteen 2015 asti. 2. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä aluekehityksen tukijana Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän toimintaa linjaavat sille määritellyt toiminta-ajatus ja visio ja niiden pohjalta laaditut strategiset tavoitteet vuosina LSKKY:n toiminta-ajatus Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän tarkoituksena on valtakunnallisen ammattiopistostrategian periaatteiden mukaisesti tukea opiskelijoiden ammatillista kasvua työelämän muuttuviin alueellisiin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Kuntayhtymä turvaa alueellisen koulutuksen monipuolisen saatavuuden, osallistuu yrittäjyyden edistämiseen ja alueelliseen kehittämistoimintaan sekä edistää kestävää kehitystä. 1

4 LSKKY:n visio 2015 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymällä on hyvät edellytykset toteuttaa ammattiopistostrategiaa itsenäisenä koulutuksen järjestäjänä. Kuntayhtymän oppilaitokset tarjoavat kilpailukykyiset koulutus- ja kehittämispalvelut, jotka perustuvat työelämälähtöisiin oppimisympäristöihin, osaavaan henkilöstöön, hyviin kumppanuksiin, toimivaan verkostoyhteistyöhön ja kestävään talouteen. LSKKY:n strategiset tavoitteet Näkökulmat Keskeiset strategiset tavoitteet Ratkaisevat menestystekijät Henkilöstö ja toiminnan uusiutumiskyky Asiakkaat ja yhteistyötahot Ydin- ja tukiprosessit - ammatti-taitoinen ja motivoitunut henkilöstö - opettajat perehtyneet hyvin alansa työelämään ja sen kehitysnäkymiin - työelämän tarpeiden mukainen tutkintoja kurssitarjonta - pysyminen kehityksen eturintamassa - pätevän henkilöstön saanti, onnistunut rekrytointi - ennakointitoiminta laajaa työhallinnon ja työelämän kanssa - oppimisympäristöt soveltuvia koko ikäluokkaa ja elinikäistä oppimista varten - läheinen yhteistyö työelämän kanssa opetuksen toteutuksessa ja opetusvälineiden käytössä -osallistuminen tiiviisti alueen kehittämiseen -ryhmätyöskentelyn, verkostoitumisen ja yhteistyön syventäminen -yhteistyö valmistuneiden työllistämisessä - kokonaisvaltainen toiminnan suunnittelu ja ohjaus - toiminnan arviointijärjestelmä - systemaattinen palautteen kerääminen ja sen tulosten hyödyntäminen - henkilöstön osaaminen - henkilöstön työkyky ja motivaatio - joustavat työajat ja -muodot - koulutustarjonnan uusiutumiskyky - tutkintotiimien innovatiivisuus - johtamisen ja esimiestoiminnan tasokkuus - tilojen ja välineiden ajanmukaisuus - koulutustarjonnan vetovoimaisuus - yhteisten kehittämishankkeiden määrä työelämän, kehittämiskeskuksen ja Turun amk:n kanssa - aikuiskoulutuksen joustavuus ja laatu - asiakaspalautteen kerääminen ja sen hyödyntäminen - oppimisen teho ja laatu - opetusjärjestelyjen joustavuus - koulutuksen osuvuus, asiakastyytyväisyys, valmistuminen ammattiin normiajassa, erityisopetuksen teho - kaksoistutkintojen kehittäminen yhteistyössä lukioiden kanssa - sähköinen toiminnan ohjausjärjestelmän käyttöönotto 2

5 3. Loimaan ja Vakka-Suomen seudun toimintaympäristöjen kuvaukset Loimaan sekä Vakka-Suomen seudut ovat lähtökohdiltaan samankaltaisia. Molemmissa on noin asukasta ja elinkeinorakenne painottuu teollisuuteen ja alkutuotantoon. Koulutuskuntayhtymän jäseniä ovat Aura, Huittinen, Koski Tl, Lieto, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä, Tarvasjoki ja Uusikaupunki. 3.1 Loimaan seutu Loimaan ammatti- ja aikuisopiston toimintaympäristönä Kaikki Loimaan seutukunnan kunnat ovat myös mukana Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen toiminnassa. Kehittämiskeskus on luonut Loimaan seutukunnalle elinkeinopoliittisen strategian, jossa määritetään muun muassa seutukunnan painopistetoimialat. Nämä alat ovat: - maa- ja riistatalous, elintarvikkeiden ja juomien valmistus eli ns. agribisnes - koneiden ja laitteiden valmistus - metallituotteiden valmistus sekä - sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Lisäksi matkailupalvelujen koordinointi säilytetään jatkossakin seudullisen elinkeinotoiminnan erityisosa-alueena ja hyvinvointipalvelut pidetään mukana paikallisen kasvupotentiaalinsa vuoksi. Loimaan seutukunnan elinkeinopoliittinen kehittäminen perustuu pääliikenneväylien mukaiselle kehityskäytävä- ajattelulle. Loimaan koulutuskuntayhtymä on ollut mukana luomassa strategioita osana Loipolis- kehittäjäverkostoa. Elinkeinoelämän muutokseen tulee seutukunnassa vaikuttamaan Tekesin ja laajemminkin ELY-keskusten ja maakunnan liittojen kautta kulkevien tukirahojen väheneminen. Kasvuyrittäjyyden tukeminen tulee luultavasti muuttumaan ensi hallituskaudella. Mahdollisesti verotuksen muutoksella pyritään tukemaan tietointensiivisiä ja nopeasti kehittyviä yrityksiä. Loimaan seutukunnassa konerakennusteknologia on vahvin vientiala ja vahvistuu nykyisestä. Alihankinnan vaatimukset pienyrityksille kasvavat. Tuotteiden laatu- ja määrävaatimukset alihankkijoille kasvavat. Näköpiirissä on, että verkostoitumisen päähankkijan kanssa tulee tiivistyä entisestään ja kasvun takeeksi luodaan pitempiä yhteistyösopimuksia kuin nyt. Maatalous tulee Loimaan seutukunnassa jatkamaan muutosta kohti isompia yksiköitä. Maataloudessa pyritään myös ns. agribusiness- näkökulmaan. Peltojen käyttö myös energiantuotantoon on näköpiirissä, tässä 3

6 maanviljelijät toimivat myös yrittäjinä. Lähiruoka ja sen jalostus tulee olemaan maatalouden yksi kehityssuunta. Lähiruuan tuotteistaminen on tärkeä asia, koska kysyntä näyttää koko ajan kasvavan. Loimaan kaupungin keskuspaikka-asema seutukunnassa tulee vahvistumaan S- ja K-ketjujen isompien kauppaliikkeiden myötä. Samalla liikkeet tuovat piristystä keskuksen kautta laajemmin Loimaan seutukunnalle, kun mukana kasvavat päivittäistavaramyynnin lisäksi esim. auto-, kone- ja kodintekstiilikauppa. Viiden vuoden perspektiivillä elinkeinoelämään yleisesti tullaan liittämään ympäristöajattelu, esim. päästöjen suhteen, tiiviimmin kuin ennen. 3.2 Vakka-Suomen seutu Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novidan toimintaympäristönä Uudenkaupungin ammattiopisto Novida toimii Vakka-Suomen seutukunnassa. Novida sijaitsee Uudessakaupungissa ja huolehtii sen sekä ympäröivän seutukunnan ammatillisesta koulutuksesta. Vakka-Suomen seutukuntaan kuuluvat Uudenkaupungin lisäksi myös Kustavi, Laitila, Taivassalo, Vehmaa sekä Pyhäranta. Liikevaihdoltaan ja työllistävyydeltään suurimpia teollisuuden aloja ovat Vakka-Suomessa mm. kulkuneuvoteollisuus, muiden koneiden ja laitteiden valmistus sekä kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus. Suuret teolliset yritykset odottavat ammatilliselta oppilaitokselta hyvän perusammattitaidon omaavaa uutta työvoimaa ja valmiutta täydennys- ja uudelleenkoulutukseen tuotantosuunnan ja muissa rakenteellisissa muutoksissa. Pk-yritykset odottavat edellä mainitun lisäksi myös aktiivista otetta yrityksen kehittämistyön tukemiseen. Terveys- ja sosiaalipalvelut ovat pääosin julkista palvelua seutukunnassa. Alan työvoiman tarve tulee olemaan erittäin suuri lähivuosina tapahtuvan suurten ikäluokkien eläköitymisen vuoksi. Maa- ja metsätalouden suuret osatoimialat Vakka-Suomessa ovat kasvinviljely ja kotieläintalous. Metsätaloudessa puunkorjuu on ylivoimaisesti merkittävin osa-alue. Kalastusta ja vesiviljelyä harjoitetaan myös maakunnallisesti merkittävästi seutukunnassa. Kaivostoiminnassa on Vakka-Suomessa kysymys kiven louhinnasta, jota harjoitettiin 18 toimipaikassa. Kaupan ala on erittäin voimakkaasti kasvanut ja kestänyt laman hyvin kasvattaen sekä liikevaihtoaan, henkilökuntaansa että toimipaikkojensa lukumäärää. Samoin rakentaminen kesti laman hyvin. Osin laman kestävyys johtui suurista kaupan rakennushankkeista

7 Ammatillisessa koulutuksessa panostetaan tietoisesti yhteistyöhön yritysten kanssa, jotta koulutusta voitaisiin suunnata alueen tarpeita mahdollisimman hyvin vastaaviksi. Vakka-Suomen ammattikoulutuksen tarpeet poikkeavat jonkin verran Loimaan seudun tarpeista. Vakka- Suomessa vientiä harjoittavan teollisuuden painoarvo on poikkeuksellisen suuri. Meriklusteri, perusrakenteinaan satamat ja niihin liittyvät liikenneväylät (laivaväylät, rautatie ja maantieyhteydet), logistiikka ja perinteinen laivanrakennusteollisuus sekä elinvoimainen ja monipuolinen kalatalous, on erittäin merkittävä työmahdollisuuksien ja uuden yritystoiminnan luoja. Klusterin tarpeet heijastuvat myös erityispiirteinä ammatillisessa koulutuksessa. Myös kulkuneuvoklusteri, suurimpana yksittäisenä työllistäjänä Suomessa ainutlaatuinen henkilöautotehdas Uudessakaupungissa, tarvitsee koulutettua työvoimaa myös tulevaisuudessa. Koko liiketoimintaympäristö muuttuu rakenteellisesti kemian- ja elintarvikealan suurteollisuuden ja uuden ympäristöliiketoiminnan ja energiatalouden myötä. Aikuisten uudelleen ja täydennyskoulutustarpeet lisääntyvät. Jatkuvasti kasvavat yritysten toimintaan kohdistuvat vaatimukset ja kiristynyt globaali kilpailu edellyttävät seudulta sen elinkeinorakennetta vastaavaa valmiutta uudelleen ja täydennyskoulutukseen. Lisäksi ammatillisella oppilaitoksella on oltava jatkuvasti valmius uudistaa koulutustarjontaansa yritysten toiminnassa tapahtuvien muutosten edellyttämällä tavalla. Tämä edellyttää opettajien jatkuvaa täydennyskoulutusta ja tiivistä yhteyttä elinkeinoelämää, oppilaitoksen laitekannan ajantasaisuutta ja tilojen tarkoituksenmukaisuutta. Vakka-Suomen seudun tuorein yhteinen elinkeinostrategia on sen KO- KO-ohjelma vuosille Sen mukaan seutukunnan elinkeinotoimen kehittämisen lähtökohtana on nopean omaksujan toimintatapa. Sen pääpiirteet ovat uuden tiedon nopea löytäminen ja omaksuminen sekä siirtäminen alueen yrityksiin niissä sovellettavaksi tai tuotteistettavaksi. Aktiivinen ennakointi muodostaa toiminnan ytimen. Vakka- Suomen KOKO- ohjelmassa kehittäminen perustuu teemavuosiin seuraavasti: 2010 Kulkuneuvo- ja metalliteollisuus sekä meriklusteri 2011 Ympäristöystävälliset energiaratkaisut ja energiateknologiaan liittyvät koneet ja laitteet 2012 Elintarvikeala, maatila- ja kalatalous 2013 Hyvinvointiala Ohjelman keskeinen toimintamalli, tuotekehityksen ja tutkimuksen tulosten siirtäminen yritysten sovellettaviksi ja tuotannollistettaviksi, sopii kaikille valituille toimialoille. Uudenkaupungin kaupungin elinkeinostrategian henki heijastuu myös Novidan aluekehitystoimintaan. Strategian mukaan Uusikaupunki tarjo- 5

8 aa Suomen parhaat yritysyhteistyön edellytykset. tavoitteena on, että yritykset otetaan vastaan ja palvellaan yksilöllisesti ja räätälöidysti kaikissa yrityksen elinkaaren vaiheissa. Asiakas nähdään yhtenä kaupungin elinkeinostrategian toteuttajana ja yhteistyökumppanina. Elinkeinorakenne monipuolistuu kuuntelemalla heikkoja signaaleja ja reagoimalla niihin nopeasti, mikä edellyttää kaikkien osapuolien sitoutumista sekä tarvittaessa valmiutta riskien ottamiseen. Uuteenkaupunkiin houkutellaan erityisesti uusiutuvia energialähteitä käyttäviä ja kehittäviä yrityksiä. Yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan panostamalla sataman, tiestön, rautatien ja tietoliikenneyhteyksien toimivuuteen niin, että ne vahvistavat Uudenkaupungin logistista asemaa. Toimitilojen hankkimisessa avustetaan yrityksiä. Yritys- ja hankerahoitusneuvonta on keskitetty Ukipolis Oy:öön. Ukipolis Oy vastaa myös seudun KOKO-ohjelman toteuttamisesta. Ukipolis Oy:n lisäksi yritysten kehittämiseen liittyviä seudullisia hankkeita toteuttavat oppilaitokset ja kunnat. Kehitystyöhön osallistuvat organisaatioyksiköt, mukaan lukien paikalliset TE-toimistot, kokoontuvat kuukausittain päivittämään tilannetta. Ukipolis Oy:n omistavat seudun kuusi kuntaa, se kuuluu Uudenkaupungin kuntakonserniin, jolla on 75 %:n osake-enemmistö. Alueellinen yhteistyö oppilaitosten ja alueen muiden toimijoiden välillä on tärkeä osa aluekehitysstrategiaa. 4. Yhteiskunnan muutokset ja ammatillinen koulutus Yhteiskunnan muutostrendit vaikuttavat väistämättä myös Loimaan ja Vakka-Suomen seudun ammatillisen koulutuksen kehityksen suuntaan. Koulutusjärjestelmän on tarjottava väestölle ja elinkeinoelämälle valmiuksia sopeutua globalisaation tuomiin muutoksiin ja toisaalta luoda edellytykset sen tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Väestömuutos aiheuttaa merkittäviä muutoksia osaamis- ja kehittämistarpeisiin. Vastaaminen työvoimantarpeen ja tarjonnan väliseen kohtaantoongelmaan ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ovat keskeisiä koulutuspoliittisia haasteita. Tieto- ja viestintäteknologian kehittyminen sekä verkostomainen ja ubiikki yhteiskunta haastavat koulutusjärjestelmät aivan uusien mahdollisuuksien äärelle. 6

9 Globaali yhteiskunta Globalisaatio on mahdollisuus sekä kansallisen että kansainvälisen hyvinvoinnin edistäjänä. Toimialarakenteen muutos on vauhdikasta perinteisen teollisen jalostuksen siirtyessä uusiin teollisuusmaihin ja muuttaessa kansallista elinkeinorakennetta. Globaalissa taloudessa teollisen työn määrä vähenee ja palveluiden ja kaupan alat kasvavat. Kehittynyt informaationvälitys ja työn paikkasidonnaisuuden vähentyminen edesauttavat maailmanlaajuisten markkinoiden muodostumista. Paineet kotimaisen työn uudelleenorganisoinnille ja työn joustoille kasvavat. Yhä enemmän on herätty huomaamaan globaalit ympäristöuhat ja kestävän kehityksen vaarantuminen. Toisaalta uhat ovat myös mahdollisuus uuden ympäristöliiketoiminnan muodossa. Verkostomainen yhteiskunta Kehityksen pääpaino tulee olemaan ihmisissä, heidän välisissä suhteissaan ja kytkeytymisessä verkostoihin. Yksittäisten tietoteknisten ratkaisujen tilalle tulevat kokonaisuuksien hallinta ja prosessien kehittäminen. Tietoyhteiskunta laajenee verkostoyhteiskunnaksi. Kehitetään sosiaalisia innovaatioita, sosiaalisia medioita, uusia tapoja elää ja kommunikoida. Työpaikoilla työskentelevät verkostoituneina uuden luojat ja ratkaisijat, osaamisen soveltajat ja toteuttajat. Osaamistason nousu tekee mahdolliseksi ammattiryhmien rajojen hämärtymisen. Uuden luominen perustuu osaamisen jakamiseen, yhdessä kehittämiseen ja oppimiseen. Uusi teknologia tekee mahdolliseksi uudet oppimisratkaisut, jossa sulautettu ICT-teknologia tukee oppimista vuorovaikutteisesti työssä, vapaaajalla ja koulutuksessa. Osaamisen ympärille syntyy nykyistä merkittävämpi kansainvälinen markkina, jossa oppilaitosten pitää pystyä toimimaan kilpailukykyisesti. Oppilaitosten on pakko verkottua alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti ja tehokkaat oppimisympäristöt muodostuvat verkostokumppanien avulla. Ubiikki yhteiskunta Ubiikkiyhteiskunnassa tietoteknologiat sulautuvat saumattomaksi osaksi elämää. Teknologia on entistä enemmän sulautunut ympäristöömme eikä sitä välttämättä huomaa. Tieto- ja viestintäteknologia kuuluu tulevaisuuden avainteknologioihin, joita sen lisäksi ovat bio-, nano-, materiaali- ja ympäristöteknologiat. Ne tekevät mahdollisiksi sellaisia asioita, joita nyt on vaikea tai jopa mahdoton kuvitella. Avainteknologiat edistävät kasvua ja hyvinvointia, niiden myötä korostuvat vuorovaikutteisuus ja toiminnallisuus, niiden kanssa eletään, ei vain käytetä niitä. Toisaalta asiakkaiden tarpeisiin räätälöinti kasvaa aivan uusiin mittoihin, asiakas voi 7

10 esimerkiksi itse viimeistellä tuotteen tai palvelun itselle sopivaksi tietoverkkojen ja digitalisoinnin avulla. 5. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän aluekehityksen tavoitteet ja toimenpiteet Koulutuskuntayhtymän aluekehityksen tavoitteena on osaavan työvoiman alueellinen ja alakohtainen saatavuus. Yhteiskunnan globaalien muutosten lisäksi haastetta aluekehitystyölle asettavat muun muassa väestön ikärakenteessa ja ammattien rakenteessa tapahtuvat muutokset. Ammatillinen koulutus vaikuttaa alueensa kehitykseen edistämällä ammatillista osaamista, kehittämällä työelämää, hoitamalla yhteiskuntasuhteita ja huolehtimalla sosiaalisen koheesion ja hyvinvoinnin edistämisestä. 5.1 Ammatillisen osaamisen edistäminen Oppisopimuskoulutuksen alueellinen kohdentaminen Kehitetään paikallisesti hallinnoitua oppisopimuskoulutusta palvelemaan alueellista elinkeino- ja työelämää. Opiskelijoiden työssäoppimisen ja opettajien työelämäjaksojen kehittäminen Muodostetaan työelämän kanssa yhteisiä oppimisympäristöjä sekä opiskelijoita että opettajia varten. Lisätään opettajien työelämälle tehtyjä kehittämishankkeita ja työpaikkaohjaajien koulutusta. Alueelliseen ennakointityöhön osallistuminen Kansainvälistymisen edistäminen. Osallistutaan organisoituun alueelliseen ennakointityöhön tulevien osaamis- ja työvoimatarpeiden selvittämiseksi. Otetaan huomioon erityisesti nousevien ja kehittyvien toimialojen tarpeet ja kuunnellaan tarkkaan elinkeinoelämästä tulevia signaaleja. Kehitetään henkilöstön ja opiskelijoiden kansainvälistä vaihtoa ja hankitaan kansainvälisiä työssäoppimispaikkoja. Osallistutaan yritysten kansainvälisiin hankkeisiin. 8

11 5.2 Työelämän kehittäminen TYKE-tehtävän vahvistaminen Kumppanuuksien rakentaminen Hanketoimintaan osallistuminen Uuden yritystoiminnan edistäminen Työelämän kehittämistehtävää toteutetaan suunnitelmallisesti yhteistyössä Varsinais-Suomen muiden ammatillisten oppilaitosten kanssa. Tarkoituksena on löytää sellaisia kehittämiskohteita, joista alueen elinkeinoelämä hyötyy parhaiten. Oppilaitokset laativat yrityksille ja työpaikoille pitkäaikaisia koulutus- ja kehittämissuunnitelmia henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Osallistutaan ja hallinnoidaan alueellisia ja paikallisia kehittämishankkeita, joilla tähdätään osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen. On laadittu hankestrategia. Yritystoimintaan liittyvää opetusta on kaikessa tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa. Tavoitteena realistinen kuva yritystoiminnasta ja sen merkityksestä. Annetaan räätälöityä yrityskoulutusta yrittäjille ja sellaisiksi aikoville. 5.3 Yhteiskuntasuhteiden hoitaminen Kuntayhtymän yhteistyöelimien toiminnan kehittäminen Tulosalueiden johtokunnat, alakohtaiset ammatilliset neuvottelukunnat, ja ammattiosaamisen näyttöjen toimielimet muodostavat oppilaitosten ja työelämän organisoidun yhteistyön rungon. Niiden toimintaa kehitetään jatkuvasti, jotta saataisiin selville työelämän heikotkin signaalit. Em. tahot kutsutaan mukaan opetuksen toteutussuunnitelmien laadintaan. Yhteistyön kehittäminen seudullisten kehittämisorganisaatioiden kanssa Osallistutaan seudulliseen kehittämistyöhön ao. organisaatioiden kanssa mm. osallistumalla kuntien elinkeinopoliittisten ohjelmien ja seutustrategioiden laatimiseen. 9

12 5.4 Hyvinvoinnin ja sosiaalisen koheesion edistäminen Hanketoimintaan osallistuminen Työelämään kiinnittymisen tukeminen Osallistutaan ja hallinnoidaan alueellisia kehittämishankkeita, joilla tähdätään syrjäytymisen ehkäisyyn ja muuhun sosiaalisen koheesion edistämiseen sekä hyvinvoinnin lisäämiseen laaditun hankestrategian mukaisesti. Tuetaan valmistuvien työllistymistä, kannustetaan opiskelijoita omasta työhyvinvoinnista ja -kyvystä huolehtimiseen sekä kannustetaan yrittäjyyteen esimerkiksi kesäyrittäjyyden ja opiskelijoiden muodostamien osuuskuntien kautta tukemalla tätä toimintaa lisäkoulutuksen ja opastuksen avulla sekä antamalla tiloja käyttöön edullisesti. Yhteistyössä muiden kehittämisorganisaatioiden kanssa pidetään yllä erityisesti nuorille tarkoitettua nuorten yrityshautomoa. LSKKY:n aluekehitysstrategian tavoitteisiin pyritään huomioimalla tulosalueiden toimintaympäristön erilaisuus ja ominaispiirteet, yhteiskunnan muutoksen kehitystrendit, sekä tämän hetken ja tulevaisuuden keinot. 10