Jukka Vehviläinen SELVITYS INNOPAJOJEN TOIMINNASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jukka Vehviläinen SELVITYS INNOPAJOJEN TOIMINNASTA"

Transkriptio

1 Jukka Vehviläinen SELVITYS INNOPAJOJEN TOIMINNASTA Ammatilliseen koulutukseen aktivointi ja koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen Tavoite 3-ohjelman ESR-projektien loppuraportti Opetushallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. SELVITYKSEN TOTEUTTAMINEN 4 3. INNOPAJOJEN VAIKUTTAVUUS 6 4. INNOPAJOJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT Ammatilliseen koulutukseen aktivointi Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaihe Ohjaus- ja tukitoimet opintojen aikana Opetusmenetelmät Oppilaitoksen toimintakulttuuri Yhteistyö PROJEKTIKÄYTÄNTÖJEN VAKIINNUTTAMINEN Miten käytäntöjä levitetään ja vakiinnutetaan? Vakiinnutettavat käytännöt REHTOREIDEN NÄKEMYKSET LOPUKSI 27 LIITE: Ammatillisen koulutuksen laadun arvioinnin viitekehys 32 LÄHDELUETTELO JOHDANTO Tässä selvityksessä tehdään yhteenvetoa Opetushallituksen koordinoiman kokeiluprojektin Innovatiiviset työpajat ammatillisissa oppilaitoksissa -toiminnasta. Innopajatoimintaa on ollut kokeilu- ja kehittämisprojekteina käynnissä jo vuodesta 1998 lähtien. Tuolloin käynnistettiin 28 innovatiivista pajaprojektia (ESR- ja valtionrahoituksella). Ensimmäinen projektikausi päättyi vuonna Vuosina 2000 ja 2001 aloitettiin kaikkiaan 39 uutta kehittämishanketta, joiden toiminta päättyi heinäkuussa Innovatiiviset pajat kuuluvat ESR tavoite 3 -ohjelmaan ja toimenpidekokonaisuuteen 2.2. Ammatilliseen koulutukseen aktivointi ja ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen. Kokeilu- ja kehittämistoiminta jatkuu rakennerahastokauden ajan, eli vuoden 2006 loppuun asti. Opetushallituksen nettisivuilla (http://www.oph.fi/ammatillinenesr) pajaprojektien tavoitteet määriteltiin seuraavasti: projektit pyrkivät kiinnittämään keskeyttämisvaarassa olevia opiskelijoita ammatilliseen opiskeluun ja tukemaan tutkinnon suorittamista. Projektit pyrkivät myös vaikuttamaan oman oppilaitoksensa toimintakäytäntöihin ja asenteisiin sekä edesauttamaan koko ammatillisen koulutusjärjestelmän uudistamista ja kehittämistä. 2

3 Tässä selvityksessä tarkastellaan vuonna 2003 toimintansa päättäneiden innopajaprojektien näkemyksiä projekteille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Selvityksen pääosassa ovat päättyneiden innopajaprojektien vastuuhenkilöt. Heillä voi olettaa olevan hyvää käytännön kenttätietoa niin projektitoiminnan toteuttamisesta kuin ammatillisten oppilaitosten toiminnan kehittämisestä laajemminkin. Innopajatoiminnasta on tehty selvityksiä ja arviointeja jo aikaisemminkin. Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksessa on tehty kaikkiaan kolme selvitystä (Vehviläinen 2000; Erkkilä & Vehviläinen 2001 ja Vehviläinen 2001). Pajatoimintaa on selvitetty myös Joensuun yliopistossa (Ihatsu & Koskela 2001). Myös Opetushallitus on tehnyt omia selvityksiä ja yhteenvetoraportteja innopajojen toiminnasta (Päivänsalo 2002). Näistä raporteista saa varsin kattavan kuvauksen innopajoista sekä projekteissa sovelletuista käytännöistä. Käsillä olevan selvityksen aineisto perustuu keväällä 2003 tehtyyn kyselyyn, joka toteutettiin innopajojen päätösristeilyn yhteydessä. Projektien vastuuhenkilöille oli etukäteen lähetetty lista kysymyksistä, joihin vastattiin laivan ryhmätyötehtävissä. Vastaukset toimitettiin tutkijalle laivalla tai myöhemmin risteilyn jälkeen. Myöhemmin keväällä projektin vastuuhenkilöille lähetettiin vielä ns. webbikysely, johon pyydettiin vastauksia ensisijaisesti niiltä projekteilta, jotka eivät olleet päätösristeilyllä mukana. Syksyllä 2003 tehtiin vielä webbikysely innopajaprojektien oppilaitosten rehtoreille. Tähän aineistoon eivät kuuluneet ne rehtorit, jotka toimivat projektin vastuuhenkilöinä. Kysymyksessä ei siis ole arviointitutkimus. Tästä huolimatta selvityksen teossa on sovellettu joitakin arviointitutkimuksen periaatteita. Ensinnäkin aineiston keruussa on pyritty laajentamaan projektitoimijoiden tekemää itsearviointia ulkoisella arvioinnilla. Ulkoisen arvioinnin antajaa edustavat oppilaitosten rehtorit, joskin heidän ulkopuolisuutensa voidaan myös kyseenalaistaa: oppilaitoksessa toiminut ESR-projekti koetaan todennäköisesti oman talon projektiksi, vaikka rehtori ei olisi itse projektitoimintaan osallistunutkaan. Toinen arviointitutkimuksellinen linjaus on se, että selvityksen tekemisen viitekehys perustuu innopajaprojekteille asetettuihin tavoitteisiin. Projektitoimintaa tarkastellaan niiden kriteereiden ja tavoitteiden mukaan, jotka asetettiin jo toimintaa aloitettaessa ja joita on tarkennettu projektikauden aikana. Nämä tavoitteet ja kriteerit löytyvät esimerkiksi Opetushallituksen nettisivuilta (http://www.oph.fi/ammatillinenesr). Käytännössä esimerkiksi tutkimuskysymykset muotoiltiin noiden kriteereiden mukaan. Tältä osin selvitys muistuttaa kriteeriperustaista arviointia (esim. Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalli 1998, 13). Selvitysaineistoa kerättiin siis projektien vastuuhenkilöiltä sekä oppilaitosten rehtoreilta. Taulukossa 1 on esitetty projektin vastuuhenkilöille esitetyt kysymykset. Aineisto kerättiin huhti - toukokuussa Taulukko 1. Tutkimuskysymykset innopajojen vastuuhenkilöille. KYSYMYKSET INNOPAJOJEN VASTUUHENKILÖILLE 1. Millainen on oman projektinne vaikuttavuus? Mitä hyötyä projektista on ollut? 2. Mitä projektitoiminta on opettanut seuraavista asioista: a) projektin toteuttamisesta, b) projektitulosten ( innovaatioiden ) levittämisestä ja vakiinnuttamisesta? 3. Millaisia konkreettisia malleja ja hyviä käytäntöjä oppilaitokseenne on syntynyt projektitoiminnan aikana seuraavilla osa-alueilla?: a) ammatilliseen koulutuk- 3

4 seen aktivointi, b) keskeyttämisen ehkäisy, c) perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaihe, d) ammatillisten opintojen aloitusvaihe, e) ohjaus- ja tukitoimet opintojen aikana, f) opetusmenetelmät, g) oppilaitoksen toimintakulttuuri, h) työelämäyhteistyö ja i) muu yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolelle. 4. Mitkä hyvistä käytännöistä voidaan vakiinnuttaa tuleviksi perustoiminnoiksi? Mitä vakiinnuttaminen edellyttää? Miksi kyseiset käytännöt ylipäätään ovat vakiinnuttamisen arvoisia? Vastausprosenttia on vaikea laskea. Esimerkiksi laivan ryhmätyötehtävissä aineisto koottiin usean projektin yhteiskeskustelun perusteella. Tämän lisäksi projektit toimittivat tarkennuksia ja vastauksia nimenomaan omasta projektistaan. Kaikissa vastauksissa ei ole mainittu projektin nimeä. Aineistoa kertyi kuitenkin runsaasti ja esimerkiksi päätösristeilyllä olivat mukana lähes kaikki projektit. Lokakuussa 2003 kerättiin aineistoa ammatillisten oppilaitosten rehtoreilta. Kyseisissä oppilaitoksissa oli toiminut innopajaprojekti. Webbikysely lähetettiin kaikkiaan 19 rehtorille, määräaikaan mennessä vastauksia palautettiin 10 kpl. Taulukossa 2 kuvataan rehtoreille esitettyjä kysymyksiä. Taulukko 2. Tutkimuskysymykset oppilaitosten rehtoreille. KYSYMYKSET OPPILAITOSTEN REHTOREILLE 1. Millä tavalla olit mukana kokeiluprojektin toiminnassa? 2. Mitkä käytännöt ovat vakiintuneet projektitoiminnan jälkeen osaksi normaalitoimintaa? 3. Millaiset ovat oman oppilaitoksesi valmiudet toteuttaa projektin tavoitteita (koulutukseen aktivointi, tehostettu ohjaus ja tuki, keskeyttämisen ehkäisy) jatkossa? 4. Millaisia edellytyksiä, resursseja ja tukea tarvitsisitte tavoitteiden toteuttamiseen? Luvussa 2 kuvataan lyhyesti selvityksen toteuttamisen periaatteita. Luvussa 3 tarkastellaan vastaajien näkemyksiä innopajatoiminnan vaikuttavuudesta. Luvussa 4 esitetään kooste hyviksi määritellyistä käytännöistä. Luvussa 5 käsitellään käytäntöjen vakiinnuttamisen problematiikkaa. Luvussa 6 on lyhyt kooste oppilaitosten rehtoreiden näkemyksistä. Päätösluvussa 7 projektikokemukset nivotaan laajempiin teemoihin. 4

5 2. SELVITYKSEN TOTEUTTAMINEN Projektitoimijoilta kysyttiin siis näkemyksiä innopajatoiminnan vaikuttavuudesta ja hyödystä. Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimallissa vaikuttavuudella tarkoitetaan sitä, että koulutuksen tuottamat valmiudet edistävät laadullisesti ja määrällisesti yksilön kasvua sekä yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän kehitystä. (Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalli 1998, 13). Vaikuttavuus on tässä tulkinnassa määritelty edistämisen käsitteen kautta; koulutus on vaikuttavaa silloin, kun se edistää koulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Innopajojen vaikuttavuuden arvioinnissa tarkastelu voisi siis keskittyä siihen, ovatko pajat onnistuneet edistämään niille asetettujen tavoitteiden saavuttamista (ammatilliseen koulutukseen aktivointi, keskeyttämisten vähentäminen, ohjauksellisuuden lisääminen jne.). Vaikuttavuuden selvittämisessä voidaan aluksi tarkastella niitä asioita, jotka otettiin tässä selvityksessä tarkemman analyysin kohteeksi. Projektitoimijat raportoivat melko usein erilaisista määrällisistä tuloksista. Tällaisia määrällisiä tuloksia olivat esimerkiksi opintojen keskeyttämisen väheneminen, poissaolojen väheneminen ja tutkinnon suorittaneiden määrän lisääntyminen. Tätä selvitystä varten ei ollut kuitenkaan saatavilla dokumentteja tai tilastoja näistä muutoksista. Toisaalta melko usein maininnat vaikutuksista liikkuivat hyvin yleisellä tasolla. Tällaisen yleisiä teemoja olivat esimerkiksi asennemuutosten syntyminen, yhteistyön lisääntyminen ja ohjauksellisuuden lisääntyminen. Määrälliset tulokset ja yleisen tason maininnat tietyllä tavalla ohitetaan tässä selvityksessä. Ei ole mitään syytä epäillä, etteivätkö nämä ilmoitetut asiat pitäisi paikkaansa. Aikaisemmat selvitykset (esim. Vehviläinen 2001) ovat osoittaneet, että parhaimmillaan innopajat ovat vähentäneet opintojen keskeyttämistä. Tämän kanssa on loogista se, että myös poissaolot ovat vähentyneet. Myös yleisiä ja vaikeasti dokumentoitavia muutoksia (asennemuutos, yhteistyön lisääntyminen jne.) on tarkasteltu aiemmissa raporteissa. Noiden tietojen ohittaminen tässä selvityksessä tarkoittaa sitä, että niitä ei koroteta kovin keskeiseen asemaan tekstissä. Selvityksen teon periaatteena on ollut se, että jos jokin asia on numeroilla todistettavissa, niin se tulisi myös todistaa numeroilla. Toisaalta jos ilmoitettu asia on kovin yleisellä tasolla, siihen ei saa otetta eikä sen todenmukaisuutta pysty millään tutkimustavalla kontrolloimaan. Tässä selvityksessä nostetaan keskeiseen rooliin sellaiset tulokset, joista kertyi riittävästi konkreettista tietoa. Konkreettisuuden ohella kriteereinä olivat toistuvuus ja varioivuus. Toistuvuus tarkoittaa sitä, että sama teema tai sama vaikutus mainittiin huomattavan monen projektin vastauksissa. Varioivuus tarkoittaa sitä, että tuo teema sai erilaisia muotoja eri projektien vastauksissa. Esimerkiksi myöhemmin esiteltävä teema tarpeen herättämisestä konkreettiseen toimintaan täytti nuo kaikki kriteerit. Kysymys oli prosessista, joka oli dokumentoitavissa usean projektin vastauksista. Varioituminen tarkoitti tässä yhteydessä sitä, että projektit puhuivat samasta asiasta, mutta kukin hieman omalla tavallaan. Tässä selvityksessä mainitut ja pohditut asiat ovat siis usein eräänlaisia metakäytäntöjä. Näiden metakäytäntöjen esiin nostaminen on perusteltua, koska niitä voidaan toteuttaa ja soveltaa hyvin monella eri tavalla. Metakäytännöt ovat siis sovellettavissa ja siirrettävissä oppilaitoksesta toiseen. Varsinaisten projektikäytäntöjen kohdalla tällainen siirtäminen ei aina ole mahdollista. Hyvä esimerkki on myöhemmin mainittava ryhmäyttäminen. Ryhmäyttämisessä on kysymys siitä, että opintojen alkuvaiheessa opiskelijat ja opettajat pyritään tutustuttamaan toisiinsa ja oppilaitokseen luodaan hyvä ilmapiiri. Tämä yleisen tason määritelmä tarjoaa raamit, joiden sisällä kukin oppilaitos voi miettiä omaan toimintaansa parhaiten sopivia konkreettisia toimintamalleja. 5

6 Tässä selvityksessä ei juurikaan mainita opiskelijaan kohdistuvia vaikutuksia. Aikaisemmissa selvityksissä on korostettu innopajatoiminnan hyötyä opiskelijoiden kannalta. Innopajoihin ollaan suhteellisen tyytyväisiä, opiskelijat ovat saaneet lisää motivaatiota opintoihinsa, opiskelu on muuttunut helpommaksi ja esimerkiksi itsetunto ja ryhmätyötaidot ovat parantuneet. Pajojen vaikutuksissa korostuu myös elämänhallintaan ja ammatinvalintaan liittyvät myönteiset tulokset (esim. Vehviläinen 2001). Tämän selvityksen aineistossa opiskelijoiden saama hyöty ei noussut kovin merkittävästi esille. Silloin kun opiskelijoiden saamasta hyödystä puhuttiin, vastaukset toistivat aiemmin tiedettyjä asioita. 6

7 3. INNOPAJOJEN VAIKUTTAVUUS Vaikuttavuuden tarkastelussa on syytä mainita prosessi, jonka kuluessa on siirrytty tarpeen herättämisestä konkreettiseen toimintaan. Tällä tarkoitetaan sitä, että projektit ovat nostaneet ongelmaisten opiskelijoiden auttamisen tarpeen esille omassa oppilaitoksessaan ja tämän pohjalta on päästy toteuttamaan konkreettisia käytännön toimenpiteitä. Tämä prosessi on läheisessä yhteydessä projektin integroitumiseen. Melko yleisesti korostettiin sitä, että projekti ei saa jäädä irralliseksi oppilaitoksen muusta toiminnasta vaan oppilaitoksen on koettava projekti omakseen, kaikkien yhteiseksi asiaksi. Käytännössä kysymys on innopajaprojektien ajaman asian legitimoinnista ja oman asiantuntijuuden myymisestä. Prosessi menee näin: Projektit ovat onnistuneet löytämään omassa oppilaitoksessaan jonkin yhteisen viitekehykseen, jonka kaikki tunnistavat omaksi asiakseen. Usein kysymys on esimerkiksi siitä yhteisestä tiedosta, että oppilaitoksessa on ongelmaisia opiskelijoita ja ongelmista olisi hyvä päästä eroon. Mikäli tällaista yhteistä tietoa ei ole, niin projektit voivat nostaa tarpeen esille. Tämä tarpeen esille nostaminen mainittiin usein yhdeksi projektin vaikuttavuuden tulokseksi. Yhteinen viitekehys tarkoittaa samalla projektin integroitumista - innopajojen ajamat tavoitteet muuttuvat parhaimmillaan oppilaitoksen yhteisiksi tavoitteiksi. Projektien kokemukset viittaavat siihen, että on päästävä kokemukseen samassa veneessä olemisesta. Haastavien opiskelijoiden aiheuttaman ongelman tiedostaminen ei tietenkään vielä riitä. Myöskään kollektiivinen tarve päästä ongelmista eroon ei sinänsä johda mihinkään. Epäilevät henkilöt voivat ajatella esimerkiksi: Tämä taitaa olla niitä ikuisuusongelmia. Projektien integroitumisen seuraava vaihe onkin se, että mahdollisimman moni saadaan vakuuttuneeksi siitä, että ongelmista on mahdollista päästä eroon kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Tämänkin näkemyksen saattaa jakaa koko oppilaitoksen henkilökunta. Ongelmallista on kuitenkin se, että tulkinnat ja ratkaisuvaihtoehdot saattavat jakaa henkilökunnan kahteen leiriin. Yhtäällä ovat ne, jotka pyrkivät poistamaan haastavat opiskelijat oppilaitoksesta. Vaikeiden opiskelijoiden tulkitaan toisinaan tarvitsevan siirron takaisin koulutuksen ulkopuolelle kasvamaan ja saamaan perusvalmiuksia. Toisaalta osa henkilökunnasta suosii käytäntöjä, joiden avulla pyritään integroimaan haastavat opiskelijat oppilaitokseen. Tässä tapauksessa ongelman toivotaan katoavan esimerkiksi opiskelijoiden sopeutumisen ja oppimisvalmiuksien kehittymisen myötä. Projektitoiminnan suurimpia haasteita on pystyä luomaan sellainen yhteinen näkemys, jossa kaikki pyrkivät vaikeiden opiskelijoiden integrointiin. Epäilevät henkilöt voivat silti ajatella, että: Mistähän löytyy se viisaus? Tässä vaiheessa astuu esiin innopajaprojektien asiantuntemus. Projektit määrittelevät itsensä kyseisen tiedon asiantuntijoina ja pyrkivät ikään kuin myymään omat ehdotuksensa ja käytäntönsä oppilaitoksen muulle henkilökunnalle. Tämä asiantuntijuuden ja omien käytäntöjen myyminen on haastava ja vaikea tehtävä. Integroitumisesta ja projektin legitimaatiosta syntyy siis useampivaiheinen prosessi, joka voidaan esittää seuraavassa taulukossa (Taulukko 3). 7

8 Taulukko 3. Projektin integroituminen. PROJEKTIN INTEGROITUMINEN Yhteisen tulkinnan ja tiedon jakaminen. Yhteisen tavoitteen löytäminen. Vakuuttuminen tavoitteen saavuttamisesta. Yhteisen toimintalinjan ja arvorakenteen etsiminen. Konkreettisten käytäntöjen kokeileminen ja toteuttaminen. Hyvien käytäntöjen vakiinnuttaminen. Projektin integroituminen ja hyväksynnän saaminen vaikuttaisi olevan tärkeää. Jos projekti ei saa hyväksyttyä asemaa oppilaitoksessa, niin tehokkaan ja hyvänkin projektin vaikuttavuus ja maine voidaan mitätöidä monella tavalla. Mitätöinnissä on useita ulottuvuuksia. Ensinnäkin epäilijät voidaan kyseenalaistaa pajaprojektissa suoritettujen tutkintojen ja opintosuoritusten laadun. Hyvin yleisesti pajaprojekteja on kritisoitu tai ainakin epäilty tutkintojen alennusmyynnistä. Toiseksi pajaprojektin todellinen vaikuttavuus opiskelijoiden menestymiseen voidaan kyseenalaistaa. (ks. Vehviläinen 2001, 76-77). Mitätöinnin vaara on olemassa aina kun asenteellinen vastarinta on riittävän voimakasta; kaikki vastakkaiset todisteet voidaan kieltää tai tulkita sellaisella tavalla, että tulokset tukevat mitätöijien näkemyksiä (ks. Kivivuori 1991). Miksi mitätöintiä sitten tehdään? Osaltaan kysymys saattaa olla suomalaiskansallisesta latistamisen halusta, kateudesta voisi joku ajatella. Aikaisemmissa selvityksissä on tehty kuitenkin sellainen tulkinta, että pajaprojektien vaikutukset omaan oppilaitokseensa ovat sidoksissa siihen, minkälaisen roolin oppilaitoksen opettajat ja oppilashuoltohenkilöstö antaa projektille. Varsinkin opettajien suhteen pajaprojektien olisi syytä soveltaa maltillista strategiaa. Projektien ei tulisi luoda sellaista vaikutelmaa, että projektitoimijat ovat toimineet pelastajina ja sankareina onnistuessaan vaikean kohderyhmän opettamisessa ja koulutukseen kiinnittämisessä. Pajaprojektin omien tavoitteiden kannalta kyseessä on ristiriitainen asia. Projektien onnistumista mitataan niiden kyvyllä luoda uudenlaisia onnistumisen mahdollisuuksia aikaisemmin epäonnistuneiden opiskelijoiden kanssa. Tämä tavoite merkitsee toteutuessaan sitä, että samalla viestitetään oppilaitoksen opettajille: Te ette onnistuneet näiden kanssa. Ympäröivän oppilaitoksen kannalta pajaprojektin epäonnistuminen saatetaan kokea jopa helpottavana asiana; pajaprojektin epäonnistuminen osoittaa ongelmien syyn olevan opiskelijassa, eli opettajat tavallaan vapautetaan vastuusta. Edellä kuvattu mekanismi suosii siis integroitumista ja keskinäistä yhteistyötä. Vaikean kohderyhmän onnistumisesta on tehtävä jollakin tavalla yhteinen asia. Yksinkertaisimmillaan kysymys on tiedottamisesta ja kiitoksen jakamisesta, mutta myös erilaisista pajaprojektien ja muun opetuksen yhteisistä toiminnoista, yhteisistä projekteista, rinnan opetuksesta, pajaopetuksen ja tavallisen opetuksen vuorottelusta jne. Vaikuttaa siltä, että muusta oppilaitoksesta erillään oleva fyysinen paja - eli perinteinen työpajamalli - ei lähtökohdiltaan ole parhaassa mahdollisessa tilanteessa. (ks. myös Päivänsalo 2002, 50). Alla olevassa taulukossa (Taulukko 4) on vielä listattu tähän teemaan liittyviä projektitoiminnan vaikutuksia. Kysymys on samalla projektikäytännöistä. Tähän teemaan liittyviä hyviä käytäntöjä ovat yksinkertaisesti keskustelu, tiedottaminen ja oman asian perustelu. Taulukon lopussa on listattu projektitoiminnan toteuttamisen reunaehtoja. Oppilaitoksessa tulisi olla jo valmiiksi tietynlaista muutosvalmiutta ja joka tapauksessa muutosten aikaansaaminen on hidas prosessi. Ensiarvoisen tärkeää on saada oppilaitoksen johto ja muut valtaa pitävät henki- 8

9 löt projektin tavoitteiden taakse. Toisaalta kaikkia opettajia ei välttämättä saada koskaan projektin ajamien asioiden taakse. Taulukko 4. Projektin tavoitteiden legitimointi. Tarpeen herättämisestä konkreettisiin käytäntöihin Yleinen tiedostaminen opiskelijoiden ongelmista ja niihin puuttumisen tarpeellisuudesta. Syrjäytymisuhan alla olevien ja erityiskasvatuksellisia toimenpiteitä / opetusjärjestelyjä tarvitsevien opiskelijoiden tilanteen tuominen henkilöstön tietoisuuteen eli keskustelun herättäminen ja ylläpitäminen. Edelleen voisi miettiä, missä määrin esim. nyt alkanut voimakas kuntayhtymätason kehittäminen ja käytäntöjen yhtenäistäminen on seurausta projektin esille tuomasta keskustelusta. Eli kun tarve kehittämiseen on havaittu ja erinäisissä porukoissa asiasta on tarpeeksi kauan jupistu, niin jotain konkreettistakin alkaa tapahtua. Suhtautuminen erityistä tukea tarvitseviin opiskelijoihin on muuttunut myönteisemmäksi. On tärkeää, että ihmiset saadaan omassa talossa oivaltamaan, että tämä on "meidän projekti", osa yhteistä toimintaa, eikä vain jonkun henkilö oma projekti. Projektin tavoitteiden on noustava oppilaitoksen oman ongelma-analyysin pohjalta. Projektin vaikuttavuus näkyy siten, että nyt aletaan huomata sen hyödyllisyys oppilaitoksen toiminnassa ja jonkun verran myöskin seutukunnallisessa toiminnassa. Suhtautuminen projektien myötä luotuun kehitystyöhön muuttunut myönteisemmäksi: Tullut yhdeksi työmuodoksi. Oppilaitoksella on oltava muutosvalmiutta sen lähtiessä mukaan projektiin. Projektilla on oltava johdon oikeanlainen tuki. Projektista on tiedotettava mieluummin liikaa kuin liian vähän, eikä vähiten omassa talossa. Oman oppilaitoksen sisällä innovaatioiden levittäminen voi olla tosi taistelua, mikäli asian taakse ei saada valtaa pitäviä henkilöitä. Levittämistä voi kutsua haasteelliseksi, jossa jatkuvasti on todisteltava ajamansa asian puolesta. Ensiarvoisen tärkeää on saada jo alusta alkaen organisaation johto jutun taakse. Toiminnasta jatkuva tiedottaminen yhteisössä, mutta myös päättäjille tärkeää. Organisaation virallisiin papereihin ja käytäntöihin on saatava muutosmalleja kirjattua. Tulokset eivät näy heti, vaan pidemmän ajan kuluessa. Oppilaitoksissa on perinteisesti ollut hyvin vaikea viedä jotakin uutta, niin tässäkin tapauksessa. Kaikki eivät ymmärrä tällaisen työn merkitystä, ehkä ikinä, vaan se on turhaa hyysäämistä. Edellä käsiteltyjä asioita yhdistää eräänlainen tunne vihollisesi -teema, jossa on eri ulottuvuuksia. Ensinnäkin innopajaprojektien toteuttajilla tulisi olla herkkyyttä havaita oman oppilaitoksen toimintakulttuurissa ja asenneilmapiirissä ne asiat, jotka ovat kaikille yhteisiä. Mitkä ovat oppilaitoksessa kaikkien tärkeiksi kokemia asioita ja tavoitteita? Toisaalta tarvitaan tietoa ja näkemystä erilaisten rintamalinjojen sisällöstä: Millaisia erilaisia käsityksiä opettajilla on opiskelijoista? Kuinka paljon opettajat keskimäärin, yleisesti ja erikseen luottavat opiskelijaan? Millaisia opetus- ja ohjauskäytäntöjä suositaan? 9

10 4. INNOPAJAPROJEKTIEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT Kun projektien esittelemiä hyviä käytäntöjä tarkastelee yleisellä tasolla ja pyrkii luomaan jotakin kaiken kattavaa metakäytäntöä, niin ensimmäisenä tulee mieleen ajatus, että käytännöt perustuvat tiedon hakemiseen ja levittämiseen. Vanha edistysfilosofinen iskulause tieto on valtaa näyttäisi pitävän paikkansa tässäkin yhteydessä; tiedon avulla pyritään hallintaan ja sekalaisen toimintakentän hahmottamiseen Ammatilliseen koulutukseen aktivointi Ammatilliseen koulutukseen aktivoinnilla pyritään lisäämään opiskelijoiden kiinnostusta ammatillista opiskelua kohtaan. Yleensä tämä tarkoittaa käytäntöjä, joilla lisätään peruskoulun ammatinvalintavaiheessa olevien nuorten motivaatiota ammatillisiin opintoihin. Myös aktivointiin liittyvissä käytännöissä korostuu tiedon jakaminen ja levittäminen. Tällaisille käytännöille on leimallista se, että niiden avulla pyritään tutustuttamaan opiskelija ammatilliseen opiskeluun. Peruskoulun opiskelijat voivat käydä tutustumassa ammatilliseen oppilaitokseen, ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjaajat tai opiskelijat voivat puolestaan käydä vierailemassa peruskouluissa kertomassa ammatillisten opintojen eri vaihtoehdoista. Tietoa lisätään myös tietotekniikan avulla, erilaiset www-sivut ja tietopankit ovat toiminnassa. Peruskoulut ja ammatilliset oppilaitokset voivat järjestää myös yhteisiä tempauksia tai messuja. Aktivointiin liittyvinä käytäntöinä voidaan mainita myös peruskoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjaajien lisääntynyt yhteistyö ja opettajien vierailut. Nämä käytännöt vaikuttavat tärkeiltä koska tuoreen arvion mukaan yhteistyö oppilaanohjaajien kesken toimii paremmin lukio-peruskoulu-akselilla kuin ammattioppilaitos-peruskoulu-akselilla. Tieto ammatillisten opintojen mahdollisuuksista ei aina kulkeudu opiskelijoille asti (Numminen ym. 2002, 28). Taulukossa 5 on kuvattu projektitoimijoiden mainintoja ammatilliseen koulutukseen aktivointiin liittyvistä käytännöistä. Taulukko 5. Ammatilliseen koulutukseen aktivointiin liittyvät käytännöt. Ammatilliseen koulutukseen aktivointi Peruskoululaisten pidemmät tutustumiset oppilaitokseemme, esim. teknisen työn ryhmä. Oppilaitoksemme esittelykäynnit peruskouluissa. Perusasteen oppilailla on ollut mahdollisuus tutustua oppilaitokseemme esim. TET-jaksojen aikana tai muuna sovittuna ajankohtana. Perusasteen 9-luokkalaisille on tarjottu lisäksi mahdollisuutta osallistua metallialan, vaatetusalan, autoalan ja puualan kerhoihin ja näin hakea tuntumaa oikeaan ammatinvalintaan. Opinto-ohjauksen yhteistyötä on lisätty perusasteen kanssa saattaen siirrosta, opiskelijoiden esittelystä aina opinto-ohjaajien pitämiin tunteihin saakka. Ensi vuonna olisi tarkoitus aloittaa opintoohjauksen tuntien pitäminen perusasteen 8 -luokkalaisille. Peruskoulun puutyöopettaja yhteydessä ammatilliseen opetukseen / opettajavierailut. Ammattiopettajien vierailut peruskoulussa kertomassa omasta alastaan. Yhteistyö lukioiden kanssa. Perusopetuksen ja toisen asteen nivelkohtaan on luotu ns. orientoivan jakson käytäntö. Perusopetuksesta tulee pieniä ryhmiä eri luokka-asteilta tutustumaan ammatilliseen opetukseen 3-5 päivän jaksoille. Peruskoulujen ja ammatillisten opettajien yhteiset kehittämispäivät. T9-kisa. Ammattioppilaitoksessa järjestettiin lukuvuoden aikana peruskoulujen yhdeksäsluokkalaisille kilpailu kädentaidoissa. 10

11 Tavoitteena on siis ammatillisen koulutuksen arvostuksen lisääminen. Ammatillinen opiskelu ja sen eri alavaihtoehdot tehdään varteenotettaviksi vaihtoehdoiksi ammatinvalintaansa miettiville peruskoulun yläasteikäisille Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaihe. Ammatilliseen koulutukseen aktivointi liittyy osaltaan perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheen ongelmiin. Peruskoulun jälkeinen jatko-opintoihin hakeutuminen riippuu siitä, kuinka mielekkäiksi ja mahdollisiksi ammatilliset opinnot koetaan. Tässä haastavassa nivelvaiheessa hyviä käytäntöjä tulisi kehittää ensisijaisesti niille opiskelijoille, jotka eivät osaa hakeutua mihinkään koulutukseen sekä niille, joiden opiskeluvalmiudet eivät ole riittävän hyvällä tasolla ammatillisista opinnoista selviytymiseen. Nivelvaiheen yhteistyötä tehdään esimerkiksi peruskoulun oppilaanohjaajien kanssa ja erilaisissa verkostoissa. Hyvin monessa oppilaitoksessa käytetään hyväksi erilaisia tiedonsiirtolomakkeita, joiden avulla tieto haastavista ja mahdollista erityistukea tarvitsevista opiskelijoista kulkee oppilaitoksesta toiseen. Siirtynyt tieto koskee yleensä yksittäisiä opiskelijoita, joista pyritään tekemään saattaen vaihdettavia. Perusajatus on siis se, että peruskoulun henkilökunnan hallussa oleva tieto heiltä lähtevästä opiskelijasta on hyödyksi ammatillisten oppilaitosten henkilökunnalle heidän ottaessaan uutta opiskelijaa vastaan. Taulukko 6. Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheeseen liittyvät käytännöt. Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaihe Perusopetukseen ja toisen asteen opetuksen nivelvaiheeseen on kehitetty ns. siirtolomake, jolla toivotaan saatavan vielä tarkemmat tiedot erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ongelmista. Nämä tarvittavat perustiedot välitetään opiskelun alussa opettajalle. Nivelvaiheen yhteistyötä on kehitetty ja toisen asteen oppilaitosten ja peruskoulun opojen yhteistyökuvio on vakiintunut, mm. 2. asteelta lähetetään valittujen listat peruskoulujen opoille ja niiden perusteella opot informoivat oppilaitoksia opiskelijoiden tukitarpeesta. Projektiin liittyi ns. uraprojekti, jolla luotiin toimiva yhteistyö viiden perusopetuksen koulun ja kahden erityiskoulun kanssa. Oppilaitokseen on palkattu urasuunnittelija, jonka tehtävä on pitää yhteyttä perusopetukseen jotta opiskelijat saataisiin oikeille paikoille opetukseen, uravalinnat olisivat mahdollisimman perusteltuja ja oikeita. HOJKS:ien siirto perusopetuksesta toiselle asteelle on virinnyt käytänteeksi. Näin säästetään aikaa ongelmien tunnistamisessa. Opiskelija tulee näin saamaan välittömästi asianmukaisen opetuksen. Ajan tasalla olevat www-sivut. Myös nivelvaiheen käytännöissä korostuu siis tiedon siirtäminen ja levittäminen. Näiden käytäntöjen kohdalla esiintyy kuitenkin myös vastakkaisia mielipiteitä. Joissakin olosuhteissa saattaisi olla hyväksi, mikäli opiskelija voisi aloittaa opintonsa puhtaalta pöydältä, ilman että tieto hänen aikaisemmista ongelmistaan ja vaikeuksistaan leviäisi laajalle. Joka tapauksessa tiedonsiirtokäytäntöjen soveltaminen edellyttää tarveharkintaa ja esimerkiksi salassapitomääräysten tuntemista. 11

12 4.3. Ohjaus- ja tukitoimet opintojen aikana Tiedon lisääntyminen helpottaa opiskelijan vastaanottoa, mutta yhtälailla tärkeää on kerätä tietoa opiskelijasta opintojen kuluessa. Innopajojen myötä opiskelijat ovat koko opiskeluaikansa aikaisempaa tarkemman tarkkailun ja havainnoinnin kohteena. Tarkkailu alkaa taitojen ja tietojen alkukartoituksella, jatkuu erilaisilla lähtötasotesteillä ja keskittyy jatkossa ennen kaikkea poissaolojen seurantaan. Poissaolojen lisäksi seurataan opintojen sujumista, tehdään rästibongausta ja asetetaan hylättyjen kurssien ilmoitusvelvollisuuksia. Monessa projektissa kerätään tietoa myös opiskelijan vapaa-ajalta, tehdään kotikäyntejä ja ollaan yhteydessä opiskelijalle tärkeisiin ihmisiin. Opintojen kulkua seurataan, jotta havaittaisiin pienimmätkin merkit keskeyttämisaikeista ja opintojen kulun vaikeutumisesta. Seurannalla, kontrolloinnilla ja tarkkailulla on siis ennaltaehkäisevää merkitystä. Toisaalta seuranta liittyy opintojen kulun yksilölliseen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Erilaiset HOJKS-mallit ovat erittäin yleinen ja olennainen osa innopajaoppilaitosten toimintaa. Opintojen kulun tarkka seuraaminen ja yksilöllinen opiskelu-uran suunnittelu ovat olleet yleisiä ohjaus- ja tukitoimiin liittyviä käytäntöjä innopajaoppilaitoksissa. Näitä käytäntöjä esitellään tarkemmin taulukossa 7. Taulukko 7. Ohjaus ja tukitoimiin liittyvät käytännöt. Ohjaus- ja tukitoimet opintojen aikana Opiskelijoihin tutustuminen ennen opiskelun alkua. Tehokas ja nopea oppimisvalmiuksien kartoitus ja analysointi tukitoimien pohjaksi. Ns. pehmeän perehdytyksen jakso, pehmis, jonka aikana tutustutaan opetussuunnitelmaan ja alan ammatin peruskäytäntöihin; myös opiskeluun. Ryhmäyttäminen ja siihen tarjolla ryhmänohjaajalle apua talon ulkopuoliselta nuoriso-ohjaajalta Ryhmänohjaajan työnkuvaa selkeytetty ja ohjeistettu varsinkin aloitusvaiheen osalta. Tutoropiskelijoiden käyttö oppilaitokseen ja opintoihin perehdyttäjinä. Orientoitumisjakson suunnittelu ja tulohaastattelut sekä lähtötasotestit. Ryhmäytymisohjelmien toistaminen opiskelun kuluessa. Joka kuukausi käydään opiskelijoiden tilanteet läpi. Keskustellaan opettajien ja luokanvalvojien sekä opinto-ohjaajan kanssa opiskelijan tilanteesta. Kutsutaan opiskelija opiskelijahuoltoryhmään. Rästikansio. Koulun tietokoneverkkoon talletetaan oma kansio kurssista reputtaneille jos esim. opettaja vaihtuu niin rästin syy löytyy kansiosta. Rästien tekoa on myös tehostettu sillä, että seuraavan jakson aikana L-arviot on suoritettava tai muuten ne vaihtuvat O:ksi. Rästikansiota ylläpitää opintosihteeri. Opiskelijoiden osallisuuden edistämistoimet (oppilaskunta- ja tutortoiminta, vapaa-ajan virikkeellistäminen, asuntolatoiminnan kehittäminen). Yhdessä opiskelijan luokanvalvojan ja opinto-ohjaajan kanssa laaditaan suunnitelma opintojen edistymiseksi, jonka opiskelija allekirjoittaa. Opiskelun tilannetta seurataan säännöllisin väliajoin järjestettävillä tapaamisilla. Opettajan työtä olen tukenut niin, että olen tavoitellut opiskelijaa ja yrittänyt motivoida opiskeluun ja rästitehtävien tekoon. Olen keskustellut opiskelijan kanssa hänen ongelmistaan ja esim. ohjannut terveydenhoitajalle tai kuraattorille. Henkilökohtaiset jutustelut, verkoston hyödyntäminen, aito välittäminen, vanhempien mukaan ottaminen. Rästibongaus. Oppilaitoksen opettajat toimittavat listat rästiopinnoista. Hylättyjen kurssien ilmoitusvelvollisuus. Läksyjen lukuilta. Soitamme joka päivä nuorelle jos hän ei ole paikalla. Ajantasainen poissaolotietous ja rästien hoitamiseen kannustaminen. Yhden luokanvalvojan periaate. 12

13 Tutustumiskäynnit oman ammattialan yrityksiin 3-4 kertaa ensimmäisenä opiskeluvuotena. Järjestetty mahdollisuuksia oman alan etsintään koulutuskokeiluin muissa alueen oppilaitoksissa, työelämäkokeiluja heitä kiinnostavissa ammateissa sekä heille on tarjottu mahdollisuuksia peruskoulun arvosanojen korottamiseen. Opiskelijoilla on ollut mahdollisuus myös talon sisällä tutustua eri linjoihin tai kursseihin ja löytää sitä kautta oma ammattiala. Väliaikaisen keskeyttämisen mahdollisuus. Myös opintojen aikaisissa ohjaus- ja tukikäytännöissä korostuu tiedon jakaminen ja opiskelijoiden tutustuttaminen. Ammatillisiin opintoihin kiinnittyminen aloitetaan monessa oppilaitoksessa ns. pehmeällä laskulla. Kysymys on asteittaisesta prosessista, jossa koulu ja sen käytännöt tulevat pikkuhiljaa tutuksi. Pehmeää laskua ja tutustuttamista tehdään usein erilaisen alkuvaiheen ryhmäyttämisen avulla. Pehmeää laskua voivat olla edesauttamassa myös luokanvalvoja tai tutor-opiskelija, jotka perehdyttävät henkilökohtaisella otteella uutta ja usein ymmällään olevaa opiskelijaa. Pehmeän laskun tarkoituksena on siis tutustuttaa opiskelija omaan oppilaitokseensa ja alaansa. Oppilaitokseen kiinnittämisen ohella tehdään myös sellaista integrointia, joissa opiskelijoita ohjataan oppilaitoksesta pois tai omalta alalta pois. Opiskelijan ohjaus- ja tukitoimiin kuuluvat käytännöt, joiden avulla opiskelija saa mahdollisuuden tutustua ja kokeilla uusia opintolinjoja tai toisten oppilaitosten tarjontaa. Näissä käytännöissä tehdään ammatinvalinnanohjausta, tähän teemaan kuuluvat myös erilaiset työelämään tutustumisjaksot tai työelämäkokeilut. Näiden kokeilujen eräänlaisena ideologisena taustana on ajatus siitä, että opintojen keskeyttäminen voi joissakin tapauksissa olla opiskelijalle hyväksi. Keskeyttämisprosenttia ei voi yksioikoisesti pitää ohjaus- ja tukitoimien laadun mittarina. Yleisesti ohjaus- ja tukikäytännöissä näyttää korostuvan ohjauksen kokonaisvaltaisuus ja tietynlainen leviäminen. Ohjaus ei ole pelkästään sektoritoimintaa, jota toteutetaan ohjaus nimikkeen alla tarkoitukseen varatuissa huoneissa ja sovittuna aikoina. Ohjaus on epävirallista, jatkuvaa ja yhä enemmän kaikkien vastuulla. Ohjaukseen ja tukemiseen pyritään ottamaan mukaan kaikki oppilaitoksen opettajat ja opiskelijan vanhemmat. Merkillepantavaa on lisäksi se, että opettajat ja vanhemmat ovat myös ohjauksen ja tuen kohteita eivät pelkästään mahdollisia ohjauksen ja tuen antajia. Opettajien työhyvinvoinnin ja vanhempien jaksamisen tukeminen on myös opiskelijan kannalta perusteltua. Hyvinvointi heijastuu opettajasta opiskelijaan ja päinvastoin Opetusmenetelmät Innopajaprojektien tuottamia vastauksia lukiessa syntyy vaikutelma, että suurin osa hyvistä ja uusista käytännöistä liittyy enemmänkin ohjaukseen kuin opettamiseen. Tämä vaikutelma saattaa osittain johtua siitä, että opetusmenetelmien kohdalla aineisto kyllääntyy nopeasti. Aineiston kyllääntyminen tarkoittaa sitä, että samat teemat ja vastaukset toistuvat useasti. Tämä voi tarkoittaa myös sitä, että opetusmenetelmiin liittyvät hyvät käytännöt ja viisasten kivet ovat helposti löydettävissä ja mainittavissa. Ensimmäisenä korostuu teema, joka näkyy jo innopajaprojektien nimessä. Vaikka varsinaista paja-sanaa ei juurikaan käytetä, niin erilaiset erilliseen fyysiseen tilaan viittaavat opetuspaikat ovat yleisiä. Pajaoppimista tapahtuu esimerkiksi klinikoilla ja oppimisstudioissa. Nimet viittaavat pieniin yksiköihin, joissa saa henkilökohtaista kohtelua. Käytännössä näissä fyysisissä 13

14 tiloissa on mahdollista suorittaa rästisuorituksia, saada lisävalmennusta kokeisiin, suorittaa kokeita yms. Hyvin monet projektit mainitsivat myös samanaikaisopetuksen yhtenä käytettynä vaihtoehtona. Tätä on sovellettu usealla tavalla, esimerkiksi usean opettajan tai ns. ammattimiehen käyttäminen on yleistä. Opetusmenetelmiin voidaan lukea myös oppimateriaaleihin tehdyt parannukset ja selvennykset. Näiden avulla helpotetaan esimerkiksi lukivaikeuksista kärsivien opiskelijoiden tilannetta. Taulukko 8. Opetusmenetelmiin liittyvät käytännöt. Opetusmenetelmät Materiaalin selkokielistäminen. Vaihtoehtoiset opinnäytetyöt. Kuvallinen oppimateriaali. Ammatilliset ohjaajat opetusosastoille (koulunkäyntiavustajat). Päivystävä klinikkaopetus. Oppimisstudio. Toiminnallisten menetelmien harjoituskirja. Mukauttamisen kriteeristöjen luominen ja materiaalin valmistus. Samanaikaisopetus. Oppimisprosessiperustainen opetus. Lisää tekemällä oppimista. Pisteopetus, 2 luokkaa ja 3 opettajaa. Projektin avulla opiskelijalle on voitu tehdä työssäoppimiseen liittyvää materiaalia myös huonon luku- ja kirjoitustaidon omaavalle opiskelijalle: työssäoppimispäiväkirjat, työssäoppimisseurantalomakkeet, perehdyttämispassit ja erilaiset kuvalliset työohjeet työpaikalla käytettäväksi ja siirtovaikutuksen helpottamiseksi Oppilaitoksen toimintakulttuuri Oppilaitoksen toimintakulttuurin ja ajattelutapojen muuttamiseen tähtääviä käytäntöjä voidaan pitää olennaisina. Jos haastavien opiskelijoiden integrointia ja erityisopiskelijoiden ns. häivyttämistä pidetään tavoitteena, niin tavoitteeseen päästään parhaiten vaikuttamalla kaikkien opiskelijoiden saamaan ohjaukseen ja opetukseen. Kuten eräs projektitoimija osuvasti ilmaisee: Tärkeää on saada opettajat oivaltamaan, että projektissa kehitetyistä malleista olisi tultava osa normaalia työkäytäntöä ja liittää ne parantamaan ja kehittämään perusopetuksen laatua. Ei voida ajatella niin, että perusopetus on mitä on ja kaikille opiskelijoille tehdään jotakin ylimääräistä jonkin tuen nimissä tavoitteena on tehdä mahdollisimman laadukasta perusopetusta, niin että jokainen oppii sen avulla. Toimintakulttuurin muuttamiseen liittyville käytännöille on leimallista opettajien ja muun henkilökunnan ammattitaidon, työn organisoinnin ja työssäjaksamisen lisääminen. Käytäntöjä on listattu taulukossa 9. 14

15 Taulukko 9. Oppilaitoksen toimintakulttuurin muuttamiseen liittyvät käytännöt. Oppilaitoksen toimintakulttuuri Myös opettajilla on ollut mahdollisuus saada tukea omalle työlle nimenomaan kasvatustehtävässä. Projektin myötä on saatu matala kynnys ongelmiin puuttumisessa. Oppilaitoksen henkilökunta kokee monta kertaa avuttomuutta ongelmatilanteissa. Näiden tunteiden ja tilanteiden jakaminen on tärkeä osa jaksamisen parantamisessa. Opettajien ja opiskelijahuoltoväen asenteiden myönteisyys kasvanut saadun tuen ja avun myötä eli konkreettisten toimien seurauksena. Pitkäntähtäimen suunnittelu saanut jalansijaa ja siten syksyn aloitus muuttunut vuosi vuodelta selkeämmäksi. On kehitetty systemaattisia ja jatkuvia tukitoimikäytäntöjä (esim. alkukartoitukset>analysointikokoukset>tukitoimet>seuranta>arviointi ja kehittäminen. Oppilaitoksen sisällä tapahtuneena kehitystyönä on luotu erityistuen suunnitelma, ervajärjestelmä, alkukartoitukset ja järjestetty erityispedagogiikan koulutusta. Henkilöstön asiantuntijuuden kehittämiseen on panostettu koulutuksen avulla jonkin ryhmän täsmäkoulutuksesta kaikille tarkoitettuihin studio generalia -luentoihin. Projekti on edistänyt oman työn kehittämisen ajattelua ja toimintakulttuurin mukaisia käytännön toimia. Opettajat ovat huomanneet, että he saavat apua asiantuntijalta ja tehtävä työ voidaan jakaa selkeästi. Näistä käytännöistä voidaan jälleen poimia esiin tiedon lisäämiseen ja levittämiseen liittyvät teemat. Oppilaitoksen henkilökunnan tietoa lisätään koulutuksen, tiedottamisen ja erilaisten seurantapalaverien kautta. Työpaikkaohjaajille rakennetaan perehdyttämiskansioita ja joissakin oppilaitoksissa tai kuntayhtymissä on järjestetty erityisiä harhaluulojen poistopäiviä. Kaikki käytännöt tähtäävät siihen, että tieto erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden olemassaolosta, tuen tarpeesta ja oikean kohtelun malleista leviäisi mahdollisimman laajalle. Tiedon levittämisessä olennaisia käytäntöjä ovat yhteiset keskustelufoorumit ja yleinen huomion herättäminen. Näiden pohjalta päästään mahdollisesti luomaan oppilaitoksen toimintatapoihin vaikuttavia uusia linjauksia; muotoillaan suunnitelmia, systematisoidaan ja yhtenäistetään toimintaa ja rakennetaan pitkän tähtäyksen strategioita ja toimintalinjauksia. Jotta lisääntynyttä tietoa ja suunnitelmia voitaisiin täysimittaisesti hyödyntää, on pidettävä huolta henkilöstön hyvinvoinnista. Henkilökunnalle voidaan järjestää esimerkiksi tyky-iltapäiviä ja työnohjausta. Henkilöstön hyvinvointiin liittyviä käytäntöjä ovat myös erilaiset sisäiseen uudelleen organisointiin, työnjakoon ja tehtävien tarkistukseen liittyvät käytännöt. Projektikäytännöissä on lukuisasti esimerkkejä, joista näkyy pyrkimys uudenlaisiin yhteistyömuotoihin sekä vastuu- ja roolirajojen määrittelyihin. Näillä käytännöillä on oletettavasti suuri merkitys myös projektin integroitumisen kannalta. Olennainen on taulukossa oleva sitaatti: Opettajat ovat huomanneet, että he saavat apua asiantuntijalta ja tehtävä työ voidaan jakaa selkeästi. Nykypäivän kiireisessä ja hektisessä työelämässä toimivat opettajat taipuvat uudistuksiin varsinkin niissä tapauksissa, joissa uudistusten koetaan helpottavan omaa työtaakkaa Yhteistyö Huomattavan monet innopajaprojekteissa toteutetut käytännöt edellyttävät erilaisten yhteistyösuhteiden tai -verkostojen luomista. Toimivissa projekteissa onkin onnistuttu rakentamaan yhteistyötä oppilaitoksen sisällä ja myös oppilaitoksen ulkopuolelle. Esimerkiksi poissaolojen seuranta ja ryhmäyttäminen edellyttävät sitä, että oppilaitoksen opettajat ovat mukana toimin- 15

16 nassa. Oppilaitoksen sisäisistä virallisista yhteistyömuodoista tyypillisimpiä ovat muun muassa erilaiset yhteistyöryhmät ja tiimit. Oppilaitoksen ulkopuoliseen yhteistyöhön kuuluu yleensä aikaisempaa aktiivisempi yhteydenpito opiskelijan vanhempiin. Varsinaista moniammatillista yhteistyötä tehdään useiden eri tahojen kanssa. Projektit ovat maininneet yhteistyökumppaneikseen esimerkiksi sosiaali- ja työvoimatoimiston, nuorisotoimen, poliisin, toiset oppilaitokset, SPR-turvatalon, seurakunnan, asuntotoimiston ja KELAn. Taulukko 10. Yhteistyöhön liittyvät käytännöt. Yhteistyöhön liittyvät käytännöt Rakennettu työelämäohjaajien perehdyttämiskansio, tehty yhteistyötä eri oppilaitosten toteuttaman työelämäohjaajien perehdyttämiskäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi. Oppilaitoksen sisällä selkeytettiin opiskelijahuoltotyö roolittamalla eri toimijoille heidän vastuualueeseensa kuuluvat asiat. Opiskelijahuoltotyöryhmä aloitti säännölliset viikottaiset osastopalaverit, joihin osallistuvat kaikki osaston opettajat. Vanhempien vastuuttaminen ja informointi. Opiskelijalla on velvollisuus ilmoittaa aamuisin klo 8-9 välillä terveydenhoitajalle tai keskukseen poissaolostaan. Jos opiskelijasta ei kuulu useampaan päivään tulee tutoropettajan ottaa häneen tai kotiin yhteyttä. Jos yhteydenotto puhelimitse ei onnistu on oppilaitoksessa olemassa valmis lomakepohja yhteydenottopyynnöstä huoltajille. Ammatillisten opintojen aloitusvaiheeseen meillä on mahdollisuus osastokohtaisesti paneutua kolmen päivän ajan. Aloitusvaiheessa perehdytetään, ryhmäytetään ja tutustutetaan uudet opiskelijat talon tavoille. Tukea aloitusvaiheeseen on haettu myös kolmansien luokkien opiskelijoista ja heidän kokemuksistaan. Päivien toteuttamisesta jaetaan vuosittain ensimmäisten luokkien opettajille runkosuunnitelma. Yhteistyöhön liittyvät käytännötkin alleviivaavat sitä, että opiskelijoiden ohjaus ja tuki on saatava mahdollisimman monen toimijan asiaksi. Ohjaus leviää laajalle ja kaikille toimijoille löytyy oma rooli. Moniammatillisten verkostojen hyöty on lisäksi siinä, että niiden avulla opiskelijan (tai opiskelijoiden) asioita voidaan käsitellä asiantuntijoiden erilaista tietoa ja ammattitaitoa hyväksi käyttäen. Kukin toimija tuo oman asiantuntemuksensa ja esimerkiksi opiskelijasta kertyneen tiedon yhteiseen pöytään, tämän pohjalta voidaan päättää tarkoituksenmukaisista toimenpiteistä. 16

17 5. PROJEKTIKÄYTÄNTÖJEN VAKIINNUTTAMINEN 5.1. Miten projektikäytäntöjä levitetään ja vakiinnutetaan? Innopajaprojektien toimijoilta kysyttiin, mitä kulunut projektikausi on opettanut projektin toteuttamisesta. Tähän teemaan liittyviä vastauksia on listattu taulukkoon 11. Taulukko 11. Projektin toteuttaminen. Projektin toteuttaminen Projektilla tulee olla kirkas tavoite, kun suunnittelu alkaa. On löydyttävä myös joustavuutta ja kärsivällisyyttä muuttaa suunnitelmia tilanteen niin vaatiessa. Ennakkosuunnitelma sidottava toteutukseen. Projektihenkilöt sitoutettava suunnitelmaan. Pitäisi olla selkeä suunnitelma siitä, mikä on kenenkin työtehtävä, on helpompi lähteä toteuttamaan selkeästi suunniteltua työtä. Suunnitteluvaiheessa mukana olevat myös toteuttavat. Toteuttaminen vaatii aktiivisilta toimijoilta tiettyä kipinää, todellista halua viedä asioita eteenpäin. Käytännössä tämä vaatii hyvä oman työyhteisön tuntemusta ja taitavuutta viedä uusia ajatuksia läpi. Yhteistyötä ja joustoa vaatii myös. Resurssitietoutta, tarkkuutta ja luovaa hulluutta. Rahoitussysteemi pitää sisäistää, talousseurannan merkitys ja kirjaamisen tärkeys. Projektitoiminnassa on opittu ymmärtämään prosessiajattelua. Eli tavoitteiden ja suuntaviivojen tarkistamisen tärkeyttä ja niiden muuttamista tarpeen mukaan. Taulukossa on kuvattu projektitoiminnasta saatua oppia lähinnä esimerkinomaisesti. Yleisesti ottaen vastaukset toistivat projektitoiminnan opaskirjoissa mainittuja asioita projektin hallinnan ja ohjaamisen periaatteista. Hyvin omaksuttu projektirutiini ja projektin ohjaamisen taito on tietenkin olennainen asia siinä mielessä, että sen pohjalta voidaan luoda uusia käytäntöjä ja vaikutuksia. Projektitoiminnan vaikuttavuutta arvioitaessa yksi mielenkiinnon kohde on se, kuinka hyvin projekti onnistuu luomaan uusia käytäntöjä ja toimintatapoja, jotka vakiintuvat osaksi organisaation perusrakennetta. Ammatillisissa oppilaitoksissa operoineiden innopajaprojektien osalta tämä teema johdattaa kysymään: Mikä on muuttunut oppilaitoksissa projektitoiminnan myötä? Muutosprosessin analysoinnissa voidaan aluksi tarkastella projektitoiminnan toteuttamista: Millä tavalla projektin on toimittava kyetäkseen luomaan muutoksia ja vakiintuneita käytäntöjä? Aikaisemmin on nostettu esille se, että projektin olisi hyvä integroitua osaksi oppilaitosta kun projekti koetaan kaikkien yhteiseksi asiaksi, niin käytäntöjen vakiinnuttaminen onnistuu helpommin. Seuraavaan taulukkoon (Taulukko 12) on koottu projektien vastauksia, joissa käsitellään projektitulosten levittämis- ja vakiinnuttamisprosessia. Vastauksissa erottuvat ensinnäkin asian virallistaminen ja henkilöstön sitouttaminen. Tässä strategiana voi olla niinkin yksinkertainen asia kuin allekirjoitusten ja virallisten papereiden voimaan uskominen. Kun saadaan luotua uusia virallisia dokumentteja ja allekirjoituksin sinetöityjä suunnitelmia, niin toimintaan sitoudutaan paremmin. Toinen teema on projektin soluttautuminen ja linkittäytyminen. Tämä tarkoittaa toimintatapaa, jossa projektikäytäntöjä toteutetaan asteittaisen integroinnin periaatteella. Toimintaan on saa- 17

18 tava mukaan erilaisia avainhenkilöitä ja osa oppilaitoksen osastoista. Avainhenkilöt ja projektin kanssa yhteistyössä olevat henkilöt ajavat projektikäytäntöjä eteenpäin omilla osastoillaan. Tämä prosessi edellyttää projektitoimijoilta kärsivällisyyttä; on opittava etenemään pienillä askelilla ja odotettava oikeaa hetkeä uudistusten toteuttamisessa. Kolmanneksi projektitoimijan huoneentauluna voisi olla ajatus siitä, että vakiinnuttaminen on pidettävä mielessä koko ajan. Useat projektit mainitsivat, että jo projektin alkuvaiheessa on pohdittava käytäntöjen vakiinnuttamisen mahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa tietynlaista maltillisuutta ja ennakointia. Innovatiivisuutta ja kokeilumieltä on laimennettava ja ajateltava vakiinnuttamisen reunaehtoja, jotka tulevat täydellä volyymilla eteen vasta projektikauden päättymisen jälkeen. Neljänneksi voidaan mainita tiedottamisen merkitys. Lähes kaikki projektitoimijat korostavat jatkuvan tiedottamisen merkitystä. Tiedottaminen on aloitettava jo ennen projektin käynnistämistä. Tiedottamista täytyy tehdä oman oppilaitoksen sisällä ja myös oppilaitoksen ulkopuolelle. Taulukko 12. Hyvien käytäntöjen levittäminen ja vakiinnuttaminen. Miten toiminta- ja ajattelutapoja levitetään ja vakiinnutetaan? Yhdessä suunniteltu ja päätetty asia toimii. Organisaation virallisiin papereihin on saatava muutoksia kirjattua. Tiedottamisen oltava jatkuvaa, mallin käyttöä valvottava ja toiminta kehitettävä (sisäisesti). Oman talon henkilöstö hyvä levittämässä tietoa piilotyönä. Projektitulosten vakiinnuttaminen pitää olla mielessä aina. Projektin toteuttamisessa on opittu menemään pienillä askelilla eteenpäin ja ujuttamaan uudet asiat pienillä ryhmillä sisään eri osastoille. On opittu tekemään muiden projektien hyvistä käytännöistä omaan oppilaitokseemme sopivia toimintamalleja. Pienin askelin ja systemaattisesti. Levittämistä ja vakiinnuttamista kannattaa suunnitella ja aloittaa tekemään ajoissa. Tulosten vakiinnuttamisessa on alusta asti jo toimintoja suunniteltaessa katsottava, että toteutus on realistista ja niistä voi tulla arjen käytänteitä. Levittäminen perustuu siihen, ettei jotakin innovaatiota siirretä suoraan vaan toimivia käytänteitä kootaan eri lähteistä vastaamaan omia tarpeita. Siis luovuutta ja pohdintaa vaaditaan. Uudet innovaatiot on liitettävä opetukseen mahdollisimman pian että ne saavat kosketuspintaa todelliseen oppilaitoksen työhön. Näin niiden tulokset nähdään oikeassa ympäristössä ja oikeassa valossa heti alkuun. Projektien luomien käytäntöjen vakiinnuttamisessa on toisaalta kysymys vanhojen ajattelu- ja toimintarakenteiden kyseenalaistamisesta. Muutos edellyttää yleensä muutoksen tarpeen tiedostamista. Projektitoimijoiden vastausten perusteella käytäntöjen vakiinnuttaminen ja levittäminen on (hidasta) taistelua, jota käydään kahdella rintamalla. Ensinnäkin on kyseenalaistettava vanhat käytännöt ja nostettava (uppiniskaisesti) esille ongelmia ja kehittämistarpeita. Tämän kanssa rinnan tehdään legitimaatiotyötä, jossa markkinoidaan uusien toimintatapojen mielekkyyttä. Varsinaisten toimintakäytäntöjen ohella kysymys on myös ajattelutapojen muutoksesta. Hyviin käytäntöihin kuuluu se, että oppilaitoksen henkilökunta oppii ajattelemaan hyvällä tavalla. Innopajaprojektien näkökulmasta opettajien ja muun henkilökunnan hyvä ajattelutapa näyttäisi sisältävän sellaisia ammattieettisiä linjauksia, joissa haasteellisiin ja ongelmaisiin opiskelijoihin suhtaudutaan aikaisempaa ymmärtäväisemmin, luottavaisemmin ja yksilöllisemmin. Eri projekteissa tai oppilaitoksissa toteutettuja käytäntöjä ei voi noin vain kopioida omaan oppilaitokseen. Tärkeää on käytäntöjen soveltaminen omaan toimintaympäristöön. Samaa me- 18

19 takäytäntöä (esimerkiksi ryhmäyttämistä) voidaan toteuttaa hyvin monella tavalla. Kussakin oppilaitoksessa tulisi löytää juuri itselle ominaiset ja luontevat tavat ryhmäyttämisen tekemiseen. Esimerkiksi pienellä Pohjanmaan paikkakunnalla voi olla hyvinkin pätevä keino järjestää yhteinen pesäpallo-ottelu opettajat vastaan opiskelijat, saman käytännön soveltamisyritykset Kehä kolmosen eteläpuolella voivat johtaa epäilyksiin siitä, että opiskelijat käyttävät pesäpallomailoja aivan muihin tarkoituksiin. Toisaalta pesäpalloesimerkkiä voidaan tarkastella uudelta kantilta: ammatillisissa oppilaitoksissa on hyvin paljon epäilyksiä siitä, mitä opiskelijoiden - tai ainakin heikoimman viidenneksen - kanssa voi tehdä ja millaisia välineitä heille voi antaa. On mahdollista, että erilaiset ennakkoasenteet ovat rajoittamassa toimenpide- ja ohjausmenetelmien kirjoa ja sitä, mitä uskalletaan kokeilla omassa oppilaitoksissa. Ennakkoluulot tai luulo toisten ennakkoluuloista saattavat toisin sanoen estää luovuutta ja innovatiivisuutta. Juuri tästä syystä saattaakin olla perusteltua, että peli- ja koulukentille tuodaankin hieman provosoivasti juuri sellaisia välineitä, joiden arvellaan aiheuttavan ennakkoepäilyksiä. Tällaiset välineet täytyy tässä yhteydessä ymmärtää kuvaannollisesti: niillä voidaan tarkoittaa kalliita työkoneita, mutta yhtälailla esimerkiksi yritysvierailuja. Toisin sanoen kaikki sellaiset käytännöt, joissa pyritään murtamaan epäilys: Ei näiden kanssa voi sellaista tehdä. Tarvitaan siis riskinottoa - nimenomaan hallittua riskinottoa projektitoiminnan toteuttamisessa. Jos riskinotossa ja välineiden käytössä epäonnistutaan, esimerkiksi yritysvierailu menee pieleen opiskelijoiden huonon käyttäytymisen vuoksi, niin onpahan opiskelijoihin ainakin luotettu. Jos taas onnistutaan, niin opiskelijoita kohtaan tunnettu arvostus ja luottamus voi nousta pikkuhiljaa. On luotu onnistumisen kokemuksia ja ensimmäiset askeleet siinä prosessissa, jossa oppilaitoksen opettajat alkavat muuttaa omia tulkintojaan näistä haastavista opiskelijoista. Tämä tulkinnan muuttaminen ongelmaisesta erilaiseksi oppijaksi on havaittu tärkeäksi käytännöksi aikaisemmissa tutkimusraporteissa (ks. Vehviläinen 2001) Vakiinnutettavat käytännöt Tässä alaluvussa tarkastellaan sellaisia käytäntöjä, jotka projektitoimijoiden mielestä ovat vakiinnutettavissa oman oppilaitoksen perustoiminnaksi. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 13) on kuvattu joitakin konkreettisia käytäntöjä. Taulukko ei ole tyhjentävä kuvaus, koska samankaltaisia käytäntöjä on vakiinnutettu eri oppilaitoksissa hieman eri tavoin. Lisäksi taulukossa kuvataan nimenomaan konkreettisia käytäntöjä. Näiden ohella projektit raportoivat yleisen tason käytännöistä, kuten esimerkiksi nivelvaiheen yhteistyön jatkaminen tai koulutuksen säännöllisyys. Taulukko 13. Vakiinnutettavat käytännöt. Mikä käytäntö voidaan vakiinnuttaa? Opiskeluun orientoituminen. Oppiaineiden mukauttaminen. Ervi-järjestelmä. Oppimisstudio Alkukartoitukset. Saattaen siirto perusasteelta amma- Miten vakiinnuttaminen tapahtuu? Orientoitumiskurssin suunnittelu. Tehdään selvät ohjeet ja kriteerit arviointiin. HOJKS-rahoituksen turvin. Erityisopettajan palkkaaminen, tilan varmistaminen. HOJKS-rahoituksen turvin. Opinto-ohjaajat, kuraattori, terveydenhoitaja 19

20 tillisiin opintoihin. Koulutuskokeilut. Seurantapalaverit. Nuorisotyöntekijän tekemä ryhmäyttäminen. Ammattimies työnopetukseen. Luottamusopiskelijaverkosto (tutorit, opasopiskelijat). Asuntolatoiminnan ja vapaa-ajan toiminnan kehittäminen. Kriisitoimintaohje. Tiedonsiirto lähettävien koulujen kanssa. Materiaalipankit internetissä (kuvapankki, oppimateriaalipankit). Ammatillisiin opintoihin tutustuminen. Kuraattoritoiminta. ja erityisopettaja hoitavat. Opinto-ohjaajat yhdessä perusasteen opintoohjaajien kanssa. Palaverit asiantuntijaryhmissä. Palkataan nuorisotyöntekijä. Palkataan ammattimies. Koordinoivan opinto-ohjaajan vastuulla. Asuntolaympäristön kehittäminen. Yhteisen lomakkeen käyttö. Tiedonsiirtolomake. Sivujen päivitys. Oppilaitoksen opiskelija opastaa yläasteelta tulevaa opiskelijavierailijaa 2-4 päivän ajan opintoihin. Perustamalla virka. Näiden käytäntöjen ohella vakiinnutettavia käytäntöjä ovat erilaiset yhteistyömuodot. Projektikauden jälkeen järjestetään aikaisempaa enemmän erilaisia palavereja, tehdään yhteistyötä eri sektoritoimijoiden kanssa ja verkostoidutaan. Oppilashuoltotyö jatkuu moniammatillisena yhteistyönä, jossa tukirengas on laaja ja eri osapuolille löytyy toimiva rooli. Vakiinnuttaminen edellyttää monessa tapauksessa rahallisia lisäresursseja, joilla voidaan palkata lisää henkilöstöä tai järjestää toimenkuvia uudella tavalla. Tällaisia palkattuja työntekijöitä ovat esimerkiksi urasuunnittelija, sosiaaliohjaaja, psykologi tai nuorisotyöntekijä. Näiden henkilöiden työpanos on havaittu välttämättömäksi projektin kuluessa. Rahallisten resurssien lisäksi vakiinnuttamista voidaan tehdä erilaisilla organisaatiomuutoksilla. Tällaisia ovat esimerkiksi henkilöstön toimenkuvaan liittyvät muutokset ja roolitukset. Tyypillistä on se, että oppilaitosten osastoille pyritään saamaan yksi vastuuopettaja, jonka tehtävänä on toimia koordinaattorina ja linkkinä varsinaisen oppilashuoltohenkilöstön ja opiskelijoiden välillä. Tällaisen vastuuopettajan tehtävänä on seurata esimerkiksi opiskelijoiden poissaoloja ja yleistä motivaatiota. Projektikokemusten perusteella tällainen toiminta lisää ongelmien ennaltaehkäisyä. Opiskelijan tilanteeseen päästään puuttumaan hyvissä ajoin ennen kuin poissaolot lisääntyvät ja puuttuvat suoritukset alkavat haitata opintojen etenemistä. 20

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta

Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansallinen kehittämispäivä 20.4.2011 Katri Kalske Lohjan sivistysjohtaja Tiivis verkostoyhteistyö Säännölliset

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Vallilan koulutusyksikkö Aira Rajamäki 14.3.2007

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä 30.3.2009 Itä-Lapin Ammattioppilaitos 30.3.2009 Sirkku Valve, Mt ja Päihdehanke ja Erkki Vartiainen, LaPsyKe-hanke Kuva: Sirkku Valve Sirkku Valve ja Erkki Vartiainen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjauksen laadunvarmistus

Ammatillisen koulutuksen ohjauksen laadunvarmistus Ammatillisen koulutuksen ohjauksen laadunvarmistus HYVÄN OHJAUKSEN VARMISTAMINEN 12.5.2015 Pasi Kallioinen Taustaa Keskeyttämiset Ohjauksen / ohjaamattomuuden vaikutus?» Ohjauksen korkean laadun takaaminen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

Kuopion Konservatorio

Kuopion Konservatorio 1 Kuopion Konservatorio OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA JOHDANTO Ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteyteen opinto-ohjaussuunnitelman. Kuopion konservatorion

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA

OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmälle 27.1.2010 Helena Kasurinen Osaamisen ja sivistyksen asialla OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA OHJAUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ Kohderyhmä: Opiskelijat, jotka tarvitsevat työvaltaista tapaa suorittaa ammatillisia opintoja Opiskelijat,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen. Oppilaitosjohdon foorumi Ritva Järvinen Aija Rinkinen

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen. Oppilaitosjohdon foorumi Ritva Järvinen Aija Rinkinen Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen Oppilaitosjohdon foorumi 14.6.2012 Ritva Järvinen Aija Rinkinen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen Ovatko varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010 Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010 2010 Alkukartoitus Tatu hankkeen tulosten hyödyntäminen Nuorisotutkimusten tuloksia: Työllistyminen

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari Tallink Silja Line 6.5.2013 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus - yksikön päällikkö, opetusneuvos

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Erkka Laininen, OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Peruskoulut ja lukiot Ammatilliset oppilaitokset Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Palveluprosessien ja -innovaatioiden kehittäminen Kärkihankkeet 4 ja 11 Tuottavuusohjelman kärkihankkeiden tulokset miten tästä eteenpäin? 17.11.2010 Tapio Soini,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia Turku 30.9.2015 NAO-seminaari Juhani Pirttiniemi, Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma 2011 2015 (1)

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

RYHMÄNOHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO ESIMERKKINÄ LYSEONPUISTON LUKIO

RYHMÄNOHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO ESIMERKKINÄ LYSEONPUISTON LUKIO RYHMÄNOHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO ESIMERKKINÄ LYSEONPUISTON LUKIO TERVETULOA, UUDET YKKÖSET! ENSIMMÄISESSÄ JAKSOSSA: VALMIIT LUKUJÄRJESTYKSET KAIKKI TUNNIT SAMAN RYHMÄN KANSSA VIIKOITTAISET TAPAAMISET OPON

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Hakuryhmän tavoitteet, painopisteet, valintaperusteet ja hakuaika

Hakuryhmän tavoitteet, painopisteet, valintaperusteet ja hakuaika HAKURYHMÄ: Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Hakuryhmän tavoitteet, painopisteet, valintaperusteet ja hakuaika Hakutiedote, ammattikoulutus, Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen18.4.2011

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen toteutuminen tavallisissa ammatillissa oppilaitoksissa

Ammatillisen erityisopetuksen toteutuminen tavallisissa ammatillissa oppilaitoksissa Ammatillisen erityisopetuksen toteutuminen tavallisissa ammatillissa oppilaitoksissa Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 22.4.2013 Messuhalli Rinnakkaisseminaari Ammatillinen koulutus13.15-15.00

Lisätiedot

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen Keuda Elinikäinen ohjaus 13.10.2011 Raija Tikkanen Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Laaditaan hyvän opinto-ohjauksen

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN STRATEGIA

HYVÄN KASVUN STRATEGIA HYVÄN KASVUN STRATEGIA 2010-2014 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ARVIOINTI 2013 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla toukokuun 2013 aikana Vastauksia: Varhaiskasvatuksen huoltajat 120 kpl

Lisätiedot