Jukka Vehviläinen SELVITYS INNOPAJOJEN TOIMINNASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jukka Vehviläinen SELVITYS INNOPAJOJEN TOIMINNASTA"

Transkriptio

1 Jukka Vehviläinen SELVITYS INNOPAJOJEN TOIMINNASTA Ammatilliseen koulutukseen aktivointi ja koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen Tavoite 3-ohjelman ESR-projektien loppuraportti Opetushallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. SELVITYKSEN TOTEUTTAMINEN 4 3. INNOPAJOJEN VAIKUTTAVUUS 6 4. INNOPAJOJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT Ammatilliseen koulutukseen aktivointi Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaihe Ohjaus- ja tukitoimet opintojen aikana Opetusmenetelmät Oppilaitoksen toimintakulttuuri Yhteistyö PROJEKTIKÄYTÄNTÖJEN VAKIINNUTTAMINEN Miten käytäntöjä levitetään ja vakiinnutetaan? Vakiinnutettavat käytännöt REHTOREIDEN NÄKEMYKSET LOPUKSI 27 LIITE: Ammatillisen koulutuksen laadun arvioinnin viitekehys 32 LÄHDELUETTELO JOHDANTO Tässä selvityksessä tehdään yhteenvetoa Opetushallituksen koordinoiman kokeiluprojektin Innovatiiviset työpajat ammatillisissa oppilaitoksissa -toiminnasta. Innopajatoimintaa on ollut kokeilu- ja kehittämisprojekteina käynnissä jo vuodesta 1998 lähtien. Tuolloin käynnistettiin 28 innovatiivista pajaprojektia (ESR- ja valtionrahoituksella). Ensimmäinen projektikausi päättyi vuonna Vuosina 2000 ja 2001 aloitettiin kaikkiaan 39 uutta kehittämishanketta, joiden toiminta päättyi heinäkuussa Innovatiiviset pajat kuuluvat ESR tavoite 3 -ohjelmaan ja toimenpidekokonaisuuteen 2.2. Ammatilliseen koulutukseen aktivointi ja ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen. Kokeilu- ja kehittämistoiminta jatkuu rakennerahastokauden ajan, eli vuoden 2006 loppuun asti. Opetushallituksen nettisivuilla (http://www.oph.fi/ammatillinenesr) pajaprojektien tavoitteet määriteltiin seuraavasti: projektit pyrkivät kiinnittämään keskeyttämisvaarassa olevia opiskelijoita ammatilliseen opiskeluun ja tukemaan tutkinnon suorittamista. Projektit pyrkivät myös vaikuttamaan oman oppilaitoksensa toimintakäytäntöihin ja asenteisiin sekä edesauttamaan koko ammatillisen koulutusjärjestelmän uudistamista ja kehittämistä. 2

3 Tässä selvityksessä tarkastellaan vuonna 2003 toimintansa päättäneiden innopajaprojektien näkemyksiä projekteille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Selvityksen pääosassa ovat päättyneiden innopajaprojektien vastuuhenkilöt. Heillä voi olettaa olevan hyvää käytännön kenttätietoa niin projektitoiminnan toteuttamisesta kuin ammatillisten oppilaitosten toiminnan kehittämisestä laajemminkin. Innopajatoiminnasta on tehty selvityksiä ja arviointeja jo aikaisemminkin. Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksessa on tehty kaikkiaan kolme selvitystä (Vehviläinen 2000; Erkkilä & Vehviläinen 2001 ja Vehviläinen 2001). Pajatoimintaa on selvitetty myös Joensuun yliopistossa (Ihatsu & Koskela 2001). Myös Opetushallitus on tehnyt omia selvityksiä ja yhteenvetoraportteja innopajojen toiminnasta (Päivänsalo 2002). Näistä raporteista saa varsin kattavan kuvauksen innopajoista sekä projekteissa sovelletuista käytännöistä. Käsillä olevan selvityksen aineisto perustuu keväällä 2003 tehtyyn kyselyyn, joka toteutettiin innopajojen päätösristeilyn yhteydessä. Projektien vastuuhenkilöille oli etukäteen lähetetty lista kysymyksistä, joihin vastattiin laivan ryhmätyötehtävissä. Vastaukset toimitettiin tutkijalle laivalla tai myöhemmin risteilyn jälkeen. Myöhemmin keväällä projektin vastuuhenkilöille lähetettiin vielä ns. webbikysely, johon pyydettiin vastauksia ensisijaisesti niiltä projekteilta, jotka eivät olleet päätösristeilyllä mukana. Syksyllä 2003 tehtiin vielä webbikysely innopajaprojektien oppilaitosten rehtoreille. Tähän aineistoon eivät kuuluneet ne rehtorit, jotka toimivat projektin vastuuhenkilöinä. Kysymyksessä ei siis ole arviointitutkimus. Tästä huolimatta selvityksen teossa on sovellettu joitakin arviointitutkimuksen periaatteita. Ensinnäkin aineiston keruussa on pyritty laajentamaan projektitoimijoiden tekemää itsearviointia ulkoisella arvioinnilla. Ulkoisen arvioinnin antajaa edustavat oppilaitosten rehtorit, joskin heidän ulkopuolisuutensa voidaan myös kyseenalaistaa: oppilaitoksessa toiminut ESR-projekti koetaan todennäköisesti oman talon projektiksi, vaikka rehtori ei olisi itse projektitoimintaan osallistunutkaan. Toinen arviointitutkimuksellinen linjaus on se, että selvityksen tekemisen viitekehys perustuu innopajaprojekteille asetettuihin tavoitteisiin. Projektitoimintaa tarkastellaan niiden kriteereiden ja tavoitteiden mukaan, jotka asetettiin jo toimintaa aloitettaessa ja joita on tarkennettu projektikauden aikana. Nämä tavoitteet ja kriteerit löytyvät esimerkiksi Opetushallituksen nettisivuilta (http://www.oph.fi/ammatillinenesr). Käytännössä esimerkiksi tutkimuskysymykset muotoiltiin noiden kriteereiden mukaan. Tältä osin selvitys muistuttaa kriteeriperustaista arviointia (esim. Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalli 1998, 13). Selvitysaineistoa kerättiin siis projektien vastuuhenkilöiltä sekä oppilaitosten rehtoreilta. Taulukossa 1 on esitetty projektin vastuuhenkilöille esitetyt kysymykset. Aineisto kerättiin huhti - toukokuussa Taulukko 1. Tutkimuskysymykset innopajojen vastuuhenkilöille. KYSYMYKSET INNOPAJOJEN VASTUUHENKILÖILLE 1. Millainen on oman projektinne vaikuttavuus? Mitä hyötyä projektista on ollut? 2. Mitä projektitoiminta on opettanut seuraavista asioista: a) projektin toteuttamisesta, b) projektitulosten ( innovaatioiden ) levittämisestä ja vakiinnuttamisesta? 3. Millaisia konkreettisia malleja ja hyviä käytäntöjä oppilaitokseenne on syntynyt projektitoiminnan aikana seuraavilla osa-alueilla?: a) ammatilliseen koulutuk- 3

4 seen aktivointi, b) keskeyttämisen ehkäisy, c) perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaihe, d) ammatillisten opintojen aloitusvaihe, e) ohjaus- ja tukitoimet opintojen aikana, f) opetusmenetelmät, g) oppilaitoksen toimintakulttuuri, h) työelämäyhteistyö ja i) muu yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolelle. 4. Mitkä hyvistä käytännöistä voidaan vakiinnuttaa tuleviksi perustoiminnoiksi? Mitä vakiinnuttaminen edellyttää? Miksi kyseiset käytännöt ylipäätään ovat vakiinnuttamisen arvoisia? Vastausprosenttia on vaikea laskea. Esimerkiksi laivan ryhmätyötehtävissä aineisto koottiin usean projektin yhteiskeskustelun perusteella. Tämän lisäksi projektit toimittivat tarkennuksia ja vastauksia nimenomaan omasta projektistaan. Kaikissa vastauksissa ei ole mainittu projektin nimeä. Aineistoa kertyi kuitenkin runsaasti ja esimerkiksi päätösristeilyllä olivat mukana lähes kaikki projektit. Lokakuussa 2003 kerättiin aineistoa ammatillisten oppilaitosten rehtoreilta. Kyseisissä oppilaitoksissa oli toiminut innopajaprojekti. Webbikysely lähetettiin kaikkiaan 19 rehtorille, määräaikaan mennessä vastauksia palautettiin 10 kpl. Taulukossa 2 kuvataan rehtoreille esitettyjä kysymyksiä. Taulukko 2. Tutkimuskysymykset oppilaitosten rehtoreille. KYSYMYKSET OPPILAITOSTEN REHTOREILLE 1. Millä tavalla olit mukana kokeiluprojektin toiminnassa? 2. Mitkä käytännöt ovat vakiintuneet projektitoiminnan jälkeen osaksi normaalitoimintaa? 3. Millaiset ovat oman oppilaitoksesi valmiudet toteuttaa projektin tavoitteita (koulutukseen aktivointi, tehostettu ohjaus ja tuki, keskeyttämisen ehkäisy) jatkossa? 4. Millaisia edellytyksiä, resursseja ja tukea tarvitsisitte tavoitteiden toteuttamiseen? Luvussa 2 kuvataan lyhyesti selvityksen toteuttamisen periaatteita. Luvussa 3 tarkastellaan vastaajien näkemyksiä innopajatoiminnan vaikuttavuudesta. Luvussa 4 esitetään kooste hyviksi määritellyistä käytännöistä. Luvussa 5 käsitellään käytäntöjen vakiinnuttamisen problematiikkaa. Luvussa 6 on lyhyt kooste oppilaitosten rehtoreiden näkemyksistä. Päätösluvussa 7 projektikokemukset nivotaan laajempiin teemoihin. 4

5 2. SELVITYKSEN TOTEUTTAMINEN Projektitoimijoilta kysyttiin siis näkemyksiä innopajatoiminnan vaikuttavuudesta ja hyödystä. Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimallissa vaikuttavuudella tarkoitetaan sitä, että koulutuksen tuottamat valmiudet edistävät laadullisesti ja määrällisesti yksilön kasvua sekä yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän kehitystä. (Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalli 1998, 13). Vaikuttavuus on tässä tulkinnassa määritelty edistämisen käsitteen kautta; koulutus on vaikuttavaa silloin, kun se edistää koulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Innopajojen vaikuttavuuden arvioinnissa tarkastelu voisi siis keskittyä siihen, ovatko pajat onnistuneet edistämään niille asetettujen tavoitteiden saavuttamista (ammatilliseen koulutukseen aktivointi, keskeyttämisten vähentäminen, ohjauksellisuuden lisääminen jne.). Vaikuttavuuden selvittämisessä voidaan aluksi tarkastella niitä asioita, jotka otettiin tässä selvityksessä tarkemman analyysin kohteeksi. Projektitoimijat raportoivat melko usein erilaisista määrällisistä tuloksista. Tällaisia määrällisiä tuloksia olivat esimerkiksi opintojen keskeyttämisen väheneminen, poissaolojen väheneminen ja tutkinnon suorittaneiden määrän lisääntyminen. Tätä selvitystä varten ei ollut kuitenkaan saatavilla dokumentteja tai tilastoja näistä muutoksista. Toisaalta melko usein maininnat vaikutuksista liikkuivat hyvin yleisellä tasolla. Tällaisen yleisiä teemoja olivat esimerkiksi asennemuutosten syntyminen, yhteistyön lisääntyminen ja ohjauksellisuuden lisääntyminen. Määrälliset tulokset ja yleisen tason maininnat tietyllä tavalla ohitetaan tässä selvityksessä. Ei ole mitään syytä epäillä, etteivätkö nämä ilmoitetut asiat pitäisi paikkaansa. Aikaisemmat selvitykset (esim. Vehviläinen 2001) ovat osoittaneet, että parhaimmillaan innopajat ovat vähentäneet opintojen keskeyttämistä. Tämän kanssa on loogista se, että myös poissaolot ovat vähentyneet. Myös yleisiä ja vaikeasti dokumentoitavia muutoksia (asennemuutos, yhteistyön lisääntyminen jne.) on tarkasteltu aiemmissa raporteissa. Noiden tietojen ohittaminen tässä selvityksessä tarkoittaa sitä, että niitä ei koroteta kovin keskeiseen asemaan tekstissä. Selvityksen teon periaatteena on ollut se, että jos jokin asia on numeroilla todistettavissa, niin se tulisi myös todistaa numeroilla. Toisaalta jos ilmoitettu asia on kovin yleisellä tasolla, siihen ei saa otetta eikä sen todenmukaisuutta pysty millään tutkimustavalla kontrolloimaan. Tässä selvityksessä nostetaan keskeiseen rooliin sellaiset tulokset, joista kertyi riittävästi konkreettista tietoa. Konkreettisuuden ohella kriteereinä olivat toistuvuus ja varioivuus. Toistuvuus tarkoittaa sitä, että sama teema tai sama vaikutus mainittiin huomattavan monen projektin vastauksissa. Varioivuus tarkoittaa sitä, että tuo teema sai erilaisia muotoja eri projektien vastauksissa. Esimerkiksi myöhemmin esiteltävä teema tarpeen herättämisestä konkreettiseen toimintaan täytti nuo kaikki kriteerit. Kysymys oli prosessista, joka oli dokumentoitavissa usean projektin vastauksista. Varioituminen tarkoitti tässä yhteydessä sitä, että projektit puhuivat samasta asiasta, mutta kukin hieman omalla tavallaan. Tässä selvityksessä mainitut ja pohditut asiat ovat siis usein eräänlaisia metakäytäntöjä. Näiden metakäytäntöjen esiin nostaminen on perusteltua, koska niitä voidaan toteuttaa ja soveltaa hyvin monella eri tavalla. Metakäytännöt ovat siis sovellettavissa ja siirrettävissä oppilaitoksesta toiseen. Varsinaisten projektikäytäntöjen kohdalla tällainen siirtäminen ei aina ole mahdollista. Hyvä esimerkki on myöhemmin mainittava ryhmäyttäminen. Ryhmäyttämisessä on kysymys siitä, että opintojen alkuvaiheessa opiskelijat ja opettajat pyritään tutustuttamaan toisiinsa ja oppilaitokseen luodaan hyvä ilmapiiri. Tämä yleisen tason määritelmä tarjoaa raamit, joiden sisällä kukin oppilaitos voi miettiä omaan toimintaansa parhaiten sopivia konkreettisia toimintamalleja. 5

6 Tässä selvityksessä ei juurikaan mainita opiskelijaan kohdistuvia vaikutuksia. Aikaisemmissa selvityksissä on korostettu innopajatoiminnan hyötyä opiskelijoiden kannalta. Innopajoihin ollaan suhteellisen tyytyväisiä, opiskelijat ovat saaneet lisää motivaatiota opintoihinsa, opiskelu on muuttunut helpommaksi ja esimerkiksi itsetunto ja ryhmätyötaidot ovat parantuneet. Pajojen vaikutuksissa korostuu myös elämänhallintaan ja ammatinvalintaan liittyvät myönteiset tulokset (esim. Vehviläinen 2001). Tämän selvityksen aineistossa opiskelijoiden saama hyöty ei noussut kovin merkittävästi esille. Silloin kun opiskelijoiden saamasta hyödystä puhuttiin, vastaukset toistivat aiemmin tiedettyjä asioita. 6

7 3. INNOPAJOJEN VAIKUTTAVUUS Vaikuttavuuden tarkastelussa on syytä mainita prosessi, jonka kuluessa on siirrytty tarpeen herättämisestä konkreettiseen toimintaan. Tällä tarkoitetaan sitä, että projektit ovat nostaneet ongelmaisten opiskelijoiden auttamisen tarpeen esille omassa oppilaitoksessaan ja tämän pohjalta on päästy toteuttamaan konkreettisia käytännön toimenpiteitä. Tämä prosessi on läheisessä yhteydessä projektin integroitumiseen. Melko yleisesti korostettiin sitä, että projekti ei saa jäädä irralliseksi oppilaitoksen muusta toiminnasta vaan oppilaitoksen on koettava projekti omakseen, kaikkien yhteiseksi asiaksi. Käytännössä kysymys on innopajaprojektien ajaman asian legitimoinnista ja oman asiantuntijuuden myymisestä. Prosessi menee näin: Projektit ovat onnistuneet löytämään omassa oppilaitoksessaan jonkin yhteisen viitekehykseen, jonka kaikki tunnistavat omaksi asiakseen. Usein kysymys on esimerkiksi siitä yhteisestä tiedosta, että oppilaitoksessa on ongelmaisia opiskelijoita ja ongelmista olisi hyvä päästä eroon. Mikäli tällaista yhteistä tietoa ei ole, niin projektit voivat nostaa tarpeen esille. Tämä tarpeen esille nostaminen mainittiin usein yhdeksi projektin vaikuttavuuden tulokseksi. Yhteinen viitekehys tarkoittaa samalla projektin integroitumista - innopajojen ajamat tavoitteet muuttuvat parhaimmillaan oppilaitoksen yhteisiksi tavoitteiksi. Projektien kokemukset viittaavat siihen, että on päästävä kokemukseen samassa veneessä olemisesta. Haastavien opiskelijoiden aiheuttaman ongelman tiedostaminen ei tietenkään vielä riitä. Myöskään kollektiivinen tarve päästä ongelmista eroon ei sinänsä johda mihinkään. Epäilevät henkilöt voivat ajatella esimerkiksi: Tämä taitaa olla niitä ikuisuusongelmia. Projektien integroitumisen seuraava vaihe onkin se, että mahdollisimman moni saadaan vakuuttuneeksi siitä, että ongelmista on mahdollista päästä eroon kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Tämänkin näkemyksen saattaa jakaa koko oppilaitoksen henkilökunta. Ongelmallista on kuitenkin se, että tulkinnat ja ratkaisuvaihtoehdot saattavat jakaa henkilökunnan kahteen leiriin. Yhtäällä ovat ne, jotka pyrkivät poistamaan haastavat opiskelijat oppilaitoksesta. Vaikeiden opiskelijoiden tulkitaan toisinaan tarvitsevan siirron takaisin koulutuksen ulkopuolelle kasvamaan ja saamaan perusvalmiuksia. Toisaalta osa henkilökunnasta suosii käytäntöjä, joiden avulla pyritään integroimaan haastavat opiskelijat oppilaitokseen. Tässä tapauksessa ongelman toivotaan katoavan esimerkiksi opiskelijoiden sopeutumisen ja oppimisvalmiuksien kehittymisen myötä. Projektitoiminnan suurimpia haasteita on pystyä luomaan sellainen yhteinen näkemys, jossa kaikki pyrkivät vaikeiden opiskelijoiden integrointiin. Epäilevät henkilöt voivat silti ajatella, että: Mistähän löytyy se viisaus? Tässä vaiheessa astuu esiin innopajaprojektien asiantuntemus. Projektit määrittelevät itsensä kyseisen tiedon asiantuntijoina ja pyrkivät ikään kuin myymään omat ehdotuksensa ja käytäntönsä oppilaitoksen muulle henkilökunnalle. Tämä asiantuntijuuden ja omien käytäntöjen myyminen on haastava ja vaikea tehtävä. Integroitumisesta ja projektin legitimaatiosta syntyy siis useampivaiheinen prosessi, joka voidaan esittää seuraavassa taulukossa (Taulukko 3). 7

8 Taulukko 3. Projektin integroituminen. PROJEKTIN INTEGROITUMINEN Yhteisen tulkinnan ja tiedon jakaminen. Yhteisen tavoitteen löytäminen. Vakuuttuminen tavoitteen saavuttamisesta. Yhteisen toimintalinjan ja arvorakenteen etsiminen. Konkreettisten käytäntöjen kokeileminen ja toteuttaminen. Hyvien käytäntöjen vakiinnuttaminen. Projektin integroituminen ja hyväksynnän saaminen vaikuttaisi olevan tärkeää. Jos projekti ei saa hyväksyttyä asemaa oppilaitoksessa, niin tehokkaan ja hyvänkin projektin vaikuttavuus ja maine voidaan mitätöidä monella tavalla. Mitätöinnissä on useita ulottuvuuksia. Ensinnäkin epäilijät voidaan kyseenalaistaa pajaprojektissa suoritettujen tutkintojen ja opintosuoritusten laadun. Hyvin yleisesti pajaprojekteja on kritisoitu tai ainakin epäilty tutkintojen alennusmyynnistä. Toiseksi pajaprojektin todellinen vaikuttavuus opiskelijoiden menestymiseen voidaan kyseenalaistaa. (ks. Vehviläinen 2001, 76-77). Mitätöinnin vaara on olemassa aina kun asenteellinen vastarinta on riittävän voimakasta; kaikki vastakkaiset todisteet voidaan kieltää tai tulkita sellaisella tavalla, että tulokset tukevat mitätöijien näkemyksiä (ks. Kivivuori 1991). Miksi mitätöintiä sitten tehdään? Osaltaan kysymys saattaa olla suomalaiskansallisesta latistamisen halusta, kateudesta voisi joku ajatella. Aikaisemmissa selvityksissä on tehty kuitenkin sellainen tulkinta, että pajaprojektien vaikutukset omaan oppilaitokseensa ovat sidoksissa siihen, minkälaisen roolin oppilaitoksen opettajat ja oppilashuoltohenkilöstö antaa projektille. Varsinkin opettajien suhteen pajaprojektien olisi syytä soveltaa maltillista strategiaa. Projektien ei tulisi luoda sellaista vaikutelmaa, että projektitoimijat ovat toimineet pelastajina ja sankareina onnistuessaan vaikean kohderyhmän opettamisessa ja koulutukseen kiinnittämisessä. Pajaprojektin omien tavoitteiden kannalta kyseessä on ristiriitainen asia. Projektien onnistumista mitataan niiden kyvyllä luoda uudenlaisia onnistumisen mahdollisuuksia aikaisemmin epäonnistuneiden opiskelijoiden kanssa. Tämä tavoite merkitsee toteutuessaan sitä, että samalla viestitetään oppilaitoksen opettajille: Te ette onnistuneet näiden kanssa. Ympäröivän oppilaitoksen kannalta pajaprojektin epäonnistuminen saatetaan kokea jopa helpottavana asiana; pajaprojektin epäonnistuminen osoittaa ongelmien syyn olevan opiskelijassa, eli opettajat tavallaan vapautetaan vastuusta. Edellä kuvattu mekanismi suosii siis integroitumista ja keskinäistä yhteistyötä. Vaikean kohderyhmän onnistumisesta on tehtävä jollakin tavalla yhteinen asia. Yksinkertaisimmillaan kysymys on tiedottamisesta ja kiitoksen jakamisesta, mutta myös erilaisista pajaprojektien ja muun opetuksen yhteisistä toiminnoista, yhteisistä projekteista, rinnan opetuksesta, pajaopetuksen ja tavallisen opetuksen vuorottelusta jne. Vaikuttaa siltä, että muusta oppilaitoksesta erillään oleva fyysinen paja - eli perinteinen työpajamalli - ei lähtökohdiltaan ole parhaassa mahdollisessa tilanteessa. (ks. myös Päivänsalo 2002, 50). Alla olevassa taulukossa (Taulukko 4) on vielä listattu tähän teemaan liittyviä projektitoiminnan vaikutuksia. Kysymys on samalla projektikäytännöistä. Tähän teemaan liittyviä hyviä käytäntöjä ovat yksinkertaisesti keskustelu, tiedottaminen ja oman asian perustelu. Taulukon lopussa on listattu projektitoiminnan toteuttamisen reunaehtoja. Oppilaitoksessa tulisi olla jo valmiiksi tietynlaista muutosvalmiutta ja joka tapauksessa muutosten aikaansaaminen on hidas prosessi. Ensiarvoisen tärkeää on saada oppilaitoksen johto ja muut valtaa pitävät henki- 8

9 löt projektin tavoitteiden taakse. Toisaalta kaikkia opettajia ei välttämättä saada koskaan projektin ajamien asioiden taakse. Taulukko 4. Projektin tavoitteiden legitimointi. Tarpeen herättämisestä konkreettisiin käytäntöihin Yleinen tiedostaminen opiskelijoiden ongelmista ja niihin puuttumisen tarpeellisuudesta. Syrjäytymisuhan alla olevien ja erityiskasvatuksellisia toimenpiteitä / opetusjärjestelyjä tarvitsevien opiskelijoiden tilanteen tuominen henkilöstön tietoisuuteen eli keskustelun herättäminen ja ylläpitäminen. Edelleen voisi miettiä, missä määrin esim. nyt alkanut voimakas kuntayhtymätason kehittäminen ja käytäntöjen yhtenäistäminen on seurausta projektin esille tuomasta keskustelusta. Eli kun tarve kehittämiseen on havaittu ja erinäisissä porukoissa asiasta on tarpeeksi kauan jupistu, niin jotain konkreettistakin alkaa tapahtua. Suhtautuminen erityistä tukea tarvitseviin opiskelijoihin on muuttunut myönteisemmäksi. On tärkeää, että ihmiset saadaan omassa talossa oivaltamaan, että tämä on "meidän projekti", osa yhteistä toimintaa, eikä vain jonkun henkilö oma projekti. Projektin tavoitteiden on noustava oppilaitoksen oman ongelma-analyysin pohjalta. Projektin vaikuttavuus näkyy siten, että nyt aletaan huomata sen hyödyllisyys oppilaitoksen toiminnassa ja jonkun verran myöskin seutukunnallisessa toiminnassa. Suhtautuminen projektien myötä luotuun kehitystyöhön muuttunut myönteisemmäksi: Tullut yhdeksi työmuodoksi. Oppilaitoksella on oltava muutosvalmiutta sen lähtiessä mukaan projektiin. Projektilla on oltava johdon oikeanlainen tuki. Projektista on tiedotettava mieluummin liikaa kuin liian vähän, eikä vähiten omassa talossa. Oman oppilaitoksen sisällä innovaatioiden levittäminen voi olla tosi taistelua, mikäli asian taakse ei saada valtaa pitäviä henkilöitä. Levittämistä voi kutsua haasteelliseksi, jossa jatkuvasti on todisteltava ajamansa asian puolesta. Ensiarvoisen tärkeää on saada jo alusta alkaen organisaation johto jutun taakse. Toiminnasta jatkuva tiedottaminen yhteisössä, mutta myös päättäjille tärkeää. Organisaation virallisiin papereihin ja käytäntöihin on saatava muutosmalleja kirjattua. Tulokset eivät näy heti, vaan pidemmän ajan kuluessa. Oppilaitoksissa on perinteisesti ollut hyvin vaikea viedä jotakin uutta, niin tässäkin tapauksessa. Kaikki eivät ymmärrä tällaisen työn merkitystä, ehkä ikinä, vaan se on turhaa hyysäämistä. Edellä käsiteltyjä asioita yhdistää eräänlainen tunne vihollisesi -teema, jossa on eri ulottuvuuksia. Ensinnäkin innopajaprojektien toteuttajilla tulisi olla herkkyyttä havaita oman oppilaitoksen toimintakulttuurissa ja asenneilmapiirissä ne asiat, jotka ovat kaikille yhteisiä. Mitkä ovat oppilaitoksessa kaikkien tärkeiksi kokemia asioita ja tavoitteita? Toisaalta tarvitaan tietoa ja näkemystä erilaisten rintamalinjojen sisällöstä: Millaisia erilaisia käsityksiä opettajilla on opiskelijoista? Kuinka paljon opettajat keskimäärin, yleisesti ja erikseen luottavat opiskelijaan? Millaisia opetus- ja ohjauskäytäntöjä suositaan? 9

10 4. INNOPAJAPROJEKTIEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT Kun projektien esittelemiä hyviä käytäntöjä tarkastelee yleisellä tasolla ja pyrkii luomaan jotakin kaiken kattavaa metakäytäntöä, niin ensimmäisenä tulee mieleen ajatus, että käytännöt perustuvat tiedon hakemiseen ja levittämiseen. Vanha edistysfilosofinen iskulause tieto on valtaa näyttäisi pitävän paikkansa tässäkin yhteydessä; tiedon avulla pyritään hallintaan ja sekalaisen toimintakentän hahmottamiseen Ammatilliseen koulutukseen aktivointi Ammatilliseen koulutukseen aktivoinnilla pyritään lisäämään opiskelijoiden kiinnostusta ammatillista opiskelua kohtaan. Yleensä tämä tarkoittaa käytäntöjä, joilla lisätään peruskoulun ammatinvalintavaiheessa olevien nuorten motivaatiota ammatillisiin opintoihin. Myös aktivointiin liittyvissä käytännöissä korostuu tiedon jakaminen ja levittäminen. Tällaisille käytännöille on leimallista se, että niiden avulla pyritään tutustuttamaan opiskelija ammatilliseen opiskeluun. Peruskoulun opiskelijat voivat käydä tutustumassa ammatilliseen oppilaitokseen, ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjaajat tai opiskelijat voivat puolestaan käydä vierailemassa peruskouluissa kertomassa ammatillisten opintojen eri vaihtoehdoista. Tietoa lisätään myös tietotekniikan avulla, erilaiset www-sivut ja tietopankit ovat toiminnassa. Peruskoulut ja ammatilliset oppilaitokset voivat järjestää myös yhteisiä tempauksia tai messuja. Aktivointiin liittyvinä käytäntöinä voidaan mainita myös peruskoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjaajien lisääntynyt yhteistyö ja opettajien vierailut. Nämä käytännöt vaikuttavat tärkeiltä koska tuoreen arvion mukaan yhteistyö oppilaanohjaajien kesken toimii paremmin lukio-peruskoulu-akselilla kuin ammattioppilaitos-peruskoulu-akselilla. Tieto ammatillisten opintojen mahdollisuuksista ei aina kulkeudu opiskelijoille asti (Numminen ym. 2002, 28). Taulukossa 5 on kuvattu projektitoimijoiden mainintoja ammatilliseen koulutukseen aktivointiin liittyvistä käytännöistä. Taulukko 5. Ammatilliseen koulutukseen aktivointiin liittyvät käytännöt. Ammatilliseen koulutukseen aktivointi Peruskoululaisten pidemmät tutustumiset oppilaitokseemme, esim. teknisen työn ryhmä. Oppilaitoksemme esittelykäynnit peruskouluissa. Perusasteen oppilailla on ollut mahdollisuus tutustua oppilaitokseemme esim. TET-jaksojen aikana tai muuna sovittuna ajankohtana. Perusasteen 9-luokkalaisille on tarjottu lisäksi mahdollisuutta osallistua metallialan, vaatetusalan, autoalan ja puualan kerhoihin ja näin hakea tuntumaa oikeaan ammatinvalintaan. Opinto-ohjauksen yhteistyötä on lisätty perusasteen kanssa saattaen siirrosta, opiskelijoiden esittelystä aina opinto-ohjaajien pitämiin tunteihin saakka. Ensi vuonna olisi tarkoitus aloittaa opintoohjauksen tuntien pitäminen perusasteen 8 -luokkalaisille. Peruskoulun puutyöopettaja yhteydessä ammatilliseen opetukseen / opettajavierailut. Ammattiopettajien vierailut peruskoulussa kertomassa omasta alastaan. Yhteistyö lukioiden kanssa. Perusopetuksen ja toisen asteen nivelkohtaan on luotu ns. orientoivan jakson käytäntö. Perusopetuksesta tulee pieniä ryhmiä eri luokka-asteilta tutustumaan ammatilliseen opetukseen 3-5 päivän jaksoille. Peruskoulujen ja ammatillisten opettajien yhteiset kehittämispäivät. T9-kisa. Ammattioppilaitoksessa järjestettiin lukuvuoden aikana peruskoulujen yhdeksäsluokkalaisille kilpailu kädentaidoissa. 10

11 Tavoitteena on siis ammatillisen koulutuksen arvostuksen lisääminen. Ammatillinen opiskelu ja sen eri alavaihtoehdot tehdään varteenotettaviksi vaihtoehdoiksi ammatinvalintaansa miettiville peruskoulun yläasteikäisille Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaihe. Ammatilliseen koulutukseen aktivointi liittyy osaltaan perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheen ongelmiin. Peruskoulun jälkeinen jatko-opintoihin hakeutuminen riippuu siitä, kuinka mielekkäiksi ja mahdollisiksi ammatilliset opinnot koetaan. Tässä haastavassa nivelvaiheessa hyviä käytäntöjä tulisi kehittää ensisijaisesti niille opiskelijoille, jotka eivät osaa hakeutua mihinkään koulutukseen sekä niille, joiden opiskeluvalmiudet eivät ole riittävän hyvällä tasolla ammatillisista opinnoista selviytymiseen. Nivelvaiheen yhteistyötä tehdään esimerkiksi peruskoulun oppilaanohjaajien kanssa ja erilaisissa verkostoissa. Hyvin monessa oppilaitoksessa käytetään hyväksi erilaisia tiedonsiirtolomakkeita, joiden avulla tieto haastavista ja mahdollista erityistukea tarvitsevista opiskelijoista kulkee oppilaitoksesta toiseen. Siirtynyt tieto koskee yleensä yksittäisiä opiskelijoita, joista pyritään tekemään saattaen vaihdettavia. Perusajatus on siis se, että peruskoulun henkilökunnan hallussa oleva tieto heiltä lähtevästä opiskelijasta on hyödyksi ammatillisten oppilaitosten henkilökunnalle heidän ottaessaan uutta opiskelijaa vastaan. Taulukko 6. Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheeseen liittyvät käytännöt. Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaihe Perusopetukseen ja toisen asteen opetuksen nivelvaiheeseen on kehitetty ns. siirtolomake, jolla toivotaan saatavan vielä tarkemmat tiedot erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ongelmista. Nämä tarvittavat perustiedot välitetään opiskelun alussa opettajalle. Nivelvaiheen yhteistyötä on kehitetty ja toisen asteen oppilaitosten ja peruskoulun opojen yhteistyökuvio on vakiintunut, mm. 2. asteelta lähetetään valittujen listat peruskoulujen opoille ja niiden perusteella opot informoivat oppilaitoksia opiskelijoiden tukitarpeesta. Projektiin liittyi ns. uraprojekti, jolla luotiin toimiva yhteistyö viiden perusopetuksen koulun ja kahden erityiskoulun kanssa. Oppilaitokseen on palkattu urasuunnittelija, jonka tehtävä on pitää yhteyttä perusopetukseen jotta opiskelijat saataisiin oikeille paikoille opetukseen, uravalinnat olisivat mahdollisimman perusteltuja ja oikeita. HOJKS:ien siirto perusopetuksesta toiselle asteelle on virinnyt käytänteeksi. Näin säästetään aikaa ongelmien tunnistamisessa. Opiskelija tulee näin saamaan välittömästi asianmukaisen opetuksen. Ajan tasalla olevat www-sivut. Myös nivelvaiheen käytännöissä korostuu siis tiedon siirtäminen ja levittäminen. Näiden käytäntöjen kohdalla esiintyy kuitenkin myös vastakkaisia mielipiteitä. Joissakin olosuhteissa saattaisi olla hyväksi, mikäli opiskelija voisi aloittaa opintonsa puhtaalta pöydältä, ilman että tieto hänen aikaisemmista ongelmistaan ja vaikeuksistaan leviäisi laajalle. Joka tapauksessa tiedonsiirtokäytäntöjen soveltaminen edellyttää tarveharkintaa ja esimerkiksi salassapitomääräysten tuntemista. 11

12 4.3. Ohjaus- ja tukitoimet opintojen aikana Tiedon lisääntyminen helpottaa opiskelijan vastaanottoa, mutta yhtälailla tärkeää on kerätä tietoa opiskelijasta opintojen kuluessa. Innopajojen myötä opiskelijat ovat koko opiskeluaikansa aikaisempaa tarkemman tarkkailun ja havainnoinnin kohteena. Tarkkailu alkaa taitojen ja tietojen alkukartoituksella, jatkuu erilaisilla lähtötasotesteillä ja keskittyy jatkossa ennen kaikkea poissaolojen seurantaan. Poissaolojen lisäksi seurataan opintojen sujumista, tehdään rästibongausta ja asetetaan hylättyjen kurssien ilmoitusvelvollisuuksia. Monessa projektissa kerätään tietoa myös opiskelijan vapaa-ajalta, tehdään kotikäyntejä ja ollaan yhteydessä opiskelijalle tärkeisiin ihmisiin. Opintojen kulkua seurataan, jotta havaittaisiin pienimmätkin merkit keskeyttämisaikeista ja opintojen kulun vaikeutumisesta. Seurannalla, kontrolloinnilla ja tarkkailulla on siis ennaltaehkäisevää merkitystä. Toisaalta seuranta liittyy opintojen kulun yksilölliseen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Erilaiset HOJKS-mallit ovat erittäin yleinen ja olennainen osa innopajaoppilaitosten toimintaa. Opintojen kulun tarkka seuraaminen ja yksilöllinen opiskelu-uran suunnittelu ovat olleet yleisiä ohjaus- ja tukitoimiin liittyviä käytäntöjä innopajaoppilaitoksissa. Näitä käytäntöjä esitellään tarkemmin taulukossa 7. Taulukko 7. Ohjaus ja tukitoimiin liittyvät käytännöt. Ohjaus- ja tukitoimet opintojen aikana Opiskelijoihin tutustuminen ennen opiskelun alkua. Tehokas ja nopea oppimisvalmiuksien kartoitus ja analysointi tukitoimien pohjaksi. Ns. pehmeän perehdytyksen jakso, pehmis, jonka aikana tutustutaan opetussuunnitelmaan ja alan ammatin peruskäytäntöihin; myös opiskeluun. Ryhmäyttäminen ja siihen tarjolla ryhmänohjaajalle apua talon ulkopuoliselta nuoriso-ohjaajalta Ryhmänohjaajan työnkuvaa selkeytetty ja ohjeistettu varsinkin aloitusvaiheen osalta. Tutoropiskelijoiden käyttö oppilaitokseen ja opintoihin perehdyttäjinä. Orientoitumisjakson suunnittelu ja tulohaastattelut sekä lähtötasotestit. Ryhmäytymisohjelmien toistaminen opiskelun kuluessa. Joka kuukausi käydään opiskelijoiden tilanteet läpi. Keskustellaan opettajien ja luokanvalvojien sekä opinto-ohjaajan kanssa opiskelijan tilanteesta. Kutsutaan opiskelija opiskelijahuoltoryhmään. Rästikansio. Koulun tietokoneverkkoon talletetaan oma kansio kurssista reputtaneille jos esim. opettaja vaihtuu niin rästin syy löytyy kansiosta. Rästien tekoa on myös tehostettu sillä, että seuraavan jakson aikana L-arviot on suoritettava tai muuten ne vaihtuvat O:ksi. Rästikansiota ylläpitää opintosihteeri. Opiskelijoiden osallisuuden edistämistoimet (oppilaskunta- ja tutortoiminta, vapaa-ajan virikkeellistäminen, asuntolatoiminnan kehittäminen). Yhdessä opiskelijan luokanvalvojan ja opinto-ohjaajan kanssa laaditaan suunnitelma opintojen edistymiseksi, jonka opiskelija allekirjoittaa. Opiskelun tilannetta seurataan säännöllisin väliajoin järjestettävillä tapaamisilla. Opettajan työtä olen tukenut niin, että olen tavoitellut opiskelijaa ja yrittänyt motivoida opiskeluun ja rästitehtävien tekoon. Olen keskustellut opiskelijan kanssa hänen ongelmistaan ja esim. ohjannut terveydenhoitajalle tai kuraattorille. Henkilökohtaiset jutustelut, verkoston hyödyntäminen, aito välittäminen, vanhempien mukaan ottaminen. Rästibongaus. Oppilaitoksen opettajat toimittavat listat rästiopinnoista. Hylättyjen kurssien ilmoitusvelvollisuus. Läksyjen lukuilta. Soitamme joka päivä nuorelle jos hän ei ole paikalla. Ajantasainen poissaolotietous ja rästien hoitamiseen kannustaminen. Yhden luokanvalvojan periaate. 12

13 Tutustumiskäynnit oman ammattialan yrityksiin 3-4 kertaa ensimmäisenä opiskeluvuotena. Järjestetty mahdollisuuksia oman alan etsintään koulutuskokeiluin muissa alueen oppilaitoksissa, työelämäkokeiluja heitä kiinnostavissa ammateissa sekä heille on tarjottu mahdollisuuksia peruskoulun arvosanojen korottamiseen. Opiskelijoilla on ollut mahdollisuus myös talon sisällä tutustua eri linjoihin tai kursseihin ja löytää sitä kautta oma ammattiala. Väliaikaisen keskeyttämisen mahdollisuus. Myös opintojen aikaisissa ohjaus- ja tukikäytännöissä korostuu tiedon jakaminen ja opiskelijoiden tutustuttaminen. Ammatillisiin opintoihin kiinnittyminen aloitetaan monessa oppilaitoksessa ns. pehmeällä laskulla. Kysymys on asteittaisesta prosessista, jossa koulu ja sen käytännöt tulevat pikkuhiljaa tutuksi. Pehmeää laskua ja tutustuttamista tehdään usein erilaisen alkuvaiheen ryhmäyttämisen avulla. Pehmeää laskua voivat olla edesauttamassa myös luokanvalvoja tai tutor-opiskelija, jotka perehdyttävät henkilökohtaisella otteella uutta ja usein ymmällään olevaa opiskelijaa. Pehmeän laskun tarkoituksena on siis tutustuttaa opiskelija omaan oppilaitokseensa ja alaansa. Oppilaitokseen kiinnittämisen ohella tehdään myös sellaista integrointia, joissa opiskelijoita ohjataan oppilaitoksesta pois tai omalta alalta pois. Opiskelijan ohjaus- ja tukitoimiin kuuluvat käytännöt, joiden avulla opiskelija saa mahdollisuuden tutustua ja kokeilla uusia opintolinjoja tai toisten oppilaitosten tarjontaa. Näissä käytännöissä tehdään ammatinvalinnanohjausta, tähän teemaan kuuluvat myös erilaiset työelämään tutustumisjaksot tai työelämäkokeilut. Näiden kokeilujen eräänlaisena ideologisena taustana on ajatus siitä, että opintojen keskeyttäminen voi joissakin tapauksissa olla opiskelijalle hyväksi. Keskeyttämisprosenttia ei voi yksioikoisesti pitää ohjaus- ja tukitoimien laadun mittarina. Yleisesti ohjaus- ja tukikäytännöissä näyttää korostuvan ohjauksen kokonaisvaltaisuus ja tietynlainen leviäminen. Ohjaus ei ole pelkästään sektoritoimintaa, jota toteutetaan ohjaus nimikkeen alla tarkoitukseen varatuissa huoneissa ja sovittuna aikoina. Ohjaus on epävirallista, jatkuvaa ja yhä enemmän kaikkien vastuulla. Ohjaukseen ja tukemiseen pyritään ottamaan mukaan kaikki oppilaitoksen opettajat ja opiskelijan vanhemmat. Merkillepantavaa on lisäksi se, että opettajat ja vanhemmat ovat myös ohjauksen ja tuen kohteita eivät pelkästään mahdollisia ohjauksen ja tuen antajia. Opettajien työhyvinvoinnin ja vanhempien jaksamisen tukeminen on myös opiskelijan kannalta perusteltua. Hyvinvointi heijastuu opettajasta opiskelijaan ja päinvastoin Opetusmenetelmät Innopajaprojektien tuottamia vastauksia lukiessa syntyy vaikutelma, että suurin osa hyvistä ja uusista käytännöistä liittyy enemmänkin ohjaukseen kuin opettamiseen. Tämä vaikutelma saattaa osittain johtua siitä, että opetusmenetelmien kohdalla aineisto kyllääntyy nopeasti. Aineiston kyllääntyminen tarkoittaa sitä, että samat teemat ja vastaukset toistuvat useasti. Tämä voi tarkoittaa myös sitä, että opetusmenetelmiin liittyvät hyvät käytännöt ja viisasten kivet ovat helposti löydettävissä ja mainittavissa. Ensimmäisenä korostuu teema, joka näkyy jo innopajaprojektien nimessä. Vaikka varsinaista paja-sanaa ei juurikaan käytetä, niin erilaiset erilliseen fyysiseen tilaan viittaavat opetuspaikat ovat yleisiä. Pajaoppimista tapahtuu esimerkiksi klinikoilla ja oppimisstudioissa. Nimet viittaavat pieniin yksiköihin, joissa saa henkilökohtaista kohtelua. Käytännössä näissä fyysisissä 13

14 tiloissa on mahdollista suorittaa rästisuorituksia, saada lisävalmennusta kokeisiin, suorittaa kokeita yms. Hyvin monet projektit mainitsivat myös samanaikaisopetuksen yhtenä käytettynä vaihtoehtona. Tätä on sovellettu usealla tavalla, esimerkiksi usean opettajan tai ns. ammattimiehen käyttäminen on yleistä. Opetusmenetelmiin voidaan lukea myös oppimateriaaleihin tehdyt parannukset ja selvennykset. Näiden avulla helpotetaan esimerkiksi lukivaikeuksista kärsivien opiskelijoiden tilannetta. Taulukko 8. Opetusmenetelmiin liittyvät käytännöt. Opetusmenetelmät Materiaalin selkokielistäminen. Vaihtoehtoiset opinnäytetyöt. Kuvallinen oppimateriaali. Ammatilliset ohjaajat opetusosastoille (koulunkäyntiavustajat). Päivystävä klinikkaopetus. Oppimisstudio. Toiminnallisten menetelmien harjoituskirja. Mukauttamisen kriteeristöjen luominen ja materiaalin valmistus. Samanaikaisopetus. Oppimisprosessiperustainen opetus. Lisää tekemällä oppimista. Pisteopetus, 2 luokkaa ja 3 opettajaa. Projektin avulla opiskelijalle on voitu tehdä työssäoppimiseen liittyvää materiaalia myös huonon luku- ja kirjoitustaidon omaavalle opiskelijalle: työssäoppimispäiväkirjat, työssäoppimisseurantalomakkeet, perehdyttämispassit ja erilaiset kuvalliset työohjeet työpaikalla käytettäväksi ja siirtovaikutuksen helpottamiseksi Oppilaitoksen toimintakulttuuri Oppilaitoksen toimintakulttuurin ja ajattelutapojen muuttamiseen tähtääviä käytäntöjä voidaan pitää olennaisina. Jos haastavien opiskelijoiden integrointia ja erityisopiskelijoiden ns. häivyttämistä pidetään tavoitteena, niin tavoitteeseen päästään parhaiten vaikuttamalla kaikkien opiskelijoiden saamaan ohjaukseen ja opetukseen. Kuten eräs projektitoimija osuvasti ilmaisee: Tärkeää on saada opettajat oivaltamaan, että projektissa kehitetyistä malleista olisi tultava osa normaalia työkäytäntöä ja liittää ne parantamaan ja kehittämään perusopetuksen laatua. Ei voida ajatella niin, että perusopetus on mitä on ja kaikille opiskelijoille tehdään jotakin ylimääräistä jonkin tuen nimissä tavoitteena on tehdä mahdollisimman laadukasta perusopetusta, niin että jokainen oppii sen avulla. Toimintakulttuurin muuttamiseen liittyville käytännöille on leimallista opettajien ja muun henkilökunnan ammattitaidon, työn organisoinnin ja työssäjaksamisen lisääminen. Käytäntöjä on listattu taulukossa 9. 14

15 Taulukko 9. Oppilaitoksen toimintakulttuurin muuttamiseen liittyvät käytännöt. Oppilaitoksen toimintakulttuuri Myös opettajilla on ollut mahdollisuus saada tukea omalle työlle nimenomaan kasvatustehtävässä. Projektin myötä on saatu matala kynnys ongelmiin puuttumisessa. Oppilaitoksen henkilökunta kokee monta kertaa avuttomuutta ongelmatilanteissa. Näiden tunteiden ja tilanteiden jakaminen on tärkeä osa jaksamisen parantamisessa. Opettajien ja opiskelijahuoltoväen asenteiden myönteisyys kasvanut saadun tuen ja avun myötä eli konkreettisten toimien seurauksena. Pitkäntähtäimen suunnittelu saanut jalansijaa ja siten syksyn aloitus muuttunut vuosi vuodelta selkeämmäksi. On kehitetty systemaattisia ja jatkuvia tukitoimikäytäntöjä (esim. alkukartoitukset>analysointikokoukset>tukitoimet>seuranta>arviointi ja kehittäminen. Oppilaitoksen sisällä tapahtuneena kehitystyönä on luotu erityistuen suunnitelma, ervajärjestelmä, alkukartoitukset ja järjestetty erityispedagogiikan koulutusta. Henkilöstön asiantuntijuuden kehittämiseen on panostettu koulutuksen avulla jonkin ryhmän täsmäkoulutuksesta kaikille tarkoitettuihin studio generalia -luentoihin. Projekti on edistänyt oman työn kehittämisen ajattelua ja toimintakulttuurin mukaisia käytännön toimia. Opettajat ovat huomanneet, että he saavat apua asiantuntijalta ja tehtävä työ voidaan jakaa selkeästi. Näistä käytännöistä voidaan jälleen poimia esiin tiedon lisäämiseen ja levittämiseen liittyvät teemat. Oppilaitoksen henkilökunnan tietoa lisätään koulutuksen, tiedottamisen ja erilaisten seurantapalaverien kautta. Työpaikkaohjaajille rakennetaan perehdyttämiskansioita ja joissakin oppilaitoksissa tai kuntayhtymissä on järjestetty erityisiä harhaluulojen poistopäiviä. Kaikki käytännöt tähtäävät siihen, että tieto erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden olemassaolosta, tuen tarpeesta ja oikean kohtelun malleista leviäisi mahdollisimman laajalle. Tiedon levittämisessä olennaisia käytäntöjä ovat yhteiset keskustelufoorumit ja yleinen huomion herättäminen. Näiden pohjalta päästään mahdollisesti luomaan oppilaitoksen toimintatapoihin vaikuttavia uusia linjauksia; muotoillaan suunnitelmia, systematisoidaan ja yhtenäistetään toimintaa ja rakennetaan pitkän tähtäyksen strategioita ja toimintalinjauksia. Jotta lisääntynyttä tietoa ja suunnitelmia voitaisiin täysimittaisesti hyödyntää, on pidettävä huolta henkilöstön hyvinvoinnista. Henkilökunnalle voidaan järjestää esimerkiksi tyky-iltapäiviä ja työnohjausta. Henkilöstön hyvinvointiin liittyviä käytäntöjä ovat myös erilaiset sisäiseen uudelleen organisointiin, työnjakoon ja tehtävien tarkistukseen liittyvät käytännöt. Projektikäytännöissä on lukuisasti esimerkkejä, joista näkyy pyrkimys uudenlaisiin yhteistyömuotoihin sekä vastuu- ja roolirajojen määrittelyihin. Näillä käytännöillä on oletettavasti suuri merkitys myös projektin integroitumisen kannalta. Olennainen on taulukossa oleva sitaatti: Opettajat ovat huomanneet, että he saavat apua asiantuntijalta ja tehtävä työ voidaan jakaa selkeästi. Nykypäivän kiireisessä ja hektisessä työelämässä toimivat opettajat taipuvat uudistuksiin varsinkin niissä tapauksissa, joissa uudistusten koetaan helpottavan omaa työtaakkaa Yhteistyö Huomattavan monet innopajaprojekteissa toteutetut käytännöt edellyttävät erilaisten yhteistyösuhteiden tai -verkostojen luomista. Toimivissa projekteissa onkin onnistuttu rakentamaan yhteistyötä oppilaitoksen sisällä ja myös oppilaitoksen ulkopuolelle. Esimerkiksi poissaolojen seuranta ja ryhmäyttäminen edellyttävät sitä, että oppilaitoksen opettajat ovat mukana toimin- 15

16 nassa. Oppilaitoksen sisäisistä virallisista yhteistyömuodoista tyypillisimpiä ovat muun muassa erilaiset yhteistyöryhmät ja tiimit. Oppilaitoksen ulkopuoliseen yhteistyöhön kuuluu yleensä aikaisempaa aktiivisempi yhteydenpito opiskelijan vanhempiin. Varsinaista moniammatillista yhteistyötä tehdään useiden eri tahojen kanssa. Projektit ovat maininneet yhteistyökumppaneikseen esimerkiksi sosiaali- ja työvoimatoimiston, nuorisotoimen, poliisin, toiset oppilaitokset, SPR-turvatalon, seurakunnan, asuntotoimiston ja KELAn. Taulukko 10. Yhteistyöhön liittyvät käytännöt. Yhteistyöhön liittyvät käytännöt Rakennettu työelämäohjaajien perehdyttämiskansio, tehty yhteistyötä eri oppilaitosten toteuttaman työelämäohjaajien perehdyttämiskäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi. Oppilaitoksen sisällä selkeytettiin opiskelijahuoltotyö roolittamalla eri toimijoille heidän vastuualueeseensa kuuluvat asiat. Opiskelijahuoltotyöryhmä aloitti säännölliset viikottaiset osastopalaverit, joihin osallistuvat kaikki osaston opettajat. Vanhempien vastuuttaminen ja informointi. Opiskelijalla on velvollisuus ilmoittaa aamuisin klo 8-9 välillä terveydenhoitajalle tai keskukseen poissaolostaan. Jos opiskelijasta ei kuulu useampaan päivään tulee tutoropettajan ottaa häneen tai kotiin yhteyttä. Jos yhteydenotto puhelimitse ei onnistu on oppilaitoksessa olemassa valmis lomakepohja yhteydenottopyynnöstä huoltajille. Ammatillisten opintojen aloitusvaiheeseen meillä on mahdollisuus osastokohtaisesti paneutua kolmen päivän ajan. Aloitusvaiheessa perehdytetään, ryhmäytetään ja tutustutetaan uudet opiskelijat talon tavoille. Tukea aloitusvaiheeseen on haettu myös kolmansien luokkien opiskelijoista ja heidän kokemuksistaan. Päivien toteuttamisesta jaetaan vuosittain ensimmäisten luokkien opettajille runkosuunnitelma. Yhteistyöhön liittyvät käytännötkin alleviivaavat sitä, että opiskelijoiden ohjaus ja tuki on saatava mahdollisimman monen toimijan asiaksi. Ohjaus leviää laajalle ja kaikille toimijoille löytyy oma rooli. Moniammatillisten verkostojen hyöty on lisäksi siinä, että niiden avulla opiskelijan (tai opiskelijoiden) asioita voidaan käsitellä asiantuntijoiden erilaista tietoa ja ammattitaitoa hyväksi käyttäen. Kukin toimija tuo oman asiantuntemuksensa ja esimerkiksi opiskelijasta kertyneen tiedon yhteiseen pöytään, tämän pohjalta voidaan päättää tarkoituksenmukaisista toimenpiteistä. 16

17 5. PROJEKTIKÄYTÄNTÖJEN VAKIINNUTTAMINEN 5.1. Miten projektikäytäntöjä levitetään ja vakiinnutetaan? Innopajaprojektien toimijoilta kysyttiin, mitä kulunut projektikausi on opettanut projektin toteuttamisesta. Tähän teemaan liittyviä vastauksia on listattu taulukkoon 11. Taulukko 11. Projektin toteuttaminen. Projektin toteuttaminen Projektilla tulee olla kirkas tavoite, kun suunnittelu alkaa. On löydyttävä myös joustavuutta ja kärsivällisyyttä muuttaa suunnitelmia tilanteen niin vaatiessa. Ennakkosuunnitelma sidottava toteutukseen. Projektihenkilöt sitoutettava suunnitelmaan. Pitäisi olla selkeä suunnitelma siitä, mikä on kenenkin työtehtävä, on helpompi lähteä toteuttamaan selkeästi suunniteltua työtä. Suunnitteluvaiheessa mukana olevat myös toteuttavat. Toteuttaminen vaatii aktiivisilta toimijoilta tiettyä kipinää, todellista halua viedä asioita eteenpäin. Käytännössä tämä vaatii hyvä oman työyhteisön tuntemusta ja taitavuutta viedä uusia ajatuksia läpi. Yhteistyötä ja joustoa vaatii myös. Resurssitietoutta, tarkkuutta ja luovaa hulluutta. Rahoitussysteemi pitää sisäistää, talousseurannan merkitys ja kirjaamisen tärkeys. Projektitoiminnassa on opittu ymmärtämään prosessiajattelua. Eli tavoitteiden ja suuntaviivojen tarkistamisen tärkeyttä ja niiden muuttamista tarpeen mukaan. Taulukossa on kuvattu projektitoiminnasta saatua oppia lähinnä esimerkinomaisesti. Yleisesti ottaen vastaukset toistivat projektitoiminnan opaskirjoissa mainittuja asioita projektin hallinnan ja ohjaamisen periaatteista. Hyvin omaksuttu projektirutiini ja projektin ohjaamisen taito on tietenkin olennainen asia siinä mielessä, että sen pohjalta voidaan luoda uusia käytäntöjä ja vaikutuksia. Projektitoiminnan vaikuttavuutta arvioitaessa yksi mielenkiinnon kohde on se, kuinka hyvin projekti onnistuu luomaan uusia käytäntöjä ja toimintatapoja, jotka vakiintuvat osaksi organisaation perusrakennetta. Ammatillisissa oppilaitoksissa operoineiden innopajaprojektien osalta tämä teema johdattaa kysymään: Mikä on muuttunut oppilaitoksissa projektitoiminnan myötä? Muutosprosessin analysoinnissa voidaan aluksi tarkastella projektitoiminnan toteuttamista: Millä tavalla projektin on toimittava kyetäkseen luomaan muutoksia ja vakiintuneita käytäntöjä? Aikaisemmin on nostettu esille se, että projektin olisi hyvä integroitua osaksi oppilaitosta kun projekti koetaan kaikkien yhteiseksi asiaksi, niin käytäntöjen vakiinnuttaminen onnistuu helpommin. Seuraavaan taulukkoon (Taulukko 12) on koottu projektien vastauksia, joissa käsitellään projektitulosten levittämis- ja vakiinnuttamisprosessia. Vastauksissa erottuvat ensinnäkin asian virallistaminen ja henkilöstön sitouttaminen. Tässä strategiana voi olla niinkin yksinkertainen asia kuin allekirjoitusten ja virallisten papereiden voimaan uskominen. Kun saadaan luotua uusia virallisia dokumentteja ja allekirjoituksin sinetöityjä suunnitelmia, niin toimintaan sitoudutaan paremmin. Toinen teema on projektin soluttautuminen ja linkittäytyminen. Tämä tarkoittaa toimintatapaa, jossa projektikäytäntöjä toteutetaan asteittaisen integroinnin periaatteella. Toimintaan on saa- 17

18 tava mukaan erilaisia avainhenkilöitä ja osa oppilaitoksen osastoista. Avainhenkilöt ja projektin kanssa yhteistyössä olevat henkilöt ajavat projektikäytäntöjä eteenpäin omilla osastoillaan. Tämä prosessi edellyttää projektitoimijoilta kärsivällisyyttä; on opittava etenemään pienillä askelilla ja odotettava oikeaa hetkeä uudistusten toteuttamisessa. Kolmanneksi projektitoimijan huoneentauluna voisi olla ajatus siitä, että vakiinnuttaminen on pidettävä mielessä koko ajan. Useat projektit mainitsivat, että jo projektin alkuvaiheessa on pohdittava käytäntöjen vakiinnuttamisen mahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa tietynlaista maltillisuutta ja ennakointia. Innovatiivisuutta ja kokeilumieltä on laimennettava ja ajateltava vakiinnuttamisen reunaehtoja, jotka tulevat täydellä volyymilla eteen vasta projektikauden päättymisen jälkeen. Neljänneksi voidaan mainita tiedottamisen merkitys. Lähes kaikki projektitoimijat korostavat jatkuvan tiedottamisen merkitystä. Tiedottaminen on aloitettava jo ennen projektin käynnistämistä. Tiedottamista täytyy tehdä oman oppilaitoksen sisällä ja myös oppilaitoksen ulkopuolelle. Taulukko 12. Hyvien käytäntöjen levittäminen ja vakiinnuttaminen. Miten toiminta- ja ajattelutapoja levitetään ja vakiinnutetaan? Yhdessä suunniteltu ja päätetty asia toimii. Organisaation virallisiin papereihin on saatava muutoksia kirjattua. Tiedottamisen oltava jatkuvaa, mallin käyttöä valvottava ja toiminta kehitettävä (sisäisesti). Oman talon henkilöstö hyvä levittämässä tietoa piilotyönä. Projektitulosten vakiinnuttaminen pitää olla mielessä aina. Projektin toteuttamisessa on opittu menemään pienillä askelilla eteenpäin ja ujuttamaan uudet asiat pienillä ryhmillä sisään eri osastoille. On opittu tekemään muiden projektien hyvistä käytännöistä omaan oppilaitokseemme sopivia toimintamalleja. Pienin askelin ja systemaattisesti. Levittämistä ja vakiinnuttamista kannattaa suunnitella ja aloittaa tekemään ajoissa. Tulosten vakiinnuttamisessa on alusta asti jo toimintoja suunniteltaessa katsottava, että toteutus on realistista ja niistä voi tulla arjen käytänteitä. Levittäminen perustuu siihen, ettei jotakin innovaatiota siirretä suoraan vaan toimivia käytänteitä kootaan eri lähteistä vastaamaan omia tarpeita. Siis luovuutta ja pohdintaa vaaditaan. Uudet innovaatiot on liitettävä opetukseen mahdollisimman pian että ne saavat kosketuspintaa todelliseen oppilaitoksen työhön. Näin niiden tulokset nähdään oikeassa ympäristössä ja oikeassa valossa heti alkuun. Projektien luomien käytäntöjen vakiinnuttamisessa on toisaalta kysymys vanhojen ajattelu- ja toimintarakenteiden kyseenalaistamisesta. Muutos edellyttää yleensä muutoksen tarpeen tiedostamista. Projektitoimijoiden vastausten perusteella käytäntöjen vakiinnuttaminen ja levittäminen on (hidasta) taistelua, jota käydään kahdella rintamalla. Ensinnäkin on kyseenalaistettava vanhat käytännöt ja nostettava (uppiniskaisesti) esille ongelmia ja kehittämistarpeita. Tämän kanssa rinnan tehdään legitimaatiotyötä, jossa markkinoidaan uusien toimintatapojen mielekkyyttä. Varsinaisten toimintakäytäntöjen ohella kysymys on myös ajattelutapojen muutoksesta. Hyviin käytäntöihin kuuluu se, että oppilaitoksen henkilökunta oppii ajattelemaan hyvällä tavalla. Innopajaprojektien näkökulmasta opettajien ja muun henkilökunnan hyvä ajattelutapa näyttäisi sisältävän sellaisia ammattieettisiä linjauksia, joissa haasteellisiin ja ongelmaisiin opiskelijoihin suhtaudutaan aikaisempaa ymmärtäväisemmin, luottavaisemmin ja yksilöllisemmin. Eri projekteissa tai oppilaitoksissa toteutettuja käytäntöjä ei voi noin vain kopioida omaan oppilaitokseen. Tärkeää on käytäntöjen soveltaminen omaan toimintaympäristöön. Samaa me- 18

19 takäytäntöä (esimerkiksi ryhmäyttämistä) voidaan toteuttaa hyvin monella tavalla. Kussakin oppilaitoksessa tulisi löytää juuri itselle ominaiset ja luontevat tavat ryhmäyttämisen tekemiseen. Esimerkiksi pienellä Pohjanmaan paikkakunnalla voi olla hyvinkin pätevä keino järjestää yhteinen pesäpallo-ottelu opettajat vastaan opiskelijat, saman käytännön soveltamisyritykset Kehä kolmosen eteläpuolella voivat johtaa epäilyksiin siitä, että opiskelijat käyttävät pesäpallomailoja aivan muihin tarkoituksiin. Toisaalta pesäpalloesimerkkiä voidaan tarkastella uudelta kantilta: ammatillisissa oppilaitoksissa on hyvin paljon epäilyksiä siitä, mitä opiskelijoiden - tai ainakin heikoimman viidenneksen - kanssa voi tehdä ja millaisia välineitä heille voi antaa. On mahdollista, että erilaiset ennakkoasenteet ovat rajoittamassa toimenpide- ja ohjausmenetelmien kirjoa ja sitä, mitä uskalletaan kokeilla omassa oppilaitoksissa. Ennakkoluulot tai luulo toisten ennakkoluuloista saattavat toisin sanoen estää luovuutta ja innovatiivisuutta. Juuri tästä syystä saattaakin olla perusteltua, että peli- ja koulukentille tuodaankin hieman provosoivasti juuri sellaisia välineitä, joiden arvellaan aiheuttavan ennakkoepäilyksiä. Tällaiset välineet täytyy tässä yhteydessä ymmärtää kuvaannollisesti: niillä voidaan tarkoittaa kalliita työkoneita, mutta yhtälailla esimerkiksi yritysvierailuja. Toisin sanoen kaikki sellaiset käytännöt, joissa pyritään murtamaan epäilys: Ei näiden kanssa voi sellaista tehdä. Tarvitaan siis riskinottoa - nimenomaan hallittua riskinottoa projektitoiminnan toteuttamisessa. Jos riskinotossa ja välineiden käytössä epäonnistutaan, esimerkiksi yritysvierailu menee pieleen opiskelijoiden huonon käyttäytymisen vuoksi, niin onpahan opiskelijoihin ainakin luotettu. Jos taas onnistutaan, niin opiskelijoita kohtaan tunnettu arvostus ja luottamus voi nousta pikkuhiljaa. On luotu onnistumisen kokemuksia ja ensimmäiset askeleet siinä prosessissa, jossa oppilaitoksen opettajat alkavat muuttaa omia tulkintojaan näistä haastavista opiskelijoista. Tämä tulkinnan muuttaminen ongelmaisesta erilaiseksi oppijaksi on havaittu tärkeäksi käytännöksi aikaisemmissa tutkimusraporteissa (ks. Vehviläinen 2001) Vakiinnutettavat käytännöt Tässä alaluvussa tarkastellaan sellaisia käytäntöjä, jotka projektitoimijoiden mielestä ovat vakiinnutettavissa oman oppilaitoksen perustoiminnaksi. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 13) on kuvattu joitakin konkreettisia käytäntöjä. Taulukko ei ole tyhjentävä kuvaus, koska samankaltaisia käytäntöjä on vakiinnutettu eri oppilaitoksissa hieman eri tavoin. Lisäksi taulukossa kuvataan nimenomaan konkreettisia käytäntöjä. Näiden ohella projektit raportoivat yleisen tason käytännöistä, kuten esimerkiksi nivelvaiheen yhteistyön jatkaminen tai koulutuksen säännöllisyys. Taulukko 13. Vakiinnutettavat käytännöt. Mikä käytäntö voidaan vakiinnuttaa? Opiskeluun orientoituminen. Oppiaineiden mukauttaminen. Ervi-järjestelmä. Oppimisstudio Alkukartoitukset. Saattaen siirto perusasteelta amma- Miten vakiinnuttaminen tapahtuu? Orientoitumiskurssin suunnittelu. Tehdään selvät ohjeet ja kriteerit arviointiin. HOJKS-rahoituksen turvin. Erityisopettajan palkkaaminen, tilan varmistaminen. HOJKS-rahoituksen turvin. Opinto-ohjaajat, kuraattori, terveydenhoitaja 19

20 tillisiin opintoihin. Koulutuskokeilut. Seurantapalaverit. Nuorisotyöntekijän tekemä ryhmäyttäminen. Ammattimies työnopetukseen. Luottamusopiskelijaverkosto (tutorit, opasopiskelijat). Asuntolatoiminnan ja vapaa-ajan toiminnan kehittäminen. Kriisitoimintaohje. Tiedonsiirto lähettävien koulujen kanssa. Materiaalipankit internetissä (kuvapankki, oppimateriaalipankit). Ammatillisiin opintoihin tutustuminen. Kuraattoritoiminta. ja erityisopettaja hoitavat. Opinto-ohjaajat yhdessä perusasteen opintoohjaajien kanssa. Palaverit asiantuntijaryhmissä. Palkataan nuorisotyöntekijä. Palkataan ammattimies. Koordinoivan opinto-ohjaajan vastuulla. Asuntolaympäristön kehittäminen. Yhteisen lomakkeen käyttö. Tiedonsiirtolomake. Sivujen päivitys. Oppilaitoksen opiskelija opastaa yläasteelta tulevaa opiskelijavierailijaa 2-4 päivän ajan opintoihin. Perustamalla virka. Näiden käytäntöjen ohella vakiinnutettavia käytäntöjä ovat erilaiset yhteistyömuodot. Projektikauden jälkeen järjestetään aikaisempaa enemmän erilaisia palavereja, tehdään yhteistyötä eri sektoritoimijoiden kanssa ja verkostoidutaan. Oppilashuoltotyö jatkuu moniammatillisena yhteistyönä, jossa tukirengas on laaja ja eri osapuolille löytyy toimiva rooli. Vakiinnuttaminen edellyttää monessa tapauksessa rahallisia lisäresursseja, joilla voidaan palkata lisää henkilöstöä tai järjestää toimenkuvia uudella tavalla. Tällaisia palkattuja työntekijöitä ovat esimerkiksi urasuunnittelija, sosiaaliohjaaja, psykologi tai nuorisotyöntekijä. Näiden henkilöiden työpanos on havaittu välttämättömäksi projektin kuluessa. Rahallisten resurssien lisäksi vakiinnuttamista voidaan tehdä erilaisilla organisaatiomuutoksilla. Tällaisia ovat esimerkiksi henkilöstön toimenkuvaan liittyvät muutokset ja roolitukset. Tyypillistä on se, että oppilaitosten osastoille pyritään saamaan yksi vastuuopettaja, jonka tehtävänä on toimia koordinaattorina ja linkkinä varsinaisen oppilashuoltohenkilöstön ja opiskelijoiden välillä. Tällaisen vastuuopettajan tehtävänä on seurata esimerkiksi opiskelijoiden poissaoloja ja yleistä motivaatiota. Projektikokemusten perusteella tällainen toiminta lisää ongelmien ennaltaehkäisyä. Opiskelijan tilanteeseen päästään puuttumaan hyvissä ajoin ennen kuin poissaolot lisääntyvät ja puuttuvat suoritukset alkavat haitata opintojen etenemistä. 20

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 Oppisopimusopiskelija voi saavuttaa mahdollisimman hyvin tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja selviytyä työtehtävistään oppimisvaikeuksistaan tai

Lisätiedot

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 1) Romanien koulutuksen ja työllistymisen toimijaverkosto Tavoite: Verkoston toiminnan edelleen kehittäminen sekä laajentaminen Tiivis yhteistyö eri tahojen välillä eri

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008 2004 ja 2008 Toplake mikko.siippainen@koulut.tampere.fi Tampereen kaupunki 2004 ja 2008 2004 Opetushallituksen arviointipohja 9. luokkalaiset Opot Rehtorit 2008 muokattu Opetushallituksen pohjalta 9-luokkalaiset

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen neuvosto. 21.5.2013 Arja Kukkonen Ohjauspalveluiden päällikkö

Elinikäisen oppimisen neuvosto. 21.5.2013 Arja Kukkonen Ohjauspalveluiden päällikkö Elinikäisen oppimisen neuvosto 21.5.2013 Arja Kukkonen Ohjauspalveluiden päällikkö Yhteisöllisellä ohjauksella yksilölliselle opintopolulle (Yoyo) Kolmen kunnan yhteinen hanke: Espoo, Helsinki, Vantaa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Seija Eskola Julkaisun tarkoitus Tämä materiaali on tarkoitettu

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET MUUTA ELOKUU Edellisenä keväänä päättötodistuksen saaneitten 9.- luokkalaisten

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Mari Korhonen Turun kristillinen opisto Mistä lähdettiin liikkeelle Valmis hanke Keskeyttäneiden kartoitus ja syiden läpi käyminen Luodaan

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009

Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009 Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009 Maahanmuuttajanuorten VaSkooli Salon seudun koulutuskuntayhtymä Tomi Vuorela Mervi Leino 1 Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmallin

Lisätiedot

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä Opiskelijan ohjauksen nykytila insinöörikoulutuksessa 23.10.2012 Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 1 Tutkimuksen tavoitteena oli: selvittää

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTATUTKIMUS

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTATUTKIMUS LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTATUTKIMUS Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.5. 2014 Jukka Vehviläinen / DiaLoog Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella mikko.siippainen@tampere.fi Tasan 100% Tampereen kaupungin strategialinjaus: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan jatkoopintopaikka

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Kuopion Konservatorio

Kuopion Konservatorio 1 Kuopion Konservatorio OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA JOHDANTO Ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteyteen opinto-ohjaussuunnitelman. Kuopion konservatorion

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia Ohjauksen vastuutaho: koulutuksen järjestäjä Ohjauksen vastuutaho: perusopetuksen järjestäjä KOULUTUS Lukiokoulutus PERUSOPETUS Oppilaanohjausta

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka. Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen

Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka. Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen Tekijä: lehtori Anna-Maija Talonen, Koulutuskeskus Tavastia Muokkaus Tarja Koskinen Tutustumisjakson tarkoitus

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

TUOTE-, PROSESSI- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖN KUVAUSLOMAKE

TUOTE-, PROSESSI- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖN KUVAUSLOMAKE 1. Hyvän käytännön nimeäminen ja kuvaaminen: Työpajoilla suoritettavien ammatillisten opintojen toimintamalli - Satakunta & Laitila (Puitesopimus ammatillisen opintojen suorittamisesta työpajalla) Toimintamallin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla Ammattikymppi Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla varmistetaan hakijoiden motivaatio ja opiskeluasenne

Lisätiedot

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010

Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010 Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Suomen lääninhallitus Kouvolan Seudun Ammattiopisto 2008-2010 2010 Alkukartoitus Tatu hankkeen tulosten hyödyntäminen Nuorisotutkimusten tuloksia: Työllistyminen

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

Oppilaitosten kehittämishankke et

Oppilaitosten kehittämishankke et Oppilaitosten kehittämishankke et Oppilaitosseminaari 16.11.2012 Eija Karhatsu 11.01.13 KASELY / ek Koulutuspoliittisia linjauksia ja tavoitteita /OKM Pitkät koulutusurat lyhyemmiksi Suuret koulutustasoerot

Lisätiedot

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011 Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä Lauri Kurvonen 29.1.2011 Sisällys Mitä on työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-näyttöjen rahoitus Opiskelijoiden

Lisätiedot

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien tehtävänkuvien, yhteistyön ja työnjaon kehittäminen Yhdessä-hankkeen loppuseminaari 7.11.2014 Opinto-ohjaaja

Lisätiedot