Projektin loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Projektin loppuraportti 22.11.2007"

Transkriptio

1 ESRA Projektin loppuraportti Taustatiedot Diaarinumero LSLH /rh Loppuraportin tila Palautettu Projektin nimi ICT Prof Projektikoodi S85711 Tavoiteohjelma 3 Toimintalinja 3 Toimenpidekokonaisuus 1 Projektin suunnitelman mukainen kestoaika Projektin päävastuuviranomainen 2902 Länsi-Suom. lh. OPM Projektia hallinoiva organisaatio Turun Ammattikorkeakoulu Projektin vastuuhenkilö Tiina Suni Puhelinnumero ; Postiosoite Joukahaisenkatu 3-5, Turku 2. Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista ICT Prof -hankkeen tavoitteena on edistää tieto- ja viestintätekniikan toimialan osaamista ja osaamisen ennakointia Varsinais-Suomessa vahvistamalla alueen merkittävimmän ICT-alan kouluttajan, Turun ammattikorkeakoulun, sekä hankkeessa kumppaneina toimivien yritysten tiivistä vuorovaikutusta. Hankkeessa päivitetään ammattikorkeakouluopettajien osaamista, kehitetään korkeakoulun ja alueen yrityksien yhteistyötä ja verkottumisen astetta sekä uudistetaan AMK:n opetussuunnitelmia ja opetusmateriaaleja. Hankkeen tavoitteena on edistää ICT-alan eli tieto- ja viestintäteknologian alan sekä terveysalan koulutuksen uudistumista ja työelämälähtöisyyden lisääntymistä. Hankkeen toteutuksen ytimen muodostavat Turun ammattikorkeakoulun Tietoliikenteen ja sähköisen kaupan tulosalueen sekä Terveysalan tulosalueen opettajien työelämäjaksot ICT- ja terveysalan yrityksissä ja julkisorganisaatioissa. Työelämäjaksojen keskeisimpänä tavoitteena on edistää työelämän ja ammattikorkeakoulutuksen lähentymistä, uudistaa opetuksen sisältöjä ja kehittää yhteistyötä ammattikorkeakoulun ja työelämäorganisaatioiden välillä. Toteutuksen aikana yhteensä 23 Turun ammattikorkeakoulun opettajaa suoritti kolmen kuukauden mittaisen työelämäjakson ICT- ja terveysalan yrityksissä ja julkisorganisaatioissa hankkeen toiminta-aikana. Keskeisimpänä työelämäjakson tavoitteena oli päivittää opettajien osaamista, edistää verkottumista työelämäsektorille, edistää koulutuksen työelämälähtöisyyden kehittymistä sekä kehittää uusia yhteistyön muotoja korkeakoulun ja työelämäsektorin välille. Hankkeen tuloksena opettajien osaaminen on kehittynyt ja omaan alaan liittyvä käytännön tietotaito on päivittynyt. Työelämäjakso on tarjonnut opettajille mahdollisuuden oman osaamisen ja asiantuntijuuden kehittämiseen todellisessa työskentely-ympäristössä alan työpaikkaorganisaatiossa. Opettajien asiantuntemuksen päivittyminen on nähtävissä mm. uusien opetusmenetelmien käyttämisessä, opetuksen sisältöjen uudistumisessa ja laajemmin koulutusohjelmien opetussuunnitelmien kehittämisessä. Ajantasainen tieto siirtyy käytännön opetukseen sekä yksittäisen opettajan tasolla että opetussuunnitelmien tasolla. Hankkeen tuloksena työelämäjakson suorittaneet opettajat ovat kehittäneet opettamiensa kurssien sisältöjä, kehittäneet uusia opetusmenetelmiä ja uudistaneet opetusmateriaaleja. Koulutusohjelman tasolla työelämäjaksot ovat edistäneet opetussuunnitelmien työelämälähtöisyyden lisääntymistä ja yhteistyössä toteutettavien opintojaksojen kehittämistä. Tulostettu

2 Opetuksen työelämälähtöisyyden lisääntyminen on havaittavissa yritysyhteistyön tiivistymisenä, luennoitsijavaihtona, asiantuntijavierailuina sekä yhteisinä opintojaksoina Turun ammattikorkeakoulun ja työelämäorganisaatioiden kanssa. Hankkeen aikana toteutettujen työelämäjaksojen kautta alueen työorganisaatioiden ja ammattikorkeakoulun välille on syntynyt aitoa yhteistyötä yhteisten kehittämishankkeiden muodossa. Hankkeen aikana ehti käynnistyä yksi konkreettinen T&K-hanke työelämäjakson kohteena olleen yrityksen ja Turun ammattikorkeakoulun välille, minkä lisäksi hankkeen aikana syntyi useita kehittämishankeideoita, joiden jatkosuunnittelua ja toimenpanoa jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen. 3. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä ICT Prof -hankkeen lähtökohtana on Turun ammattikorkeakoulun ICT- ja terveysalan opettajien asiantuntemuksen ja ammattitaidon kehittäminen. Projektin taustalla on korkeakouluopettajien osaamisen kehittämisen ja ammatillisen tietotaidon jatkuvan kehittämisen tarve, joka on korostunut viime vuosina voimakkaasti. Opettajien ammatillisen osaamisen päivittäminen on välttämätöntä opetuksen laadun varmistamiseksi ja tulevaisuuden asiantuntijoiden kouluttamiseksi. Projektin tavoitteena on edistää tieto- ja viestintätekniikan toimialan osaamista ja osaamisen ennakointia Varsinais- Suomessa vahvistamalla alueen merkittävimmän ICT-alan kouluttajan, Turun ammattikorkeakoulun, sekä hankkeessa kumppaneina toimivien yritysten tiivistä vuorovaikutusta, yhteistyötä ja tietämyksen vaihtoa. Hankkeessa päivitetään ammattikorkeakouluopettajien osaamista, kehitetään korkeakoulun ja alueen yrityksien yhteistyötä ja verkottumisen astetta sekä uudistetaan AMK:n opetussuunnitelmia ja opetusmateriaaleja. Hankkeen tavoitteena on edistää ICT-alan eli tieto- ja viestintäteknologian alan sekä terveysalan koulutuksen uudistumista ja työelämälähtöisyyden lisääntymistä. Hankkeessa pyritään löytämään käytännön asiantuntijavaihdon ja verkottumisen kautta keinoja yhteistyön tiivistämiseen työelämäsektorin ja Turun ammattikorkeakoulun välille. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat Turun ammattikorkeakoulun ICT-toimialan ja terveysalan opetushenkilöstö, alueen ICT-alan yritykset sekä terveydenhuollon ICT-palveluita ja ICT-tuotteita kehittävät yritykset ja organisaatiot. Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat ICT- ja terveysalan opiskelijat Turun ammattikorkeakoulussa. 4. Projektin toteutus ja yhteistyö 4.1. Osallistujien ja yritysten valinta Hankkeen työelämäjakson suorittavat opettajat valittiin käyttämällä kriteereinä opettajan työhistorian pituutta, osaamisen päivittämisen tarvetta ja opettajan omaa kiinnostusta työelämäjakson suorittamiseen. Työelämäjaksojen osalta etusijalle laitettiin opettajat, joilla oli pitkä työhistoria takanaan opettajan tehtävissä, ja varsinaisesta työskentelystä kentällä alan yrityksissä tai julkisorganisaatioissa oli jo kulunut aikaa. Toisaalta hankkeeseen pyrittiin mahdollisuuksien mukaan ottamaan mukaan myös opettajia, joilla ei ollut vielä pitkää työkokemusta opettajan tehtävistä. Opettajan oma kiinnostus ja motivaatio työelämäjakson suorittamiseen olivat keskeisimpiä kriteereitä valinnassa, sillä ne vaikuttavat merkittävästi myös työelämäjakson onnistumiseen. Hankkeeseen osallistuvat yritykset valittiin suoraan työelämäjaksokohteiden valinnan kautta, mistä opettajat vastasivat itsenäisesti. Tavoitteena oli valita jokaiselle opettajalle työelämäjakson kohteeksi yritys tai julkisorganisaatio, joka parhaiten palvelisi opettajan ammattitaidon ja osaamisen päivittämistä sekä asiantuntemuksen kehittämistä. Kaikki opettajat valitsivat työelämäjaksokohteensa itsenäisesti. Hankkeen aikana opettajille tarjottiin myös tilaisuuksia saada tietoa mahdollisista työelämäkohteista ja niiden sisällöistä. Opettajien itse toteuttama työelämäjaksopaikkojen hankkiminen osoittautui projektin toteutuksen kannalta onnistuneeksi ratkaisuksi. Kun opettajat hankkivat työelämäjaksopaikat itsenäisesti ja oman kiinnostuksensa pohjalta, opettajien oma motivaatio jakson suorittamiseen ja oman ammatillisen osaamisen kehittämiseen oli korkea. Opettajien itsenäisyys valinnassa auttoi opettajia myös reflektoimaan erityisesti sitä osaamista, jossa heillä oli eniten kehittämisen tarpeita. Tulostettu

3 Projektin osallistujien valinnassa pyrittiin kiinnittämään erityistä huomiota osallistujaehdokkaiden motivaatioon ja mahdollisuuksiin toimia projektissa. Osaamisen kehittämiseen tähtäävä hanke edellyttää kaikilta osallistujilta vahvaa henkilökohtaista sitoutumista hankkeen toimintaan ja sisäistä motivaatiota oman osaamisen kehittämiseen. Kaikki hankkeeseen osallistuneet Turun ammattikorkeakoulun opettajat ja hankkeen yrityskumppanit toimivat projektissa omasta kiinnostuksestaan ja vapaaehtoisesti Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa Hankkeen projektisuunnitelman mukainen toiminta-aika on Ohessa on kuvattu hankkeen toimintaa vuosi ja kuukausitasolla esittämällä hankkeen toiminnan kannalta keskeisimmät työvaiheet. Maaliskuu-heinäkuu 2006: ICT Prof -hankkeen rahoituspäätös saapui Turun ammattikorkeakouluun Projekti käynnistettiin maaliskuussa 2006 projektihenkilöstön nimittämisellä ja projektin organisoimisella. Hankkeen käynnistyshetkellä oli selvää, että opettajien työaikasuunnittelun aikataulusta johtuen työelämäjaksot pääsivät käynnistymään vasta syksyllä Käynnistysvaiheen keskeisintä sisältöä oli opettajien työelämäjaksojen suunnittelu ja opettajien rekrytointi hankkeeseen. Kaikki työelämäjaksopaikat saatiin käynnistyshetkellä täyteen, ja hanke pääsi käynnistymään onnistuneesti. Hankkeelle laadittiin myös viestintäsuunnitelma ja hankkeesta tiedotettiin ammattikorkeakoulun sisällä. Elokuu-syyskuu 2006: Koska projekti herätti suurta kiinnostusta ammattikorkeakoulun sisällä, hanke osallistui Tavoite 3 -ohjelman täydennyshakuun, jonka myötä hankkeelle myönnettiin kolme työelämäjaksopaikkaa entisten kahdentoista lisäksi. Näin ollen työelämäjaksopaikkojen määrä nousi viiteentoista. Opettajien työelämäjaksot käynnistyivät elokuussa Hankkeen käynnistysseminaari järjestettiin Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipisteessä. Seminaarin kohderyhmänä olivat työelämäjaksoille lähtevät opettajat, koulutusohjelmien muut opettajat sekä koulutuspäälliköt. Seminaarin aikana keskusteltiin projektin käytännön toteuttamiseen liittyvien seikkojen lisäksi opettajien osaamisen kehittämisen tarpeista ja työelämäyhteyksien kehittämiseen liittyvistä näkökohdista, joihin tultaisiin hankkeen toteutuksen aikana kiinnittämään huomiota. Syyskuussa 2006 julkaistiin myös ensimmäinen virallinen tiedote hankkeesta, joka oli esillä medioissa. Lokakuu-joulukuu 2006: Loka-marraskuun 2006 aikana työelämäjakson suorittavien opettajien joukkoon tuli lukuisia muutoksia mm. henkilöstömuutoksista ja työaikojen uudelleenjärjestelyistä johtuen. Ensimmäinen työelämäjakso päättyi, mutta suurin osa jaksoista oli vielä käynnistys- tai suunnitteluvaiheessa. Lokakuussa 2006 hanke joutui vaihtamaan nimeään, jolloin entinen nimi ICT Pro vaihtui nimeksi ICT Prof. Nimenmuutos oli toteutettava, kun kävi ilmi, että nimi oli rekisteröity erään IT-alan konsulttiyrityksen kehittämän koulutustuotteen tavaramerkiksi. Marraskuussa 2006 Turun ammattikorkeakoulun terveysala tuli mukaan hankkeeseen, ja projekti osallistui Tavoite 3 - ohjelman täydennyshakuun Täydennyshaun myötä hankkeeseen saatiin 10 työelämäjaksopaikkaa Turun ammattikorkeakoulun terveysalan opettajille. Hankkeen yhteenlaskettu työelämäjaksopaikkojen määrä nousi 25:een. Tammikuu-maaliskuu 2007: Vuoden vaihteen jälkeen alkoi terveysalan opettajien työelämäjaksojen suunnittelu, organisointi ja käynnistäminen. Opettajille järjestettiin kaksi tiedotustilaisuutta sekä työelämäjaksopaikkojen kohteita koskeva tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Ensimmäiset terveysalan opettajien työelämäjaksot pääsivät käynnistymään tammi-helmikuussa ICT-alan opettajien työelämäjaksot jatkuivat normaalisti. Huhtikuu-heinäkuu 2007: Hankkeen väliseminaari järjestettiin Turun ammattikorkeakoulun tiloissa ICTtalossa, Turussa. Seminaarin puhujiksi kutsuttiin työelämäjaksolla olleita opettajia, työelämäjaksopaikkojen edustajia sekä hankkeessa muutoin toimineita. Seminaariin osallistui yhteensä 25 henkilöä. Seminaarin aikaan hankkeesta julkaistiin seminaarikutsu sekä lehdistötiedote, joka herätti kiinnostusta alueen medioissa. Hanke oli mukana myös Turun ammattikorkeakoulun sidosryhmille suunnatussa verkkolehdessä, VerkkoAurinkolaivassa. Opettajien työelämäjaksot jatkuivat aktiivisina. Suurin osa terveysalan opettajista pääsi käynnistämään työelämäjaksonsa ja ICTalan opettajat jatkoivat työelämäjaksojen toteuttamista. Elokuu-lokakuu 2007: Opettajien työelämäjaksot jatkuivat aktiivisina hankkeen toteutusajan loppuun saakka. Suurin Tulostettu

4 osa terveysalan opettajista päätti työelämäjaksonsa vasta lokakuun 2007 lopussa, ja osa ICT-alan opettajien jaksoista jatkui myös hankkeen toiminta-ajan loppuun saakka. Hankkeen päätösseminaari järjestettiin Turun ammattikorkeakoulun tiloissa ICT-talossa, Turussa. Päätösseminaarissa kuultiin työelämäjaksokokemuksia opettajien ja työelämäorganisaatioiden edustajien kertomina. Seminaarissa käyttivät puheenvuoron myös Länsi-Suomen lääninhallituksen edustaja, kaksi Turun ammattikoreakoulun koulutusjohtajaa sekä hankkeen tutkija. Loppuseminaarin aikaan hankkeesta julkaistiin jälleen seminaarikutsu sekä lehdistötiedote, joka pääsi esille muutamissa ICT-alan verkkolehdissä, Turun ammattikorkeakoulun viestinnässä sekä VerkkoAurinkolaiva-lehdessä. Hanke on toteutettu yhteistyössä alueen ICT- ja terveysalan yrityksien ja organisaatioiden kanssa. Opettajat ovat vastanneet itsenäisesti yhteyksistään yrityssektorille, minkä lisäksi työelämäorganisaatioiden edustajiin on pyritty pitämään yhteyttä tiedotteiden avulla. Hankkeen väli- ja päätösseminaarit olivat avoimia tilaisuuksia, joihin kutsuttiin kaikki työelämäjaksoilla olleet opettajat, työelämäjaksojen ohjaajat ja sidosryhmien edustajat. Kutsu oli avoin myös kaikille muille aiheesta kiinnostuneille. Yhteistyö toimi hankkeen aikana hyvin, vaikka välillä aikataulut ja erityisesti ICT-alan yrityksien kiivas työtahti aiheutti haasteita yhteistyön onnistumiselle. Suurin osa työelämäjaksopaikkojen edustajista on ollut mukana hankkeen seminaareissa ja osallistunut muutoinkin hankkeen toteuttamiseen aktiivisesti Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Hankkeen yhteistyökumppaneina toimineet työelämäjaksojen kohdeyritykset ja -organisaatiot vastasivat hankkeessa työelämäjaksoja suorittavien opettajien perehdytyksestä ja ohjauksesta työelämäjakson aikana. Koska jokainen työelämäjakso oli uniikki, ohjaajien työmäärä vaihteli kohtuullisen paljon. Työelämäjakson kohdeorganisaation vastuulla oli opettajan ohjaamisen lisäksi työvälineiden ja -tilan järjestäminen sekä muiden työelämäjakson toteuttamiseen ja työn tekemiseen liittyvien käytännön yksityiskohtien järjestäminen. Turun ammattikorkeakoulun tehtävänä oli vastata opettajien rekrytoinnista, ohjeistuksesta ja opastuksesta, hankkeen hallinnoinnista, tiedottamisesta ja tuloksien levittämisestä seminaaritoiminnalla. Yhteistyö projektin yhteistyökumppaneiden, eli työpaikkojen ohjaajien kanssa sujui hyvin. Turun ammattikorkeakoulun keskeisimpänä tehtävänä oli riittävästä tiedotuksesta ja ohjeistuksesta huolehtiminen sekä opettajan tukilinkkinä toimiminen ammattikorkeakoulun suuntaan. Opettajien kokemuksien mukaan yhteistyö työelämäjaksopaikkojen kanssa toimi hankkeen aikana moitteettomasti Kansainvälinen yhteistyö Hanke kuului Tavoite 3 -ohjelmaan ja hankkeen toiminta-alueena oli Varsinais-Suomi. Hankkeen aikana ei toteutettu kansainvälistä yhteistyötä, vaan projekti oli kansallinen ja alueellinen kehittämishanke. 5. Julkisuus ja tiedottaminen Hankkeesta on julkaistu kolme virallista lehdistötiedotetta, kolme Turun ammattikorkeakoulun sisäistä tiedotetta sekä kaksi seminaaritiedotetta. Ensimmäinen lehdistötiedote julkaistiin , toinen ja kolmas Hankkeen lehdistötiedotteet ovat olleet esillä alueen medioissa, ja niitä on julkaistu myös IT-alan verkkolehdissä. Hanke on ollut lehdistötiedotteiden myötä esillä myös Turun ammattikorkeakoulun sidosryhmille suunnatussa VerkkoAurinkolaiva-verkkolehdessä Internetissä. Tiedottamisessa on pyritty huomioimaan rahoittajan edellytykset. Kaikissa virallisissa lehdistötiedotteissa, seminaaritiedotteissa, seminaarin materiaaleissa ja hankkeen toimintaa esittelevissä esitysmateriaaleissa on käytetty ESR-tunnusta, EU-lippua sekä Länsi-Suomen lääninhallituksen vaakunaa. Virallisissa lehdistötiedotteissa on lisäksi mainittu hankkeen rahoittajina Euroopan Sosiaalirahasto sekä Länsi-Suomen lääninhallitus Opetusministeriön hallinnonalan varoin. Todennäköisesti hankkeen keskeisimmät viestinnän ja tiedottamisen toimet ovat tapahtuneet työelämäjaksojen aikana työelämäorganisaatioissa. Opettajille annettiin tiedottamisen tueksi hankkeesta kertova pieni kuvaus, jonka tavoitteena oli antaa työelämäjaksopaikkoihin riittävästi tietoa projektin tavoitteista ja sisällöistä sekä auttaa opettajaa Tulostettu

5 kehittämään toimivaa vuorovaikutussuhdetta työelämäorganisaatioon heti työelämäjakson käynnistyessä. Opettajien kokemuksien mukaan hanke sai hyvin myönteisen vastaanoton työelämäsektorilla, eikä mitään ongelmia esiintynyt. Yhteistyötä helpottaneeksi tekijäksi koettiin se, että opettaja on alusta alkaen ollut suoraan työpaikkaorganisaatioon yhteyksissä toiminut henkilö, eikä projektissa ole ollut turhia välikäsiä. Yhteydet työelämäjakson kohteeseen toimivat parhaiten suoraan jaksolla olleen opettajan kautta. 6. Ongelmat ja suositukset 6.1. Ongelmat projektin toteutuksessa Hankkeen toteutuksessa ei ilmennyt merkittäviä ongelmia, jotka olisivat hankaloittaneet projektin toteutusta. Projektin ongelmat liittyivät lähinnä opettajien työaikajärjestelyihin ja työelämäjaksojen sijoittumiseen työaikasuunnitelmaan. Turun ammattikorkeakoulussa opetushenkilöstön työaika suunnitellaan vuositasolla alkavaa vuotta edeltävänä syksynä, jolloin henkilöstön resurssit vahvistetaan seuraavaa vuotta varten. Tehtyihin työaikasuunnitelmiin on mahdollista tehdä muutoksia, mutta se vaatii uudelleenorganisointia ja järjestelyjä koulutuspäälliköiden toimesta. Hankkeeseen alun perin rekrytoiduista opettajista osa joutui luopumaan työelämäjaksopaikastaan henkilöstömuutoksien vuoksi, jolloin opetushenkilöstöön muodostunut henkilöstövaje kariutti työelämäjaksosuunnitelmat. Vapautuneisiin työelämäjaksopaikkoihin saatiin kuitenkin rekrytoitua uudet opettajat, joskin tämä aiheutti uudelleen organisointia ja järjestelyä koulutusohjelman sisällä. Uusien opettajien myötä myös kustannukset nousivat jonkin verran. Työajan järjestymisen lisäksi opettajien muun työtaakan riisuminen aiheutti joiltakin osin haasteita. Osaavimmat, aktiivisimmat ja usein myös työllistyneimmät opettajat olivat myös innokkaimpia työelämäjaksolle osallistujia, ja heidän osaltaan kaikkia opettajilla olleita vastuita ei kyetty täysin siirtämään muille työntekijöille työelämäjakson ajaksi. Tämä aiheutti muutamalle osallistujalle työtaakan kasvua, kun työelämäjakson toteuttamisen lisäksi oli huolehdittava myös ammattikorkeakoululla odottavia töitä. Nämä tapaukset olivat hankkeessa kuitenkin poikkeuksia, ja suurimmalle osalle opettajista saatiin järjestymään rauhallinen kolmen kuukauden työelämäjakso ilman opetus- tai muita työvelvollisuuksia. Tässä onnistuttiin erityisen hyvin silloin, kun työelämäjakson ajankohta oli riittävän varhaisessa vaiheessa tiedossa Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi Hankkeen hallinnoinnin kehittämiseksi olisi hyvä, jos byrokratian määrää onnistuttaisiin karsimaan. Paperilomakkeiden käyttäminen ja sähköisten järjestelmien puute aiheutti projektin aikana kankeutta ja viiveitä projektin toteuttamisessa. Muutosten tekeminen tulisi saada joustavammaksi ja käsittelyaikoja lyhyemmäksi siten, että pieniä muutoksia voitaisiin tehdä hankkeen valvojan kanssa erillisellä sopimuksella ilman paperia muutoshakemuksia, joiden käsitteleminen ja päätöksien tekeminen kestää liian kauan hankkeen käytännön toteuttamisen näkökulmasta. Projektin onnistuneen läpiviemisen kannalta olisi tärkeää, että rahoittajaviranomaisen puolesta hankkeelle nimetty yhteyshenkilö olisi saavutettavissa. Etenkin hankkeen käynnistysvaiheessa rahoittajaviranomaisen tuki ja ohjaus ovat tarpeen, ja siksi olisi tärkeää huolehtia siitä, että hankkeelle nimetyllä valvojalla on riittävät resurssit hankkeen yhteyshenkilönä toimimiseen. Maksatuksen osalta olisi myös tärkeää, että valvovalla instanssilla olisi aikaa ohjeistukseen. Projektin näkökulmasta oli hyvä, että työelämäjaksojen toteuttamiseen osissa ja osa-aikaisesti annettiin mahdollisuus neuvottelujen jälkeen. Työelämäjaksojen toteuttamisen näkökulmasta joustavat käytännöt ovat käytännön työn toteuttamisen näkökulmasta hyvin tärkeitä. Työelämäjakson suorittaminen osissa sekä mahdollisesti jopa osaaikaisesti ei välttämättä ole työelämäjaksohankkeen tavoitteiden näkökulmasta paras mahdollinen vaihtoehto, mutta mikäli se on välttämättömyys työelämäjakson toteutumisen näkökulmasta, joustot ovat tarpeellisia. Tämä mahdollistaa myös niiden opettajien osallistumisen työelämäjaksoille, joilla ei ole mahdollisuuksia monen kuukauden mittaiseen täydelliseen normaaleista opetustöistä irrottautumiseen. Joiltakin osin työn ja työelämäjakson yhdistäminen voi jopa tuoda hyötyä työelämäjakson näkökulmasta, kun uutta osaamista pääsee soveltamaan käytäntöön välittömästi jo työelämäjakson aikana. Tulostettu

6 Ammattikorkeakoulun omasta näkökulmasta projektin toimeenpanoa voitaisiin kehittää aikatauluttamalla hankkeeseen osallistuvien opettajien työaika riittävän varhaisessa vaiheessa ennen projektin käynnistymistä. Inhimillisestä toiminnasta aiheutuvat muutokset, kuten henkilöstövaihdokset, sairastumiset jne., ovat kuitenkin tapahtumia, joita on hyvin vaikea ennustaa ja varustautua etukäteen. Muutoksen näkökulmasta projektien toimeenpanoa voitaisiin kehittää merkittävästi lisäämällä joustavuutta ja madaltamalla yhteistyön kynnyksiä. 7. Projektin tulokset Arvio tavoitteiden toteutumisesta ja kuvaus projektin konkreettisista tuloksista Projektin tuloksena 23 Turun ammattikorkeakoulun ICT- ja terveysalan opettajaa suoritti kolmen kuukauden mittaisen työelämäjakson ICT- ja terveysalan yrityksissä ja julkisorganisaatioissa. Hankkeen keskeisin tulos on ammattikorkeakoulun opettajien osaamisen päivittyminen ja uuden asiantuntemuksen kehittyminen. Työelämäjakso oman alan yrityksessä tai julkisorganisaatiossa on kehittänyt opettajien kokemuksien mukaan opettajien ammattitaitoa ja asiantuntemusta, edistänyt opetuksen ajantasaistumista ja uusien sisältöjen kehittämistä, lisännyt työelämäsektorin ja korkeakoulutuksen yhteistyötä sekä edistänyt korkeakoulun ja yrityssektorin yhteistyötä käytännön tutkimus- ja kehityshankkeiden ja asiantuntijavaihdon muodossa. Hankkeen vaikutuksesta opettajien ammatillinen tietotaito on päivittynyt ja lisääntynyt, opetukseen on tullut uusia työelämälähtöisiä sisältöjä ja menetelmiä ja yhteistyön määrä ja laatu Varsinais-Suomen alueen yrityksiin ja julkisorganisaatioihin on kehittynyt. Hankkeen konkreettisena tuloksena ovat uudet opetusmenetelmät ja sisällöt opetuksessa, yhteistyö opintojaksojen toteuttamisessa yrityksien kanssa, asiantuntijaluennot ja vierailukäynnit sekä konkreettiset, työelämäjaksojen tuloksena syntyneet kehittämishankkeet. Projektin aikana ehti käynnistyä yksi yhteistyöstä syntynyt kehittämisprojekti, ja useat kehittämishankkeet ovat ideoinnin asteella odottaen jatkotyöstämistä. Hanke on myös tuottanut välillistä hyötyä Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoille opinnäytetyön aiheiden ja harjoittelupaikkojen muodossa. Hankkeen aihepiiristä on syntynyt jo projektin toiminta-aikana kaksi tieteellistä artikkelia, jotka on esitelty kansainvälisessä tutkijakonferenssissa. Suurin osa projektin osaamisen kehittämiseen liittyvistä tuloksista on aineetonta ja näkymätöntä kehittymistä, jota on hyvin vaikeaa osoittaa konkreettisesti todeksi, mitata tai mallintaa. Hankkeen keskeisin tulos, opettajien ammattitaidon kehittyminen, on prosessi, joka jatkuu myös projektin päättymisen jälkeen. Työelämäjakson aikana tapahtunut opettajien osaamisen kehittäminen on tuloksena kumuloituva ja ajan myötä prosessoituva, ja tulokset ilmenevät käytännön toimintaan viiveellä. Osaamisen kehittämiselle ei voidakaan osoittaa tarkkoja aikaraameja, vaan se jatkuu vielä pitkään hankkeen päättymisen jälkeen opettajien käytännön opetustyön osana. Osalle hankkeeseen osallistuneista oman asiantuntemuksen kehittyminen kävi vahvimmin ilmi jo projektin aikana, osalle se konkretisoitui vasta työelämäjakson päätyttyä ja käytännön opetustyöhön palaamisen jälkeen. Edellä mainitun osaamisen kehittymisen lisäksi yksi projektin tuloksista on opettajien ammatillisen, omaan alaan liittyvän ammatti-identiteetin, vahvistuminen. Opetustyötä toteuttavat opettajat ovat arjen työssään helposti tilanteessa, jossa ajaudutaan kauas työelämän reunaehdoista ja arkisesta toiminnasta ammatissa. Hankkeen aikana opettajilla on ollut erinomaiset mahdollisuudet kehittää omaa ammatillista identiteettiään käytännön työelämässä toimimisen kautta sekä saada konkreettista käsitystä siitä, miltä tulevaisuuden asiantuntijoiden ammatillinen identiteetti näyttää. Ammatillisen osaamisen ja ammatti-identiteetin vahvempi tiedostaminen oli opettajien kokemuksien mukaan projektin tulos, joka ehkä konkreettisimmin tulee ilmi projektin jälkeen käytännön opetustyössä kehittyneempinä menetelminä ja painotuksina Työllisyyteen liittyvät välittömät tulokset Työttömänä projektin aloittaneista on sijouttunut välittömästi projektin jälkeen työhön avoimille työpaikoille Tulostettu

7 yrittäjäksi koulutukseen työttömänä aloittaneita oli yhteensä Ennen projektia työmarkkinoiden ulkopuolella olleista on sijouttunut välittömästi projektin jälkeen työhön avoimille työmarkkinoille yrittäjäksi koulutukseen aloittaneista työmarkkinoiden ulkopuolella oli ennen projektin alkua yhteensä 7.2. Projektin välittömät työllisyysvaikutukset työssä oleviin osallistujiin Hankkeen välittömänä työllisyysvaikutuksena voidaan pitää opettajien ja koulutusohjelmien opetuksen ajantasaisuuden edistymistä ja työelämälähtöisyyden lisääntyminen sekä korkeakoulun ja yrityksien välisen yhteistyön tiivistymistä. Projektin vaikutuksesta sekä hankkeeseen osallistuneiden opettajien että työelämäjaksojen kohdeorganisaatioiden ammattitaito kehittyy, osaaminen vahvistuu ja työssä vaadittavan tietotaidon määrä lisääntyy. Hanke on vahvistanut toimijoiden asiantuntemusta ja työssä tarvittavan osaamisen kehittymistä Työpaikat ja uudet yritykset Projektin aikaansaamat uudet työpaikat 0 kpl HUOM! Kaksi osa-aikaista työpaikkaa ilmoitetaan yhtenä työpaikkana joihin sijoittunut naisia 0 kpl HUOM! Kaksi osa-aikaista työpaikkaa ilmoitetaan yhtenä työpaikkana Projektin aikaansaamat uudet yritykset 0 kpl joista naisten perustamia 0 kpl Projektin turvaamat työpaikat osallistuneissa yrityksissä 0 kpl HUOM! Kaksi osa-aikaista työpaikkaa ilmoitetaan yhtenä työpaikkana joista naisten työpaikkoja 0 kpl HUOM! Kaksi osa-aikaista työpaikkaa ilmoitetaan yhtenä työpaikkana 7.4. Välilliset työllisyysvaikutukset Hanke on vaikuttanut välillisesti työllistymiseen edistämällä Turun ammattikorkeakoulun tarjoaman koulutuksen työelämälähtöisyyttä siten, että koulutus kehittää asiantuntijoita työelämäsektorin tarpeisiin. Hanke on edistänyt koulutusohjelmista valmistuvien opiskelijoiden yhteyksiä työelämäsektorille konkreettisen yhteistyön kautta, jota on toteutettu mm. opinnäytetöissä ja opintojaksoilla. Koulutuksen sisällöissä tapahtuvat muutokset heijastuvat viiveellä työllisyysnäkymiin valmistuneiden opiskelijoiden tehokkaampana sijoittumisena työmarkkinoille. Projektin välilliset työllisyysvaikutukset heijastuvat myös opettajien työssä jaksamiseen. Oman ammatillisen substanssiosaamisen ja asiantuntemuksen kehittäminen sekä omassa työssä kehittyminen vaikuttavat opetushenkilöstön työssä jaksamiseen ja opetustyön laatuun. Ammattitaidon kehittäminen edistää opettajien ammattiuran pitenemistä ja osaamisen ajantasaisuutta myös pitkän opetuskokemuksen jälkeen. 8. Projektin innovatiivisuus Hankkeen tavoitteena oli edistää Turun ammattikorkeakoulun koulutuksen työelämälähtöisyyttä, päivittää opettajien osaamista ja kehittää ammattikorkeakoulun ja työelämäsektorin yhteistyötä ja verkottumista. Hankkeessa onnistuttiin luomaan yhteys korkeakoulun ja työelämäsektorin välille konkreettisten työelämäjaksojen muodossa sekä edistämään Tulostettu

8 opettajien henkilökohtaista verkottumista työelämään. Turun ammattikorkeakoulun tekniikan alalla ei ole toteutettu aikaisemmin yhtä laajaa työelämäjaksohanketta, jossa opettajilla on mahdollisuus kolmen kuukauden mittaiseen työelämäjaksoon alan yrityksissä ja organisaatioissa. Työelämälähtöisyyden edistämisen näkökulmasta hanke onnistui luomaan käytännöllisen ja toimivan muodon, konkreettisen asiantuntijavaihdon, ammattikorkeakoulun ja työelämäsektorin välille. Korkeakoulumaailmassa voidaan pitää innovatiivisena myös toimintamallia, jossa opettajat etsivät asiantuntemusta akateemisen koulutuksen lisäämisen sijasta käytännön työelämästä oman alan yrityksistä ja julkisorganisaatioista. Perinteisesti painotetut tohtorin tutkinnot ja tieteellinen tutkimustoiminta ei välttämättä ole ainoa ammattikorkeakouluopettajien asiantuntemuksen lisäämisen keino, vaan käytännön työelämässä toimiminen antaa parhaimman kuvan siitä osaamisesta, mitä tulevaisuuden työelämässä toimivilta asiantuntijoilta odotetaan. Opetussuunnitelmatyö ja koulutuksen kehittäminen on usein nähty ylhäältä alaspäin etenevänä prosessina, jossa opetussuunnitelmat luodaan koulutuksen ylätasolla ja opettajat toteuttavat suunnitelmaa käytännössä. Opettajien ja erityisesti yrityssektorilla toimivien asiantuntijoiden välinen vuoropuhelu edistää uudella tavalla opetuksen kehittämistä ruohonjuuritasolta, yksittäisten opettajien kautta. Tämä toimintamalli on havaittu tehokkaaksi menetelmäksi paitsi yksittäisen opettajan oman ammattitaidon päivittämiseen, myös koko koulutusohjelman kehittämiseen. Pitkäjänteinen kehittämistyö vaatii kuitenkin jonkin verran aikaa, ja siksi mm. tämän hankkeen lopulliset vaikutukset opetussuunnitelmiin ja opetuksen sisältöihin ovat todennäköisesti nähtävillä vasta pitemmän ajan kuluttua hankkeen päättymisestä. 9. Toiminnan jatkuvuus Hankkeessa saatiin aikaan toimiva keskustelun ja asiantuntemuksen vaihtamisen yhteys opettajien ja työelämäsektorin välille. Työelämäjaksojen aikana luodut verkostot ovat jääneet toimintaan myös opettajien työelämäjaksojen päättymisen jälkeen, ja jatkoyhteistyötä on toteutettu jo konkreettisella tasolla hankkeen aikana. Työelämäjaksohanke on tuottanut useita yhteisiä kehittämishankeideoita, joita työstetään hankkeen päättymisen jälkeen. Yhteistyö ammattikorkeakoulun ja yrityksien välillä pyritään pitämään toiminnassa aktiivisesti myös hankkeen päättymisen jälkeen projektissa mukana olleiden koulutusohjelmien ja tulosalueiden johdon toimesta. Hankkeen tuloksia on hyödynnetty jo hankkeen aikana opetussuunnitelmatyössä koulutusohjelmien tasolla sekä yksittäisten opettajien opetustyössä opintojaksojen tasolla. Työelämäjaksojen aikana kertynyttä uutta kokemusta on sovellettu suoraan opetettaviin sisältöihin, opetusmenetelmiin ja kurssien toteutustapoihin mm. yritysyhteistyötä lisäämällä. Projektin tuloksia ja työelämäjaksojen kokemuksia on pyritty levittämään seminaaritoiminnalla. Hankkeessa on järjestetty väli- ja loppuseminaarit, joiden pääasiallisena tavoitteena oli edistää työelämäjaksojen aikana kertyneen asiantuntemuksen levittämistä laajemmin koulutusohjelmissa. Projektin tuloksista on tavoitteena tuottaa myös julkaisu Turun ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa laajemman tuloksien levittämisen edistämiseksi. 10. Projektin rahoitus Projektin rahoitus suunnitelman* mukaan (OPM:n hallinnonalalla sidontatiedot) Projektin tähän mennessä toteutunut rahoitus. Voidaan ilmoittaa ilman opintososiaalisia etuisuuksia. ESR- ja valtion rahoitus euro euro Muu julkinen rahoitus 0 euro 0 euro Kuntien rahoitus euro euro Yksityinen rahoitus euro euro Tulot 0 euro 0 euro Rahoitus yhteensä euro euro Valuutta EURO *Suunnitelma=viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma. Tulostettu

9 11. Projektin taloushallinto ja arkistointi Projektikustannusten hyväksymisestä vastannut henkilö/henkilöt (nimi ja asema)* Juha Kontio, koulutusjohtaja, Turun ammattikorkeakoulu, Tietoliikenteen ja sähköisen kaupan tulosalue Kaija Lind, koulutusjohtaja, Turun ammattikorkeakoulu, Terveysalan tulosalue Projektin kirjanpidosta vastannut henkilö tai organisaatio* Taina Haavisto, pääkirjanpitäjä, Turun ammattikorkeakoulu Hallinnoijan vuosittaisen tilinpidon tarkastuksesta vastannut henkilö tai organisaatio* Turun kaupungin tilinpidon tarkistaja PwC Julkistarkastus Oy, JHTT-yhteisö Projektin päätyttyä lopputilintarkastuksen suorittanut henkilö tai organisaatio Turun kaupungin tilinpidon tarkistaja PwC Julkistarkastus Oy, JHTT-yhteisö Projektin asiakirjojen säilytyksestä vastaava organisaatio tai henkilö Turun ammattikorkeakoulu, Tietoliikenteen ja sähköisen kaupan tulosalue Projektin asiakirjojen säilytyspaikka Turun ammattikorkeakoulu, Tietoliikenteen ja sähköisen kaupan tulosalue sekä Turun kaupungin talouspalvelukeskus ja Turun ammattikorkeakoulun taloushallintoyksikkö Projektin kirjanpitoaineiston (tositteineen) säilytyksestä vastaava organisaatio tai henkilö Turun kaupungin talouspalvelukeskus ja Turun ammattikorkeakoulun taloushallinto Projektin kirjanpitoaineiston säilytyspaikka Turun kaupungin talouspalvelukeskus ja Turun ammattikorkeakoulun taloushallinto 12. Seurantaraportti Tätä loppuraporttia täydentää viimeisen seurantakauden seurantaraportti, joka on laadittu vuoden 2007 seurantakaudelta ja toimitettu projektin päävastuuviranomaiselle. 13. Allekirjoitus ja pvm Vakuutan, että projektiin liittyviä asiakirjoja ja kirjanpitoaineistoa tositteineen säilytetään vähintään vuoden 2012 loppuun tai ESR-rahoittajaviranomaisen ohjeiden mukaisesti. Allekirjoittaja* Turussa Juha Kettunen rehtori Turun ammattikorkeakoulu * Allekirjoittajana organisaation nimenkirjoitusoikeuden omaava. Tulostettu

Turun ammattikorkeakoulu Tietoliikenne ja sähköinen kauppa, Terveysala ICT Prof -hanke LOPPURAPORTTI. ICT Prof

Turun ammattikorkeakoulu Tietoliikenne ja sähköinen kauppa, Terveysala ICT Prof -hanke LOPPURAPORTTI. ICT Prof Turun ammattikorkeakoulu Tietoliikenne ja sähköinen kauppa, Terveysala ICT Prof -hanke LOPPURAPORTTI ICT Prof 13.12.2007 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIEDOT 3 2 YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA

Lisätiedot

ESR-projektin loppuraportti

ESR-projektin loppuraportti ESR-projektin loppuraportti 1. Taustatiedot Diaarinumero 07004 Loppuraportin tila Palautettu Projektin nimi Teknokas vakiinnuttamishanke 2006-2007, tavoite 1 (korkohanke) Projektikoodi S70809 Tavoiteohjelma

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Maksatus Lump sum -hankkeissa

Maksatus Lump sum -hankkeissa Maksatus Lump sum -hankkeissa Uudenmaan ELY-keskuksen Lump sum -koulutus 28.5.2013 Mikael Posti Uudenmaan ELY-keskus Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset EURA:ssa rahoituspäätöksen mukaisessa aikataulussa

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/1270/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11979 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

PROJEKTIN SEURANTARAPORTTI ESR tavoite 3-ohjelmat ( )

PROJEKTIN SEURANTARAPORTTI ESR tavoite 3-ohjelmat ( ) Lomakkeen tila: Palautettu PROJEKTIN SEURANTARAPORTTI ESR tavoite 3-ohjelmat (2000-2006) 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT 1.1 n nimi PEDAGOGIK OCH LÄRENDE PÅ INTERNET 1.2 koodi S81818 1.4 Toimenpidekokonaisuus

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 1. Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/ nimet - Osaava Pudasjärvi- hanke 1 TAUSTATIEDOT 2. Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIEN LOPPURAPORTTIMALLI RAKENNERAHASTOKAUSI

ESR-PROJEKTIEN LOPPURAPORTTIMALLI RAKENNERAHASTOKAUSI ESR-PROJEKTIEN LOPPURAPORTTIMALLI RAKENNERAHASTOKAUSI 2000-2006 1. Taustatiedot 1.1 Projektin nimi: Aktiivisesti ammattiin teemapäivät 1.2 Projektikoodi: 86668 1.3 Tavoiteohjelma: 3 toimintalinja: 2 toimenpidekokonaisuus:

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna

Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna 2014 2015 Koulutuskeskus Sedun henkilöstöllä on mahdollisuus hakea jatkuvalla haulla työelämäyhteistyön kehittämisjaksolle

Lisätiedot

AHOT KORKEAKOULUISSA. Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke Sisko Mällinen, Tamk

AHOT KORKEAKOULUISSA. Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke Sisko Mällinen, Tamk AHOT KORKEAKOULUISSA Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke 12.12.2013 Sisko Mällinen, Tamk Hankkeen perustiedot Jatkoa ESR-osarahoitteiselle AHOT korkeakouluissa - hankkeelle Päätoteuttajana

Lisätiedot

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA 31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi OSSI - osaaminen esiin hanke 1.8.2015-31.1.2018 Projektipäällikkö Siru Kilpilampi 2.10.2015 Ossi -hankkeessa tuotetaan ohjaus- ja koulutusmalli, joka edistää

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus 12.8.2013

Tiedotustilaisuus 12.8.2013 Hae CAD-osaaja- tai Energiaasiantuntija koulutukseen Tiedotustilaisuus 12.8.2013 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Pirkanmaan ELY-keskus Valvoja: Pirkanmaan TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA TEKNIIKAN ALAN TYÖMARKKINOILLA Sisältö: Tutkinnon suorittaneiden määrä (Tilastokeskus) Tutkinnot (Opetushallitus) TEK työmarkkinatutkimus (TEK 10/2014) Työttömyyskehitys (TEM) Työttömyystutkimus (TEK 2013-2014)

Lisätiedot

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen VeTe päätösseminaari Tampere-talo 6.9.2011 Heiskanen, Marjut. Kliinisen hoitotyön opettaja, tiimivastaava KYS. Taam-Ukkonen, Minna. Ylihoitaja. KYS.

Lisätiedot

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko NaviGate Tiedekahvila 18.05.2016 Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit (Meri-Erko) 1.3.2016-30.09.2018 Hankkeessa

Lisätiedot

Soluopetus. LARK5 workshop Katja Wirenius Gsm

Soluopetus. LARK5 workshop Katja Wirenius Gsm Soluopetus LARK5 workshop 22.9.2016 Katja Wirenius katja.wirenius@keuda.fi Gsm 040 174 54 36 Yleisesittely soluopetuksesta: https://sway.com/y2bxmz5cjcjtwe4x SOLUOPETUS Omat polut MA TI KE TO PE Kouluympäristö

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Sisko Mällinen, FT

Sisko Mällinen, FT 20.9.2012 Sisko Mällinen, FT Jatkoa ESR-osarahoitteiselle AHOT korkeakouluissa -hankkeelle Päätoteuttajana on Turun yliopisto Osatoimijana kielten ja viestinnän jatkohankkeessa on Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) prosessi Omnian ammattiopisto Päivitys 11.11.2014 Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) toteuttamisprosessi 1. SOVELTAMISALUE - Prosessia sovelletaan kaikissa Omnian

Lisätiedot

Turku, 14.11.2013 Jouni Kangasniemi, OKM

Turku, 14.11.2013 Jouni Kangasniemi, OKM Osaava Forum IV Turku, 14.11.2013 Jouni Kangasniemi, OKM Osaava ohjelman toiminta perustuu rakentavaan hämminkiin (constructive confusion) ei ole valmiiksi suunniteltua toteutusta Osaava on toiminnallinen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Nordplus Kenneth Lundin

Nordplus Kenneth Lundin Nordplus 2012-2016 18.1.2012 Kenneth Lundin Esitys taustaa päätöksestä uudesta ohjelmakaudesta päämäärät toiminnot budjetti ja hallinnointi arviointikriteerit tilastolukuja Pohjoismaiden ministerineuvoston

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1, jatkohakemus

Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1, jatkohakemus 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1, jatkohakemus Valtionavustus Dno 290/422/2009 12.10.2009 ( TP3, rakennusalan

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Riitta Pyykkö Helsinki 15.3.2011 Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistus mitä jäi kesken? Arviointi ja sen kohteet Arvioinnin toteuttaminen mukana

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

KORKEAKOULUOPETTAJAN OPETUSHARJOITTELU 1 ja 2, 14 op. A KORKEAKOULUOPETTAJAN OPETUSHARJOITTELU 1, 11 op

KORKEAKOULUOPETTAJAN OPETUSHARJOITTELU 1 ja 2, 14 op. A KORKEAKOULUOPETTAJAN OPETUSHARJOITTELU 1, 11 op KORKEAKOULUOPETTAJAN OPETUSHARJOITTELU 1 ja 2, 14 op A100307 KORKEAKOULUOPETTAJAN OPETUSHARJOITTELU 1, 11 op Opetusharjoittelu 1:n tarkoituksena on harjoittelijan opettajaidentiteetin kasvu ja hänen persoonallisen

Lisätiedot

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen Hops-ohjausohjaus maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa Työpaja 18.8.2011 Leena Suominen ja Outi Vlk Valkama www.helsinki.fi/yliopisto 8.9.2011 1 Hops periaatteet HY:ssä (hops-työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara

suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara 3D-tulostaminen ja palvelut suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Uudenmaan ELY-keskus Valvoja: Uudenmaan TE-toimisto Koulutuksen

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Päivi Kipinoinen

Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS 8.2.2016 Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS Työvoimakoulutuksena toteutettava mestari-kisälli toimintamalliin perustuva koulutuskokeilu Toteutusaika

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opiskelulinja: lähihoitajat. Pieksämäen kaupungin Huoltamo-hanke

Työelämälähtöinen opiskelulinja: lähihoitajat. Pieksämäen kaupungin Huoltamo-hanke Työelämälähtöinen opiskelulinja: lähihoitajat Pieksämäen kaupungin Huoltamo-hanke 2015-2016 Työelämälähtöinen opiskelu Huoltamo-hankkeen tavoite: Kehitetään toisen asteen koulutuksen työelämälähtöisyyttä

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Insinöörit 100 vuotta foorumi 4.10.2012 Tampere Liisa Huovinen, Riina Nousiainen Ammattiliitto Pro Työelämän ajokortti opintojakso valmistaa

Lisätiedot

Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta

Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta Pilotoinnin perehdyttämispäivä - kriteeristö ja arviointiprosessi - 17.12.2013 - Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Pilotointiin osallistuvien koulutuksen

Lisätiedot