Projektin loppuraportti
|
|
- Johanna Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ESRA Projektin loppuraportti Taustatiedot Diaarinumero LSLH /rh Loppuraportin tila Palautettu Projektin nimi ICT Prof Projektikoodi S85711 Tavoiteohjelma 3 Toimintalinja 3 Toimenpidekokonaisuus 1 Projektin suunnitelman mukainen kestoaika Projektin päävastuuviranomainen 2902 Länsi-Suom. lh. OPM Projektia hallinoiva organisaatio Turun Ammattikorkeakoulu Projektin vastuuhenkilö Tiina Suni Puhelinnumero ; Postiosoite Joukahaisenkatu 3-5, Turku 2. Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista ICT Prof -hankkeen tavoitteena on edistää tieto- ja viestintätekniikan toimialan osaamista ja osaamisen ennakointia Varsinais-Suomessa vahvistamalla alueen merkittävimmän ICT-alan kouluttajan, Turun ammattikorkeakoulun, sekä hankkeessa kumppaneina toimivien yritysten tiivistä vuorovaikutusta. Hankkeessa päivitetään ammattikorkeakouluopettajien osaamista, kehitetään korkeakoulun ja alueen yrityksien yhteistyötä ja verkottumisen astetta sekä uudistetaan AMK:n opetussuunnitelmia ja opetusmateriaaleja. Hankkeen tavoitteena on edistää ICT-alan eli tieto- ja viestintäteknologian alan sekä terveysalan koulutuksen uudistumista ja työelämälähtöisyyden lisääntymistä. Hankkeen toteutuksen ytimen muodostavat Turun ammattikorkeakoulun Tietoliikenteen ja sähköisen kaupan tulosalueen sekä Terveysalan tulosalueen opettajien työelämäjaksot ICT- ja terveysalan yrityksissä ja julkisorganisaatioissa. Työelämäjaksojen keskeisimpänä tavoitteena on edistää työelämän ja ammattikorkeakoulutuksen lähentymistä, uudistaa opetuksen sisältöjä ja kehittää yhteistyötä ammattikorkeakoulun ja työelämäorganisaatioiden välillä. Toteutuksen aikana yhteensä 23 Turun ammattikorkeakoulun opettajaa suoritti kolmen kuukauden mittaisen työelämäjakson ICT- ja terveysalan yrityksissä ja julkisorganisaatioissa hankkeen toiminta-aikana. Keskeisimpänä työelämäjakson tavoitteena oli päivittää opettajien osaamista, edistää verkottumista työelämäsektorille, edistää koulutuksen työelämälähtöisyyden kehittymistä sekä kehittää uusia yhteistyön muotoja korkeakoulun ja työelämäsektorin välille. Hankkeen tuloksena opettajien osaaminen on kehittynyt ja omaan alaan liittyvä käytännön tietotaito on päivittynyt. Työelämäjakso on tarjonnut opettajille mahdollisuuden oman osaamisen ja asiantuntijuuden kehittämiseen todellisessa työskentely-ympäristössä alan työpaikkaorganisaatiossa. Opettajien asiantuntemuksen päivittyminen on nähtävissä mm. uusien opetusmenetelmien käyttämisessä, opetuksen sisältöjen uudistumisessa ja laajemmin koulutusohjelmien opetussuunnitelmien kehittämisessä. Ajantasainen tieto siirtyy käytännön opetukseen sekä yksittäisen opettajan tasolla että opetussuunnitelmien tasolla. Hankkeen tuloksena työelämäjakson suorittaneet opettajat ovat kehittäneet opettamiensa kurssien sisältöjä, kehittäneet uusia opetusmenetelmiä ja uudistaneet opetusmateriaaleja. Koulutusohjelman tasolla työelämäjaksot ovat edistäneet opetussuunnitelmien työelämälähtöisyyden lisääntymistä ja yhteistyössä toteutettavien opintojaksojen kehittämistä. Tulostettu
2 Opetuksen työelämälähtöisyyden lisääntyminen on havaittavissa yritysyhteistyön tiivistymisenä, luennoitsijavaihtona, asiantuntijavierailuina sekä yhteisinä opintojaksoina Turun ammattikorkeakoulun ja työelämäorganisaatioiden kanssa. Hankkeen aikana toteutettujen työelämäjaksojen kautta alueen työorganisaatioiden ja ammattikorkeakoulun välille on syntynyt aitoa yhteistyötä yhteisten kehittämishankkeiden muodossa. Hankkeen aikana ehti käynnistyä yksi konkreettinen T&K-hanke työelämäjakson kohteena olleen yrityksen ja Turun ammattikorkeakoulun välille, minkä lisäksi hankkeen aikana syntyi useita kehittämishankeideoita, joiden jatkosuunnittelua ja toimenpanoa jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen. 3. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä ICT Prof -hankkeen lähtökohtana on Turun ammattikorkeakoulun ICT- ja terveysalan opettajien asiantuntemuksen ja ammattitaidon kehittäminen. Projektin taustalla on korkeakouluopettajien osaamisen kehittämisen ja ammatillisen tietotaidon jatkuvan kehittämisen tarve, joka on korostunut viime vuosina voimakkaasti. Opettajien ammatillisen osaamisen päivittäminen on välttämätöntä opetuksen laadun varmistamiseksi ja tulevaisuuden asiantuntijoiden kouluttamiseksi. Projektin tavoitteena on edistää tieto- ja viestintätekniikan toimialan osaamista ja osaamisen ennakointia Varsinais- Suomessa vahvistamalla alueen merkittävimmän ICT-alan kouluttajan, Turun ammattikorkeakoulun, sekä hankkeessa kumppaneina toimivien yritysten tiivistä vuorovaikutusta, yhteistyötä ja tietämyksen vaihtoa. Hankkeessa päivitetään ammattikorkeakouluopettajien osaamista, kehitetään korkeakoulun ja alueen yrityksien yhteistyötä ja verkottumisen astetta sekä uudistetaan AMK:n opetussuunnitelmia ja opetusmateriaaleja. Hankkeen tavoitteena on edistää ICT-alan eli tieto- ja viestintäteknologian alan sekä terveysalan koulutuksen uudistumista ja työelämälähtöisyyden lisääntymistä. Hankkeessa pyritään löytämään käytännön asiantuntijavaihdon ja verkottumisen kautta keinoja yhteistyön tiivistämiseen työelämäsektorin ja Turun ammattikorkeakoulun välille. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat Turun ammattikorkeakoulun ICT-toimialan ja terveysalan opetushenkilöstö, alueen ICT-alan yritykset sekä terveydenhuollon ICT-palveluita ja ICT-tuotteita kehittävät yritykset ja organisaatiot. Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat ICT- ja terveysalan opiskelijat Turun ammattikorkeakoulussa. 4. Projektin toteutus ja yhteistyö 4.1. Osallistujien ja yritysten valinta Hankkeen työelämäjakson suorittavat opettajat valittiin käyttämällä kriteereinä opettajan työhistorian pituutta, osaamisen päivittämisen tarvetta ja opettajan omaa kiinnostusta työelämäjakson suorittamiseen. Työelämäjaksojen osalta etusijalle laitettiin opettajat, joilla oli pitkä työhistoria takanaan opettajan tehtävissä, ja varsinaisesta työskentelystä kentällä alan yrityksissä tai julkisorganisaatioissa oli jo kulunut aikaa. Toisaalta hankkeeseen pyrittiin mahdollisuuksien mukaan ottamaan mukaan myös opettajia, joilla ei ollut vielä pitkää työkokemusta opettajan tehtävistä. Opettajan oma kiinnostus ja motivaatio työelämäjakson suorittamiseen olivat keskeisimpiä kriteereitä valinnassa, sillä ne vaikuttavat merkittävästi myös työelämäjakson onnistumiseen. Hankkeeseen osallistuvat yritykset valittiin suoraan työelämäjaksokohteiden valinnan kautta, mistä opettajat vastasivat itsenäisesti. Tavoitteena oli valita jokaiselle opettajalle työelämäjakson kohteeksi yritys tai julkisorganisaatio, joka parhaiten palvelisi opettajan ammattitaidon ja osaamisen päivittämistä sekä asiantuntemuksen kehittämistä. Kaikki opettajat valitsivat työelämäjaksokohteensa itsenäisesti. Hankkeen aikana opettajille tarjottiin myös tilaisuuksia saada tietoa mahdollisista työelämäkohteista ja niiden sisällöistä. Opettajien itse toteuttama työelämäjaksopaikkojen hankkiminen osoittautui projektin toteutuksen kannalta onnistuneeksi ratkaisuksi. Kun opettajat hankkivat työelämäjaksopaikat itsenäisesti ja oman kiinnostuksensa pohjalta, opettajien oma motivaatio jakson suorittamiseen ja oman ammatillisen osaamisen kehittämiseen oli korkea. Opettajien itsenäisyys valinnassa auttoi opettajia myös reflektoimaan erityisesti sitä osaamista, jossa heillä oli eniten kehittämisen tarpeita. Tulostettu
3 Projektin osallistujien valinnassa pyrittiin kiinnittämään erityistä huomiota osallistujaehdokkaiden motivaatioon ja mahdollisuuksiin toimia projektissa. Osaamisen kehittämiseen tähtäävä hanke edellyttää kaikilta osallistujilta vahvaa henkilökohtaista sitoutumista hankkeen toimintaan ja sisäistä motivaatiota oman osaamisen kehittämiseen. Kaikki hankkeeseen osallistuneet Turun ammattikorkeakoulun opettajat ja hankkeen yrityskumppanit toimivat projektissa omasta kiinnostuksestaan ja vapaaehtoisesti Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa Hankkeen projektisuunnitelman mukainen toiminta-aika on Ohessa on kuvattu hankkeen toimintaa vuosi ja kuukausitasolla esittämällä hankkeen toiminnan kannalta keskeisimmät työvaiheet. Maaliskuu-heinäkuu 2006: ICT Prof -hankkeen rahoituspäätös saapui Turun ammattikorkeakouluun Projekti käynnistettiin maaliskuussa 2006 projektihenkilöstön nimittämisellä ja projektin organisoimisella. Hankkeen käynnistyshetkellä oli selvää, että opettajien työaikasuunnittelun aikataulusta johtuen työelämäjaksot pääsivät käynnistymään vasta syksyllä Käynnistysvaiheen keskeisintä sisältöä oli opettajien työelämäjaksojen suunnittelu ja opettajien rekrytointi hankkeeseen. Kaikki työelämäjaksopaikat saatiin käynnistyshetkellä täyteen, ja hanke pääsi käynnistymään onnistuneesti. Hankkeelle laadittiin myös viestintäsuunnitelma ja hankkeesta tiedotettiin ammattikorkeakoulun sisällä. Elokuu-syyskuu 2006: Koska projekti herätti suurta kiinnostusta ammattikorkeakoulun sisällä, hanke osallistui Tavoite 3 -ohjelman täydennyshakuun, jonka myötä hankkeelle myönnettiin kolme työelämäjaksopaikkaa entisten kahdentoista lisäksi. Näin ollen työelämäjaksopaikkojen määrä nousi viiteentoista. Opettajien työelämäjaksot käynnistyivät elokuussa Hankkeen käynnistysseminaari järjestettiin Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipisteessä. Seminaarin kohderyhmänä olivat työelämäjaksoille lähtevät opettajat, koulutusohjelmien muut opettajat sekä koulutuspäälliköt. Seminaarin aikana keskusteltiin projektin käytännön toteuttamiseen liittyvien seikkojen lisäksi opettajien osaamisen kehittämisen tarpeista ja työelämäyhteyksien kehittämiseen liittyvistä näkökohdista, joihin tultaisiin hankkeen toteutuksen aikana kiinnittämään huomiota. Syyskuussa 2006 julkaistiin myös ensimmäinen virallinen tiedote hankkeesta, joka oli esillä medioissa. Lokakuu-joulukuu 2006: Loka-marraskuun 2006 aikana työelämäjakson suorittavien opettajien joukkoon tuli lukuisia muutoksia mm. henkilöstömuutoksista ja työaikojen uudelleenjärjestelyistä johtuen. Ensimmäinen työelämäjakso päättyi, mutta suurin osa jaksoista oli vielä käynnistys- tai suunnitteluvaiheessa. Lokakuussa 2006 hanke joutui vaihtamaan nimeään, jolloin entinen nimi ICT Pro vaihtui nimeksi ICT Prof. Nimenmuutos oli toteutettava, kun kävi ilmi, että nimi oli rekisteröity erään IT-alan konsulttiyrityksen kehittämän koulutustuotteen tavaramerkiksi. Marraskuussa 2006 Turun ammattikorkeakoulun terveysala tuli mukaan hankkeeseen, ja projekti osallistui Tavoite 3 - ohjelman täydennyshakuun Täydennyshaun myötä hankkeeseen saatiin 10 työelämäjaksopaikkaa Turun ammattikorkeakoulun terveysalan opettajille. Hankkeen yhteenlaskettu työelämäjaksopaikkojen määrä nousi 25:een. Tammikuu-maaliskuu 2007: Vuoden vaihteen jälkeen alkoi terveysalan opettajien työelämäjaksojen suunnittelu, organisointi ja käynnistäminen. Opettajille järjestettiin kaksi tiedotustilaisuutta sekä työelämäjaksopaikkojen kohteita koskeva tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Ensimmäiset terveysalan opettajien työelämäjaksot pääsivät käynnistymään tammi-helmikuussa ICT-alan opettajien työelämäjaksot jatkuivat normaalisti. Huhtikuu-heinäkuu 2007: Hankkeen väliseminaari järjestettiin Turun ammattikorkeakoulun tiloissa ICTtalossa, Turussa. Seminaarin puhujiksi kutsuttiin työelämäjaksolla olleita opettajia, työelämäjaksopaikkojen edustajia sekä hankkeessa muutoin toimineita. Seminaariin osallistui yhteensä 25 henkilöä. Seminaarin aikaan hankkeesta julkaistiin seminaarikutsu sekä lehdistötiedote, joka herätti kiinnostusta alueen medioissa. Hanke oli mukana myös Turun ammattikorkeakoulun sidosryhmille suunnatussa verkkolehdessä, VerkkoAurinkolaivassa. Opettajien työelämäjaksot jatkuivat aktiivisina. Suurin osa terveysalan opettajista pääsi käynnistämään työelämäjaksonsa ja ICTalan opettajat jatkoivat työelämäjaksojen toteuttamista. Elokuu-lokakuu 2007: Opettajien työelämäjaksot jatkuivat aktiivisina hankkeen toteutusajan loppuun saakka. Suurin Tulostettu
4 osa terveysalan opettajista päätti työelämäjaksonsa vasta lokakuun 2007 lopussa, ja osa ICT-alan opettajien jaksoista jatkui myös hankkeen toiminta-ajan loppuun saakka. Hankkeen päätösseminaari järjestettiin Turun ammattikorkeakoulun tiloissa ICT-talossa, Turussa. Päätösseminaarissa kuultiin työelämäjaksokokemuksia opettajien ja työelämäorganisaatioiden edustajien kertomina. Seminaarissa käyttivät puheenvuoron myös Länsi-Suomen lääninhallituksen edustaja, kaksi Turun ammattikoreakoulun koulutusjohtajaa sekä hankkeen tutkija. Loppuseminaarin aikaan hankkeesta julkaistiin jälleen seminaarikutsu sekä lehdistötiedote, joka pääsi esille muutamissa ICT-alan verkkolehdissä, Turun ammattikorkeakoulun viestinnässä sekä VerkkoAurinkolaiva-lehdessä. Hanke on toteutettu yhteistyössä alueen ICT- ja terveysalan yrityksien ja organisaatioiden kanssa. Opettajat ovat vastanneet itsenäisesti yhteyksistään yrityssektorille, minkä lisäksi työelämäorganisaatioiden edustajiin on pyritty pitämään yhteyttä tiedotteiden avulla. Hankkeen väli- ja päätösseminaarit olivat avoimia tilaisuuksia, joihin kutsuttiin kaikki työelämäjaksoilla olleet opettajat, työelämäjaksojen ohjaajat ja sidosryhmien edustajat. Kutsu oli avoin myös kaikille muille aiheesta kiinnostuneille. Yhteistyö toimi hankkeen aikana hyvin, vaikka välillä aikataulut ja erityisesti ICT-alan yrityksien kiivas työtahti aiheutti haasteita yhteistyön onnistumiselle. Suurin osa työelämäjaksopaikkojen edustajista on ollut mukana hankkeen seminaareissa ja osallistunut muutoinkin hankkeen toteuttamiseen aktiivisesti Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Hankkeen yhteistyökumppaneina toimineet työelämäjaksojen kohdeyritykset ja -organisaatiot vastasivat hankkeessa työelämäjaksoja suorittavien opettajien perehdytyksestä ja ohjauksesta työelämäjakson aikana. Koska jokainen työelämäjakso oli uniikki, ohjaajien työmäärä vaihteli kohtuullisen paljon. Työelämäjakson kohdeorganisaation vastuulla oli opettajan ohjaamisen lisäksi työvälineiden ja -tilan järjestäminen sekä muiden työelämäjakson toteuttamiseen ja työn tekemiseen liittyvien käytännön yksityiskohtien järjestäminen. Turun ammattikorkeakoulun tehtävänä oli vastata opettajien rekrytoinnista, ohjeistuksesta ja opastuksesta, hankkeen hallinnoinnista, tiedottamisesta ja tuloksien levittämisestä seminaaritoiminnalla. Yhteistyö projektin yhteistyökumppaneiden, eli työpaikkojen ohjaajien kanssa sujui hyvin. Turun ammattikorkeakoulun keskeisimpänä tehtävänä oli riittävästä tiedotuksesta ja ohjeistuksesta huolehtiminen sekä opettajan tukilinkkinä toimiminen ammattikorkeakoulun suuntaan. Opettajien kokemuksien mukaan yhteistyö työelämäjaksopaikkojen kanssa toimi hankkeen aikana moitteettomasti Kansainvälinen yhteistyö Hanke kuului Tavoite 3 -ohjelmaan ja hankkeen toiminta-alueena oli Varsinais-Suomi. Hankkeen aikana ei toteutettu kansainvälistä yhteistyötä, vaan projekti oli kansallinen ja alueellinen kehittämishanke. 5. Julkisuus ja tiedottaminen Hankkeesta on julkaistu kolme virallista lehdistötiedotetta, kolme Turun ammattikorkeakoulun sisäistä tiedotetta sekä kaksi seminaaritiedotetta. Ensimmäinen lehdistötiedote julkaistiin , toinen ja kolmas Hankkeen lehdistötiedotteet ovat olleet esillä alueen medioissa, ja niitä on julkaistu myös IT-alan verkkolehdissä. Hanke on ollut lehdistötiedotteiden myötä esillä myös Turun ammattikorkeakoulun sidosryhmille suunnatussa VerkkoAurinkolaiva-verkkolehdessä Internetissä. Tiedottamisessa on pyritty huomioimaan rahoittajan edellytykset. Kaikissa virallisissa lehdistötiedotteissa, seminaaritiedotteissa, seminaarin materiaaleissa ja hankkeen toimintaa esittelevissä esitysmateriaaleissa on käytetty ESR-tunnusta, EU-lippua sekä Länsi-Suomen lääninhallituksen vaakunaa. Virallisissa lehdistötiedotteissa on lisäksi mainittu hankkeen rahoittajina Euroopan Sosiaalirahasto sekä Länsi-Suomen lääninhallitus Opetusministeriön hallinnonalan varoin. Todennäköisesti hankkeen keskeisimmät viestinnän ja tiedottamisen toimet ovat tapahtuneet työelämäjaksojen aikana työelämäorganisaatioissa. Opettajille annettiin tiedottamisen tueksi hankkeesta kertova pieni kuvaus, jonka tavoitteena oli antaa työelämäjaksopaikkoihin riittävästi tietoa projektin tavoitteista ja sisällöistä sekä auttaa opettajaa Tulostettu
5 kehittämään toimivaa vuorovaikutussuhdetta työelämäorganisaatioon heti työelämäjakson käynnistyessä. Opettajien kokemuksien mukaan hanke sai hyvin myönteisen vastaanoton työelämäsektorilla, eikä mitään ongelmia esiintynyt. Yhteistyötä helpottaneeksi tekijäksi koettiin se, että opettaja on alusta alkaen ollut suoraan työpaikkaorganisaatioon yhteyksissä toiminut henkilö, eikä projektissa ole ollut turhia välikäsiä. Yhteydet työelämäjakson kohteeseen toimivat parhaiten suoraan jaksolla olleen opettajan kautta. 6. Ongelmat ja suositukset 6.1. Ongelmat projektin toteutuksessa Hankkeen toteutuksessa ei ilmennyt merkittäviä ongelmia, jotka olisivat hankaloittaneet projektin toteutusta. Projektin ongelmat liittyivät lähinnä opettajien työaikajärjestelyihin ja työelämäjaksojen sijoittumiseen työaikasuunnitelmaan. Turun ammattikorkeakoulussa opetushenkilöstön työaika suunnitellaan vuositasolla alkavaa vuotta edeltävänä syksynä, jolloin henkilöstön resurssit vahvistetaan seuraavaa vuotta varten. Tehtyihin työaikasuunnitelmiin on mahdollista tehdä muutoksia, mutta se vaatii uudelleenorganisointia ja järjestelyjä koulutuspäälliköiden toimesta. Hankkeeseen alun perin rekrytoiduista opettajista osa joutui luopumaan työelämäjaksopaikastaan henkilöstömuutoksien vuoksi, jolloin opetushenkilöstöön muodostunut henkilöstövaje kariutti työelämäjaksosuunnitelmat. Vapautuneisiin työelämäjaksopaikkoihin saatiin kuitenkin rekrytoitua uudet opettajat, joskin tämä aiheutti uudelleen organisointia ja järjestelyä koulutusohjelman sisällä. Uusien opettajien myötä myös kustannukset nousivat jonkin verran. Työajan järjestymisen lisäksi opettajien muun työtaakan riisuminen aiheutti joiltakin osin haasteita. Osaavimmat, aktiivisimmat ja usein myös työllistyneimmät opettajat olivat myös innokkaimpia työelämäjaksolle osallistujia, ja heidän osaltaan kaikkia opettajilla olleita vastuita ei kyetty täysin siirtämään muille työntekijöille työelämäjakson ajaksi. Tämä aiheutti muutamalle osallistujalle työtaakan kasvua, kun työelämäjakson toteuttamisen lisäksi oli huolehdittava myös ammattikorkeakoululla odottavia töitä. Nämä tapaukset olivat hankkeessa kuitenkin poikkeuksia, ja suurimmalle osalle opettajista saatiin järjestymään rauhallinen kolmen kuukauden työelämäjakso ilman opetus- tai muita työvelvollisuuksia. Tässä onnistuttiin erityisen hyvin silloin, kun työelämäjakson ajankohta oli riittävän varhaisessa vaiheessa tiedossa Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi Hankkeen hallinnoinnin kehittämiseksi olisi hyvä, jos byrokratian määrää onnistuttaisiin karsimaan. Paperilomakkeiden käyttäminen ja sähköisten järjestelmien puute aiheutti projektin aikana kankeutta ja viiveitä projektin toteuttamisessa. Muutosten tekeminen tulisi saada joustavammaksi ja käsittelyaikoja lyhyemmäksi siten, että pieniä muutoksia voitaisiin tehdä hankkeen valvojan kanssa erillisellä sopimuksella ilman paperia muutoshakemuksia, joiden käsitteleminen ja päätöksien tekeminen kestää liian kauan hankkeen käytännön toteuttamisen näkökulmasta. Projektin onnistuneen läpiviemisen kannalta olisi tärkeää, että rahoittajaviranomaisen puolesta hankkeelle nimetty yhteyshenkilö olisi saavutettavissa. Etenkin hankkeen käynnistysvaiheessa rahoittajaviranomaisen tuki ja ohjaus ovat tarpeen, ja siksi olisi tärkeää huolehtia siitä, että hankkeelle nimetyllä valvojalla on riittävät resurssit hankkeen yhteyshenkilönä toimimiseen. Maksatuksen osalta olisi myös tärkeää, että valvovalla instanssilla olisi aikaa ohjeistukseen. Projektin näkökulmasta oli hyvä, että työelämäjaksojen toteuttamiseen osissa ja osa-aikaisesti annettiin mahdollisuus neuvottelujen jälkeen. Työelämäjaksojen toteuttamisen näkökulmasta joustavat käytännöt ovat käytännön työn toteuttamisen näkökulmasta hyvin tärkeitä. Työelämäjakson suorittaminen osissa sekä mahdollisesti jopa osaaikaisesti ei välttämättä ole työelämäjaksohankkeen tavoitteiden näkökulmasta paras mahdollinen vaihtoehto, mutta mikäli se on välttämättömyys työelämäjakson toteutumisen näkökulmasta, joustot ovat tarpeellisia. Tämä mahdollistaa myös niiden opettajien osallistumisen työelämäjaksoille, joilla ei ole mahdollisuuksia monen kuukauden mittaiseen täydelliseen normaaleista opetustöistä irrottautumiseen. Joiltakin osin työn ja työelämäjakson yhdistäminen voi jopa tuoda hyötyä työelämäjakson näkökulmasta, kun uutta osaamista pääsee soveltamaan käytäntöön välittömästi jo työelämäjakson aikana. Tulostettu
6 Ammattikorkeakoulun omasta näkökulmasta projektin toimeenpanoa voitaisiin kehittää aikatauluttamalla hankkeeseen osallistuvien opettajien työaika riittävän varhaisessa vaiheessa ennen projektin käynnistymistä. Inhimillisestä toiminnasta aiheutuvat muutokset, kuten henkilöstövaihdokset, sairastumiset jne., ovat kuitenkin tapahtumia, joita on hyvin vaikea ennustaa ja varustautua etukäteen. Muutoksen näkökulmasta projektien toimeenpanoa voitaisiin kehittää merkittävästi lisäämällä joustavuutta ja madaltamalla yhteistyön kynnyksiä. 7. Projektin tulokset Arvio tavoitteiden toteutumisesta ja kuvaus projektin konkreettisista tuloksista Projektin tuloksena 23 Turun ammattikorkeakoulun ICT- ja terveysalan opettajaa suoritti kolmen kuukauden mittaisen työelämäjakson ICT- ja terveysalan yrityksissä ja julkisorganisaatioissa. Hankkeen keskeisin tulos on ammattikorkeakoulun opettajien osaamisen päivittyminen ja uuden asiantuntemuksen kehittyminen. Työelämäjakso oman alan yrityksessä tai julkisorganisaatiossa on kehittänyt opettajien kokemuksien mukaan opettajien ammattitaitoa ja asiantuntemusta, edistänyt opetuksen ajantasaistumista ja uusien sisältöjen kehittämistä, lisännyt työelämäsektorin ja korkeakoulutuksen yhteistyötä sekä edistänyt korkeakoulun ja yrityssektorin yhteistyötä käytännön tutkimus- ja kehityshankkeiden ja asiantuntijavaihdon muodossa. Hankkeen vaikutuksesta opettajien ammatillinen tietotaito on päivittynyt ja lisääntynyt, opetukseen on tullut uusia työelämälähtöisiä sisältöjä ja menetelmiä ja yhteistyön määrä ja laatu Varsinais-Suomen alueen yrityksiin ja julkisorganisaatioihin on kehittynyt. Hankkeen konkreettisena tuloksena ovat uudet opetusmenetelmät ja sisällöt opetuksessa, yhteistyö opintojaksojen toteuttamisessa yrityksien kanssa, asiantuntijaluennot ja vierailukäynnit sekä konkreettiset, työelämäjaksojen tuloksena syntyneet kehittämishankkeet. Projektin aikana ehti käynnistyä yksi yhteistyöstä syntynyt kehittämisprojekti, ja useat kehittämishankkeet ovat ideoinnin asteella odottaen jatkotyöstämistä. Hanke on myös tuottanut välillistä hyötyä Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoille opinnäytetyön aiheiden ja harjoittelupaikkojen muodossa. Hankkeen aihepiiristä on syntynyt jo projektin toiminta-aikana kaksi tieteellistä artikkelia, jotka on esitelty kansainvälisessä tutkijakonferenssissa. Suurin osa projektin osaamisen kehittämiseen liittyvistä tuloksista on aineetonta ja näkymätöntä kehittymistä, jota on hyvin vaikeaa osoittaa konkreettisesti todeksi, mitata tai mallintaa. Hankkeen keskeisin tulos, opettajien ammattitaidon kehittyminen, on prosessi, joka jatkuu myös projektin päättymisen jälkeen. Työelämäjakson aikana tapahtunut opettajien osaamisen kehittäminen on tuloksena kumuloituva ja ajan myötä prosessoituva, ja tulokset ilmenevät käytännön toimintaan viiveellä. Osaamisen kehittämiselle ei voidakaan osoittaa tarkkoja aikaraameja, vaan se jatkuu vielä pitkään hankkeen päättymisen jälkeen opettajien käytännön opetustyön osana. Osalle hankkeeseen osallistuneista oman asiantuntemuksen kehittyminen kävi vahvimmin ilmi jo projektin aikana, osalle se konkretisoitui vasta työelämäjakson päätyttyä ja käytännön opetustyöhön palaamisen jälkeen. Edellä mainitun osaamisen kehittymisen lisäksi yksi projektin tuloksista on opettajien ammatillisen, omaan alaan liittyvän ammatti-identiteetin, vahvistuminen. Opetustyötä toteuttavat opettajat ovat arjen työssään helposti tilanteessa, jossa ajaudutaan kauas työelämän reunaehdoista ja arkisesta toiminnasta ammatissa. Hankkeen aikana opettajilla on ollut erinomaiset mahdollisuudet kehittää omaa ammatillista identiteettiään käytännön työelämässä toimimisen kautta sekä saada konkreettista käsitystä siitä, miltä tulevaisuuden asiantuntijoiden ammatillinen identiteetti näyttää. Ammatillisen osaamisen ja ammatti-identiteetin vahvempi tiedostaminen oli opettajien kokemuksien mukaan projektin tulos, joka ehkä konkreettisimmin tulee ilmi projektin jälkeen käytännön opetustyössä kehittyneempinä menetelminä ja painotuksina Työllisyyteen liittyvät välittömät tulokset Työttömänä projektin aloittaneista on sijouttunut välittömästi projektin jälkeen työhön avoimille työpaikoille Tulostettu
7 yrittäjäksi koulutukseen työttömänä aloittaneita oli yhteensä Ennen projektia työmarkkinoiden ulkopuolella olleista on sijouttunut välittömästi projektin jälkeen työhön avoimille työmarkkinoille yrittäjäksi koulutukseen aloittaneista työmarkkinoiden ulkopuolella oli ennen projektin alkua yhteensä 7.2. Projektin välittömät työllisyysvaikutukset työssä oleviin osallistujiin Hankkeen välittömänä työllisyysvaikutuksena voidaan pitää opettajien ja koulutusohjelmien opetuksen ajantasaisuuden edistymistä ja työelämälähtöisyyden lisääntyminen sekä korkeakoulun ja yrityksien välisen yhteistyön tiivistymistä. Projektin vaikutuksesta sekä hankkeeseen osallistuneiden opettajien että työelämäjaksojen kohdeorganisaatioiden ammattitaito kehittyy, osaaminen vahvistuu ja työssä vaadittavan tietotaidon määrä lisääntyy. Hanke on vahvistanut toimijoiden asiantuntemusta ja työssä tarvittavan osaamisen kehittymistä Työpaikat ja uudet yritykset Projektin aikaansaamat uudet työpaikat 0 kpl HUOM! Kaksi osa-aikaista työpaikkaa ilmoitetaan yhtenä työpaikkana joihin sijoittunut naisia 0 kpl HUOM! Kaksi osa-aikaista työpaikkaa ilmoitetaan yhtenä työpaikkana Projektin aikaansaamat uudet yritykset 0 kpl joista naisten perustamia 0 kpl Projektin turvaamat työpaikat osallistuneissa yrityksissä 0 kpl HUOM! Kaksi osa-aikaista työpaikkaa ilmoitetaan yhtenä työpaikkana joista naisten työpaikkoja 0 kpl HUOM! Kaksi osa-aikaista työpaikkaa ilmoitetaan yhtenä työpaikkana 7.4. Välilliset työllisyysvaikutukset Hanke on vaikuttanut välillisesti työllistymiseen edistämällä Turun ammattikorkeakoulun tarjoaman koulutuksen työelämälähtöisyyttä siten, että koulutus kehittää asiantuntijoita työelämäsektorin tarpeisiin. Hanke on edistänyt koulutusohjelmista valmistuvien opiskelijoiden yhteyksiä työelämäsektorille konkreettisen yhteistyön kautta, jota on toteutettu mm. opinnäytetöissä ja opintojaksoilla. Koulutuksen sisällöissä tapahtuvat muutokset heijastuvat viiveellä työllisyysnäkymiin valmistuneiden opiskelijoiden tehokkaampana sijoittumisena työmarkkinoille. Projektin välilliset työllisyysvaikutukset heijastuvat myös opettajien työssä jaksamiseen. Oman ammatillisen substanssiosaamisen ja asiantuntemuksen kehittäminen sekä omassa työssä kehittyminen vaikuttavat opetushenkilöstön työssä jaksamiseen ja opetustyön laatuun. Ammattitaidon kehittäminen edistää opettajien ammattiuran pitenemistä ja osaamisen ajantasaisuutta myös pitkän opetuskokemuksen jälkeen. 8. Projektin innovatiivisuus Hankkeen tavoitteena oli edistää Turun ammattikorkeakoulun koulutuksen työelämälähtöisyyttä, päivittää opettajien osaamista ja kehittää ammattikorkeakoulun ja työelämäsektorin yhteistyötä ja verkottumista. Hankkeessa onnistuttiin luomaan yhteys korkeakoulun ja työelämäsektorin välille konkreettisten työelämäjaksojen muodossa sekä edistämään Tulostettu
8 opettajien henkilökohtaista verkottumista työelämään. Turun ammattikorkeakoulun tekniikan alalla ei ole toteutettu aikaisemmin yhtä laajaa työelämäjaksohanketta, jossa opettajilla on mahdollisuus kolmen kuukauden mittaiseen työelämäjaksoon alan yrityksissä ja organisaatioissa. Työelämälähtöisyyden edistämisen näkökulmasta hanke onnistui luomaan käytännöllisen ja toimivan muodon, konkreettisen asiantuntijavaihdon, ammattikorkeakoulun ja työelämäsektorin välille. Korkeakoulumaailmassa voidaan pitää innovatiivisena myös toimintamallia, jossa opettajat etsivät asiantuntemusta akateemisen koulutuksen lisäämisen sijasta käytännön työelämästä oman alan yrityksistä ja julkisorganisaatioista. Perinteisesti painotetut tohtorin tutkinnot ja tieteellinen tutkimustoiminta ei välttämättä ole ainoa ammattikorkeakouluopettajien asiantuntemuksen lisäämisen keino, vaan käytännön työelämässä toimiminen antaa parhaimman kuvan siitä osaamisesta, mitä tulevaisuuden työelämässä toimivilta asiantuntijoilta odotetaan. Opetussuunnitelmatyö ja koulutuksen kehittäminen on usein nähty ylhäältä alaspäin etenevänä prosessina, jossa opetussuunnitelmat luodaan koulutuksen ylätasolla ja opettajat toteuttavat suunnitelmaa käytännössä. Opettajien ja erityisesti yrityssektorilla toimivien asiantuntijoiden välinen vuoropuhelu edistää uudella tavalla opetuksen kehittämistä ruohonjuuritasolta, yksittäisten opettajien kautta. Tämä toimintamalli on havaittu tehokkaaksi menetelmäksi paitsi yksittäisen opettajan oman ammattitaidon päivittämiseen, myös koko koulutusohjelman kehittämiseen. Pitkäjänteinen kehittämistyö vaatii kuitenkin jonkin verran aikaa, ja siksi mm. tämän hankkeen lopulliset vaikutukset opetussuunnitelmiin ja opetuksen sisältöihin ovat todennäköisesti nähtävillä vasta pitemmän ajan kuluttua hankkeen päättymisestä. 9. Toiminnan jatkuvuus Hankkeessa saatiin aikaan toimiva keskustelun ja asiantuntemuksen vaihtamisen yhteys opettajien ja työelämäsektorin välille. Työelämäjaksojen aikana luodut verkostot ovat jääneet toimintaan myös opettajien työelämäjaksojen päättymisen jälkeen, ja jatkoyhteistyötä on toteutettu jo konkreettisella tasolla hankkeen aikana. Työelämäjaksohanke on tuottanut useita yhteisiä kehittämishankeideoita, joita työstetään hankkeen päättymisen jälkeen. Yhteistyö ammattikorkeakoulun ja yrityksien välillä pyritään pitämään toiminnassa aktiivisesti myös hankkeen päättymisen jälkeen projektissa mukana olleiden koulutusohjelmien ja tulosalueiden johdon toimesta. Hankkeen tuloksia on hyödynnetty jo hankkeen aikana opetussuunnitelmatyössä koulutusohjelmien tasolla sekä yksittäisten opettajien opetustyössä opintojaksojen tasolla. Työelämäjaksojen aikana kertynyttä uutta kokemusta on sovellettu suoraan opetettaviin sisältöihin, opetusmenetelmiin ja kurssien toteutustapoihin mm. yritysyhteistyötä lisäämällä. Projektin tuloksia ja työelämäjaksojen kokemuksia on pyritty levittämään seminaaritoiminnalla. Hankkeessa on järjestetty väli- ja loppuseminaarit, joiden pääasiallisena tavoitteena oli edistää työelämäjaksojen aikana kertyneen asiantuntemuksen levittämistä laajemmin koulutusohjelmissa. Projektin tuloksista on tavoitteena tuottaa myös julkaisu Turun ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa laajemman tuloksien levittämisen edistämiseksi. 10. Projektin rahoitus Projektin rahoitus suunnitelman* mukaan (OPM:n hallinnonalalla sidontatiedot) Projektin tähän mennessä toteutunut rahoitus. Voidaan ilmoittaa ilman opintososiaalisia etuisuuksia. ESR- ja valtion rahoitus euro euro Muu julkinen rahoitus 0 euro 0 euro Kuntien rahoitus euro euro Yksityinen rahoitus euro euro Tulot 0 euro 0 euro Rahoitus yhteensä euro euro Valuutta EURO *Suunnitelma=viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma. Tulostettu
9 11. Projektin taloushallinto ja arkistointi Projektikustannusten hyväksymisestä vastannut henkilö/henkilöt (nimi ja asema)* Juha Kontio, koulutusjohtaja, Turun ammattikorkeakoulu, Tietoliikenteen ja sähköisen kaupan tulosalue Kaija Lind, koulutusjohtaja, Turun ammattikorkeakoulu, Terveysalan tulosalue Projektin kirjanpidosta vastannut henkilö tai organisaatio* Taina Haavisto, pääkirjanpitäjä, Turun ammattikorkeakoulu Hallinnoijan vuosittaisen tilinpidon tarkastuksesta vastannut henkilö tai organisaatio* Turun kaupungin tilinpidon tarkistaja PwC Julkistarkastus Oy, JHTT-yhteisö Projektin päätyttyä lopputilintarkastuksen suorittanut henkilö tai organisaatio Turun kaupungin tilinpidon tarkistaja PwC Julkistarkastus Oy, JHTT-yhteisö Projektin asiakirjojen säilytyksestä vastaava organisaatio tai henkilö Turun ammattikorkeakoulu, Tietoliikenteen ja sähköisen kaupan tulosalue Projektin asiakirjojen säilytyspaikka Turun ammattikorkeakoulu, Tietoliikenteen ja sähköisen kaupan tulosalue sekä Turun kaupungin talouspalvelukeskus ja Turun ammattikorkeakoulun taloushallintoyksikkö Projektin kirjanpitoaineiston (tositteineen) säilytyksestä vastaava organisaatio tai henkilö Turun kaupungin talouspalvelukeskus ja Turun ammattikorkeakoulun taloushallinto Projektin kirjanpitoaineiston säilytyspaikka Turun kaupungin talouspalvelukeskus ja Turun ammattikorkeakoulun taloushallinto 12. Seurantaraportti Tätä loppuraporttia täydentää viimeisen seurantakauden seurantaraportti, joka on laadittu vuoden 2007 seurantakaudelta ja toimitettu projektin päävastuuviranomaiselle. 13. Allekirjoitus ja pvm Vakuutan, että projektiin liittyviä asiakirjoja ja kirjanpitoaineistoa tositteineen säilytetään vähintään vuoden 2012 loppuun tai ESR-rahoittajaviranomaisen ohjeiden mukaisesti. Allekirjoittaja* Turussa Juha Kettunen rehtori Turun ammattikorkeakoulu * Allekirjoittajana organisaation nimenkirjoitusoikeuden omaava. Tulostettu
Turun ammattikorkeakoulu Tietoliikenne ja sähköinen kauppa, Terveysala ICT Prof -hanke LOPPURAPORTTI. ICT Prof
Turun ammattikorkeakoulu Tietoliikenne ja sähköinen kauppa, Terveysala ICT Prof -hanke LOPPURAPORTTI ICT Prof 13.12.2007 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIEDOT 3 2 YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA
LisätiedotESR-projektin loppuraportti
ESR-projektin loppuraportti 1. Taustatiedot Diaarinumero 07004 Loppuraportin tila Palautettu Projektin nimi Teknokas vakiinnuttamishanke 2006-2007, tavoite 1 (korkohanke) Projektikoodi S70809 Tavoiteohjelma
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotPROJEKTIN LOPPURAPORTTI
Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja
LisätiedotProjektin loppuraportti 22.11.2007
ESRA Projektin loppuraportti 22.11.2007 1. Taustatiedot Diaarinumero LSLH/27.12.2005/rh Loppuraportin tila Palautettu Projektin nimi Pk-yritysten kansainvälistäminen Projektikoodi S85788 Tavoiteohjelma
LisätiedotO Osaava-ohjelma Programmet Kunnig
n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti
LisätiedotLAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa
LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus
LisätiedotESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotMitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?
Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan
LisätiedotYhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin
Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa
Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen
LisätiedotVÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
LisätiedotLAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa
LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus
LisätiedotSuunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2
1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,
LisätiedotO Osaava-ohjelma Programmet Kunnig
n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotTAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
LisätiedotPaula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1
Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen
LisätiedotCOSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen. www.turkuamk.fi
COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen Toteutusaika 1.1.2010-31.12.2012 Toteuttajaorganisaatio Turun ammattikorkeakoulu, Tietoliikenne ja sähköinen kauppa
LisätiedotLAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa
LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus
LisätiedotESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi
LisätiedotTyössäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset
Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko
LisätiedotESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE
ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/1270/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11979 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn
LisätiedotPROJEKTIN SEURANTARAPORTTI ESR tavoite 3-ohjelmat ( )
Lomakkeen tila: Palautettu PROJEKTIN SEURANTARAPORTTI ESR tavoite 3-ohjelmat (2000-2006) 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT 1.1 n nimi PEDAGOGIK OCH LÄRENDE PÅ INTERNET 1.2 koodi S81818 1.4 Toimenpidekokonaisuus
LisätiedotOPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi
OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa
LisätiedotOpen House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON
Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Sisältö 1 Open House-hankkeen tavoite 2 Työelämäjakso Open House-hankkeessa 3 Työelämäjakson tavoite 4 Ajankohta 5 Pariopettajuus
LisätiedotSeurantalomakkeet logiikka, hyvät käytännöt, pahimmat sudenkuopat. EU-projektineuvoja Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 25.5.2011
Seurantalomakkeet logiikka, hyvät käytännöt, pahimmat sudenkuopat EU-projektineuvoja Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 25.5.2011 Mihin seurantalomakkeita tarvitaan? Euroopan komission edellytys, jäsenvaltio
LisätiedotESR-PROJEKTIEN LOPPURAPORTTIMALLI RAKENNERAHASTOKAUSI
ESR-PROJEKTIEN LOPPURAPORTTIMALLI RAKENNERAHASTOKAUSI 2000-2006 1. Taustatiedot 1.1 Projektin nimi: Aktiivisesti ammattiin teemapäivät 1.2 Projektikoodi: 86668 1.3 Tavoiteohjelma: 3 toimintalinja: 2 toimenpidekokonaisuus:
LisätiedotYrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)
Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Ammatilliseen koulutukseen suunnatun opiskelijakyselyn tuloksia Juha Vettenniemi ja Raisa Hievanen Kansallinen
LisätiedotKansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa
LisätiedotVerkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä
Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä
LisätiedotVALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.
VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja
LisätiedotPERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1
JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan
LisätiedotMiten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen
Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? 25.3.2010 Sirkka Hulkkonen Vaikuttavuus alkaa ideasta Mihin hanke perustuu? Onko taustalla Teknologian kehittyminen Rakenteiden muuttuminen
LisätiedotPoluttamo oma digipolku oppimiseen
Poluttamo oma digipolku oppimiseen Omnian AMK-polkukokeilu Jarmo Aho 9.11.2018 Ammatillisista opinnoista korkeakouluun teknisillä aloilla Ammatilliset opiskelijat eivät ole tasasuhtaisessa asemassa kaksoistutkinnon
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotMaksatus Lump sum -hankkeissa
Maksatus Lump sum -hankkeissa Uudenmaan ELY-keskuksen Lump sum -koulutus 28.5.2013 Mikael Posti Uudenmaan ELY-keskus Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset EURA:ssa rahoituspäätöksen mukaisessa aikataulussa
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen
LisätiedotKysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille
Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?
LisätiedotVälinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian kokeilujen tilannekatsaus ja koonti vuoden 2015 väliraportista
Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian kokeilujen tilannekatsaus ja koonti vuoden 2015 väliraportista Perustason ensihoidon kokeilujen yhteistyöpäivä 26.9.2016 Marja Veikkola,
LisätiedotOSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015
OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 1. Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/ nimet - Osaava Pudasjärvi- hanke 1 TAUSTATIEDOT 2. Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen
LisätiedotSuurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO
Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotTyössäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...
1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus
LisätiedotSASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014
SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 Kunnille ja kuntayhtymille on tullut vuoden 2014 alusta alkaen velvoite koulutussuunnitelman laadinnasta. Koulutussuunnitelmaa säätelevien lakien
LisätiedotKestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia
ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia
LisätiedotEtelä-Savon Teollisuuden osaajat
Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN Presentation Name / Firstname Lastname 24/05/2019 1 MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
LisätiedotKeski-Uudenmaan kisällikoulu 2013-2014
Keski-Uudenmaan kisällikoulu 2013-2014 15.11.2013 Kisällikoulun toiminta-ajatus Haasteena on luodaan oppimisympäristömalli, jossa toiminta on mahdollisimman tarkkaan oikean rakennustyömaan hengen mukainen
LisätiedotMitä arvioitiin?
Mira Huusko ja Juha Vettenniemi, Musiikkitalo 3.12.2018 Mitä arvioitiin? Miten opiskelijat kokivat oppineensa yrittäjyyttä nykyisten opintojensa aikana? Miten yrittäjyyttä opetettiin? Miten ammatillisen
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotHankkeen viestintäsuunnitelma
Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 15. elokuuta 2016 / 1 Hankkeen viestintäsuunnitelma 1. Hankkeen kuvaus Ydinosaajat-hankkeessa luodaan malli koulutusorganisaatioiden
LisätiedotPOST-IT Yliopiston ja neljän ammattikorkeakoulunverkosto (OY, OAMK, KAMK, CentriaAMK, LapinAMK) Toimenpiteet lisäävät työllisten ICT-alan
POST-IT Yliopiston ja neljän ammattikorkeakoulunverkosto (OY, OAMK, KAMK, CentriaAMK, LapinAMK) Toimenpiteet lisäävät työllisten ICT-alan korkeakoulutettujen määrää erityisesti Oulun alueella mutta myös
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotOPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan
Näyttöjen järjestämissuunnitelman (näyttösuunnitelman) malli I. TAUSTATIEDOT 1. Tutkinnon järjestäjä ja yhteystiedot 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan 3. Tutkintokieli
LisätiedotECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa
ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö
LisätiedotUudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen
Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen uudistumisen tukena #UUSIAMIS on tervetullut
LisätiedotPROJEKTIN LOPPURAPORTTI
Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Tiimiopiskelu pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Tiimiopiskelu Tekniikka, ympäristö ja talous 20.12.2012 Tiedosto:
LisätiedotTyönjohtokoulutuskokeilu Kaupan lähiesimies. Intoa ja inspiraatiota ammattikorkeakouluyhteistyöstä - vaan kenelle?
Työnjohtokoulutuskokeilu Kaupan lähiesimies Intoa ja inspiraatiota ammattikorkeakouluyhteistyöstä - vaan kenelle? Puustinen 19.4.2012 Kokeiluohjelmasta poimittua Tavoitteet ammattikorkeakouluyhteistyölle
LisätiedotSosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa
Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö
LisätiedotYhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin
Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Loppuseminaari, 13.11.2013, Kuntatalo
LisätiedotTyöelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot
Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään
LisätiedotVirtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila
Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila Liikkuvuus tavoite vai keino? Kokemuksia liikkuvuuden edistämisestä -2006 Kokemuksia liikkuvuuden edistämisestä 2007
LisätiedotTyössäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015
Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19
LisätiedotOPAL: Laatuvertailun tulokset
1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä
LisätiedotOPINNÄYTETYÖ TOIMINTAOHJE 1 (7) opinnäytetyöryhmä. Hyväksyjä. Pertti Puusaari. Rehtori lähtien. Voimassa
1 (7) OPINNÄYTETYÖ Laatija Ylläpitäjä opinnäytetyöryhmä vararehtori Hyväksyjä Pertti Puusaari Rehtori Voimassa 1.9.2016 lähtien Organisaatio Toiminta HAMK x Koulutus x HAMI TKI-toiminta Yhteiset palvelut
LisätiedotHankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011
Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...
LisätiedotOPAL: Laatuvertailun tulokset
Laatuvertailun tulokset 1 / 6 15.1.2015 12:41 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä
LisätiedotVastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta
Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus
LisätiedotTerveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä
Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta
LisätiedotTYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI
Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava
LisätiedotOPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK
OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon
LisätiedotMetsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.
Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen
LisätiedotTieto työnantajayhteistyöstä kulkemaan. Sanna Putila 10.11.11
Tieto työnantajayhteistyöstä kulkemaan Sanna Putila 10.11.11 Haussa tulevaisuuden osaajia, oikeanlaista osaamista, kumppaneita (tutkimus)yhteistyöhön Haussa tulevaisuuden työnantajia, oikeanlaista osaamista,
LisätiedotAHOT KORKEAKOULUISSA. Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke Sisko Mällinen, Tamk
AHOT KORKEAKOULUISSA Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke 12.12.2013 Sisko Mällinen, Tamk Hankkeen perustiedot Jatkoa ESR-osarahoitteiselle AHOT korkeakouluissa - hankkeelle Päätoteuttajana
LisätiedotKoulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna
Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna 2014 2015 Koulutuskeskus Sedun henkilöstöllä on mahdollisuus hakea jatkuvalla haulla työelämäyhteistyön kehittämisjaksolle
Lisätiedot6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki
6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki
LisätiedotPROJEKTIN LOPPURAPORTTI
TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008
LisätiedotSISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA
31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista
LisätiedotTaidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen
Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden
LisätiedotKANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA
KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus
Lisätiedothallintoviranomaisen ohje X_ maksuviranomaisen ohje
hallintoviranomaisen ohje X_ maksuviranomaisen ohje c Päivämäärä cohjeen numero cdiaarinumero Euroopan sosiaalirahasto 10.3.2004 24 O/6/2004 TM KOHDERYHMÄT Opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö,
LisätiedotOpettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä
Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan
LisätiedotKokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa
Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa Peda Forum-päivät Turussa 15.-16.8.2018 Jenni Koponen Metropolia AMK & Eetu Heikkinen Oulun yliopisto Esityksen runko Ketä me ollaan? Mitä
LisätiedotBENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen
BENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen Ontti hanke, jonka virallinen nimi oli : Työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteistyön kehittäminen
LisätiedotKokeilujen vaikuttavuuden arviointi hyvinvointiteknologian osaamisalalla
Kokeilujen vaikuttavuuden arviointi hyvinvointiteknologian osaamisalalla Anna Levy 2016 Sivu 1 Kokeilujen arvioinnin toteuttamisen lähtökohta Tuottaa arviointitietoa osana kokeilujen etenemisprosessia
LisätiedotMitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?
Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke
10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki
LisätiedotOIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ
Tero Uitto OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ MIKSI OIKEUSTRADENOMIKOULUTUSTA ON? Oikeustradenomi-opintokokonaisuuden suunnittelu on saanut alkunsa työelämän tarpeista. Yhä suurempi osa ympärillämme tapahtuvista
LisätiedotProjektin loppuraportti 21.04.2008
ESRA Projektin loppuraportti 21.04.2008 1. Taustatiedot Diaarinumero 29/3513/2007 Loppuraportin tila Palautettu Projektin nimi Oulun seudun välityömarkkinat - valmistelu-ja piltointivaihe Projektikoodi
LisätiedotTULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET
Liiketalouden saumaton urapolku aikuisoppijoille 1.10.2009 30.4.2012 TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Seija Karjalainen Hanketiedot Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston yhteishanke Budjetti
LisätiedotOsaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014
Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Hankkeen tavoitteena on edistää korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä seuraavasti: 1. Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen
LisätiedotWork Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan
LisätiedotMyynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016
Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus Valvoja: Varsinais-Suomen TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto Oy Hakijat: Varsinaissuomalaiset
LisätiedotUraohjaus ja ennakoiva pedagogiikka Savon ammattiopistossa. Marjo Jalkala opinto-ohjaaja Uraohjaus2020-hanke
Uraohjaus ja ennakoiva pedagogiikka Savon ammattiopistossa Marjo Jalkala opinto-ohjaaja Uraohjaus2020-hanke Uraohjaus Uraohjauksella tarkoitetaan opiskelijan ja ohjaajan välistä yhteistyöprosessia, jonka
LisätiedotTyössäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen
Lisätiedot27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen
1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti
Lisätiedot