Projektin loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Projektin loppuraportti 22.11.2007"

Transkriptio

1 ESRA Projektin loppuraportti Taustatiedot Diaarinumero LSLH/ /rh Loppuraportin tila Palautettu Projektin nimi Pk-yritysten kansainvälistäminen Projektikoodi S85788 Tavoiteohjelma 3 Toimintalinja 4 Toimenpidekokonaisuus 1 Projektin suunnitelman mukainen kestoaika Projektin päävastuuviranomainen 2902 Länsi-Suom. lh. OPM Projektia hallinoiva organisaatio Turun ammattikorkeakoulu Projektin vastuuhenkilö Aulikki Holma Puhelinnumero ; Postiosoite Sepänkatu 3, Turku 2. Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista Pk-yritysten kansainvälistäminen -hankkeen tavoitteena on Varsinais-Suomen alueen pk-yritysten toimintaedellytyksien tukeminen sekä kansainvälisen toiminnan aloittamisen ja kehittämisen vauhdittaminen. Hankkeen keskeisimpänä lähtökohtana on alueen pk-yrityksien asiantuntijatuen tarve kansainvälisen liiketoiminnan toteuttamisessa. Projektin tavoitteena on kartoittaa hankkeeseen mukaan tulevien yrityksien kansainvälistymisen potentiaalia sekä laatia, kehittää ja toimeenpanna yrityksien kansainvälistymissuunnitelmia. Hankkeen tavoitteena on selvittää alueen yritysten tarpeita markkinoida tuotteitaan ja palvelujaan kansainvälisillä messuilla sekä tarjota mahdollisuus kansainvälisille messuille osallistumiseksi. Turun ammattikorkeakoulu pyrkii kehittämään hankkeen aikana sellaisia rakenteita ja toimintamalleja, joiden avulla sen monialainen osaaminen saadaan entistä tehokkaammin maakunnan elinkeinoelämän käyttöön. Hankkeen toteutuksessa toimittiin kiinteässä yhteistyössä projektiin osallistuvien yrityksien kanssa, jotka rekrytoitiin hankkeen alkuvaiheessa. Projektin toteutuksen ytimen muodostivat yrityskumppaneiden kansainvälistymissuunnitelmien laatiminen, päivittäminen ja toimeenpano, kansainvälisen liiketoimintastrategian luominen sekä SWOT-analyysit kansainvälisen toiminnan osalta. Hankkeessa kartoitettiin myös yrityksien valmiuksia ja tarpeita kansainvälisille messuille osallistumiseen ja sidosryhmäanalyysien suorittamiseen. Projektin aikana hankkeen yrityskumppanit osallistuivat kansainvälisille messuille, joiden tavoitteena on kansainvälinen verkottuminen ja liiketoiminnan laajentaminen Suomen markkinoiden ulkopuolelle. Projektin toteutuksessa pyrittiin huomioimaan yrityskumppaneiden tarpeet ja näkemykset mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Hankkeen tuloksena projektiin osallistuneet yritykset kehittivät kansainvälisen toiminnan strategiaansa ja kehittivät tai laajensivat kansainvälistymissuunnitelmiaan. Projektin tuloksena pk-yrityksien kansainvälistymisen mahdollisuudet vahvistuivat, yritykset pääsivät verkottumaan kansainvälisille markkinoille ja saivat kokemusta kansainvälisestä verkottumisesta ja liiketoiminnan harjoittamisesta ulkomailla. Projektin aikana luotiin Turun ammattikorkeakoulun ja alueen yrityksien välille uusi yritysyhteistyön toimintamalli, jonka avulla yhteistyö jatkuu myös projektin päättymisen jälkeen. Toimintamalli perustuu ammattikorkeakoulun palvelutoiminnan ja opiskelijoiden osuuskuntatoiminnan pohjalle ja mahdollistaa korkeakoulun asiantuntemuksen hyödyntämisen pk-yrityssektorin hyväksi. Projektin tuloksena pkyrityssektorin ja Turun ammattikorkeakoulun välille kehittynyt yhteistyöverkosto on laajentunut jo hankkeen toimintaaikana, ja jatkaa toimintaansa hankkeen päättymisen jälkeen. Tulostettu

2 3. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Projektin lähtökohtana on Varsinais-Suomen alueen pk-yritysten toimintaedellytyksien tukeminen sekä kansainvälisen toiminnan aloittamisen ja kehittämisen vauhdittaminen. Hankkeen keskeisimpänä lähtökohtana on alueen pkyrityksien asiantuntijatuen tarve kansainvälisen liiketoiminnan toteuttamisessa. Projektin taustalla on erityisesti niiden erikoisaloilla toimivien pk-yritysten tarve kansainvälistymiseen, joilla ei kiinnostuksesta ja potentiaalista huolimatta ole osaamista tai resursseja kansainvälisen vientitoiminnan aloittamiseen. Hankkeen tavoitteena on kehittää Turun ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen alueen pk-yrityksien välille uudenlainen yhteistyön toimintamalli, joka mahdollistaa korkeakoulun asiantuntemuksen käyttämisen alueen yrityksien toimintaedellytyksien kehittämiseksi. Hankkeen tavoitteena on saada lupaavat, kasvumahdollisuuksia omaavat yritykset kehittämään kansainvälistä liiketoimintaansa hankkeen aikana. Projektin tavoitteena on kartoittaa hankkeeseen mukaan tulevien yrityksien kansainvälistymisen potentiaalia sekä laatia, kehittää ja toimeenpanna yrityksien kansainvälistymissuunnitelmia. Projektin pitkän tähtäimen tavoitteena on kehittää maakunnan elinkeinoelämää parantamalla alueen pk-yritysten valmiuksia kansainvälistyä. Hankkeen tavoitteena on selvittää alueen yritysten tarpeita markkinoida tuotteitaan ja palvelujaan kansainvälisillä messuilla sekä tarjota mahdollisuus kansainvälisille messuille osallistumiseksi. Turun ammattikorkeakoulu pyrkii kehittämään hankkeen aikana sellaisia rakenteita ja toimintamalleja, joiden avulla sen monialainen osaaminen saadaan entistä tehokkaammin maakunnan elinkeinoelämän käyttöön. Hankkeen vaikutuksesta pk-yritysten keskinäinen verkosto vahvistuu sekä alueellisesti että kansainvälisesti. Lisäksi ammattikorkeakoulun ja opiskelijoiden verkosto suhteessa yrityselämään vahvistuu. Projektin varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat alueen pk-yritykset sekä alueen yritysyhteistyöstä vastaavat tahot. Hanke on toteutettu yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun ja projektiin osallistuvien yrityksien kanssa. Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluu Varsinais-Suomen alueen pk-yrityksien verkosto ja yhteistyökumppanit. 4. Projektin toteutus ja yhteistyö 4.1. Osallistujien ja yritysten valinta Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaavan Turun ammattikorkeakoulun projektiryhmän muodostaminen käynnistettiin heti hankkeen rahoituspäätöksen saavuttua. Projektiryhmään pyrittiin valitsemaan henkilöt, joilla on riittävästi osaamista kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisestä, arvioinnista ja laajentamisesta sekä omakohtaista kokemusta yrityssektorilla toimimisesta. Hankkeessa työskennelleet opettajat toimivat lehtoreina Turun ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelmassa. Hankkeen projektiryhmän muut jäsenet (projektipäällikkö, messuyhteyshenkilö ja assistentit) pyrittiin valitsemaan siten, että heidän osaamisensa palvelisi mahdollisimman hyvin hankkeen toteutuksen tarpeita. Projektiin osallistuvien yrityksien rekrytointi käynnistettiin projektin suunnittelijan toimesta jo ennen rahoituspäätöksen saapumista sen jälkeen, kun projektin suunnittelija oli saanut lääninhallituksesta alustavan tiedon hankkeen hyvistä mahdollisuuksista rahoitushakuprosessissa. Yrityksien rekrytointi käynnistettiin jo varhaisessa vaiheessa siksi, että sopivien yrityskumppaneiden löytyminen hankkeeseen oli koko projektin onnistumisen kannalta hyvin keskeistä. Lisäksi oli odotettavissa, että yrityksien rekrytointi on aikaa vievää ja vaativaa työtä, mikä saattaa kestää pitkäänkin projektin käynnistysvaiheessa. Oletus osoittautui oikeaksi: sopivien yrityskumppaneiden etsimiseen kului aikaa n. kolmesta viikosta puoleen toista kuukauteen. Kun rekrytointiprosessi oli laitettu vireille jo hyvissä ajoin, kumppaneiden rekrytointitoimia voitiin jatkaa täysimittaisina heti, kun virallinen rahoituspäätös saapui. Rekrytoinnin tuloksena hankkeeseen saatiin mukaan kaksi projektin tavoitteiden näkökulmasta hyvin soveltuvaa pkyritystä Varsinais-Suomen alueelta. Toinen hankkeen yhteistyökumppaniyrityksistä, Elcon Solutions Oy, on turkulainen pk-yrityksien luokkaan kuuluva sähköteollisuuden alan yritys, joka tuottaa mm. tehonsyöttölaitteita, muuntimia ja akkuja. Yrityksen kansainvälistyminen on lähtenyt käyntiin muutaman vuosi sitten, mutta toiminta ei ole vielä kovin vakiintunutta eikä jäsentynyttä. Hankkeen käynnistysvaiheessa yritys oli pohtimassa keinoja Tulostettu

3 kansainvälistymisen tehokkaampaan toteuttamiseen ja yrityksen kansainvälistymisstrategian luomiseen. Toinen hankkeeseen osallistunut yritys, Konepaja-Heinä Oy, on halikkolainen konepaja-alan mikroyritys, joka tuottaa testauslaitteistoja matkapuhelinteollisuuden tarpeisiin. Yrityksen kansainvälistymiselle oli hankkeen käynnistysvaiheessa selkeä tarve, mutta varsinaiset kansainvälistymistä koskevat suunnitelmat olivat tekemättä, eikä yritys ollut muutoinkaan pystynyt riittävästi kehittämään kansainvälistymiseen liittyviä prosessejaan. Hankkeeseen rekrytoidut yritykset sopivat hankkeen toiminta-ajatukseen hyvin, ja sikäli yrityksien rekrytointi oli onnistunut prosessi. Yritykset sitoutuivat hankkeen toteuttamiseen laatimalla yhteistyösopimukset Turun ammattikorkeakoulun kanssa sekä osallistumalla messuosallistumisen toteuttamiseen pienellä rahallisella panoksella. Molempien yrityksien osalta yhteistyö toimi hankkeen aikana moitteettomasti, ja on toisen yrityksen osalta jatkunut myös projektin päättymisen jälkeen Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa Pk-yritysten kansainvälistäminen -hanke on käynnistynyt ja päättynyt Hankkeen toiminta-aika oli yhteensä 10 kk. Hankkeessa työskenteli yhteensä 14 työntekijää: projektipäällikkö, kolme Turun ammattikorkeakoulun opettajaa, messuyhteyshenkilö, kaksi koulutuspäällikköä sekä seitsemän opiskelija-assistenttia, jotka olivat työsuhteessa hankkeeseen vain messuosallistumisen ajan n. viikon verran. Hankkeessa mukana olleista kahdesta yrityksestä osallistui hankkeen toteuttamiseen aktiivisesti yhteensä neljä henkilöä. Seuraavassa kuvataan hankkeen toteutusta vaihe vaiheelta: Tammikuu-helmikuu 2007: Projekti käynnistyi tammikuussa 2007 myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen projektiryhmän nimeämisellä ja yrityspartnereiden rekrytoinnilla. Yrityskumppaneiden etsiminen oli käynnistetty jo alustavan myönteisen päätöksen nojalla aikaisemmin, mikä oli hankkeen kannalta viisas ratkaisu. Koska yrityskumppaneiden rekrytoiminen oli aloitettu jo varhain, käynnistysvaiheessa yritykset saatiin nopeasti mukaan hankkeen aloitusvaiheeseen. Yrityksien rekrytoiminen oli kaiken kaikkiaan aikaa vievä ja työläs prosessi. Rekrytointivaiheessa potentiaalisia yrityskumppaneita oli viisi, mutta koska olosuhteet yritysmaailmassa vaihtelevat nopeasti, osa alkuvaiheen kiinnostuneista yrityksistä perääntyi tammikuun aikana. Vaikka yrityksien määrä jäikin alkuperäisestä tavoitemäärästä, kaksi yritystä oli riittävä määrä hankkeen toteuttamiseen. Koska hankehakemuksemme oli ollut lääninhallituksessa arvioitavana yhteensä vuoden ja yhden kuukauden rahoitushakemuksen jättämisen jälkeen, jouduimme tekemään heti hankkeen käynnistysvaiheessa muutoshakemuksen ja rakentamaan projektisuunnitelman käytännössä kokonaan uudelleen. Hankkeen alkuperäiseksi toiminta-ajaksi suunniteltu 20 kk kutistui puoleen, 10:een kuukauteen, joten jouduimme luonnollisesti tinkimään alkuperäisistä tavoitteista ja muokkaamaan projektin aikataulua. Hankkeen kireästä aikataulusta ja toteutusajan voimakkaasta supistumisesta huolimatta hanke saatiin käynnistettyä. Yrityksien rekrytoimisen jälkeen laadittiin yhteistyösopimukset ja käynnistettiin yrityksien kansainvälistymissuunnitelmien kartoittaminen. Kartoitusvaiheessa pyrittiin selvittämään yrityksien kansainvälistymisen taso ja tulevaisuuden suunnitelmat sekä mahdollisen kansainvälistymisstrategian sisällöt. Yrityksien kansainvälistymissuunnitelmista tehtiin SWOT-analyysit sekä pyrittiin kartoittamaan markkina-analyysien tarvetta. Kansainvälistymissuunnitelmien arviointi toimi hankkeen lähtökohtana, jonka perusteella yrityksien kansainvälistymistä lähdettiin kehittämään. Arviointityö toteutettiin worshop-toimintana yrityksien kanssa, mikä osoittautui hankkeen aikana toimivaksi yhteistyön muodoksi. Käynnistysvaiheessa aloitettiin myös messuvalmistelut kansainvälisille Hannover Messe teollisuusmessuille osallistumiseksi. Maaliskuu 2007: Hankkeen toiminnassa maaliskuu oli hyvin aktiivista aikaa. Hankkeessa tarjottiin molemmille yrityskumppaneille mahdollisuus osallistua maailman suurimmille kansainvälisille teollisuusalan messuille, Hannover Messe messuille Hannoverissa, Saksassa. Molemmat projektin yrityskumppanit olivat kiinnostuneita messuosallistumisesta, ja messuvalmistelut saatiin käyntiin heti maaliskuun alusta. Osallistuminen messuille toteutettiin yhteistyössä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysyksikön, Centrian, kanssa. Hannover Messe on kansainvälinen teollisuusalan messutapahtuma, joka järjestetään vuosittain Hannoverissa. Tulostettu

4 Messut ovat kävijä- ja näytteilleasettajamääriltään maailman suurimmat, joten messuvalmisteluihin kului runsaasti aikaa ja resursseja. Messuvalmistelujen osalta hankkeessa toteutettiin messumatkojen järjestelytyötä, järjesteltiin kuljetus-, vakuutus- ja majoituspalveluiden hankkimista, suunniteltiin messuosasto materiaaleineen yhdessä mainostoimiston kanssa sekä järjesteltiin lukuisia muita messuilla näytteille asettamiseen ja messujärjestelyihin liittyviä käytännön asioita. Yritykset valmistautuivat teollisuusmessuille suunnittelemalla osastolle tulevien tuotteidensa esittelyä, materiaaleja sekä toimintastrategiaansa. Projektissa aloitettiin yrityksien kansainvälistymisstrategioiden hiominen sekä käynnistettiin partnerianalyysit. Tavoitteena oli valmistella yritykset parhaimmalla mahdollisella tavalla messuosallistumiseen siten, että osallistumisesta olisi saatavissa maksimaalinen hyöty. Molemmille yrityksille messuosallistuminen oli ensimmäinen, joten aikaisempaa kokemusta vastaavasta toiminnasta ei ollut. Valmistautuminen messuille vaati sekä projektiryhmältä että yrityksiltä runsaasti aikaa ja energiaa, ja välillä aikatauluissa pysyminen näytti epätodennäköiseltä. Messuvalmisteluissa oli odotettua enemmän työtä, eikä kaikkea työtä osattu ottaa riittävässä määrin huomioon suunnitteluvaiheessa. Huhtikuu-toukokuu 2007: Huhtikuun alussa hankkeessa toteutettiin monia messuosallistumisen käytännön järjestelyihin liittyviä asioita. Hankkeen projektiryhmä ja yritykset osallistuivat Hannover Messe -messuille Projektiryhmästä messuille osallistui projektipäällikkö, kaksi opettajaa, messuyhteyshenkilö sekä messujen ajaksi messuesittelijöiksi palkatut opiskelija-assistentit. Molemmista yrityksistä oli messuilla mukana yrityksen omat edustajat. Messumatka kesti yhteensä kahdeksan päivää, joista kolme kului messuosaston rakentamis- ja purkutöissä. Yleisölle messut olivat avoinna Messuosallistumisen aluksi rakennettiin messuosasto, mihin myös yrityksien edustajat osallistuivat. Messujen aukioloaikana projektiin palkatut opiskelija-assistentit toimivat messuesittelijöinä, joiden tehtävänä oli edustaa hankkeessa mukana olevia yrityksiä. Messujen pääasiallisena tehtävänä oli yrityksien kansainvälistymisen kehittäminen, verkottuminen, uusien kansainvälisten kontaktien ja yhteistyökumppaneiden hankkiminen sekä kansainvälisen tunnettuuden lisääminen. Messujen toiminta-aikana kaikkien osastolla vierailleiden kävijöiden yhteystiedot tallennettiin myöhempää käyttöä varten. Projektiryhmä toteutti messujen aikana myös muuta yrityksien kansainvälistymisen kehittämistyötä. Messuosallistumisen jälkeen projektiryhmällä oli tehtävänä runsaasti messujen jälkityötä mm. laskutukseen, materiaalien kuljettamiseen ja osallistujien raportointiin liittyen. Messujen jälkeen toteutettiin messujen jälkihoitotyötä myös yrityksien kanssa. Kaikkiin messuilla kertyneisiin kontakteihin otettiin yhteyttä ja sovittiin yhteistyön jatkosta sekä järjestettiin muutamia tapaamisia messuilla kertyneiden kontaktien avulla. Yrityksien kanssa käytiin myös palautekeskustelut messujen onnistumisesta ja yrityksien kokemista hyödyistä ja haitoista messuille osallistumiseen liittyen. Palautekeskustelujen tavoitteena oli saada käsitystä yrityksien kokemuksista messujen aikana myös hankkeen kokonaistoteutuksen arvioimiseksi. Kesäkuu-elokuu 2007: Messujen jälkityöt jatkuivat vielä pitkälle kesään. Käytännön järjestelytöiden lisäksi hankkeessa jatkettiin messujen jälkityötä yrityksien kanssa. Hankkeen messuyhteyshenkilö koosti hankkeen toteutukseen liittyneen messukansion, joka sisältää toimintamalleja ja ohjeistusta hankkeen toteutukseen liittyen. Kesän aikana käynnistettiin myös jatkoyhteistyön suunnittelu yhdessä yrityksien kanssa. Konepaja-Heinän osalta kansainvälistymissuunnitelmat saatiin valmiiksi ja yritys jatkoi kehittämistyötä tämän jälkeen itsenäisesti. Syyskuu-lokakuu 2007: Syyskuun alusta alkaen jatkettiin kansainvälistymissuunnitelmien hiomista erityisesti Elcon Solutions Oy:n kanssa. Samalla sovittiin myös tulevasta yhteistyöstä yrityksen kanssa liittyen mm. yrityksen messuedustustyöhön, markkinointi-, kieli- ja suunnittelupalvelujen hankkimiseen sekä materiaalien suunnittelutyöhön. Viimeksi mainittujen osalta yrityksen ja Turun ammattikorkeakoulun välinen yhteistyö on jatkunut tiiviinä myös hankkeen päättymisen jälkeen, ja todennäköisesti yhteistyöstä on rakentumassa pysyvä toimintamalli. Hankkeen loppuvaiheessa toteutettiin myös hankkeen päättämiseen liittyviä toimintoja sekä arvioitiin hankkeen Tulostettu

5 onnistumista ammattikorkeakoulun sisäisessä keskustelussa. Lokakuussa 2007 hankkeessa vieraili varmennuskäynnillä Länsi-Suomen lääninhallituksen edustaja. Hankkeen päättövaiheessa pohdittiin projektin jatkamista ja kartoitettiin monia eri toimintamalleja, joista päädyttiin tällä erää opiskelijoiden osuuskuntatoimintaan. Hankkeen toimintamalli, ammattikorkeakoulujen pk-yrityksille tarjoamat kansainvälistymispalvelut, toimii hankkeen päättymisen jälkeen opiskelijoiden koordinoiman osuuskunnan kautta. Yhteistyö on jatkumassa hankkeen päättymisen jälkeen Elcon Solutions Oy:n kanssa, minkä lisäksi kaksi muuta yritystä on ilmaissut kiinnostuksensa yhteistyöstä. Hankkeen viimeinen projektiryhmän tapaaminen pidettiin hankkeen päättymisen jälkeen Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Hanke on toteutettu tiiviissä yhteistyössä yrityskumppaneiden kesken. Koska yrityskumppaneiden merkitys ja tiiviin yhteistyön toteuttaminen oli hankkeen onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, projektin yhteistyöyritykset sitoutuivat projektiin jo käynnistysvaiheessa. Yhteistyön pelisäännöt pyrittiin selkiyttämään kaikille osapuolille jo alusta alkaen, jotta ongelmilta vältyttäisiin. Vastuu ja työ jaettiin projektissa siten, että Turun ammattikorkeakoulun projektiryhmä vastasi kansainvälistymissuunnitelmien kartoittamisesta, kehittämisestä ja toimeenpanosta sekä messuvalmisteluista yhteistyössä yritysten kanssa. Vastuunjakoa muokattiin hankkeen toimeenpanon aikana siten, että työ oli mahdollisuuksien mukaan jaettu tasaisesti hankkeen osapuolien kesken. Oleellisinta hankkeen näkökulmasta oli se, että työnjako palveli mahdollisimman hyvin hankkeen tavoitteiden saavuttamista ja toimi tehokkaimmin projektin käytännön toteuttamisen näkökulmasta. Yhteistyön toteuttaminen onnistui pääasiallisesti hyvin. Osapuolilla oli hyvät neuvotteluyhteydet toisiinsa, minkä ansiosta ilmenevät ongelmat saatiin ratkaistua yhteistyössä. Yhteydenpito laajan projektiryhmän kesken vei kohtuullisen paljon aikaa, ja yhteisten tapaamisten sovittamisessa oli aika ajoin haasteita. Opiskelija-assistenttien vahva rooli yhteydenpidossa kuitenkin edesauttoi toiminnan onnistumista Kansainvälinen yhteistyö Hanke oli luonteeltaan alueellinen ja kansallinen hanke, joka ei sisältänyt varsinaista kansainvälistä yhteistyötä. Projektissa toteutettu messuosallistuminen voidaan mahdollisesti luokitella kansainväliseksi yhteistyöksi, muta sitä ei kuitenkaan voida pitää järjestäytyneenä ja sopimuksen mukaisena yhteistyönä, vaan lähinnä spontaanina verkostoitumisena yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeessa ei ollut kansainvälisiä partnereita tai hankesuunnitelmassa mainittuja kansainvälisiä kumppaneita. 5. Julkisuus ja tiedottaminen Hankkeen alkuperäinen suunnitelma sisälsi tiedottamiseen liittyviä toimia, kuten alueellisen seminaarin järjestämisen sekä laajempaa tiedottamistoimintaa, joista jouduttiin kuitenkin luopumaan hankkeen toiminta-ajan supistuttua. Hankkeessa toteutettiin lähinnä ammattikorkeakoulun ja yrityksien sisäistä sekä osapuolien välistä tiedottamista. Hanke on esillä Turun ammattikorkeakoulun julkisilla tutkimus- ja kehittämistoiminnan internet-sivuilla Projektoriohjelmassa sekä Turun ammattikorkeakoulun internetsivuilla. Kaikissa projektin materiaaleissa on pyritty huomioimaan rahoittajan edellytys EU-lipun, ESR-logon ja lääninhallituksen vaakunan käytöstä. Messuosallistumisessa tämä huomioitiin siten, että kaikissa hankerahoituksella hankituissa materiaaleissa oli näkyvillä em. tunnukset. 6. Ongelmat ja suositukset 6.1. Ongelmat projektin toteutuksessa Projektin toteutuksen kannalta suurimmat ongelmat aiheutuivat hankehakemuksen käsittelyaikojen venymisestä. Hankkeen rahoitushakemus jätettiin Länsi-Suomen lääninhallitukseen ja päätös saatiin , eli Tulostettu

6 hakemus oli lääninhallituksessa käsiteltävänä yli vuoden. Koska käsittely oli viivästynyt, hankkeelle ei oltu varattu työaikaresursseja. Päätöksen saapuessa jouduttiin tekemään runsaasti uudelleenjärjestelyjä työaikasuunnitelmissa sekä purkamaan jo suunniteltuja opetusresursseja hankkeen toteuttamiseksi. Myönteisen päätöksen saavuttua projektipäällikkö joutui tekemään välittömästi muutoshakemuksen ja päivittämään koko projektisuunnitelman. Hankkeen alkuperäiseksi kestoksi suunniteltu 20 kuukautta kutistui puoleen, kymmeneen kuukauteen. Luonnollisesti myös tavoitteista ja työsuunnitelmasta oli tingittävä, kun aikaresurssi kutistui merkittävästi. Hanke saatiin kuitenkin alun ongelmista huolimatta onnistuneesti käyntiin. Projektin operatiivisuudesta johtuen käytännön yhteydenpito projektiryhmäläisiin tuotti aika ajoin haasteita. Kommunikointi tiukalla aikataululla vaati projektiryhmäläisiltä runsaasti viestintään varattuja resursseja, ja kommunikoinnin sykli yli nopea. Yrityskumppaneiden suuntaan toteutetussa viestinnässä tuli ottaa huomioon myös yritysten aikataulut ja heidän kiireensä. Hankkeen perusluonteesta ja tiukasta toteutusaikataulusta johtuen nopeatempoisen viestinnän merkitys hankkeen toteutuksessa oli kuitenkin ensiarvoisen tärkeää. Käytännön toteutuksen kannalta voisi olla yksinkertaisempaa, jos projektin käytännön toteutukseen osallistuisi lukumäärällisesti vähemmän henkilöitä. Toisaalta laaja projektiryhmä ja jäsenten moninaisuus tuotti erilaisia näkökulmia ja uusia vaihtoehtoja esim. ratkaisuja pohdittaessa Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi Hankkeen käytännön toteuttamisen näkökulmasta yrityksien rekrytointiin tulisi varata riittävästi aikaa. Etenkin monet pk-yritykset, jotka kuuluivat myös tämän hankkeen kohderyhmään, ovat kiireisiä, eikä nopealla aikataululla reagoiminen hankeyhteistyöpyyntöihin ei ole mahdollista. Pk-yrityksillä ja erityisesti mikroyrityksillä on myös usein niukat henkilöstöresurssit, jolloin kehittämistyö ei ole yrityksien prioriteettilistassa etusijalla. Jos yrityksellä ei ole riittävästi henkilöstö- tai taloudellisia resursseja oman toimintansa kehittämiseen, yhteistyöhön sitoutumisen kynnys on melko korkea. Mikäli hankkeen kohderyhmä koostuu nimenomaan pk-yrityksistä, yrityksien rekrytoimiseen on varattava riittävästi aikaa ja resursseja. Hankkeen käytännön toteuttamisen kannalta olisi helpompaa, jos yhteistyökumppanit olisivat jo tiedossa heti hankkeen käynnistyessä. Tämä edellyttäisi sitä, että yhteistyöyrityksien rekrytointiprosessi voitaisiin käynnistää jo ennen virallisen rahoituspäätöksen saapumista. Hankkeen toimeenpanon kannalta olisi helpompaa, jos projektin rahoitushakemuksesta olisi mahdollista saada ennakkotietoja tai alustavia arvioita projektin mahdollisuuksista rahoitusprosessissa jo etukäteen ennen varsinaisen rahoituspäätöksen saapumista. Tällöin voitaisiin jo hyvissä ajoin varautua hankkeen toteuttamiseen työaikajärjestelyjen osalta. Ennakkotiedot olisivat erityisen tarpeellisia silloin, jos projektin käsittely on jo kestänyt pitkään. Hankkeen rahoittajien osalta joustot byrokratiassa esim. muutoshakemusten suhteen sekä käsittelyaikojen lyhentäminen helpottaisivat projektien käytännön toteuttamista. 7. Projektin tulokset Arvio tavoitteiden toteutumisesta ja kuvaus projektin konkreettisista tuloksista Projektin keskeisimpänä tuloksena on hankkeen yhteistyökumppaneina toimineiden yrityksien kansainvälistymissuunnitelmien kehittäminen, kansainvälistymisen strategioiden luominen sekä yrityksien käytännön kehittämistoimien suunnitteleminen ja toteuttaminen. Hankkeessa on toteutettu yrityksien kansainvälistymissuunnitelmien kehittämistyötä työpajamenetelmällä, johon on sisältynyt myös asiakassegmentointien laatiminen, kansainvälisten operaatioiden kartoitus, maakartoitus sekä kriittisen osaamisen määrittely. Toisen yrityksen osalta hanke käynnisti konkreettisesti kansainvälisen liiketoiminnan, kansainvälistymiseen liittyvän strategiasuunnittelun ja yrityksen sisäisen kehittämistyön kansainvälistymisen käynnistämiseksi. Projektin molemmat yhteistyökumppanit ovat hankkeen tuloksena kehittäneet aktiivisesti kansainväliseen toimintaan liittyviä prosessejaan ja toimintamallejaan. Projektin tuloksiin kuuluu myös yleisen kansainväliseen liiketoimintaympäristöön liittyvän markkinointiosaamisen karttuminen sekä myynnin edistäminen, jota toteutettiin laajasti koko hankkeen ajan. Hankkeen tuloksena yritykset toteuttivat sellaisia kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisen toimenpiteitä, jotka olisivat jääneet muutoin Tulostettu

7 toteuttamatta. Projektin tuloksena molemmat yrityskumppanit osallistuivat kansainvälisille teollisuusalan messuille Hannoverissa sekä toteuttivat messuosallistumisen ajan kansainvälistymissuunnitelmansa mukaisia toimia. Hankkeen tuloksena yrityksien kansainväliset yhteydet vahvistuivat, kansainvälisen liiketoiminnan toimintaedellytykset vahvistuivat, yrityksien henkilöstön asiantuntemus kansainväliseen liiketoimintaan liittyen vahvistui ja yritykset saivat käyttöönsä asiantuntijuutta, joka muutoin olisi ollut vaikeasti hankittavissa tai kokonaan saavuttamattomissa. Turun ammattikorkeakoululle hanke tuotti mahdollisuuden opettajien asiantuntemuksen päivittämiseen konkreettisen yritysyhteistyön avulla. Hankkeeseen osallistuneet opiskelijat saivat käytännön kokemuksia yritysyhteistyössä toimimisesta sekä pääsivät osallistumaan yritysten kansainväliseen toimintaan Hannover Messe -teollisuusmessuilla. Projektin tuloksena sekä korkeakoulun opettajien että opiskelijoiden kansainvälinen asiantuntemus on kehittynyt, konkreettinen yrityskentän tuntemus on lisääntynyt ja yritysten toimintamallien tuntemus kasvanut. Konkreettinen yritysyhteistyö on tuottanut opiskelijoille oppimista, jota ei teoriapainotteisessa opetuksessa kyetä välttämättä saavuttamaan. Opettajille hanke on tuottanut ennen kaikkea käytännöllistä ja ajantasaista tietoa pk-yrityksien kansainvälisen toiminnan nykytilasta ja tulevaisuuden kehittymisen suunnasta. Hankkeen aikana Turun ammattikorkeakoulussa on pilotoitu yritysyhteistyön toimintamalli, jonka avulla pk-yrityksille suunnattuja palveluja kehitetään tulevaisuudessa. Projekti on toiminut yrityksille suunnattujen palvelujen pilotoinnissa erinomaisena kokeilualustana ja tuottanut konkreettista tietoa siitä, millaisia palveluja pk-yritykset tarvitsevat ja miten yrityksien ja korkeakoulun välinen palveluyhteistyö voidaan käytännössä toteuttaa joustavimmin. Hankkeen aikana kehitettyä yritysyhteistyön toimintamallia kehitetään jatkossa yhteistyössä hankkeessa toimineen yrityksen ja kahden muun yrityksen kanssa. Tavoitteena on kehittää toiminnasta pysyvä osa ammattikorkeakoulun ja yrityksien välistä yhteistyötä Työllisyyteen liittyvät välittömät tulokset Työttömänä projektin aloittaneista on sijouttunut välittömästi projektin jälkeen työhön avoimille työpaikoille yrittäjäksi koulutukseen työttömänä aloittaneita oli yhteensä Ennen projektia työmarkkinoiden ulkopuolella olleista on sijouttunut välittömästi projektin jälkeen työhön avoimille työmarkkinoille yrittäjäksi koulutukseen aloittaneista työmarkkinoiden ulkopuolella oli ennen projektin alkua yhteensä 7.2. Projektin välittömät työllisyysvaikutukset työssä oleviin osallistujiin Hanke on edistänyt projektiin osallistuneiden pk-yrityksien toimintavalmiuksia ja kehittänyt yrityksien kasvumahdollisuuksia kansainvälisen toiminnan lisääntymisen myötä. Projektin tuloksena yrityksien toimintaedellytykset ovat kehittyneet, olemassa olevien työpaikkojen säilyminen on varmistunut ja uusien työpaikkojen luominen tulevaisuudessa on mahdollistunut Työpaikat ja uudet yritykset Tulostettu

8 Projektin aikaansaamat uudet työpaikat 0 kpl HUOM! Kaksi osa-aikaista työpaikkaa ilmoitetaan yhtenä työpaikkana joihin sijoittunut naisia 0 kpl HUOM! Kaksi osa-aikaista työpaikkaa ilmoitetaan yhtenä työpaikkana Projektin aikaansaamat uudet yritykset 0 kpl joista naisten perustamia 0 kpl Projektin turvaamat työpaikat osallistuneissa yrityksissä 0 kpl HUOM! Kaksi osa-aikaista työpaikkaa ilmoitetaan yhtenä työpaikkana joista naisten työpaikkoja 0 kpl HUOM! Kaksi osa-aikaista työpaikkaa ilmoitetaan yhtenä työpaikkana 7.4. Välilliset työllisyysvaikutukset Hanke on edistänyt projektissa mukana olevien yrityksien työpaikkojen säilymistä ja edistänyt tulevaisuuden kasvun mahdollisuuksia. Projekti on kehittänyt välillisesti myös hankkeeseen osallistuneiden yrityksien yhteistyökumppaneiden työllistämismahdollisuuksia tulevaisuudessa. Projekti on tukenut hankkeeseen suoraan ja välillisesti osallistuneiden yrityksien työpaikkojen säilymistä ja uusien työpaikkojen syntymistä. 8. Projektin innovatiivisuus Hankkeen tavoitteena oli kehittää Turun ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen alueen pk-yrityksien välille uudenlainen yhteistyön toimintamalli, joka mahdollistaa korkeakoulun asiantuntemuksen käyttämisen alueen yrityksien toimintaedellytyksien kehittämiseksi. Projektin aikana kokeiltiin uudenlaista palvelujen tarjoamisen ja tuottamisen mallia, jossa pk-yritykset pääsevät konkreettiseen kosketukseen ammattikorkeakoulun kanssa konkreettisten kehittämistoimien kautta. Projektissa luotiin uudenlainen toimintamalli, joka perustuu korkeakoulun asiantuntemuksen hyödyntämiseen konkreettisesti yrityksen toiminnan kehittämisessä. Hankkeen innovatiivinen näkökulma keskittyi erityisesti yrityksen lähtökohtien huomioimiseen ja asiakaslähtöiseen toimintaan, jossa hankkeen yhteistyöyrityksien tarpeet asetettiin toiminnan suuntaamisen lähtökohdaksi. Korkeakoulut on perinteisesti nähty koulutuspalveluja tuottavina asiantuntijaorganisaatioina, joiden pääasiallinen tehtävä on koulutuksen järjestäminen ja tulevaisuuden asiantuntijoiden tuottaminen. Hankkeessa toteutettiin innovatiivista toimintamallia, jossa korkeakoulu toimii asiantuntijapalveluja tuottavana organisaationa, joka osallistuu aktiivisesti pk-yrityksien kehittämiseen. Projektissa pilotoitiin palvelujen tuottamisen ja tarjoamisen toimintamallia korkeakoulujen ja yrityssektorin välille ja kehitettiin toimintamalleja, jotka parhaiten soveltuvat korkeakoulun ja yrityksen väliseen yhteistyöhön. Korkeakoulujen palvelutarjonta on vielä suhteellisen nuorta ja osittain jäsentymätöntä, joten projektin tuottamat kokemukset korkeakoulun asemasta palvelujen tuottajana ja tarjoajana edistävät korkeakoulujen palvelutarjonnan kehittämistä myös jatkossa. Hankkeessa toteutettu välitön yhteistyö korkeakoulun ja yrityksien välillä toteutti innovatiivisuuden ajatusta myös laajuudessaan. Projektin aikana korkeakoulun ja yrityksien välinen yhteistyö pyrki yrityksen kansainvälisen toiminnan laaja-alaiseen kehittämiseen, johon sisältyi näkökulmia, jotka olivat yrityksen toiminnan kehittämisen näkökulmasta oleellisimpia. 9. Toiminnan jatkuvuus Projektin aikana pilotoitu ja testattu palvelujen tuottamisen ja tarjoamisen malli on jäämässä pysyväksi osaksi Turun ammattikorkeakoulun toimintaa. Pk-yrityksille suunnattujen kansainvälistymispalvelujen tuottaminen on otettu mukaan ammattikorkeakoulun palvelujen kehittämisen prosessiin, ja palveluja kehitetään projektin päättymisen jälkeen. Hankkeessa toteutettu palvelutoiminta on liitetty myös opiskelijoiden toteuttamaan osuuskuntatoimintaan. Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipisteessä toimiva opiskelijaosuuskunta Zemi toteuttaa pk-yrityksille suunnattuja palveluja hankkeen päättövaiheen jälkeen. Tulevaisuuden tavoitteena on liittää yrityksille suunnatut kansainvälistymispalvelut osaksi Turun ammattikorkeakoulun palvelujen tuottamisen kokonaisuutta. Tulostettu

9 Hankkeen aikana toteutettu yhteistyö yrityksien ja Turun ammattikorkeakoulun välillä on jatkunut aktiivisena myös hankkeen päättämisen jälkeen. Toinen hankkeeseen osallistuneista yrityksistä on tehnyt yhteistyösopimuksen ammattikorkeakoulun kanssa mm. kieli- ja multimediapalvelujen hankkimisesta ammattikorkeakoululta. Myös hankkeeseen osallistuneiden yrityksien yhteistyökumppaniyrityksiltä on tullut tiedusteluja ammattikorkeakoulun palveluista. Hankkeen kokemusten perusteella voidaan sanoa, että yrityksillä on selkeä tarve korkeakoulujen asiantuntemuksen hyödyntämiseen käytännön kehittämistyössä. Erityisesti pk-yrityksien tarpeet ja ammattikorkeakoulujen tarjoamien mahdollisuuksien yhteensovittaminen on hankkeen aikana osoittautunut toimintamalliksi, jonka jatkuvuudelle on hyvät edellytykset. 10. Projektin rahoitus Projektin rahoitus suunnitelman* mukaan (OPM:n hallinnonalalla sidontatiedot) Projektin tähän mennessä toteutunut rahoitus. Voidaan ilmoittaa ilman opintososiaalisia etuisuuksia. ESR- ja valtion rahoitus euro 0 euro Muu julkinen rahoitus 0 euro 0 euro Kuntien rahoitus euro euro Yksityinen rahoitus euro euro Tulot 0 euro 0 euro Rahoitus yhteensä euro euro Valuutta EURO *Suunnitelma=viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma. 11. Projektin taloushallinto ja arkistointi Projektikustannusten hyväksymisestä vastannut henkilö/henkilöt (nimi ja asema)* Juha Kontio, koulutusjohtaja, Turun ammattikorkeakoulu, Tietoliikenteen ja sähköisen kaupan tulosalue Projektin kirjanpidosta vastannut henkilö tai organisaatio* Taina Haavisto, pääkirjanpitäjä, Turun ammattikorkeakoulu Hallinnoijan vuosittaisen tilinpidon tarkastuksesta vastannut henkilö tai organisaatio* Turun kaupungin tilinpidon tarkistaja PwC Julkistarkastus Oy, JHTT-yhteisö Projektin päätyttyä lopputilintarkastuksen suorittanut henkilö tai organisaatio Turun kaupungin tilinpidon tarkistaja PwC Julkistarkastus Oy, JHTT-yhteisö Projektin asiakirjojen säilytyksestä vastaava organisaatio tai henkilö Turun ammattikorkeakoulu, Tietoliikenteen ja sähköisen kaupan tulosalue Projektin asiakirjojen säilytyspaikka Turun ammattikorkeakoulu, Tietoliikenteen ja sähköisen kaupan tulosalue sekä Turun kaupungin talouspalvelukeskus ja Turun ammattikorkeakoulun taloushallintoyksikkö Projektin kirjanpitoaineiston (tositteineen) säilytyksestä vastaava organisaatio tai henkilö Tulostettu

10 Turun kaupungin talouspalvelukeskus ja Turun ammattikorkeakoulun taloushallinto Projektin kirjanpitoaineiston säilytyspaikka Turun kaupungin talouspalvelukeskus ja Turun ammattikorkeakoulun taloushallinto 12. Seurantaraportti Tätä loppuraporttia täydentää viimeisen seurantakauden seurantaraportti, joka on laadittu vuoden 2007 seurantakaudelta ja toimitettu projektin päävastuuviranomaiselle. 13. Allekirjoitus ja pvm Vakuutan, että projektiin liittyviä asiakirjoja ja kirjanpitoaineistoa tositteineen säilytetään vähintään vuoden 2012 loppuun tai ESR-rahoittajaviranomaisen ohjeiden mukaisesti. Allekirjoittaja* Turussa Juha Kettunen rehtori Turun ammattikorkeakoulu * Allekirjoittajana organisaation nimenkirjoitusoikeuden omaava. Tulostettu

ESR-projektin loppuraportti

ESR-projektin loppuraportti ESR-projektin loppuraportti 1. Taustatiedot Diaarinumero 07004 Loppuraportin tila Palautettu Projektin nimi Teknokas vakiinnuttamishanke 2006-2007, tavoite 1 (korkohanke) Projektikoodi S70809 Tavoiteohjelma

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA 31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista

Lisätiedot

Hankejohtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia. Visio Hanke.

Hankejohtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia. Visio Hanke. Tarkastuslautakunta 21.10.2014 LIITE 1 Ongelma johtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia RKK Strategian kriittiset menestystekijät

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Maksatus Lump sum -hankkeissa

Maksatus Lump sum -hankkeissa Maksatus Lump sum -hankkeissa Uudenmaan ELY-keskuksen Lump sum -koulutus 28.5.2013 Mikael Posti Uudenmaan ELY-keskus Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset EURA:ssa rahoituspäätöksen mukaisessa aikataulussa

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIEN LOPPURAPORTTIMALLI RAKENNERAHASTOKAUSI

ESR-PROJEKTIEN LOPPURAPORTTIMALLI RAKENNERAHASTOKAUSI ESR-PROJEKTIEN LOPPURAPORTTIMALLI RAKENNERAHASTOKAUSI 2000-2006 1. Taustatiedot 1.1 Projektin nimi: Aktiivisesti ammattiin teemapäivät 1.2 Projektikoodi: 86668 1.3 Tavoiteohjelma: 3 toimintalinja: 2 toimenpidekokonaisuus:

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

VETURI V. Ryhmätöiden tuotokset

VETURI V. Ryhmätöiden tuotokset VETURI V Ryhmätöiden tuotokset Tuotettu Kurussa 7.-8.4.2006 Teema 1: Callidus-tuutorointi Vetäjät: tutorsihteeri Heidi Kerbs, HAMOK ja tutorvastaava Jari Nurmi, RANKA 1.1 AMK:N ROOLI (rahoitus? yhteistyökumppanit?

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 19.5.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen aloitettiin osana laajempaa laadun arviointityökalujen kehittämisen

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA 29.9.2016 1 Tavoite Edistää Green Care-toimintaa ja sen toimintaedellytyksiä Etelä-Pohjanmaalla: tukea palveluiden kehittymistä, edistää alan yrittäjyyttä tuoda

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Ylitalo Arto Kuntayhtymän johtaja

Ylitalo Arto Kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Muu, mikä? Mikä? * Laatustrategian

Lisätiedot

Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset

Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset 10 käytännön ohjetta Matti Väänänen Yrityslähtöinen TKI toiminnan malli Opettajat Opiskelijat Harjoittelijat Opettajat Asiakaslähtöiset projektitt

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet ja niihin sisältyviä tehtäviä Tavoitteet Mitä tavoitteita kyseiseen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/1270/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11979 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus Valvoja: Varsinais-Suomen TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto Oy Hakijat: Varsinaissuomalaiset

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Tutkimusjohtaja ja projektipäällikkö Katri Halonen

Tutkimusjohtaja ja projektipäällikkö Katri Halonen LIITE MAKSATUSHAKEMUKSEEN TIIVISTELMÄ MAKSATUSKAUDEN TOIMINNASTA Projektin nimi: Tuottaja2020 Projektikoodi: s10947 Hallinnoija: Metropolia Ammattikorkeakoulu Maksatuskausi: 1.9.- 31.12.2011 Tutkimusjohtaja

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA SAVO-KARJALAN UUMA HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA DI Harri Jyrävä Ramboll Finland Oy, T&K Luopioinen SAVO-KARJALA UUMA HANKKEEN YHTEENVETORAPORTTI MARRASKUU 2012 1 LÄHTÖKOHTIA Savo-Karjalan

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi Go Global Plus 2013-2014 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille Tavoitteena

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 1. Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/ nimet - Osaava Pudasjärvi- hanke 1 TAUSTATIEDOT 2. Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli L A S T A - h a n k e 2014 16 LASTA- hankkeen organisaatiokaavio 2013 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Sisäasiainministeriö (SM)/Poliisihallitus

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO Aikuisopiskelun Opinovi Varsinais-Suomessa VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO pk -yritysverkoston ohjausosaamista ja ohjausta yhteistyöllä Jaana Nyström, Salon seudun aikuisopisto OTSIKKOKENTTÄ

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 Sivu 1 / 8 Loppuraportti 1. Hankkeen toteuttajan nimi: Kangasniemen maaseutuseura ry 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 3. Yhteenveto

Lisätiedot

RAHOITUSHAKEMUS. HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Maakunta

RAHOITUSHAKEMUS. HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Maakunta 1(6) RAHOITUSHAKEMUS Kansallinen maakunnan kehittämisraha Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Osaamiskeskusohjelma HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus 2012-2013 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Miten arvioidaan? vertaisoppiminen tuotosten (hyvien käytäntöjen) arvioinnissa

Miten arvioidaan? vertaisoppiminen tuotosten (hyvien käytäntöjen) arvioinnissa Miten arvioidaan? vertaisoppiminen tuotosten (hyvien käytäntöjen) arvioinnissa tuotoksen (hyvän käytännön) kehittäjä järjestää työpajan, jossa käytäntöä esitellään (työpajan voi myös organisoida ulkopuolinen

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus 12.8.2013

Tiedotustilaisuus 12.8.2013 Hae CAD-osaaja- tai Energiaasiantuntija koulutukseen Tiedotustilaisuus 12.8.2013 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Pirkanmaan ELY-keskus Valvoja: Pirkanmaan TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot