Turun ammattikorkeakoulu Tietoliikenne ja sähköinen kauppa, Terveysala ICT Prof -hanke LOPPURAPORTTI. ICT Prof

Transkriptio

1 Turun ammattikorkeakoulu Tietoliikenne ja sähköinen kauppa, Terveysala ICT Prof -hanke LOPPURAPORTTI ICT Prof

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIEDOT 3 2 YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA 3 3 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET 4 4 PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ 4 5 JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN 7 6 ONGELMAT JA SUOSITUKSET 7 7 PROJEKTIN TULOKSET 8 8 PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS 9 9 TOIMINNAN JATKUVUUS PROJEKTIN RAHOITUS LOPPURAPORTIN LAATIJA JA PVM 11 2 / 11

3 1 TAUSTATIEDOT Projektin nimi: ICT Prof Tulosalue: Tietoliikenne ja sähköinen kauppa, Terveysala Projektin vastuuhenkilö: projektipäällikkö Tiina Suni Puhelin: Sähköposti: Ohjausryhmä: Projektin tilinumero: Projektin kesto: Juha Kontio, Aulikki Holma, Marja-Leena Kostiainen, Esko Myllylä, Kaija Lind, Tiina Suni 2 YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA ICT Prof -hankkeen tavoitteena on edistää tieto- ja viestintätekniikan toimialan osaamista ja osaamisen ennakointia Varsinais-Suomessa vahvistamalla alueen merkittävimmän ICT-alan kouluttajan, Turun ammattikorkeakoulun, sekä hankkeessa kumppaneina toimivien yritysten tiivistä vuorovaikutusta. Hankkeessa päivitetään ammattikorkeakouluopettajien osaamista, kehitetään korkeakoulun ja alueen yrityksien yhteistyötä ja verkottumisen astetta sekä uudistetaan AMK:n opetussuunnitelmia ja opetusmateriaaleja. Hankkeen tavoitteena on edistää ICT-alan eli tieto- ja viestintäteknologian alan sekä terveysalan koulutuksen uudistumista ja työelämälähtöisyyden lisääntymistä. Hankkeen toteutuksen ytimen muodostavat Turun ammattikorkeakoulun Tietoliikenteen ja sähköisen kaupan tulosalueen sekä Terveysalan tulosalueen opettajien työelämäjaksot ICT- ja terveysalan yrityksissä ja julkisorganisaatioissa. Työelämäjaksojen keskeisimpänä tavoitteena on edistää työelämän ja ammattikorkeakoulutuksen lähentymistä, uudistaa opetuksen sisältöjä ja kehittää yhteistyötä ammattikorkeakoulun ja työelämäorganisaatioiden välillä. Toteutuksen aikana yhteensä 23 Turun ammattikorkeakoulun opettajaa suoritti kolmen kuukauden mittaisen työelämäjakson ICT- ja terveysalan yrityksissä ja julkisorganisaatioissa hankkeen toiminta-aikana. Keskeisimpänä työelämäjakson tavoitteena oli päivittää opettajien osaamista, edistää verkottumista työelämäsektorille, edistää koulutuksen työelämälähtöisyyden kehittymistä sekä kehittää uusia yhteistyön muotoja korkeakoulun ja työelämäsektorin välille. Hankkeen tuloksena opettajien osaaminen on kehittynyt ja omaan alaan liittyvä käytännön tietotaito on päivittynyt. Työelämäjakso on tarjonnut opettajille mahdollisuuden oman osaamisen ja asiantuntijuuden kehittämiseen todellisessa työskentely-ympäristössä alan työpaikkaorganisaatiossa. Opettajien asiantuntemuksen päivittyminen on nähtävissä mm. uusien opetusmenetelmien käyttämisessä, opetuksen sisältöjen uudistumisessa ja laajemmin koulutusohjelmien opetussuunnitelmien kehittämisessä. Ajantasainen tieto siirtyy käytännön opetukseen sekä yksittäisen opettajan tasolla että opetussuunnitelmien tasolla. Hankkeen tuloksena työelämäjakson suorittaneet opettajat ovat kehittäneet opettamiensa kurssien sisältöjä, kehittäneet uusia opetusmenetelmiä ja uudistaneet opetusmateriaaleja. Koulutusohjelman tasolla työelämäjaksot ovat edistäneet opetussuunnitelmien työelämälähtöisyyden lisääntymistä ja yhteistyössä toteutettavien opintojaksojen kehittämistä. 3 / 11

4 3 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET ICT Prof -hankkeen lähtökohtana on Turun ammattikorkeakoulun ICT- ja terveysalan opettajien asiantuntemuksen ja ammattitaidon kehittäminen. Projektin taustalla on korkeakouluopettajien osaamisen kehittämisen ja ammatillisen tietotaidon jatkuvan kehittämisen tarve, joka on korostunut viime vuosina voimakkaasti. Opettajien ammatillisen osaamisen päivittäminen on välttämätöntä opetuksen laadun varmistamiseksi ja tulevaisuuden asiantuntijoiden kouluttamiseksi. Projektin tavoitteena on edistää tieto- ja viestintätekniikan toimialan osaamista ja osaamisen ennakointia Varsinais-Suomessa vahvistamalla alueen merkittävimmän ICT-alan kouluttajan, Turun ammattikorkeakoulun, sekä hankkeessa kumppaneina toimivien yritysten tiivistä vuorovaikutusta, yhteistyötä ja tietämyksen vaihtoa. Hankkeessa päivitetään ammattikorkeakouluopettajien osaamista, kehitetään korkeakoulun ja alueen yrityksien yhteistyötä ja verkottumisen astetta sekä uudistetaan AMK:n opetussuunnitelmia ja opetusmateriaaleja. Hankkeen tavoitteena on edistää ICT-alan eli tieto- ja viestintäteknologian alan sekä terveysalan koulutuksen uudistumista ja työelämälähtöisyyden lisääntymistä. Hankkeessa pyritään löytämään käytännön asiantuntijavaihdon ja verkottumisen kautta keinoja yhteistyön tiivistämiseen työelämäsektorin ja Turun ammattikorkeakoulun välille. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat Turun ammattikorkeakoulun ICT-toimialan ja terveysalan opetushenkilöstö, alueen ICTalan yritykset sekä terveydenhuollon ICT-palveluita ja ICT-tuotteita kehittävät yritykset ja organisaatiot. Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat ICT- ja terveysalan opiskelijat Turun ammattikorkeakoulussa. 4 PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Hankkeen työelämäjakson suorittavat opettajat valittiin käyttämällä kriteereinä opettajan työhistorian pituutta, osaamisen päivittämisen tarvetta ja opettajan omaa kiinnostusta työelämäjakson suorittamiseen. Työelämäjaksojen osalta etusijalle laitettiin opettajat, joilla oli pitkä työhistoria takanaan opettajan tehtävissä, ja varsinaisesta työskentelystä kentällä alan yrityksissä tai julkisorganisaatioissa oli jo kulunut aikaa. Toisaalta hankkeeseen pyrittiin mahdollisuuksien mukaan ottamaan mukaan myös opettajia, joilla ei ollut vielä pitkää työkokemusta opettajan tehtävistä. Opettajan oma kiinnostus ja motivaatio työelämäjakson suorittamiseen olivat keskeisimpiä kriteereitä valinnassa, sillä ne vaikuttavat merkittävästi myös työelämäjakson onnistumiseen. Hankkeeseen osallistuvat yritykset valittiin suoraan työelämäjaksokohteiden valinnan kautta, mistä opettajat vastasivat itsenäisesti. Tavoitteena oli valita jokaiselle opettajalle työelämäjakson kohteeksi yritys tai julkisorganisaatio, joka parhaiten palvelisi opettajan ammattitaidon ja osaamisen päivittämistä sekä asiantuntemuksen kehittämistä. Kaikki opettajat valitsivat työelämäjaksokohteensa itsenäisesti. Hankkeen aikana opettajille tarjottiin myös tilaisuuksia saada tietoa mahdollisista työelämäkohteista ja niiden sisällöistä. Opettajien itse toteuttama työelämäjaksopaikkojen hankkiminen osoittautui projektin toteutuksen kannalta onnistuneeksi ratkaisuksi. Kun opettajat hankkivat työelämäjaksopaikat itsenäisesti ja oman kiinnostuksensa pohjalta, opettajien oma motivaatio jakson suorittamiseen ja oman ammatillisen osaamisen kehittämiseen oli korkea. Opettajien itsenäisyys valinnassa auttoi opettajia myös reflektoimaan erityisesti sitä osaamista, jossa heillä oli eniten kehittämisen tarpeita. 4 / 11

5 Projektin osallistujien valinnassa pyrittiin kiinnittämään erityistä huomiota osallistujaehdokkaiden motivaatioon ja mahdollisuuksiin toimia projektissa. Osaamisen kehittämiseen tähtäävä hanke edellyttää kaikilta osallistujilta vahvaa henkilökohtaista sitoutumista hankkeen toimintaan ja sisäistä motivaatiota oman osaamisen kehittämiseen. Kaikki hankkeeseen osallistuneet Turun ammattikorkeakoulun opettajat ja hankkeen yrityskumppanit toimivat projektissa omasta kiinnostuksestaan ja vapaaehtoisesti. Hankkeen projektisuunnitelman mukainen toiminta-aika on Ohessa on kuvattu hankkeen toimintaa vuosi ja kuukausitasolla esittämällä hankkeen toiminnan kannalta keskeisimmät työvaiheet. Maaliskuu-heinäkuu 2006: ICT Prof -hankkeen rahoituspäätös saapui Turun ammattikorkeakouluun Projekti käynnistettiin maaliskuussa 2006 projektihenkilöstön nimittämisellä ja projektin organisoimisella. Hankkeen käynnistyshetkellä oli selvää, että opettajien työaikasuunnittelun aikataulusta johtuen työelämäjaksot pääsivät käynnistymään vasta syksyllä Käynnistysvaiheen keskeisintä sisältöä oli opettajien työelämäjaksojen suunnittelu ja opettajien rekrytointi hankkeeseen. Kaikki työelämäjaksopaikat saatiin käynnistyshetkellä täyteen, ja hanke pääsi käynnistymään onnistuneesti. Hankkeelle laadittiin myös viestintäsuunnitelma ja hankkeesta tiedotettiin ammattikorkeakoulun sisällä. Elokuu-syyskuu 2006: Koska projekti herätti suurta kiinnostusta ammattikorkeakoulun sisällä, hanke osallistui Tavoite 3 -ohjelman täydennyshakuun, jonka myötä hankkeelle myönnettiin kolme työelämäjaksopaikkaaentisten kahdentoista lisäksi. Näin ollen työelämäjaksopaikkojen määrä nousi viiteentoista. Opettajien työelämäjaksot käynnistyivät elokuussa Hankkeen käynnistysseminaari järjestettiin Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipisteessä. Seminaarin kohderyhmänä olivat työelämäjaksoille lähtevät opettajat, koulutusohjelmien muut opettajat sekä koulutuspäälliköt. Seminaarin aikana keskusteltiin projektin käytännön toteuttamiseen liittyvien seikkojen lisäksi opettajien osaamisen kehittämisen tarpeista ja työelämäyhteyksien kehittämiseen liittyvistä näkökohdista, joihin tultaisiin hankkeen toteutuksen aikana kiinnittämään huomiota. Syyskuussa 2006 julkaistiin myös ensimmäinen virallinen tiedote hankkeesta, joka oli esillä medioissa. Lokakuu-joulukuu 2006: Loka-marraskuun 2006 aikana työelämäjakson suorittavien opettajien joukkoon tuli lukuisia muutoksia mm. henkilöstömuutoksista ja työaikojen uudelleenjärjestelyistä johtuen. Ensimmäinen työelämäjakso päättyi, mutta suurin osa jaksoista oli vielä käynnistys- tai suunnitteluvaiheessa. Lokakuussa 2006 hanke joutui vaihtamaan nimeään, jolloin entinen nimi ICT Pro vaihtui nimeksi ICT Prof. Nimenmuutos oli toteutettava, kun kävi ilmi, että nimi oli rekisteröity erään IT-alan konsulttiyrityksen kehittämän koulutustuotteen tavaramerkiksi. Marraskuussa 2006 Turun ammattikorkeakoulun terveysala tuli mukaan hankkeeseen, ja projekti osallistui Tavoite 3 - ohjelman täydennyshakuun Täydennyshaun myötä hankkeeseen saatiin 10 työelämäjaksopaikkaa Turun ammattikorkeakoulun terveysalan opettajille. Hankkeen yhteenlaskettu työelämäjaksopaikkojen määrä nousi 25:een. 5 / 11

6 Tammikuu-maaliskuu 2007: Vuoden vaihteen jälkeen alkoi terveysalan opettajien työelämäjaksojen suunnittelu, organisointi ja käynnistäminen. Opettajille järjestettiin kaksi tiedotustilaisuutta sekä työelämäjaksopaikkojen kohteita koskeva tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Ensimmäiset terveysalan opettajien työelämäjaksot pääsivät käynnistymään tammi-helmikuussa ICT-alan opettajien työelämäjaksot jatkuivat normaalisti. Huhtikuu-heinäkuu 2007: Hankkeen väliseminaari järjestettiin Turun ammattikorkeakoulun tiloissa ICTtalossa, Turussa. Seminaarin puhujiksi kutsuttiin työelämäjaksolla olleita opettajia, työelämäjaksopaikkojen edustajia sekä hankkeessa muutoin toimineita. Seminaariin osallistui yhteensä 25 henkilöä. Seminaarin aikaan hankkeesta julkaistiin seminaarikutsu sekä lehdistötiedote, joka herätti kiinnostusta alueen medioissa. Hanke oli mukana myös Turun ammattikorkeakoulun sidosryhmille suunnatussa verkkolehdessä, VerkkoAurinkolaivassa. Opettajien työelämäjaksot jatkuivat aktiivisina. Suurin osa terveysalan opettajista pääsi käynnistämään työelämäjaksonsa ja ICT-alan opettajat jatkoivat työelämäjaksojen toteuttamista. Elokuu-lokakuu 2007: Opettajien työelämäjaksot jatkuivat aktiivisina hankkeen toteutusajan loppuun saakka. Suurin osa terveysalan opettajista päätti työelämäjaksonsa vasta lokakuun 2007 lopussa, ja osa ICT-alan opettajien jaksoista jatkui myös hankkeen toiminta-ajan loppuun saakka. Hankkeen päätösseminaari järjestettiin Turun ammattikorkeakoulun tiloissa ICT-talossa, Turussa. Päätösseminaarissa kuultiin työelämäjaksokokemuksia opettajien ja työelämäorganisaatioiden edustajien kertomina. Seminaarissa käyttivät puheenvuoron myös Länsi-Suomen lääninhallituksen edustaja, kaksi Turun ammattikoreakoulun koulutusjohtajaa sekä hankkeen tutkija. Loppuseminaarin aikaan hankkeesta julkaistiin jälleen seminaarikutsu sekä lehdistötiedote, joka pääsi esille muutamissa ICT-alan verkkolehdissä, Turun ammattikorkeakoulun viestinnässä sekä VerkkoAurinkolaiva-lehdessä. Hanke on toteutettu yhteistyössä alueen ICT- ja terveysalan yrityksien ja organisaatioiden kanssa. Opettajat ovat vastanneet itsenäisesti yhteyksistään yrityssektorille, minkä lisäksi työelämäorganisaatioiden edustajiin on pyritty pitämään yhteyttä tiedotteiden avulla. Hankkeen väli- ja päätösseminaarit olivat avoimia tilaisuuksia, joihin kutsuttiin kaikki työelämäjaksoilla olleet opettajat, työelämäjaksojen ohjaajat ja sidosryhmien edustajat. Kutsu oli avoin myös kaikille muille aiheesta kiinnostuneille. Yhteistyö toimi hankkeen aikana hyvin, vaikka välillä aikataulut ja erityisesti ICT-alan yrityksien kiivas työtahti aiheutti haasteita yhteistyön onnistumiselle. Suurin osa työelämäjaksopaikkojen edustajista on ollut mukana hankkeen seminaareissa ja osallistunut muutoinkin hankkeen toteuttamiseen aktiivisesti. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimineet työelämäjaksojen kohdeyritykset ja -organisaatiot vastasivat hankkeessa työelämäjaksoja suorittavien opettajien perehdytyksestä ja ohjauksesta työelämäjakson aikana. Koska jokainen työelämäjakso oli uniikki, ohjaajien työmäärä vaihteli kohtuullisen paljon. Työelämäjakson kohdeorganisaation vastuulla oli opettajan ohjaamisen lisäksi työvälineiden ja -tilan järjestäminen sekä muiden työelämäjakson toteuttamiseen ja työn tekemiseen liittyvien käytännön yksityiskohtien järjestäminen. Turun ammattikorkeakoulun tehtävänä oli vastata opettajien rekrytoinnista, ohjeistuksesta ja opastuksesta, hankkeen hallinnoinnista, tiedottamisesta ja tuloksien levittämisestä seminaaritoiminnalla. Yhteistyö projektin yhteistyökumppaneiden, eli työpaikkojen ohjaajien kanssa sujui hyvin. Turun ammattikorkeakoulun 6 / 11

7 keskeisimpänä tehtävänä oli riittävästä tiedotuksesta ja ohjeistuksesta huolehtiminen sekä opettajan tukilinkkinä toimiminen ammattikorkeakoulun suuntaan. Opettajien kokemuksien mukaan yhteistyö työelämäjaksopaikkojen kanssa toimi hankkeen aikana moitteettomasti. 5 JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankkeesta on julkaistu kolme virallista lehdistötiedotetta, kolme Turun ammattikorkeakoulun sisäistä tiedotetta sekä kaksi seminaaritiedotetta. Ensimmäinen lehdistötiedote julkaistiin , toinen ja kolmas Hankkeen lehdistötiedotteet ovat olleet esillä alueen medioissa, ja niitä on julkaistu myös IT-alan verkkolehdissä. Hanke on ollut lehdistötiedotteiden myötä esillä myös Turun ammattikorkeakoulun sidosryhmille suunnatussa VerkkoAurinkolaivaverkkolehdessä Internetissä. Tiedottamisessa on pyritty huomioimaan rahoittajan edellytykset. Kaikissa virallisissa lehdistötiedotteissa, seminaaritiedotteissa, seminaarin materiaaleissa ja hankkeen toimintaa esittelevissä esitysmateriaaleissa on käytetty ESR-tunnusta, EU-lippua sekä Länsi-Suomen lääninhallituksen vaakunaa. Virallisissa lehdistötiedotteissa on lisäksi mainittu hankkeen rahoittajina Euroopan Sosiaalirahasto sekä Länsi-Suomen lääninhallitus Opetusministeriön hallinnonalan varoin. Todennäköisesti hankkeen keskeisimmät viestinnän ja tiedottamisen toimet ovat tapahtuneet työelämäjaksojen aikana työelämäorganisaatioissa. Opettajille annettiin tiedottamisen tueksi hankkeesta kertova pieni kuvaus, jonka tavoitteena oli antaa työelämäjaksopaikkoihin riittävästi tietoa projektin tavoitteista ja sisällöistä sekä auttaa opettajaa kehittämään toimivaa vuorovaikutussuhdetta työelämäorganisaatioon heti työelämäjakson käynnistyessä. Opettajien kokemuksien mukaan hanke sai hyvin myönteisen vastaanoton työelämäsektorilla, eikä mitään ongelmia esiintynyt. Yhteistyötä helpottaneeksi tekijäksi koettiin se, että opettaja on alusta alkaen ollut suoraan työpaikkaorganisaatioon yhteyksissä toiminut henkilö, eikä projektissa ole ollut turhia välikäsiä. Yhteydet työelämäjakson kohteeseen toimivat parhaiten suoraan jaksolla olleen opettajan kautta. 6 ONGELMAT JA SUOSITUKSET Hankkeen toteutuksessa ei ilmennyt merkittäviä ongelmia, jotka olisivat hankaloittaneet projektin toteutusta. Projektin ongelmat liittyivät lähinnä opettajien työaikajärjestelyihin ja työelämäjaksojen sijoittumiseen työaikasuunnitelmaan. Turun ammattikorkeakoulussa opetushenkilöstön työaika suunnitellaan vuositasolla alkavaa vuotta edeltävänä syksynä, jolloin henkilöstön resurssit vahvistetaan seuraavaa vuotta varten. Tehtyihin työaikasuunnitelmiin on mahdollista tehdä muutoksia, mutta se vaatii uudelleenorganisointia ja järjestelyjä koulutuspäälliköiden toimesta. Hankkeeseen alun perin rekrytoiduista opettajista osa joutui luopumaan työelämäjaksopaikastaan henkilöstömuutoksien vuoksi, jolloin opetushenkilöstöön muodostunut henkilöstövaje kariutti työelämäjaksosuunnitelmat. Vapautuneisiin työelämäjaksopaikkoihin saatiin kuitenkin rekrytoitua uudet opettajat, joskin tämä aiheutti uudelleen organisointia ja järjestelyä koulutusohjelman sisällä. Uusien opettajien myötä myös kustannukset nousivat jonkin verran. Työajan järjestymisen lisäksi opettajien muun työtaakan riisuminen aiheutti joiltakin osin haasteita. Osaavimmat, aktiivisimmat ja usein myös työllistyneimmät opettajat olivat myös innokkaimpia työelämäjaksolle osallistujia, ja heidän osaltaan kaikkia opettajilla olleita vastuita ei kyetty täysin 7 / 11

8 siirtämään muille työntekijöille työelämäjakson ajaksi. Tämä aiheutti muutamalle osallistujalle työtaakan kasvua, kun työelämäjakson toteuttamisen lisäksi oli huolehdittava myös ammattikorkeakoululla odottavia töitä. Nämä tapaukset olivat hankkeessa kuitenkin poikkeuksia, ja suurimmalle osalle opettajista saatiin järjestymään rauhallinen kolmen kuukauden työelämäjakso ilman opetus- tai muita työvelvollisuuksia. Tässä onnistuttiin erityisen hyvin silloin, kun työelämäjakson ajankohta oli riittävän varhaisessa vaiheessa tiedossa. Hankkeen hallinnoinnin kehittämiseksi olisi hyvä, jos byrokratian määrää onnistuttaisiin karsimaan. Paperilomakkeiden käyttäminen ja sähköisten järjestelmien puute aiheutti projektin aikana kankeutta ja viiveitä projektin toteuttamisessa. Muutosten tekeminen tulisi saada joustavammaksi ja käsittelyaikoja lyhyemmäksi siten, että pieniä muutoksia voitaisiin tehdä hankkeen valvojan kanssa erillisellä sopimuksella ilman paperia muutoshakemuksia, joiden käsitteleminen ja päätöksien tekeminen kestää liian kauan hankkeen käytännön toteuttamisen näkökulmasta. Projektin onnistuneen läpiviemisen kannalta olisi tärkeää, että rahoittajaviranomaisen puolesta hankkeelle nimetty yhteyshenkilö olisi saavutettavissa. Etenkin hankkeen käynnistysvaiheessa rahoittajaviranomaisen tuki ja ohjaus ovat tarpeen, ja siksi olisi tärkeää huolehtia siitä, että hankkeelle nimetyllä valvojalla on riittävät resurssit hankkeen yhteyshenkilönä toimimiseen. Maksatuksen osalta olisi myös tärkeää, että valvovalla instanssilla olisi aikaa ohjeistukseen. Projektin näkökulmasta oli hyvä, että työelämäjaksojen toteuttamiseen osissa ja osa-aikaisesti annettiin mahdollisuus neuvottelujen jälkeen. Työelämäjaksojen toteuttamisen näkökulmasta joustavat käytännöt ovat käytännön työn toteuttamisen näkökulmasta hyvin tärkeitä. Työelämäjakson suorittaminen osissa sekä mahdollisesti jopa osa-aikaisesti ei välttämättä ole työelämäjaksohankkeen tavoitteiden näkökulmasta paras mahdollinen vaihtoehto, mutta mikäli se on välttämättömyys työelämäjakson toteutumisen näkökulmasta, joustot ovat tarpeellisia. Tämä mahdollistaa myös niiden opettajien osallistumisen työelämäjaksoille, joilla ei ole mahdollisuuksia monen kuukauden mittaiseen täydelliseen normaaleista opetustöistä irrottautumiseen. Joiltakin osin työn ja työelämäjakson yhdistäminen voi jopa tuoda hyötyä työelämäjakson näkökulmasta, kun uutta osaamista pääsee soveltamaan käytäntöön välittömästi jo työelämäjakson aikana. Ammattikorkeakoulun omasta näkökulmasta projektin toimeenpanoa voitaisiin kehittää aikatauluttamalla hankkeeseen osallistuvien opettajien työaika riittävän varhaisessa vaiheessa ennen projektin käynnistymistä. Inhimillisestä toiminnasta aiheutuvat muutokset, kuten henkilöstövaihdokset, sairastumiset jne., ovat kuitenkin tapahtumia, joita on hyvin vaikea ennustaa ja varustautua etukäteen. Muutoksen näkökulmasta projektien toimeenpanoa voitaisiin kehittää merkittävästi lisäämällä joustavuutta ja madaltamalla yhteistyön kynnyksiä. 7 PROJEKTIN TULOKSET Projektin tuloksena 23 Turun ammattikorkeakoulun ICT- ja terveysalan opettajaa suoritti kolmen kuukauden mittaisen työelämäjakson ICT- ja terveysalan yrityksissä ja julkisorganisaatioissa. Hankkeen keskeisin tulos on ammattikorkeakoulun opettajien osaamisen päivittyminen ja uuden asiantuntemuksen kehittyminen. Työelämäjakso oman alan yrityksessä tai julkisorganisaatiossa on kehittänyt opettajien kokemuksien mukaan opettajien ammattitaitoa ja asiantuntemusta, edistänyt opetuksen ajantasaistumista ja uusien sisältöjen kehittämistä, lisännyt työelämäsektorin ja korkeakoulutuksen yhteistyötä sekä edistänyt korkeakoulun ja yrityssektorin yhteistyötä käytännön tutkimus- ja kehityshankkeiden ja asiantuntijavaihdon muodossa. Hankkeen vaikutuksesta opettajien ammatillinen tietotaito on päivittynyt ja lisääntynyt, opetukseen on tullut uusia 8 / 11

9 työelämälähtöisiä sisältöjä ja menetelmiä ja yhteistyön määrä ja laatu Varsinais-Suomen alueen yrityksiin ja julkisorganisaatioihin on kehittynyt. Hankkeen konkreettisena tuloksena ovat uudet opetusmenetelmät ja sisällöt opetuksessa, yhteistyö opintojaksojen toteuttamisessa yrityksien kanssa, asiantuntijaluennot ja vierailukäynnit sekä konkreettiset, työelämäjaksojen tuloksena syntyneet kehittämishankkeet. Projektin aikana ehti käynnistyä yksi yhteistyöstä syntynyt kehittämisprojekti, ja useat kehittämishankkeet ovat ideoinnin asteella odottaen jatkotyöstämistä. Hanke on myös tuottanut välillistä hyötyä Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoille opinnäytetyön aiheiden ja harjoittelupaikkojen muodossa. Hankkeen aihepiiristä on syntynyt jo projektin toiminta-aikana kaksi tieteellistä artikkelia, jotka on esitelty kansainvälisessä tutkijakonferenssissa. Suurin osa projektin osaamisen kehittämiseen liittyvistä tuloksista on aineetonta ja näkymätöntä kehittymistä, jota on hyvin vaikeaa osoittaa konkreettisesti todeksi, mitata tai mallintaa. Hankkeen keskeisin tulos, opettajien ammattitaidon kehittyminen, on prosessi, joka jatkuu myös projektin päättymisen jälkeen. Työelämäjakson aikana tapahtunut opettajien osaamisen kehittäminen on tuloksena kumuloituva ja ajan myötä prosessoituva, ja tulokset ilmenevät käytännön toimintaan viiveellä. Osaamisen kehittämiselle ei voidakaan osoittaa tarkkoja aikaraameja, vaan se jatkuu vielä pitkään hankkeen päättymisen jälkeen opettajien käytännön opetustyön osana. Osalle hankkeeseen osallistuneista oman asiantuntemuksen kehittyminen kävi vahvimmin ilmi jo projektin aikana, osalle se konkretisoitui vasta työelämäjakson päätyttyä ja käytännön opetustyöhön palaamisen jälkeen. Edellä mainitun osaamisen kehittymisen lisäksi yksi projektin tuloksista on opettajien ammatillisen, omaan alaan liittyvän ammatti-identiteetin, vahvistuminen. Opetustyötä toteuttavat opettajat ovat arjen työssään helposti tilanteessa, jossa ajaudutaan kauas työelämän reunaehdoista ja arkisesta toiminnasta ammatissa. Hankkeen aikana opettajilla on ollut erinomaiset mahdollisuudet kehittää omaa ammatillista identiteettiään käytännön työelämässä toimimisen kautta sekä saada konkreettista käsitystä siitä, miltä tulevaisuuden asiantuntijoiden ammatillinen identiteetti näyttää. Ammatillisen osaamisen ja ammatti-identiteetin vahvempi tiedostaminen oli opettajien kokemuksien mukaan projektin tulos, joka ehkä konkreettisimmin tulee ilmi projektin jälkeen käytännön opetustyössä kehittyneempinä menetelminä ja painotuksina. 8 PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Hankkeen tavoitteena oli edistää Turun ammattikorkeakoulun koulutuksen työelämälähtöisyyttä, päivittää opettajien osaamista ja kehittää ammattikorkeakoulun ja työelämäsektorin yhteistyötä ja verkottumista. Hankkeessa onnistuttiin luomaan yhteys korkeakoulun ja työelämäsektorin välille konkreettisten työelämäjaksojen muodossa sekä edistämäänopettajien henkilökohtaista verkottumista työelämään. Turun ammattikorkeakoulun tekniikan alalla ei ole toteutettu aikaisemmin yhtä laajaa työelämäjaksohanketta, jossa opettajilla on mahdollisuus kolmen kuukauden mittaiseen työelämäjaksoon alan yrityksissä ja organisaatioissa. Työelämälähtöisyyden edistämisen näkökulmasta hanke onnistui luomaan käytännöllisen ja toimivan muodon, konkreettisen asiantuntijavaihdon, ammattikorkeakoulun ja työelämäsektorin välille. Korkeakoulumaailmassa voidaan pitää innovatiivisena myös toimintamallia, jossa opettajat etsivät asiantuntemusta akateemisen koulutuksen lisäämisen sijasta käytännön työelämästä oman alan yrityksistä ja julkisorganisaatioista. Perinteisesti painotetut tohtorin tutkinnot ja tieteellinen 9 / 11

10 tutkimustoiminta ei välttämättä ole ainoa ammattikorkeakouluopettajien asiantuntemuksen lisäämisen keino, vaan käytännön työelämässä toimiminen antaa parhaimman kuvan siitä osaamisesta, mitä tulevaisuuden työelämässä toimivilta asiantuntijoilta odotetaan. Opetussuunnitelmatyö ja koulutuksen kehittäminen on usein nähty ylhäältä alaspäin etenevänä prosessina, jossa opetussuunnitelmat luodaan koulutuksen ylätasolla ja opettajat toteuttavat suunnitelmaa käytännössä. Opettajien ja erityisesti yrityssektorilla toimivien asiantuntijoiden välinen vuoropuhelu edistää uudella tavalla opetuksen kehittämistä ruohonjuuritasolta, yksittäisten opettajien kautta. Tämä toimintamalli on havaittu tehokkaaksi menetelmäksi paitsi yksittäisen opettajan oman ammattitaidon päivittämiseen, myös koko koulutusohjelman kehittämiseen. Pitkäjänteinen kehittämistyö vaatii kuitenkin jonkin verran aikaa, ja siksi mm. tämän hankkeen lopulliset vaikutukset opetussuunnitelmiin ja opetuksen sisältöihin ovat todennäköisesti nähtävillä vasta pitemmän ajan kuluttua hankkeen päättymisestä. 9 TOIMINNAN JATKUVUUS Hankkeessa saatiin aikaan toimiva keskustelun ja asiantuntemuksen vaihtamisen yhteys opettajien ja työelämäsektorin välille. Työelämäjaksojen aikana luodut verkostot ovat jääneet toimintaan myös opettajien työelämäjaksojen päättymisen jälkeen, ja jatkoyhteistyötä on toteutettu jo konkreettisella tasolla hankkeen aikana. Työelämäjaksohanke on tuottanut useita yhteisiä kehittämishankeideoita, joita työstetään hankkeen päättymisen jälkeen. Yhteistyö ammattikorkeakoulun ja yrityksien välillä pyritään pitämään toiminnassa aktiivisesti myös hankkeen päättymisen jälkeen projektissa mukana olleiden koulutusohjelmien ja tulosalueiden johdon toimesta. Hankkeen tuloksia on hyödynnetty jo hankkeen aikana opetussuunnitelmatyössä koulutusohjelmien tasolla sekä yksittäisten opettajien opetustyössä opintojaksojen tasolla. Työelämäjaksojen aikana kertynyttä uutta kokemusta on sovellettu suoraan opetettaviin sisältöihin, opetusmenetelmiin ja kurssien toteutustapoihin mm. yritysyhteistyötä lisäämällä. Projektin tuloksia ja työelämäjaksojen kokemuksia on pyritty levittämään seminaaritoiminnalla. Hankkeessa on järjestetty väli- ja loppuseminaarit, joiden pääasiallisena tavoitteena oli edistää työelämäjaksojen aikana kertyneen asiantuntemuksen levittämistä laajemmin koulutusohjelmissa. Projektin tuloksista on tavoitteena tuottaa myös julkaisu Turun ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa laajemman tuloksien levittämisen edistämiseksi. 10 PROJEKTIN RAHOITUS Projektin viimeisimmän rahoitussuunnitelman mukaan projektin tähän mennessä toteutunut rahoitus: Rahoituslähde mennessä toteutunut rahoitus Hankkeen kokonaisrahoitus ESR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus Rahoitus yhteensä / 11

11 11 LOPPURAPORTIN LAATIJA JA PVM Tiina Suni, / 11