YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohta 12a.

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(20) Nro A 1058 Dnro KAS-2008-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Päätös anomuksesta aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Lassila & Tikanoja Oyj PL HELSINKI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee Heinsuon käsittelykeskuksen voimassa olevan annetun ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Kyseessä on jätteen käsittelykeskus, jossa vastaanotetaan ja käsitellään pilaantuneita maa-aineksia, rakennus- ja purkutoiminnan jätteitä sekä teollisuusjätteitä. Luvan mukaan jätteen loppusijoitusalueet tulee rakentaa ongelmajätteen kaatopaikkaluokan mukaisin pohjarakentein. Koska alueelle tuotavan jätteen laadussa ja koostumuksessa on tapahtunut muutoksia, haetaan muutosta rakentaa osa loppusijoitusalueista tavanomaisen jätteen kaatopaikkaluokan mukaisin rakentein. Tämän vuoksi haetaan muutosta myös alueelta Heinsuonojaan johdettavien käsiteltyjen vesien raja-arvoihin. Lisäksi hakemuksessa täsmennetään käytöstä poistettujen renkaiden ja nestemäisten jätteiden esikäsittelytoiminnan kuvauksia. Hakemusta on täydennetty pyynnöllä käyttää Lassila & Tikanoja Oyj:n Keravan kierrätyskeskuksessa esilajitellun rakennusjätteen seula-alitetta käsittelykeskuksen alueelle rakennettavan huoltotien rakenteissa. Hakemuksessa tarkoitettu Heinsuon käsittelykeskus sijaitsee Kotkan kaupungin Heinsuolla tiloilla RN:o ja (Heinsuon erityisalueet). Kiinteistöt omistaa Kotkan kaupunki, joka on vuokrannut tiloista tarvittavat alat Lassila & Tikanoja Oyj:lle. Loppusijoitusaluetta on tarkoitus laajentaa tavanomaisen jätteen kaatopaikkaluokan mukaisin rakentein kesällä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 ja 3 momentti. YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohta 12a. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on saapunut Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen Hakemuksen täydennyksiä saapui , ja Kauppamiehenkatu 4, Kouvola PL 1023, Kouvola Kauppamiehenkatu 4 PB 1023, FI Kouvola, Finland Laserkatu Lappeenranta Laserkatu 6 FI Villmanstrand, Finland

2 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on antanut toiminnalle ympäristöluvan (A 1071 / KAS-2007-Y ). Lupa myönnettiin Salvor Oy:lle, joka syksyllä 2007 siirtyi Lassila & Tikanoja Oyj:n omistukseen. Maakuntakaavassa käsittelykeskuksen alue on merkitty tunnuksella EJ (jätteenkäsittelyalue). Käsittelykeskuksen eteläpuolinen alue on merkitty tunnuksella T (teollisuus- ja varastoalue), itäpuolinen alue tunnuksella MY (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja) sekä pohjois- ja länsipuoliset alueet tunnuksella M (maa- ja metsätalousvaltainen alue). Asemakaavassa käsittelykeskuksen alue on merkitty tunnuksilla EJ-1 (jätteenkäsittelyn korttelialue) ja EJ-2 (jätteenkäsittelyalue). TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Heinsuon käsittelykeskuksen alue rajautuu etelässä Kotkan kaupungin Heinsuon jäteasemaan. Jäteasema toimii jätteen pienerätuojien vastaanottopisteenä. Jäteasemalla on myös vanha yhdyskuntajätteen kaatopaikka, joka on suljettu pintarakentein vuonna Käsittelykeskuksen länsipuolella on Kotkan Energian rakentama kierrätyspolttoaineen valmistus- ja välivarastointikenttä. Muilta osin keskuksen välitön lähiympäristö on metsätalouskäytössä. Heinsuon käsittelykeskukseen ja jäteasemalle johtavan tien varressa harjoitetaan maaainesten otto- ja jalostustoimintaa. Toimijat ovat Lemminkäinen Oyj, Lohja Rudus Oy ja Palin Granit Oy. Louhintatoimintaa alueilla tullaan todennäköisesti jatkamaan vielä vuosikymmeniä, kunnes alueen kivivarat on saatu hyödynnettyä. Heinsuontien alkupäässä Sutelantien (Mt 170) risteyksessä harjoitetaan pienimuotoista maa-ainesten jalostustoimintaa. Käsittelykeskuksen etäisyys lähimpään asutukseen on noin 800 m itään Korkiakallion suuntaan. Noin 900 m lounaaseen on haja-asutusta. Kotkan kaupungin Katajasuon ja Petäjäsuon asuinalueet sijaitsevat noin 1,3 km:n etäisyydellä kaakossa. Lähin koulu (Pihkoon ala-aste) ja päiväkoti (Pihkoon päiväkoti) sijaitsevat noin 1,6 km päässä suunnittelualueesta itään. Voimajohtolinja kulkee noin 300 m päässä suunnittelualueen rajasta. Voimajohtolinjalla kulkee myös hiihtolatu. Etäisyys Kotkan kaupungin keskustaan on noin 8 km. Käsittelyalue sijoittuu suurimmilta osin kalliomoreenimäkien reunustamaan laaksopainanteeseen. Maanpinta alueella on tasolla m mpy. Alavimpien kohtien pintamaalaji on turve. Turvekerroksen paksuus vaihtelee 0,4-1,5 metriin. Turvekerrosten alla esiintyy ohut, osittain maatunut kaislakerros ja tämän alla on savi- ja silttikerros. Savi- ja silttikerros on paikoitellen hyvin löyhää ja tutkimuspisteiden perusteella kerroksen paksuus on suurimmillaan noin 2,5 3 m. Savi- ja silttikerroksesta alaspäin mentäessä maaperä vaihtuu hiekka- ja soramoreeniksi. Siirryttäessä alueella maastollisesti ylemmälle alueelle, savi- ja silttikerrokset ohenevat ja moreenikerros nousee pintaan heti ohuen humuskerroksen alle. Alueen itä-koillisosassa irtomaakerrosten paksuus on 0-1,5 m. Alueella esiintyy myös paikoitellen suuria siirtolohkareita ja avokalliota. Käsittelykeskus ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä ole vedenottamoita eikä vedenottamoiden suoja-alueita. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Niittypää, II luokka) sijaitsee noin 1,2 km:n päässä käsittelykeskuksesta lounaaseen. Käsittelykeskuksen alueella on maaperäsuhteista johtuen pohjaveden muodostumismäärä pieni. Pohjavettä muodostuu lähinnä kallio moreenimäkien rinneosilla. Siellä vesi pääsee imeytymään suoraan moreenikerokseen. Alavilla soistuneilla osilla vesi pidättyy pääosin savi- ja silttikerroksen yläpuoliseen turvekerrokseen ja purkautuu alueen ojiin.

3 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Pintavedet poistuvat käsittelykeskuksen alueelta kahta reittiä. Alueen eteläinen osa sekä valtaosa pohjoisesta osasta kuuluvat Heisuon-Hirsisuon-(Pertonrahkan) muodostamaan pienvaluma-alueeseen. Tämän valuma-alueen ala on ha. Valuma-alueen pintavedet purkautuvat Heinsuonojaa pitkin Suomenlahden Heinlahteen, mikä on lähin pintavesialue. Etäisyys käsittelykeskuksesta Heinlahteen on linnuntietä noin 2,8 km lounaaseen, Heinojaa pitkin etäisyys on noin 5 km. Heinlahti kuuluu Natura alueeseen ja se on suojeltu lintudirektiivin perusteella. Alueen pohjoinen osa kuuluu osittain Pertonrahkan paikalliseen pienvaluma-alueeseen. Pertonrahkanoja laskee noin 1,7 km:n päässä Heinsuonojaan. Pertonrahkan valuma-alueen koko on noin ha riippuen ojitusjärjestelyistä. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Heinsuon käsittelykeskuksessa vastaanotetaan, käsitellään ja hyödynnetään teollisuudessa sekä rakennus- ja purkutoiminnassa muodostuvaa jätettä, hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivojen lietteitä, jätteenkäsittelylaitoksissa muodostuvia jätteitä, käytöstä poistettuja autonrenkaita sekä pilaantuneiden maa-alueiden kunnostushankkeissa muodostuvia jätteitä ja maa-aineksia. Vastaanotettavat materiaalit pyritään ensisijaisesti ohjaamaan hyötykäyttöön materiaalina tai energiana nykyisen ympäristöluvan mukaisesti. Hyötykäyttöön soveltumattomat tai vaikeasti hyödynnettävät jätejakeet loppusijoitetaan. Laitoskokonaisuus muodostuu hyötykäyttökelpoisen jätteen lajittelu-, käsittely- ja varastointialueesta (käsittelykenttä) sekä jätteen loppusijoitusalueesta ja jätevesien käsittelyalueesta. Käsittelykeskuksen kokonaispinta-ala on noin 23 ha. Jätteen vastaanotto- ja käsittelytoiminnalle suunnitellun kentän kokonaispinta-ala on noin 3,4 ha. Jätteen loppusijoitustoiminnalle varattavan alueen kokonaispinta-ala on noin 15 ha. Lisäksi alueelta on varattu tilaa vesien keräilylle ja käsittelylle noin 4,0 ha. Loppuosa alueesta jää suoja-alueeksi. Käsittelykeskuksen ensimmäisen vaiheen rakennustyöt ovat päättyneet ja alue on otettu käyttöön marraskuussa Ensimmäisessä vaiheessa alueelle rakennettiin pintaalaltaan noin 1,0 ha loppusijoitusalue ongelmajätteen kaatopaikkaluokan mukaisin rakentein, alueella tarvittavat tiet ja huoltoalueet, eteläinen vesien keräily- ja käsittelyalue sekä käsittelykenttää noin 1,8 ha. Käsittelykentällä tapahtuu laitokselle tuotavan materiaalin vastaanotto (mm. punnitus ja kirjaaminen sekä asiakirjojen ja kuormien tarkastus), käsittelyä vaativan materiaalin välivarastointi ja käsittely sekä valmiin hyötykäyttöön toimitettavan materiaalin varastointi. Lisäksi kentän yhteyteen rakennetaan tarvittavat tilat laitoksen henkilökunnalle sekä työvälineiden ja koneiden huollolle. Laitoksessa käsitellään ja hyödynnetään jätettä ja maa-aineksia yhteensä enintään t/a, josta t/a on pilaantunutta, puhdistuskäsittelyä vaativaa maa-ainesta. Loppuosa t/a muodostuu muista edellä luetelluista jätejakeista. Lisäksi alueella vastaanotetaan ja varastoidaan puhtaita ylijäämämaita ja lievästi pilaantuneita maaaineksia, jotka eivät vaadi käsittelyä yhteensä t/a. Laitokselle tuotavat jätteet ovat luokiteltavissa pysyviksi, tavanomaisiksi ja ongelmajätteiksi. Alueella varaudutaan vastaanottamaan myös onnettomuuksissa syntyviä pilaantuneita maa-aineksia siinä laajuudessa kuin onnettomuuden luonne sitä vaatii ja käsittelykeskuksessa on osoittaa maille turvallinen välivarastointialue. Näiden määrä vaihtelee vuosittain muutamasta kymmenestä tonnista kymmeniin tuhansiin tonneihin.

4 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Hakemuksessa esitetyt tarkennukset ja muutokset Hakemuksessa tarkennetaan toiminnan kuvausta siten, että jätemäärään t/a sisältyvät alueelle tuotavat käytöstä poistetut autonrenkaat (noin t/a), hiekan-, rasvan- ja öljynerotuskaivojen lietteet sekä elintarviketeollisuuden nestemäiset jätteet (yhteensä noin märkä-t/a, noin kuiva-t/a) ja lisäksi jätteenkäsittelylaitosten hyötykäyttöön sopimaton jäte. Viimeksi mainitun jätemäärä vaihtelee kapasiteetin t/a ja alueelle tuotavien muiden jätteiden sallimissa rajoissa. Jätteenkäsittelylaitoksilla tarkoitetaan pääasiassa Lassila & Tikanoja Oyj:n laitoksia, joissa käsitellään rakennus-, teollisuus- ja kauppaliikkeiden jätteitä. Koska pääosa näistä jätteistä on hyötykäyttöön kelpaamatonta, on niiden käsittelytapana loppusijoitus. Käytöstä poistetut renkaat Käytöstä poistetut renkaat varastoidaan ja käsitellään käsittelykentällä. Varastointi tapahtuu aumoissa. Paloturvallisuuden vuoksi renkaat varastoidaan 4 metriä korkeaan aumaan, jonka pinta-ala on 500 m². Aumojen etäisyys rakennuksista, puustosta tai alueen rajasta on vähintään 8 metriä. Osa renkaista toimitetaan uusiokäyttöön pinnoitettavaksi, mutta suurin osa paloitellaan ja muodostuva rengasrouhe toimitetaan hyötykäyttöön käytettäväksi maanrakentamiseen mm. kaatopaikkarakenteissa, täytöissä, tierakentamisessa ja meluvalleissa. Renkaiden paloittelu tapahtuu siirrettävällä murskaimella. murskaus tapahtuu tonnin erissä 2 4 kertaa vuodessa. Murskaimessa on hitaasti pyörivät ja leikkaavat terät, joten murskauksesta ei synny merkittävää melua. Murskaimen melutaso vastaa kuorma-autosta aiheutuvaa melua. Murskeen palakoko on 50 x 50 tai 150 x 150 mm². Lietteet ja nestemäiset jätteet Käsittelykentän rakentamisen toisessa vaiheessa kentälle rakennetaan vastaanottopiste hiekan-, rasvan- ja öljynerotinkaivojen lietteille sekä nestemäisille elintarvikejätteille. Jätteet vastaanotetaan erillisiin nesteenpitäviin kannellisiin vastaanottoaltaisiin, joissa tapahtuu nesteen erottaminen kiintoaineksesta ennen jätejakeiden toimittamista lopulliseen käsittelyyn. Lajittelun yhteydessä erotetaan mahdollinen hyödyntämiskelpoinen materiaali. Vastaanoton ja nesteiden erottamisen jälkeen jatkokäsittelyä vaativa neste, kiintoaines ja hyödyntämiskelpoinen materiaali toimitetaan asianmukaisiin käsittelypaikkoihin. Vuosittain vastaanotettava määrä on enintään märkätonnia, suurin kerralla varastossa oleva lietemäärä on märkätonnia. Poikkeustilanteissa lietemäärä voi olla suurempi. Lietteiden kuiva-ainepitoisuus on alle 10 %. Hiekanerotuskaivojen käsittely-yksikössä otetaan vastaan myös elintarviketeollisuuden nestemäiset jätteet. Altaat ovat kaksiosaisia ja niitä rakennetaan 2 3 yksikköä rinnakkain kummallekin jätejakeelle. Kuormat puretaan imuautosta purkuletkun kautta ensimmäiseen osaan, jossa kiintoaines laskeutuu altaan pohjalle. Neste siirtyy väliseinän ylitse seuraavaan altaaseen, josta neste pumpataan vielä kolmanteen nesteenpitävään kannelliseen altaaseen odottamaan lopullista käsittelyä. Nesteen erotus kiintoaineesta tapahtuu painovoimaisesti. Ensimmäisen altaan täytyttyä kiintoaineella siirretään kiintoaines nesteenpitävään kannelliseen säiliöön siirtolavalle odottamaan kaatopaikkakelpoisuuden määrittämistä ja siirtoa luokkansa mukaiselle loppusijoitusalueelle (hiekanerotuskaivojen liete) tai jatkokäsittelyä (öljynerotuskaivojen liete). Öljynerotuskaivojen lietteen jatkokäsittelypaikka on L&T:n toimipiste Lahdessa, jolla on asianmukaiset luvat ko. toimintaan. Lietteestä erotettu vesi johdetaan hiekan- ja öljynerottimen kautta käsittelykeskuksen viemäriin ja edelleen laskeutusaltaaseen. Rasvanerotuskaivot ovat periaatteeltaan samanlaisia kaksiosaisia altaita kuin hiekan- ja öljynerotuskaivojen lietteiden käsittely-yksiköt, paitsi että rasvanerottuminen tapahtuu

5 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös pinnalla ja ylimääräinen vesi poistuu ensimmäisestä altaasta väliseinän alitse toiseen altaaseen ja edelleen käsittelylaitoksen viemäriin. Pinnalle erottunut rasva kerätään talteen ja sijoitetaan jätetäyttöön tai toimitetaan jatkokäsittelyyn tai hyödynnettäväksi ao. luvan saaneelle laitokselle. Jätteen loppusijoitus Käsittelykeskukseen on tehty yhteensä noin 15 ha:n tilavaraus jätteen loppusijoitusta varten. Tämä alue jakaantuu kahteen osaan (7,7 ha ja 6,9 ha), joista kummankin täyttötilavuus on noin m 3 rtr. Tässä tilavuudessa ei ole mukana pintarakenteiden osuutta, joka on noin m 3 rtr, jos pintarakenteet tehdään 2 metrin paksuisina. Jätetäyttöjen lopulliset luiskakaltevuudet ovat 1:3 ja täyttöjen korkeus pintarakenteineen + 43 m mpy. Loppusijoitusalueet otetaan käyttöön useammassa vaiheessa sitä mukaa, kun tilantarve sitä edellyttää. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan vaiheittain eteläinen täyttöalue. Kerrallaan käyttöön otettavan alueen koko on noin 1-2 ha. Laadultaan ja ominaisuuksiltaan erilaiset jätejakeet sijoitetaan toisistaan erilleen siten, että ne eivät pääse sekoittumaan keskenään tavalla, josta voi aiheutua haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Eteläistä loppusijoitusaluetta on tarkoitus laajentaa länteen päin tavanomaisen jätteen kaatopaikkaluokan mukaisin rakentein kesällä Jos ongelmajätteen loppusijoitusaluetta olisi tulevaisuudessa laajennettava, laajenisi se etelään päin. Hakemuksessa esitetyt muutokset pohja- ja pintarakenteisiin Muutosta nykyiseen ympäristölupaan, jonka mukaan kaikki loppusijoitusalueet rakennetaan ongelmajätteen kaatopaikkaluokan mukaisin pohjarakentein, haetaan siksi, että osa loppusijoitusalueista haluttaisiin rakentaa tavanomaisen jätteen kaatopaikkaluokan mukaisin rakentein, koska tavanomaisen jätteen määrä tulee olemaan suurempi verrattuna nykyisen luvan hakuvaiheessa arvioituun tilanteeseen. Se, missä suhteessa alueelle rakennetaan ongelmajätteen ja tavanomaisen jätteen kaatopaikkaluokkien mukaisia loppusijoitusalueita, riippuu siitä, missä suhteessa ko. luokkien mukaista jätettä alueelle tulee. Arvio on, että määrä jakaantuu siten, että noin 40 % jätteestä on luokiteltavissa ongelmajätteeksi ja 60 % tavanomaiseksi ja pysyväksi jätteeksi. Perusperiaate loppusijoitusalueiden käytössä on kuitenkin se, että jätteen loppusijoitusalueet muodostavat loppuvaiheessa yhtenäisen täytön alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Täyttötekniikka toteutetaan siten, että kaatopaikkaluokkien välisillä rajapinnoilla ongelmajäte jää tavanomaisen ja pysyvän jätteen alle. Rajapinnoilla väliin asennetaan suotovesiä ohjaava eriste siten, että tavanomaisen jätteen kaatopaikkavesiä ei pääse ongelmajätetäyttöön. Eriste tehdään jätemäärien kehityksestä riippuen luiskarakenteena tai pystyrakenteena. Kuvat rakenteista on esitetty liitteessä 1. Jätetäyttöjen kokonaisaloihin ja tilavuuksiin ei haeta muutosta. Jätetäyttöön sijoitetaan myös kuivattua lietettä (noin kuiva-t/a) sekä käsittelylaitoksilla muodostuvaa hyötykäyttöön sopimatonta jätettä. Jäte muodostuu laitoksissa käsittelyprosesseissa, joissa kaikki hyödyntämiskelpoinen jäte otetaan pois. Tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohjarakenteet Tavanomaisen jätteen kaatopaikkaluokan mukaisissa pohjarakenteissa noudatetaan valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) mukaisia periaatteita. Rakenne muodostuu mineraalisesta tiivistyskerroksesta, keinotekoisesta eristeestä ja kuivatuskerroksesta.

6 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Mineraalinen tiivistyskerros: Mineraalisen tiivistyskerroksen toiminnallisena tavoitteena on minimoida haitta-aineiden suotautuminen maaperään. Mineraalinen tiivistyskerros rakennetaan käyttäen rakennushetken saatavuudesta riippuen luonnon maa-aineksia (savi, siltti, moreeni tai tiivisturve), maabentoniittiseoksia, teollisuuden sivutuotteista kehitettyjä materiaaleja (esim. kuitusavet, tuhkat ja lievästi pilaantuneet maa-ainekset) tai näiden yhdistelmiä. Kerros rakennetaan siten, että sen tiiveys vastaa yhden metrin paksuista veden kyllästämää maata, jonka vedenläpäisevyys on enintään 1*10-9 m/s. Mineraalisen tiivistyskerroksen kerrospaksuus on vähintään 0,5 metriä. Keinotekoinen eriste: Mineraalisen eristyskerroksen päälle asennetaan keinotekoinen eriste, jonka materiaalina käytetään muovia (esim. 2 mm HDPE -muovikalvo hitsatuin saumoin) tai vesitiivistä asfalttia. Keinotekoinen eriste täydentää mineraalista tiivistyskerrosta pidättäen erilaisia haitta-aineita ja tehostaen suotovesien keräilyä. Muovikalvo suojataan yläpuolelta 100 mm:n paksuisella mineraalisella suojakerroksella, jonka materiaalina käytetään kivituhkaa tai muuta hienojakoista ainesta kuten lentotuhkaa tai fillerihiekkaa (# 0-3 mm). Vaihtoehtoisesti muovikalvo suojataan suojageotekstiilillä ( = g/m²). Suojarakenne vastaanottaa ja jakaa yläpuolisista kerroksista aiheutuvia mekaanisia ja termisiä kuormituksia siten, ettei niistä aiheudu muovikalvoon pysyviä muodonmuutoksia. Suojarakenne suojaa kalvoa myös rakentamisen aikana ja estää kuivatuskerroksen karkeampien rakeiden aiheuttamien pistekuormitusten muodostumisen. Mikäli keinotekoinen eriste rakennetaan käyttäen vesitiivistä asfalttia, ei suojakerroksen rakentaminen ole tarpeen. Kuivatuskerros: Keinotekoisen eristeen päälle rakennetaan vähintään 0,5 metrin paksuinen kuivatuskerros, jonka tehtävänä on kerätä ja poistaa jätetäytöstä muodostuvat suotovedet ja vähentää alapuolisten rakenteiden päälle muodostuvaa vesipainetta. Kuivatuskerroksen materiaalina käytetään vettä hyvin johtavaa luonnon kiviainesta (esim. hiekka, sora tai murske) tai jätemateriaaleista kehitettyjä materiaaleja (esim. rengasrouhe, lasimurske tai välppäkivet). Materiaalin vedenläpäisevyyden tulee olla vähintään 1*10-3 m/s. Veden keräämistä tehostetaan tarvittaessa asentamalla kuivatuskerroksen alaosaan (300 mm) salaojat. Salaojat ympäröidään salaojasoralla. Kuivatuskerroksen ala- (300 mm) ja yläosan (200 mm) väliin asennetaan käyttöluokan N3 suodatinkangas kuivatuskerroksen toimivuuden varmistamiseksi ja salaojien tukkeutumisen estämiseksi. Pohjarakenteet vaihtoehtoisine materiaaleineen on esitetty liitteessä 2. Esitettyjen vaihtoehtojen lisäksi pohjarakenne voidaan toteuttaa muunkinlaisena rakenteena, joka täyttää vnp 861/1997 mukaiset vaatimukset. Periaatekuva lopullisesta pohjarakenteesta toimitetaan viranomaisen hyväksyttäväksi ennen rakentamisen aloittamista. Lopullisen rakenteen valintaan vaikuttavat mm. materiaalien saatavuus rakennushetkellä, uusien materiaalien kehitys ja markkinoille tulo, muilla vastaavilla loppusijoitusalueilla käytetyistä pohjarakennemateriaaleista saadut kokemukset sekä rakennushetken lainsäädäntö. Tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintarakenteet Täyttöalueet suljetaan sitä mukaan, kun ne saavuttavat lopullisen korkeutensa. Pintarakenteissa noudatetaan valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) mukaisia periaatteita. Tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintarakenne muodostuu esipeittokerroksesta, kaasunkeräyskerroksesta (tarvittaessa), tiivistyskerroksesta, kuivatuskerroksesta ja pintakerroksesta, jonka ylin osa muodostaa kasvukerroksen. Pinta eristyk-

7 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös sellä estetään sade- ja lumensulamisvesien imeytyminen jätetäyttöön. Lisäksi tiiviin pintarakenteen avulla vähennetään kaatopaikan haju-, pöly- ja maisemahaittoja. Esipeittokerros: Suljettu ja maisemoitava jätetäytön osa muotoillaan suunnitelman mukaiseen muotoon käyttäen hyödyksi tarkoitukseen soveltuvia jätejakeita ja maa-aineksia. Muotoilun jälkeen jätetäyttö esipeitetään noin 30 cm paksuisella maakerroksella ja annetaan painua 2 3 vuotta ennen lopullisten pintarakenteiden rakentamista. Kaasunkeräyskerros: Kaatopaikkakaasujen muodostumista tutkitaan, kun jätetäytön korkeus saavuttaa neljän metrin tason. Jos jätetäytössä todetaan muodostuvan sellaisia määriä kaasua, että se on kerättävä hallitusti, lopullisten pintarakenteiden teko aloitetaan kaasunkeräyskerroksella. Kerroksen tehtävänä on kerätä jätetäytössä muodostuva kaatopaikkakaasu ja johtaa se täytön lakialueelle rakennettaviin kaasunkeruukaivoihin. Kaasunkeräyskerroksessa käytetään kaasua hyvin johtavaa materiaalia, jonka on myös oltava riittävän kantavaa tiivistyskerroksen rakentamista varten. Soveltuvia materiaaleja ovat esim. kivimurske, lasimurske, karkeat kivennäismaat ja välppäkivet. Kaasunkeräyskerroksen rakentamistarve selviää, kun ennen sulkemistöitä tutkitaan suljettavan täytön osalta mahdollisesti muodostuvan kaatopaikkakaasun määrä ja laatu. Täyttöön sijoitettava jätemateriaali on pääasiassa mineraalista, joten jätetäytössä muodostuvan kaasun määrä on todennäköisesti vähäinen, eikä erillistä kaasunkeräyskerrosta tarvita. Mikäli kaasunkeräyskerros on tarpeen rakentaa, suojataan se yläpuolelta suodatinkankaalla. Tiivistyskerros: Kaasukeräyskerroksen tai suoraan esipeittokerroksen päälle rakennetaan vähintään 0,5 metrin paksuinen mineraalinen tiivistyskerros. Kerroksen avulla estetään sadeveden hallitsematon imeytyminen jätetäyttöön ja vähennetään siten suotoveden muodostumista ja jätetäytön sisäisen veden määrää. Mineraalinen tiivistyskerros rakennetaan käyttäen rakennushetken saatavuudesta riippuen luonnon maa-aineksia (savi, siltti, moreeni tai tiivis turve), maabentoniittiseoksia, teollisuuden sivutuotteista kehitettyjä materiaaleja (esim. kuitusavet, tuhkat ja lievästi pilaantuneet maa-ainekset) tai näiden yhdistelmiä. Kerros rakennetaan siten, että sen tiiveys vastaa 0,5 metrin paksuista kerrosta, jonka vedenläpäisevyys on enintään 1*10-9 m/s. Vaihtoehtoisesti tiivistyskerros rakennetaan bentoniittimatosta, jonka vedenläpäisevyys on enintään 5*10-11 m/s. Kuivatuskerros: Tiivistyskerroksen päälle rakennetaan kuivatuskerros, jonka tehtävänä on alentaa tiivistysrakenteeseen kohdistuvaa vesipainetta ja johtaa pintarakenteen läpi suotautuva vesi pois rakenteesta. Kerroksen paksuus on vähintään 0,5 m käytettäessä hiekkaa, soraa, mursketta tai karkeaa moreenia ja vähintään 0,3 m käytettäessä vettä paremmin johtavia materiaaleja kuten esim. rengasrouhetta, kivimursketta tai seulakiviä. Materiaalin vedenläpäisevyyden tulee olla vähintään 1*10-3 m/s. Kerroksen toimivuus varmistetaan suodatinkankaalla erityisesti silloin, kun kerroksessa käytettävä materiaali on erittäin karkeaa. Pintakerros: Kuivatuskerroksen päälle rakennetaan vähintään metrin paksuinen pintakerros. Kerroksen toiminnallisena tavoitteena on alapuolisten rakenteiden suojaaminen roudan, kuivumisen ja kasvien juurien varalta. Pintakerroksen ylin osa (200 mm) toimii kasvukerroksena, joka vähentää sadevesien imeytymistä ja edistää pintavaluntaa. Kerroksen alaosa (800 mm) rakennetaan käyttäen luonnon maa-aineksia. Yläosa tehdään humuspitoisesta

8 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös maasta, kompostimullasta, kuorihakkeesta tai vastaavasta hyvänä kasvualustana toimivasta materiaalista. Viimeistelyn lopuksi pinta nurmetetaan ja alueelle istutetaan pensaita ja muita matalajuurisia kasveja, tai maisemoidaan muutoin ympäröivään luontoon sopivalla tavalla. Periaatekuvat eri pintarakennevaihtoehdoista on esitetty liitteessä 3. Esitettyjen vaihtoehtojen lisäksi pintarakenne voidaan toteuttaa muunkinlaisena rakenteena, joka täyttää VNp 861/1997 mukaiset vaatimukset. Periaatekuva lopullisesta pintarakenteesta toimitetaan viranomaisen hyväksyttäväksi ennen rakentamisen aloittamista. Lopullisen rakenteen valintaan vaikuttavat mm. materiaalien saatavuus rakennushetkellä, uusien materiaalien kehitys ja markkinoille tulo, muilla vastaavilla loppusijoitusalueilla käytetyistä pintarakennemateriaaleista saadut kokemukset sekä rakennushetken lainsäädäntö. Jätteen ja pilaantuneen maa-aineksen hyötykäyttö ja ympäristökelpoisuuskriteerit Heinsuon käsittelykeskuksessa hyödynnetään alueen rakenteissa ja hoidossa jätteiksi luokiteltavia materiaaleja pilaantuneet maa-ainekset mukaan luettuna. Jätteiden laadusta ja määrästä sekä niiden rakennusteknisistä ominaisuuksista riippuen jätteet käytetään hyödyksi sellaisenaan tai esikäsiteltynä haitattomampaan muotoon. Hyötykäyttömuodot ja kriteerit pysyvät nykyisen ympäristöluvan mukaisina. Seula-alite Hakemuksen saapuneessa täydennyksessä haetaan lupaa Lassila & Tikanoja Oyj:n Keravan kierrätyskeskuksessa esilajitellun rakennusjätteen seulonnassa muodostuvan seula-alitteen käytölle Heinsuon käsittelykeskuksen alueelle rakennettavan huoltotien rakenteissa. Aines on pääasiassa mineraalipohjaista materiaalia kuten laastia, tiilen ja betonin rakeita sekä jonkin verran puun ja johtojen palasia. Huoltotie on tarkoitus rakentaa käsittelykeskuksen rajalle jätetäytön ja Kotkan kaupungin vanhan kaatopaikan väliin helpottamaan alueen tarkkailua. Seula-alitetta on tarkoitus käyttää asfalttibetonilla päällystettävän käsittelykentän pengertäyttömateriaalina jakavan kerroksen alapuolisissa rakenteissa ja huoltotien rakenteissa suodatinkerroksen materiaalina. Liitteessä 4 on esitetty piirustukset käsittelykentän ja huoltotien rakennekerroksista sekä huoltotien sijainti käsittelykeskuksessa. VTT on tehnyt seula-alitteesta sijoituskelpoisuusselvityksen, jonka mukaan seula-alite sisältää pääasiassa kalsiumin, piin ja alumiinin yhdisteitä sekä jonkin verran sinkkiä, kromia, kuparia ja lyijyä. Havaittuja pitoisuuksia ei pidetty merkittävinä. Tehtyjen liukoisuustestien perusteella seula-alitteesta liukeni vain sulfaattia. VTT:n mukaan materiaali täyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Selvityksen perusteella seula-alitteen käytöstä käsittelykentän ja huoltotien rakenteissa ei hakijan mukaan aiheudu vaikutuksia ympäristöön. Vesien keräys ja käsittely Käsittelykeskuksen alueella muodostuvat jätevedet johdetaan ojien ja viemäreiden avulla alueelle rakennettaviin tasausaltaisiin. Käsittelykentän yhteydessä oleva laskeutusallas toimii pääaltaana, josta vedet johdetaan edelleen käsittelyyn. Pääaltaan lisäksi käsittelykeskukseen rakennetaan tarvittaessa sivuallas läntisen loppusijoitusalueen tarpeisiin, mikäli vesien johtamista pääaltaaseen ei tulla toteuttamaan suoraan pumppaamon ja/tai viettoviemärin avulla. Käsittelykentällä muodostuvat hulevedet ja lietealtaiden kuivatusvedet esikäsitellään hiekan- ja öljyneriottimissa ennen tasausaltaaseen johtamista.

9 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Laskeutusaltaasta vedet johdetaan yleiseen viemäriin tai käsitellään paikan päällä. Ensisijainen tavoite on johtaa vedet käsiteltäviksi viemärin kautta Kymen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Mikäli vedet käsitellään paikan päällä, johdetaan käsitellyt vedet Heinsuonojaan. Paikanpäällä tapahtuvassa käsittelyssä käsittelytekniikkana on flotaatio, kalvosuodatus (käänteisosmoosi), biologinen käsittely (aktiiviliete- tai biofilmiprosessi) tai muu vastaava tehokas käsittelymenetelmä. Jälkikäsittelymenetelmäksi prosessiin voidaan lisätä tarvittaessa aktiivihiilisuodatus siten, että lupaehdot Heinsuonojaan johdettaville vesille täyttyvät. Nykyisessä ympäristöluvassa esitettyihin Heinsuonojaan johdettavien vesien raja-arvoihin haetaan muutosta. Seuraavassa taulukossa on esitetty Heinsuonojaan johdettaville vesille nykyisessä luvassa määrätyt raja-arvot ja hakijan niihin ehdottamat muutokset sekä hakijan esittämät täydennykset annettuihin raja-arvoihin. Muutos- ja täydennysehdotukset perustuvat vastaanotettavan jätteen laadussa ja koostumuksessa tapahtuneisiin muutoksiin: tavanomaisen jätteen määrä tulee olemaan suurempi verrattuna nykyisen luvan hakuvaiheessa arvioituun tilanteeseen. Parametri Yksikkö Tyypillisen kaatopaikkaveden pitoisuudet annetun luvan lupaehdot Keskiarvo Maksimi Kloridi, Cl - mg/l eom * - Kokonaistyppi mg/l eom * 30 Ammoniumtyppi mg/l eom * - Kokonaisfosfori mg/l 0,5 3,0 eom * 3 BOD 7, ATU mg/l eom * 60 COD Cr mg/l eom * 250 Kiintoaine mg/l eom * Sulfaatit, SO 4 mg/l eom * 400 Alkaliteetti mmol/l eom * - Rauta, Fe mg/l eom * - Antimoni, Sb mg/l 0,01 0,01 Arseeni, As mg/l 0,01 0,7 0,02 0,03 Elohopea, Hg mg/l 0, ,0004 0,01 0,01 Kadmium, Cd mg/l 0,001 0,05 0,01 0,01 Kromi, Cr mg/l 0,04 5,0 1,0 1,0 Kupari, Cu mg/l 0,02 0,19 2,0 2,0 Lyijy, Pb mg/l 0,005 0,06 0,5 0,5 Nikkeli, Ni mg/l 0,13 3,0 0,5 0,5 Sinkki, Zn mg/l 0, ,0 3,0 Syanidit mg/l - - 0,05 0,05 Torjunta-aineet yht. mg/l - - 0,01 0,01 PAH-yhdisteet mg/l - - 0,01 0,01 PCB-yhdisteet mg/l 0,67 5,0 0,01 0,01 Mineraaliöljyt mg/l < 0, Bentseeni mg/l 0, ,0012 0,01 0,01 Tolueeni mg/l 0,053 1,5 0,05 0,05 Etyylibentseeni mg/l 0,048 0,98 0,05 0,05 Ksyleeni mg/l 0,1 2,4 0,01 0,01 Tetratrikloorieteeni mg/l 0,002 0,014 0,05 0,05 Vinyylikloridi mg/l - - 0,01 0,01 Kloorifenolit yht. mg/l 0,026 0,068 0,05 0,05 * eom = ei ole määrätty Esitys uusiksi lupaehdoiksi Esitys arseenin ja mineraaliöljyn raja-arvojen korottamisesta perustuu hakijan mukaan muille vastaaville laitoksille annettuihin lupaehtoihin.

10 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Jos vedet johdetaan yleiseen viemäriin, noudatetaan lainsäädännössä annettuja määräyksiä viemäriin johdettavien vesien laadusta sekä Kymen Vesi Oy:n kanssa sovittavia liittymisehtoja. Kaatopaikkaveden määrä Alueen rakentaminen osittain tavanomaisen jätteen kaatopaikkaluokan mukaisin pohjaja pintarakentein vaikuttaa loppusijoitusalueilta muodostuvan kaatopaikkaveden määrään. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalla määrä on noin % sadannasta ja ongelmajätteen kaatopaikalla noin 5 %. Olettaen, että sadanta on noin 600 mm/a, ja että puolet loppusijoitusalueista on tuhkatäyttöä ja puolet on rakennettu tavanomaisen jätteen kaatopaikkaluokan mukaisin pohja- ja pintarakentein, muodostuu kaatopaikkavettä keskimäärin seuraavasti: ensimmäisessä vaiheessa m³/d toiminnan ollessa laajimmillaan m³/d suljettuna m³/d. Vesistövaikutukset Hakijan mukaan vesistövaikutukset saattavat näkyä Heinsuonojassa hieman kohonneina veden kloridi- ja sulfaattipitoisuuksina. Tuhkan läjitys todennäköisesti kohottaa hieman molybdeeni- ja seleenipitoisuuksia. Kloridi ja sulfaatti ovat vesieliöille vaarattomia suurinakin pitoisuuksina, korkeita sulfaattipitoisuuksia esiintyy luontaisesti erityisesti rannikkoseuduilla, joissa luonnonympäristö on sopeutunut niihin. Myöskään molybdeeniä ja seleeniä ei esiinny vesieliöille haitallisina pitoisuuksina. Kaatopaikkakaasun keräys ja käsittely Toiminnan alkuvaiheessa jätetäyttöön ei rakenneta erillisiä kaasunkeruurakenteita. Jätetäytössä muodostuvien kaasujen (metaani, hiilidioksidi, rikkivety) määrä tullaan mittaamaan kun loppusijoitusalueen keskimääräinen täyttökorkeus on noin 4 metriä. Tätä matalammissa täytöissä olosuhteet kaatopaikkakaasujen muodostumiselle ovat heikot. Mittaustulokset esitetään ympäristölupaviranomaiselle ja samassa yhteydessä tehdään tarvittaessa esitys kaasun keräämis- ja käsittelytavasta. Alueella on tilaa rakentaa kaatopaikkakaasun kompressoriasema soihtupolttimineen, mikäli mittaustulokset tätä edellyttävät. Kaasu kerättäisiin tällöin jätetäyttöön kaivettavin louhevaakasalaojien avulla. Muutokset toiminnassa muodostuviin jätteisiin Nestemäisten lietteiden käsittelyssä muodostuu lietettä, jossa kuiva-ainepitoisuus on nostettu. Liete käsitellään itse (hiekanerotuskaivojen lietteet ja elintarviketeollisuuden nestemäisistä jätteistä erotettu kiintoaines) tai se toimitetaan muualle käsiteltäväksi (öljynerotuskaivojen ja rasvanerotuskaivojen lietteet). Muuta muutosta ei ole nykyisen luvan mukaiseen tilanteeseen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Heinsuon käsittelykeskuksen toiminnan ympäristövaikutukset on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain edellyttämällä tavalla. Ympäristövaikutusten arviointiselostus toimitettiin Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja yhteysviranomainen antoi siitä lausuntonsa Seuraavassa kappaleessa on esitetty luvan muutoksen aiheuttamat ympäristövaikutukset. Muuten ympäristövaikutukset ovat, kuten arviointiselostuksessa ja nykyisessä ympäristöluvassa on kuvattu.

11 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Toiminnan muutoksen aiheuttamat olennaiset päästöt ja ympäristövaikutukset Alueen rakentaminen osittain tavanomaisen jätteen kaatopaikkaluokan mukaisin pohjaja pintarakentein vaikuttaa loppusijoitusalueilta muodostuvan kaatopaikkaveden määrään, joka täyttötoiminnan loputtua pintarakentamisen jälkeen on noin 5 m³/d enemmän kuin nykyisen luvan mukaisin rakentein suljettuna. Muodostuvien vesien määrä on kuitenkin suhteellisen pieni verrattuna koko valuma-alueella muodostuviin vesimääriin, joten purkuvedet laimenevat tehokkaasti Heinsuonojassa, ja vesistövaikutukset kohdentuvat käytännössä Heinsuonojan yläosaan. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Ei muutosta nykyisen ympäristöluvan tietoihin. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Mahdollisesti pieni lisäys vesistön kuormitukseen, muuten ei muutosta nykyisen ympäristöluvan tietoihin. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Päivitetty tarkkailuohjelma, joka sisältää päästö- ja käyttötarkkailun sekä raportoinnin, on toimitettu hakemuksen täydennyksenä. Ohjelman mukaan kaatopaikkakaasujen muodostumista tutkitaan, kun jätetäytön korkeus saavuttaa neljän metrin tason. Tutkimustulosten perusteella hakija tekee tarvittaessa esityksen kaasujen tarkkailusta. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Ei muutosta nykyisen ympäristöluvan tietoihin. VAKUUS, YSL 101 Hakija on toimittanut päivätyn ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisen pyynnön aloittaa ympäristölupapäätöksen mukainen toiminta muutoksenhausta huolimatta. Hakijan mukaan aloittaminen voi tapahtua tuottamatta ympäristölle pysyvää haittaa, eikä tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Perusteluina ovat: Toiminta sijoittuu olemassa olevalle kaatopaikka-alueelle, eikä toiminta poikkea olemassa olevasta toiminnasta. Kaatopaikka-alue tullaan rakentamaan joka tapauksessa. Hakemuksen mukainen pohjarakenne (tavanomaisen jätteen) voidaan muuttaa olemassa olevan luvan mukaiseksi (ongelmajätteen) purkamalla ylimmät kerrokset ja paksuntamalla tiivistekerrosta. Tilanne voidaan palauttaa ennalleen kuljettamalla alueelle viety jäte tarvittaessa muualle. Lassila & Tikanoja Oyj on antanut ympäristökeskukselle euron vakuuden ennen toiminnan aloittamista. Hakija esittää, että tämä vakuus kattaisi myös toiminnan aloittamisen muutoksenhausta huolimatta.

12 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta täydennettiin saapuneella pyynnöllä käyttää Lassila & Tikanoja Oyj:n Keravan kierrätyskeskuksessa esilajitellun rakennusjätteen seula-alitetta käsittelykeskuksen alueelle rakennettavan huoltotien rakenteissa. Hakija toimitti uuden tarkkailuohjelman hakemuksen liitteeksi. Hakemusta täydennettiin saapuneella pyynnöllä aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta (YSL 101 ). Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ja Kotkan kaupungin ilmoitustauluilla sekä ilmoitettu Kymen Sanomat -nimisessä lehdessä. Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireille tulosta on kirjallisesti ilmoitettu lähikiinteistöjen haltijoille. Tarkastukset ja neuvottelut Ympäristöluvasta on neuvoteltu Neuvottelussa keskusteltiin hakemuksesta annetuista lausunnosta ja mustutuksista, jotka annettiin hakijalle vastinetta varten, sekä tarkennettiin mahdollisen tavanomaisen jätteen kaatopaikan sijoittumista alueella. Neuvottelussa sovittiin, että hakija toimittaa ympäristökeskukselle uuden tarkkailuohjelman ja ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisen pyynnön aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Neuvottelusta on tehty muistio, joka on liitetty asiakirjoihin. Neuvottelussa hakija ilmoitti, että toisin kuin annetussa vastineessa sanotaan, ei ole tarkoitus siirtää nykyisellä loppusijoitusalueella olevaa tavanomaista jätettä rakennettavalle tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Neuvottelussa ympäristökeskus totesi, että huoltotien rakentamisessa ei saa käyttää Keravan kierrätyskeskuksessa esilajitellun rakennusjätteen seula-alitetta, kuten hakija on täydennyksessään esittänyt. Lausunnot Kotkan kaupungin ympäristölautakunta on antamassaan lausunnossa todennut seuraavaa: Lassila & Tikanoja Oyj:n Heinsuon käsittelykeskuksessa käsitellään ja hyödynnetään jätettä ja maa-aineksia nykyisen ympäristöluvan mukaisesti yhteensä enintään t/a. Käsiteltävä kokonaisjätemäärä ei muutu, mutta käsiteltävät jätejakeet ovat tarkentuneet siten, että teollisuus- ja rakennustoiminnan jätteiden lisäksi alueella käsitellään myös käytöstä poistettuja renkaita, jätteenkäsittelylaitoksissa muodostuvaa jätettä sekä hiekan-, rasvan- ja öljynerotuskaivon lietteitä ja elintarviketeollisuuden lietteitä. Jätteenkäsittelylaitoksilla tarkoitetaan pääasiassa L&T :n omia laitoksia, joissa käsitellään rakennus-, teollisuus- ja kauppaliikkeiden jätteitä. Edellä mainituista jätejakeista ei hakemuksessa ole tarkempia tietoja tai kaatopaikkakelpoisuusselvityksiä. Jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden määrittämiseksi sovelletaan valtioneuvoston päätöstä (202/2006), jossa on esitetty vaatimukset jätteen kaatopaikkakelpoisuuden arvioimiseksi sekä jätteiden kaatopaikalle sijoittamista koskevat yleiset rajoitukset. Kaatopaikkakelpoisuusmenettely koskee kaikkia jätteitä joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Ennen kuin uusia jätejakeita aletaan käsitellä alueella, tulee niistä tehdä tarvittavat selvitykset. Lietteitä alueella ei vielä käsitellä, mutta L&T :n Keravan käsittelylaitokselta on vuoden 2008 lokakuun lopusta alkaen tuotu jätettä, joka on sisällytetty

13 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös voimassa olevan luvan teollisuudessa sekä rakennus- ja purkutoiminnassa muodostuneisiin jätteisiin. Kotkan ympäristökeskuksen loppuvuodesta 2008 tekemässä kahdessa tarkastuksessa todettiin, että kyseisen jätteen joukossa oli jonkin verran yhdyskuntajätteeksi luokiteltavaa jätettä, mm. jalkineita, leluja ja nestepakkauskartonkeja. Tällaisenaan jätettä ei voi läjittää alueelle. Ensisijaisesti tulee selvittää hyötykäyttömahdollisuudet esim. rinnakkaispolttoaineena, tai parantaa jätteen laatua siten, ettei seassa ole lainkaan yhdyskuntajätteeksi luokiteltavaa ainesta. Kaatopaikkavesien osalta luvan hakija haluaa täydentää Heinsuonojaan johdettavien vesien puhdistusvaatimuksia ja esittää lisäksi, että flotaatiotekniikan rinnalla myös muut tehokkaat vesienkäsittelymenetelmät olisivat mahdollisia, jos vesiä ei voi johtaa yleiseen viemäriin. Uusia raja-arvoja esitetään asetettavaksi kokonaistypelle, kokonaisfosforille, biologiselle hapenkulutukselle, kemialliselle hapenkulutukselle, kiintoaineelle ja sulfaatille. Mineraaliöljypitoisuuden raja-arvoa esitetään muutettavan nykyisestä 5 mg/l rajaarvoon 10 mg/l. Arseenin raja-arvoa esitetään muutettavan 20 µgas/l raja-arvoon 30 µgas/l. Ympäristölupahakemukseen on kirjattu, että ensisijainen tavoite on johtaa kaatopaikkavedet yleiseen viemäriin. Lassila & Tikanoja Oyj:n tulisikin mahdollisimman pian selvittää Kymen Vesi Oy:n kanssa kaatopaikkavesien johtamismahdollisuudet ja -edellytykset. Jos jätevesiä ei määrän, laadun tai muun syyn takia voida johtaa yleiseen viemäriin, jätevedet voidaan johtaa Heinsuonojaan hakijan esittämää tarkkailuohjelmaa noudattaen kuitenkin siten, että arseenin ja mineraaliöljyn arvot pidetään ennallaan. Käsiteltävien jätteiden koostumukseen on tulossa muutoksia, jotka vaikuttavat muodostuvien kaatopaikkavesien laatuun. Jäteveden laadun muutoksia on vaikea arvioida, koska alueella käsiteltävistä uusista jätejakeista ei ole tarkempia selvityksiä. Jätevesien laatua tulee seurata ja tarvittaessa tehdä myöhemmin muutoksia tarkkailuvelvoitteisiin ja päästörajoihin. Lisäkuormitusta Heinsuonojaan tulee välttää. Ojan kautta vedet menevät Heinlahteen, joka on Natura aluetta, ja lähiseudulla on runsaasti muutakin ympäristöä kuormittavaa toimintaa. Nykyisen lupapäätöksen mukaan käsittelykeskuksen loppusijoitusalueet on luokiteltu kokonaisuudessaan ongelmajätteen kaatopaikaksi, jolloin ne tulee rakentaa tämän luokan mukaisin rakentein. Jatkossa tavanomaisen jätteen määrä tulee olemaan suurempi, ja lupaan haetaan muutosta siten, että osa alueista voidaan rakentaa tavanomaisen jätteen kaatopaikkaluokan mukaisin rakentein. Perusperiaate on, että jätteen loppusijoitusalueet muodostavat loppuvaiheessa yhtenäisen täytön. Täyttötekniikka toteutetaan siten, että kaatopaikkaluokkien välisillä rajapinnoilla ongelmajäte jää tavanomaisen ja pysyvän jätteen alle. Rajapinnoille asetetaan eriste siten, ettei tavanomaisen jätteen kaatopaikkavesiä pääse ongelmajätetäyttöön. Kokonaisjätemäärästä 60 % on arvioitu tavanomaisiksi ja pysyviksi jätteiksi, ja on perusteltua, ettei niille tarvitse rakentaa ongelmajätekaatopaikan mukaisia pohjarakenteita. Jos hakemuksessa esitetystä yhtenäistäyttöratkaisusta on käytännön kokemuksia muualla Suomessa, ne olisi hyvä saada hakemuksen liitteeksi tekniikan toimivuuden riittäväksi arvioimiseksi. Hakemuksen täydennysosassa haetaan lupaa käyttää seula-alitetta käsittelykentän pengertäyttömateriaalina jakavan kerroksen alapuolisissa rakenteissa sekä huoltotien rakenteissa suodatinkerroksen materiaalina. Seula-alite on L&T:n Keravan kierrätyskeskuksessa esilajitellun rakennusjätteen seulonnan aikana muodostuvaa alitetta. Sitä syntyy rakennusjätteen mennessä rumpuseulan läpi, jolloin painavampi aines putoaa alas. Seula-alite sisältää pääasiassa mineraalipohjaista materiaalia kuten laastia, tiilen ja betonin rakeita sekä jonkin verran puun ja johtojen palasia. Jätteestä on tehty kaatopaikkakelpoisuusselvitys, jonka mukaan seula-alite sisältää pääasiassa kalsiumin, piin ja alumiinin yhdisteitä sekä jonkin verran sinkkiä, kromia, kuparia ja lyijyä. Liukoisuustestien perusteella seula-

14 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös alitteesta liukeni lähinnä vain sulfaattia. Tutkimuksen tehneen VTT:n lausunnon mukaan seula-alitetta voidaan tutkittujen ominaisuuksien puolesta sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Seula-alitetta voidaan edellä mainitun perusteella käyttää pengertäyttömateriaalina, jos se muilta ominaisuuksiltaan sopii kyseiseen käyttöön. Suunniteltu huoltotie on tarkoitus rakentaa jätetäytön taakse, jossa ei ole kaatopaikan pohjarakennetta. Huoltotien alla olevasta maaperästä ei ole tarkempaa selvitystä eikä VTT:n lausunto ota kantaa siihen, mihin muuhun tarkoitukseen seula-alitetta voidaan käyttää kuin kaatopaikkasijoitukseen, joten näillä tiedoilla on vaikea arvioida seula-alitteen soveltuvuutta huoltotien rakenteisiin. Kotkan kaupunginhallitus päätti kokouksessaan antaa lausuntonaan Lassila & Tikanoja Oyj:n Heinsuon käsittelykeskuksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta ympäristölautakunnan lausunnosta ilmenevän. Lisäksi kaupunginhallitus totesi, että kaikki kaatopaikkavedet tulee johtaa yleiseen viemäriin. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on jätetty kaksi muistutusta. Kotkan ympäristöseura ry esittää muistutuksessaan, että kaatopaikan pohjarakennevaatimuksia ei tule lieventää, ja että hakemuksessa mainittu rajapintojen hallinta ongelmajätteen ja tavanomaisen ja pysyvän jätteen välillä saattaa muodostua ongelmalliseksi suotovesien ohjaamisineen. Esitetään myös, että Heinsuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelta tulevat vedet on johdettava viemäriverkkoon edelleen puhdistettavaksi. Viemäriverkostoon tulee päästää vain esikäsiteltyjä, säännöllisesti kontrolloituja vesiä. Raja-arvoja ei tule nostaa. Muistutuksessa katsotaan, että alkuperäinen ympäristölupa on pidettävä voimassa kuitenkin niin, että mahdollisuutta jätevesien johtamiseen Heinsuonojaan ei ole. Toisessa muistutuksessa ollaan huolissaan Heinsuonojan kunnosta. Muistutuksen tekijän näkemyksen mukaan ojan perkaus on lopetettu kesken siten, että se ei Pyhtään kunnan rajalta johda minnekään, vaan vedet kertyvät rajalla olevalle tilalle, joka on alkanut vettyä. Jos annetaan lupa johtaa ojaa pitkin jätevesiä, hän haluaisi, että selvitetään miten raskasmetallit ja kemikaalit käyttäytyvät ja mihin ne päätyvät tukkoisessa ojassa. Hakijan kuuleminen ja vastine Yleisesti Hakijan päivätyssä vastineessa kaatopaikan pohjarakenteiden muuttamisesta tavanomaisen jätteen kaatopaikkaluokituksen mukaiseksi todetaan, että suunniteltu toiminta on muuttunut alkuperäisestä siten, että vähintään puolet vastaanotettavasta jätteestä tulee olemaan tavanomaista jätettä. Lisäksi todetaan vielä, että lupahakemuksen mukainen toiminta on kaikilta osiltaan koettua tekniikkaa, ja että L&T :lla on ollut vastaavaa toimintaa mm. Varkauden ja Keravan kaatopaikkojen yhteydessä useiden vuosien ajan. Näiden hankkeiden osalta ei ole ollut ongelmia ympäristönsuojelullisten tai teknisten rakenneratkaisujen toiminnallisuudessa. Yksityiskohtaisesti Lausunnoissa ja muistutuksissa on todettu, että puhdistetut jätevedet tulee johtaa kunnalliseen viemäriin. L&T on selvittänyt Kymen Vesi Oy:n kanssa kaatopaikkavesien johtamismahdollisuuksia jätevedenpuhdistamolle ja selvittää muiden alueella jätteiden parissa toimivien yritysten kanssa mahdollisuutta yhteistoimintaan vesien puhdistamisessa. Vesien johtamisesta maastoon todetaan, että laitoksella muodostuva vesimäärä tulee olemaan pieni, johtuen laitosalueen pienestä pinta-alasta ja toiminnan luonteesta. Alueel-

15 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös le ei myöskään pääse ulkopuolisia vesiä. Alueelta johdettavien vesien kokonaismäärä ei lisäänny lähtötilanteeseen verrattuna. Esitetyt puhdistustasot vesistöön johdettaville vesien haitta-ainepitoisuuksille ovat tiukat. Jätevesien laatua seurataan tarkkailuohjelman mukaisesti ja jos raja-arvot ylittyvät, tehdään toimenpiteitä raja-arvojen saavuttamiseksi. Vastaanotettavista jätteistä tehdään eräkohtaiset kaatopaikkakelpoisuusselvitykset viranomaisen ohjeita noudattaen. Ongelmajätteet ja tavanomaiset jätteet sijoitetaan erikseen omille teknisesti rajatuille ympäristöluvan mukaisesti rakennetuille pohjaeristetyille kaatopaikoille. Ko. jätteet pidetään toisistaan erillään asianmukaisilla ratkaisuilla siten. Että eri kaatopaikoilla olevat jätteet eivät fyysisesti sekoitu keskenään eivätkä ongelmajätteen suotovedet kulkeudu tavanomaisen jätteen kaatopaikalle tai päinvastoin. Ongelmajätealueelta siirretään tavanomainen jäte pois syksyllä 2009, kun tavanomaisen jätteen läjitysalueen pohjaeristeet on saatettu valmiiksi. Alueelle on rakennettu asfaltoitu käsittelykenttä, mihin voidaan ottaa vastaan öljyonnettomuuksista pilaantuneita maita tai vastaavia jätteitä välivarastoon. Jatkorakentamisen yhteydessä tullaan rakentamaan lisää asfaltoitua kenttää. Suomenlahdella tapahtuvan mahdollisen öljyonnettomuuden osalta tärkeää on riittävän suuri vastaanottokapasiteetti välivarastointikentillä. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut Lassila & Tikanoja Oyj:n ympäristölupahakemuksen ja päättänyt myöntää hakijalle Heinsuon jätekeskusta koskevan ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan, joka sisältää hakemuksessa esitetyt muutokset Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen toiminnalle annettuun lupaan. Luvan edellytyksenä on, että toiminta tapahtuu ympäristölupahakemuksen ja seuraavien ympäristökeskuksen antamien lupamääräyksien mukaisesti. Lupamääräykset 1. Osa Heinsuon jätteenkäsittelykeskuksen loppusijoitusalueista voidaan rakentaa valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen 861/1997 mukaisesti tavanomaisen jätteen kaatopaikkaluokan mukaisin pohja- ja pintarakentein huomioiden annetussa ympäristölupapäätöksen liitteessä 1 mainitut materiaalivaihtoehdot. Osa loppusijoitusalueista voidaan luokitella tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi ja osa ongelmajätteen kaatopaikaksi. Eri luokan kaatopaikat on erotettava rakenteellisesti toisistaan ja merkittävä alueen karttapiirrokseen. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella voi sijaita toisistaan erillään olevia loppusijoitusalueita. Karttapiirros käsittelyalueesta on esitetty liitteessä Jos tavanomaisen jätteen kaatopaikka sijoitetaan ongelmajätteen kaatopaikan päälle tai välittömään läheisyyteen, tulee pitää huolta, etteivät jätteet tai suotovedet mitenkään pääse sekoittumaan keskenään esimerkiksi käyttäen hakemuksessa esitettyjä eristysrakenteita. 3. Hakijan tulee toimittaa ympäristökeskukselle ennen loppusijoitusalueen rakentamisen aloittamista tavanomaisen jätteen kaatopaikkaluokituksen mukaisin rakentein laadunvalvontasuunnitelma, jossa esitetään yksityiskohtaiset suunnitelmat kaatopaikan tarkasta koosta ja sijoittumisesta alueella, tehtävistä eri rakenteista ja käytettävistä materiaaleista. Myös huoltotien rakentamisesta on etukäteen toimitettava sen laadunvalvontasuunnitelma.