Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta ja 101 :n mukaisesta päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS 1(29) Nro A 1071 Dnro KAS-2007-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta ja 101 :n mukaisesta päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Salvor Oy Hatanpään valtatie TAMPERE Y-tunnus TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee pilaantuneen maa-aineksen, rakennus- ja purkujätteen sekä teollisuusjätteen laitosmaista ja ammattimaista käsittelyä ja hyödyntämistä Kotkan Heinsuon käsittelykeskuksessa. Alue sijaitsee Kotkan kaupungin Kaukolan kylässä tilalla Kaatopaikka RN:o ja Kotkan kaupungin Pihkoon kylässä tilalla Pertonrahka RN:o Etäisyys Kotkan kaupungin keskustaan on noin 8 km. Kaatopaikka ja Pertonrahka -tilat omistaa Kotkan kaupunki, joka vuokraa tiloista tarvittavat alat Salvor Oy:lle. Vuokraamisesta on laadittu sopimus. Kartta alueesta on tämän päätöksen liitteenä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n 2 momentin mukaan jätteen ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn on oltava ympäristölupa. YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on kysymyksessä olevassa hankkeessa toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 6 :n 12 d kohdan mukaan (laitos tai paikka, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 5000 tonnia vuodessa). ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Hakemusta on täydennetty lisäämällä siihen puhtaiden ylijäämämaiden ja lievästi pilaantuneiden maiden vastaanotto, jotka eivät vaadi käsittelyä, yhteensä t/a. samoin kuin onnettomuuksissa syntyvien pilaantuneiden maiden vastaanotto siinä laajuudessa kuin onnettomuuden luonne sitä vaatii ja käsittelykeskuksessa on osoittaa näille maille turvallinen välivarastointialue. Kauppamiehenkatu 4, Kouvola PL 1023, Kouvola Vaihde Asiakaspalvelu Kauppamiehenkatu 4 PB 1023, FI Kouvola, Finland Tfn (växel): Kundservice Laserkatu Lappeenranta Vaihde Asiakaspalvelu Laserkatu 6 FI Villmanstrand, Finland Tfn (växel): Kundservice

2 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hanke, jolle lupaa haetaan, on uusi, eikä sille ole vielä myönnetty lupia. Salvor Oy on tehnyt sopimuksen Kotkan kaupungin kanssa alueen vuokraamisesta. Vuokrattavan alueen koko on noin 23 ha. Alue sijaitsee Kymenlaakson seutukaava-alueella. Seutukaava on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä Kaavassa lupaa haettava suunnittelualue on merkitty tunnuksella ET (= yhdyskuntateknisen huollon alue). Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maakuntakaavan laadinta on parhaillaan meneillään Kymenlaakson liitossa. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä lokakuussa Kaavaehdotuksessa suunnittelualue on merkitty tunnuksella ET (= yhdyskuntateknisen huollon alue). Alueen asemakaavoitus toiminnalle on parhaillaan menossa. Asemakaavassa osoitetaan korttelialue jätteen käsittelyä ja väliaikaista varastointia varten (EJ-1) sekä jätteenkäsittelyalue (EJ-2), joka on tarkoitettu varastointiin ja loppusijoitukseen. Heinsuontien jatke jakaa käsittelykeskuksen kahteen osaan, josta tien itäpuoleinen osa otetaan käyttöön ensimmäisenä ja tien länsipuoli on loppusijoitusalueen laajennusvaraus. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Suunnittelualue on nykyisin metsätalouskäytössä. Suunnittelualueen reunoilla kasvaa järeää sekapuustoa, jossa valtalajina on mänty. Keskiosat suunnittelualueesta ovat soistunutta me t- sää (Heinsuo ja Pertonrahka), jossa kasvaa noin 10 metristä sekapuustoa. Suunnittelualue rajautuu etelässä Kotkan kaupungin Heinsuon jäteasemaan. Jäteasema toimii jätteen pienerätuojien vastaanottopisteenä. Jäteasemalla on myös vanha yhdyskuntajätteen kaatopaikka, joka on suljettu pintarakentein vuonna Suunnittelualueen länsipuolella on Kotkan Energian rakentama kierrätyspolttoaineen valmistus- ja välivarastointikenttä. Muilta osin suunnittelualueen välitön lähiympäristö on metsätalouskäytössä. Heinsuon käsittelykeskukseen ja jäteasemalle johtavan tien varressa harjoitetaan maaainesten otto- ja jalostustoimintaa. Toimijat ovat Lemminkäinen Oyj, Lohja Rudus Oy ja Palin Granit Oy. Louhintatoimintaa alueilla tullaan todennäköisesti jatkamaan vielä vuosikymmeniä, kunnes alueen kivivarat on saatu hyödynnettyä. Heinsuontien alkupäässä Sutelantien (Mt 170) risteyksessä harjoitetaan pienimuotoista maa-ainesten jalostustoimintaa. Suunnittelualueen etäisyys lähimpään asutukseen on noin 800 m itään Korkiakallion suuntaan. Noin 900 m lounaaseen on haja-asutusta. Kotkan kaupungin Katajasuon ja Petäjäsuon asuinalueet sijaitsevat noin 1,3 km:n etäisyydellä kaakossa. Lähin koulu (Pihkoon ala-aste) ja päiväkoti (Pihkoon päiväkoti) sijaitsevat noin 1,6 km päässä suunnittelualueesta itään. Vo i- majohtolinja kulkee noin 300 m päässä suunnittelualueen rajasta. Voimajohtolinjalla kulkee myös hiihtolatu. Suunnittelualue sijoittuu pääosin kalliomoreenimäkien reunustamaan laaksopainanteeseen, joka on tasolla m mpy. Suunnittelualueen alavimmilla kohdilla pintamaalajina on turvekerros, jonka paksuus vaihtelee 0,4-1,5 metriin. Koekuoppien perusteella turvekerrosten alla esiintyy ohut, osittain maatunut kaislakerros ja tämän alla on savi- ja silttikerros. Savi- ja silttikerros on paikoitellen hyvin löyhää ja tutkimuspisteiden perusteella kerroksen paksuus on suurimmillaan noin 2,5-3 m. Tämän jälkeen maaperä vaihettuu hiekka- ja soramoreeniksi.

3 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Siirryttäessä maastollisesti ylemmälle savi- ja silttikerrokset ohenevat ja moreenikerros no u- see pintaan heti ohuen humuskerroksen alle. Aivan suunnittelualueen itä-koillisosassa irtomaakerrosten paksuus on 0-1,5 m. Alueella esiintyy paikoitellen suuria siirtolohkareita ja avokalliota. Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Maaperäsuhteista johtuen alueella muodostuvan pohjaveden määrä on pieni. Pohjavettä muodostuu lähinnä kallio - moreenimäkien rinneosilla, missä vesi pääsee imeytymään suoraan moreenikerokseen. Soistuneilla alavilla osilla vesi pidättyy pääosin savi- ja silttikerroksen yläpuoliseen turvekerrokseen ja purkautuu alueen ojiin. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Niittypää, II luokka) sijaitsee noin 1,2 km:n päässä käsittelykeskuksesta lounaaseen. Käsittelykeskuksen läheisyydessä ei ole vedenottamoita eikä vedenottamoiden suoja-alueita. Sutelantiellä (mt 170) ja valtatie 7:llä asutuksen varressa on vesijohto. Lähimmät oman kaivon varassa olevat kiinteistöt sijaitsevat Pyhtään kunnan puolella Porttipelto nimisen pellon ympäristössä (6 kiinteistöä). Etäisyys suunnittelualueelle on noin 2 km. Kiinteistöjen kaivojen vedenlaatua on tarkkailtu Pyhtään kunnan toimesta. Suunnittelualueelta pintavedet poistuvat kahta reittiä. Suunnittelualueen eteläinen osa sekä valtaosa pohjoisesta osasta kuuluvat Heisuon-Hirsisuon-(Pertonrahkan) muodostamaan pienvaluma-alueeseen. Tämän valuma-alueen ala on ha. Valuma-alueen pintavedet purkautuvat Heinsuonojaa pitkin Suo menlahden Heinlahteen, mikä on lähin pintavesialue. Etäisyys käsittelykeskuksesta Heinlahteen on linnuntietä noin 2,8 km lounaaseen, Heinojaa pitkin etäisyys on noin 5 km. Heinlahti kuuluu Natura alueeseen ja se on suojeltu lintudirektiivin perusteella. Suunnittelualueen pohjoinen osa kuuluu osittain Pertonrahkan paikalliseen pienvalumaalueeseen. Pertonrahkanoja laskee noin 1,7 km:n päässä Heinsuonojaan. Pertonrahkan valuma-alueen koko on noin ha riippuen ojitusjärjestelyistä. Museovirasto on inventoinut suunnittelualueen Suunnittelualueella ei ole todettu olevan muinaismuistolain perusteella rauhoitettuja muinaisjäännöksiä. Suunnittelukohteessa eikä sen lähiympäristössä ole myöskään kulttuuriperinnön tai maisemansuojelun kannalta suojeltavia kohteita. Suunnittelualueella ei esiinny luonnonsuojelulain 29 mukaan suojeltavia luontotyyppejä eikä metsälain 10 tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Alueella ei esiinny myö s- kään vesilain tarkoittamia suojeltavia pienvesiä kuten lähteitä. Alueella ei ole liitooravaesiintymiä, ja lajille potentiaalista elinympäristöä on suunnittelualueella hyvin vähän. TOIMINNAN KUVAUS Yleiskuvaus toiminnasta Heinsuon pilaantuneiden maa-ainesten ja teollisuuden sivutuotteiden käsittelykeskus käsittää nykyaikaisen jätteen käsittelyyn ja hyödyntämiseen tarkoitetun laitoskokonaisuuden, jossa käsitellään ja hyödynnetään teollisuus- rakennus- ja purkutoiminnassa sekä pilaantuneiden maa-alueiden kunnostushankkeissa muodostuvia jätteitä ja maa-aineksia. Laitoskokonaisuus muodostuu hyötykäyttökelpoisen jätteen lajittelu-, käsittely- ja varastointialueesta (jatkossa: käsittelykenttä) sekä vaikeasti kierrätettävän ja hyötykäytettävän jätteen loppusijoitusalueesta sekä jätevesien käsittelyalueesta. Laitos mitoitetaan siten, että siellä voidaan käsitellä ja hyödyntää jätettä ja maa-aineksia yhteensä enintään t/a. Tästä jätemäärästä t/a on pilaantunutta maa-ainesta ja t/a on teollisuuden prosessijätettä sekä rakennus- ja purkutoiminnassa muodostuvaa

4 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös jätettä. Jätteet ovat ominaisuuksistaan riippuen luokiteltavissa pysyviksi, tavanomaisiksi tai ongelmajätteiksi. Tämän lisäksi alueella voidaan ottaa vastaan ja varastoida puhtaita ylijäämämaita ja lievästi pilaantuneita maita, jotka eivät vaadi käsittelyä yhteensä t/a. Näitä massoja on tarkoitus hyödyntää mahdollisuuksien mukaan alueen rakenteissa. Edellä mainitun lisäksi alueella varaudutaan vastaanottamaan onnettomuuksissa syntyviä pilaantuneita maita siinä laajuudessa kuin onnettomuuden luonne sitä vaatii ja käsittelykeskuksessa on osoittaa näille maille turvallinen välivarastointialue. Näiden määrä vaihtelee muutamasta kymmenestä tonnista kymmeniin tuhansiin tonneihin. Alueelle tuotavat materiaalit pyritään ensisijaisesti ohjaamaan hyötykäyttöön materiaalina tai energiana. Osa materiaalista varastoidaan, tarvittaessa esikäsitellään ja toimitetaan suuremmissa erissä muualle hyödynnettäväksi. Osa materiaalista hyödynnetään paikanpäällä joko luvan hakijan omana toimintana tai yhteistyötahojen toimesta. Ne jakeet, joille ei voida osoittaa taloudellisesti kannattavaa hyötykäyttökohdetta tai ovat muusta syystä vaikeasti hyödynnettävissä, sijoitetaan jäteluokkansa mukaiselle loppusijoitusalueelle. Ympäristölupaa haetaan ottaa vastaan, käsitellä ja hyödyntää käsittelykeskuksessa seuraavat, taulukon 1 mukaiset jätemäärät. Taulukko 1 Käsittelykeskuksessa vuosittain vastaanotettavat jätemäärät ja jätteen laatu. Laji Määrä, [t/a] Maksimivarastomäärä, [t] Laatu pilaantuneet maaaineksenen pysyvä, tavanomai- tai ongelmajäte teollisuuden sekä pysyvä, tavanomainen rakennus- ja purkutoiminnan ja ongelmajäte jäte puhtaat ylijäämämaat pysyvä jäte R10, D1 ja pilaantu- neet maa-ainekset, jotka eivät vaadi käsittelyä yhteensä Käsittely- ja hyödyntämis -tapa R10, D1, D5 R3, R4, R5, R10, R13, D1, D5 Alueelle tuotavat pilaantuneet maa-ainekset sisältävät haitta-aineina orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä ja aineita. Orgaanisia yhdisteitä ovat mm. PCB-, PAH-, PCCD/F-, kloorifenolija öljy-yhdisteet, torjunta-aineet ja liuottimet. Epäorgaaniset haitta-aineet ovat pääasiassa raskasmetalleja. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 23 ha. Jätteen vastaanotto- ja käsittelytoiminnoille suunnitellun kentän ala on noin 3,4 ha. Käsittelykentällä tapahtuu laitokselle tuotavan materiaalin vastaanotto (mm. punnitus, kirjaaminen, asiakirjojen ja kuormien tarkastukset), käsittelyä vaativan materiaalin välivarastointi ja käsittely sekä valmiin hyötykäyttöön toimitettavan materiaalin varastointi. Lisäksi kentän yhteyteen rakennetaan tarvittavat tilat laitoksen henkilökunnalle ja työvälineiden ja koneiden huollolle. Jätteen loppusijoitustoiminnoille varataan keskuksen alueelta tilaa yhteensä noin 15 ha. Loppusijoitusalue jakaantuu kahteen osaan, itäiseen käsittelykentän viereen ja ensimmäisenä va i- heittain käyttöön otettavaan noin 7,7 ha:n laajuiseen osaan ja läntiseen Heinsuontien toiselle puolelle sijoittuvaan laajennusaluevaraukseen. Tämän alueen ala on noin 6,9 ha. Em. lisäksi suunnittelualueelta on varattu tilaa vesien keräilylle ja käsittelylle 1,0 ha + 0,3 ha. Loppuosa alueesta jää suoja-alueeksi.

5 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan alueella tarvittavat tiet ja huoltoalueet, eteläinen vesien keräily- ja käsittelyalue, käsittelykenttää n. 1,5 ha ja loppusijoitusaluetta 1,0-2,0 ha. Tämän jälkeen käsittelykenttää ja loppusijoitusaluetta laajennetaan tilantarpeen kehittymisen mukaan. Jätteen kuljetus ja liikennöinti alueelle Jätteen keräyksestä ja kuljetuksesta käsittelykeskukseen vastaa jokainen jätteen tuottaja itse. Jätteen keräys ja kuljetus tapahtuu jätteen tuottajan omalla kalustolla tai sopimusperusteisesti ostopalveluna kuljetusyrityksiltä. Pääsääntöisesti jätteet tuodaan käsittelykeskukseen siirtolavoihin lastattuna. Vuorokaudessa raskaiden ajoneuvojen määrä on keskimäärin kappaletta suuntaansa, kun toiminta on täydessä kapasiteetissaan. Jätteen tuottajatahot sijaitsevat pääsääntöisesti Etelä- ja Itä- Suomen läänien alueella. Liikennöinti käsittelykeskukseen tapahtuu valtatie 7:ää pitkin maantielle 170 (Sutelantie), josta käännytään noin 200 m:n jälkeen Heinsuontielle. Käsittelykeskus sijaitsee noin 1,5 km:n päässä maantien 170 risteyksestä. Heinsuontie on kestopäällystetty ja noin 6 m leveä. Tien varrella ei ole asutusta eikä muita hä i- riintyviä kohteita. Tienvarren maankäyttö on alkuosiltaan eriasteista maa-ainesten otto- ja jalostustoimintaa. Loppuosa ennen Heinsuon vanhaa kaatopaikkaa on metsää. Jätteen vastaanotto Jätteen vastaanotto perustuu jätteen tuottajan ja Salvor Oy:n etukäteen tekemään sopimukseen. Alueella ei oteta vastaan sellaisen tuottajatahon jätettä, jonka kanssa vastaanottosopimusta ei ole tehty. Myös onnettomuuksien yhteydessä muodostuvan pilaantuneen maaaineksen vastaanotto perustuu ennakkoilmoitukseen, jolloin tarkistetaan, onko alueella riittävästi varastokapasiteettia ottaa vastaan maa-aineserää. Jätteen vastaanotto tapahtuu käsittelykeskuksen sisääntuloportin yhteyteen rakennettavalla kentällä. Kentällä sijaitsevat vaaka sekä toimistorakennus. Vaa alla jätekuormat punnitaan, jonka jälkeen tehdään tarvittavat jätteen kirjaamistoimenpiteet sekä tarkistetaan tarvittaessa siirtoasiakirjat ja jätteen liukoisuuskokeiden tulokset. Tiedot tallentuvat jäteseurantaa ja laskutusta varten tietokantajärjestelmään. Tämän jälkeen kuormat ohjataan edelleen purkupaikalle, jossa tehdään puretun kuorman sisällön tarkastus. Jätteen vastaanotto ja käsittely tapahtuu arkisin klo 6:00-20:00 välisenä aikana ja lauantaisin klo 7:00-16:00 välisenä aikana. Poikkeustilanteissa alueella voidaan joutua vastaanottamaan ja käsittelemään aineksia myös muina aikoina. Tällaisia poikkeuksellisia syitä voivat olla esimerkiksi onnettomuustilanteet, häiriötilanteet jätteen tuottajataholla, jolloin jätettä muodostuu poikkeuksellisen paljon kerralla, tai ulkopuolisista johtuvat logistiset tekijät. Vedenhankinta ja käyttö Maa-ainesten käsittelyprosesseissa tarvittava vesi otetaan tasausaltaasta. Tarvittaessa tarvittava lisävesi tuodaan paikanpäälle säiliöissä. Henkilökunnan tarvitsema talousvesi tuodaan erillisissä astioissa Käsittelyprosesseista vettä tarvitaan lähinnä vain pilaantuneiden maiden stabiloinnissa ja pesukäsittelyssä. Stabiloinnissa vedenkulutus saattaa nousta useisiin tuhansiin kuutioihin käsittelykertaa kohden riippuen käsiteltävästä massamäärästä ja sen laadusta. Pesukäsittelyn vedenkulutus on litraa käsiteltävää maa-ainestonnia kohti. Laitoksen käsittelykapasiteetti on t/h.

6 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Em. lisäksi vettä käytetään tarvittaessa kenttäalueiden pesuun ja pölynsidontaan. Vedenkulutuksen tähän tarkoitukseen arvioidaan olevan alle 100 m 3 /a. Vesien keräily ja käsittely Käsittelykeskuksen alueella muodostuu jätevesiä: käsittely- ja varastokentältä loppusijoitusalueelta. Näiden alueiden lisäksi jätevettä muodostuu myös pilaantuneiden maa-ainesten pesulaitteistossa. Vesikierto pesulaitteistossa on suljettu ja prosessista poistuu vettä vain prosessin päätyttyä, mikäli vesi ei ole sitoutunut maa-aineksiin. Laitteistosta poistettava vesi toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Toimistorakennuksessa ei muodostu jätevesiä. Rakennukseen tulevat kuivakäymälät. Käsittelykeskuksen alueella muodostuvat jätevedet johdetaan ojien ja viemäreiden avulla alueelle rakennettaviin tasausaltaisiin. Käsittelykentän yhteydessä oleva tasausallas toimii pääaltaana, josta vedet johdetaan edelleen käsittelyyn. Pääaltaan lisäksi käsittelykeskukseen rakennetaan tarvittaessa sivuallas läntisen loppusijoitusalueen tarpeisiin, mikäli vesien johtamista pääaltaaseen ei tulla toteuttamaan suoraan pumppaamon ja/tai viettoviemärin avulla. Pääaltaaseen voidaan johtaa myös Kotkan Energian alueella muodostuvat jätevedet, mikäli tällaiseen sopimukseen päädytään Salvor Oy:n ja Kotkan Energian välillä. Käsittelykentällä muodostuvat hulevedet esikäsitellään hiekan ja öljyneriottimissa ennen tasausaltaaseen johtamista. Tasausaltaat rakennetaan vesitiiviiksi käyttäen tiivisrakenteena kaksinkertaista bentoniittimattoa (k > 5 *10-11 m/s) ja sen päälle asennettavaa saumoistaan hitsattua HDPE-muovikalvoa, jonka nimellispaksuus on 2 mm, tai vastaavaa kalvoa (esim. EPDM-kumikalvo). Kalvo suojataan yläpuoleltaan kuitukankaalla (tiheys 1200 g/m 2 ) ja 300 mm:n paksuisella sepelikerroksella. Vaihtoehtoisesti bentoniittimaton ja (muovi)kalvon muodostama tiivisrakenne voidaan korvata asfalttirakenteella, jolloin tiivisrakenteena toimii kaksinkertainen ABT-kerros (yhteispaksuus 100 mm) ja sen suojana on tavanomainen AB-asfaltti (40 mm). Lopulliset rakennepiirustukset tasausaltaista lähetetään lupaviranomaisen hyväksyttäväksi 3 kuukautta ennen rakennushankkeeseen ryhtymystä. Altaat mitoitetaan siten, että ne pystyvät ottamaan vastaan normaalitilanteessa kevätylivaluman aikaiset vesimäärät sekä kerran 10 vuodessa toistuvan 5 minuutin mittaisen rankkasateen aikaiset vesimäärät. Altaiden lopullinen tilavuus määräytyy sen mukaan, mikä on altaasta samanaikaisesti käsittelyyn johdettava vesimäärä. Suoto- ja hulevedet käsitellään paikan päällä ja käsitellyt vedet johdetaan Heinsuonojaan. Käsittelytapana tulee olemaan kiintoaineksen laskeutus tasausaltaassa ja sen jälkeen flotaatiotekniikkaan ja suodatukseen perustuva käsittely paikan päälle rakennettavassa puhdistuslaitoksessa. Teollisuus- rakennus- ja purkutoiminnan jätteen esikäsittely Lupaa haetaan ottaa vastaan teollisuuden sekä rakennus- ja purkutoiminnassa muodostuvaa jätettä enintään t/a. Tästä määrästä arvoilta t/a, on laadultaan sellaista, että se on hyödynnettävissä suoraan tai esikäsittelyn kautta. Nämä jätejakeet varastoidaan ja käsitellään käsittelykentällä. Loppuosa (n t/a) ohjautuu arvion mukaan suoraan tai esikäsittelyn kautta erotettuna loppusijoitusalueelle. Loppusijoitukseen ohjautuvasta jätteestä määrältään suurimman muodostavat jätteiden ja ongelmajätteiden polton tuhkat sekä energiantuotannon lentotuhka.

7 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Teollisuuden jätteet koostuvat pääosin energiantuotannon ja jätteenpolton prosessijätteistä (lento- ja pohjatuhka, rikinpoistojäte), metalli- ja kaivosteollisuuden prosessijätteistä (mm. valssihilse, sivukivi, metallisakat ja -pölyt, teräskuonat, rikastushiekka, masuunihiekka, valimohiekka), paperiteollisuuden prosessijätteistä (mm. kuitusavi, soodasakka, meesa, kalkkihiekka, pastajäte) ja kemianteollisuuden prosessijätteistä, joka on lähinnä prosessikipsiä. Varsinaisen prosessijätteen lisäksi alueelle otetaan vastaan sopimuskumppaneiden rakennus- ja purkujätettä, joka koostuu pääosin kiviaineksesta (betoni ja tiili), puusta, metallista ja lämpöeristeistä. Käsittelykentällä suurin kerrallaan varastossa oleva käsittelyä tai hyödyntämistä odottava teollisuuden jätemäärä on t. Hyötykäyttöön tarkoitetuilla materiaaleilla varastointiaika on enintään 3 vuotta ja loppusijoitukseen tarkoitetuilla jätejakeilla varastointiaika on enintään 1 vuosi. Varastointi tapahtuu siten, että ympäristön roskaantumista ei pääse tapahtumaan eikä haitta-aineita pääse leviämään ympäristöön tuulen tai sateen johdosta. Prosessin kuvaus Teollisuuden sekä rakennus- ja purkutoiminnan jäte otetaan vastaan käsittelykentällä. Esikäsittelyä vaativat tai sellaisenaan hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet varastoidaan jätteen laadun mukaan eriteltynä omalla kentän osallaan. Vaikeasti hyödynnettävät jätejakeet ohjataan suoraan loppusijoitukseen. Jätteet varastoidaan pääosin ulkona aumoissa siten, että jätejakeet eivät pääse sekoittumaan keskenään. Jätekuormien tyhjennys, varastointi ja uudelleen kuormaus tapahtuu hallitusti siten, että jätteet eivät leviä ympäristöön tuulen mukana. Osa materiaaleista varastoidaan kevytrakenteisissa halleissa tai puristinkonteissa. Tällaisia ovat jätemateriaalit, joiden arvo kierrätysmateriaalina heikkenee, jos ne kastuvat ja jätteet, jotka leviävät tuulen mukana helposti ympäristöön. Varastomäärän ollessa riittävän suuri hyötyjäte kuormataan ja viedään suuremmissa erissä jatkojalostukseen tai se käytetään hyödyksi käsittelykeskuksessa. Osa materiaaleista murskataan ja mahdollisesti myös paalataan ennen pois kuljetusta. Tällaisia murskattavia jätemateriaaleja ovat mm. puu, betoni ja tiili, jotka murskaamattomina vievät paljon tilaa kuljetuskalustossa. Murskaus ja paalaus tapahtuvat ulkona kentällä 1-2 kertaa vuodessa liikkuvan mur s- kaus- ja paalauslaitoksen avulla. Murskaus- ja paalauslaitos koostuu kahmarikauhasta tai va s- taavasta, jolla jäte siirretään murskaimeen tai paalaimeen, sekä varsinaisesta murskainosasta/paalaimesta. Riippuen murskain- ja paalainlaitteen koosta ja kapasiteetista siirrettävä laitos koostuu 1-2 lavettiajoneuvosta. Rakenteet, vesien keräily ja käsittely Käsittelykenttä rakennetaan vettä ohjaavin rakentein ja se liitetään hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta käsittelykeskuksen jätevesiviemäriin. Kentän viemäreihin asennetaan sulkuventtiilit siten, että kenttä on jaettavissa vesien hallinnan suhteen eri lohkoihin. Kentän rakennekerrokset mitoitetaan kantavuus- ja routivuusvaatimusten mukaan siten, että kenttä kestää raskaan ajoneuvoliikenteen. Rakennekerrokset alhaalta ylöspäin lueteltuna ovat: perusmaa/pengertäyte suodatinkerros tai suodatinkangas tarvittaessa jakava kerros kantava kerros kulutuskerros (AB22 50 mm tai vastaava). Sitomattomissa kerroksissa, lähinnä pengertäytössä käytetään hyödyksi kierrätysmateriaaleja. Yksityiskohtaiset suunnitelmat rakenteista ja niissä käytettävistä materiaaleista esitetään lupaviranomaiselle vähintään 3 kuukautta ennen rakentamiseen ryhtymistä.

8 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Pilaantuneiden maiden käsittely Käsiteltävät jätemäärät ja jätteen laatu Lupaa haetaan käsitellä ja hyödyntää alueella maa-aineksia, jotka ovat pilaantuneet maan pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettävillä epäorgaanisilla ja orgaanisilla aineilla ja yhdisteillä. Laadultaan maa-ainekset voivat olla pysyvää, tavanomaista tai ongelmajätettä. Vuosittain vastaanotettava maa-ainesmäärä on enintään t/a. Suurin käsittelyä tai hyödyntämistä odottava pilaantuneen maa-aineksen varastomäärä alueella on enintään t. Hyötykäyttöön tarkoitetuilla maa-aineksilla varastointiaika on enintään 3 vuotta ja loppusijoitukseen tarkoitetuilla maa-aineksilla varastointiaika on enintään 1 vuosi. Varastointi tapahtuu käsittelykentällä ja jätteen loppusijoitusalueella. Varastointi tapahtuu suojattuna siten, että haitta-aineita ei pääse leviämään ympäristöön tuulen tai sateen johdosta eikä haihtumalla. Prosessikuvaus Käsittelytavat, joille haetaan lupaa, ovat kiinteytys/stabilointi (jatkossa: stabilointi), alipainekäsittely, pesukäsittely, loppusijoitus sekä näiden yhdistelmät. Kulloinkin käytettävä käsittelytapa valitaan aina siten, että se soveltuu ko. maa-ainekselle ja siinä oleville haitta-aineille. Tarvittaessa maita esikäsitellään seulomalla ja murskaamalla niitä ennen varsinaista käsittelyä. Loppusijoitusta lukuun ottamatta käsittelyllä pyritään muuttamaan maa-aineksen kemiallis- fysikaalisia ominaisuuksia tai alentamaan niiden haitta-ainepitoisuutta siten, että maaaineksen hyötykäyttö on mahdollista. Ainoastaan ne maa-ainekset, joita ei ole teknistaloudellisesti mahdollista käsitellä haitattomampaan muotoon, loppusijoitetaan. Alipainekäsittely tehdään pääsääntöisesti jatkuvana prosessina, ts. tällä tavalla käsiteltävät maat siirretään prosessiin lähes välittömästi. Muut käsittelyprosessit tapahtuvat panosperiaatteella, ts. käsittelykeskuksen alueella varastoidaan ensin riittävän suuri määrä samalla tavalla käsiteltäviä maita ennen varsinaiseen käsittelyprosessiin ryhtymistä. Kiinteytys- ja pesukäsittely tapahtuvat siirrettävällä kalustolla, ja ennen kuin kalusto on taloudellisesti kannattavaa tuoda paikanpäälle, on kerrallaan käsiteltävän maa-ainesmäärän oltava riittävän suuri. Varastointi tapahtuu maa-aineksen laadusta ja määrästä riippuen ulkona aumoissa tai sisällä varastohalleissa. Rakenteet, vesien keräily ja käsittely Samat kuin Teollisuus- rakennus- ja purkutoiminnan jätteen esikäsittelyalueella. Jätteen loppusijoitus Käsiteltävät jätemäärät ja jätteen laatu Kaatopaikka luokitellaan ongelmajätteen kaatopaikaksi ja alueelle sijoitettava jäte on pääosin hyötykäyttöön kelpaamatonta, pysyväksi, tavanomaiseksi tai ongelmajätteeksi luokiteltavaa kiinteää jätettä. Jätteen muodostumispaikkoja ovat teollisuus, rakennus- ja purkutoiminta sekä pilaantuneiden maa-alueiden kunnostus- ja onnettomuusalueet. Loppusijoitettava jäte on pääosin mineraalista. Loppusijoitukseen ohjautuvan jätemäärän arvioidaan olevan enimmillään noin t/a, kun toiminta on täydessä mittakaavassa. Tästä määrästä arviolta noin t/a on teollisuuden sekä rakennus- ja purkutoiminnan jätettä ja noin t/a on pilaantunutta maa-ainesta. Tämän lisäksi täyttöalueelle sijoitetaan noin t/a pilaantuneita maa-aineksia hyötykäyttötarkoituksessa osana kaatopaikan rakenteita ja hoitoa. Käsittelykeskukseen on tehty yhteensä noin 15 ha:n tilavaraus jätteen loppusijoitusta varten. Tämä alue jakaantuu kahteen osaan (7,7 ha ja 6,9 ha), joista kummankin täyttötilavuus on noin m 3 rtr. Tässä tilavuudessa ei ole mukana pintarakenteiden osuutta, joka on noin

9 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös m 3 rtr, jos pintarakenteet tehdään 2 metrin paksuisina. Täyttötilavuuden arvioidaan riittävän vuodeksi. Kaatopaikka otetaan käyttöön useammassa vaiheessa sitä mukaa, kun tilantarve sitä edellyttää. Kerrallaan käyttöön otettavan alueen koko on noin 1-2 ha. Laadultaan ja ominaisuuksiltaan erilaiset jätejakeet sijoitetaan toisistaan erilleen siten, että ne eivät pääse sekoittumaan keskenään tavalla, josta voi aiheutua haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Hyötykäyttökelpoisen jätteen poiskaivu Tuhkan tai muun materiaalin otto hyötykäyttöön tapahtuu täyttöpenkereen rintauksesta kaivamalla. Kaivupaikka sijoitetaan ottoalueelle siten, että rintauksen korkeus ei ylitä viittä me t- riä. Työnaikaiset luiskat ovat enintään 1:1,5. Sortumavaaraa aiheuttavia kaivurintauksia ei muodosteta. Aineksen oton jälkeen luiskat loivennetaan vähintään kaltevuuteen 1:3. Vesien keräily ja käsittely Kaatopaikalla muodostuvat jätevedet kerätään yhteen kuivatuskerroksen ja ojien avulla, ja johdetaan viemärissä käsittelykeskuksen tasausaltaaseen. Vedet käsitellään paikan päällä. Pohjarakenteet Alue rakennetaan ongelmajätteen kaatopaikkaluokan mukaisin rakentein ja pohjarakenteissa noudatetaan valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) mukaisia periaatteita. Pohjarakenne muodostuu tiivistyskerroksesta, keinotekoisesta eristeestä ja kuivatuskerroksesta. Pintarakenteet ja maisemointi Täyttöalueet suljetaan tarkoituksenmukaisin kokonaisuuksin sitä mukaa, kun ne saavuttavat lopullisen täyttökorkeutensa. Pintarakenteissa noudatetaan valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) periaatteita koskien ongelmajätteen kaatopaikkoja. Pintarakenne muodostuu kaasunkeruukerroksesta (tarvittaessa), mineraalisesta tiivistyskerroksesta, keinotekoisesta eristeestä, kuivatuskerroksesta ja pintakerroksesta, jonka ylin osa muodostaa kasvukerroksen. Jätteen ja maa-ainesten hyötykäyttö ja kriteerit ympäristökelpoisuudelle Hyötykäytettävät materiaalit ja hyötykäyttökohteet Ympäristölupahakemuksessa haetaan jätteenkäsittelytoiminnan lisäksi lupaa käyttää Heinsuon käsittelykeskuksessa hyödyksi jätteiksi luokiteltavia materiaaleja pilaantuneet maaainekset mukaan luettuna. Jätteiden laadusta ja määrästä sekä niiden rakennusteknisistä ominaisuuksista riippuen jätteet käytetään hyödyksi sellaisenaan tai esikäsiteltynä haitattoma m- paan muotoon liitteessä 1 esitetyllä tavalla. Jätteen hyötykäytöstä rakenteissa esitetään yksityiskohtaiset rakentamissuunnitelmat sekä selvitys hyötykäytettävän jätteen soveltuvuudesta toimintaan lupaviranomaiselle vähintään 3 kuukautta ennen rakennushankkeeseen ryhtymistä. Pilaantuneen maa-aineksen hyötykäytön ympäristökelpoisuuskriteerit Luvan hakija esittää, että hyötykäyttöön ohjattavan pilaantuneen maa-aineksen ympäristökelpoisuus määritetään taulukon 2 mukaan. Ympäristökriteerit esitetään määritettävän sen mukaan, onko maa-aines massiivisessa vai rakeisessa muodossa ja tapahtuuko hyötykäyttö ympäristöstään eristetyssä tilassa vai ei. Lisäksi loppusijoitusalueen eristerakenteiden ulkopuolella tapahtuvassa hyötykäytössä ympäristökelpoisuus määritetään sen mukaan, onko kyseessä peitetty rakenne tai päällystetty rakenne. Ympäristökelpoisuuden lisäksi arvioidaan myös aina materiaalin tekninen käyttökelpoisuus hyötykäyttökohteessa.

10 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Taulukko 2 Ympäristökelpoisuuskriteerit maa-aineksen hyötykäytölle. maa-aineksen rakenne Massiivirakenteiset stabiloidut/ kiinteytetyt maaainekset Rakeiset maaainekset hyötykäyttöpaikka kelpoisuuskriteeri tutkimusmenetelmä Kaatopaikan pintarakenne, teiden ja kenttien rakenteet, jätetäytöissä tukimuureina tai erottamaan erityyppiset jätelaadut toisistaan. Eristämätön tila kuten kaatopaikan pohjarakenteen tiivistyskerroksessa tai sen alla pengertäyttönä, pintarakenteessa tiivistyskerrosten yläpuolella, tiet, kentät ja pengertäytöt ilman eristerakenteita. Eristetty tila kaatopaikan pohjarakenteessa tiivisrakenteiden yläpuolella ja pintarakenteessa osana tiivi styskerrosta tai sen alapuolisia rakenteita. Käsitellyn maa-aineksen liukoinen pitoisuus alle di f- fuusiotestin enimmäispitoisuusohjearvon. Haitta-ainepitoisuus korkeintaan PIMA-asetuksen ylempi ohjearvo. Materiaalin täytettävä valtioneuvoston asetuksessa 202/2006 esitetyt ongelmajätteen sijoituskriteerit. Jos maa-aineksesta voi aiheutua pölyämisvaaraa hyötykäyttökohteessa, materiaali ei saa olla ongelmajätteeksi luokiteltavaa. Pitoisuus tutkitaan standardisoituja ja yleisesti hyväksyttyjä menetelmiä käyttäen. Pitoisuus tutkitaan standardisoituja ja yleisesti hyväksyttyjä menetelmiä käyttäen. Pitoisuus tutkitaan standardisoituja ja yleisesti hyväksyttyjä menetelmiä käyttäen. Massiivirakenteisten stabiloitujen/kiinteytettyjen maa-ainesten osalta luvan hakija esittää, että hyötykäytön ympäristökelpoisuus määritetään toistaiseksi Suomen ympäristökeskuksen ehdottamien liitteessä 2 olevien enimmäispitoisuusohjearvojen mukaan. Kun kyseessä on rakeinen, stabiloimaton/kiinteyttämätön maa-aines ja hyötykäyttö tapahtuu teollisuus-, varasto- tai liikennealueella taikka muulla vastaavalla alueella ilman eristerakenteita, luvan hakija esittää, että pilaantuneen maan hyötykäytön ympäristökelpoisuutta tarkastellaan niiden ylempien ohjearvojen mukaan, jotka on annettu valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja pudistustarpeen arvioinnista. Ohjearvot ovat selkeät ja yksikäsitteiset, ja ovat siten helpot valvoa. Arvot on asetettu siten, että niitä alhaisimmassa pitoisuuksissa maa-ainesten ei katsota aiheuttavan ympäristölle tai terveydelle haittaa tai vaaraa, kun maa-aines sijaitsee maankäytöltään ja ympäristösuhteiltaan sopivalla alueella. Heinsuon käsittelykeskus muodostaa tällaisen, teollisuusalueeseen verrattavan alueen. Kun kyseessä on rakeinen maa-aines ja hyötykäyttökohde sijaitsee jätteen loppusijoitusalueella pohja- ja pintaeristeiden välisessä eristetyssä tilassa, luvan hakija esittää, että tällöin ympäristökelpoisuus hyötykäyttöön määritetään vastaavin perustein kuin jätteen kaatopaikkakelpoisuus (valtioneuvoston asetus 202/ ). Maa-ainesta voitaisiin käyttää hyödyksi loppusijoitusalueilla eritetyssä tilassa, kun materiaali täyttää ongelmajätteen sijoituskriteerit. Poikkeuksen tästä tekevät sellaiset hyötykäyttötavat, jossa maa-ainesta voi levitä pölyn tai muulla vastaavalla tavalla ympäristöön. Tällainen hyötykäyttö on mm. maa-aineksen hyödyntäminen esipeittomateriaalina. Tällöin maa-aineksen tulisi vastata laadultaan tavanomaista jätettä. Mikäli haitta-ainepitoisuudet ylittyvät yhden tai useamman aineen osalta ylemmän ohjearvon (rakeiset maa-ainekset) tai enimmäispitoisuusohjearvon (stabiloidut/kiinteytetyt maaainekset), haetaan tämän maa-aineksen osalta erillistä ympäristölupaa hyötykäytölle.

11 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Jätteen hyötykäytön ympäristökelpoisuuskriteerit Luvan hakija esittää, että muun jätteen kuin pilaantuneen maa-aineksen hyötykäytön ympäristökelpoisuus määritetään sen mukaan, tapahtuuko hyötykäyttö loppusijoitusalueen pohjaja pintarakenne-eristeiden välisessä tilassa (eristetty tila) vai sen ulkopuolella. Lisäksi loppusijoitusalueen eristerakenteiden ulkopuolella tapahtuvassa hyötykäytössä ympäristökelpoisuus määritetään sen mukaan, onko kyseessä peitetty rakenne tai päällystetty rakenne (taulukko 3). Ympäristökelpoisuuden lisäksi arvioidaan myös aina materiaalin tekninen käyttökelpoisuus hyötykäyttökohteessa. Taulukko 3 Ympäristökelpoisuuskriteerit jätteen hyötykäytölle. hyötykäyttöpaikka kelpoisuuskriteeri tutkimusmenetelmä Eristetty tila jätteen loppusijoitusalueella pinta- ja pohjaeristeiden välissä esim. pohjan kuivatusrakenteessa, esipeitossa, välipenkereessä ja kaasunkeruukerroksessa. Materiaalin täytettävä valtioneuvoston asetuksessa 202/2006 esitetyt ongelmajätteen sijoituskriteerit. Peitetty rakenne jätteen loppusijoitusalueen ulkopuolella Päällystetty rakenne jätteen loppusijoitusalueen ulkopuolella Jätteen liukoinen pitoisuus ei ylitä valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) esitettyjä liukoisuusraja-arvoja niiltä osin kuin jäte kuuluu asetuksen soveltamisalaan. Mikäli jäte ei kuulu asetuksen soveltamisalaan, käytetään liitteen 3 mukaisia liukoisuusraja-arvoja. Jätteen liukoinen pitoisuus ei ylitä valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) esitettyjä liukoisuusraja-arvoja niiltä osin kuin jäte kuuluu asetuksen soveltamisalaan. Mikäli jäte ei kuulu asetuksen soveltamisalaan, käytetään liitteen 3 mukaisia liukoisuusraja-arvoja. Pitoisuus tutkitaan standardisoituja ja yleisesti hyväksyttyjä menetelmiä käyttäen. Pitoisuus tutkitaan standardisoituja ja yleisesti hyväksyttyjä menetelmiä käyttäen, esim. prcen/ts Pitoisuus tutkitaan standardisoituja ja yleisesti hyväksyttyjä menetelmiä käyttäen, esim. prcen/ts Kun hyötykäyttö tapahtuu loppusijoitusalueella pohja- ja pintaeristeiden välissä, luvan hakija esittää, että jätteen ympäristökelpoisuus hyötykäyttöön määritetään vastaavin kriteerein kuin jätteen loppusijoitus. Tämä määritys tapahtuu valtioneuvoston asetuksen 202/ mukaisin kriteerein. Kun hyötykäyttö tapahtuu em. kohteen ulkopuolella, luvan hakija esittää, että jätteen ympäristökelpoisuus hyötykäyttöön määritetään niiden periaatteiden mukaan, jotka on esitetty va l- tioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006). Toistaiseksi kyseistä asetusta sovelletaan vain betonimurskeeseen ja kivihiilen, turpeen ja puuperäisen aineksen polton lentotuhkiin. Koska valtaosa hyötykäyttöön kelpaavista jätteistä on vielä asetuksen ulkopuolella, luvan hakija esittää, että näiden jätteiden ympäristökelpoisuus arvioidaan liitteen 3 mukaan. Taulukon arvot ovat VTT:n ehdottamat ns. yleiset liukoisuusraja-arvot maarakenteissa hyödynnettäville jätteille. Peitetyllä rakenteella tarkoitetaan jätettä sisältävän rakenteen suojaamista jätteen leviämisen ehkäisemiseksi vähintään 10 cm paksuisella kerroksella luonnon kiviainesta. Päällystetyllä rakenteella tarkoitetaan jätettä sisältävän rakenteen suojaamista sadeveden suotautumisen vähentämiseksi asfaltilla, jonka tyhjätila on enintään 5 % tai muulla materiaalilla, jolla saavutetaan vastaava suojataso. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Jätteiden käsittelystä valmistunut BREF-asiakirja (BAT vertailuasiakirja) elokuussa 2005, mutta se ei ole vielä komission hyväksymä. Kyseisissä BREF-asiakirjoissa ei kuitenkaan käsitellä loppusijoitustoimintaa. Hyötykäyttöön toimittavan jätteen varastoinnista (R13) sekä

12 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös eräiden epäorgaanisten aineiden talteenotosta (R5) on EU:ssa valmistunut ns. BREFasiakirja, jossa luetellaan parhaan käyttökelpoisen periaatteen mukaiset tekniikat (BAT) ko. hyödyntämistoiminnoille. Yleisesti voidaan todeta, että kaikki lupahakemuksessa tarkoitetut ja kuvatut käsittely- ja hyödyntämistoiminnot täyttävät BAT:lle asetettavat vaatimukset. Jätteen käsittelyssä ja päästöjen torjunnassa käytetään nykyaikaisia, tehokkaita ja hallittavissa olevia ratkaisuja. Maaperä ja pohjavesi suojataan toiminnasta riippuen vettä pidättävin tai ohjaavin rakentein. Käsittelyä vaativat vedet kerätään yhteen ja käsitellään tehokkaasti. Puhtaiden vesien sekoittuminen käsittelyä vaativiin estetään samoin kuin päästöt ilmaan minimoidaan. Kaatopaikkarakenteissa noudatetaan valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen mukaisia rakenteita. Alueen käyttöä ja alueelle tuotavia jätteitä tarkkaillaan jatkuvana prosessina. Samoin toiminnan ympäristövaikutuksia tarkkaillaan jatkuvana prosessina. Alueen ulkopuolelle johdettavien vesien laatua ja niiden vaikutusta purkuvesistössä ja maaperässä seurataan säännöllisin mittauksin. Tarkkailupisteet sijaitsevat alueen välittömässä läheisyydessä, jolloin ennaltaehkäiseviin suojaustoimiin ehditään ryhtyä riittävän ajoissa, mikäli toiminnan todetaan aiheuttavan kohtuutonta kuormitusta ympäristöön. YMPÄRISTÖKUORMITUS Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Käsittelykeskuksen alueella muodostuu jätevesiä: käsittely- ja varastokentältä loppusijoitusalueelta. Näiden alueiden lisäksi jätevettä muodostuu myös pilaantuneiden maa-ainesten pesulaitteistossa. Vesikierto pesulaitteistossa on suljettu ja prosessista poistuu vettä vain prosessin päätyttyä, mikäli vesi ei ole sitoutunut maa-aineksiin. Laitteistosta poistettava vesi johdetaan samaan käsittelyprosessiin alueella muodostuvien muiden jätevesie n kanssa. Toimistorakennuksessa ei muodostu jätevesiä. Rakennukseen tulevat kuivakäymälät. Suoto- ja hulevedet käsitellään paikan päällä ja käsitellyt vedet johdetaan Heinsuonojaan. Käsittelytapana tulee olemaan kiintoaineksen laskeutus tasausaltaassa ja sen jälkeen flotaatiotekniikkaan ja suodatukseen perustuva käsittely paikan päälle rakennettavassa puhdistuslaitoksessa. Käsittelyn jälkeen vesistöön päästettävien jätevesien tulee alittaa liitteessä 4 esitetyt raja-arvot. Päästöt maaperään Alue rakennetaan ongelmajätteen kaatopaikkaluokan mukaisin rakentein ja pohjarakenteissa noudatetaan valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) mukaisia periaatteita. Pohjarakenne muodostuu tiivistyskerroksesta, keinotekoisesta eristeestä ja kuivatuskerroksesta. Periaatekuvia em. tiiveys- ja kuivatusvaatimukset omaavista pohjarakenteista eri materiaalivaihtoehdoilla on esitetty liitteessä 5. Liitteessä esitettyjen periaatekuvien lisäksi loppusijoitusalueen pohja voidaan tehdä muunkinlaisena rakenteena, joka täyttää VNp:n vaatimukset. Pohjarakenteisiin ei esitetä poikkeuksia VNp:n mukaisista pohjarakennevaatimuksista. Lopulliset pohjarakennesuunnitelmat toimitetaan lupaviranomaiselle ennen rakennushankkeeseen ryhtymistä. Lopullisen rakenteen valintaan vaikuttavat mm. materiaalien saatavuus rakennushetkellä, uusien materiaalien kehitys ja markkinoille tulo, nykyisistä rakenteista saatavat kokemukset sekä rakennusajankohdan lainsäädäntö. Edellä mainituista rakenteista johtuen toiminnasta ei katsota aiheutuvan merkittäviä päästöjä maaperään.

13 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Päästöt ilmaan sekä melu Kokonaispäästöt ilmaan aiheutuvat useasta eri lähteestä: Tuhkan purku varastoalueella Autojen ja työkoneiden liikkumisen aiheuttama pölyäminen Tuulen aiheuttama pölyäminen Tuhkan uudelleenkäsittelyn aiheuttama pölyäminen Stabiloinnissa voi syntyä pieniä määriä sideaineiden (esim. sementti) hiukkaspäästöjä Alipainekäsittelystä kaasun puhdistuksen jälkeiset päästöt Kaatopaikkakaasut Pölypäästön määrä on suurimmillaan, kun alueella varastoitava tuhka on tuoretta ja kuivaa, siinä on runsaasti hienoainesta ja sitä käsitellään kovalla tuulella. Stabiloinnissa syntyvät päästöt ovat vähäisiä, koska maa-aineksia ei kuumenneta ja sekoitusprosessi on suljettu. Alipainekäsittelyn kaasu puhdistetaan niin, ettei ulos johdettava kaasu sisällä haitta-aineita ympäristölle haitallisia määriä. Loppusijoitettava jäte sisältää vain vähän orgaanista, biologisesti helposti hajoavaa jätettä. Jätetäytössä muodostuvan kaatopaikkakaasun määrä arvioidaan vähäiseksi. Melupäästöjä aiheuttavat rakentamisen aikana alueella tehtävät raskaat maansiirtotyöt. Alueella työskentelee useita työkoneita. Lisäksi alueella saatetaan joutua räjäyttämään ja mur s- kaamaan kalliota. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Toimistossa ja sosiaalitiloissa syntyy pieniä määriä jätehuoltomääräysten mukaan lajiteltua yhdyskuntajätettä. Jäte on rinnastettavissa pääosin tavanomaiseen toimisto- ja asumisjätteeseen (jäteluokka , , , , , , , ja ). Lisäksi jätekeskuksessa syntyy pieniä määriä ongelmajätteitä, jotka ovat rinnastettavissa kotitalouksien ongelmajätteisiin (jäteluokka , , ja ; ominaisuudet H5, H6, H14). Tavanomainen jäte toimitetaan Kymenlaakson Jätehuolto Oy:n jätekeskukseen Anjalankoskelle. Ongelmajäte toimitetaan käsittelyyn ao. luvan saaneelle laitokselle. Kaluston huollossa muodostuu pieniä määriä ongelmajätteeksi luokiteltavaa öljyjätettä ja tähän rinnastettavia jätettä (jäteluokka 13 01, 13 02, 13 07; ominaisuudet H3-A, H3-B, H4, H5, H6, H7, H14). Jäte toimitetaan käsittelyyn ao. luvan saaneelle laitokselle. Käsittelykeskuksen kenttien ja liikenneväylien kunnossapidon yhteydessä muodostuu jätettä (jäteluokka ). Samoin muodostuu jätettä alueen viemäriverkoston ja tasausaltaiden huollon yhteydessä (jäteluokka ). Jätteet ovat laadultaan tavanomaisia ja ne käsitellään itse. Alueen hiekan- ja öljyerotuskaivojen kunnossapidon yhteydessä muodostuu onge l- majätteeksi luokiteltavia jätteitä ja lietteitä (jäteluokka 13 05; ominaisuudet H3-B, H4, H5, H6, H7, H14), jotka toimitetaan käsittelyyn ao. luvan saaneelle laitokselle. Pilaantuneen maa-aineksen alipainekäsittelyssä muodostuu jätettä ilman puhdistukseen käytettävistä suodattimista. Suodatinmateriaali on yleensä aktiivihiiltä (jäteluokka ; ominaisuudet: H5, H6, H7, H14). Suodattimet toimitetaan asiamukaiseen käsittelyyn ao. luvan saaneelle laitokselle. Muodostuvan suodatinmassan määrä vaihtelee riippuen puhdistettavien maiden määrästä ja laadusta.

14 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Pilaantuneiden maiden pesukäsittelyssä jää jäljelle hienojakoista kiviainesta. Muodostuvan materiaalin määrä on noin 20 % käsitellystä massamäärästä. Maa-aines on laadultaan tavanomaista (jäteluokka ) tai ongelmajätettä (jäteluokka ; ominaisuudet: H5, H6, H7, H14). Jäte jatkokäsitellään itse käsittelykeskuksessa. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Tulipalot Tulipalo voi aiheutua itsesyttymisenä tai jonkin ulkoisen lämpölähteen vaikutuksesta. Useimmiten tulipalot ovat aiheutuneet jonkin ulkoisen lämpölähteen vaikutuksesta kuten tupakoinnista, kuumasta tuhkasta, öljyjätteen poltosta tai jätetäytön päällä liikkuvista ajoneuvoista. Tulipalojen konkreettisin vaara liittyy paitsi palon leviämiseen ympäristöön, myös epäpuhtaan palamisen seurauksena ympäristöön savun mukana leviäviin haitta-ainepäästöihin. Kaatopaikkapalojen esiintyminen oli vielä 1980-luvulla hyvin tavanomaista, mutta nykyisin alueiden valvonnan, hoidon tehostumisen ja henkilökunnan koulutuksen myötä palot ovat suhteellisen harvinaisia. Ne myös havaitaan yleensä nopeasti, jolloin laajamittaisen tulipalon esiintymistodennäköisyys on pieni. Tulipalojen varalle alueelle rakennetaan riittävä määrä paloposteja ja varataan alkusammutuskalustoa. Alueella tarvittavista palontorjuntatoimenp i- teistä neuvotellaan paikallisen paloviranomaisen kanssa. Pääpaino tulipalojen suhteen on ennaltaehkäisyssä. Henkilökunta koulutetaan käsittelemään jätteitä ja toimimaan alueella siten, että palonvaara saadaan minimoitua. Jätteen tuottajia ohjeistetaan, että alueelle ei saa tuoda kuumaa, syttymisvaaran aiheuttavaa jätettä. Sortumat Jätetäyttöjen sortumat johtuvat liian suuresta ja jyrkästä täyttökorkeudesta suhteessa täytön tai maapohjan leikkauslujuuteen. Pienet sortumat jätetäytöissä ovat hyvin tavallisia ja ne näkyvät täytön reuna-alueilla matalina, usein porrasmaisina luiskan suuntaisina murroksina ja painumina. Näiden sortumien syntymekanismiin vaikuttaa täyttöjyrkkyyden lisäksi jätteen tiivistyminen kuormituksen vaikutuksesta, eivätkä ne yleensä tuota vaaraa ympäristölle. Ympäristölle ja rakenteille vaarallisia ovat laajamittaiset liukusortumat, jossa suuri määrä massaa leikkautuu joko maapohjan tai pelkästään jätetäytön kautta. Liukusortuman syntyyn vaikuttavat mm. maaperän laatu, jätetäytön korkeus ja tiiveys, täyttöluiskan jyrkkyys, pohj a- veden ja jätetäytön sisäisen veden korkeus sekä jätteen laatu. Heinsuon käsittelykeskukseen suunnitellut täyttömäet sijoittuvat osittain alueelle, jossa ma a- pohja on löyhää savea. Nämä osat alueesta tullaan kuitenkin vahvistamaan massanvaihdoin rakentamisen yhtyessä. Massanvaihdon jälkeen maapohjaa voidaan pitää riittävän vakaana ja kantavana jätetäytön aiheuttamalle kuormitukselle. Rakennettaessa jätetäyttö enimmillään luiskakaltevuuteen 1:3 ja tiivistämällä jäte huolellisesti täyttöön, voidaan kokemusperäisesti sanoa täyttömäen luiskakaltevuuden olevan riittävän vakaa. Edellytyksenä on, että luiskan reuna-alueelle ei sijoiteta runsaasti ja yhtenäisiä kerroksina löyhää, lietemäisessä muodossa olevaa tai hajoamisen yhteydessä liettyviä jätejakeita. Liukusortumien esiintymistodennäköisyyttä voidaankin pitää pienenä, kun rakentaminen ja täyttötoiminta tapahtuvat suunnitellusti. Jätetäyttöjen lähiympäristön maankäyttö huomioon ottaen ympäristölle ei aiheudu haittaa tai vaaraa, jos sortuma tapahtuisi. Riski on työsuojelullinen. Pohjarakenteiden toimimattomuus Pohjarakenteiden toiminnan pettäminen liittyy joko kuivatusjärjestelmän tukkeutumiseen, jolloin täytön sisäinen vesipinta saattaa nousta, tai rakenteiden painumiseen, jolloin paitsi kuivatusjärjestelmän toimivuus heikkenee, myös eristerakenteet saattavat rikkoontua. Painu-

15 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös matapauksissa kriittisen rakenteen muodostaa keinotekoinen eriste, esimerkiksi HDPEmuovi. Kalvo kestää hyvin pieniä muodonmuutoksia, mutta suurissa se saattaa revetä ja repeämän kautta maaperään pääsee suurempia määriä suotovettä. Muodostuvaan haittaan va i- kuttaa repeämän sijainti ja laajuus. Haitan suuruutta kuitenkin pienentää tehokkaasti kalvon alapuolinen mineraalinen tiivistyskerros, joka elastisena massiivirakenteena kestää suuriakin painumia rikkoutumatta. Yksittäisten repeämien vaikutus ympäristöön jää vähäiseksi. Massiivisessa murtumassa, esimerkiksi maapohjan liukumistapauksessa, rikkoutuvat sekä keinotekoinen eriste että mineraalinen tiivistyskerros. Tällainen murtuma on kuitenkin selkeästi havaittavissa ja ympäristöön kohdistuva vaara on torjuttavissa välittömillä korjaustoimenpiteillä. Pohjarakenteiden murtuminen voidaan parhaiten estää rakentamisen aikaisella työn laadulla ja valvonnalla. Pintarakenteiden toimimattomuus Pintarakenteen vaurio aiheutuu yleensä jätetäytön painumisen, luiskan sortumisen tai eroosion seurauksena. Sortumavauriot johtuvat liian jyrkistä luiskista suhteessa rakenteissa käytettäviin materiaaleihin. Pintarakenteiden toimimattomuus tai vaurioituminen ei pohjaeristetyllä ja viemäröidyllä loppusijoitusalueella muodosta ympäristö- tai terveysriskiä, mutta saattaa lisästä kaatopaikkaveden määrää ja sitä kautta nostaa käyttökustannuksia. Painumavaurioiden varalta pintarakenteiden kuntoa on tarkkailtava kaatopaikan sulkemisen jälkeen osana alueen jälkitarkkailua ja tarvittaessa rakenteita on korjattava. Kiinteytys ja stabilointi Pilaantuneen maan kiinteytyksen tai stabiloinnin epäonnistuessa hulevesiä voi päästä imeytymään maamassoihin tavanomaista enemmän ja huuhtomaan maapartikkeleita. Tämä edellyttää myös, että kiinteytetyn maamassan yläpuolinen rakenne vaurioituu. Tämä puolestaan on helppo huomata ja korjata. Kiinteyttävään maakerrokseen pääsevän veden määrää voidaan tarvittaessa seurata maamassan alle asennettavan salaojakerroksen ja kokoojakaivojen avulla. Mikäli kokoojakaivoon kertyy tavanomaista enemmän vettä, veden laatu voidaan tutkia ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vesilähteen selvittämiseksi. Kiinteytyksen onnistumisen takaamiseksi kiinnitetään suunnitteluvaiheessa huomiota riittävän kantavan maapohjan löytämiseen tai maapohjan kantavuuden vahvistamiseen ja oikean seosreseptin löytämiseen. Rakentamisvaiheessa kiinnitetään huomiota suhteutuksen ja rakentamisen laatuun sekä laadunvalvontaan. Pesuseulonta Pesuseulonnassa merkittävin riski liittyy pesuvesien hallitsemattomaan ulospääsyyn laitteistosta. Suuren äkillisen ulospääsyn mahdollisuus on pieni. Tällöinkin ympäristöhaitta jäänee pieneksi, sillä laitos sijoitetaan tasausaltaan viemäröinnin piiriin, ja allas voidaan tarvittaessa sulkea onnettomuustilanteissa. Pienemmät vuodot ovat helposti korjattavissa ilman päästöjä ympäristöön. Alipainekäsittely Alipainekäsittelyssä merkittävimmät riskit liittyvät käsittelemättömien aineiden pääsyyn ilmakehään sekä käsiteltävien aineiden palo- ja räjähdysvaaraan. Aineiden hallitsemattomasta ilmaan pääsystä aiheutuva riski on lähinnä työterveyssuojelullinen ja se on vältettävissä huolellisella prosessin ohjauksella ja valvonnalla sekä varustamalla henkilökunta henkilökohtaisin suojavarustein. Palo- ja räjähdysvaara kohdistuu niin ikään ensisijaisesti alueen henkilökuntaan. Riskin poisto edellyttää ennakkotoimenpiteenä henkilökunnan huolellista kouluttamista ko. tehtävään sekä laitteiston asianmukaista huoltoa. Tulipalojen varalle alueelle hankitaan alkusammutusvälineistöä.

16 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Vesienkäsittely Vesienkäsittelyssä merkittävin ympäristöön kohdistuva riski on käsittelemättömien jätevesien pääsy ympäristöön. Tällainen tilanne voi muodostua esimerkiksi pumppurikkojen tai pitkäaikaisten sähkökatkosten aikaan, jolloin samanaikaisesti muodostuu niin runsaasti jätevesiä, että jätevesien varastoaltaat täyttyvät ja vettä joudutaan juoksuttamaan ylivuodon kautta purkuojaan. Ylivuotojen määrään voidaan vaikuttaa tehokkaasti pumppaamojen säännöllisellä, ennalt a- ehkäisevällä huollolla, sekä hankkimalla jätekeskukseen valmiiksi varaosia pumppaamoihin tai varapumppu, sekä kehittämällä pumppaamoiden toimintaa varten tehokas kaukovalvontaja hälytysjärjestelmä. Lisäksi ylivuotojen määrään voidaan vaikuttaa riittävän isoilla varastoaltailla ja pitämällä varastoaltaat aina mahdollisimman tyhjinä, jolloin niiden varastokyky on maksimaalinen poikkeustilanteissa. Polttoaineiden varastointi Polttonestevarastoista voi tapahtua vuotoja säiliön vaurioitumisen seurauksena tai ilkivallan kautta. Vaurioitumisvaraa voidaan vähentää sijoittamalla säiliöt siten, että ne eivät ole suoraan liikennöintiväylillä, mutta kuitenkin hyvin havaittavissa paikoissa. Kaksoisvaipat estävän tehokkaasti pienemmät kolhut. Mahdollisten vuotojen varalle säiliöiden läheisyyteen varastoidaan turvetta, johon nesteet voidaan imeyttää. Samoin alueen läheisyyteen voidaan tarvittaessa varastoida alkusammutuskalustoa mahdollisen tulipalon varalle. Ilkivalta estetään parhaiten alueen tehokkaalla vartioinnilla. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Luvan hakemuksen mukaisen toiminnan päästöjen määrää ja laatua sekä niiden ympäristövaikutuksia on arvioitu hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin YVA-selostuksen mukaan valtaosa käsittelykeskuksesta sijoittuu luontaisesti heikosti vettä läpäisevälle maaperälle, jonka päälle rakennetaan lisäksi tiiviit rakenteet ja vesien keräilyjärjestelmät. Vesienkeräilyjärjestelmät on mitoitettu rankkasateille ja niiden aiheuttamille tulville. Käsittelykeskus ei käytännössä vaikuta valuntaan eikä Heinsuon ojan virtaamiin. Käytettäessä lupahakemuksessa esitettyä jätevesien käsittelymenetelmää, vaikutukset näkyvät todennäköisesti Heinsuon ojassa hieman kohonneina kloridi- ja sulfaattipitoisuuksina. Tuhkan läjitys kohottaa todennäköisesti hieman myös molybdeeni- ja seleenipitoisuutta. Kloridija sulfaatti ovat vesieliöille vaarattomia suurinakin pitoisuuksina, eikä myöskään molybdeeniä ja seleeniä esiinny vesieliöille haitallisina pitoisuuksina. Käsittelykeskuksen alueella muodostuvien vesien määrä on suhteellisen pieni verrattuna koko valuma-alueella muodostuviin vesimääriin, joten purkuvedet laimenevat tehokkaasti Heinsuon ojassa, ja vaikutukset rajoittuvatkin käytännössä Heinsuon ojan yläosaan. Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee käsittelykeskuksesta noin 1,2 km etelään. Käsittelykeskuksella ei ole pohjavettä pilaavaa vaikutusta. Vaikutukset maa- ja kallioperään Hakemuksessa esitettyjen suojarakenteiden johdosta käsittelylaitoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia maa- tai kallioperän laatuun. Vaikutukset ilmaan Hiukkaspäästöjen määrä riippuu käsittelykeskuksen hoidon tasosta. Käsittelylaitteiden päästöt ilmaan on ehkäisty suljetuilla prosesseilla ja niiden merkitys pölypäästöihin on vähäinen.

17 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Pölypäästöjen vaikutukset kohdistuvat käsittelyalueella työskenteleviin. Tavanomaisena vähätuulisena päivänä ympäristön pölypitoisuudet ovat selvästi alle ohjearvotason. Navakkatuulisina päivinä ilman pölyntorjuntaa ohjearvoon verrattava pitoisuustaso voi yltää jopa 0,9 km:n etäisyydelle laitokselta voiden aiheuttaa terveysvaikutuksia, likaantumista ja kasvillisuusvaikutuksia. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluun Alueen puusto kaadetaan ja aluskasvillisuus raivataan pohjarakenteiden ja täyttöjen tieltä. Käsittelyaluetta reunustava noin 50 metriä leveä suojavyöhyke säilytetään luonnontilaisena ja monikerroksisena, jotta sen suojavaikutus metsätalousalueita ja virkistysalueita vasten on suurempi. Veden laatuun kohdistuvat vaikutukset eivät ulotu Heinlahden natura-alueelle saakka. Melun ja tärinän vaikutukset Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset ovat merkittävimmät ja kohdistuvat pääosin käsittelykeskuksen itäpuolelle. Melutaso on sallituissa rajoissa. Jos käsittelytoiminnan aikana kaikki melua aiheuttavat toiminnot ovat samanaikaisesti käynnissä, db:n melualue yltää laitosalueen rajojen itäpuolen metsätalousalueelle. Melu ei ulotu häiritsevästi lähimmän asutuksen kohdalle noin 800 metrin päässä. Laitoksesta johtuvan liikenteen aiheuttamat muutokset melutasoissa ovat vähäiset. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käytön aikainen hoito ja valvonta Heinsuon käsittelykeskuksen pidosta vastaa Salvor Oy, jonka palveluksessa oleva henkilö nimetään laitoksen vastaavaksi hoitajaksi. Vastaava hoitaja ilmoitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle välittömästi nimeämisen jälkeen. Alueen käytännön hoidosta vastaa em. lisäksi käsittelykeskuksen henkilökunta. Alueen käyttöä, rakenteiden toimivuutta sekä muuta alueella tapahtuvaa toimintaa valvotaan päivittäin alueen hoidosta vastaavan henkilökunnan toimesta. Alue on valvottu myös öisin ja viikonloppuisin. Vastaava hoitaja huolehtii jätehuoltoviranomaisten ohjeiden mukaisesti mm. siitä, että: alueelle tuodaan ainoastaan ympäristöluvassa hyväksyttyjä jätteitä alueelle tuotavista jätteistä on tehty viranomaisten vaatimat jätteen kaatopaikkakelpoisuutta osoittavat selvitykset aluetta hoidetaan, käytetään ja tarkkaillaan asianmukaisella tavalla alueen ympäristönsuojeluun tarkoitetut rakenteet ja muut toimenpiteet toteutetaan ja niitä käytetään suunnitellulla tavalla alueen käyttöä koskevat asiakirjat, kartat ja piirustukset ovat ajan tasalla alueen käytöstä ja hoitotoimenpiteistä sekä normaalista toiminnasta poikkeavista tapahtumista pidetään kirjaa alueelle johtava tie ja ympäristö pidetään puhtaana irtoroskista lopulliseen tasoon täytetyt alueet viimeistellään ja maisemoidaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja muut käsittelykeskusta koskevan ympäristöluvan edellytykset ja ehdot täytetään. Käsittelykeskuksen käytöstä pidetään yllä tietokantaa, johon merkitään mm. seuraavat tiedot: alueelle viedyt jätekuormat (kuorman koko, jätelaji, päivämäärä) alueelta jatkokäsittelyyn tai hyödynnettäväksi toimitetut jätekuormat (kuljetustapa, kuorman koko, jätelaji, toimituspaikka, päivämäärä)

18 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös alueella käsitellyt ja hyödynnetyt jätteet (jätteen laji, jätteen määrä, käsittelytapa, hyödyntämistapa ja paikka) alueella tehdyt rakentamis- ja korjaustoimenpiteet (mm. maisemointi) työtapaturmat, tulipalot, sortumat, ilkivalta, luvaton jätteiden tuonti, ylivuodot ja muut poikkeukselliset tapahtumat alueelta käsittelyyn johdetut vesimäärät. Jälkihoito Käsittelykeskuksen jälkihoito tulee käsittämään ympäristönsuojelurakenteiden kunnon ja toimivuuden tarkkailun sekä ympäristövaikutusten tarkkailun. Jälkihoitovaiheen yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma esitetään alueen sulkemissuunnittelun yhteydessä. Jälkihoidossa tullaan noudattamaan sen aikaisia säädöksiä ja määräyksiä. Käyttö-, Päästö- ja vaikutustarkkailu Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu esitetään tehtäväksi lupahakemuksen liitteenä olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. VAKAVARAISUUS JA VAKUUDET Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. Salvor Oy:n liikevaihto oli 11 miljoonaa euroa vuonna Yhtiöllä on seuraavat vakuutukset: toiminnan vastuuvakuutus euron vakuutusmäärällä vakuutusyhtiö If:ssä. lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus. Yhtiön vakavaraisuuden ja vastuuvakuutusten johdosta hakija esittää, että euron pankkitakaus on riittävä vakuus lupahakemuksen mukaiselle toiminnalle. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Salvor Oy:n hankkeeseen noudatettiin YVA-menettelyä, koska hankkeen yhteydessä käsitellään jätteitä fysikaalis-kemiallisesti yli 100 tonnia vuorokaudessa, käsitellään ongelmajätteiksi luokiteltavia jätteitä fysikaalis-kemiallisesti ja sijoitetaan jätteitä kaatopaikalle mahdollisesti yli tonnia vuodessa. Perusteena sovellettiin YVA-asetuksen (268/1999) 6 :n mukaisen hankeluettelon 11 a, 11 b ja 11 d kohtia. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon arviointiohjelmasta ja arviointiselostuksesta Arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa Kaakkois-Suomen ympäristökeskus katsoo, että Salvor Oy:n Heinsuon käsittelykeskuksen YVA-menettelyssä vaikutustenarviointi on painottunut oikein hankkeen kannalta merkittävien vaikutusten arviointiin. YVA-selostuksen puutteena on kuitenkin riittämätön selvitys hankkeen yhteydessä muodostuvien jätevesien käsittelystä ja johtamisesta puhdistettavaksi sekä käsittelykeskuksen jätevesien vaikutuksista puhdistamotoimintaan. lievästi pilaantuneiden massojen ja puhtaiden massojen vastaanoton ja käsittelyn osuudesta ja vaikutuksesta hankekokonaisuuteen hankkeeseen liittyvien riskien osalta mahdollisen tulipalon riski ottaen huomioon Kotkan Energia Oy:n tulevan biopolttoaineiden varastointi toiminta.

19 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös laiterikon tai poikkeuksellisen tulvatilanteen vaikutus jätevesien käsittelyyn. Lausunnon mukaan puutteellisten selvitysten osalta tulee antaa tarvittava lisäselvitys hankkeen ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä. Ympäristökeskus katsoo, että Salvor Oy:n Heinsuon käsittelykeskuksen YVA-menettely on kokonaisuudessaan kuitenkin järjestetty YVA-lain mukaisesti ja hankkeesta laadittu YVAselostus on riittävä esitys hankkeen ympäristövaikutuksista. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla hakemuksesta Kotkan kaupungin ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla Kuulutus on julkaistu Kymen Sanomat -nimisessä sanomalehdessä. Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireille tulosta on kirjallisesti ilmoitettu lähikiinteistöjen omistajille. Tarkastukset ja neuvottelut Hakemuksesta on neuvoteltu Lausunnot Kotkan ympäristölautakunta esittää päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Salvor Oy hakee lupaa pilaantuneiden maiden ja teollisuusjätteen käsittelylaitokselle Heinsuolle. Hankkeesta on laadittu ympäristövaikutusten arviointi, jonka pohjalta toiminnan on katsottu soveltuvan esitetylle alueelle. Alueelle on vireillä asemakaava, jossa osoitetaan korttelialue jätteen käsittelyä ja väliaikaista varastointia varten sekä jätteenkäsittelyalue, joka on tarkoitettu varastointiin ja loppusijoitukseen. Alueen lähiympäristössä sijaitsee Heinsuon entisen yhdyskuntajätteen kaatopaikka ja nykyinen jätteen vastaanottoalue, Kotkan Energia Oy:n kierrätyspolttoaineen käsittely- ja varastoalue sekä useamman yrityksen kiviaineksen ottoalueet. Lähin asutus sijaitsee n. 800 m etäisyydellä. Hanke tullaan toteuttamaan ottaen huomioon jätteen käsittelylle ja loppusijoitukselle voimassaolevat vaatimukset. Hyötykäytettäville materiaaleille on esitetty ympäristökelpoisuuden kriteerit, samoin vesistöön johdettavien vesien laadulle. Mahdolliset riskikohteet on tunnistettu ja varautuminen riskien ennaltaehkäisyyn on esitetty. Ympäristövaikutuksia tullaan tarkkailemaan erillisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Hakemuksessa esitetyn mukaisesti toteutettuna ei ympäristöluvan myöntämiselle ole estettä. Käsittelykeskuksessa kuitenkin käsitellään, varastoidaan ja loppusijoitetaan materiaaleja, jotka sisältävät erilaisia haitta-aineita. Alueelle on varauduttu ottamaan vastaan myös onnettomuudessa syntyviä pilaantuneita maita, joiden laatua ja määrää ei ennakkoon voida arvioida. Ympäristökeskus esittääkin lupaharkinnassa otettavaksi lisäksi huomioon seuraavaa: Hakemuksessa on todettu, että erilaiset jäte-erät pidetään erillään niin, etteivät haitallisesti reagoivat materiaalit pääse kosketuksiin keskenään. Hakemuksessa ei ole kuitenkaan tarkemmin esitetty miten tämä hoidetaan. Paikan päällä puhdistetut jätevedet on esitetty johdettavaksi Heinsuonojan kautta Heinlahteen, joka on Natura alue ja esitetty suojelualueeksi. Jätevesien johtamista oman puhdistamon sijaan jätevedenpuhdistamolle tulee selvittää ensisijaisena vaihtoehtona. Valmius liittyä jätevedenpuhdistamolle tulee olla viimeistään, mikäli tarkkailutulokset osoittavat puhdistustuloksen riittämättömäksi.

20 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Lupaharkinnassa tulee normaalin toiminnan lisäksi erityistä huomiota kiinnittää onnettomuus- ja poikkeustilanteissa syntyvien jätteiden turvalliseen vastaanottoon ja varastoimiseen, esim. edellyttämällä erillistä varautumissuunnitelmaa. Onnettomuustilanteista syntyvien jätteiden varastointiaika tulee minimoida ja jätteet käsitellä laitoksella mahdollisimman pian tai toimittaa muualle asianmukaisesti käsiteltäväksi. Tarkkailua tulee tarvittaessa täydentää onnettomuustilanteissa syntyvän jätteen laadun mukaisesti. Toiminnanharjoittajan tulee seurata parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan ja varauduttava ottamaan käyttöön toimintaansa soveltuvaa ympäristönsuojelutekniikkaa. Kotkan kaupungin kaupunginhallitus toteaa päivätyssä lausunnossaan, että kaupunki yhtyy ympäristölautakunnan asiasta antamaan lausuntoon. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija ei ole antanut kirjallista vastinetta. Hakijan edustaja on puhelimessa ilmoittanut Kotkan Veden olevan haluton ottamaan vastaan laitokselta tulevia jätevesiä niiden laimeuden ja talvella alhaisen lämpötilan johdosta. Hakemus päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta Hakija on ympäristökeskukseen saapuneessa hakemuksessa hakenut päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta. Hakijan mukaan päätöksen voimaantulon viivästyminen voi johtaa tilanteeseen, jossa sopimuskumppaneiden asianmukainen jätehuolto vaarantuu. Päätöksen täytäntöönpanosta ei voida olettaa olevan haitallisia vaikutuksia ympäristölle. Tilanne voidaan palauttaa ennalleen kuljettamalla alueelle viety jäte tarvittaessa muualle, joten täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Lain edellytykset täytäntöönpanolle muutoksenhausta huolimatta ovat siis olemassa. Luvan hakija esittää, että erillistä ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisen vakuutta ympäristön saattamisesta ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta ei aseteta. Perusteluna on, että esitetty YSL 42 :n mukainen vakuus kattaa määrältään myös ne ennallistamistoimet, joihin lupapäätöksen mahdollinen kumoaminen tai muuttaminen aiheuttaisi. Ennallistamistoimiksi luetaan tässä alueelle tuodun jätteen pois kuljettaminen. Alueen rakentaminen ei itsessään ole ympäristölupaa vaativaa toimintaa, ja kenttiä voidaan käyttää myös muuhun toimintaan. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja päättänyt myöntää Salvor Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Luvan edellytyksenä on, että toiminta tapahtuu lupahakemuksen ja sen sisältämien suunnitelmien mukaisesti. Toiminnassa on lisäksi noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: Yleiset lupamääräykset 1. Käsittelykeskuksen alueelle saa vuosittain vastaanottaa, välivarastoida, käsitellä ja hyödyntää tämän päätöksen sivulla 4 taulukossa 1 ilmoitettuja määriä liitteen 6 mukaisia jätteitä. Kaatopaikalle saa sijoittaa yhteensä m³ ja vuosittain t sinne kelpaavaa jätettä siten, että jätetäyttöalueen enimmäiskorkeus on kaatopaikan pintarakenteet mukaan lukien + 43 m (N 60 ) ja luiskien kaltevuus 1:3 tai loivempi. Lupa myönnetään myös hakemuksessa esitetyille käsittelymenetelmille.

21 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Melu 2. Keskus voi käytössä olevan kapasiteettinsa puitteissa vastaanottaa onnettomuus- ja muissa poikkeustilanteissa välivarastoitaviksi ja mahdollisesti käsiteltäviksi myös muita kuin lupamääräyksessä 1 mainittuja maamassoja. Tällaisista maamassoista tulee tehdä viipymättä ilmoitus Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen ja Kotkan kaupungin ympäristö- ja terveysviranomaisille. Poikkeuksellisia maamassoja voi välivarastoida käsittelylaitoksella vain niin kauan kuin se on ympäristön kannalta turvallista. Muussa tapauksessa poikkeukselliset maamassat on toimitettava mahdollisimman pikaisesti käsiteltäväksi laitokselle, jolla on ympäristönsuojelulain 28 :n tarkoittama ympäristölupa tai muu ympäristönsuojelulaissa mainittu lupa käsitellä ko. maamassoja. 3. Ensimmäisen vaiheen rakennettava kaatopaikka luokitellaan ongelmajätteen kaatopaikaksi. Kaatopaikalle voidaan kuitenkin sijoittaa riittävästi ongelmajätteistä eristettyyn osaan myös tavanomaista jätettä. Kaatopaikalle vietävät jätteet tulee sijoittaa hakemuksen mukaisesti huomioiden, että toisiinsa haitallisesti vaikuttavat jätteet tulee sijoittaa toisistaan erilleen niin, ettei niiden loppusijoitus lisää ympäristökuormitusta. Jos sijoitusalueet muuttuvat, on muutoksesta tehtävä ilmoitus Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle. Kaatopaikalle saa sijoittaa vain kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen liitteessä 2 esitettyjen periaatteiden mukaan hyväksyttyjä jätteitä. Kaatopaikalle ei kuitenkaan saa sijoittaa järjestettyyn jätekuljetukseen kuuluvaa jätettä tai vastaavaa kaupan tai teollisuuden jätettä. Jätteet on tarpeen mukaan peitettävä käyttöpäivittäin niin, että avoinna oleva täyttöalue on mahdollisimman pieni. 4. Toiminnanharjoittajan on esitettävä jätekeskuksen toiminnasta vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot kirjallisesti Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Kotkan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Mikäli vastaavan hoitajan nimi ja / tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä em. viranomaisten tietoon. Vastaavan hoitajan asiantuntemuksen ylläpidosta on huolehdittava. 5. Asiaton pääsy teollisuusjätteen käsittelykeskukseen ja jätteen luvaton sijoittaminen kaatopaikalle on estettävä valvonnalla ja rakenteellisin keinoin. Käsittely- ja hyötykäyttöalue sekä kaatopaikka-alue on aidattava kokonaisuudessaan. Alueen portit on pidettävä lukittuina muina kuin aukioloaikoina, jolloin paikalla on kaatopaikan hoitohenkilökuntaa. 6. Laitoksen toiminnasta ei saa aiheutua lähimpien asuntojen kohdalla melua, joka päivällä ( ) ylittää ekvivalenttitason 55 db (L Aeq ) ja yöllä ( ) arvon 50 db (L Aeq ). Jos toiminnasta aiheutuvat meluhaitat osoittautuvat odotettuja suuremmiksi ja toiminnasta tulee asukkailta valituksia, voi ympäristökeskus määrätä toiminnanharjoittajan mittaamaan asianmukaisesti toiminnasta aiheutuvan melutason ja antaa mittaustulosten perusteella lisämääräyksiä. Käsittelyalueiden pohjarakenteet Kenttä- ja hallirakenteet 7. Käsittelyalueen kenttien ja varastointi- ja käsittelyhallien pohjarakenteet tulee rakentaa siten kuin hakemuksessa on esitetty huomioiden mahdollinen pilaantuneen maaaineksen tai muun tarkoitukseen sopivan jätemateriaalin käyttö. Kaikissa rakenteissa tulee päällimmäisenä kerroksena olla tiivis asfaltti ja muotoilu on tehtävä niin, että hulevedet voidaan kerätä ja johtaa tasausaltaiden kautta käsiteltäviksi. Rakenteita koskevat suunnitelmat tulee lähettää hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista tiedoksi Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen. Jos toiminnassa tarvitaan väliaikaista pi-

22 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös laantuneen maan varastointitilaa, tulee väliaikaiset rakenteet tehdä hakemuksen mukaisesti. Varastoinnin tulee tällöin olla lyhytaikaista. 8. Käsittelyalueiden rakenteiden toimivuutta on seurattava niin, että havaitut viat (painumat, pintakerrosten halkeamat) saadaan korjattua välittömästi. Tasausaltaat 9. Tasausaltaiden pohjarakenteesta on hakemuksessa esitetty kaksi vaihtoehtoa. Hakijan on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen ennen altaiden rakentamista selvitys miten altaat rakennetaan. Selvitys voidaan liittää toimitettavaan laadunva l- vontasuunnitelmaan. Kaatopaikka 10. Kaatopaikan pohjarakenteet tulee rakentaa valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen 861/1997 mukaiseksi hakemuksen mukaisesti. Kaatopaikan pintarakenteet 11. Kaatopaikan pintarakenteet tulee rakentaa valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen 861/1997 mukaiseksi hakemuksen mukaisesti. Pinnan rakentamisesta tulee toimittaa laadunvalvontasuunnitelma, jossa esitetään myös yksityiskohtainen pinnan rakennussuunnitelma, ympäristökeskukselle ennen kaatopaikan tai sen osan sulk e- mista. Rakentamisen valvonta 12. Hakijan tulee toimittaa ympäristökeskukselle ennen rakennustöiden aloittamista laadunvalvontasuunnitelma, jossa esitetään yksityiskohtaiset rakennussuunnitelmat kenttien (myös väliaikaisten rakenteiden), kaatopaikan sekä tasaus- ja lietealtaiden pohj a- rakenteista ja käytettävistä materiaaleista. Laadunvalvontasuunnitelmassa tulee vielä tarkentaa erilailla luokiteltujen jätteiden toisistaan eristämiseen käytetty ratkaisu. 13. Kaatopaikan tai sen osien pohja- ja pintarakenteiden tekemiselle on nimettävä ulkopuolinen riippumaton laadunvalvoja, joka valvoo rakennustyön suunnitellun laatut a- son noudattamista ja laadunvalvontasuunnitelman mukaista laadunvalvonnan toteutumista. Jätteiden vastaanotto ja käsittely 14. Hakemuksessa mainitut jätteet tulee vastaanottaa ja käsitellä hakemuksen mukaisesti ja siinä esitetyillä menetelmillä. Jätteitä saa varastoida käsittelykeskuksessa enintään kolme vuotta ennen niiden hyödyntämistä tai esikäsittelyä ja enintään vuoden ennen niiden käsittelyä. Jätteiden varastoinnissa on noudatettava pelastuslaitoksen antamia määräyksiä. 15. Käsittelykeskuksella vastaanotettuja haitta-aineiden laadun tai pitoisuuden perusteella eritavalla luokiteltuja pilaantuneita maa-aineseriä ei saa sekoittaa keskenään. Maaainekset on käsiteltävä niin pian kuin se laitoksen toiminnan kannalta on mahdollista. 16. Pilaantuneiden maiden varastointi tai käsittely laitosalueella ei saa aiheuttaa ympäristölle pöly- tai hajuhaittoja. Ongelmajätteiden ja veteen helposti liukenevia haitallisia aineita sisältävien maiden pölyäminen on estettävä peittämällä tai soveltuvin osin kastelemalla. Käsittelylaitteiden on oltava rakenteeltaan ja toiminnaltaan sellaisia, että käsiteltävän maan pölyäminen tai haiseminen saadaan tehokkaasti estettyä. Tarvittaessa laitteet on koteloitava. Herkästi haihtuvilla haitallisilla yhdisteillä pilaantuneet maa-ainekset on käsiteltävä alipainehallissa.

23 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Käsittelykeskuksessa muodostuvat jätteet 17. Keskuksen toiminnassa on huolehdittava siitä, että kiinteistöllä syntyy jätettä mahdollisimman vähän. Muodostuvat jätteet on lajiteltava ja pyrittävä hyödyntämään kaikki mahdollinen itse tai toimittamaan muualle hyötykäyttöön. Jätteitä on kiinteistöllä käsiteltävä ja säilytettävä niin, ettei niistä aiheudu roskaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. Erityisesti on huolehdittava, että kemikaalien ja muiden ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohjaveteen ja viemäriverkostoon estetään. Jätteiden lajittelussa ja käsittelyssä tulee ottaa huomioon kunnalliset jätehuoltomääräykset. 18. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan, ettei toiminnasta ole seurauksena sellainen maaperän tai pohjaveden laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ympäristön pilaantumisesta on viipymättä ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Kotkan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille. Vesienkäsittely 19. Käsittelykeskuksen alueella muodostuvat likaiset suotovedet ja puhtaat sade- ja valumavedet on pidettävä erillään toisistaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Suotovedet on kerättävä yhteen ja puhdistettava tehokkaasti käsittelyalueella liitteessä 4 esitetyn taulukon mukaisia raja-arvoja noudattaen, tai johdettava muualle puhdistettaviksi. Pilaantuneiden maamassojen pesulaitteessa syntyviä väkeviä jätevesiä ei saa yhdistää suotovesiin, vaan ne on toimitettava laitokseen, jolla on lupa käsitellä kyseisiä vesiä. 20. Hakijan on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle yksityiskohtainen rakennesuunnitelma vesienkäsittelylaitteistosta ennen varsinaisen laitteiston rakentamista. Suunnitelmassa tulee tarkentaa tasausaltaiden määrä ja niiden pohjan rakenne. 21. Sosiaalitiloista syntyvien jätevesien ja käymäläjätteen käsittely on hoidettava valtioneuvoston talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla antaman asetuksen 542/2003 vaatimusten mukaisesti. Tarkkailu 22. Laitoksen jätevesien vaikutuksia alueen pinta- ja pohjavesissä tulee tarkkailla valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen liitteen 3 sekä hakemuksen liitteenä olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaan voidaan tehdä tarvittaessa vähäisiä muutoksia Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Suuremmissa muutoksissa tulee noudattaa ympäristönsuojelulain 46 :n 4 momenttia. Alueen sisäinen tarkkailu sekä käsittelykeskuksen käytön tarkkailu tulee suorittaa hakemuksen mukaisesti. Havaituista merkityksellisistä terveys- ja ympäristöhaitoista on ilmoitettava viipymättä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Kotkan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille. 23. Kaatopaikkakaasun muodostuminen on tarkistettava tarvittaessa viimeistään kaatopaikan tai sen osa-alueiden sulkemisvaiheessa. Poikkeustilanteet 24. Toiminnanharjoittajan tulee varautua suunnitelmallisesti mahdollisiin poikkeus- ja häiriötilanteisiin. Tätä varten toiminnanharjoittajalla tulee olla ajan tasalla pidettävä suunnitelma, joka tarkistetaan määräajoin. Lisäksi toiminnanharjoittajan on huole h- dittava henkilökunnan asianmukaisesta koulutuksesta ja sen ajan tasalla pitämisestä. 25. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle tulee alueelle varata sopivia imeytysaineita ja muuta vuodontorjuntamateriaalia. Vuodontorjuntatoimenpiteisiin tulee ryhtyä välittömästi vahinkotilanteen satuttua. Polttoaineiden varastoinnissa on toiminnanharjoittajan noudatettava tulipalojen ehkäisemiseksi pelastuslaitoksen ohjeita ja määräyksiä.

24 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Raportointi ja seuranta 26. Käsittelykeskuksen toiminnasta on pidettävä kirjaa ja sen perusteella tehty raportti on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle sekä Kotkan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä ensisijaisesti sähköisessä muodossa. Vuosiraportissa on esitettävä ainakin: tiedot vastaanotettujen jätteiden laadusta, määrästä ja käsittelystä, varastoinnista tai hyödyntämisestä, sekä vastaavasti muualle käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi toimitetuista jätteistä, tiedot vastaanottamatta jätettyjen jätteiden määrästä jätelajeittain, yhteenveto tehdyistä tarkkailuista, selvitys käsittelykeskuksen aiheuttamien haittojen torjunnasta ja poikkeuksellisista tapahtumista sekä poikkeamisesta hyväksytyistä suunnitelmista, välivarastossa olevien jätteiden määrä jätetyypeittäin vuoden lopussa, lisäksi vuosiraporttia laadittaessa on otettava huomioon se, mitä on sanottu tämän luvan muissa lupamääräyksissä. Seuranta ja tilastotiedot on ilmoitettava hallinnossa käytettävin luokitteluperustein ja ympäristökeskuksen antamia erillisiä ohjeita noudattaen. 27. Keskuksen tai sen osa-alueen käytöstä poistamis- ja jälkihoitosuunnitelma on toimitettava lupaviranomaiselle hyväksyttäväksi vähintään kuusi kuukautta ennen kaatopaikan tai sen osan sulkemista. 28. Mikäli laitoksen toiminnassa, sen laajuudessa tai toimintatavoissa tapahtuu olennaisia muutoksia, on niistä hyvissä ajoin ennen niiden toteuttamista ilmoitettava Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle ja Kotkan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vakuus 29. Hakijan on toimitettava ympäristökeskukselle ennen toiminnan aloittamista euron pankkivakuus, pankkitalletus tai muu vastaava vakuus kaatopaikan jälkihoidon varmistamiseksi euron osuus vakuudesta kattaa n. 1,0 ha:n suuruisen kaatopaikka-alan peittämisen. Jos jälkihoidettava pinta-ala kasvaa yli hehtaarin, on vakuutta lisättävä aina eurolla alkavaa jälkihoidettavaa täyttöalueen 0,5 ha kohden euron osuus tulee varata kaatopaikan tarkkailujen ja vesien käsittelyn hoitamista varten. Lisäksi ongelmajätteiden muuta käsittelyä (kiinteytys, alipainekäsittely) varten tulee varata euron vakuus. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kaakkois-Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksen mukaisesta toiminnasta, päätöksen lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen, ei aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle eikä myöskään naapureille kohtuutonta haittaa. Hakijalla on käytössään riittävä asiantuntemus jäteaseman ja sen toimintojen käyttämiseen. Vakuus tai muu vastaava järjestely tulee ympäristönsuojelulain perusteella vaatia kaatopaikkatoiminnan ja ongelmajätteiden hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan harjoittajalta. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja sen huomioon ottaminen lupapäätöksessä Hankkeesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia on arvioitu riittävästi lupakäsittelyä varten. Sellaisista puutteista ja ongelmista, joihin yhteysviranomainen on puuttunut arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa, eikä niitä ole alkuperäisessä lupahakemuksessa esitetty, on pyydetty lisäselvityksiä ja hakemuksen täydennystä. Ellei hakija ole esittänyt asiasta riittävää selvitystä, on siitä asetettu lupamääräys asian selvittämiseksi.

25 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Hakemuksesta annetut lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksissä. Lupamääräysten perustelut Hyötykäyttöalueella käsiteltävien sekä kaatopaikalle läjitettävien jätteiden määrien rajaaminen on tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten hallittavuuden sekä luvanmukaisuuden va r- mistamiseksi. (Lupamääräys 1) Onnettomuustilanteissa syntyneiden haitta-ainepitoisten maamassojen asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi on tarpeen, että käsittelykeskuksella on mahdollisuus ottaa vastaa tilapäisesti välivarastoitavaksi tai käsiteltäväksi maajätettä, jonka käsittelykelpoisuutta ei tilanteen kiireellisyyden vuoksi ole välttämättä selvitetty. Jos onnettomuustilanteissa syntyneitä maajätteitä ei voida niiden haitallisuuden takia käsitellä keskuksessa, on ne toimitettava mahdollisimman pikaisesti pois, jottei niistä aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa. (Lupamääräys 2) Ympäristönsuojeluasetuksen 20 :n mukaan kaatopaikan ympäristölupapäätöksessä on oltava määräys kaatopaikan luokasta, rakentamisesta ja hoidosta, kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrästä ja lajista, kaatopaikan valvonnasta ja tarkkailusta, vahinkotilanteisiin varautumisesta ja niiden hoitamisesta sekä kaatopaikan käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta. Kaatopaikka ei ole yhdyskuntajätteelle tarkoitettu, ainoastaan lähinnä pilaantuneeksi maaksi luokiteltua vanhaa yhdyskuntajätettä, joka olisi peräisin kunnostettavalta työmaalta voi sijoittaa sinne. (Lupamääräykset 1, 3, 10 13, 22-25, 27) Valtioneuvoston päätöksen 861/1997 (ja muutokset) mukaisesti kaatopaikka on luokiteltu ongelmajätteen kaatopaikaksi ja sen vuoksi sinne saa periaatteessa sijoittaa vain tämän luokituksen mukaisia jätteitä. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus katsoo kuitenkin, että jos erilailla luokitellut jätteet voidaan rakenteellisin menetelmin tehokkaasti erottaa toisistaan, on tarkoituksenmukaisempaa sijoittaa ne samalle kaatopaikalle sen sijaan, että alueelle perustettaisiin useita kaatopaikkoja. Ympäristö-, terveys- ja viihtyisyyshaittojen ennaltaehkäisemiseksi on kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden kaatopaikkakelpoisuus tarvittaessa osoitettava. (Lupamääräys 3) Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikalle on määrättävä vastuullinen hoitaja. Hoitaja valvoo laitoksen toimintaa ja toimii yhdyshenkilönä laitoksen ja valvontaviranomaisten välillä. (Lupamääräys 4) Jäteasetuksen 8 :n mukaan jätteiden käsittelypaikkaa on hoidettava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Asiaton pääsy jäteaseman alueelle, ilkivalta ja jätteen luvaton sijoittaminen on estettävä valvonnalla ja rakenteellisin keinoin. Aukioloajan ulkopuolella jätteitä tuovien asianmukaisuudesta tulee varmistua. (Lupamääräys 5) Maaperän ja vesien pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi toiminnanharjoittajan tulee huolehtia jätteiden käsittelyssä ja varastoinnissa rakenteellisista ja käyttöteknisistä suojaustoimenpiteistä. Käsittelyalueiden on oltava sellaisia, että alueilla käsiteltävien pilaantuneiden maiden tai muiden jätemateriaalien sisältämistä haitta-aineista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Pinta-, kenttä-, ja pohjarakenteiden tulee olla tiiviydeltään sellaiset, että haitta-aineiden kulkeutuminen alapuoliseen maaperään saadaan estettyä. Kenttärakenteissa vo i- daan hyödyntää stabiloimalla käsiteltyjä pilaantuneita maita, mikäli maat on käsitelty niin, että haitta-aineiden kulkeutumismahdollisuus ympäristöön saadaan minimoitua. (Lupamääräykset 7 10) Hakemuksessa on mm. esitetty erilaisia vaihtoehtoja tiivistys- ja kuivatuskerroksissa käytettävistä materiaaleista. Laadunvalvontasuunnitelmassa ne tulee yksilöidä. Koska kaatopaikan

26 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös pohja- ja pintarakenteiden rakentaminen on erikoisrakentamista, tulee valvonnassa käyttää ulkopuolista asiantuntevaa laadunvalvojaa. (Lupamääräykset 11-13) Jätteen varastoinnissa tulee ottaa huomioon mitä valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (1049/1999) 2 :ssä on mainittu määräajoista. Ongelmajätteet on vastaanotettava ja säilytettävä niin, että mahdollisissa vahinkotapauksissakaan ei aiheudu maaperän tai pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa. Ongelmajätehuollolta edellytetään terveyden- ja ympäristönsuojelusyistä erityisiä toimia. Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuojan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Päätöksessä kerrotaan myös siirtoasiakirjassa tarvittavat tiedot. Siirtoasiakirjan tulee olla mukana, kun ongelmajätteitä kuljetetaan. (Lupamääräykset 14-16) Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava niin, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän, että ne voidaan kierrättää tai hyödyntää, ja etteivät ne aiheuta haittaa ympäristölle. Jätteitä koskevat määräykset on annettu jätelain yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 17) Jos jätteistä aiheutuu välitöntä ja ilmeistä terveydellistä tai ympäristöllistä vaaraa tai haittaa, on siitä jätelain 55 :n mukaan ilmoitettava viivytyksettä kunnan terveys- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. (Lupamääräys 18) Jäteaseman likaisten suoto- ja valumavesien pääsy ympäristöön tulee ehkäistä asianmukaisesti. Valtioneuvoston päätös 861/1997 kaatopaikoista edellyttää, että kaatopaikka-alueen puhtaat pintavedet ja ulkopuoliset valumavedet on pidettävä erillään jätteestä ja kaatopaikkavesistä. Pilaantuneiden maa-ainesten pesussa muodostuvien väkevien jätevesien laimentaminen suotovesiin ei ole tarkoituksenmukaista, vaan ne on syytä käsitellä erikseen. (Lupamääräykset 19-21) Tarkkailutietojen perusteella seurataan, onko toiminta lupapäätöksen mukaista. Kaatopaikan ja sen jälkihoitovaiheen seurannasta sekä päästöjen ja vaikutusten tarkkailusta on vähimmäisvaatimukset valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen 8 :ssä ja liitteessä 3. Ympäristökeskus pyytää vuosittain helmikuun loppuun mennessä jätteistä ns. vuosiyhteenvetotiedot, jotka ilmoitetaan sähköisesti tiedonsiirtopalvelun (TYVI) kautta. Tarkastetut tiedot tallennetaan ympäristöhallinnon valvontatietojärjestelmään VAHTIIN. (Lupamääräys 22) Nykyisten ohjeiden mukaan on kaatopaikan pitäjän ilmoitettava vuosittain kaatopaikalle sijoitetun biohajoavan jätteen määrä. Sulkemisvaiheessa voidaan näitä tietoja käyttää hyväksi päätettäessä kaatopaikkakaasun käsittelyn tarpeesta. Koska kaatopaikalle sijoitetaan lähinnä epäorgaanista jätettä, ei kaatopaikkakaasujen varsinaista tarkkailua vaadita. (Lupamääräys 23) Toiminnanharjoittajan tulee suunnitelmallisesti estää vaaratilanteet ja varautua mm. siihen, että vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle tulee olla riittävästi suunnitelmallisesti sijoitettua alkusammutuskalustoa. Toiminta tulee suunnitella siten, että ehkäistään jo ennakolta terveys- ja ympäristövahinkojen syntyminen. Pelastuslaitos antaa tarkastustensa yhteydessä yksityiskohtaisempia määräyksiä tulipalojen ennaltaehkäisyyn. (Lupamääräykset 24-25) Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat välttämättömiä valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi ja niillä varmistetaan myös yleisten tilastotietojen saatavuus. Toiminnanha r- joittajan ja valvovien viranomaisten on oltava selvillä toiminnan laadusta, laajuudesta ja toiminnan aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Tämän vuoksi ympäristölupaan on sisällytetty myös viranomaisvalvontaa ja ympäristöhaitan arviointia helpottavia toiminnan valvontaa, tarkkailua ja kirjanpitoa koskevia ehtoja. (Lupamääräys 26)

27 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toiminnastaan ja sen ympäristövaikutuksista. Ympäristönsuojelulaki edellyttää tarpeellisia määräyksiä toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, jätteiden, jätehuollon ja toiminnan vaikutusten tarkkailusta sekä valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamisesta. (Lupamääräykset 6, 22 23, 26, 28) Ympäristösuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä. Jäteasetuksen 9 :n mukaan jätteiden vastaanoton lakattua jätteiden hyödyntämistai käsittelypaikassa tai sen osassa on käytetty paikka tai sen osa viipymättä saatettava sellaiseen kuntoon ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. (lupamääräykset 11, 27) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Salvor Oy on esittänyt pilaantuneiden maiden käsittelyalueelle vakuudeksi euron pankkivakuutta. Vuotuiseksi pilaantuneiden maiden keskimääräiseksi va s- taanottomääräksi on arvioitu t. Tästä määrästä noin puolet menee suoraan loppusijoitusalueelle. Massamäärä peittää n. 0,5 m paksuudelta rakennettavaa loppusijoitusaluetta. Massan peiton pinta-ala on n m 2. Peittämisen kustannukset ovat / m 2 eli Siirtämiseen voidaan varata Koska loppusijoitusalue rakennetaan ongelmajätteet tasoiseksi pohjarakenteiltaan, massojen käsittelyksi riittää loppusijoitus. Vakuuden tulee kuitenkin kattaa myös tarkkailusta ja vesien käsittelystä aiheutuvat kustannukset. Tarkkailuun ja vesien käsittelyyn 30 vuoden aikana arvioidaan riittävän euron vakuus. Myös muulle ongelmajätteiden käsittelylle kuin kaatopaikkatoiminnalle tulee asettaa riittävä vakuus. Laitoksessa käsitellään ongelmajätteiksi luettavia pilaantuneita maita kiinteytyksellä ja alipainekäsittelyllä. Niiden osalta arvioidaan riittäväksi vakuudeksi euroa. (Lupamääräys 29) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee toimittaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle mennessä. Mikäli laitoksen toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, tulee laitoksen hakea uutta ympäristölupaa. (YSL 55 ) Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Kaakkois-Suomen ympäristökeskus määrää ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesti, että päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Luvan saajan on asetettava vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Vakuutena voidaan käyttää lupamääräyksen kohdassa 29 tarkoitettua vakuutta.

28 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Perustelut Päätöksen voimaantulon viivästyminen voi johtaa tilanteeseen, jossa hakijan sopimuskumppaneiden asianmukainen jätehuolto vaarantuu. Päätöksen täytäntöönpanosta ei voida olettaa olevan haitallisia vaikutuksia ympäristölle. Tilanne voidaan palauttaa ennalleen kuljettamalla alueelle viety jäte tarvittaessa muualle, joten täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Lain edellytykset täytäntöönpanolle muutoksenhausta huolimatta ovat siis olemassa. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Jätelaki (1072/93) Jäteasetus (1390/93) Terveydensuojelulaki (763/1994) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään valtion maksuperustelain (150/92) ja ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) perusteella suoritemaksua euroa. Perustelu: Hakemus on tullut vireille , joten lupamaksu määräytyy ympäristöministeriön päätöksen 1387/2006 mukaisesti. Kyseessä voidaan katsoa olevan toimintakokonaisuus, johon kuuluvat ongelmajätteen kaatopaikan lisäksi muut pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnot sekä jätteiden välivarastointi ja hyötykäyttö. Toimintakokonaisuudessa lupa-asian käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan käsittelymaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 % näiden toimintojen maksuista. Maksu muodostuu siten kokonaisuutena seuraavasti: - ongelmajätteen kaatopaikka euroa - laitos tai paikka, jossa hyödynnetään tai käsitellään muualla kuin siinä syntyneitä ongelmajätteitä (50 % eurosta) euroa - kompostointilaitos tai muu jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitos, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 5000 tonnia vuodessa (50 % eurosta) euroa Yhteensä euroa Sovelletut oikeusohjeet Valtion maksuperustelaki (150/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) PÄÄTÖKSEN TEDOKSIANTAMINEN Kaakkois-Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä Kotkan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti sekä ilmoittaa päätöksestä Kymen Sanomat -nimisessä lehdessä.

29 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Päätös saantitodistuksella Salvor Oy Hatanpään valtatie TAMPERE Tieto päätöksen antamisesta Rajanaapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta. Tiedoksi Kotkan kaupunginhallitus Kotkan kaupungin tekninen toimiala Kotkan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveydentai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella 5) muulla asiasta yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä (LUV 01) Luvat ja valvonta -osaston päällikkö, apulaisjohtaja Esa Kleemola Vanhempi insinööri Jaakko Vesivalo

30 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A Liite 1 Hyötykäyttökohde Jätemateriaali Käyttö rakenteessa Huom. Liikennealueet ja kentät tuhkat pengermateriaali, jakava kerros, kantava kerros Jätteen loppusijoitusalueet; pohjarakenteet rengasmurske betoni- ja tiilimurske lasimurske seulakivet stabiloidut/kiinteytetyt pilaantuneet maa-ainekset (massiivirakenteet) rakeiset pilaantuneet maaainekset puhtaat maa- ja kiviainekset betoni- ja tiilimurske kuitusavi pilaantuneet maa-ainekset puhtaat maa- ja kiviainekset kevennysrakenne penkereissä pengermateriaali, jakava kerros, kantava kerros pengermateriaali, jakava ja kantava kerros, kuivatusrakenteet kuivatusrakenteet pengermateriaali, jakava kerros, kantava kerros pengermateriaali, jakava kerros, kantava kerros, kuivatusrakenteet, maisemapenkereet pengermateriaali, jakava kerros, kantava kerros, kuivatusrakenteet, maisemapenkereet pengertäyttö mineraalinen tiivistyskerros pengertäyttö, mineraalisen tiivistyskerroksen runkoaine, kuivatuskerros pengertäyttö, mineraalisen tiivistyskerroksen runkoaine, kuivatuskerros hyötykäyttö erillisen suunnitelman mukaan haitta-ainepitoisuus alle ylemmän ohjearvon kuivatuskerroksessa materiaalin täytettävä ongelmajätteen kaatopaikan sijoituskriteerit, muissa rakenteissa haitta-ainepitoisuus alle ylemmän ohjearvon lentotuhka kalvojen suojakerros käytöstä esitetään erillinen suunnitelma pesukäsittelyn hiekka kalvojen suojakerros täytettävä ongelmajätteen kaatopaikan sijoituskriteerit lasimurske seulakivet kuivatuskerros, salaojitusrakenteet, pengermateriaali kuivatuskerros Jätteen loppusijoitusalueet; esipeitto, tukija välipenkereet ja väliaikaiset liikenneväylät kunnossapidon hiekoitushiekat jätteen esipeitto pesukäsittelyn hiekka jätteen esipeitto ei ongelmajätteeksi luokiteltava materiaali puumurskeen rejekti stabiloidut/kiinteytetyt pilaantuneet maa-ainekset pilaantuneet maat puhtaat maa- ja kiviainekset väliaikaiset liikenneväylät täyttöalueella täyttöjen sisäiset tukipenkereet jätteen esipeitto, välipenkereet, väliaikaiset liikenneväylät täyttöalueella jätteen esipeitto, välipenkereet, väliaikaiset liikenneväylät täyttöalueella vettä sitovana parantaa liikennöitävyyttä hyötykäyttö erillisen suunnitelman mukaan ei ongelmajätteeksi luokiteltava materiaali

31 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A Liite 1 Hyötykäyttökohde Jätemateriaali Käyttö rakenteessa Huom. Jätteen loppusijoitusalueet; pintarakenteet kuitusavi mineraalinen tiivistyskerros pesukäsittelyn hiekka kalvojen suojakerros haitta-ainepitoisuus alle ylemmän ohjearvon rengasmurske kuivatuskerros, kaasunkeruukerros seulakivet lasimurske stabiloidut/kiinteytetyt pilaantuneet maa-ainekset pilaantuneet maa-ainekset puhtaat maa- ja kiviainekset kuivatuskerros, salaojitusrakenteet, kaasukeruukerros kuivatuskerros, salaojitusrakenteet, kaasunkeruukerrokset tiivistyskerros esipeittomateriaali, kaasunkeruukerros, mineraalisen tiivistyskerros tai sen runkoaine, kuivatuskerros, pint a- kerros, liikenneväylät esipeittomateriaali, kaasunkeruukerros, mineraalisen tiivistyskerros tai sen runkoaine, kuivatuskerros, pint a- kerros, liikenneväylät hyötykäyttö erillisen suunnitelman mukaan haitta-ainepitoisuus alle ylemmän ohjearvon

32 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A Liite 2 Enimmäispitoisuudet massiivirakenteisten stabiloitujen/kiinteytettyjen maa-ainesten hyötykäytön ympäristökelpoisuudelle (mg/m 2 /64 d) arseeni (As) 58 barium (Ba) 2800 kadmium (Cd) 2,1 koboltti (Co) 280 kromi (Cr) 550 kupari (Cu) 250 elohopea (Hg) 1,6 molybdeeni (Mo) 70 nikkeli (Ni) 270 lyijy (Pb) 210 antimoni (Sb) 36 seleeni (Se) 14 tina (Sn) 280 vanadiini (V) 700 sinkki (Zn) 330 fluoridi (F - ) 2800 CN-vapaa 14.

33 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A Liite 3 Jätteen hyötykäyttökelpoisuuskriteereinä käytettävät liukoisuusarvot, mikäli jäte ei kuulu asetuksen 591/2006 soveltamisalaan liuenneet orgaaniset yhdisteet (DOC) yksikkö liukoisuus (L/S 10 l/kg), peitetty rakenne liukoisuus (L/S 10 l/kg), päällystetty rakenne mg/kg antimoni (Sb) mg/kg 0,06 0,18 arseeni (As) mg/kg 0,5 1,5 barium (Ba) mg/kg kadmium (Cd) mg/kg 0,04 0,04 kromi (Cr) mg/kg 0,5 1,5 kupari (Cu) mg/kg 2,0 6,0 elohopea (Hg) mg/kg 0,01 0,01 lyijy (Pb) mg/kg 0,5 1,5 molybdeeni (Mo) mg/kg 0,5 1,5 nikkeli (Ni) mg/kg 0,4 1,2 sinkki (Zn) mg/kg 4,0 12 seleeni (Se) mg/kg 0,1 0,3 fluoridi (F - ) mg/kg sulfaatti (SO 4 2- ) mg/kg * kloridi (Cl - ) mg/kg

34 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A Liite 4 Vesistöön johdettavien vesien raja-arvot Aine tai yhdiste Antimoni (Sb) Arseeni (As) Elohopea (Hg) Kadmium (Cd) Kokonaiskromi (Cr) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Syanidit Torjunta-aineet yhteensä PAH-yhdisteet PCB-yhdisteet Mineraaliöljyt Bentseeni Tolueeni Etyylibentseeni Ksyleeni Tetra- ja trikloorieteeni Vinyylikloridi Kloorifenolit yhteensä Raja-arvo 0,01 0,02 0,01 0,01 1,0 2,0 0,5 0,5 3,0 0,05 0,01 0,01 0,01 5,0 0,01 0,05 0,05 0,01 0,05 0,01 0,05

35 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A Liite 5

36 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A Liite 5

37 KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A Liite 5

38 KAAKKOIS-SUOMEN YM PÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A Liite 6 SALVOR OY:n KOTKAN HEINSUON PILAANTUNEIDEN MAIDEN JA TEOLLISUUDEN SIVUTUOTTEIDEN KÄSITTELYKESKUKSEEN LOPPUSIJOITETTAVIEN JÄTTEIDEN JÄTENIMIKKEET PUUN KÄSITTELYSSÄ SEKÄ LEVYJEN JA HUONEKALUJEN, MASSAN, PAPERIN JA KARTONGIN VALMISTUKSESSA SYNTYVÄT JÄTTEET 0303 massojen, paperin ja kartongin valmistuksessa ja jalostuksessa syntyvät jätteet ÖLJYNJALOSTUKSESSA, MAAKAASUN PUHDISTUKSESSA JA HIILEN PYROLYYTTISESSÄ KÄSITTELYSSÄ SYNTYVÄT JÄTTEET 0507 maakaasun puhdistuksessa ja kuljetuksessa syntyvät jätteet EPÄORGAANISISSA KEMIAN PROSESSEISSA SYNTYVÄT JÄTTEET 0602 emästen valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet 0603 suolojen ja suolaliuosten sekä metallioksidien valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet 0604 muut kuin nimikeryhmässä 0603 mainitut metalleja sisältävät jätteet 0605 jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet 0606 rikkikemikaalien valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä sekä rikin kemiallisissa prosesseissa ja rikinpoistoprosesseissa syntyvät jätteet 0607 halogeenien valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä sekä halogeenien kemiallisissa prosesseissa syntyvät jätteet 0608 piin ja piijohdannaisten valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet 0609 fosforikemikaalien valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä sekä fosforin kemiallisissa prosesseissa syntyvät jätteet 0610 typpikemikaalien valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä sekä typen kemiallisissa prosesseissa ja lannoitteiden valmistuksessa syntyvät jätteet 0611 epäorgaanisten pigmenttien ja opasiteettia lisäävien aineiden valmistuksessa syntyvät jätteet 0613 sellaisissa epäorgaanisissa kemian prosesseissa syntyvät jätteet, joita ei ole mainittu muualla PINNOITTEIDEN (MAALIEN, LAKKOJEN JA LASIMAISTEN EMALIEN), LIIMOJEN, TIIVISTYSMASSOJEN SEKÄ PAINOVÄRIEN VALMISTUKSESSA, SEKOITUKSESSA, JAKELUSSA JA KÄYTÖSSÄ SYNTYVÄT JÄTTEET 0802 Muiden pinnoitteiden (keraamiset materiaalit mukaan luettuina) valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet

39 KAAKKOIS-SUOMEN YM PÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A Liite 6 TERMISISSÄ PROSESSEISSA SYNTYVÄT JÄTTEET 1001 voimalaitoksissa ja muissa polttolaitoksissa syntyvät jätteet (lukuun ottamatta nimikeryhmää 19) 1002 rauta- ja terästeollisuudessa syntyvät jätteet 1003 alumiinin pyrometallurgiajätteet 1004 lyijyn pyrometallurgiajätteet 1005 sinkin pyrometallurgiajätteet 1006 kuparin pyrometallurgiajätteet 1007 hopean, kullan ja platinan pyrometallurgiajätteet 1008 muiden ei-rautametallien pyrometallurgiajätteet 1009 rautametallien valimojätteet 1010 ei-rautametallien valimojätteet 1011 lasin ja lasituotteiden valmistuksessa syntyvät jätteet 1012 keraamisten tuotteiden, tiilien, laattojen ja rakennusaineiden valmistuksessa syntyvät jätteet 1013 sementin, kalkin ja laastin sekä näistä valmistettujen tuotteiden valmistuksessa syntyvät jätteet METALLIEN JA MUIDEN MATERIAALIEN KEMIALLISESSA PINTAKÄSITTELYSSÄ JA PINNOITTAMISESSA SEKÄ EI- RAUTAMETALLIEN HYDROMETALLURGIASSA SYNTYVÄT JÄTTEET 1101 metallien ja muiden materiaalien kemiallisessa pintakäsittelyssä ja pinnoittamisessa (esimerkiksi galvanointi, sinkitys, peittaus, etsaus, fosfatointi, emäksinen rasvanpoisto ja anodisointi) syntyvät jätteet 1102 ei-rautametallien hydrometallurgisissa prosesseissa syntyvät jätteet 1103 karkaisussa syntyvät lietteet ja kiinteät jätteet 1105 kuumaupotuksessa syntyvät jätteet METALLIEN JA MUOVIEN MUOVAUKSESSA SEKÄ FYSIKAALISESSA JA MEKAANISESSA PINTAKÄSITTELYSSÄ SYNTYVÄT JÄTTEET 1201 metallien ja muovien muovauksessa sekä fysikaalisessa ja mekaanisessa pintakäsittelyssä syntyvät jätteet ÖLJYJÄTTEET JA POLTTONESTEJÄTTEET (lukuun ottamatta ruokaöljyjä ja nimikeryhmiin 05, 12 ja 19 kuuluvia öljyjätteitä ja polttonestejätteitä) 1305 öljynerottimien jätteet PAKKAUSJÄTTEET, ABSORBOIMISAINEET, PUHDISTUSLIINAT, SUODATINMATERIAALIT JA SUOJAVAATTEET, JOITA EI OLE MAINITTU MUUALLA 1501 pakkaukset (mukaan luettuna yhdyskuntien erilliskerätty pakkausjäte) 1502 absorboimisaineet, suodatinmateriaalit, puhdistusliinat ja suojavaatteet

40 KAAKKOIS-SUOMEN YM PÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös A Liite 6 JÄTTEET, JOITA EI OLE MAINITTU MUUALLA LUETTELOSSA 1601 romuajoneuvot eri liikennemuodoista (liikkuvat työkoneet mukaan luettuina) ja romuajoneuvojen purkamisessa ja ajoneuvojen huollossa syntyvät jätteet (lukuun ottamatta nimikeryhmiä 13, 14, ja 16 08) 1603 epäkurantit tuotteiden valmistuserät ja käyttämättömät tuotteet 1605 painepakkauksissa ja -säiliöissä olevat kaasut ja käytöstä poistetut kemikaalit 1607 kuljetussäiliöiden, varastosäiliöiden ja tynnyrien puhdistuksessa syntyvät jätteet (lukuun ottamatta nimikeryhmiä 05 ja 13) 1608 käytetyt katalyytit (katalysaattorit mukaan luettuina) 1611 vuorausten ja tulenkestävien aineiden jätteet RAKENTAMISESSA JA PURKAMISESSA SYNTYVÄT JÄTTEET (PILAANTUNEILTA ALUEILTA KAIVETUT MAA-AINEKSET MUKAAN LUETTUINA) 1701 betoni, tiilet, laatat ja keramiikka 1702 puu, lasi ja muovit 1704 metallit, niiden seokset (lejeeringit) mukaan luettuina 1705 maa-ainekset (pilaantuneilta alueilta kaivetut maa-ainekset mukaan luettuina), kiviainekset ja ruoppausmassat 1706 eristysaineet ja asbestia sisältävät rakennusaineet 1708 kipsipohjaiset rakennusaineet 1709 muut rakentamisessa ja purkamisessa syntyvät jätteet JÄTEHUOLTOLAITOKSISSA, ERILLISISSÄ JÄTEVEDENPUHDISTAMOISSA SEKÄ IHMISTEN KÄYTTÖÖN TAI TEOLLISUUSKÄYTTÖÖN TARKOITETUN VEDEN VALMISTUKSESSA SYNTYVÄT JÄTTEET 1901 jätteiden poltossa tai pyrolyysissä syntyvät jätteet 1902 jätteiden fysikaalis-kemiallisessa käsittelyssä (mukaan luettuina krominpoisto, syanidinpoisto ja neutralointi) syntyvät jätteet 1903 stabiloidut ja kiinteytetyt jätteet 1904 lasitetut jätteet ja lasituksessa syntyvät jätteet 1908 jätevedenpuhdistamoissa syntyvät jätteet, joita ei ole mainittu muualla 1910 metallia sisältävien jätteiden paloituksessa syntyvät jätteet 1911 öljyn regeneroinnissa syntyvät jätteet 1912 jätteiden mekaanisessa käsittelyssä (kuten lajittelussa, murskaamisessa, paalauksessa ja pelletoinnissa) syntyvät jätteet, joita ei ole mainittu muualla 1913 maaperän ja pohjaveden kunnostamisessa syntyvät jätteet YHDYSKUNTAJÄTTEET (ASUMISESSA SYNTYVÄT JÄTTEET JA NIIHIN RINNASTETTAVAT KAUPAN, TEOLLISUUDEN JA MUIDEN LAITOSTEN JÄTTEET), ERILLISKERÄTYT JAKEET MUKAAN LUETTUINA loisteputket ja muut elohopeaa sisältävät jätteet katujen puhdistuksessa syntyvät jätteet

41