TALOUSARVION 2013 KÄYTTÖSUUNNITELMA

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus Oheismateriaali TALOUSARVION 2013 KÄYTTÖSUUNNITELMA

2 2 Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2013 käyttösuunnitelma Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku Puh. (02) Fax. (02)

3 SISÄLTÖ 3 1. JOHDANTO KÄYTTÖTALOUS KESKEINEN TOIMINTA LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO ALUEKEHITTÄMINEN MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELUT LIITE: KÄYTTÖTALOUS OSAAMISRYHMITTÄIN... 21

4 4 1. JOHDANTO Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto hyväksyi kuntayhtymän talousarvion 2013 ja taloussuunnitelman kokouksessaan Maakuntavaltuusto hyväksyi 1) Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2013 ja taloussuunnitelman siten, että talous-arviossa 2013 jäsenkuntien maksuosuudet ovat euroa, joka euromäärä on 2,5 % korkeampi kuin talousarvion 2012 maksuosuustuloarvio ja 2) että talousarvion 2013 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. Vuosien tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2013 tehdään alijäämäinen budjetti ( euroa). Alijäämä suunnitellaan katettavaksi edellisten tiilikausien ylijäämätililtä. TULOSLASKELMAN KESKEISET TUNNUSLUVUT TULOSLASKELMA TA 2013 TA 2012 TP 2011 _Toimintatuotot _Toimintakulut TOIMINTAKATE VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS Maakuntahallitus vahvistaa käyttötalousosan käyttösuunnitelman, jossa asetetaan tarkemmat vastuualuekohtaiset tavoitteet ja talousarvion sitovuus maakuntahallitukseen nähden ulotetaan tiliryhmätasolle (luku 2). Ohjelma- ja hankerahoitteiset kustannuspaikat ovat omakatteisia, jolloin niiden suunniteltu toimintakate on 0 euroa. Talousarvion 2013 investointiosaan on varattu euron määräraha, jota käytetään atkjärjestelmien kehittämiseen ja laitteiden hankintaan mm. paperittomaan kokousmenettelyyn siirtymiseksi maakuntahallituksen kokouksissa. Vastuualueiden toiminta-ajatus ja maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet ovat samat kuin maakuntavaltuuston hyväksymässä asiakirjassa.

5 5 2. KÄYTTÖTALOUS 2013 Kuntarahoitteinen toiminta Seuraavassa taulukossa on Varsinais-Suomen liiton kuntarahoitteisen toiminnan käyttötalousosan käyttösuunnitelma 2013 tiliryhmätasolla. KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA KÄYTTÖTALOUS TA2013 TA2012 TA 12/13 % TA 12/13 TUOTOT Kuntien maksuosuudet , Myyntituotot , Muut tuotot , TUOTOT YHT , KULUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Vuokrat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE , Ohjelma ja hanketoiminta Central Baltic Interreg IVA sekä Kilpailukyky- ja työllisyysohjelmien hallinnointikulut katetaan ohjelmiin liittyvien teknisten tukien rahoituksella, jolloin ko. talousarviot ovat liiton tilinpidossa omakatteisia (toimintakate 0 euroa). Maakuntahallituksen (mh ) päätöksen mukaan: 1. Maakuntahallitus vahvistaa vuosittain ohjelmahallinnointiin liittyvien teknisten tukien käyttö- ja toimintasuunnitelmat. 2. Maakuntahallitus käynnistää liiton hallinnoimat hankkeet ja hankkeen päättyessä sen toiminta ja tulokset raportoidaan maakuntahallitukselle. 3. Ohjelma- ja hanketoiminnasta laadittavissa suunnitelmissa on nimettävä vastuuhenkilöt, määriteltävä vastuunjaot, aikataulut, kustannusarviot, rahoitus ja seurannan järjestäminen. 4. Liiton alustavat sitoumukset suunnitteilla oleviin yhteisrahoitushankkeisiin kirjataan ja vahvistetaan maakuntajohtajan päätöksillä. Hankkeiden talousarviot ovat liiton tilinpidossa omakatteisia (toimintakate 0 euroa)..

6 3. KESKEINEN TOIMINTA LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Toiminta-ajatus Liiton luottamushenkilöhallinto huolehtii demokraattisesta päätöksenteosta ja ohjauksesta. Luottamushenkilötoimielimien toimikausi on kunnallisvaalikausi. Luottamustoimielimet Edustajainkokous Edustajainkokous on kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti liiton toimielin. Vuonna 2013 se kutsutaan koolle ja sen tehtävänä valita jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Maakuntavaltuusto Maakuntavaltuusto ylimpänä päättävänä elimenä kokoontuu toimintavuoden aikana 3 kertaa. Maaliskuussa maakuntavaltuusto kokoontuu päättämään maakuntahallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsenten ja JHTT -yhteisön valinnoista. Kesäkuussa asialistalla ovat tilinpäätösasiat ja muut ajankohtaiset asiat sekä joulukuussa talousarvio ja muut ajankohtaiset asiat. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta työskentelee laatimansa tarkastussuunnitelman mukaisesti. Vanha tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja arvioivat ja tarkastavat vuoden 2013 toukokuun loppuun mennessä toimintavuoden 2012 talouden ja hallinnon tehokkuuden ja tuloksellisuuden sekä antavat valtuustolle tarkastuslautakunnan osalta arviointikertomuksen ja tilintarkastuksen osalta tilintarkastuskertomuksen. Vanha tarkastuslautakunta on vuonna 2012 kilpailuttanut JHTT -yhteisön. Uusi tarkastuslautakunta esittää maakuntavaltuustolle JHTT yhteisön valinnan. Maakuntahallitus Maakuntahallitus toimeenpano- ja hallintoelimenä kokoontuu toimintavuoden aikana kertaa. Maakuntahallitus seuraa ja ohjaa maakuntavaltuuston hyväksymän talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteutumista sekä maakuntajohtajan ja liiton viraston toimintaa. Lisäksi hallitus päättää maakuntajohtajan esittelystä liiton toimenpiteistä, lausunnoista ja kannanotoista. Hallitus toimii liiton edunvalvojana ja edustaa liittoa ulospäin. Vanha maakuntahallitus on toimivaltainen siihen saakka kunnes uusi on valittu. Uusi maakuntahallitus päättää jaostojen ja toimikuntien asettamisesta sekä mm. maakunnan yhteistyöryhmän jäsenten nimeämisestä. Muut luottamustoimielimet Liiton luottamushenkilöt ovat vuonna 2012 toimineet seuraavissa maakuntahallituksen nimeämissä jaostoissa ja toimikunnissa yms.: maakunnan yhteistyöryhmä, saaristotoimikunta, hankerahoitusjaosto, maankäyttöjaosto, valintatoimikunta, kulttuuritoimikunta, yhteistyökomitea sekä kielellisten palvelujen toimikunta. Uudet luottamustoimielimet asetetaan keväällä Valtuustokauden vaihtuminen vuonna 2013 edellyttää normaalivuoteen verrattuna mm. kahden ylimääräisen suurkokouksen koollekutsumista. Edustajainkokous kokoontuu helmikuussa ja maaliskuussa kokoontuu maakuntavaltuusto maakuntahallituksen valintaa varten. Tällöin vuoden 2013 luottamushenkilö- ja kokouskustannukset ovat normaalivuoteen verrattuna noin euroa suuremmat.

7 7 Käyttösuunnitelma 2013 Kevään 2013 aikana valitaan jäsenet liiton luottamustoimielimiin. Lisäksi liiton valintatoimikunta valmistelee Varsinais-Suomen suurten kuntayhtyminen ja vastaavien yhteistyöorganisaatioiden luottamustoimielimien jäsenvalintoja Kartoitetaan tarpeita luottamustoimielimien tehtävien ja työskentelymenettelyjen kehittämiseen sekä uusien toimintamallien (ml. paperiton kokousmenettely) käyttöönottoon. Tarpeen mukaan panostetaan myös toimielinten jäsenien perehdyttämiseen liiton päätöksenteko- ja valmistelumenettelyihin ja parannetaan luottamushenkilöiden osallistumismahdollisuuksia toimintapoliittiseen suunnitteluun ja olennaisten asioiden seurantaan. Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat muodostavat yhteistoiminta-alueen, jolloin päätökset maakuntaohjelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntavaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä ja päätökset maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä. Varsinais-Suomen liiton ja Satakuntaliiton maakuntahallituksilla on vuosittain kaksi yhteiskokousta. Tavoitteena luottamushenkilötasoilla jatkaa myös Etelä-Suomen maakuntien liittouman pohjalle rakennettua eteläsuomalaista yhteistyötä sekä panostaa erityisesti Uudenmaan ja Varsinais-Suomen verkottumiseen. Sama koskee yhteistyötä Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Ahvenanmaan suuntaan. Liiton luottamushenkilöt osallistuvat kansainvälisiin yhteistyöneuvotteluihin (luku 3.3). Syksyllä 2013 maakuntahallitus tekee neuvottelu- ja tutustumismatkan Brysseliin. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Luottamushenkilöhallinnolle asetettuja tavoitteita demokraattisesta päätöksenteosta ja liiton toiminnan ohjauksesta seurataan saadun palautteen perusteella. Vastuualueen tilivelvollinen on hallintojohtaja Markku Roto.

8 8 3.2 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Liiton virasto on jaettu neljään osaamisryhmään: 1) aluekehittäminen, 2) edunvalvonta ja kuntapalvelut, 3) maankäyttö ja ympäristö sekä 4) yhteiset toiminnot ja hallinto. Central Baltic -ohjelman hallinnointi on osa aluekehittämisen osaamisryhmää, mutta ko. toiminta rahoitetaan ulkopuolisella, teknisen tuen rahoituksella. Hanketoiminnan tilivastuut ja kustannusten hyväksyntämenettelyt määrätään maakuntahallituksen tekemän käynnistämispäätöksen yhteydessä. Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen liiton virasto on päällikkövirasto. Maakuntajohtajan tukena toimii osaamisryhmien johtajista muodostettu johtoryhmä. Johtoryhmän sihteerinä toimii johdon assistentti ja kokouksiin osallistuu myös puolivuosittain vaihtuva henkilöstön edustaja. Liiton hallinto huolehtii viraston hallinto- ja henkilöstöpalveluista, taloudesta ja kirjanpidosta, atkpalveluista ja arkistoinnista sekä hankinnoista siten, että luottamushenkilöhallinto ja viraston vastuualueet pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan niille asetetut tavoitteet ja tehtävät. Henkilöstöpolitiikan toiminta-ajatuksina on liiton henkilöstösuunnitelmaan kirjattu seuraavaa: 1. Varsinais-Suomen liitto on turvallinen ja esimerkillinen työnantaja, joka arvostaa yhteistoimintaa työyhteisön kehittämisessä. 2. Yhteistyö on toimivaa ja henkilöstöpolitiikka johdonmukaista ja läpinäkyvää. 3. Liitolla on pitkän aikavälin strategia henkilöstörakenteen kehittämisessä. 4. Viraston sisäinen johtaminen on oikeudenmukaista ja kannustavaa. 5. Työhyvinvoinnista pidetään erityistä huolta. 6. Henkilöstöllä on taito ja tahto edistää maakunnan hyvinvointia ja kehittää osaamistaan. 7. Osaamisen kehittämiseen on riittävät ja monipuoliset resurssit. Maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet Henkilöstöpolitiikka Päivitetään henkilöstösuunnitelma vuosille Henkilöstösuunnitelman päivityksessä hyödynnetään syksyllä 2012 tehdyn ilmapiirikartoituksen toimenpidesuosituksia. Erityisesti kiinnitetään huomiota henkilöstön terveydelliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiin mm. ottamalla käyttöön savuton työpaikka -toimintamalli. Jatketaan viraston strategiatyötä siten, että kaikilla liiton työntekijöillä on yhtenäinen tieto ja ymmärrys sekä liiton yhteisestä että osaamisryhmien erityisistä toiminta-ajatuksista ja arvoista. Lisäksi tavoitteena on liiton toiminnan painopisteiden, strategisten tavoitteiden ja kriittisten menestystekijöiden tunnistaminen ja tiedostaminen. Sisäinen valvonta ja tarkastus Tehostetaan sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallinnan ja työsuojelun menettelytapoja. Sisäisen tarkastajan toimintasuunnitelma tehdään vuosittain ja tarkastukset kohdennetaan riskianalyysiin perustuen. Eri toimintojen ja ostopalvelujen kustannuksia seurataan ajantasaisesti sekä pidetään kilpailuttamisten ja sopimusjärjestelyjen avulla kustannukset kurissa. Tietojärjestelmien hyödyntäminen Ylläpidetään ja kehitetään asianhallinnan, henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon tietojärjestelmiä siten, että hallinto- ja tukitoiminnoissa saavutetaan riittävä laatu ja kustannustehokkuus. Asianhallinnan tehostamisen painopisteenä on Tdoc-asiakirjaohjelmiston täysimittainen hyödyntäminen. Vuoden 2013 aikana maakuntahallituksen kokouksissa siirrytään paperittomaan kokousmenettelyyn.

9 9 Työympäristön ylläpito ja kehittäminen Ylläpidetään työympäristön ja siihen liittyvän tekniikan taso riittävän korkealla tehokkaan ja innostavan työilmapiirin luomiseksi. Seurataan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa työympäristön tilaa ja puututaan välittömästi havaittuihin epäkohtiin. Käyttösuunnitelma 2013 Maakuntavaltuuston asettamia tavoitteita toteutetaan vuonna 2013 seuraavin täsmennyksin: Henkilöstöpolitiikka Henkilöstösuunnitelma viimeistellään yhteistyökomitean ohjauksessa ja viedään maakuntahallituksen päätettäväksi keväällä Syksyllä 2012 tehdyn ilmapiirikartoituksen ja TPD-päivän ryhmätöiden sekä kehityskeskustelujen tuloksena saadut kehittämisehdotukset kootaan ja niiden perusteella tehtävät toimenpiteet raportoidaan ja kirjataan henkilöstösuunnitelmaan. Palkkaus- ja kannustusjärjestelmien osalta arvioidaan Palkkausjärjestelmän kehittäminen Varsinais- Suomen liitossa asiakirjassa päätettyjen menettelytapojen toimivuutta ja mahdollisesti tarvittavia päivityksiä. Vuoden 2013 järjestelyvaraerä käytetään pääosin henkilökohtaisten palkanosien yhteismitallistamiseen. Eläköitymisten ja irtisanoutumisten takia avautuvien toimien ja virkojen täytössä sekä nimikkeiden ja toimenkuvien määrittelyssä otetaan huomioon liiton uudet tehtävät ja muuttuvat painopistealueet. Näköpiirissä on, että vuoden 2013 aikana avautuu viisi tointa täytettäväksi. Työsuojelu- ja työterveystoimia toteutetaan tiiviissä yhteistyössä liiton työterveyshuollon kanssa ja huolehditaan suunnitelmien ja ohjeistusten ajantasaisuudesta ja saavutettavuudesta. Laaditan ohjeet savuttoman viraston toteuttamiselle. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Vuonna 2013 sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan painopisteenä on viraston tehokkaan toiminnan varmistaminen mm. henkilöstöresursseja koskevien tietojen entistä järjestelmällisemmällä keräämisellä, ylläpidolla ja analysoinnilla. Tätä varten on sisäisen tarkastajan käytössä tietokantaohjelmisto, jolla toteutetaan mm. henkilöstön osaamiskartoitus. Otetaan huomioon ja toteutetaan kehittämisohjelmien järjestelmätarkastuksissa esiin nostetut vaatimukset, suositukset ja huomiot sekä kehitetään Central Baltic ohjelmassa toteutettavaa riskienhallinnan arviointimenettelyä ja sovelletaan sitä myös liiton muihin toimintoihin. Tietojärjestelmien hyödyntäminen Paperittomaan kokouskäytäntöön siirtyminen maakuntahallituksen kokouksissa aloitetaan kartoittamalla uuden maakuntahallitusten jäsenten näkemykset vaihtoehtoisista ICT -menettelyistä. Asianhallinnan, taloushallinnon sekä henkilöstöhallinnon toimintoja ylläpidetään ja kehitetään vastamaan lisääntyviä tapahtumamääriä sekä lisääntyviä analyysi-, seuranta- ja raportointitarpeita. Asianhallinnan Tdoc-asiakirjaohjelmiston täysimittainen hyödyntäminen edellyttää myös muutoksia viraston toimintatavoissa. Taloushallinnon osalta parannetaan mm. hankkeiden kirjauskäytäntöjä ja ajantasaista talousseurantaa. Lisäksi kehitetään tiedonsaantia lisäämällä Pro Economica -ohjelmistoon raportointimalleja. Tietojärjestelmien kehittämistyössä painotetaan asiakaspalvelun laatua, sidosryhmäkontaktien ajan tasalla pitoa ja asiakassuhteiden hoitoa samalla kun tehostetaan viraston sisäisiä toimintoja. Kehittämis-

10 kohteita ovat: 1) kotisivujen selattavuus, 2) sähköiset rekrytoinnit (Kuntarekry) 3) sähköiset seminaarikutsut ja ilmoittautumiset sekä mielipidetiedustelut (Lyyti) ja 4) nopea langaton internet -yhteys myös vierailijoille. Eri toimintojen ja ostopalvelujen kustannuksia seurataan ajantasaisesti sekä pidetään kilpailuttamisten ja sopimusjärjestelyjen avulla kustannukset kurissa. Vuonna 2013 kilpailutetaan mm. kopiokoneiden leasingsopimukset Työympäristön ylläpito ja kehittäminen Tehdään edelleen kaikille yli 6 kk:n työsuhteisille, uusille työntekijöille ergonomiakartoitukset ja toteutetaan suositellut toimenpiteet ELY-keskuksen muuttaessa pois Ratapihankatu 36 kiinteistöstä varmistetaan se, että kiinteistön omistaja ottaa huomioon liiton näkökohdat toimitilan ylläpito- ja kehittämisasioissa. Vuonna 2013 uusitaan mm. atk-kaapelointeja tietojärjestelmien vikaherkkyyden minimoimiseksi. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Tavoitteiden toteutumista arvioidaan hallintoa ja taloutta koskevien uusien, kustannustehokkuutta ja riskienhallintaa lisäävien menettelytapojen käyttöönottomäärällä, luottamushenkilö-, sidosryhmä ja kansalaispalautteen sekä henkilöstön kanssa käytyjen kehittämiskeskustelujen ja vuosittaisen henkilöstökertomuksen perusteella. Liitto seuraa järjestelmällisesti sanomalehdistöä ja sähköistä mediaa liiton toimintaa koskevissa asioissa. Sisäisen valvonnan, tarkastuksien ja riskienhallinnan osalta otetaan käyttöön uusia menettelytapoja, joiden tavoitteena on minimoida liitolle aiheutuvat menetykset. Vastuualueen tilivelvollinen on hallintojohtaja Markku Roto. 10

11 ALUEKEHITTÄMINEN Toiminta-ajatus Aluekehittämisellä parannetaan maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä ja pyritään lisäämän maakunnan kilpailukykyä. Maakunnan aluekehittämistyö tukeutuu maakunnan olemassa oleviin vahvuuksiin ja erityisesti osaaminen, elinkeinotoiminnan ja työllisyyden vahvistaminen ja kestävä kehitys ovat Varsinais-Suomen aluekehittämisen keskeisiä elementtejä. Kansainvälisellä verkostoyhteistyöllä lisätään maakunnan tunnettavuutta ja edistetään maakunnan roolia Itämeren alueen yhtenä keskeisenä toimijana. Aluekehitystyö pohjautuu laaja-alaiseen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, elinkeinoelämän ja muiden maakunnan toimijoiden kanssa. Tässä yhteistyössä maakunnan toimijat määrittelevät kehitystavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi ja samalla sitoutuvat omalta osaltaan niiden toteutukseen. Työkaluina aluekehittämisessä käytetään mm. EU:n rakennepoliittisia ohjelmia ja valtion erillisiä budjettimäärärahoja Maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet Maakuntastrategia Valtuustokausittain laadittava maakuntastrategia (maakuntaohjelma- ja suunnitelma) on maakunnan tulevaa kehitystä kuvaava asiakirja, jossa yksilöidään ne konkreettiset toimenpiteet, joita suunnitelmakaudella pyritään toteuttamaan alueen hyvinvoinnin ja kehityksen lisäämiseksi. Pääpaino toimintavuotena 2013 on maakuntastrategian päivittäminen ja prosessin aikana erityisesti eri toimijatahojen sitouttaminen kehittämistyöhön, ohjelmaan kirjattaviin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Voimassa olevan maakuntaohjelman toimenpiteiden toteutumista seurataan säännöllisesti ja maakuntavaltuustolle raportoidaan vuosittain ohjelman toteutumistilanne. Vuoden 2012 lopussa käynnistyy maakuntaohjelman lakisääteinen ulkoinen arviointi, joka tehdään yhdessä useamman maakunnan kanssa (mm. Pirkanmaa ja Satakunta). Arvioinnin tavoitteena on laajan kokonaisarvioinnin sijasta keskittyä prosessien tehokkuuden arviointiin sekä sellaisiin temaattisiin aiheisiin, jotka parhaiten palvelevat uuden ohjelmakauden toimeenpanoa. Yhteistyötä mm. Satakunnan maakunnan (yhteistoiminta-alue) kanssa jatketaan yhteisesti sovittujen tavoitteiden eteenpäin viemiseksi. InnoAura- palkinto jaetaan toisen kerran. Rakennerahasto-ohjelmat ja maakunnan kehittämisrahoitus EU:n uuden rakennerahasto-ohjelmakauden ( ) valmistelutyöhön osallistutaan aktiivisesti tavoitteena erityisesti Varsinais-Suomelle tärkeiden kehittämisen painopisteiden esille nostaminen ja sisällyttäminen osaksi valtakunnallista rakennerahasto-ohjelmaa. Samalla valmistaudutaan maakunnan yhteistyöryhmän roolin muuttumiseen osana uuden rakennerahasto-ohjelmakauden hallinnollista toimeenpanoa. Käynnissä olevan ohjelmakauden jäljellä oleva rahoitus, kuin myös vapaana oleva maakunnan kehittämisraha suunnataan maakuntaohjelman toteuttamista tukeviin toimenpiteisiin ja maksatukset hoidetaan asianmukaisesti ja ripeästi. Suljetuista hankkeista mahdollisesti säästyneet rahat sidotaan mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi hankkeiden vaikuttavuusarviointia tehostetaan ja hankeverkkoa kehitetään erillisen Profiili-hankkeen tukemana. Liitto on aktiivisesti mukana myös uuden innovaatiopolitiikkaan liittyvän ohjelmallisen työkalun sisällön määrittelyssä. Ennakointi Aluekehityslakiin kirjatun lakisääteisen koulutustarpeiden pitkän aikavälin ennakoinnin lisäksi myös muuta ennakointitoimintaa vahvistetaan. Laaja-alaisella yhteistyöllä pyritään ennakoimaan mm. alueella tapahtuvia elinkeinorakenteen ja koulutustarpeen muutoksia ja vastaamaan haasteisiin käytettävissä olevin keinoin (mm. rahoitusinstrumentit, lausunnot, sidosryhmäyhteistyö). Ennakoinnin tukena käytetään ESR-rahoitteisella hankkeella luotua sähköistä ennakointityökalua, joka samalla muodostaa osan rakenteilla olevasta maakunnan aluetietoportaalista.

12 12 Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälisen yhteistyön pääpaino on Itämeren alueen yhteistyön edistämisessä, alueellisesti toiminta kohdistuu erityisesti Pohjois-Saksaan, Puolan Pomeraniaan, Baltian maihin ja Pietarin alueelle. Tiivis yhteistyö Turun kaupungin kanssa ns. Itämeristrategian toimeenpanoa tukevan Turku-prosessiin liittyen on yksi kansainvälisen toiminnan painopisteistä. Myös yhteistyötä Tukholman alueen ja Ahvenanmaan maakunnan alueilla pyritään tiivistämään saaristoyhteistyötoiminnan kautta. Brysselin Eurooppatoimiston kautta hoidetaan EU-tason edunvalvonta- ja informaatiotehtäviä ja Pietarin Turkutoimiston toiminnan tavoitteena on lisätä konkreettisia kontakteja ja yhteistyötä Pietarin alueella. Syksyllä 2012 Euroopan komissiolle tehtiin hakemus Europe Direct- tiedotustoiminnan hoitamisesta. Mikäli rahoitus toimintaan saadaan, se osaltaan lisää liiton näkyvyyttä kansainvälisenä toimijana ja mahdollistaa henkilöresurssien lievän lisäämisen kansainvälisissä toiminnoissa. Central Baltic Interreg IVA- ohjelma Central Baltic Interreg IVA-ohjelman toimeenpanossa pääpaino toimintavuonna on hankkeissa saavutettujen tulosten levittäminen yhteistyössä hanketoimijoiden kanssa. Ohjelman mahdollisesti vielä sitomatta olevien myöntövaltuuksien päätös- ja maksatusprosessi hoidetaan asiallisesti ja tehokkaasti, jotta mahdollinen decommitment -riski (myöntövaltuuksien leikkaus) olisi mahdollisimman pieni. Ohjelman sulkemiseen valmistaudutaan erilaisilla hallinnollisilla toimenpiteillä, kuten hanke/toimintalinjakohtaisilla sulkemisilla, seuranta- ja indikaattoritietojen päivittämisellä sekä tarvittaessa ohjelmaasiakirjan muutoksilla. Uuden alueellista yhteistyötä koskevan ohjelman valmistelutyö yhteistyössä jäsenvaltioiden ja alueen muiden toimijoiden kanssa käynnistyy. Käyttösuunnitelma 2013 Maakuntavaltuuston asettamia tavoitteita toteutetaan vuonna 2013 seuraavin täsmennyksin: Maakuntastrategia Seuraavan maakuntastrategian valmistelu on käynnistynyt loppuvuonna 2012 ja neljään teemaan nimetyt työryhmät aloittavat työskentelynsä keväällä Työryhmien teemoina ovat talous, osaaminen, ympäristö sekä arvot ja ilmapiiri. Valmisteluun pyritään saamaan laaja-alaisesti mukaan kaikki keskeiset sidosryhmät. Aluekehityslain ja valtakunnallisen alueiden kehittämisen tavoitepäätöksen mukaisesti osallistutaan mm. ELY-keskuksen, aluehallintoviraston ja Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksen strategiseen suunnitteluun ja varmistetaan, että strategiat noudattavat maakuntaohjelmassa määriteltyjä linjauksia Rakennerahasto-ohjelmat ja maakunnan kehittämisrahoitus Aluekehityksen haasteena jo useampana vuotena on maakunnan kehittämisrahoituksen tason jatkuva lasku. Esimerkiksi vuonna 2011 TEM jakoi ns. vapaata maakunnan kehittämisrahaa Varsinais-Suomen liitolle euroa ja vuonna euroa. Vuonna 2013 rahoituksen taso laskee edelleen ja arvioiden mukaan käytettävissä on n euroa (laskua kahden vuoden aikana siis yli 80 %). Käytettävissä olevalla maakunnan kehittämisrahoituksella voidaan pahimmassa tapauksessa turvata vain käynnissä olevien hankkeiden jatkorahoitus, eikä uusia maakunnan kehittämisrahalla tuettuja hankkeita voida toimintavuonna käynnistää kuin muutama. Mahdollisia uusia hankkeita pyritään tukemaan avustamalla niitä löytämään vaihtoehtoisia rahoituslähteitä. EU-rahoituksen osalta valtion vastinrahoituksen leikkaus pienentää myös osaltaan hankkeisiin käytettävissä olevia myöntövaltuuksia, jolloin entistä tärkeämpää on rahoituksen kohdentaminen vaikuttavien, pysyvää toimintaa maakunnassa aikaansaaviin hankkeisiin. Temaattisesti pyritään edelleen tukemaan erityisesti telakka- ja elektroniikkateollisuuden rakennemuutokseen sopeutumista ja vastaamaan myös muihin rakennemuutoksesta kärsivien alueiden tarpeisiin (esim. Kemiönsaaren ja Auranmaan kunnat). Kuntien perusrakenteen investointituet (työllisyysperusteiset investointiavustukset) (EAKR) pyritään kohdentamaan työllisyyden kannalta keskeisiin ja vaikuttavimpiin hankkeisiin.

13 13 Aluekehittämislain mukaista yhteistyötä Satakunnan kanssa jatketaan ja osallistutaan LOURA- Lounaisrannikkoyhteistyöhankkeeseen (LOURA). Osallistutaan aktiivisesti myös Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksen ja uuden ohjelmapohjaisen rahoitusinstrumentin eli Innovatiiviset kaupungit (INKA) - rahoitushakemuksen valmisteluun yhdessä seutukunnan muiden keskeisten toimijoiden kanssa. EU:n uuden ohjelmakauden ( ) valmistelussa pääpaino on Etelä- ja Länsi-Suomen alueellisen suunnitelman viimeistelyssä ja yhteensovittamisessa valtakunnallisen osion kanssa. Maakunnan osuus rakennerahastovaroista tullee edelleen pienenemään, joten hanketyön vaikuttavuudelle ja rahoituksen fokusointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. EU:n huippukokous hyväksyi helmikuun alussa uuden ohjelmakauden rahoituskehykset. Suomen osuus tulee pienenemään kokonaisuudessaan n. 20 %:lla, mutta toistaiseksi ei vielä tiedetä rahoituksen jakautumisesta maakuntatasolla. Laajapohjaisen Varsinais-Suomen telakkatyöryhmän ensisijaisena tavoitteena on varmistaa Turun telakalle jo saatujen TUI tilausten rahoitus. Työryhmään kuuluu edustajia mm. telakan johdosta ja henkilöstöstä, alihankkijaverkostosta, eri poliittisista puolueista, keskeisistä viranomaisista, Turun kaupungista sekä yrittäjäjärjestöistä. InnoAura- Luovaa innovoimaa Varsinais-Suomesta kilpailu järjestetään toisen kerran, hakuaika on Vuoden 2013 teemana on Meri ja luovuus - miten merta on hyödynnetty luovasti liiketoiminnassa. Palkinto (8 000 euroa) jaetaan Eurooppa-päivän tilaisuudessa Ennakointi Ennakointiprosesseja, erityisesti koulutustarpeiden ennakointia kehitetään edelleen systemaattisesti panostamalla verkostoennakointitoimintaan. Keskeisessä roolissa ovat säännöllinen ennakointifoorumityöskentely (round table) eri toimialoilla ja niiden välillä. Verkostoennakoinnin tukena käytetään ESR-rahoitteisella hankkeella luotua sähköistä ennakointityökalua, joka samalla muodostaa osan rakenteilla olevasta maakunnan aluetietoportaalista. Maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaosto ja 2012 perustettu koulutustarve-ennakoinnin ohjausfoorumi ovat keskeisiä työrukkasia toiminnassa. Erityisesti panostetaan siihen että verkoston eri osapuolet sisäistävät roolinsa osana verkostoa. Kansainvälinen yhteistyö Tiivis yhteistyö Itämeristrategiaan liittyvän ns. Turku-prosessin toimeenpanoon jatkuu yhdessä Turun kaupungin, EU-komission, Pietarin ja Hampurin alueiden kanssa. Brysselin Eurooppa-toimiston kautta hoidetaan EU-tason edunvalvonta- ja informaatiotehtäviä aikaisempaa hiukan pienemmin henkilöresurssein. Toiminnan painopisteenä on mm. EU:n rakennepolitiikka ja EU:n meripäivien saaminen Turkuun. Pietarin-toimiston työ käynnistyi täysimittaisena vuoden 2012 aikana ja vuoden 2013 toiminnan painopiste liittyy erityisesti Turun ja Pietarin välisen 60-vuotisen yhteistyöhön liittyviin tapahtumiin niin Turussa kuin Pietarissakin. Syksyn 2012 maakuntahallituksen vierailulla pohjustettuja yhteistyösopimuksia maakunnan ja Pietarin, Luoteis-Venäjän ja Leningrad oblastin kanssa viedään hyväksymisprosessiin. Edunvalvonnassa tavoitteena on saada Turun seudun toimijat tukikelpoisiksi partnereiksi Kaakkois-Suomi-Venäjä ENI-ohjelmaan kaudella (European Neighbourhood Instrument). Uutena toimintana aloittaa liitossa Europe Direct-tiedotuspiste, jonka kautta välitetään käytännön tietoa ja neuvontaa EU-lainsäädännön mukaisista kansalaisen oikeuksista ja mahdollisuuksista hyödyntää EU:n toimia ja rahoitusta. Toimintaa rahoitetaan osin komission tuella ja osin maakunnan kehittämisrahalla. Varsinais-Suomi hakee EU:lta virallisen Smart Specialisation alueen määrityksen. Smart specailisation on EU:n komission ylläpitämä toiminta-alusta, jonka kautta komissio tarjoaa jäsenvaltioiden alueille tukea älykkääseen erikoistumiseen liittyvään innovaatiostrategioiden kehittämiseen. Mukanaolo ko. toiminnassa avaa uusia kansainvälisiä verkostoja sekä toimii apuna haettaessa rahoitusta suoraan EU:lta.

14 Central Baltic Interreg IVA-ohjelma 14 Central Baltic Interreg-ohjelman toiminnan pääpainopiste on ohjelman kautta rahoitettujen hankkeiden tulosten levittämisessä yhteistyössä hanketoimijoiden kanssa. Hankkeiden maksatukset hoidetaan asianmukaisesti ja tehokkaasti yhteistyössä kansallisen tason (FLC- first level controller) tarkastajien kanssa. Maksatusprosessia on tehostettu ja henkilöresursseja lisätty, jotta vuoden 2013 maksutavoite (n. 34 M euroa) saavutetaan ja vältytään ohjelman varojen leikkauksilta (ns. de-commitment). Ohjelman hallinnollista toimintaa ja oikeellisuutta selvittävä järjestelmätarkastus toteutetaan suunnitelman mukaisesti toimintavuonna kohdistuen erityisesti ohjelman raportointi- ja arviointijärjestelmiin, tarkastuksesta on vastuussa tarkastusviranomainen (AA- Audit authority). Ohjelman toimeenpanoon liittyvää riskikartoitusta päivitetään. Uuden Central Baltic- ohjelman valmistelutyö on käynnistynyt vuoden 2013 alussa. Ohjelmassa mukana olevat jäsenvaltiot antoivat valmistelun koordinointivastuun edelleen Varsinais-Suomen liitolle. Toimintaa ohjaa jäsenvaltioiden edustajista koostuva yhteinen ohjelmointikomitea. Tavoitteena on saada ohjelma-asiakirja komission hyväksyttäväksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Jäsenvaltioiden liitolle toimittaman mandaattikirjeen mukaisesti ohjelman rakennetta ja hallintoa tullaan yksinkertaistamaan. Suomen osalta uusina alueina tulee mukaan Satakunta ja Pirkanmaa, muutoin ohjelman maantieteellinen kattavuus pysyy entisellään. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Aluekehittämistyön vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta seurataan monipuolisesti erilaisten tilastoaineistojen ja hankkeiden toiminnan avulla. Maakuntahallitus- ja valtuusto sekä tarkastuslautakunta saavat kerran vuodessa monipuolisen tilastokatsauksen maakunnan tilasta ja kvantitatiivisen arvion maakuntaohjelman toimenpiteiden toteutumisesta. Lisäksi ne saavat puolivuosittain erillisen seurantaraportin. Liitto seuraa järjestelmällisesti sanomalehdistöä ja sähköistä mediaa liiton toimintaa ja aluekehittämistä koskevissa asioissa. Kansainvälisen yhteistyön tavoitteiden toteutumista ja kansainvälisen toiminnan aktiivisuutta seurataan mm. liiton oman kv-työryhmän ja muiden sidosryhmien antaman palautteen ja toteutuneiden kvkontaktien perusteella. Teknisen tuen tehtäväalueelle (Kilpailukyky- ja työllisyysohjelma, Central Baltic Interreg IVA) asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan sidosryhmiltä ja maakunnan yhteistyöryhmältä sekä ohjelmatyön tarkastajilta ja arvioitsijoilta sekä seuranta- ja hallintokomiteoilta saatujen palautteiden perusteella. Rahoituksen sidonta-asteen, maksatusasteen ja mm. ohjelmien seurantaindikaattorien kautta saadaan kuva ohjelmien toteutumisesta ohjelma-asiakirjan tavoitteiden mukaisesti. Vastuualueen tilivelvollinen on aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio. Toiminnan rahoitus Aluekehitystoiminnan ja kansainvälisen yhteistyön kustannukset ovat kuntarahoitteista toimintaa lukuun ottamatta Europe Direct-toimintoa, johon on osoitettu sekä maakunnan kehittämisrahaa (2- vuotinen hanke) että Euroopan komission suoraa tukea. Kansallisen kilpailukyky- ja työllisyysohjelman hankevalmistelu, seuranta ja maksatus rahoitetaan osittain ohjelman teknisestä tuesta. Central Baltic Interreg IVA -ohjelman hallinnointikulut katetaan ohjelmaan liittyvän teknisen tuen rahoituksella (kokonaismäärä n. 12,3 milj. euroa koko ohjelmakaudella), jolloin ko. talousarvio on liiton tilinpidossa omakatteinen, eikä sillä ei ole vaikutusta tilikauden tulokseen eikä kuntien maksuosuuksiin. Ohjelman teknisen tuen rahoitus koostuu Euroopan Unionin (EAKR) aluekehitysrahaston kautta tulevasta tuesta sekä Suomen, Viron, Latvian ja Ruotsin valtioiden kansallisista vastinrahoituksista. Central Baltic-ohjelman teknisen tuen talousarvio vuodelle 2013 on hyväksytty ohjelman seurantakomiteassa syksyllä 2012, tämän jälkeen tarkennettu käyttösuunnitelma vahvistetaan maakuntajohtajan erillisellä päätöksellä.

15 3.4 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ 15 Toiminta-ajatus Maakunnan suunnittelun tavoitteena on maakunnan tasapainoisen kehityksen ja vetovoiman varmistaminen ja edistäminen tuottamalla alueen erityisarvoille rakentuvaa hyvää asuin- ja toimintaympäristöä. Suunnittelun lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain toteuttaminen maakuntatasolla. Maakunnan tavoitteiden määrittelyssä sovitetaan yhteen kuntien kehittämistarpeet valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntakaavoituksella täsmennetään ja toteutetaan maakunnan strategiset tavoitteet kuntakaavoitusta ohjaavaksi alueiden käytön suunnitelmaksi. Maakunnan muuhun suunnitteluun synkronoidulla liikennejärjestelmätyöllä edistetään alueen toiminnallista rakennetta. Hankkeisiin ja eri sektoreiden yhteistyöelimiin aktiivisesti osallistumalla edistetään maakunnan keskeisten tavoitteiden toteutumista, tuotetaan maakunnan ja kuntien suunnittelussa tarvittavaa tietoa ja sitoutetaan alueen toimijoita. Maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet Maakuntastrategia Seurataan ja edistetään maakuntastrategian toteuttamista liiton aktiivisten tietopohjaan ja osallistavaan ennakointiin tukeutuvien seurantamenetelmien avulla. Työssä on keskeistä maakunnan toimintaympäristön ja sen muutosten tuntemus sekä eri toimijoiden välinen yhteistyö. Maakuntastrategiaan sisältyvän sekä maankäyttö- ja rakennuslain että alueidenkehittämislain mukaisen maakuntasuunnitelman tarkistus aloitetaan vuonna 2013 yhdessä maakuntaohjelman laadinnan kanssa (ks. myös 3.3 Aluekehittäminen). Maakuntakaava- ja liikennejärjestelmätyö Seurataan ja edistetään maakuntakaavojen ja liikennejärjestelmätyön toteuttamista ja tarkistustarpeita mm. annettavien lausuntojen ja viranomaisyhteistyön avulla. Täydennetään maakunnan rakenne- ja keskusverkkoselvitystä sekä Turun kaupunkiseudun rakennemallityötä erillisenä konsulttitoimeksiantona teetettävällä kaupan palveluverkkotutkimuksella. Käynnistetään em. selvitysten ja ympäristöministeriön syksyn 2013 vahvistuspäätösten perusteella maakuntakaavan tarkistus taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen osalta. Valmistellaan sisämaan ja rannikkoalueiden tuulivoimavaihemaakuntakaava maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi ja edelleen toimitettavaksi ympäristöministeriöön vahvistamista varten. Jatketaan maakunnallisen liikennejärjestelmätyön päivitystä hyödynnettäväksi maakuntasuunnitelma-, maakuntakaava- ja maakuntaohjelmatyössä. Yhteistyöhankkeet ja selvitykset Valmistellaan ja toteutetaan yhteistyöhankkeita ja tuotetaan selvityksiä maakuntasuunnitelma-, maakuntakaava- ja maakuntaohjelmatarkistuksia varten. Vastataan alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ympäristöä koskevien suunnitteluprosessien käynnistämisestä, niihin liittyvän yhteistyön johtamisesta ja niiden suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa, samalla edistäen vesiensuojelua, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista. Vuonna 2013 keskeisimpiä ovat maakunnan energia- ja luonnonvarakartoitus sekä saariston kulttuuriperinnön inventointien jatkaminen.

16 Lounaispaikka-paikkatietoyhteistyötä jatketaan Varsinais-Suomen ja Satakunnan kattavalla yhteistyöalueella. Lounaispaikan asemaa alueellisena toimijana ja valtakunnallisena pilottina vahvistetaan. Lounaispaikan tarjoamia palveluita alueen toimijoille kehitetään sekä teknisesti että sisällöllisesti. Maakuntaliittojen yhteistä maakuntakaava-aineistojen INSPIRE-yhteistyön kehittämistä jatketaan. Osallistutaan aktiivisesti maakunnan suunnitteluun liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin maakunnan, naapuriliittojen ja Itämeren alueella. Painopisteinä ovat maakunnan tavoitellun kehityksen visiointi, aluerakenteellinen asema, liikenne ja logistiikka, yhdyskuntarakenteen kestävä kehitys sekä ympäristö- ja vesiensuojelutoiminta. Vuonna 2013 hallinnoidaan ja toteutetaan Lounais- Suomen paikkatietokeskusyhteistyötä ja jatketaan Lounais-Suomen Aluetietopalvelun kehittämistä Profiili-hankkeen ja Koulutuksen ennakointiverkosto -hankkeen myötä sekä ollaan mukana kehittämässä Turun museokeskuksen tietohallintajärjestelmää (MIP). Liitto on aktiivisena toimijana Laajakaista kaikille hankkeessa sekä EXPAT (Innovative services for international talents Easier access to the cbsr) -hankkeessa. Etelä-Suomen maakuntien liittouman aluerakennetta kartoittaneen esiselvityksen pohjalta pyritään valmistelemaan laaja Tukholma-Pietari -akselin asemaa vahvistava yhteishanke. 16 Käyttösuunnitelma 2013 Maakuntavaltuuston asettamia tavoitteita toteutetaan vuonna 2013 seuraavin täsmennyksin: Maakuntastrategia Maakuntastrategiatyöhön osaamisryhmä osallistuu ohjaus- ja valmistelutyöryhmien kautta. Työryhmissä hyödynnetään muissa suunnitteluprosesseissa sekä seuranta- ja ennakointityössä kertyvää tietoa. Työn tavoitteena on alueen vahvuuksille ja erityispiirteille tukeutuvaa alue ja yhdyskuntarakennetta sekä kehittyvää, modernia liikennejärjestelmää hyödyntävä vetovoimainen maakunta (ks. myös aluekehitys). Maakuntakaava- ja liikennejärjestelmätyö Maakuntakaavoituksessa keskitytään uuden maakuntakaavakierroksen aloittamiseen. Joulukuussa 2010 hyväksyttyjen Loimaan seudun, Turunmaan, Turun seudun kehyskuntien sekä Vakka-Suomen maakuntakaavojen, vahvistamispäätökset ovat odotettavissa lopputalvesta. Maakuntavaltuusto päättää virallisesti uuden kaavaprosessin aloittamisesta kesäkuun kokouksessa. Maakunnan keskusverkkotyölle ja Turun kaupunkiseudun rakennemallille perustuva taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan tarkennettu työohjelma laaditaan kevään aikana. Kaavatyön perusteeksi laadittava kaupan palveluverkkoselvitys aloitetaan helmikuussa. Kaavan sisältökysymyksiä käsitellään liiton virallisten elimien lisäksi syksyllä 2012 perustetussa maakunnan alueidenkäytön yhteistyöryhmässä. Maakunnan keskusverkkotyötä jatketaan ja täydennetään uusilla teemasisällöillä. Selvitystä täydennetään palveluverkon paikkatietoon perustuvan nykytilanteen tarkastelulla sekä huolehditaan tiedon ylläpidosta mm. maankäytön ja palveluverkonsuunnittelun taustatiedoksi. Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavaehdotus on nähtävillä välisen ajan. Ehdotuksesta saadun palautteen käsittelyn jälkeen kaava viedään maakuntavaltuuston kesäkuun kokoukseen hyväksyttäväksi. Vuoden 2013 liikennejärjestelmätyö jakautuu kolmeen kokonaisuuteen: 1) maakunnan liikennestrategian päivittäminen, 2) rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen ja 3) Turun kaupunkiseudun jatkuva liikennejärjestelmätyö. Liikennejärjestelmätyön pääpaino on suunnitelmien laadinnassa. Kaupunkiseudun jatkuva liikennejärjestelmätyö tarkoittaa vuoden 2013 osalta mm. liikennemallin ylläpitoa ja osallistumista liikkumisen ohjaus -työhön.

17 17 Yhteistyöhankkeet ja selvitykset Maakunnan luonnonvarakartoitustyötä varten on perustettu alueen energia- ja luonnonvaraasiantuntijoiden yhteinen luonnonvarafoorumi, joka koordinoi ja kokoaa tietoa eri tahoilla meneillään olevista hankkeista ja laadittavista erillisselvityksistä. Foorumin isäntänä ja veturina toimii Varsinais- Suomen liitto (aluekehittämislaki 10 ). Luonnonvarojen kestävän käytön, materiaalitehokkuuden ja energiantuotannon ajankohtaisuus ja sen aktiivinen kehittyminen yritys- ja koulutuspuolella lisää luonnonvara ja energiasektorin työmäärää sekä selvitystarpeita myös Varsinais-Suomen liitossa. Vuoden 2013 aikana tullaan järjestämään teeman asiantuntijaseminaari, sekä rekrytoimaan osaamisryhmään luonnonvarasuunnittelija täyttämättömän ympäristöinsinöörin vakanssille Vuonna 2013 Lounaispaikka ylläpitää omia paikkatietopalveluitaan, kerää karttapalveluun ajantasaista paikkatietodataa ja pyrkii lisäksi avaamaan uusien aineistosopimusten laatimisen myötä palvelun aineistoja avoimeen käyttöön. Lounais-Suomen aluetietopalvelun kehittämistä jatketaan vuonna 2013 liittämällä palveluun uusia osakokonaisuuksia, jotka välittävät tietoa alueellisten koulutustarpeiden ennakoinnista (Varsinais-Suomen ennakointiverkosto sähköisen alustan toteutus) sekä Varsinais- Suomen alueen hankkeista (Varsinais-Suomen Hankeverkon uudistaminen osana Profiili-hanketta). Lounaispaikan karttakäyttöliittymä uudistetaan ja liitetään osaksi aluetietopalvelua. Aluetietopalvelun teemalliseen kattavuuteen ja jatkokehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Varsinais-Suomen maakuntamuseon inventointitietojärjestelmä MIP:n kehittäminen jatkuu viimeistelemällä tuotantokäytössä olevan palvelun toiminnallisuuksia sekä laajentamalla palvelun tietosisältöjä museon arkeologisten tietovarantojen osalta. Kulttuuriperinnön inventointeja saaristossa jatketaan. Lounaispaikka jatkaa myös 17 maakunnan liiton kaava-aineistojen INSPIRE-projektia, jonka aikana rakennetaan maakuntakaavarajapinta katseltavaksi ja ladattavaksi Paikkatietoikkunaan. Projektin jatkoksi on tarkoitus käynnistää pilottihanke Vakka-Suomen alueen ja Paimion kuntien kanssa kuntien IN- SPIRE-velvoitteiden piiriin kuuluvia aineistojen osalta. Lisäksi Lounaispaikka toimii asiantuntijatahona Valtiovarainministeriön SADe-ohjelman Elinympäristön tietopalveluiden kehittämisessä. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Tavoitteiden toteutumista arvioidaan yhteistyökumppaneilta, muilta sidosryhmiltä ja erityisesti alueen kunnilta saatavan palautteen pohjalta. Maakuntakaavojen keskeisten tavoitteiden seurantamenetelmiä kehitetään. Vastuualueen tilivelvollinen on suunnittelujohtaja Heikki Saarento. Hankkeet käynnistetään maakuntahallituksen päätöksillä. Maakuntahallitus päättää hankkeen toteuttamismenettelystä, kustannusarvion ja kustannuspaikan liiton kirjanpidossa sekä hankkeen vastuuhenkilön ja tilivelvollisen. Hanketoiminnan vastuualueen tavoitteiden toteutumista arvioidaan projektien hankesuunnitelmissa asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen perusteella sekä hankkeiden vaikuttavuuden perusteella. Hankkeiden talousarviot ovat liiton tilinpidossa omakatteisia, jolloin niillä ei ole vaikutusta tilikauden tulokseen eikä kuntien maksuosuuksiin. Liitto seuraa järjestelmällisesti sanomalehdistöä ja sähköistä mediaa liiton toimintaa ja yleisemminkin alueiden käyttöä ja liikennettä koskevissa asioissa.

18 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELUT Toiminta-ajatus Edunvalvonnan ja kuntapalvelujen tavoitteena on valvoa maakunnan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti, toimia kuntien puolesta kuntayhteistyötä edistäen, olla maakunnallinen tiedonvälittäjä sekä nykyaikaisen maakuntahengen ja maakuntakulttuurin vaalija. Maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet Kuntapalvelut Ollaan aktiivisia kuntarakenteen uudistamiseen ja palvelujen kehittämiseen liittyvissä asioissa, edistetään yhteispalvelua sekä toimenpiteitä maakuntahallinnon vahvistamiseksi. Tuotetaan materiaalia kuntarakenteesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä käytävään keskusteluun. Tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan annetaan asiantuntija-apua. Vuoden 2013 alussa toimintansa aloittaville uusille kunnallisille luottamushenkilöille tuotetaan maakunnallista materiaalia. Korostetaan maakuntahallinnon roolia osana kuntahallintoa. Kansanedustajayhteistyö Vahvistetaan edunvalvontaa tehostamalla kansanedustajien yhteisryhmän toimintaa sekä ylläpitämällä säännöllisiä yhteyksiä valtioneuvoston jäseniin ja keskushallinnon edustajiin. Edunvalvonnan kärkihankkeet Edunvalvonnassa nostetaan esille alueellistamis- ja liikenneverkkoasiat, yliopisto- ja koulutuskysymykset, saaristomeren suojelu sekä luovan talouden edistäminen. Määritellään edunvalvonnan kärkihankkeet. Ylläpidetään hankelistaa sekä laaditaan faktamuistiot ajankohtaisista edunvalvontahankkeista. Uuden alue- ja rakennepolitiikkakauden kansallisessa ja kansainvälisessä valmistelussa tuetaan toimenpiteitä Varsinais-Suomen etujen huomioon ottamiseksi. Maakunnan tunnettavuus ja markkinointi Lisätään maakunnan ja liiton tunnettavuutta aktiivisella viestinnällä ja osallistumalla maakunnalliseen yhteismarkkinointiin sekä jatkamalla yhteydenpitoa varsinaissuomalaiseen järjestökenttään. Liitto osallistuu aktiivisesti maakunnan yhteismarkkinointihankkeeseen. Keväällä 2013 tulee kuluneeksi 20 vuotta nykymuotoisen Varsinais-Suomen liiton toiminnan aloittamisesta. Kaksikymmentä vuotta sitten julkaistun Täällä Suomen synnyinmuistot -kirjan pohjalta tehdään suurelle yleisölle tarkoitettu Varsinais- Suomen edelläkävijän roolia korostava teos. Kulttuuriala ja kansalaisjärjestöt Vaalitaan modernia maakuntahenkeä ja vahvistetaan paikallisuutta yhteistyössä kuntien kulttuuritoimen, Varsinais-Suomen taidetoimikunnan, kotiseutuyhdistysten ja maakunnallisten kulttuurijärjestöjen kanssa. Koordinoidaan kulttuurialan yhteistyötä. Kansalaisjärjestökontaktien vahvistamiseksi jatketaan neuvottelukuntamuotoista yhteistyötä maakunnallisten eläkeläisjärjestöjen ja nuorisojärjestöjen kanssa.

19 19 Käyttösuunnitelma 2013 Maakuntavaltuuston asettamia tavoitteita toteutetaan vuonna 2013 seuraavin täsmennyksin: Edunvalvonta ja kuntapalvelut -osaamisryhmän toiminta kattaa poliittisen edunvalvonnan ja elinkeinoelämän suhteiden lisäksi kuntayhteistyön ja maakuntatasoisen kulttuuriasioiden edistämisen sekä kansainvälisen edunvalvonnan. Lisäksi osaamisryhmä hoitaa liiton ulkoista viestintää ja maakunnan markkinointia sekä pitää yhteyksiä kansalaisjärjestöihin. Liiton viestintä tukee myös uuden Europe Direct -tiedotuspisteen perustamista ja toimintaa. Kuntapalvelut Seurataan kuntauudistuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja näihin liittyvien eri osauudistusten etenemistä. Tuotetaan materiaalia kuntauudistuksesta käytävään keskusteluun ja annetaan asiantuntija-apua maakunnan kunnille. Valmistellaan lausunnot kuntarakennelaista ja muista kuntauudistukseen liittyvistä uudistuksista. Asiakaspalvelu hanke on yhteispalvelun kehittämisestä, jossa määritetään uudet toimintalinjat yhteispalvelupisteille tulevaisuudessa. Osaamisryhmä seuraa Asiakaspalvelu hankkeen edistymistä ja hankkeen aikaansaamia velvoitteita kuntakentälle. Liitto tukee kuntia yhteispalvelun järjestämisessä tämän hankkeen määrittämien toimintalinjojen rajoissa. Lokakuussa 2012 käytiin kuntavaalit. Kaikille kuntien valtuutetuille lähetetään keväällä 2013 aineistoa maakunnasta ja Varsinais-Suomen liitosta sekä liiton luottamuselimistä. Keväällä järjestetään kuntatalouspäivä ja aktivoidaan kuntatalousryhmän toimintaa. Järjestetään tarpeellinen määrä kuntajohdon neuvottelupäiviä. Huhtikuussa järjestetään ajankohtaistilaisuus yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa. Kansanedustajayhteistyö Varsinais-Suomen kansanedustajien yhteisryhmän toimintaa jatketaan aikaisempien vuosien tapaan. Kansanedustajaryhmän organisoituja tapaamisia järjestetään yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Edunvalvonnan kärkihankkeet Laaditaan maakuntaohjelmaan ja -suunnitelmaan pohjautuva edunvalvonnan kärkihankelista maakuntamme tavoitteista valtion talousarvioon sekä muista keskeisistä edunvalvontateemoista. Kärkihankkeet hyväksytään maakuntahallituksessa. Edunvalvonnan painopisteteemoja ovat mm. meriteollisuus, liikenneverkot, koulutus, elinkeinoelämän edellytykset, Itämeren tila. Edunvalvontatyössä ollaan proaktiivisia. Seurataan alueellistamisesta käytävää keskustelua ja tarpeen mukaan reagoidaan. Vaikutetaan Rajavartiolaitoksen ilma-aluskorjaamojen keskittämiseen ja esikunnan mahdolliseen alueellistamiseen. Ylläpidetään säännöllisiä yhteyksiä valtioneuvoston jäseniin ja keskushallinnon edustajiin. Osallistutaan maakunnan liittojen asemasta käytävään keskusteluun. Maakunnan tunnettavuus ja markkinointi Liiton ja maakunnan asioista viestitään aktiivisesti medialle ja sidosryhmille suomeksi ja ruotsiksi. Liiton perusesitteet uudistetaan. Esitteet tuotetaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Järjestetään mediatapaamisia ja tiedotustilaisuuksia. Verkkoviestinnän kehittäminen on jatkuvaa liiton viestintätiimin yhteistyönä. Sosiaalisen median hyödyntämistä liiton viestinnässä tutkitaan. Sidosryhmälehti Viiri julkaistaan neljä kertaa ja liiton ajankohtainen sähköinen uutiskirje n. 3-4 kertaa vuoden aikana. Päivitetään maakunnan käsikirja. Liitto edistää maakunnan yhteismarkkinointia.

20 20 Kulttuuriala ja kansalaisjärjestöt Vahvistetaan kulttuurialan paikallisuutta yhteistyössä kuntien kulttuuritoimen, Varsinais-Suomen taidetoimikunnan, Kotiseutuliiton, kotiseutuyhdistysten ja maakunnallisten kulttuurijärjestöjen kanssa. Koordinoidaan kulttuurialan verkottumista ja yhteistyötä sekä maakunnallisia tapaamisia. Osallistutaan omana osastona, yhteistyössä Satakuntaliiton kanssa Turun Kirjamessuille. Edistetään maakunnan tunnuksien tunnettavuutta niitä tuotteistamalla ja markkinoimalla. Myönnetään Aurora-mitali tieteen, taiteen tai muun kulttuurityön alalla tehdystä työstä Varsinais-Suomen hyväksi. Kansalaisjärjestökontaktien vahvistamiseksi jatketaan neuvottelukuntamuotoista yhteistyötä maakunnallisten eläkeläis-, veteraani- ja nuorisojärjestöjen kanssa. Jatketaan Aulagallerian näyttelyiden järjestämistä. Järjestetään vuotuinen Eurooppa-päivän vastaanotto Tehdään ehdotus varsinaissuomalaisista jäsenistä valtion taideneuvostoon sekä ehdotus Taiteen edistämiskeskukselle alueellisen taidetoimikunnan jäseniksi vuosille Tehdään kaksikymmentä vuotta sitten julkaistun Täällä Suomen synnyinmuistot -kirjan pohjalta suurelle yleisölle tarkoitettu Varsinais-Suomen edelläkävijän roolia korostava teos. Teoksen kirjoittajiksi on kutsuttu Juhani Kostet, Veikko Laakso, Anu Lahtinen, Rauno Lahtinen ja Kirsi Vainio-Korhonen. Kirja valmistuu maaliskuussa Tavoitteiden toteutumisen arviointi Edunvalvonnan onnistumisesta laaditaan sidosryhmien palautteeseen perustuva edunvalvonnan toiminnan arviointi. Tilaisuuksien onnistuminen arvioidaan osallistumisasteen ja osallistujapalautteen perusteella. Viestinnän ja maakunnan markkinoinnin arviointi perustuu mediaseurantaan (sähköinen media ja lehdet) ja palautteeseen kentältä. Maakunnan yhteismarkkinoinnin osalta arviointi perustuu erityiseen kampanjoiden vaikuttavuustutkimukseen. Vastuualueen tilivelvollinen on edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen (vs. edunvalvontajohtaja Janne Virtanen )