SISÄLLYSLUETTELO MH, :00, Esityslista 1

Transkriptio

1 i SISÄLLYSLUETTELO MH, :00, Esityslista 1-1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjan tarkastaminen Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus Talousarvion 2016 käyttösuunnitelma... 6 Pykälän liite: Käyttö2016MRhelmi Sitoutuminen BALEX-sihteeristön rahoitusosuuteen Pykälän liite: BALEX finansiering (002) Central Baltic ohjelman lakipalvelujen tarjoajan valinta Pykälän liite: Tarjousten vertailu, suomi Pykälän liite: Legal service Eurooppa-toimiston vuoden 2015 toimintakertomus ja toimiston tilanne 2016 alussa Pykälän liite: Eurooppa-toimisto_ toimintakertomus_ Varautuminen Pohjoinen kasvuvyöhyke -hankkeen toteuttamiseen Pykälän liite: Pohjoinen-kasvuvyohyke-hakemus PASSI-hankkeen käynnistämispäätös Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavan vahvistuspäätöstä koskevista valituksista Varsinais-Suomen liiton viraston pitäminen suljettuna Maakuntajohtaja Kari Häkämiehen vuosiloma Maankäyttöjaoston antamat lausunnot ja käsittelemät asiat Viranhaltijapäätökset Tiedoksi annettavat asiat Pykälän liite: Partanen_Perho Pykälän liite: Matkaraportti_Hakamies Pykälän liite: UAE_maakuntajohtajat_2016_tammikuu Kokouksen päättäminen... 78

2 -1, MH :00 Sivu 2

3 -1, MH :00 Sivu 3 Maakuntahallitus Esityslista 2/2016 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Maakuntatalo ASIAT 1-16 SAAPUVILLA Kanerva Ilkka, pj. Alatalo Juuso, 1. vpj. Haijanen Pauliina Heikkilä Lauri Kiviranta Esko Koskinen Talvikki Kurvinen Jani, 2. vpj. Lehtinen Riitta Kattelus Lauri Massinen Aimo Nieminen Raimo Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Saario Mari Söderlund Nina Virolainen Anne-Mari Vuola Hanna Wallin Stefan Vierimaa Ulla-Maija Hamunen Ilkka Skyten-Suominen Irja Aso Janne Rantala Jukka Virtanen Petri Halkilahti Jaakko Virtanen Pirjo Aaltonen Niko Vehniäinen Marjatta Nurmi Eija Munter Hanna Mäki-Punto-Ristanen Tarja Ketonen Tuija Andersson Janina Rasi Jarmo Haapakoski Juha Koivisto Anna-Liisa Rinne Tarja ESITTELIJÄ Häkämies Kari Maakuntajohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Roto Markku Hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Myllymäki Pekka Antola Jouko Siren Saara-Sofia Andersson Li Nuotio Tarja Saarento Heikki Virtanen Janne Ålgars-Åkerholm Jessica Asia 1 Asia 2 Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja Mv:n II varapuheenjohtaja Mv:n III varapuheenjohtaja Aluekehitysjohtaja Suunnittelujohtaja Edunvalvontajohtaja Viestintävastaava Ilkka Kanerva puheenjohtaja Markku Roto sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Maakuntavirasto PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Todistaa Maakuntavirasto Hallintojohtaja

4 1, MH :00 Sivu 4 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 103 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 64 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista. Päätös

5 2, MH :00 Sivu 5 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 mukaan: Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan , että pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti seuraavasti: 1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen kokouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten. 2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksymisestään. 3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjan tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallintosihteerille. 4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtaja allekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 :n mukaisesti. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Mari Saario ja Nina Söderlund. Lisätietoja hallintojohtaja Markku Roto p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

6 3, MH :00 Sivu 6 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Valmistelija Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. KH/ml Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.

7 4, MH :00 HALL: 136/2015 Sivu 7 TALOUSARVION 2016 KÄYTTÖSUUNNITELMA Asia Käyttösuunnitelmassa asetetaan vastuualuekohtaiset tavoitteet ja maakuntahallitus vahvistaa kuntarahoituksen tiliryhmätasolla sekä ohjelma- ja hankerahoituksen toimintakatetasolla (0 euroa). Maakuntavaltuusto (mv ) hyväksyi Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman siten, että talousarvion 2016 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden ja, että maakuntahallitus vahvistaa myöhemmin vuoden 2016 talousarvion käyttötalousosan käyttösuunnitelman. Vuosien , 2012 ja 2014 tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2016 voitiin tehdä alijäämäinen budjetti ( euroa). Alijäämä suunnitellaan katettaviksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Talousarvion 2016 toimintakatteen alijäämä on euroa. Ohjelma- ja hankerahoitteiset kustannuspaikat ovat omakatteisia, jolloin niiden suunniteltu toimintakate on 0 euroa. Talousarvion 2015 investointiosaan on varattu euron määräraha, jota käytetään tietojärjestelmien kehittämiseen. Oheismateriaali: Talousarvion 2016 käyttösuunnitelma Valmistelija MR/EP/mk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus vahvistaa Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2016 käyttösuunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat seuraavat: 1. Kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso 2. Ohjelma- ja hankerahoitteisilla kustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa) Lisätietoja hallintojohtaja Markku Roto, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

8 4, MH :00 / Pykälän liite: Käyttö2016MRhelmi Sivu 7 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus TALOUSARVION 2016 KÄYTTÖSUUNNITELMA

9 4, MH :00 / Pykälän liite: Käyttö2016MRhelmi Sivu 8 2 Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2016 käyttösuunnitelma Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku Puh. (02) Fax. (02) kirjaamo@varsinais-suomi.fi

10 4, MH :00 / Pykälän liite: Käyttö2016MRhelmi Sivu 9 SISÄLTÖ 3 1. JOHDANTO KÄYTTÖTALOUS KESKEINEN TOIMINTA LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO ALUEKEHITTÄMINEN MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU LIITE 1 KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA LIITE 2 OHJELMA JA HANKETOIMINTA LIITE 3 KONKREETTISIA TOIMENPITEITÄ

11 4, MH :00 / Pykälän liite: Käyttö2016MRhelmi Sivu 10 4

12 4, MH :00 / Pykälän liite: Käyttö2016MRhelmi Sivu JOHDANTO Varsinais-Suomen liiton toiminta-ajatus Kehitämme kokonaisvaltaisesti Varsinais-Suomesta menestyvää aluetta, jossa elämisen laatu on Suomen parasta. Ohjaamme ja tuemme aktiivisesti alueemme toimijoita kohti maakunnan yhteisesti sovittuja päämääriä ja kokonaisetua demokraattiseen päätöksentekoon tukeutuen. Edistämme kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa sekä maakuntien välistä yhteistoimintaa. Olemme tunnustettu toimija koko Itämeren alueella. Talousarvio 2016 Maakuntavaltuusto (mv ) hyväksyi 1) Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman siten, että talousarviossa 2016 jäsenkuntien maksuosuudet eivät kasva vuoden 2015 tasosta ( euroa) ja 2) että talousarvion 2016 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. Ohjelma- ja hankerahoitteiset kustannuspaikat ovat omakatteisia Maakuntahallitus vahvistaa vuoden 2016 talousarvion käyttötalousosan käyttösuunnitelman. Talousarvion vastuualueet MAAKUNT AJOHT AJA Aluekehittäminen Edunvalvonta ja kuntapalvelut Maankäyttö ja ympäristö Yhteiset toiminnot ja hallinto Central Baltic - ohjelma Valonia Hanketoiminta Käyttösuunnitelmassa 2016 korvataan nimike osaamisryhmä nimikkeellä vastuualue Yhtenäisvirasto on hallinnollisesti jaettu neljään vastuualueeseen: 1) aluekehittäminen, 2) edunvalvonta ja kuntapalvelu, 3) maankäyttö ja ympäristö sekä 4) yhteiset toiminnot ja hallinto. Central Baltic -ohjelmien hallinnointi on osa aluekehittämisen vastuualuetta, mutta ko. toiminta rahoitetaan ulkopuolisella, teknisen tuen rahoituksella. Valonia toiminnot ovat osa maankäytön ja ympäristön vastuualuetta ja toiminnot rahoitetaan erillisellä rahoituksella, jolloin sen kustannuspaikat ovat liiton kirjanpidossa omakatteisia. Yhtenäisvirastomallin mukaisesti virastossa toimii useita vastuualuerajat ylittäviä teemakohtaisia asiantuntijaryhmiä. Hanketoiminnan tilivastuut määrätään maakuntahallituksen tekemän käynnistämispäätöksen yhteydessä. Kevään 2016 aikana on suunnitelmissa tehdä henkilöstöjärjestelyjä liiton mm. tietopalvelutoimintojen kehittämiseksi.

13 4, MH :00 / Pykälän liite: Käyttö2016MRhelmi Sivu KÄYTTÖTALOUS Kuntarahoitteinen toiminta Ohjelma ja hanketoiminta Seuraavassa taulukossa on Varsinais-Suomen liiton kuntarahoitteisen toiminnan käyttötalousosan käyttösuunnitelma 2016 tiliryhmätasolla. KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA KÄYTTÖTALOUS TA 2016 TA 2015* TA 15/16 %TA 15/16 TUOTOT Kuntien maksuosuudet ,0 0 Myyntituotot , Muut tuotot , TUOTOT YHT , KULUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 800 Vuokrat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE *Maakuntavaltuusto (mv ) hyväksyi talousarvion 2015 tuloslaskelmassa tilikauden tulokseksi euroa ylijäämää, jolloin toimintakatteeksi muodostui euroa ylijäämää. Central Baltic ohjelman hallinnointikulut katetaan teknisen tukien rahoituksella, jolloin ko. talousarviot ovat liiton tilinpidossa omakatteisia. Valonian toimintojen ja hankkeiden kustannuspaikat ovat omakatteisia ja niiden hallinnoinnissa noudatetaan seuraavia menettelytapoja. 1. Maakuntahallitus käynnistää liiton hallinnoimat hankkeet ja hankkeen päättyessä sen toiminta ja tulokset raportoidaan maakuntahallitukselle. 2. Ohjelma- ja hanketoiminnan päätöksissä nimetään vastuuhenkilöt sekä määritellään vastuunjaot, aikataulut, kustannusarviot, rahoitus ja seurannan järjestäminen. 3. Liiton sitoumukset suunnitteilla oleviin hankkeisiin vahvistetaan maakuntajohtajan päätöksillä, kun omarahoitusosuus on enintään euroa. Maakuntahallitus vahvistaa yli euron omarahoitusosuudet. 4. Maakuntajohtaja vahvistaa vuosittain teknisten tukien ja hankkeiden käyttösuunnitelmat.

14 4, MH :00 / Pykälän liite: Käyttö2016MRhelmi Sivu KESKEINEN TOIMINTA LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO JÄSENKUNNAT (27) EDUST AJAINKOKOUS MAAKUNT AVALT UUST O (101) T ARKAST USLAUT AKUNT A (4) MAAKUNT AHALLIT US (19) Hankerahoitusjaosto Maankäyttojaosto Saaristotoimikunta Kulttuuritoimikunta (7) (7) (16) (11) Kielellisten Valintatoimikunta (6) palvelujen toimikunta (6) Suluissa ovat toimielimen jäsenten lukumäärät. Toimielimien asiakirjat ovat nähtävillä osoitteessa Luottamushenkilöhallinnon organisaatiorakenteeseen ei ole suunniteltu muutoksia vuodelle Toiminta-ajatus Liiton luottamushenkilöhallinto huolehtii demokraattisesta päätöksenteosta ja ohjauksesta. Luottamushenkilötoimielimien toimikausi on kunnallisvaalikausi. Luottamustoimielimet Edustajainkokous Edustajainkokous on kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti liiton toimielin. Sen tehtävänä valtuustokauden alussa valita jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Nykyisen lainsäädännön mukaisesti seuraava edustajainkokous kokoontuisi vuonna Maakuntavaltuusto Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin, maakuntavaltuusto kokoontuu toimintavuoden aikana 2 kertaa. Kesäkuussa asialistalla ovat tilinpäätösasiat ja muut ajankohtaiset asiat sekä joulukuussa talousarvio ja muut ajankohtaiset asiat. Maakuntavaltuuston kokoukset ovat ma klo ja ma klo Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta työskentelee laatimansa tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja arvioivat ja tarkastavat vuoden 2016 toukokuun loppuun mennessä toimintavuoden 2015 talouden ja hallinnon tehokkuuden ja tuloksellisuuden sekä antavat valtuustolle tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen ja tilintarkastuksen tilintarkastuskertomuksen.

15 4, MH :00 / Pykälän liite: Käyttö2016MRhelmi Sivu 14 8 Maakuntahallitus Maakuntahallitus on kuntayhtymän toimeenpano- ja hallintoelin. Se kokoontuu toimintavuoden aikana kertaa. Maakuntahallitus seuraa ja ohjaa maakuntavaltuuston hyväksymän talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteutumista sekä maakuntajohtajan ja liiton viraston toimintaa. Lisäksi hallitus päättää maakuntajohtajan esittelystä liiton toimenpiteistä, lausunnoista ja kannanotoista. Hallitus toimii liiton edunvalvojana ja edustaa liittoa ulospäin. Maakuntahallitus: ma klo ma klo ma klo ma klo ma klo ma klo ma klo ma klo ma klo ma klo ma klo Muut luottamustoimielimet Liiton luottamushenkilöt toimivat seuraavissa vuonna 2013 asetetuissa jaostoissa ja toimikunnissa yms.: maakunnan yhteistyöryhmä, saaristotoimikunta, hankerahoitusjaosto, maankäyttöjaosto, valintatoimikunta, kulttuuritoimikunta, yhteistyökomitea sekä kielellisten palvelujen toimikunta. Toiminnan painopisteet 2016 Kartoitetaan tarpeita luottamustoimielimien tehtävien ja työskentelymenettelyjen kehittämiseen sekä uusien toimintamallien käyttöönottoon. Tarpeen mukaan panostetaan myös toimielinten jäsenien perehdyttämiseen liiton päätöksentekoja valmistelumenettelyihin ja parannetaan luottamushenkilöiden osallistumismahdollisuuksia toimintapoliittiseen suunnitteluun ja olennaisten asioiden seurantaan. Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat muodostavat yhteistoiminta-alueen. Päätökset maakuntaohjelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntavaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Päätökset maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä. Luottamushenkilötasoilla jatketaan Etelä-Suomen maakuntien liittouman (ELLI) pohjalle rakennettua yhteistyötä sekä panostetaan erityisesti Uudenmaan ja Varsinais-Suomen verkottumiseen. Samalla kehitetään yhteistyötä Pirkanmaan ja Ahvenanmaan suuntaan. Maakuntahallituksen neuvottelu- ja tutustumismatka on suunniteltu tehtäväksi Pirkanmaalle Liiton luottamustoimielimet seuraavat tarkasti itsehallintoalueiden ja sote-palveluiden uudistamistyötä ja pyrkivät kaikilla tasoilla vaikuttamaan maakunnan kannalta parhaiden ratkaisujen käyttöönottoon. Liiton ja kuntien yhteiskokouksessa sovittiin, että maakuntahallinnon uudistusta koordinoi Varsinais-Suomen liitto. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Luottamushenkilöhallinnolle asetettuja tavoitteita demokraattisesta päätöksenteosta ja liiton toiminnan ohjauksesta seurataan saadun palautteen perusteella. Vastuualueen tilivelvollinen on hallintojohtaja Markku Roto.

16 4, MH :00 / Pykälän liite: Käyttö2016MRhelmi Sivu YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO 9 Toiminta-ajatus Liiton hallinto huolehtii viraston hallinto- ja henkilöstöpalveluista, taloudesta ja kirjanpidosta, atk-palveluista ja arkistotoimesta sekä hankinnoista siten, että luottamushenkilöhallinto ja viraston vastuualueet pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan niille asetetut tavoitteet ja tehtävät. Erityisinä vastuualueina ovat maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen esityslistat ja pöytäkirjat sekä liiton talouteen liittyvät suunnittelu- ja seurantatehtävät. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Henkilöstösuunnitelman toteuttaminen sekä työympäristön ja siihen liittyvien tekniikkojen ja tietojärjestelmien riittävän korkean tason ylläpito Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön terveydelliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiin. Riskien hallinnan, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä työsuojelun menettelytapojen kehittäminen Henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopisteitä ovat: 1) työtehtävät ja toimintamallit, 2) tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 3) työyhteisötaidot, 4) terveydellinen toimintakyky ja 5) sisäinen viestintä. Ylläpidetään työympäristön ja siihen liittyvän tekniikan taso riittävän korkealla tehokkaan ja innostavan työilmapiirin luomiseksi. Seurataan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa työympäristön tilaa ja puututaan välittömästi havaittuihin epäkohtiin Ylläpidetään riskienhallinnan tietojärjestelmää ja kehitetään sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä työsuojelun menettelytapoja. Kehittämiskeskustelujen yhteenveto muodostaa kokonaiskuvan henkilöstöpolitiikan onnistumisista ja kehittämistarpeista. Keskeiset seurantaindikaattorit raportoidaan henkilöstökertomuksessa. Työympäristön ylläpidossa mittareina ovat ergonomiatarkastusten suositusten toteuttaminen ja työterveyshuollon raportit. Maakuntahallitus saa tiedoksi sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan päivityksiä ja seurantaa koskevat asiakohdat.(mh ). Toimintojen ja ostopalvelujen kustannuksien seuranta ja hankintojen kilpailuttaminen Uuden kuntalain edellyttämät toimenpiteet Toimintojen ja ostopalvelujen kustannuksia seurataan ajantasaisesti sekä pidetään kilpailuttamisten ja sopimusjärjestelyjen avulla kustannukset kurissa. Ylläpidetään ja kehitetään asianhallinnan, henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon tietojärjestelmiä siten, että hallinto- ja tukitoiminnoissa saavutetaan riittävä laatu ja kustannustehokkuus. Kuntalain (2015) muutokset edellyttävät mm. perussopimuksen ja hallintosäännön muutoksia. Seurannan mittareina ovat sidosryhmiltä saadut palautteet sekä tilintarkastajien, järjestelmätarkastajien, hanketarkastajien ja sisäisen tarkastajan raportit.

17 4, MH :00 / Pykälän liite: Käyttö2016MRhelmi Sivu ALUEKEHITTÄMINEN 10 Toiminta-ajatus Aluekehittämisellä parannetaan maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä ja pyritään lisäämän maakunnan kilpailukykyä. Maakunnan aluekehittämistyö tukeutuu maakunnan olemassa oleviin vahvuuksiin ja erityisesti osaaminen, elinkeinotoiminnan ja työllisyyden vahvistaminen sekä kestävä kehitys ovat Varsinais-Suomen aluekehittämisen keskeisiä elementtejä. Kansainvälisellä verkostoyhteistyöllä lisätään maakunnan tunnettavuutta ja edistetään maakunnan roolia Itämeren alueen yhtenä keskeisenä toimijana. Aluekehitystyö pohjautuu laaja-alaiseen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, elinkeinoelämän ja muiden maakunnan toimijoiden kanssa. Tässä yhteistyössä maakunnan toimijat määrittelevät kehitystavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi ja samalla sitoutuvat omalta osaltaan niiden toteutukseen. Työkaluina aluekehittämisessä käytetään mm. EU:n rakennepoliittisia ohjelmia ja valtion erillisiä budjettimäärärahoja. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Kumppanuusstrategian (maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ) toimeenpano ja eri toimijatahojen sitouttaminen strategiassa asetettuihin tavoitteisiin ja konkreettisiin toimenpiteisiin Maakuntaohjelman toimenpiteiden käynnistymisen varmistaminen Aluekehityksen temaattisina painopisteinä on toimintavuonna varmistaa erityisesti koulutukseen/ennakointiin, kansainvälisyyteen ja alueen elinvoimaisuuteen sekä matkailuun ja älykkääseen erikoistumiseen liittyvien suorien toimenpiteiden tai niihin liittyvien hankkeiden käynnistyminen. Seurataan kumppanuus-barometrin avulla maakuntastrategian toteutumista (tavoitteena että vähintään 70 % toimenpiteistä on käynnistynyt) sekä toimeenpanoon aktiivisesti sitoutuneiden toimijoiden/organisaatioiden määrää. Seuranta- ja toteuttamistyössä käytettävän kumppanuusbarometrityökalun kehittäminen. Uuden Central Baltic Interreg -ohjelmakauden tehokas hallinnointi ja toimeenpano Keskeisinä keinoina on hankekumppanuuksien luominen, omien rahoitusmahdollisuuksien (Euroopan aluekehitysrahasto, Central Baltic kansallinen vastinrahoitus) hyödyntäminen ja toisaalta informaation jakaminen ulkoisista rahoitusmahdollisuuksista. Seurantajärjestelmän kehittäminen niin, että se antaa tietoa strategian arvokärkien/ohjelman toimenpiteiden toteutumisasteesta (sidosryhmien antamat arviot). Ohjelmasta ja sen rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen, hakukierrosten avaaminen, sujuva hankearviointiprosessi, hankkeiden tuloksista ja vaikuttavuudesta tiedottaminen, kansallisen rahoituksen kohdentaminen alueellisesti keskeisiin hankkeisiin Sähköisen tietokantajärjestelmän (ems) häiriötön käyttö. Maakuntastrategiaa tukevien hankkeiden osalta pyritään seuraamaan myös alueelle kohdistuvaa (ulkoisen) hankerahoituksen määrää (hyväksyttyjen hankkeiden ja rahoituksen määrä). Hakemusten ja sidontojen määrä suhteessa koko ohjelmakauden kokonaisvolyymiin, tavoitteena on, että vähintään 70 % rahoituksesta on sidottu v loppuun mennessä, hakemusten ja maksatusten käsittelyn nopeus (maksatusten osalta tavoitearvo enintään 90 vrk)

18 4, MH :00 / Pykälän liite: Käyttö2016MRhelmi Sivu MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ 11 Toiminta-ajatus Maakunnan suunnittelun lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain toteuttaminen maakuntatasolla. Suunnittelun tavoitteena on maakunnan vetovoiman ja tasapainoisen kehityksen edistäminen. Tavoitteiden määrittelyssä sovitetaan yhteen kuntien kehittämistarpeet valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Suunnittelulla luodaan edellytykset alueen erityisarvoille rakentuvalle hyvälle asuin- ja toimintaympäristölle ja elämisen laadulle. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys ja aluerakenne. Maakuntakaavoituksella täsmennetään ja toteutetaan maakunnan strategiset tavoitteet kuntakaavoitusta ohjaavaksi alueidenkäytön suunnitelmaksi. Maakunnan muuhun suunnitteluun synkronoidulla liikennejärjestelmätyöllä edistetään alueen toiminnallista rakennetta. Hankkeisiin ja eri sektoreiden yhteistyöhön aktiivisesti osallistumalla edistetään maakunnan keskeisten tavoitteiden toteutumista, tuotetaan maakunnan ja kuntien suunnittelussa ja kehittämisessä tarvittavaa tietoa (Lounaispaikka) sekä tuetaan maakunnan toimijoita parantamaan ympäristövastuullisuuttaan (Valonia). Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Seurataan maakuntastrategian, sen tavoitteiden ja aluerakenteellisen vision toteutumista ja edistetään niitä maakuntakaavoituksella ja liikennejärjestelmätyöllä. Valmistellaan taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava. Käynnistetään luonnonvarojen ja -arvojen sekä yhdyskuntateknisen huollon vaihemaakuntakaava. Kehitetään maankäytön, palveluiden ja liikenneinfran kysymyksiä käsittelevää kumppanuusfoorumitoimintaa. Hyödynnetään luonnonvarafoorumityötä uuden vaihekaavan valmistelussa ja kiertotalouden edistämisessä. Sidosryhmäpalaute, alueelliset seurantaindikaattorit ja niiden antamat tulokset. Maakunnan kehitystä kuvaavat seurantaraportit. Maankäyttöjaoston ja maakuntahallituksen antamat lausunnot ja niiden vaikuttavuus Vastataan alueellisten laaja-alaisten ympäristöä ja kiertotaloutta koskevien suunnitteluprosessien yhteensovittamisesta maakunnan muuhun suunnitteluun. Osallistutaan viranomaisyhteistyöhön alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Valmistellaan lausuntoja kuntakaavoista sekä muista suunnitelmista ja hankkeista. Kehitetään suunnitelmien edistämis- ja seurantamenetelmiä ja täydennetään suunnittelussa tarvittavaa tietopohjaa. Kehitetään strategian, maakuntakaavan ja liikennejärjestelmän edunvalvonta- ja toteuttamismenetelmiä. Järjestettävät foorumit ja tilaisuudet, osallistuvien toimijoiden määrä, yhteistyöryhmien kokoukset Pitkällä aikavälillä: maakunnan menestystä ja kestävää alueja yhdyskuntarakennetta edistävät suunnitelmat ja kaavat. Onnistuminen maakunnan luonnon ja kulttuuriperinnön vaalimisessa ja hyödyntämisessä osana maakunnan vetovoiman kehittämistä

19 4, MH :00 / Pykälän liite: Käyttö2016MRhelmi Sivu 18 Valmistellaan ja toteutetaan yhteistyöhankkeita ja tuotetaan selvityksiä maakunnan suunnittelun ja kehityksen tarpeisiin. Osallistutaan aktiivisesti maakunnan suunnitteluun liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin ja niiden valmisteluun maakunnan, naapuriliittojen ja Itämeren alueella. 12 Maakunnan menestystä ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta edistävät hankkeet, hankkeiden raportointi, yhteistyökumppaneilta saatu palaute Koordinoidaan ja kehitetään alueellista paikkatietoyhteistyötä, avointa tiedonvälitystä sekä maakunnan kestävää kehitystä tukevaa toimintaa. Painopisteinä ovat: maakunnan tavoitellun kehityksen visiointi, aluerakenteellinen asema (Pohjoinen kasvuvyöhyke / Tukholma-Pietari -akseli), liikenne ja logistiikka sekä aluetietopalvelun kehittämistä, tietoaineistojen avointa käyttöä, maakunnan kestävää kehitystä ja ympäristön- ja vesiensuojelua edistävät hankkeet. Luodaan uusia alueellisen tiedon seuranta-menetelmiä osana Lounais-Suomen aluetietopalvelun kehittämistä sekä edistetään julkishallinnon tietoaineistojen avaamista. Toteutetaan hankkeiden ja eri yhteistyömallien avulla Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ohjelmaa. Toimitaan alueellisten yhteistyöryhmien (alueidenkäytön yhteistyöryhmä, palveluverkkotyöryhmä, tulvatyöryhmät sekä luonnonvarafoorumi) vetäjänä. Aluetietopalvelun kehittyminen ja tunnettavuuden lisääntyminen, tietopalveluiden käyttö ja toimintavarmuus, toimintojen ja palveluiden määrä, avattujen tietoaineistojen määrä, avointa dataa hyödyntävän liiketoiminnan ja tutkimustoiminnan kehittäminen Kuntien osallistuminen Ohjelma2020:n toteuttamiseen.

20 4, MH :00 / Pykälän liite: Käyttö2016MRhelmi Sivu EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU 13 Toiminta-ajatus Edunvalvonnan ja kuntapalvelujen tavoitteena on valvoa maakunnan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti, toimia kuntien puolesta kuntayhteistyötä edistäen, olla maakunnallinen tiedonvälittäjä sekä nykyaikaisen maakuntahengen ja maakuntakulttuurin vaalija. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Maakuntastrategian (maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ) toimeenpano ja toteuttaminen yhdessä keskeisten alueen toimijoiden kanssa Edunvalvonnan vastuualue vastaa liiton sisäisestä maakuntastrategian edistämisen koordinaatiosta Kumppanuusbarometri Proaktiivinen, suunnitelmallinen ja ajantasaiseen tietoon perustuva edunvalvonta Edunvalvonnan painopisteiden asettaminen ja edistäminen, kansanedustajayhteistyö, sidosryhmätyöskentely, oikea-aikainen vaikuttaminen, edunvalvontaprosessin kehittäminen Edunvalvontatavoitteiden toteutuminen Tiivis kuntayhteistyö ja laadukkaat asiantuntijapalvelut Nykyaikainen, vuorovaikutteinen ja aktiivinen kaksikielinen viestintä Maakunnan vetovoiman ja kiinnostavuuden lisääminen Varsinais-Suomessa, muualla Suomessa ja kansainvälisesti Vaalitaan varsinaissuomalaisen kulttuurin edelläkävijyyttä Kuntajohdon ja asiantuntijatapaamiset, yhteistyön edistäminen, ajantasaisen ja tarkoituksenmukaisen maakunnallisen tiedon tarjoaminen helposti avautuvalla ja ymmärrettävällä tavalla Eri kanavien hyödyntäminen (printti, verkkosivut, blogit, sosiaalinen media, videot), mediatiedotteet ja -tapaamiset, sidosryhmälehti Viiri, uutiskirjeet. Tapahtumat ja tilaisuudet, markkinointiyhteistyö Varsinais-Suomen kulttuuristrategian toteuttaminen, Suomi 100 -juhlavuoteen valmistautuminen Sidosryhmäpalaute Jatkuva mediaseuranta, verkkosivujen ja sosiaalisen median kävijäseuranta Kulttuuristrategian toteutumisen seuranta

21 4, MH :00 / Pykälän liite: Käyttö2016MRhelmi Sivu 20 Liite 1 Kuntarahoitteinen toiminta 14 KÄYTTÖTALOUS 2016 KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA TUOTOT TA 2016 TA 2015 TA 15/16 %TA 15/16 Kuntien maksuosuudet ,0 0 Myyntituotot , Muut tuotot , TUOTOT YHT , KULUT LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat ,1 200 Muut toimintakulut ,1 700 YHTEENSÄ , YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 500 Vuokrat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , ALUEKEHITTÄMINEN Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 300 Muut toimintakulut YHTEENSÄ , EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , KULUT YHT , TOIMINTAKATE

22 4, MH :00 / Pykälän liite: Käyttö2016MRhelmi Sivu Liite 2 Ohjelma ja hanketoiminta KÄYTTÖTALOUS 2015 OHJELMA- JA HANKETOIMINTA TA 2016 TA 2015 TA 15/16 %TA 15/16 CENTRAL BALTIC Tuet ja avustukset , Henkilöstökulut (V-S liitto) , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE CENTRAL BALTIC Tuet ja avustukset , Henkilöstökulut (V-S liitto) , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE VALONIA TOIMIINNOT Tuet ja avustukset , Muut tuotott Henkilöstökulut (V-S liitto) , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYSOHJELMA SEKÄ KASVU- JA TYÖLLISYYSOHJELMA Tuet ja avustukset , Henkilöstökulut , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE HANKETOIMINTA Tuet ja avustukset , Henkilöstökulut , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE TUOTOT YHT , KULUT YHT , TOIMINTAKATE TA = talousarvio Central Baltic ohjelman käyttötalousarvio pohjautuu seurantakomitean päätöksiin. Valonian toimintojen ja hanketoiminnan käyttötalousarviot täsmentyvät, kun uudet hankkeet käynnistetään ja niiden kustannusarviot vahvistetaan maakuntahallituksen päätöksillä. Hankkeiden päättyessä niiden toiminta ja tulokset raportoidaan maakuntahallitukselle.

23 4, MH :00 / Pykälän liite: Käyttö2016MRhelmi Sivu TUOTOT TOIMIALOITTAIN TALOUSARVIO 2016 (1000 euroa) VALONIA TOIMINNOT; 800 ; 11 % TIETOPALVELU+ HANKKEET 500; 7 % CENTRAL BALTIC OHJELMAT; ; 27 % KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA; ; 55 % HENKILÖSTÖ TOIMIALOITTAIN 1/2016 TIETOPALVELU + HANKKEET; 5 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO; 10 VALONIA ; 14 ALUEKEHITTÄMINEN; 10 CENTRAL BALTIC ; 15 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTO; 9 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU; 8

24 4, MH :00 / Pykälän liite: Käyttö2016MRhelmi Sivu 23 Liite 3 Konkreettisia toimenpiteitä ALUEKEHITTÄMINEN Maakuntaohjelman toimenpiteiden käynnistymisen varmistaminen Aluekehityksen temaattisina painopisteinä on toimintavuonna varmistaa erityisesti koulutukseen/ennakointiin, kansainvälisyyteen ja alueen elinvoimaisuuteen sekä matkailuun ja älykkääseen erikoistumiseen liittyvien suorien toimenpiteiden tai niihin liittyvien hankkeiden käynnistyminen. Keskeisinä keinoina on hankekumppanuuksien luominen, omien rahoitusmahdollisuuksien (Euroopan aluekehitysrahasto, Central Baltic kansallinen vastinrahoitus) hyödyntäminen ja toisaalta informaation jakaminen ulkoisista rahoitusmahdollisuuksista. Seurantajärjestelmän kehittäminen niin, että se antaa tietoa strategian arvokärkien/ ohjelman toimenpiteiden toteutumisasteesta (sidosryhmien antamat arviot). 1) Ennakoinnin uudenlaisen yhteistyömallin testaaminen ja toimeenpano, painopiste kokoavilla, ELY:n ja liiton yhdessä järjestämillä laajemmilla ennakointi/tulevaisuusfoorumeilla. Toimialakohtaiset ennakointifoorumit jatkavat itsenäisinä. Lounaistieto.fi- palvelua kehitetään tältä osin. 2) Älykkään erikoistumisen (ÄE) strategian päivitys, työn tukena on MYR:n päätöksen mukaisesti eri toimijoista koostuva ÄE-työryhmä, jonka esitys tulee käsittelyyn kesäkuun MYR:n kokoukseen 3) MYR:n jaostojen roolin esille nostaminen MYR:n työskentelyssä 4) TEM:lle valmistellaan Ennakoivan rakennemuutoksen suunnitelma, suunnitelman hyväksyy MYR. Rahoitussuunnitelma on pohjana myönnettäessä maakuntaliiton kautta uutta AIKO rahoitusta (alueelliset innovaatiot ja kokeilut). Syyskuussa valmistellaan MYR:n hyväksyttäväksi maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma (TOPSU), jossa kuvataan maakunnallisten kehittämisvarojen suunniteltu kohdentuminen vuosille ) Maakuntastrategian vertaisarviointityön toteuttaminen. Kolmen maakunnan välillä toteutettava vertaisarviointi tehdään kesäkuun loppuun mennessä. Varsinais-Suomen kumppanuusstrategiaa arvioi Uudenmaan liitto tukenaan Pirkanmaan liitto. Varsinais-Suomen päävastuulla puolestaan on Pirkanmaan liiton maakuntastrategian arviointi. Arviointiin liittyy myös sidosryhmätilaisuudet, joissa tulokset esitellään ja kuullaan sidosryhmien kantoja strategiaprosessien kehittämisestä. 6) Maakuntastrategian päivitystyö käynnistyy, palaute vertaisarvioinnista saaduista tuloksista/havainnoista huomioidaan päivitystyössä 7) Kansainvälisen toiminnan kehittäminen kv-nykytilakuvauksen ja hyväksyttyjen linjausten mukaisesti 8) Europe Direct-toiminnan jatkaminen ja mahdollisesta jatkosta päättäminen 9) Saaristotoiminnan terävöittäminen ja toiminnan jalkauttaminen seutukuntiin 10) Osallistutaan aktiivisesti partnerina Itämeren Interreg-ohjelman kautta rahoitettuun Smart Specialisation and Blue Growth in the BSR (Älykkäät siniset alueet: älykäs erikoistuminen ja sininen kasvu Itämeren alueella) -hankkeen toteuttamiseen 11) Osallistutaan Turussa toukokuussa järjestettävän European Maritime-dayn valmisteluun, varaudutaan oman workshopin organisointiin ja esitellään liiton merellisiin asioihin liittyvää toimintaa näyttelystandillä. 12) Kansallisen rakennerahasto-ohjelman kolmas hakukierros saatetaan loppuun ja valmistellaan siihen liittyvät rahoituspäätökset. Painopisteenä rahoituskierroksella on lääke- ja bioala, Salon rakennemuutos sekä ylialueellisena teemana kiertotalous.

25 4, MH :00 / Pykälän liite: Käyttö2016MRhelmi Sivu Central Baltic ohjelmasta ja sen rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen, hakukierrosten avaaminen, sujuva hankearviointiprosessi, hankkeiden tuloksista ja vaikuttavuudesta tiedottaminen, kansallisen rahoituksen kohdentaminen alueellisesti keskeisiin hankkeisiin Sähköisen tietokantajärjestelmän (ems) häiriötön käyttö. 13) Central Baltic-ohjelman kansallinen rahoitusprosessi toisen kierroksen osalta valmistellaan yhteistyössä Suomen ohjelma-alueen maakunnan liittojen ja ELY:jen kanssa ja tehdään rahoituspäätökset. 14) Central Baltic-ohjelman osalta toisen hakukierroksen loppuun saattaminen ja siihen liittyvien prosessien hoitaminen. 15) Ohjelmasta ja rahoitetuista hankkeista tiedottaminen eri tilaisuuksien (mm. Annual Forum , Ruotsi) ja projektitietokantojen kautta 16) Hankkeiden maksatusprosessit käynnistetään vuoden 2016 aikana ja siihen liittyvää sisäistä toimintaa kehitetään.

26 4, MH :00 / Pykälän liite: Käyttö2016MRhelmi Sivu MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Valmistellaan taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava. - Valmistellaan maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaehdotus. Pyydetään ehdotuksesta lausunnot ja asetetaan ehdotus nähtäville voimaan tulleiden maankäyttö- ja rakennuslain säädösten mukaisesti. Käynnistetään luonnonvarojen ja -arvojen sekä yhdyskuntateknisen huollon vaihemaakuntakaava. - Määritellään vaihemaakuntakaavan tavoitteet. Laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asetetaan se nähtäville. Kehitetään maankäytön, palveluiden ja liikenneinfran kysymyksiä käsittelevää kumppanuusfoorumitoimintaa. Hyödynnetään luonnonvarafoorumityötä uuden vaihekaavan valmistelussa ja kiertotalouden edistämisessä. Toimitaan alueellisten yhteistyöryhmien (alueidenkäytön yhteistyöryhmä, palveluverkkotyöryhmä sekä luonnonvarafoorumi) vetäjänä. - Järjestetään vuoden 2016 aikana 3-4 laaja-alaista teemakohtaista, sektorirajat ylittävää foorumia. Osallistutaan viranomaisyhteistyöhön alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Kehitetään suunnitelmien edistämis- ja seurantamenetelmiä ja täydennetään suunnittelussa tarvittavaa tietopohjaa. Kehitetään strategian, maakuntakaavan ja liikennejärjestelmän edunvalvonta- ja toteuttamismenetelmiä. Valmistellaan lausuntoja kuntakaavoista sekä muista suunnitelmista ja hankkeista. - Osallistutaan maakuntakaavayhteistyöhön ja kuntakaavoituksen ohjaus- ja kehittämistehtäviin (viranomaisneuvottelut). - Kehitetään kuntien kanssa suunnitteluyhteistyömalleja. Osallistutaan aktiivisesti maakunnan suunnitteluun liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin ja niiden valmisteluun maakunnan, naapuriliittojen ja Itämeren alueella. Painopisteinä ovat: maakunnan tavoitellun kehityksen visiointi, aluerakenteellinen asema (Pohjoinen kasvuvyöhyke / Tukholma-Pietari -akseli), liikenne ja logistiikka sekä aluetietopalvelun kehittämistä, tietoaineistojen avointa käyttöä, maakunnan kestävää kehitystä ja ympäristön- ja vesiensuojelua edistävät hankkeet. - Osallistutaan em. toimenpiteitä ja maakunnan suunnittelua tukeviin hankkeisiin. Luodaan uusia alueellisen tiedon seurantamenetelmiä osana Lounais-Suomen aluetietopalvelun kehittämistä sekä edistetään julkishallinnon tietoaineistojen avaamista. Perustamalla tietopalveluryhmä edunvalvonnan ja kuntapalveluiden vastuualueelle - Kehittämällä Lounaispaikka-yhteistyötä paikkatietoverkoston toiveiden mukaisesti. - Avaamalla tietosisältöjä maakunnassa eri sektoreilla sekä aktivoimalla niiden käyttöä osana 6Aika avoin data kärkihanketta - Harmonisoimalla maakuntakaava-aineistoja HAME-hankkeessa - Uusimalla MIP-palvelua sekä avaamalla sen tietosisältöjä yhteistyössä Turun museokeskuksen / Varsinais- Suomen maakuntamuseon kanssa - Tuottamalla aluetietopalveluun uusia kokonaisuuksia kuten ennakointi- ja kiertotaloussivustot - Visualisoimalla avoimia tietovarantoja - Järjestämällä aiheisiin liittyviä tapahtumia, seminaareja ja kilpailuja tiedon hyödyntämiseen

27 4, MH :00 / Pykälän liite: Käyttö2016MRhelmi Sivu 26 - Toteuttamalla markkinointikierros Varsinais-Suomen kuntiin sekä 20 - Parantamalla aluetietopalvelun teknisiä ominaisuuksia (karttapalvelu, sivusto) Toteutetaan hankkeiden ja eri yhteistyömallien avulla Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ohjelmaa. Vuoden 2016 painopisteet ja teemat: - Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa Passi Pöytyän ja Auran asiointiliikenteen kehittäminen - Virtavesien kunnostus - Vesiensuojeluun liittyvät kartoitukset ja selvitykset - Haja-asutuksen jätevesineuvonta - Hakku 2015 jatkuu, Hakku hankkeelle on haettu rahoitusta - Kuntien hankintavalmennus - Opettajien ympäristökasvatuskoulutus uusien opetussuunnitelmien käyttöönoton tueksi

28 4, MH :00 / Pykälän liite: Käyttö2016MRhelmi Sivu 27 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU 21 Maakuntastrategian (maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ) toimeenpano ja toteuttaminen yhdessä keskeisten alueen toimijoiden kanssa Maakuntastrategian toteuttamisen koordinointi on suunniteltu keskitettäväksi aluekehitys-vastuualueelle toteuttamisen ja johtamisen selkiyttämiseksi. Yhteydenpito nuorisojärjestöihin sekä Varsinais-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukuntatoiminta. Proaktiivinen, suunnitelmallinen ja ajantasaiseen tietoon perustuva edunvalvonta Edunvalvontatavoitteiden asettaminen yhdessä sidosryhmien kanssa. Vaikuttamistyö edunvalvontatyössä. Edunvalvonnan erityiset painopisteet Pohjoisen kasvuvyöhykkeen ja tunnin junan edistämisessä. Edunvalvontatyön kehittäminen yhdessä maakunnan muiden toimijoiden kanssa. Varsinais-Suomen kansanedustajista muodostuvan maakunnallisen kansanedustajaryhmän toiminta: sidosryhmätapaamiset ja vaikuttamistyö ryhmän kautta. Vaikuttajakoulun perustaminen ja ensimmäisen kurssin käynnistäminen varsinaissuomalaisille nuorille. Tiivis kuntayhteistyö ja laadukkaat asiantuntijapalvelut Monella tasolla tapahtuva yhteistyö Varsinais-Suomen kuntien kanssa. Kuntajohdon säännölliset tapaamiset. Liiton tietopalvelujen uudelleen organisointi. Tietopalveluryhmän perustaminen, joka tarjoaa tilastopalveluja, tutkimustoimintaa sekä datahallintaa. Aluehallintouudistuksen valmistelun koordinointi Varsinais-Suomessa ja siihen liittyvät tehtävät. Nykyaikainen, vuorovaikutteinen ja aktiivinen kaksikielinen viestintä. Maakunnan vetovoiman ja kiinnostavuuden lisääminen Varsinais-Suomessa, muualla Suomessa ja kansainvälisesti Liiton viestintä on avointa, osallistavaa ja selkokielistä. Viestintä kohdistuu ensisijaisesti liiton keskeiseen toimintaan. Viestintäkanavat: verkkoviestintä, tiedotteet ja uutiskirjeet, sosiaalinen media ja videot, julkaisut. Kaikissa julkaisuissa, sivupohjissa, tuotteissa sekä verkkokanavissa on yhtenäinen visuaalinen ilme. Visuaalinen ilme päivitetään toimintavuoden aikana ja määritellään graafisessa ohjeistuksessa. Tapauskohtaisen harkinnan mukaan osallistutaan yhteistyökumppanina tapahtumiin, joiden kanssa tehdään markkinointiyhteistyötä. Vaalitaan varsinaissuomalaisen kulttuurin edelläkävijyyttä Suomen itsenäisyyden juhlavuoden alueellinen toteutus, koordinointi ja viestintä. Alueellisen tuen jakoperusteiden määrittäminen ja tuen jako Suomi 100 -maakunnallisille hankkeille. Varsinais-Suomen kulttuuristrategian toteuttaminen. Aurora-mitalin myöntäminen tunnustuksena maakunnan hyväksi tieteen, taiteen tai muun kulttuurityön alalla toimineelle henkilölle, yhteisölle tai viranomaiselle.

29 4, MH :00 / Pykälän liite: Käyttö2016MRhelmi Sivu 28 22

30 5, MH :00 HALL: 19/2016 Sivu 30 SITOUTUMINEN BALEX-SIHTEERISTÖN RAHOITUSOSUUTEEN Asia BALEX eli Baltic Area Legal Studies on vuonna 2014 perustettu Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen oikeudellinen osaamiskeskus, jonka tavoitteena on vahvistaa Itämeren alueen oikeudellista tutkimusta ja koulutusta. Valmistelija MR/mk Dosentti Henrik Ringbom pyytää sähköpostilla liittoa osallistumaan BALEX -sihteeristön rahoitukseen euron vuosittaisella tuella kolmeksi vuodeksi. BALEX-verkoston toiminnan kannalta on oleellista turvata henkilöresurssi tutkimustyön lisäksi suunnittelu-, koordinaatio-, viestintä- ja sidosryhmätyötä sekä hallintoa varten myös jatkossa. Yliopistojen ja korkeakoulujen viimeaikaisten voimakkaiden resurssileikkauksien seurauksena BALE- Xin perustajayliopistoilla ei enää ole mahdollisuutta rahoittaa tätä toimintaa yksin, erityisesti, koska merkittävä osa ko. toiminnasta tehdään yliopistojen ulkopuolisten sidosryhmien kanssa. BALEXin neuvottelukunta ja ohjausryhmä valmistelevat BALEX-sihteeristön rahoituksen turvaamista vuonna 2016 alkavaksi ensimmäiseksi kolmivuotiskaudeksi. Tavoitteena on vähintään euron vuosibudjetti. BALEX-sihteeristön rahoitus toivotaan kerättävän perustajayliopistoilta sekä muilta organisaatiolta, jotka haluavat osallistua BALEXin tavoitteiden ja toiminnan tukemiseen. Tukiorganisaatioilta odotetaan vähintään euron vuosittaista tukea ja sitoumusta rahoituksen jatkamiseksi vähintään 3 vuoden ajan. Ringbom toivoo, että Varsinais-Suomen liitto olisi valmis osallistumaan yhtenä tukijana BALEX:in sihteeristön perustamiseen ja näin ollen myös varmistaa BALEXin toiminnan jatkuvuus. Muita organisaatioita, joiden kanssa neuvotellaan, ovat mm. Turun kaupunki ja Ahvenanmaan maakuntahallitus. Luonnollisesti myös perustajayliopistot osallistuisivat rahoitukseen vastaavilla osuuksilla ja tämän lisäksi on pyydetty eräiltä yksityisiltä rahoittajilta tukea toimintaan. Rahoittavat organisaatiot ovat oikeutettuja nimeämään edustajan BALEXin kansainväliseen neuvottelukuntaan, missä ne voivat vaikuttaa BALEXin painopisteisiin ja toiminnan suuntaamiseen, projektipanostuksiin ja tutkimusteemoihin. Näin rahoittavat organisaatiot hyötyisivät tuloksista myös omassa toiminnassaan. Osallistuminen BALEXin kansainväliseen neuvottelukuntaan on liitolle tärkeä lisä kansainvälisten toimijoiden verkottumisessa ja hankeyhteistyössä. Itsehallintoalueiden valmistelun edetessä liiton sitoutuminen on tarkoituksenmukaista rajoittaa vuosille 2016 ja Oheismateriaali: BALEX-sihteeristön tarve- ja rahoitussuunnitelma Maakuntahallituksen puheenjohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus päättää 1. osallistua BALEX-sihteeristön rahoitukseen euroa/vuosi vuosina 2016 ja nimetä edustajaksi BALEXin kansainväliseen neuvottelukuntaan maakuntajohtaja Kari Häkämiehen. Lähetetään BALEXin neuvottelukunnalle. Lisätietoja maakuntajohtaja Kari Häkämies p etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

31 5, MH :00 / Pykälän liite: BALEX finansiering (002) Sivu 30 BALEX sihteeristö tarve- ja rahoitussuunnitelma BALEX, eli Baltic Area Legal Studies, on verkosto, jonka Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ja Åbo Akademin oikeustieteen laitos perustivat vuonna BALEXin tavoite on edistää korkeatasoista oikeustieteellistä tutkimusta ja koulutusta Itämeren alueen kehittämistä käsittelevissä teemoissa. Verkosto painottaa poikkitieteellisyyttä ja -sektorialisuutta, ja on avoin yhteistyölle mm. valtiotieteiden, hallintotieteiden, taloustieteen ja luonnontieteiden, samoin kuin julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Miksi BALEX? Itämeren alue on monella tavoin ainutlaatuinen niin maantieteellisesti, ilmastollisesti kuin ympäristöllisestikin. Ainutlaatuisuus näkyy alueen taloudessa, politiikassa ja hallinnossa. Itämeri on mahdollisesti maailman säännellyin ja hallinnoiduin merialue. Kansainvälisen, EU-oikeudellisen, kansallisen ja alueellisen sääntelyn vuorovaikutus ja keskinäinen riippuvuus Itämeren alueella tarjoavat useita oikeudellisesti merkityksellisiä ja vaativia tutkimusteemoja. Instituutioihin ja monitasoiseen hallintaan liittyvien kysymysten ohella tutkimusta tarvitaan muun muassa ympäristöön, kalastukseen, energiaan, merikuljetuksiin sekä sotilaalliseen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Itämeren alueen tutkimus tarjoaa lisäksi mahdollisuuden vertailevalle tutkimukselle, erityisesti suhteessa Pohjanmereen ja Välimereen sekä Arktisten merten alueisiin. Tutkimukselliset kysymykset linkittyvät suoraan myös alueemme kilpailukykyyn: kaupankäynti tuo jännitteitä globaalien ja alueellisten säännösten kesken, ja meren huono kunto vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen ja alueemme houkuttelevuuteen. Kuitenkaan Itämeren alueen sääntelyä ja monitasohallintoa oikeustieteellisestä näkökulmasta tutkivaa tahoa ei ole ennen BALEXia ollut. BALEXin tavoite on tutkia ja avata edellämainittuja linkkejä ja tukea alueen toimijoita kohti toimivampaa alueellista yhteistyötä. BALEXin toiminta BALEXin toimintaa ohjaa muun muassa sen kansainvälinen neuvottelukunta, joka tukee erityisesti BALEXin makroalueellista ja poikkisektorialista luonnetta. Sen jäsenet edustavat tutkimusta, elinkeinoelämää, maakunnallisia toimijoita (Varsinais-Suomen liitto), viranomaisia (Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi) ja valtiollisia toimijoita (Suomen ja Ruotsin ulkoministeriöt). 1 BALEXin 1 Kari Häkämies (maakuntajohtaja, Varsinais-Suomen liitto), Marie Jacobsson (lainopillinen neuvonantaja, Ruotsin ulkoasiainministeriö), Anita Mäkinen (johtava asiantuntija, Trafi), Jussi Mälkiä (konsernin johtaja, Meriaura Group),

32 5, MH :00 / Pykälän liite: BALEX finansiering (002) Sivu 31 ohjausryhmän jäsenet puolestaan edustavat verkoston turkulaisia perustajayliopistoja. Lisäksi molempien ryhmien kokouksiin osallistuvat verkoston asiantuntija, dosentti Henrik Ringbom Åbo Akademilta sekä vuoden 2015 loppuun saakka suunnittelija Salla-Maria Lauttamäki Turun yliopistosta. BALEXin toiminta on edennyt suotuisasti. Kesäkuussa 2015 BALEX sai rahoituksen Suomen Akatemialta kolmevuotiselle BaltReg-tutkimushankkeelle, joka tarkastelee Itämeren alueen ohjausja sääntelymekanismeja (ml. CBSS, CBSS, HELCOM ja EU), niiden toimintaa sekä kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Verkosto on lisäksi osallistunut ja osallistuu erityistoimeksiantoihin sekä valmistelee laajempaa rahoitushakemusta BONUS Blue Baltic -ohjelmaan merialuesuunnittelusta. Tarkempaa tietoa tutkimusprojekteista on tarjolla esimerkiksi BALEXin verkkosivuilla ja niiltä löytyvistä uutiskirjeistä. Projektitoiminnan ja -valmistelun osalta verkoston toiminta on käynnistynyt erinomaisesti ja ainakin seuraavan kolmen vuoden aikana näihin liitetyt tutkijat ja asiantuntijat tulevat olemaan työllistettyjä. Toisaalta alkurahoitus, jonka molemmat turkulaiset yliopistot ovat verkostolle myöntäneet (Åbo Akademi esiselvityshanketta varten ja Turun yliopisto osa-aikaisen suunnittelijan palkkaamiseksi) loppui vuoden 2015 päättyessä. BALEX vuodesta 2016 alkaen BALEX-verkoston toiminnan kannalta on oleellista turvata henkilöresurssi tutkimustyön lisäksi suunnittelu-, koordinaatio-, viestintä- ja sidosryhmätyötä sekä hallintoa varten myös jatkossa. Yliopistojen ja korkeakoulujen viimeaikaisten voimakkaiden resurssileikkauksien seurauksena BALEXin perustajayliopistoilla ei enää ole mahdollisuutta rahoittaa tätä toimintaa yksin, erityisesti, koska merkittävä osa ko. toiminnasta tehdään yliopistojen ulkopuolisten sidosryhmien kanssa. BALEXin neuvottelukunta ja ohjausryhmä valmistelevat BALEX-sihteeristön rahoituksen turvaamista vuonna 2016 alkavaksi ensimmäiseksi kolmevuotiskaudeksi. Tavoitteena on vähintään euron vuosibudjetti. BALEX-sihteeristön tehtävä ja tavoite BALEX-sihteeristön tehtävä on edistää Itämeren aluetta koskevaa oikeustieteellistä koulutusta, hankkeita, sidosryhmätyötä sekä tukea niihin liittyvää tutkimustoimintaa. Ohjausryhmä päättää BALEXin toiminnasta vuosittaisilla toimintasuunnitelmilla. puheenjohtaja Allan Rosas (Euroopan unionin tuomioistuimen jäsen ja Turun yliopiston Senior Fellow), Erja Tikka (Itämeri-lähettiläs, Suomen ulkoasiainministeriö) ja Adam Wisniewski (professori, Gdanskin yliopisto, Puola).

33 5, MH :00 / Pykälän liite: BALEX finansiering (002) Sivu 32 Vuosina BALEXin tavoite on: - kasvattaa toiminnan tunnettuutta o oman viestinnän kasvattaminen: verkkosivut, sosiaalinen media, esitteet o näkyvyys taustatahojen viestinnässä: artikkelit, esittelyt o mediaosumien lisääminen - rakentaa aktiivista dialogia sidosryhmien kanssa o yhteydenpito ja osallistuminen alueellisiin neuvotteluryhmiin o yhteiset tapahtumat (vähintään 2 vuodessa) o uutiskirje (vähintään 3 kertaa vuodessa) - valmistella ja käynnistää uusia projekteja o yhteistyössä taustatahojen kanssa, tavoitteena vähintään 1-3 hakemusta vuodessa (riippuen hankevalmistelun laajuudesta) - toteuttaa asiantuntijoille suunnattu kesäkurssi Itämeren alueen hallinnosta BALEX-toimintaa koordinoimaan perustetaan toiminnanjohtajan osa-aikainen (0,5 htv) toimi, joka sijoitettaneen yliopistojen ulkopuoliseen sidosryhmäorganisaatioon. Toiminnanjohtajan tehtäviin kuuluu mm. - projektisuunnittelu, selvitystyöt, koulutustoiminta - sidosryhmäyhteistyö virkamiesten, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan kanssa - viestintätehtävät, ml. BALEX Newsletter - varainhankinta projektirahoituksen ja lahjoitusten kautta - osallistuminen projektien valmistelu- ja koordinaatiotyöhön - osallistuminen ohjausryhmän ja kansainvälisen neuvottelukunnan toimintaan Ohjausryhmä nimeää toiminnanjohtajan neuvottelukunnan ehdotuksesta. Mahdollisuuksien mukaan voidaan harkita osa- tai kokoaikaisen suunnittelijan tai assistentin palkkaamista. Lisäksi tarjotaan vuosittaisia oikeustieteen harjoittelijapaikkoja. BALEXin rahoitus BALEX-sihteeristön rahoitus toivotaan kerättävän perustajayliopistoilta sekä muilta organisaatiolta, jotka haluavat osallistua BALEXin tavoitteiden ja toiminnan tukemiseen. Tukiorganisaatioilta odotetaan vähintään euron vuosittaista tukea ja sitoumusta rahoituksen jatkamiseksi vähintään 3 vuoden ajan. Rahoittavat organisaatiot ovat oikeutettuja nimeämään edustajan BALEXin kansainväliseen neuvottelukuntaan, missä ne voivat vaikuttaa BALEXin painopisteisiin ja toiminnan suuntaamiseen, projektipanostuksiin ja tutkimusteemoihin, hyötyen näin tuloksista myös omassa toiminnassaan. BALEX-sihteeristö palvelee taustaorganisaatioitaan muun muassa kontaktien tai tiedon haussa ja tuottaa niille ajankohtaiskatsauksia tavoitettaan tukevista teemoista.

34 6, MH :00 CENTBALT: 25/2015 Sivu 34 CENTRAL BALTIC OHJELMAN LAKIPALVELUJEN HANKINTA Asia Central Baltic ohjelmalla ei ole käytettävissään syvällistä juridista osaamista liittyen ohjelman toimeenpanoon. Ohjelman viranomaiset tarvitsevat kuitenkin satunnaisesti työssään lainopillista neuvontaa. Tyypillisiä tapauksia ovat kilpailutukset, hankkeiden tekemät valitukset, selvityspyynnöt tai muut ohjelman toteuttamiseen liittyvät kysymykset. Valmistelija TN/MN/kk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Tästä syystä ohjelmalle haettiin kilpailutuksella yritystä, jonka kanssa solmitaan sopimus lakipalveluiden tarjoamisesta ohjelman hallinto- ja tarkastusviranomaiselle vuosina Palvelu perustuu ohjelman viranomaisten yksilöityihin tarpeisiin ja kustakin toimeksiannosta maksetaan erikseen. Kilpailuttamalla yksi palveluntarjoaja taataan se, että ohjelman viranomaisilla on aina tarvittaessa saatavilla lainopillista tukea, että palvelun tarjoaja tuntee ohjelman taustat ja että kustannuksista on etukäteen sovittu. Tarjousasiakirjat on julkaistu työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämässä julkisten hankintojen ilmoitussivustolla ( Määräaikaan mennessä tarjouksensa jättivät seuraavat kolme toimijaa aakkosellisessa järjestyksessä: 1. Asianajotoimisto Jyri Heinonen Oy 2. Eversheds Asianajotoimisto Oy 3. Suomen hankintajuristit Tarjoukset on arvioitu tarjousasiakirjassa vahvistettujen valintakriteerien ja pisteytyksen perusteella seuraavasti: 4. Asianajotoimisto Jyri Heinonen Oy 48,9 pistettä 5. Eversheds Asianajotoimisto Oy 86,8 pistettä 6. Suomen hankintajuristit 75 pistettä Tarjouksen tekijöistä Eversheds Asianajotoimisto Oy:n tarjous on arvioitu kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi. Tarjousasiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa. Oheismateriaalina pisteytystaulukko. Maakuntahallitus päättää 1. hyväksyä Eversheds Asianajotoimisto Oy:n tarjouksen. 2. valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään tarvittavat hankintapäätökset sekä sopimuksen tarjoajan kanssa. Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Lisätietoja aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, , Head of Managing Authority Merike Niitepöld, ,

35 6, MH :00 / Pykälän liite: Tarjousten vertailu, suomi Sivu 34 Lakipalvelujen hankinta, tarjousten vertailu Tarjous 1 Pisteitä/maksimi Tarjoaja: Lexheinonen 1. Englannin kielen taito X X 2. EU-lain ja kansallisen 30 % Referenssejä ei lain tuntemus oltu toimitettu, vain lyhyt yhteenveto 3. Suomen julkishallinnon lainsäädännön ja kilpailutuslainsäädännön tuntemus 20% Referenssejä ei oltu toimitettu, vain lyhyt yhteenveto 4. Hinta (tunti/päivä) 50% Heinonen: 220/1200 Toponen 200/1000 Pisteitä/tarjoaja Perustelut 0 Tarjous ei vastaa tarjouspyynnössä esitettyä kriteeriä 3.2, koska henkilökunnan referenssejä ei ole toimitettu. Heinosen osalta viitataan 23 vuoden kokemukseen, mutta annettu tieto on yleisellä tasolla (puoli sivua tekstiä tai vähemmän henkilöä kohti). Näin ollen tarjousta ei voitu arvioida yksityiskohtaisesti. 0 Tarjous ei vastaa tarjouspyynnössä esitettyä kriteeriä 3.2, koska henkilökunnan referenssejä ei ole toimitettu. Heinosen osalta viitataan 23 vuoden kokemukseen, mutta annettu tieto on yleisellä tasolla (puoli sivua tekstiä tai vähemmän henkilöä kohti). Näin ollen tarjousta ei voitu arvioida yksityiskohtaisesti. 48,9 Hintavertailu in tehty Heinosen mukaan, jotta hinta on vertailukelpoinen. Laskennassa on käytetty päivä- ja tuntihinnan keskiarvoa ja laskentakaavaa halving tarjous / tarjous x maksimipistemäärä. Yhteensä 48,9

36 6, MH :00 / Pykälän liite: Tarjousten vertailu, suomi Sivu 35 Tarjous 2 Pisteitä/maksimi Tarjoaja: Pisteitä/tarjoaja Perustelut Eversheds 1. Englannin kielen taito X X 2. EU-lain ja kansallisen lain tuntemus 30 % CV ja liitteet 30 Vahvin tarjous tällä kriteerillä arvioituna. Tarjoaja on toimittanut arviointia varten tarvittavat tiedot. Tiimin jäseniltä on toimitettu referenssit (CV:t), joista selviää että Aholla on vaadittua osaamista ja referenssejä ja Petäjäniemi- Björklundilla ja Hedkrokilla on 3. Suomen julkishallinnon lainsäädännön ja kilpailutuslainsäädännön tuntemus vaadittua osaamista. 20% CV ja liitteet 20 Vahvin tarjous tällä kriteerillä arvioituna. Tarjoaja on toimittanut arviointia varten tarvittavat tiedot. Tiimin jäseniltä on toimitettu referenssit (CV:t), joista selviää että Lakarilla on näyttöä toimeksiannoista; Aholla on osaamista, toimeksiantoja ja julkaisuja; Petäjäniemi-Björklundilla on osaamista, toimeksiantoja ja julkaisuja ja Hedkrokilla kokemusta aiheesta. 4. Hinta (tunti/päivä) 50% 240/ ,8 Laskennassa on käytetty päivä- ja tuntihinnan keskiarvoa ja laskentakaavaa halving tarjous / tarjous x maksimipistemäärä. Yhteensä 86,8

37 6, MH :00 / Pykälän liite: Tarjousten vertailu, suomi Sivu 36 Tarjous 3 Pisteitä/maksimi Tarjoaja: Pisteitä/tarjoaja Perustelut HankintaJuristit 1. Englannin kielen taito X x X 2. EU-lain ja kansallisen lain tuntemus 30 % CV:t 10 Tarjous täyttää kriteerin vähimmäisaatimukset. EU-lain ja kansallisen lain tuntemusta tarjoajalla on vain osana kilpailutustoimeksiantoja. 3. Suomen julkishallinnon lainsäädännön ja kilpailutuslainsäädännön tuntemus 20% CV:t 15 Tarjous on arvioitu keskitasoiseksi tämän kriteerin osalta. Yhtäältä tarjouksesta ilmenee erittäin vahva kilpailutuslainsäädännön tuntemus. Toisaalta vaadittua julkishallinnon lainsäädännön osaamista ei ole tuotu esille. Kaikki yhteydet julkishallintoon liittyvät kilpailutuksiin. 4. Hinta (tunti/päivä) 50% 160/ Laskennassa on käytetty päivä- ja tuntihinnan keskiarvoa ja laskentakaavaa halving tarjous / tarjous x maksimipistemäärä. Yhteensä 75 Arviointiperusteet: Kriteeri 1 Ehdoton pätevyysvaatimus Kriteeri 2 Pisteytystä käytetään seuraavasti: 30 Tarjous vastaa kriteeriä erittäin hyvin; paras tarjous

38 6, MH :00 / Pykälän liite: Tarjousten vertailu, suomi Sivu Tarjous vastaa kriteeriä hyvin; 10 Tarjous täyttää vähimmäisvaatimukset; tarjous on heikko Kriteeri 3 Pisteytystä käytetään seuraavasti: 20 Tarjous vastaa kriteeriä erittäin hyvin; paras tarjous 15 Tarjous vastaa kriteeriä hyvin 10 Tarjous täyttää vähimmäisvaatimukset; tarjous on heikko Kriteeri 4 Laskennassa on käytetty päivä- ja tuntihinnan keskiarvoa ja laskentakaavaa halving tarjous / tarjous x maksimipistemäärä.

39 6, MH :00 / Pykälän liite: Legal service Sivu 38 Legal service, Comparison of offers Offer 1 Points/max Company: Lexheinonen 1. English X X 2. EU and national 30 % No references law provided, only summary text 3. Finnish public administration and procurement 4. Price (hour/day) 20% No references provided, only summary text 50% Heinonen: 220/1200 Toponen 200/1000 Points/company Comments 0 The offer does not meet the criteria set out in the ToR 3.2, as no references for the staff have been provided. A 23 year experience has been referred to for Heinonen, but the information is only on very general level (half a page or less of general text per person). Therefore the offer cannot be properly evaluated. 0 The offer does not meet the criteria set out in the ToR 3.2, as no references for the staff have been provided. A 23 year experience has been referred to for Heinonen, but the information is only on very general level (half a page or less of general text per person). Therefore the offer cannot be properly evaluated. 48,9 Price counted based on Heinonen as comparable to others. Price counted based on average of day and hour as cheapest offer / current offer x maximum points Note: Hakula has not been included as the secretary cost level is not relevant Total 48,9 The offer doesn t qualify as it does not meet the criteria set in the Terms of Reference

40 6, MH :00 / Pykälän liite: Legal service Sivu 39 Offer 2 Points/max Company: Eversheds 1. English X X 2. EU and national 30 % Good experience, law see annex and cv s 3. Finnish public administration and procurement 4. Price (hour/day) 20% Good experience, see annex and cv s Points/company Comments 30 The strongest offer on this criteria. The company has provided relevant information to be able to assess the criteria. References (CV s) for the team have been provided, showing that relevant expertise and references for Aho as well as expertise for Petäjäniemi Björklund and Hedkrok exist. 20 The strongest offer on this criteria. The company has provided relevant information to be able to assess the criteria. References (CV s) for the team have been provided, showing that reference works for Lakari; expertise, references and publications for Aho; Expertise, references and publications for Petäjäniemi Björklund and experience for Hedkrok exist 50% 240/ ,8 Price counted based on average of day and hour as cheapest offer / current offer x maximum points Total 86,8

41 6, MH :00 / Pykälän liite: Legal service Sivu 40 Offer 3 Points/max Company: Points/company Comments HankintaJuristit 1. English X x X 2. EU and national law 30 % CV s with references 10 The offer fulfills only a minimum quality level for this criteria. Links to and knowledge of EU and national law have only been presented as part of procurement cases for all members of staff. 3. Finnish public administration and procurement 4. Price (hour/day) 20% CV s with references 15 The offer shows medium quality of this criteria. On one hand the offer shows very strong experience on public procurement. On the other hand no relevant expertise in Finnish public administration has been referred to, but all link to Finnish public administration are as part of procurement cases 50% 160/ Price counted based on average of day and hour as cheapest offer / current offer x maximum points Total 75 Calculation methods: Criteria 1 Must be met Criteria 2 Scoring of used in the following way: 30 The offer meets the criteria very well; the offer is the best one. 20 The offer meets the criteria in a good way; 10 The offer meets the basic requirements of the criteria; the offer is weak

42 6, MH :00 / Pykälän liite: Legal service Sivu 41 Criteria 3 Scoring of used in the following way: 20 The offer meets the criteria very well; the offer is the best one 15 The offer meets the criteria in a good way 10 The offer meets the basic requirements of the criteria; the offer is weak Criteria 4 Price counted based on average price of day and hour as cheapest offer / current offer x maximum points

43 7, MH :00 ALUEK: 2/2016 Sivu 43 EUROOPPA-TOIMISTON VUODEN 2015 TOIMINTAKERTOMUS JA TOIMISTON TILANNE 2016 ALUSSA Asia Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton Brysselissä toimiva Eurooppa-toimisto on laatinut vuoden 2015 toimintakertomuksensa (oheismateriaalina). Vuoden 2015 toimintakertomus antaa kattavan kuvan Eurooppa-toimiston monipuolisesta ja aktiivisesta toiminnasta. Toimiston tärkeimmät tehtävät on lueteltu seuraavasti: - Eurooppa-toimisto seuraa EU-päätöksentekoa, ennakoi ja vaikuttaa - toimisto edistää suhteita EU-instituutioihin, tukee Varsinais-Suomen alueen toimijoiden kansainvälistymistä ja suoran EU-rahoituksen hyödyntämistä - toimisto lisää Turun ja Varsinais-Suomen näkyvyyttä ja tunnettavuutta Brysselissä ja suhteessa Euroopan unioniin. Eurooppa-toimiston henkilöstöön on vuoden 2015 aikana kuulunut yksi henkilö, toimiston päällikkö, sekä vaihtuvia harjoittelijoita. Korkeakouluharjoittelijat ovat tulleet Turun yliopistosta sekä Turun ammattikorkeakoulusta ja harjoittelujaksojen pituus on ollut 5-6 kuukautta. Syksyn 2015 suuren työmäärän vuoksi Eurooppa-toimisto työllisti yhden lisäharjoittelijan ammattikorkeakoulusta. Vuoden 2015 aikana toimisto on järjestänyt 28 edunvalvontatoimintaan ja/tai EU-hankerahoitukseen liittyvää tapaamista, sekä edistänyt erityisesti Turussa toukokuussa 2016 järjestettäviä EU:n meripäiviä. Toimiston päällikkö on edustanut taustatahojaan 45 tilaisuudessa Brysselissä sekä tehnyt 13 virkamatkaa Varsinais-Suomeen osallistuen aktiivisesti useisiin rahoitusinfoihin alueellamme. EU-ajankohtaiskatsauksia ja EU-hanketiedotteita ilmestyi vuonna 2015 yhteensä 11 kpl ja toimisto vastaanotti 109 EU-toimeksiantoa ja/tai EU-rahoitusmahdollisuustiedustelua (tarkemmat tapahtumat, ks. toimintaraportti). Vuoden lopulla toimiston päällikkö irtisanoutui ja vuoden 2016 alusta alkaen Turun kaupunki on ostanut Eurooppa-toimiston väliaikaisen operatiivisen johtamispalvelun Miltton Brussels Oy:ltä, joka on Turun kaupungin edunvalvonnan ja kansainvälisen elinkeinoyhteistyön asiantuntijapalveluiden puitesopimuskumppani. Miltton Brusselsin johtava asiantuntija Antton Rönnholm toimii Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston osa-aikaisena operatiivisena johtajana yhteistyön ajan. Turun kaupungin ilmoituksen mukaan uuden päällikön rekrytoiminen saataneen käyntiin kevään 2016 aikana. Valmistelija TN/SP/kk Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi Eurooppa-toimiston vuoden 2015 toimintakertomuksen ja vuoden 2016 alun tilanteen. Lisätietoja aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, tai erikoissuunnittelija Sonja Palhus, , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

44 7, MH :00 / Pykälän liite: Eurooppa-toimisto_ toimintakertomus_2015 Sivu 43 TURKU-Southwest Finland European Office Krista Taipale Avenue Palmerston 26 B-1000 Brussels, Belgium tel fax european.office@turku.fi Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton Eurooppa-toimisto: Yhteenveto toiminnasta vuonna 2015 Krista Taipale, EUROOPPA-TOIMISTON TEHTÄVÄT Eurooppa-toimisto on Turun kaupungin ylläpitämä edunvalvonta-, markkinointi- ja EUtiedotustoimisto Brysselissä. Eurooppa-toimisto tuottaa yhteistyösopimuksen kautta palveluita myös Varsinais-Suomen liitolle ja Turun yliopistolle. Vuonna 2015 Eurooppa-toimiston perustehtäviin ei ole tullut muutoksia. Eurooppa-toimisto seuraa EU-päätöksentekoa, ennakoi ja vaikuttaa. Eurooppa-toimiston tehtävänä on seurata EU:n politiikkavalmistelua ja päätöksentekoa, tarjota ennakoivaa tietoa EU-ympäristössä tapahtuvista muutoksista sekä välittää tarvittaessa taustatahojensa näkökulmat Euroopan unionin päätöksentekoon. Eurooppa-toimisto edistää suhteita EU-instituutioihin, tukee alueemme toimijoiden kansainvälistymistä ja suoran EU-rahoituksen hyödyntämistä. Eurooppa-toimiston tehtävänä on edistää Turun seudun ja Varsinais-Suomen suhteita Euroopan unioniin sekä eurooppalaisiin järjestöihin ja tukea alueen toimijoita Euroopan unioniin suuntautuvassa toiminnassa mm. ottamalla vastaan toimeksiantoja, tiedottamalla avoimista EUrahoitusohjelmista ja tarjoamalla EU-rahoitteisten hankkeiden valmisteluun liittyviä tukipalveluita. Eurooppa-toimisto lisää Turun ja Varsinais-Suomen näkyvyyttä ja tunnettavuutta Brysselissä ja suhteessa Euroopan unioniin. Eurooppa-toimisto edistää Turun ja Varsinais- Suomen alueellista tunnettavuutta Brysselissä järjestämällä näkyvyyttä edistäviä seminaareja ja sidosryhmätilaisuuksia sekä osallistumalla aktiivisesti kansainvälisten verkostojen toimintaan Eurooppa-toimiston henkilöstö vuonna 2015 Vuoden 2015 aikana Eurooppa-toimiston vakinaisessa henkilömäärässä ei ole tapahtunut muutoksia: Eurooppa-toimistossa työskentelee vakinaisesti yksi henkilö, toimiston päällikkö. Toimiston päällikön tehtävänä on Eurooppa-toimiston toiminnan yleinen johtaminen taustatahojen strategioiden ja tavoitteiden mukaisesti, EU-politiikkaseuranta ja edunvalvonta, tiedottaminen, sidosryhmäyhteistyö Brysselissä ja Varsinais-Suomessa, näkyvyys- ja PRtapahtumien ideointi, suunnittelu ja toteuttaminen. Toimeksiantotyö ja Eurooppa-toimiston yleinen kehittäminen, toimitiloihin ja Eurooppa-toimiston toimintaan Belgiassa liittyvät lakiluonteiset hallinnolliset tehtävät ja yhteydenpito Brysselin kaupunkiin ja muihin Belgian viranomaisiin, vierailujen ja niiden ohjelmien suunnittelu ja toteuttaminen, suhteet EU-

45 7, MH :00 / Pykälän liite: Eurooppa-toimisto_ toimintakertomus_2015 Sivu instituutioiden avainhenkilöihin (Komission avainvirkamiehet, europarlamentaarikot, Suomen EU-edustusto) kuuluvat myös Eurooppa-toimiston päällikön tehtäviin. Eurooppa-toimisto tarjoaa harjoittelupaikan kahdelle korkeakouluharjoittelijalle. Toinen harjoittelija (Turun yliopisto) keskittyy viestinnällisiin tehtäviin ja toinen hallinnollisiin (Turun ammattikorkeakoulu). Koska syyskaudella 2015 Eurooppa-toimistoon kohdistui erittäin suuri työpaine ja palveluvaade, Turun Ammattikorkeakoulusta saatiin yksi ylimääräinen harjoittelija kuuden kuukauden harjoittelujaksolle. Korkeakouluharjoittelijoiden harjoittelun pituus on 5-6 kuukautta kerrallaan. Harjoittelun suunnittelusta, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa Eurooppatoimiston päällikkö yhteistyössä Turun yliopiston ja Turun Ammattikorkeakoulun harjoitteluyksiköiden kanssa. 2. EUROOPPA-TOIMISTON PALVELUT JA TUOTTEET Eurooppa-toimiston palvelutuotteissa ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2015 aikana. Eurooppa-toimisto tuottaa taustatahoilleen seuraavia palveluita: Informaatiopalvelut: EU-asioiden ja EU-rahoitusohjelmien seuranta Eurooppa-toimistolle määriteltyjen painopisteiden mukaisesti, tiedottaminen sekä informaation analysointi ja jalostaminen Eurooppa-toimiston intressialoilla. Informaatiopalvelutuotteet: EU-rahoitusohjelmaopas, EU-strategiaopas, EUajankohtaiskatsaus, EU-hanketiedote, sektorikohtaiset raportit ja tiedotteet. Asiantuntija- ja toimeksiantopalvelut: EU-asiantuntijapalvelut Euroopan unioniin liittyvissä kysymyksissä, EU-edunvalvontaan liittyvät tukipalvelut: informaatiopalvelut ja EU-informaation seuranta ja analysointi, tapaamisten järjestäminen jne. EU-säädöksiin liittyvät informaatiopalvelut. EU-hankkeisiin liittyvät tukipalvelut: EU:n suorien rahoitusohjelmien seuranta Turun ja Varsinais-Suomen näkökulmasta, yksittäiseen hankeideaan soveltuvan EU-rahoitusohjelman määrittäminen, hankehakemusten esiluenta ja arviointi, hankekumppaneiden etsiminen, työ- ja neuvottelutilapalvelu. Koulutuspalvelut: EU-rahoitusohjelmiin ja ajankohtaisiin EU-asioihin liittyvien koulutustilaisuuksien suunnittelu, järjestely ja toteuttaminen Varsinais-Suomessa ja Brysselissä. Vierailupalvelut: Brysselin vierailuihin liittyvä ohjelmasuunnittelu, järjestäminen ja toteuttaminen taustatahojen delegaatioille ja muille vierailuryhmille. Työskentely- ja kokoustilat: Eurooppa-toimiston taustatahojen käytössä ovat toimistotekniikaltaan kattavasti varusteltu työpiste ja kokoustilat, ml. kokoustekniikka 30 henkilölle. Harjoittelupaikka ja virkamiesvaihto: Eurooppa-toimisto tarjoaa harjoittelupaikan Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoille sekä tarvittaessa laatii EU-asioihin liittyvän harjoittelu- / työskentelyjakson taustatahojen virkamiehille/työntekijöille.

46 7, MH :00 / Pykälän liite: Eurooppa-toimisto_ toimintakertomus_2015 Sivu EUROOPPA-TOIMISTON TOIMINTA VUONNA 2015 Toiminnasta yleisesti 3.1. EU:n politiikka- ja lainsäädäntöprosessien seuranta, tiedottaminen ja edunvalvonta Eurooppa-toimiston toiminnan, EU-seurannan ja tiedotuksen painopistealueet vuonna 2015 olivat: EU:n Itämeristrategia ja Itämeren alue horisontaalisena painopisteenä EU:n rahoituskehykset ja aluepolitiikka Kiertotalous EU:n kaupunkipolitiikan strategian valmistelu ja siihen vaikuttaminen: Urban Agenda Sininen kasvu, Blue growth Turussa pidettävien EU:n meripäivien 2016 markkinointi Brysselissä TEN-T ydinverkko ja Pohjoisen kasvukäytävä Älykäs alueellinen erikoistuminen ja alueellinen innovaatiotoiminta Blue Growth Vanguard -aloite EU:n meriteollisuus ja laivanrakennus (LeaderSHIP 2020) Tutkimuksen ja innovaatioiden Horisontti 2020-rahoitusohjelma EU:n sektorikohtaiset rahoitusohjelmat ja niiden tunnetuksi tekeminen Varsinais-Suomessa (Erasmus for All, Horisontti 2020, Luova Eurooppa jne.) Toimiminen Euroopan parlamentin Itämerityöryhmän aluetoimistojen tukiverkoston toiminnan koordinaattorina Osallistuminen ERRIN- alueellisen innovaatioverkoston Blue Growth työryhmän työskentelyyn Toimiminen Smart Maritime Regions -yhteistyöryhmän varapuheenjohtajana 3.2. Konkreettiset edunvalvontatoimenpiteet ja sidosryhmätyöskentely Kannanottojen välittäminen, ennakoiva tiedonkeruu ja edunvalvontatapaamiset EUinstituutioiden edustajien kanssa. Eurooppa-toimisto on järjestänyt vuoden 2015 aikana yhteensä 28 edunvalvontatoimintaan ja/tai EU-hankerahoitukseen liittyvää tapaamista EU-instituutioiden ja Turun sekä Varsinais- Suomen edustajien välillä. Eurooppa-toimisto on lisäksi välittänyt Turun ja Varsinais-Suomen alueeseen liittyvää informaatiota EU-instituutioiden ja muiden relevanttien Brysselissä toimivien sidosryhmien edustajille. Esimerkkejä Eurooppa-toimiston järjestämistä edunvalvontatapaamisista: - Useat tapaamiset EU:n kiertotalouspaketin valmistelusta ja täytäntöönpanosta vastuussa olevien komission virkamiesten ja komissaarin kabinetin jäsenten kanssa. - Turun ammattikorkeakoulun uraauurtavan innovaatiopedagogiikan välittäminen komission avainhenkilöiden tietoon. Asiantuntijaseminaari innovaatiopedagogiikasta

47 7, MH :00 / Pykälän liite: Eurooppa-toimisto_ toimintakertomus_2015 Sivu järjestettiin EU-instituutioiden avainhenkilöille ja asiantuntijoille Eurooppa-toimiston tiloissa Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton delegaation vuosittainen edunvalvontavierailu: Lounastapaaminen suomalaisten Euroopan parlamentin jäsenten kanssa, vierailu komission varapj. Jyrki Kataisen kabinetissa (Kabinettipäällikkö Juho Romakkaniemi), Suomen EU-suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vierros Villeneuve. Komission rakennerahastoista vastaava virkamies Elina Hakonen-Meddings, Suomen Belgian suurlähettiläs Timo Ranta, Meriliikenteestä vastaava erityisasiantuntija Päivi Wood, Suomen pysyvä EU-edustusto, Kiertotaloudesta vastaava erityisasiantuntija, Marika Paavilainen, Suomen pysyvä EU-edustusto. Sidosryhmäillallinen Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton tärkeimmille yhteistyökumppaneille - Turun pidettävän Euroopan meripäivän 2016 promootiotilaisuus Suomen EUedustustossa Seminaari- ja informaatiotilaisuus, johon osallistui noin 100 henkilöä keskeisistä sidosryhmistä. - Useita tapaamisia suomalaisten europarlamentaarikkojen (mm. Sirpa Pietikäinen, Henna Virkkunen, Anneli Jäätteenmäki, Miapetra Kumpula-Natri) ja Suomen EU-edustuston virkamiesten, Tekesin ja Brysselin edustajien ja Eurooppa-toimiston taustatahojen edustajien välillä (Horisontti tutkimuksen puiteohjelma, älykäs erikoistuminen, TEN-T liikenneverkot, EU:n meriteollisuus). - Eurooppa-toimiston päällikkö on osallistunut Suomen Belgian suurlähetystön koordinoimaan Suomi 100 vuotta -työryhmän työskentelyyn. Eurooppa-toimiston päällikkö on myös osallistunut Blue Growth-yhteistyöryhmän toimintaan (Euroopan meriteollisuus- ja telakkateollisuusalueita edustavien Brysselin toimistojen yhteistyöfoorumi) ja ERRIN-verkoston (European Regions Research and Innovation Network) - toimintaan erityisesti Blue Growth -työryhmässä. Eurooppa-toimisto on myös toiminut aktiivisesti Smart Maritime Regions -yhteistyöfoorumissa (varapuheenjohtaja 2015). Eurooppa-toimiston päällikkö on edustanut taustatahojaan vuonna 45 tilaisuudessa (edunvalvontatapaamiset, seminaarit, komission ja muiden EU-instituutioiden briefingit, Euroopan parlamentin ja suurlähettiläiden vastaanotot sekä muut sidosryhmätilaisuudet). Eurooppa-toimiston päällikkö järjesti yhteistyössä Turun ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkisen kanslian kanssa jo toisen Arvojen Eurooppa Brysselissä - keskustelusarjan. Toimiston päällikkö valittiin Arvojen Eurooppa-osallistujien toimesta ns. oltermannin tehtävään (vastuu- ja kontaktihenkilö Arvojen Eurooppa Brysselissä -toiminnasta). Eurooppa-toimisto on ollut säännöllisessä vuorovaikutuksessa alue-, kaupunki- ja kuntaviranomaisia edustaviin Eurooppa-tason järjestöihin (CPMR, ERRIN), Alueiden komiteaan ja muihin eurooppalaisiin aluetoimistoihin, erityisesti Itämeren alueella. Eurooppa-toimiston päällikön internetin kautta annettavat ajankohtaiskatsaukset Varsinais- Suomen liiton kansainvälisten asioiden työryhmässä aloitettiin tammikuussa Vuonna 2015 Eurooppa-toimiston katsaus on annettu yhden kerran. Osallistumista internetin kautta on lisätty myös Turun kaupungissa järjestettäviin, Eurooppa-toimiston toimintaan liittyviin

48 7, MH :00 / Pykälän liite: Eurooppa-toimisto_ toimintakertomus_2015 Sivu kokouksiin. Toimiston päällikkö on antanut Brysselistä käsin puheenvuoron kuuteen Varsinais- Suomessa järjestettyyn EU-aiheiseen seminaariin Tiedotus ja viestintä EU-ajankohtaiskatsauksia ja sen rinnalla lähetettäviä EU-hanketiedotteita ilmestyi vuonna 2015 yhteensä 11 kappaletta. Levikki on noin 3600 henkilöä. Eurooppa-toimiston kotisivuilla julkaistiin tärkeimmät uutiset ajankohtaiskatsauksesta sekä tärkeimpiä rahoitusohjelmahakuja. Eurooppa-toimiston päällikkö on jatkanut EU-aiheisten kolumnien kirjottamista Varsinais-Suomen liiton ja Suomen Kuntaliiton julkaisuihin, sekä Itämeriaiheisia blogikirjoituksia Centrum Balticumin internetsivuilla Eurooppa-toimiston toiminta Turun ja Varsinais-Suomen alueella ja sidosryhmäyhteistyö Brysselissä Eurooppa-toimiston päällikkö on jatkanut säännöllisiä työmatkoja Turun ja Varsinais-Suomen alueelle (13 matkaa vuoden 2015 aikana). Työmatkojen aikana järjestettiin EUrahoituskoulutuksia, EU-hankeideariihiä ja muita yhteistyöneuvotteluita alueen toimijoiden, Eurooppa-toimiston taustatahojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Eurooppa-toimiston päällikkö on antanut EU-rahoitusmahdollisuuksiin liittyvän puheenvuoron yhteensä 18 Turussa/Varsinais-Suomessa järjestetyssä tilaisuudessa. Eurooppa-toimiston päällikkö on osallistunut aktiivisesti Brysselissä toimivien Varsinais-Suomen kannalta hyödyllisten verkostojen toimintaan sekä ollut vuorovaikutuksessa EU-instituutioiden edustajien kanssa tarvittaessa Strateginen Brysselissä tapahtuva verkostotyöskentely ja laajat, luottamukseen perustuvat henkilökohtaiset yhteistyösuhteet ovat erittäin tärkeitä menestyksellisen työskentelyn kannalta. Verkostoyhteistyö antaa voimakkaan tuen myös EU-tiedon hankintaan, ennakointiin ja analysointiin, alueellisiin vertailuihin liittyviin toimeksiantoihin ja EU-hanketoimintatyöhön. 4. Turun ja Varsinais-Suomen näkyvyyden edistäminen vuonna 2015 Eurooppa-toimisto osallistui Itämeren aluetoimistojen yhteistyöverkoston (IBSG) seminaariin liikennekäytävien merkityksestä Itämeren alueella (noin 100 osallistujaa). Turku ja Varsinais-Suomi osallistuvat myös EU:n Open Days -tapahtumaan lokakuussa 2015 yhdessä Meriteolllisuuden yhteistyökonsortion, Blue Growthin, kanssa. Tilaisuudessa tuotiin esiin Varsinais-Suomen merialan osaamista ja promotoitiin tulevaa EU:n meripäivää Turussa toukokuussa Open Days -tapahtumaan liittynyt paikallisseminaari järjestettiin Tuorlan seminaaritilassa Kaarinassa Tämän asiantuntijaseminaarin aiheena oli kaupunki- ja maaseutualueiden välinen yhteistyö. Eurooppa-toimiston päällikkö antoi puheenvuoron seminaarissa etäyhteyden kautta. Turun Euroopan meripäivän 2016 promootio- ja informaatiotilaisuus järjestettiin Suomen EUedustustossa Seminaari- ja informaatiotilaisuus, johon osallistui noin 100 henkilöä kaikista keskeisistä merisektorin sidosryhmistä, oli onnistunut ja on saanut vielä jälkikäteenkin paljon kiitosta.

49 7, MH :00 / Pykälän liite: Eurooppa-toimisto_ toimintakertomus_2015 Sivu Toimeksiantotehtävät, EU-tietopalvelutoiminta ja delegaatiovierailut Eurooppa-toimisto vastaanotti 2015 aikana 109 EU-toimeksiantoa ja/tai EUrahoitusmahdollisuustiedustelua. Toimeksiannot, palvelut ja konsultaatiot voidaan luokitella seuraavasti: EU-rahoituslähteiden määrittäminen ja löytäminen suunnitteilla olevalle hankeaihiolle (yhteensä 35 kappaletta) EU-hankevalmisteluun liittyvät tukipalvelut (hankehakemusten esiluenta, hankekumppanien määrittäminen, EU-hankeaihioiden esittely komissiossa jne.) (10 kertaa) Erityisten EU-politiikkasektorien ajankohtaiskatsaukset ja selvitykset (6 kertaa) Säädösvaiheessa olevien direktiiveihin liittyvät selvitykset ja seuranta, ns. jatkuvat lainsäädäntö- tai politiikkaseuraan liittyvät toimeksiannot (8 kertaa) EU-instituutioiden virkamiesten vastuualueiden ja kontaktitietojen välittäminen ja tapaamisten järjestäminen (12 kertaa) Brysseliin suuntautuvien vierailuohjelmien laatiminen ja toteuttaminen sekä vierailuihin liittyvät tukipalvelut (10 kertaa) EU-rahoituslähteisiin ja niiden hyödyntämiseen liittyvä koulutus (6 kertaa) Turun ja Varsinais-Suomen näkyvyyttä edistävät tilaisuudet (3 kertaa) Eurooppa-toimiston käytössä olevien työtilojen hyödyntäminen (neuvottelutiloja ja työpistettä on käytetty 19 kertaa) 6. Vierailuryhmät vuonna 2015 Eurooppa-toimisto päällikkö laati itsenäisesti tai yhteistyössä muiden suomalaisten aluetoimistojen kanssa seuraavien vierailuryhmien Brysselin ohjelmat. Tehtävään sisältyi vierailuohjelmien suunnittelu ja läpivienti: Interact-Turku , Puolan Pommerin ja Varsinais-Suomen liiton yhteistyösopimukseen liittyvä merialan asiantuntijoiden EU-koulutus , Balex-hankkeen edustajien Brysselin vierailu (Turun yliopisto ja Åbo Akademi) , Kiertotalousedunvalvonta, , suomalaisten ammattikorkeakoulujen t&k&i-koulutus Brysselissä, , Lounaisrannikon yhteistyöryhmän (LOURA) vesi- ja energia-alojen asiantuntijoiden EUrahoituskoulutus Brysselissä , suomalaisten yliopistojen t&i-yksiköiden asiantuntijoiden EU-rahoituskoulutus , Eurooppalaisten ammattikorkeakoulujen CARPE-yhteistyöryhmäverkosto (Turun ammattikorkeakoulu), 6Aika-kaupunkien Brysselin vierailu Eurooppa-toimiston ja Turun yliopiston välinen yhteistyö Eurooppa-toimisto on tuottanut Turun yliopistolle seuraavia palveluita: tiedon välittäminen EU:n rahoitusmahdollisuuksista, Brysselin vierailujen, vierailuohjelmien ja kokousten järjestämisen tukeminen, korkeakoulujen ja yliopistojen näkökulmasta tärkeiden politiikkasektoreiden seuranta sekä EU-kontaktien luominen. Turun yliopiston henkilökunta kuuluu Eurooppa-toimiston EUtiedotuksen piiriin.

50 7, MH :00 / Pykälän liite: Eurooppa-toimisto_ toimintakertomus_2015 Sivu Sopimuksen mukaan Eurooppa-toimisto tarjoaa viiden-kuuden kuukauden harjoittelupaikan ja harjoittelun ohjauksen yliopisto-opiskelijalle. Turun yliopiston opiskelijan 6kk:n pituiset harjoittelujaksot Eurooppa-toimistossa jatkuivat vuonna Eurooppa-toimiston päällikkö on vastannut harjoittelun ohjaamisesta ja arvionnista. Yliopiston puolesta Eurooppa-toimisto on seurannut ja tiedottanut erityisesti seuraavan EUrahoituskauden EU:n tutkimus- ja koulutusohjelmien (Horisontti 2020 sekä Erasmus for all) valmistelusta. Eurooppa-toimisto on myös seurannut ja tiedottanut sellaisista sektorikohtaisista rahoitusohjelmista, jotka ovat yliopistoille relevantteja. Eurooppa-toimistossa on järjestetty kuusi EU-hankevalmistelutilaisuutta, jossa Turun yliopisto on ollut koollekutsujana. Eurooppa-toimisto on aloittanut Turun yliopiston Itämeren oikeudellisen osaamiskeskuksen BALEX:n kanssa yhteistyön tunnettavuuden edistämiseksi Brysselissä. Eurooppa-toimisto järjesti Balex-hankkeen edustajille vierailun, jonka aikana he tapasivat hankkeen näkökulmasta tärkeimmät EU-instuutioiden avainhenkilöt. Turun yliopisto on hyödyntänyt Eurooppa-toimiston neuvottelutiloja vuoden 2015 aikana kahdeksan kertaa. Turun yliopiston tutkijat ja virkamiehet ovat pyytäneet EUrahoituskonsultaatiota 10 erilaiseen hankeaihioon (erityisesti muut rahoitusvälineet kuin Horisontti 2020).

51 8, MH :00 EDUNV: 3/2016 Sivu 51 VARAUTUMINEN POHJOINEN KASVUVYÖHYKE -HANKKEEN TOTEUTTAMISEEN Asia Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) toimialalla valmistellaan osana alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen edistämistä valtion ja kaupunkien välisiä, kilpailukykyä lisääviä kasvusopimuksia sekä alueen elinvoimaisuutta ja yhteistyötä yli hallinnollisten ja muiden rajojen lisääviä kasvuvyöhykkeitä. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen -momentille on varattu 30 miljoonan euron määräraha vuosille Tästä ennakoivan rakennemuutoksen toimiin suunnataan noin 15 miljoonaa euroa ja strategisiin yhteistyösopimuksiin eli kasvusopimuksiin ja kasvuvyöhykesopimuksiin noin 15 miljoonaa euroa. Sopivien hankkeiden rahoittamiseen voidaan lisäksi käyttää muita rahoituslähteitä. Valmistelija JV/LL/kr Maakuntajohtajan ehdotus Päätös Kasvuvyöhykestatuksesta on järjestetty ensimmäistä kertaa kilpailu, josta valitaan 1 2 parasta esitystä sopimusmenettelyyn. Kasvuvyöhykkeiden tavoitteena on alueen elinvoimaisuuden kehittäminen eri alueiden ja toimijoiden yhteistyöhön perustuen. Kasvuvyöhykkeet linkittävät erikokoisia keskuksia ja alueita toisiinsa sekä edistävät ja suuntaavat yhteistyötä. Kasvuvyöhykkeiden tavoitteena on lisätä liiketoimintaa, parantaa työvoiman liikkuvuutta laajalla työssäkäyntialueella, houkutella yritysten investointeja ja luoda uusia palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia. Kasvuvyöhykkeillä tähdätään myös kansainvälisen yhteistyön tiivistämiseen. Pohjoinen kasvuvyöhyke -hankkeessa ovat mukana omarahoitusosuudella yhteistyöhön sitoutuneet tahot Espoo, Helsinki, Kotka, Kouvola, Lahti, Lohja, Pori, Porvoo, Rauma, Salo, Turku, Uusikaupunki, Vantaa, Etelä-Karjalan liitto, Kymenlaakson liitto, Päijät-Hämeen liitto, Satakuntaliitto, Uudenmaan liitto ja Varsinais-Suomen liitto. Toimijat ovat valmistelleet kasvuvyöhykekilpailuun yhteisen hakemuksen, jossa strategisena kärkenä on Pohjoisen kasvuvyöhykkeen logistisen kilpailukyvyn parantaminen yli hallinnollisten rajojen. Hakemus on jätetty työ- ja elinkeinoministeriöön tammikuussa Hankkeen isäntäorganisaatioina toimivat Turun kaupunki ja Uudenmaan liitto. TEM arvioi ja karsii ehdotukset helmi-maaliskuussa. Tämän jälkeen käynnistetään sopimusneuvottelut valittujen kasvuvyöhykkeiden kanssa. Lopullinen päätös vyöhykkeistä tehdään maalishuhtikuussa Pohjoinen kasvuvyöhyke -hankkeen suunniteltu kesto on Pohjoiselle kasvuvyöhykkeelle vuosille tavoiteltava rahoitus on yhteensä 2,16 milj. euroa eli euroa/v. Tästä valtion kasvuvyöhykerahoitusta on euroa/v (yht. 1,08 milj. euroa) ja hakijaverkoston omarahoitusta euroa/v (yht. 1,08 milj. euroa). Varsinais-Suomen liiton osuus hankkeessa on euroa vuodessa kolmen vuoden ajan eli yhteensä euroa. Oheismateriaalina on Pohjoisen kasvuvyöhyke -hankkeen hakemus. Maakuntahallitus päättää 1. merkitä tiedoksi Pohjoinen kasvuvyöhyke -hankkeen tilanteen 2. varautua Pohjoinen kasvuvyöhyke -hankkeen toteuttamiseen euron vuosittaisella omarahoitusosuudella vuosina Lisätietoja kehittämispäällikkö Laura Leppänen, puh , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

52 8, MH :00 / Pykälän liite: Pohjoinen-kasvuvyohyke-hakemus Sivu 51

53 8, MH :00 / Pykälän liite: Pohjoinen-kasvuvyohyke-hakemus Sivu 52 POHJOINEN KASVUVYÖHYKE Pohjoinen kasvuvyöhyke on Etelä-Suomen 13 kaupungin ja kuuden maakunnan yhteistyöverkosto. Kasvuvyöhyke kokoaa alueellaan valtion, kaupunkien, elinkeinoelämän sekä tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden keskeiset edustajat rakentamaan uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja elinvoimaa Suomeen. Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä on erinomainen geopoliittinen sijainti, toimiva infrastruktuuri ja monipuolinen osaamisperusta. Se on alusta ennakkoluulottomille digitaalisten palvelukonseptien kokeiluille ja piloteille. Pohjoinen kasvuvyöhyke on kansainvälisesti houkutteleva elinkeinoelämän toimintaympäristö. Se tarjoaa kehitysalustan innovaatioille, Suomen edelleen kansainvälistymiselle ja uusiin, digitaalisiin sovelluksiin perustuvien ratkaisujen kokeiluille ja kaupallistamiselle. Pohjoinen kasvuvyöhyke yhdistää Skandinavian ja Venäjän markkina-alueet luontevasti toisiinsa TEN-T ydinverkkokäytävää (Skandinavia Välimeri) pitkin. Helsingin seudun solmupiste liittää lisäksi Skandinavia Välimeri -ydinverkkokäytävän Pohjanmeri Baltia -ydinverkkokäytävään. Pohjoinen kasvuvyöhyke on siten parhaimmillaan koko Suomen lisäksi myös Euroopan talouden kannalta merkittävä multimodaalinen liikennekäytävä, joka kytkee toisiinsa Oslon, Tukholman, Pietarin ja Baltian markkinapotentiaalin. Tästä syystä Pohjoinen kasvuvyöhyke on Suomen ulkomaankaupan, logistiikan ja kansainvälisten investointien kannalta merkittävä koko maan kasvulle ja tärkein kansainvälinen kasvuvyöhyke Suomessa.

54 8, MH :00 / Pykälän liite: Pohjoinen-kasvuvyohyke-hakemus Sivu 53 Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kasvupotentiaali perustuu alueen toimijoiden osaamiseen ja mahdollisuuteen yhdistää tehokkaat ja kestävät meri-, maa- ja ilmakuljetukset haastavissa olosuhteissa. Pohjoinen kasvuvyöhyke on uudenlaisten logistiikkaratkaisujen etujoukko Euroopassa ja maailmalla, ja samalla olosuhteidensa puolesta paras testialusta digitaalisia ratkaisuja hyödyntävien logististen järjestelmien kehittämiseen. Pohjoinen kasvuvyöhyke on Suomen kasvun ja viennin moottori (luvut vuodelta 2014): Kasvuvyöhykkeen osuus koko Suomen euromääräisestä viennistä oli 63 % ja tuonnista 78 %; Kasvuvyöhykkeen satamien kautta kulkee 74 % koko maan ulkomaan meriliikenteen tonnimääräisestä viennistä ja 72 % koko maan tuonnista; Kansainvälisen lentoliikenteen rahdista 100 % ja matkustajista 94 % kulkee Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kautta. Lentorahdin arvo on 22 % Suomen ulkomaankaupasta. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen alueella muodostuvien vientiteollisuuden kuljetusketjujen ja logistiikkapalveluiden sekä satamien ja koko kuljetusjärjestelmän täysimääräinen hyödyntäminen on koko Suomen talouden kasvun, vientialojen kilpailukyvyn ja transitoliikenteen kannalta elintärkeää. Kuva 1. Pohjoinen kasvuvyöhyke yhdistää 330 miljardin euron talousalueen ja 13,1 miljoonaa ihmistä. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen tavoitteet kasvattaa Suomen kilpailukykyä vienti- ja transitomarkkinoilla; luoda kestäviä, perinteisiä ja digitaalisia liikenne- ja kuljetuspalveluita; tuottaa ketterä innovaatioiden kehitysalusta; hyödyntää paremmin kansainvälisen yhteistyön mahdollisuudet innovaatioiden kaupallistamisessa; lisätä yhtenäisen työmarkkina- ja talousalueen yhteistoiminnallisuutta ja saavuttaa siten skaalautuvia etuja koko alueelle ja Suomelle; vahvistaa Suomen houkuttelevuutta elinkeinoelämän toimintaympäristönä.

55 8, MH :00 / Pykälän liite: Pohjoinen-kasvuvyohyke-hakemus Sivu 54 Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittäminen pohjautuu hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden edistämiseen Pohjoinen kasvuvyöhyke tukee erinomaisesti hallituksen kilpailukykyagendaa etenkin Sipilän hallituksen strategisesta ohjelmasta sekä strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi luodusta toimintasuunnitelmasta poimittujen linjausten kautta: Edesautetaan innovaatio- ja palvelualustojen syntyä sektoreilla, joilla julkishallinnolla on rooli markkinoiden toimivuuden kannalta. Lainsäädäntötoimin edistetään uuden teknologian, digitalisaation ja uusien liiketoimintakonseptien käyttöönottoa. Jatketaan tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiorahoituksen kohdentamista edistämään digitaalisten palveluiden kasvua sekä perinteisillä toimialoilla että uusissa kasvuyrityksissä. Kehitetään yhteistyössä kuntien, yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa vähähiilisiä liikenne- ja energiajärjestelmiä, älykkäitä sähköverkkoja, materiaali ja energiatehokasta infrastruktuurirakentamista sekä kestäviä asumisratkaisuja. Tavoitteena on suotuisan toimintaympäristön luominen digitaalisille palveluille ja uusille liiketoimintamalleille. Robotiikka- ja automatisaatioratkaisujen kehittäminen sekä laajempi hyödyntäminen muodostavat merkittävän osan suomalaisten yritysten ja organisaatioiden tulevaisuutta. Ratkaisuiden avulla voidaan nostaa selkeästi suomalaisen teollisuuden, palvelualojen sekä tietotyön tehokkuutta ja kilpailukykyä. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen strategiset painopisteet visiona viisaat ja kitkattomat virrat Pohjoisen kasvuvyöhykkeen strateginen painopiste vuosina on elinkeinoelämän kannalta keskeisten kuljetusketjujen ja logistiikkaratkaisujen kehittäminen yli hallinnollisten tai alueellisten rajojen. Vyöhykkeellä kehitetään yhteistyössä nopean ja sujuvan liikkumisen mahdollistavia, ekologisesti kestäviä ja älykkäitä liikenne- ja kuljetuspalveluita. Kehitystyö tapahtuu kansallisen ja kansainvälisen liikenteen kuljetusketjujen solmukohdissa, joita ovat esimerkiksi vyöhykkeellä sijaitsevat satamat, lentoasemat ja tavaraliikenteen rajanylityspaikat sekä rautatieliikenteen tavaraterminaalit. Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä kehitettävät multimodaaliset, innovatiiviset ratkaisut vähentävät ruuhkia ja päästöjä, edistävät liikenneturvallisuutta sekä kitkattomien ja saumattomien tavaravirtojen kulkua. Kehitystyö edistää jo olemassa olevaan TEN-T ydinverkkokäytävään tehtyjen miljardiluokan liikenneinvestointien täysimääräistä hyödyntämistä. Kasvuvyöhykkeen kehittäminen pohjautuu jo tehtyyn kehittämistyöhön ja toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä edistetään kansainvälistä TENT-T-ydinverkkokäytävillä (ScanMed ja SNB) tehtävää yhteistyötä esimerkiksi Scarndria2Act ja NSB CoRe -hankkeissa. Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä jo käynnissä olevat ja käynnistyvät hankkeet saavat tukea yhteistyöhön ja kehittämistoimiin synergian kautta. Vyöhykkeen toimijoiden edelleen kansainvälistyminen on hankkeen tavoite.

56 8, MH :00 / Pykälän liite: Pohjoinen-kasvuvyohyke-hakemus Sivu 55 Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä vahvat osaamisklusterit yhdistyvät logistiikka- ja ICT-osaamiseen. Osaamisklustereiden välisillä rajapinnoilla luodaan digitaalisia ratkaisuja hyödyntäviä liikenteen ja kuljettamisen innovaatioita, joita on mahdollista jalostaa kansainvälisiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi jo lyhyellä aikajänteellä. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen voimakas kasvu pohjautuu alueen ainutlaatuiseen logistiseen osaamiseen, jonka pohjalta luodaan kansallisesti ja kansainvälisesti vaikuttava logistinen kehitysalusta (Smart sustainable flows). Kuva 2. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kestäviin ratkaisuihin, digitaalisiin innovaatioihin ja toiminnallisuuden lisäämiseen pohjautuvat kasvun lähteet liikenteen ja logistiikan osalta. Pohjoinen kasvuvyöhyke kokoaa erilliset hankkeet yhdeksi kokonaisuudeksi Smart Sustainable Flows -alustalle, jonka keskiössä ovat erityisesti kansainvälisen tavaralogistiikan ja kotimaan logistiikan rajapintojen kehittäminen. Logistinen alusta yhdistää kotimaiset ja kansainväliset materiaalivirrat sujuvan tiedonhallinnan avulla. Alustan ydin on uudentyyppisessä markkinassa, missä kitkattomasti ja kestävästi toteutetaan tavaraliikenteen virrat. Smart sustainable flows -kehitysalustalla tuotetaan ja testataan uusia digitaalisia ratkaisuja ja palveluja (ml. automatisaatio) erityisesti Suomen teollisuuden kuljetuksille ja logistiikkajärjestelmille. Alusta koostuu ICT-, teknologia- ja organisaatioinnovaatioista, joiden tavoitteena on luoda kestäviä logistiikkaratkaisuja fyysisille kuljetusketjuille ja digitaalisille virroille julkisen sektorin, rahti- ja logistiikkatoimijoiden yhteistyössä. Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä toteutettavien hankkeiden tulokset ovat skaalattavissa ja monistettavissa myös muun Suomen hyödynnettäviksi huomioiden erityisesti kansainväliset liiketoiminta- ja kasvumahdollisuudet. Alustan kehittämisestä hyötyvät erityisesti elinkeinoelämä,