VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus Erillisliite ALUSTAVA TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMALUONNOS

2 2 Varsinais-Suomen liiton talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku Puh. (02) Fax. (02)

3 SISÄLTÖ 3 1. LIITON TOIMINNAN PERUSTEET TOIMINTA-AJATUS JA AVAINTEHTÄVÄT MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN VISIO JA TOIMINTASTRATEGIAT TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET TOIMINNALLISET TAVOITTEET LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO ALUEKEHITTÄMINEN MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ EDUNVALVONTA JA KUNTAYHTEISTYÖ HENKILÖSTÖ TALOUDEN TUNNUSLUVUT KÄYTTÖTALOUSOSA TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA LIITE 1. JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET LIITE 2. MAKSUOSUUKSIEN KEHITYS

4 4

5 5 1. LIITON TOIMINNAN PERUSTEET 1.1 TOIMINTA-AJATUS JA AVAINTEHTÄVÄT Varsinais-Suomen liitto on 28 jäsenkunnan muodostama lakisääteinen ns. pakollinen kuntayhtymä, joka maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hoitaa alueensa maakuntakaavoituksen ja alueiden kehittämislain mukaan vastaa alueensa yleisestä kehittämisestä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset tehtävät sillä on ollut vuodesta 1968, aluekehitystehtävät liitolle määrättiin vuoden 1994 alusta. Lisäksi liiton lakisääteisenä tehtävänä on vuoden 2000 alusta lähtien ollut huolehtia rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetussa laissa ja asetuksessa maakunnan liitolle määrätyistä tehtävistä. Kansallista alueiden kehittämistä ohjaa laki alueiden kehittämisestä 1651/2009 sekä sitä koskeva valtioneuvoston asetus (1837/2009). Maankäyttöä ja suunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999. Vuonna 2006 liitto otti sisäasiainministeriön toimeksiannosta hoitaakseen Central Baltic Interreg IV A -ohjelman hallinto- ja todentamis- ja tarkastusviranomaistehtävät, jotka jatkuvat vuoteen Varsinais-Suomen liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä yhteistyössä valtion viranomaisten kanssa; vastaa maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman laatimisesta ja hyväksyy ne; valmistelee maakuntaohjelman perusteella vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja hyväksyy sen; vastaa kansallisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimisesta ja toteuttamisesta maakunnassa; edistää kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä sekä maakuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa; hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä; koordinoi mm. koulutustarpeita, liikennejärjestelmää, vesi ja jätehuoltoa sekä luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien maakunnallisten suunnitelmien laadintaa sekä hoitaa muut laissa säädetyt tehtävät. Varsinais-Suomi ja Satakunta muodostavat alueiden kehittämislain mukaisen yhteistoiminta-alueen. Yhteistoimintasopimuksen (mh ) mukaan päätökset maakuntaohjelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntavaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Päätökset maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä. Maakuntaohjelmien ja niiden toteuttamissuunnitelmien yhteiset, ylimaakunnalliset strategiset osat muodostavat pohjan tulosohjausprosessissa keskushallinnon kanssa. Liitto osallistuu elinkeino, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen (ELY) strategiasopimusten laadintaan ja vuosittaisia neuvotteluja käydään myös aluehallintoviranomaisen (AVI) kanssa. Etelä-Suomen liittouman (ELLI) yhteistyö jatkuu Etelä-Karjalan, Hämeen, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kesken. Yhteistyöasioiden hoitamisesta vastaa kulloinkin vuorossa oleva puheenjohtajaliitto. Kataisen hallituksen (2011) ohjelmassa ei suoria viitteitä siitä, että maakunnan liittojen asemaan ja tehtäviin tulisi olennaisia muutoksia kuluvalla vaalikaudella.

6 6 1.2 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN VISIO JA TOIMINTASTRATEGIAT Varsinais-Suomen maakunnan visiona on: Varsinais-Suomessa elämisen laatu on Suomen parasta. Visiota on tarkennettu vuoden 2030 tavoitetilaa kuvaavin visiolausein seuraavasti: Osaaminen ja elinkeinot Varsinais-Suomessa on maan toiseksi merkittävin akateeminen kansainvälisen tason korkeakoulu- ja tutkimuskeskittymä (Turun uusi Akatemia). Varsinais-Suomi tarjoaa työtä osaavalle ja koulutetulle työvoimalle. Koulutus vastaa maakunnan kehittymisen ja elinkeinoelämän tarpeita. Varsinais-Suomi on kansainvälisesti kilpailukykyinen palvelu-, meri-, elintarvike/bio-, ICT sekä energia- ja ympäristöteknologian toimialoilla. Varsinais-Suomi on maatalouden tärkein ja tuottavin tuotantoalue Suomessa. Varsinais-Suomi on merkittävä Itämeren matkailualue. Varsinais-Suomi on kulttuuritarjonnan vahva maakunta ja edelläkävijä uusilla luovilla toimialoilla.

7 7 Yhdyskuntarakenne ja toimintaympäristö Varsinais-Suomi tarjoaa hyvin suunnitellun ja toteutetun ympäristön kaikille asukkaille ja toimijoille. Varsinais-Suomen arvokas kulttuuriympäristö on imago- ja identiteettitekijä sekä kehityksen voimavara. Varsinais-Suomen liikennejärjestelmä toimii tehokkaasti, turvallisesti ja kestävästi tukien elämisen laatua ja elinkeinoelämän kilpailukykyä maakunnan kaikissa osissa. Varsinais-Suomessa toimii ajanmukaiset, nopeat tietoliikenneyhteydet koko maakunnan alueella. Varsinais-Suomi on hiilineutraali maakunta ja tuottaa merkittävän osan energiantarpeestaan uusiutuvalla energialla. Saaristomeren tila on hyvä. Hyvinvointi ja turvallisuus Varsinais-Suomi on turvallinen paikka asua ja elää. Varsinais-Suomen vahvat kunnat tarjoavat asukkailleen monipuoliset ja laadukkaat peruspalvelut. Varsinaissuomalaiset tekevät yhteistyötä ja osallistuvat aktiivisesti oman alueensa kehittämiseen. Varsinais-Suomessa moniarvoisuus on voimavara. Varsinais-Suomessa kaikilla nuorilla on vähintään toisen asteen ammatillinen tutkinto ja toimiva työllisyystakuu Edellä kuvattu visio perustuu maakuntavaltuuston (mv ) hyväksymään maakuntastrategia-asiakirjan Kompassi tulevaisuuteen maakuntasuunnitelmaosioon. Maakuntastrategian toteuttaminen tapahtuu Kompassi tulevaisuuteen asiakirjan maakuntaohjelmaosiossa kuvatuin toimenpitein (46 kpl). Maakuntastrategiaa toteutetaan maakuntaohjelman, maakuntakaavoituksen, liikennejärjestelmätyön ja muun maakunnallisen suunnittelun sekä edunvalvonnan avulla.

8 2. TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 8 Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 20 mukaan: Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja investointien osalta hankkeittain. Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 21 mukaan Maakuntavaltuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Maakuntahallitus hyväksyy talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelman. Maakuntahallitus voi siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Valmisteluprosessi ja käsittelyaikataulut Talousarvio ja taloussuunnitelma on valmisteltu virastossa osaamisryhmittäin ja valmistelu on perustunut maakuntaohjelmassa ja maakuntasuunnitelmassa tehtyihin strategisiin valintoihin ja toiminnan linjauksiin. Maakuntahallitus käsittelee talousarvion 2012 ja taloussuunnitelmaluonnoksen ja varaa jäsenkunnille mahdollisuuden esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Kuntien esitykset sekä lopullinen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys käsitellään maakuntahallituksessa ja viedään maakuntavaltuuston päätettäväksi. Varsinais- Suomen liiton yhteistyökomitea käsittelee talousarvion ja -suunnitelmaluonnoksen Kuntajohdon neuvottelupäivillä selostetaan talousarvion ja -suunnitelman keskeinen sisältö. Talousarvion sitovuus ja tilivelvolliset Varsinais-Suomen liiton talousarviossa vuodelle 2012 tuloslaskelman tilikauden tulos ovat nettositova maakuntavaltuustoon nähden. Maakuntahallitus vahvistaa myöhemmin käyttötalousosan käyttösuunnitelman, jossa asetetaan tarkemmat vastuualuekohtaiset tavoitteet ja talousarvion sitovuus maakuntahallitukseen nähden ulotetaan käyttösuunnitelman tiliryhmätasolle. Talousarviossa nimetään tilivelvolliset viranhaltijat vastuualueittain. Kuntien maksuosuudet ja tilikauden tulos Jäsenkuntien maksuosuustuloarvion perusteena ovat tilikauden määrärahat ja tuloarviot. Varsinais- Suomen liiton perussopimuksen 24 mukaan se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tuottojen lisäksi tarvitaan kulujen suorittamiseen, kootaan varainhoitovuoden maksuosuuksina. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät edellisenä varainhoitovuotena toimitetussa verotuksessa jäsenkunnissa määrättyjen veromäärien suhteessa. Veromäärien vertailuluku lasketaan jakamalla talousarviovuoden 1. tammikuuta laskentatilanteen mukainen kunnallisveron ja yhteisöveron kuntaosuuden yhteenlaskettu tuotto kunnallisveroprosentilla. Talousarviossa 2012 jäsenkuntien maksuosuudet ovat euroa, joka euromäärä on 3,0 % korkeampi kuin talousarvion 2011 maksuosuustuloarvio. Vuosien tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2012 voidaan tehdä vastaavasti alijäämäinen budjetti ( euroa). Alijäämä suunnitellaan katettavaksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Vuosien taloussuunnitelmissa määrärahat ja tuloarviot perustuvat kuntien maksuosuuksien kasvuun siten, että vuonna 2013 kasvuprosentti on 3,0 % ja vuonna 2014 kasvuprosentti on 3,0 %. Tilikauden tuloksen osalta tavoitteena on molempina vuosina nolla euroa. Talousarvion 2012 investointiosaan on varattu euron määräraha, jota käytetään atk-järjestelmien ylläpitoon. TULOSLASKELMAN KESKEISET TUNNUSLUVUT TA 2012 TA 2011 TP 2010 TS 2013 TS 2014 TOIMINTAKATE VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS

9 3. TOIMINNALLISET TAVOITTEET LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO JÄSENKUNNAT (28) EDUSTAJAINKOKOUS MAAKUNTAVALTUUSTO (100) TARKASTUSLAUTAKUNTA (4) MAAKUNTAHALLITUS (19) Hankerahoitusjaosto (7) Maankäyttojaosto (7) Saaristotoimikunta (16) Kulttuuritoimikunta (11) Kielellisten palvelujen toimikunta (6) Valintatoimikunta (6) Suluissa ovat toimielimen jäsenten lukumäärät. Toimielimien pöytäkirjat ovat nähtävissä osoitteessa Toiminta-ajatus Liiton luottamushenkilöhallinto huolehtii demokraattisesta päätöksenteosta ja ohjauksesta. Luottamushenkilötoimielimien toimikausi on kunnallisvaalikausi. Luottamustoimielimet Edustajainkokous Edustajainkokous on kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti liiton toimielin ja sen tehtävänä on valtuustokausittain valita jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Seuraavan kerran edustajainkokous kutsutaan koolle alkuvuonna Maakuntavaltuusto Maakuntavaltuusto ylimpänä päättävänä elimenä kokoontuu toimintavuoden aikana 2 kertaa: 1) tilinpäätösasiat ja muut ajankohtaiset asiat kesäkuussa ja 2) talousarvio ja muut ajankohtaiset asiat joulukuussa. Yksi toimintavuoden kokouksista varaudutaan pitämään seminaarityyppisenä. Maakuntavaltuuston roolia pyritään kaikissa yhteyksissä korostamaan. Maakuntavaltuusto seuraa maakuntaohjelman toteuttamista ja maakunnan tilaa kokouksissa esitettyjen raportointien perusteella.

10 10 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta työskentelee laatimansa tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja arvioivat ja tarkastavat vuoden 2012 toukokuun loppuun mennessä toimintavuoden 2011 talouden ja hallinnon tehokkuuden ja tuloksellisuuden sekä antavat valtuustolle tarkastuslautakunnan osalta arviointikertomuksen ja tilintarkastuksen osalta tilintarkastuskertomuksen. Maakuntahallitus Maakuntahallitus toimeenpano- ja hallintoelimenä kokoontuu toimintavuoden aikana kertaa. Maakuntahallitus seuraa ja ohjaa maakuntavaltuuston hyväksymän talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteutumista sekä maakuntajohtajan ja liiton viraston toimintaa. Lisäksi hallitus päättää maakuntajohtajan esittelystä liiton toimenpiteistä, lausunnoista ja kannanotoista. Hallitus toimii liiton edunvalvojana ja edustaa liittoa ulospäin. Muut luottamustoimielimet Liiton luottamushenkilöt toimivat seuraavissa maakuntahallituksen nimeämissä jaostoissa ja toimikunnissa yms.: maakunnan yhteistyöryhmä, saaristotoimikunta, hankerahoitusjaosto, maankäyttöjaosto, valintatoimikunta, kulttuuritoimikunta, yhteistyökomitea sekä kielellisten palvelujen toimikunta. Laadittaessa maakuntakaavaa osa-alueittain tullaan kaavan valmistelua ohjaamaan asettamaan maakunnan liiton toimielin, jossa on asianomaisten kuntien ehdottamia jäseniä. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Luottamushenkilöhallinnolle asetettuja tavoitteita demokraattisesta päätöksenteosta ja liiton toiminnan ohjauksesta seurataan saadun palautteen perusteella. Vastuualueen tilivelvollinen hallintojohtaja Markku Roto vastaa menotositteiden hyväksymisestä. 3.2 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Talousarvion vastuualueet MAAKUNTAJOHTAJA Aluekehittäminen Edunvalvonta ja kuntayhteistyö Maankäyttö ja ympäristö Yhteiset toiminnot ja hallinto Central Baltic -ohjelma Hanketoiminta Liiton virasto on jaettu neljään osaamisryhmään: 1) aluekehittäminen, 2) edunvalvonta ja kuntayhteistyö 3) maankäyttö ja ympäristö sekä 4) yhteiset toiminnot ja hallinto. Central Baltic -ohjelman hallinnointi on osa aluekehittämisen osaamisryhmää, mutta ko. toiminta rahoitetaan ulkopuolisella, teknisen tuen rahoituksella. Hanketoiminnan tilivastuut ja kustannusten hyväksyntämenettelyt määrätään maakuntahallituksen tekemän käynnistämispäätöksen yhteydessä.

11 11 Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen liiton virasto on päällikkövirasto. Maakuntajohtajan tukena toimii osaamisryhmien johtajista muodostettu johtoryhmä. Johtoryhmän sihteerinä toimii maakuntajohtajan sihteeri ja kokouksiin osallistuu myös puolivuosittain vaihtuva henkilöstön edustaja. Liiton hallinto huolehtii viraston hallinto- ja henkilöstöpalveluista, taloudesta ja kirjanpidosta, atkpalveluista ja arkistoinnista sekä hankinnoista siten, että luottamushenkilöhallinto ja viraston vastuualueet pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan niille asetetut tavoitteet ja tehtävät. Maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet Toteutetaan henkilöstösuunnitelmaa ja päivitetään se vuosille Henkilöstösuunnitelman päivityksen yhteydessä tehdään vuoden 2009 ilmapiirikartoituksen seurantakartoitus. Erityisesti kiinnitetään huomiota henkilöstön terveydelliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiin. Tehostetaan sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallinnan ja työsuojelun menettelytapoja. Central Baltic -ohjelmassa laaditaan hallinnointia koskeva riskikartoitus. Sisäisen tarkastajan toimintasuunnitelma tehdään vuosittain ja tarkastukset kohdennetaan riskianalyysiin perustuen. Ylläpidetään ja kehitetään asianhallinnan ja taloushallinnon tietojärjestelmiä siten, että hallinto- ja tukitoiminnoissa saavutetaan riittävä laatu ja kustannustehokkuus. Asianhallinnan tehostamisen painopisteenä on KuntaToimisto -ohjelmiston asiakirjahallintaosion täysimittainen hyödyntäminen. Taloushallinnossa painopisteinä ovat Pro Economica -ohjelmistoon liitettyjen sähköisten matkalasku- ja ostolaskuohjelmistojen käyttöliittymät ja ohjelmistojen täysimittainen hyödyntäminen. Ylläpidetään työympäristön ja siihen liittyvän tekniikan taso riittävän korkealla tehokkaan ja innostavan työilmapiirin luomiseksi. Eri toimintojen ja ostopalvelujen kustannuksia seurataan ajantasaisesti sekä pidetään kilpailuttamisten ja sopimusjärjestelyjen avulla kustannukset kurissa. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Tavoitteiden toteutumista arvioidaan hallintoa ja taloutta koskevien uusien, kustannustehokkuutta ja riskienhallintaa lisäävien menettelytapojen käyttöönottomäärällä, luottamushenkilö-, sidosryhmä ja kansalaispalautteen sekä henkilöstön kanssa käytyjen kehittämiskeskustelujen ja vuosittaisen henkilöstökertomuksen perusteella. Sisäisen valvonnan, tarkastuksien ja riskienhallinnan osalta otetaan käyttöön uusia menettelytapoja, joiden tavoitteena on minimoida liitolle aiheutuvat aineelliset ja henkiset menetykset. Vastuualueen tilivelvollinen hallintojohtaja Markku Roto vastaa menotositteiden hyväksymisestä.

12 3.3 ALUEKEHITTÄMINEN 12 Toiminta-ajatus Aluekehittämisellä edistetään maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä ja pyritään lisäämään maakunnan kilpailukykyä. Toimintaa ohjaa maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntasuunnitelma 2030 ja sitä tarkentava ja konkretisoiva maakuntaohjelma vuosille Maakuntahallituksen ja valtuuston osaltaan hyväksymät toimialoittaiset ja sektorikohtaiset strategiat tarkentavat maakuntaohjelman sisältöä. Toimintaa ja maakunnan hyväksi käytettävää rahoitusta ohjaavat myös maakunnan alueella toteutettavat EU-ohjelmat. Osaamisryhmän tehtävät liittyvät laaja-alaisesti maakunnan aluekehitystyöhön kattaen myös liiton kansainvälisen toiminnan edistämisen, Central Baltic Interreg IVA-ohjelman hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaistehtävät ohjelma-alueella (Suomi ml. Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro, Latvia) sekä pohjoismaisen saaristoyhteistyön edistämisen ja koordinoinnin. Kuntarahoitteisen toiminnan piirissä on liiton yleinen, pääosin lakisääteinen aluekehitystyö ja kansainvälinen yhteistyö, muu toiminta on hankeja ohjelmatoiminnan alaista toimintaa. Maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet Maakuntaohjelman toteutumista seurataan ja arvioidaan ohjelmaan kirjattujen toimenpiteiden tasolla, seurannassa ovat mukana myös muut maakuntaohjelman tavoitteita tukevat tahot (mm. ELY-keskus). Maakuntavaltuustolle raportoidaan vuosittain maakuntaohjelman toteutumistilanteesta. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (TOTSU) laaditaan alueiden kehittämislain edellyttämällä tavalla. Maakunnan yhteistyöasiakirja (MYAK) hyväksytään osana toteuttamissuunnitelmaa. Maakunnan päättämät keskeiset toimenpiteet sisällytetään myös Varsinais-Suomen ELY:n toimintasuunnitelmiin ja strategia-asiakirjoihin. Maakunnan alueella toteutettavia EU ohjelmien hankepäätösten tulee tukea maakuntaohjelman linjauksia. Kaikessa hanketoiminnassa lisätään proaktiivista toimintatapaa ja kiinnitetään erityistä huomiota pysyvän toiminnan aikaansaamiseen. Ennakointiprosesseja kehitetään systemaattisemmin ja maakunnan hankeryhmä pyrkii entistä enemmän toiminnallisiin kokonaisuuksiin yksittäisten hankkeiden sijasta. Tuetaan käytössä olevien rahoitusinstrumenttien ja ohjauskeinojen avulla telakka- ja elektroniikkateollisuuden rakennemuutokseen sopeutumista mm. etsimällä uusia toimintamahdollisuuksia esimerkiksi vihreästä teknologiasta ja luovasta taloudesta. Osallistutaan aktiivisesti EU:n uuden ohjelmakauden ( ) valmisteluun niin kansallisten ohjelmien kuin rajat ylittävien alueellisen yhteistyön ohjelmien osalta. Korostetaan Itämeristrategian roolia ohjelmavalmistelutyössä. Kansainvälisen toiminnan osalta tiivistetään eri alojen yhteistyötä erityisesti Itämeren alueella, keskeisimpinä alueina Pohjois-Saksa ml. Hampurin alue, Puolan Pomeranian alue ja Luoteis-Venäjä. Myös kahdenvälistä yhteistyötä Tukholman ja Mälarin laakson alueen kanssa tiivistetään. Osallistutaan tiiviissä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa aktiivisesti Itämeristrategiaan liittyvän ns. Turku-prosessin toimeenpanoon yhdessä EU-komission, Pietarin ja Hampurin alueiden kanssa. Brysselin Eurooppatoimiston kautta hoidetaan EU-tason edunvalvonta- ja informaatiotehtäviä ja Pietarin-toimiston työn tavoitteena on lisätä kontakteja ja konkreettista yhteistyötä Pietarin alueella. Central Baltic-ohjelman kautta rahoitettujen hankkeiden toimintaa tehostetaan ja vaikuttavuutta parannetaan sekä levitetään hankkeissa saavutettuja tuloksia yhdessä hanketoimijoiden kanssa. Hankkeiden maksatukset hoidetaan asianmukaisesti ja tehokkaasti yhteistyössä kansallisen tason (FLC) tarkastajien kanssa. Laaditaan ohjelman toimeenpanoon liittyvä riskikartoitus. Päätavoitteena on ohjelman rahoitukseen ja maksatukseen liittyvien riskien (ns. de commitment-riski) minimointi.

13 13 Tavoitteiden toteutumisen arviointi Aluekehittämistyön vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta seurataan monipuolisesti erilaisten tilastoaineistojen ja hankkeiden toiminnan avulla. Maakuntahallitus- ja valtuusto sekä tarkastuslautakunta saavat kerran vuodessa monipuolisen tilastokatsauksen maakunnan tilasta ja kvantitatiivisen arvion maakuntaohjelman toimenpiteiden toteutumisesta. Lisäksi ne saavat puolivuosittain erillisen seurantaraportin. Kansainvälisen yhteistyön tavoitteiden toteutumista ja kansainvälisen toiminnan aktiivisuutta seurataan mm. liiton oman kv-työryhmän ja muiden sidosryhmien antaman palautteen ja toteutuneiden kvkontaktien perusteella. Teknisen tuen tehtäväalueelle (Kilpailukyky- ja työllisyysohjelma, Central Baltic Interreg IVA) asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan sidosryhmiltä ja maakunnan yhteistyöryhmältä sekä ohjelmatyön tarkastajilta ja arvioitsijoilta sekä seuranta- ja hallintokomiteoilta saatujen palautteiden perusteella. Rahoituksen sidonta-asteen, maksatusasteen ja mm. ohjelmien seurantaindikaattorien kautta saadaan kuva ohjelmien toteutumisesta ohjelma-asiakirjan tavoitteiden mukaisesti. Vastuualueen tilivelvollinen, aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio vastaa menotositteiden hyväksymisestä. Toiminnan rahoitus Aluekehitystoiminnan ja kansainvälisen yhteistyön kustannukset ovat kuntarahoitteista toimintaa. Central Baltic Interreg IVA -ohjelman hallinnointikulut katetaan ohjelmaan liittyvän teknisen tuen rahoituksella (kokonaismäärä n. 12,3 milj. euroa koko ohjelmakaudella), jolloin ko. talousarvio on liiton tilinpidossa omakatteinen, eikä sillä ei ole vaikutusta tilikauden tulokseen eikä kuntien maksuosuuksiin. Ohjelman teknisen tuen rahoitus koostuu Euroopan Unionin (EAKR) aluekehitysrahaston kautta tulevasta tuesta sekä Suomen, Viron, Latvian ja Ruotsin valtioiden kansallisista vastinrahoituksista. Teknisen tuen talousarvio vuodelle 2012 hyväksytään ohjelman seurantakomiteassa syksyllä 2011, jonka jälkeen sen käyttösuunnitelma vahvistetaan maakuntajohtajan päätöksellä. 3.4 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Toiminta-ajatus Maakunnan suunnittelun tavoitteena on maakunnan tasapainoisen kehityksen ja vetovoiman varmistaminen ja edistäminen tuottamalla alueen erityisarvoille rakentuvaa hyvää asuin- ja toimintaympäristöä. Maakunnallisten tavoitteiden määrittelyssä sovitetaan yhteen kuntatason kehittämistarpeet valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntakaavoituksella täsmennetään ja toteutetaan maakunnan strategiset tavoitteet kuntakaavoitusta ohjaavaksi alueiden käytön suunnitelmaksi. Maakunnan muuhun suunnitteluun synkronoidulla liikennejärjestelmätyöllä edistetään alueen toiminnallista rakennetta. Hankkeisiin ja eri sektoreiden yhteistyöelimiin aktiivisesti osallistumalla edistetään maakunnan keskeisten tavoitteiden toteutumista, tuotetaan maakunnan suunnittelussa tarvittavaa tietoa ja sitoutetaan alueen toimijoita.

14 Maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet 14 Edistetään maakuntasuunnitelman toteuttamista liiton aktiivisten tietopohjaan ja osallistavaan ennakointiin tukeutuvien seurantamenetelmien avulla. Työssä on keskeistä maakunnan toimintaympäristön ja sen muutosten tuntemus sekä eri toimijoiden välinen yhteistyö. Maakuntasuunnitelman seuraava tarkistus ohjelmoidaan syksyllä Seurataan ja edistetään maakuntakaavojen ja liikennejärjestelmätyön toteuttamista ja tarkistustarpeita mm. annettavien lausuntojen ja viranomaisneuvottelujen avulla. Jatketaan syventävää maakunnan rakenne- ja keskusverkkoselvitystä ja aloitetaan maakunnallisen liikennejärjestelmätyön päivitys seuraavan maakuntasuunnitelma ja -ohjelmakierroksen pohjaksi. Valmistellaan yhteistyöhankkeita ja selvityksiä tulevien maakuntasuunnitelma-, maakuntakaava- ja maakuntaohjelmatarkistuksia varten. Vastataan alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitteluprosessien käynnistämisestä, niihin liittyvän yhteistyön johtamisesta ja niiden suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa, samalla edistäen vesiensuojelua, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista. Vuonna 2012 keskeisimpiä ovat maakunnan luonnonvarakartoitus ja saariston kulttuuriperinnön inventointi. Saatetaan Salo-Lohja -ratalinjan vaihemaakuntakaava ympäristöministeriön vahvistettavaksi maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksen jälkeen. Valmistellaan luonnos sisämaan ja rannikkoalueiden tuulivoimavaihemaakuntakaavaksi. Käynnistetään Turun kaupunkiseudun rakennemallityössä saavutettavien tulosten pohjalta Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan ja liikennejärjestelmäsuunnitelman tarkistus mm. tulevien MAL-aiesopimusten tueksi (MAL = maankäyttö, asuminen ja liikenne). Lounaispaikka-paikkatietoyhteistyötä jatketaan Varsinais-Suomen ja Satakunnan kattavalla yhteistyöalueella. Lounaispaikan asemaa alueellisena toimijana vahvistetaan ja sen alueen toimijoille tarjoamia palveluita kehitetään sekä teknisesti että sisällöllisesti. Keskeisenä tavoitteena on pitkäjänteisen toiminnan vakinaistaminen vuoden 2012 alusta. Osallistutaan aktiivisesti maakunnan suunnitteluun liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin maakunnan, naapuriliittojen ja Itämeren alueella. Painopisteinä ovat maakunnan tavoitellun kehityksen visiointi, aluerakenteellinen asema, liikenne ja logistiikka, yhdyskuntarakenteen kestävä kehitys sekä ympäristö- ja vesiensuojelutoiminta. Vuonna 2012 hallinnoidaan ja toteutetaan Varsinais- Suomen paikkatietokeskusyhteistyötä ja Lounais-Suomen ympäristöporttaali -hanketta sekä ollaan mukana aktiivisena toimijana Laajakaista kaikille hankkeessa sekä C.A.S.H. (Connecting Authorities for Safer Heavy Goods Traffic in the Baltic Sea Region) -hankkeessa ja ELLO (Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen) -hankkeessa. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Tavoitteiden toteutumista arvioidaan yhteistyökumppaneilta, muilta sidosryhmiltä ja erityisesti alueen kunnilta saatavan palautteen pohjalta. Maakuntakaavojen keskeisten tavoitteiden seurantamenetelmiä kehitetään. Vastuualueen tilivelvollinen suunnittelujohtaja Heikki Saarento vastaa menotositteiden hyväksymisestä. Hankkeet käynnistetään maakuntahallituksen päätöksillä. Maakuntahallitus päättää hankkeen toteuttamismenettelystä, kustannusarvion ja kustannuspaikan liiton kirjanpidossa sekä hankkeen vastuuhenkilön ja tilivelvollisen. Hanketoiminnan vastuualueen tavoitteiden toteutumista arvioidaan projektien hankesuunnitelmissa asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen perusteella sekä hankkeiden vaikuttavuuden perusteella. Hankkeiden talousarviot ovat liiton tilinpidossa omakatteisia, jolloin niillä ei ole vaikutusta tilikauden tulokseen eikä kuntien maksuosuuksiin.

15 EDUNVALVONTA JA KUNTAYHTEISTYÖ Toiminta-ajatus Edunvalvonnan ja kuntayhteistyön tavoitteena on valvoa maakunnan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti, toimia kuntien puolesta kuntayhteistyötä edistäen, olla maakunnallinen tiedonvälittäjä sekä nykyaikaisen maakuntahengen ja maakuntakulttuurin vaalija. Maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet Vahvistetaan edunvalvontaa tehostamalla kansanedustajien yhteisryhmän toimintaa sekä ylläpitämällä säännöllisiä yhteyksiä valtioneuvoston jäseniin ja keskushallinnon edustajiin. Edunvalvonnassa nostetaan esille alueellistamis- ja liikenneverkkoasiat, yliopisto- ja koulutuskysymykset, saaristomeren suojelu sekä luovan talouden edistäminen. Tuetaan toimenpiteitä Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 pysyvien vaikutusten aikaansaamiseksi. Määritellään edunvalvonnan kärkihankkeet. Ylläpidetään hankelistaa sekä laaditaan faktamuistiot ajankohtaisista edunvalvontahankkeista. Uuden alue- ja rakennepolitiikkakauden kansallisessa ja kansainvälisessä valmistelussa tuetaan toimenpiteitä Varsinais-Suomen etujen huomioon ottamiseksi. Ollaan aktiivisia kuntarakenteen uudistamiseen ja palvelujen kehittämiseen liittyvissä asioissa, edistetään yhteispalvelua sekä toimenpiteitä maakuntahallinnon vahvistamiseksi. Lokakuun kunnallisvaaleissa tuodaan esille maakunnalliset teemat korostaen että kunnallisvaalit ovat myös maakuntavaalit. Lisätään maakunnan ja liiton tunnettavuutta aktiivisella viestinnällä ja osallistumalla maakunnalliseen yhteismarkkinointiin sekä aloittamalla säännöllinen yhteydenpito varsinaissuomalaiseen järjestökenttään. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Edunvalvonnan onnistumisesta laaditaan sidosryhmien palautteeseen perustuva edunvalvonnan plussat ja miinukset lista. Tilaisuuksien onnistuminen arvioidaan osallistumisasteen ja osallistujapalautteen perusteella. Viestinnän ja maakunnan markkinoinnin arviointi perustuu lehdistöseurantaan ja yhteismarkkinoinnin osalta myös erityiseen vaikuttavuustutkimukseen. Vastuualueen tilivelvollinen edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen vastaa menotositteiden hyväksymisestä.

16 4. HENKILÖSTÖ 16 Kuntarahoitteisen toiminnan henkilöstöstä 63 vuoden iän saavuttaa vuoden 2014 loppuun mennessä 9 henkilöä. Tavoitteena on täyttää eläköitymisten seurauksena avautuvat virat ja toimet siten, että nimikkeet ja toimenkuvat vastaavat liiton muuttuvaa toimintakenttää. Henkilöstömääräraha-arvio perustuu siihen, että työehtosopimusten mukaisten palkantarkistusten kustannusvaikutus vuonna 2012 olisi 2 %. Yhteiset toiminnot ja hallinto Suunnitelmakauden aikana osaamisryhmässä eläkeiän saavuttaa 2 henkilöä. Osaamisryhmän tehtävien organisoinnissa ei ole vuodelle 2012 suunnitteilla olennaisia muutoksia. Liiton eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat noin 10 % henkilökustannuksista ja ne on kokonaisuudessaan budjetoitu yhteisten toimintojen ja hallinnon kustannuspaikalle. Vuoden 2012 talousarviossa on varattu rahoitus nykyisen henkilöstön palkkamenoihin. Yhteisten toimintojen kustannuspaikalle on varattu euroa henkilöstön sijaisuus- ja perehdyttämisjärjestelyjä varten. Aluekehittäminen Suunnitelmakauden aikana osaamisryhmässä eläkeiän saavuttaa 2 henkilöä. Avautuvien toimien ja virkojen täytössä sekä nimikkeiden ja toimenkuvien määrittelyssä otetaan huomioon liiton aluekehittämistoimialan uudet tehtävät ja muuttuvat painopistealueet. Central Baltic -ohjelman henkilöstö on pääsääntöisesti rekrytoitu vuoden 2008 aikana ja työsopimukset ulottuvat pääosin vuoteen 2013 ja osalla vuoteen Kilpailukyky- ja työllisyysohjelman teknisellä tuella katetaan 1,2 htv:n palkat. Tehtävät jatkuvat vuoteen Maankäyttö ja ympäristö Maankäytön ja suunnittelun osaamisryhmässä on eläköitymisten seurauksena osaamisen painopiste siirtynyt tekniseltä luonnontieteelliselle sektorille. Kehitys on jossain määrin vastannut maakunnan suunnittelun ja maakuntakaavoituksen ympäristönäkökohtia painottavia uusia haasteita. Teknispainotteiset tehtävät eivät ole samassa suhteessa vähentyneet, minkä vuoksi osaamisryhmässä tullaan jatkossakin tarvitsemaan teknillisen koulutuksen saanutta henkilökuntaa. Suunnitelmakauden aikana osaamisryhmässä eläkeiän saavuttaa 2 henkilöä. Avautuvien toimien ja virkojen täytössä sekä nimikkeiden ja toimenkuvien määrittelyssä otetaan huomioon liiton kaavoitus- ja ympäristötoimialan muuttuvat painopistealueet. Luonnonvara- ja energiasektoria hoitavan henkilön rekrytointi aloitetaan vuonna Suurin osa liiton eri projekteissa työskentelevistä määräaikaisista henkilöistä kuuluu maankäytön ja ympäristön osaamisryhmään. Edunvalvonta ja kuntayhteistyö Suunnitelmakauden aikana osaamisryhmässä eläkeiän saavuttaa 3 henkilöä. Avautuvien virkojen ja toimien täytössä sekä nimikkeen ja toimenkuvan määrittelyssä otetaan huomioon liiton edunvalvonnan ja yhteistyön muuttuvat painopistealueet. Seuraavissa taulukoissa henkilön nimen perässä on hänen syntymävuotensa (Sv) ja palvelukseen tulovuotensa (Ptv) sekä osuus kokonaistyöajasta (Htv).

17 17 KUNTARAHOITTEISEN TOIMINNAN HENKILÖSTÖ YHTEISET TOIMET JA HALLINTO Sv Ptv Htv Maakuntajohtaja Juho Savo ,00 Ts. maakuntajohtajan sihteeri Liisa Piipponen ,00 audit authority, tarkastaja Misa Törmä ,20 Hallintojohtaja Markku Roto ,00 Hallintosihteeri Marja Karttunen ,00 Taloussihteeri Paula Kiiski ,80 Toimistosihteeri Irma Laaksonen ,00 Siistijä Ulla Lindfors ,90 Virastomestari Tua Nilovaara ,00 EU-taloussihteeri Elena Pekonen ,50 Asianhallintasihteeri Jaana Salonen ,00 YHTEENSÄ HTV 9,40 ALUEKEHITTÄMINEN Sv Ptv Htv Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio ,80 Osastosihteeri Päivikki Lamminmäki ,00 Erikoissuunnittelija Carola Gunell ,00 Erikoissuunnittelija Esa Högblom ,00 Toimistosihteeri Kirsi Kanerva ,00 Erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen ,00 Erikoissuunnittelija Mervi Kylmälä ,00 Erikoissuunnittelija Petteri Partanen ,00 Saaristoasiamies Tapio Penttilä ,00 Erikoissuunnittelija Ville Roslakka ,50 Erikoissuunnittelija Sonja Palhus ,00 Maksatustarkastaja Heli Tyyskänen ,50 YHTEENSÄ HTV 10,80 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Sv Ptv Htv Suunnittelujohtaja Heikki Saarento ,00 Sihteeri Pirjo Virta ,00 Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen ,00 Suunnitteluavustaja Satu Kottonen ,00 Kaavasuunnittelija Lasse Nurmi ,00 Maakunta-arkkitehti Heidi Saaristo-Levin ,00 Maakuntainsinööri Tapio Tuhkanen ,00 Graafinen suunnittelija Antti Vaalikivi ,00 Maakuntainsinööri Janne Virtanen ,00 YHTEENSÄ HTV 9,00 EDUNVALVONTA JA KUNTAYHTEISTYÖ Sv Ptv Htv Edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen ,00 Tietopalvelusihteeri Leena Karlström ,00 Kulttuurisihteeri Hannele Hartikainen ,00 Kunta-asiamies Raimo Korhonen ,60 Erikoissuunnittelija Kalle Larsson ,00 Tutkimusavustaja Tiina Rantanen ,00 Tiedottaja Jessica Ålgars-Åkerholm ,00 YHTEENSÄ HTV 6,60 KUNTARAHOITTEISEN TOIMINNAN HTV YHTEENSÄ 35,80

18 18 OHJELMA- JA HANKETOIMINNAN HENKILÖSTÖ CENTRAL BALTIC -OHJELMA Sv Ptv Htv hallintoviranomainen (MA) Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio ,20 Hallintokoordinaattori Merike Niitepöld ,00 Talous- ja hallintoassistentti Marja Kuitunen ,00 EU-taloussihteeri Elena Pekonen ,30 Todentamisviranomainen (CA) Taloustarkastaja Kaisa Immonen ,00 tarkastusviranomainen (AA) Audit authority, tarkastaja Misa Törmä ,80 tekninen sihteeristö: Head of Joint Technical Secretariat, pääsihteeri Philipp Schwartz ,00 Information and communications Officer, tiedottaja Jenni Nuppula ,00 Financial and Administrative Assistant Maria Pikkarainen ,00 Financial Officer Niina Hedborg ,00 Programme Manager Bo Storrank ,00 Project Coordinator (CB) Tiina Keinänen ,00 Project Coordinator (SFE+AI) Leena Telkkinen ,00 YHTEENSÄ LIITON TYÖNTEKIJÖINÄ HTV 11,30 Lisäksi alasihteeristöissä ja infopisteissä Tallinnassa, Maarianhaminassa, Tukholmassa ja Riikassa työskentelee 5,5 htv, palkattuna erillisellä sopimuksella ao. isäntäorganisaatioihin KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYS OHJELMA (tekninen tuki) Sv Ptv Htv Suunnittelija Ville Roslakka ,50 EU-taloussihteeri Elena Pekonen ,20 Maksatustarkastaja Heli Tyyskänen ,50 YHTEENSÄ HTV 1,20 HANKETOIMINTA Sv Ptv Htv Lounaispaikka, paikkatietokoordinaattori Kaisa Savola ,00 PaikkaOppi 2011, projektisuunnittelija Juha Riihelä ,00 V-S tuulivoimaselvitys, suunnittelija Aleksis Klap ,00 L-S ympäristöportaali, tietokanta-asiantuntija Pyry Liukas ,00 New Bridges, projektisuunnittelija Mikko Laaksonen ,00 Profiili, projektisuunnittelija Ilona Mäkinen ,00 YHTEENSÄ HTV 6,00 OHJELMA- JA HANKETOIMINNAN HTV YHTEENSÄ 18,50

19 19 5. TALOUDEN TUNNUSLUVUT 5.1 KÄYTTÖTALOUSOSA KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA TUOTOT TA 2012 TA 2011 TA11/12 % TA11/12 TS 2013 TS 2014 Kuntien maksuosuudet , Myyntituotot , Muut tuotot , TUOTOT YHT , KULUT TA 2012 TA 2011 TA11/12 % TA11/12 TS 2013 TS 2014 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Vuokrat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO 0 0 Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Vuokrat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , ALUEKEHITTÄMINEN 0 0 Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ 0 0 Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , YHTEENSÄ , EDUNVALVONTA JA KUNTAYHTEISTYÖ 0 0 Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , KULUT YHT , TOIMINTAKATE

20 20 OHJELMA- JA HANKETOIMINTA TA 2012 TA 2011 TA11/12 % TA11/12 TS 2013 TS 2014 CENTRAL BALTIC -OHJELMA Tuet ja avustukset , Henkilöstökulut , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYSOHJELMA Tuet ja avustukset , Henkilöstökulut , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE 0 0 SAARSITOYHTEISTYÖ Tuet ja avustukset Henkilöstökulut Muut toimintakulut TOIMINTAKATE 0 HANKETOIMINTA Tuet ja avustukset , Henkilöstökulut , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE TUOTOT YHT , KULUT YHT , TOIMINTAKATE

21 TULOSLASKELMAOSA TULOSLASKELMAOSA (ulkoinen/sisäinen) TA 2012 TA 2011 TA11/TA12TA11/TA12 TS 2013 TS 2014 % euroa Toimintatulot , Kuntien maksuosuudet , Tuet, avustukset, korvaukset , Muut tuotot (kuntatilit) , Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot (kuntatilit) , Muut toimintamenot , TOIMINTAKATE , RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotulot , Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot VUOSIKATE , Siirrot rahastoon Poistot , Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS , INVESTOINTIOSA INVESTOINTIOSA euroa TA 2012 TA 2011 TA11/TA12TA11/TA12 TS 2013 TS 2014 Tuotot % euroa Kulut , Netto ,

22 5.4 RAHOITUSOSA 22 RAHOITUSOSA euroa TA 2012 TA 2011 TA11/TA12TA11/TA12 TS 2013 TS 2014 % euroa VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA TULORAHOITUS _Vuosikate , Tulorah.korjauserät INVESTOINNIT _Käyttöom.investoinnit , Käyttöom. myyntitulot NETTOKASSAVIRTA , Liite 1. Jäsenkuntien maksuosuudet Kunta Väkiluku _11/12 % Aura Kaarina Kemiönsaari Koski Tl Kustavi Laitila Lieto Loimaa Länsi-Turunmaa Marttila Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Oripää Paimio Pyhäranta Pöytyä Raisio Rusko Salo Sauvo Somero Taivassalo Tarvasjoki Turku Uusikaupunki Vehmaa YHT Vuoden 2012 kunnittaiset maksuosuudet tarkentuvat vuoden 2010 verotustietojen julkaisun jälkeen.

23 Liite 2. Maksuosuuksien kehitys Varsinais-Suomen liiton tilinpäätösten ja talousarvioiden mukaan jäsenkuntien maksuosuudet ovat kehittyneet seuraavasti: Varsinais-Suomen liiton jäsenkuntien maksuosuudet ovat kehittyneet seuraavasti: vuosi maksuosuudet muutos edelliseen vuoteen mk euroa % , , , , , , , , , , , , , , , , ,00 TA ,00 TA ,00

24 24