Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

Transkriptio

1 Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

2 Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään maalariin mutta myös tuntemattomammat nimet tulevat tutuiksi. Etsikää taustatietoa seuraavista taiteilijoista. Kaikkien näiden taiteilijoiden töitä voi ihailla Cygnaeuksen galleriassa. Keitä heistä tunnette entuudestaan? Tiedättekö millaisia taideteoksia he ovat tehneet? Voitte pienissä ryhmissä valita yhden taiteilijan josta etsitte tietoa internetin ja kirjojen avulla. Esitelkää sitten oma taiteilijanne muille ryhmille. 1. Albert Edelfelt 2. Helene Schjerfbeck 3. Helena Westermarck 4. Werner Holmberg 5. Maria Wiik 6. Fredrik Ahlstedt

3 Maisemamaalaus Yleensä joko raivaamatonta luonnonmaisemaa tai viljeltyä kulttuurimaisemaa, 1900-luvulla yhä enemmän myös teollistuvaa maisemaa kuvaava maalaustaiteen haara, joka alkoi itsenäistyä 1500-luvulla taulumaalauksen yleistyessä. Kuitenkin vasta 1800-luvulla maisema nousi maalaustaiteen keskiöön. Maisemamaalaus on maalaustaiteen lajityyppi, jossa yleensä kuvataan laajaa näkymää ympäristöstä. Jo muinaisegyptiläisiin hautamaalauksiin kuuluivat näkymät luonnosta ja antiikin Roomassakin tehtiin maisemamaalaukseen viittaavaa taidetta. Varsinaisesti ajatus luonnon nostamisesta maalauksen varsinaiseksi aiheeksi syntyi 1600-luvun Italiassa. Samalla vuosisadalla maisemamaalaus saavutti huippunsa Hollannissa luvun maisemamaalauksen mestarit löytyivät etupäässä Englannista luvulla maisemia maalattiin ensin romanttiseen, sitten realistiseen tyyliin (Cygnaeuksen galleriassa puhdasta romantiikka edustavat von Wrightien maisemat. Werner Homberg maalasi romanttis-realistiseen tyyliin. Lindholm taas edustaa enemmän ranskalaistyylistä realismia.) Maisemamaalauksella on pitkät perinteet länsimaisessa taiteessa ja kuvataiteen lisäksi maisemaa on käsitelty muillakin taiteenaloilla. Voidaan siis puhua yleisesti maisemataiteesta. Maisemamaalaus oli erityisen lähellä Fredrik Cygnaeuksen sydäntä luvulla kansallisromantiikan myötä syntyi suomalaisen kansallismaiseman ilmiö, joka vetosi Cygnaeuksen isänmaallisuuteen. Korkealta mäen päältä avautuvat järvi- ja metsänäkymät ovat suomalaisen kansallismaiseman peruskuvia. Veljekset Magnus ja Ferdinand olivat tämän lajityypin tärkeitä kehittäjiä. Lähteet: Konttinen,R. & Laajoki,L Taiteen sanakirja.helsinki: Otava Pinx. Maalaustaide Suomessa. Maalta kaupunkiin Helsinki: Weilin+Göös. Suomen ja maailman taide. Hakemisto, sanasto Helsinki: WSOY. Kuvat:Museovirasto

4 Mitä maisemia galleriasta löytyy? Mikä niistä on mielimaisemasi? Kuinka monessa maisemamaalauksessa on ihmisiä? Entä rakennuksia? Mitä vuodenaikoja, vuorokauden aikoja ja säätiloja taulut kuvaavat? _ Mitä muita maisemamaalauksia tiedät/muistat? Samaistu taidemaalarin rooliin, minkä maiseman valitsisit maalattavaksi? Voit vaikka kotona tai kuvataiteen tunnilla toteuttaa maisemamaalauksen.

5 Muotokuvamaalaus Määrättyä henkilöä tai henkilöryhmää kuvaava taideteos, jonka erottaa henkilökuvasta juuri tietty, yleensä nimellä tunnettu malli. Muotokuva voi olla esimerkiksi maalaus, veistos, piirustus tai reliefi. Muotokuva voi olla pää-, rinta-, puoli-, vartalo-, polvi- tai kokovartalokuva. Muotokuvan lajeja ovat mm. kaksoismuotokuva, ryhmäkuva, perhekuva, omakuva ja miljöömuotokuva. Muotokuvauksen juuret ovat maisemamaalauksen tapaan muinaisen Egyptin vainajakultissa ja vainajien kuvaamisessa. Antiikin aikana muotokuvaus keskittyi hallitsijoiden näköispatsaisiin. Keskiajalla tehtiin varsinaisten muotokuvien sijaan ideaalisia tyyppikuvia. Varsinaisen muotokuvamaalauksen lähtökohdat ovat juuri keskiajan kirkollisessa taiteessa. Renessanssin aikana muotokuvataide koki jälleensyntymän lähinnä maalaustaiteen muodossa luvulle saakka muotokuva oli yleisin taiteen lajityyppi ja senkin jälkeen se on ollut varsin tärkeässä asemassa. Suomessa muotokuvamaalaus yleistyi luvuilla, mutta tilausmuotokuvia ei enää 1800-luvulla arvostettu varsinaisena taiteena. Hallitsevan asemansa maallisen kuvataiteen alalla muotokuvaus säilytti luvuilta 1800-luvun puoliväliin saakka. Taloudellisista syistä, muotokuvatilaukset takasivat yleensä toimeentulon, moni taiteilija teki tilausmuotokuvia. Näin tapahtui myös monen Cygnaeuksen gallerian taiteilijan kohdalla. Muotokuva kuvasi pitkään ensisijaisesti kohteensa yhteiskunnallista asemaa psykologisen kuvauksen jäädessä taka-alalle. Näin ollen myöskään kuvan näköisyys ei ollut olennaista, tärkeämpää oli sosiaalisen aseman esille tuominen. Yksilöllisen persoonan kuvausta ja yhdennäköisyyttä mallin kanssa alettiin vaatia luvuilla. Lähteet: Konttinen, Riitta & Laajoki, Liisa 2005: Taiteen sanakirja. Helsinki: Otava. Lähteet: Suomen ja maailman taide. Hakemisto, sanasto Helsinki: WSOY. Pinx. Maalaustaide Suomessa. Arki- ja pyhäpuvussa Helsinki: Weilin+Göös. Kuvat: Museovirasto

6 Millaisia muotokuvia galleriasta löytyy? Keitä kuvissa on? Keksi muotokuvien henkilöille elämäntarinoita, ja kerro tarinat myös muille. Mieti mitä pelkän muotokuvan perusteella henkilöstä voisi sanoa? Mitä muotokuva kertoo henkilön luonteesta ja asemasta? Piirrä ystävän muotokuva

7 10 kysymystä galleriasta (Vastaukset löytyvät Cygnaeuksen galleriasta) Kuka oli Fredrik Cygnaeus? Montako Fredrik Cygnaeusta esittävää teosta galleriasta löytyy ja millä tekniikalla ne on toteutettu? Kuka on maalannut galleria-rakennusta esittävän teoksen ja miltä ajalta se on peräisin? Mikä rakennus oli ennen kuin siitä tuli museo? Miten rakennus ja sen ympäristö ovat muuttuneet ajan kuluessa? Tiedätkö mitä Suomen historian tapahtumaa maalaus Poltettu kylä esittää? Mitä muita Albert Edelfeltin teoksia tunnet? Oletko nähnyt niitä muissa museoissa? Millaisia aiheita von Wrightin veljekset maalasivat? Kuka on veistänyt teoksen Rebekka Kaivolla? Kuinka monta taideteosta Cygnaeuksen kokoelmaan kuuluu? BONUS + Mikä on suosikkiteoksesi ja miksi?