Dehko etenee. Strateginen suunnitelma vuosiksi Diabetesliitto. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma DEHKO

Transkriptio

1 Dehko etenee Strateginen suunnitelma vuosiksi Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma DEHKO Diabetesliitto Diabetesförbundet

2 Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma DEHKO Tyypin T 2 diabeteksen ehkäisy Diabeteksen hoidon ja hoidon laadun kehittäminen Diabeetikon omahoidon tukeminen Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma väestöstrategia korkean riskin strategia varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia Ehkäisyohjelman toimeenpano: Dehkon 2D -hanke Dehkon 2D -hankkeen jatkohanke 2008 Hoito-organisaatio Laatukriteerit ja laadun seurantajärjestelmät Terveydenhuoltohenkilöstön perus- ja täydennyskoulutus Nykyaikainen lääkehoito Kuntavaikuttaminen Hoidonohjaus Kuntoutus Vertaistukiryhmät Yhdistysten ja terveydenhuollon yhteistyö Dehko etenee Strateginen suunnitelma vuosiksi Julkaisija: Suomen Diabetesliitto ry Toimitus: Maria Aarne Ulkoasu ja taitto: Aino Myllyluoma Paino: Kirjapaino Hermes Oy ISBN: Päätoimijat Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Työterveyshuolto Sairaanhoitopiirit ja niiden alueelliset diabetestyöryhmät Sidosryhmät Sosiaali- ja terveysministeriö Stakes Kansanterveyslaitos Kansaneläkelaitos Kuntaliitto Muut yhteistyötahot Sydänliitto Apteekkariliitto Terveyden edistämisen keskus UKK-instituutti Monet terveydenhuollon ammattijärjestöt, kansanterveysjärjestöt ja liikuntajärjestöt

3 Sisältö Esipuhe... 4 Huomattavia edistysaskeleita saavutettu... 5 Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman Dehkon tavoitteet vuoteen 2010 mennessä... 6 Toisen väliarvioinnin (2007) tulokset viitoittavat tietä... 7 Väliarviointi 2007: Dehkon tavoitteiden mukaan luokitellut tulokset... 8 Dehkon painopistealueet ja toimintasuunnitelma Dehko etenee diabeetikon, ammattilaisen, terveydenhuolto-organisaation ja yhteiskunnan näkökulmasta Dehko etenee tilastollisessa valossa D2D loppusuoralla - diabeteksen ehkäisy vasta alussa Dehko julkaisee Dehkon toimijat ja yhteystiedot Dehkon rahoitus Diabeetikoiden määrän kehitys Suomessa

4 4 DEHKO ETENEE STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSIKSI Esipuhe Diabetes on koko ajan kasvava ongelma niin meillä kuin muualla. Viime aikoina tehdyt kansalliset ja kansainväliset selvitykset osoittavat, että diabetes on kansanterveysongelmana aikaisemmin ajateltua laajempi ja koko ajan lisääntyvä sairaus. Suomen Diabetesliitto on tehnyt koko tämän vuosikymmenen ajan johdonmukaisesti erinomaista työtä diabeteksen ehkäisyn ja hoidon alueella. Monet Dehkon (Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma) tavoitteita konkretisoivat toimenpiteet ovat toteutuneet. Jo tässä vaiheessa voimme todeta hankkeen toimintatapoineen onnistuneen. Dehkon puitteissa tehty työ on esimerkki kansanterveysjärjestön aktiivisuudesta ja taidosta saada laajasti eri toimijatahot, niin julkiset kuin yksityiset, mukaan toimintaan ja puhaltamaan samaan hiileen. Diabetesliiton toiminta on hyvä malli myös muille järjestöille. Diabetesliiton työ on huomattu ja palkittu myös kansainvälisesti. WHO palkitsi Dehkon viime vuonna parhaaksi hankkeeksi luokassaan (Terveysalan riskiryhmien lihavuuden torjunta) 35 maan lähettämien hakemusten joukosta. Onneksi olkoon! Hankkeen loppuvaiheen haasteena on erityisesti saada juurrutettua hyväksi todettu Dehkon toimintamalli normaaliin terveydenhuoltojärjestelmään ja järjestötyöhön. Kaikkein tärkeintä se on asiakas- ja potilastyössä toimivien keskuudessa. Kehittämishankkeiden loppuvaiheessa on aina syytä kiinnittää huomiota hankkeessa kehitetyn toimintatavan hyödyntämiseen ja jatkuvuuteen. Dehkon osalta haaste on erityisen suuri johtuen diabetesta sairastavien suuresta määrästä, sen edelleen lisääntymisestä sekä erityisesti sairauden aiheuttamista inhimillisistä kärsimyksistä ja sairauden ja siitä aiheutuvien komplikaatioiden aiheuttamista suurista yhteiskunnallisista kustannuksista. Toisaalta paineita tuo myös tähän mennessä hyvin tehty työ ja sen jatkuvuuden turvaaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön puolesta voin todeta, että edeltäjäni Eva Biaudet n toive on toteutunut. Hän toivoi Dehkon alkaessa vuonna 2000 yhteistyötä eri tahojen välillä. Itse haastan mukaan diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon Dehkon mallin mukaisesti kaikki ne tahot, jotka ovat vielä tässä vaiheessa Dehkon ulkopuolella. Vielä ehtii mukaan. Sosiaali- ja terveysministeriö on omalta osaltaan mukana kehittämällä ja tukemalla kansalaisten tarvitsemia terveydenhuoltopalveluja. Suomen Diabetesliitolle ja kaikille hankkeessa toimijoille suuri kiitos työstänne. Lisäksi toivotan onnea ja edelleen menestystä hankkeen lopputaipaleelle. Helsingissä Paula Risikko Peruspalveluministeri

5 DEHKO ETENEE STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSIKSI Huomattavia edistysaskeleita saavutettu Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma Dehko käynnistyi vuonna Ohjelman myötä diabeteksen ehkäisyssä, hoidossa ja hoitojärjestelyissä on saavutettu huomattavia edistysaskelia. Samalla tieto räjähdysmäisesti lisääntyvän diabeteksen vaikutuksista koko yhteiskuntaan on lisääntynyt. Päällimmäisenä on huoli diabetekseen sairastuvasta ihmisestä, mutta huoli on myös valtavan seulonta- ja ennaltaehkäisytyömäärän toteutumismahdollisuuksista sekä paisuvista terveydenhuollon kustannuksista. Haasteet terveydenhuollolle ja yhteiskunnalliselle päätöksenteolle ovat siis edelleen mittavat. Diabetesliitto on koordinoinut Dehko-ohjelman toteutusta ja diabetesasiantuntijat ovat antaneet osaamisensa kehittämisohjelman käyttöön. Konkreettiset askeleet kohti tavoitteita on otettu diabeteksen ennaltaehkäisyä ja hoitoa toteuttavissa organisaatioissa. Ohjelman mukaisista ratkaisuista ja valinnoista ovat vastanneet terveysalan ammattilaiset ja päättäjät sekä diabeetikot itse. Dehko-ohjelman pitkäkestoinen rahoitus on ollut korvaamaton perusta kehittämistyön jatkuvuudelle. Samoin yhteistyö eri viranomaisten ja instituutioiden kanssa on lujittanut ohjelman vaikutusmahdollisuuksia. Tämä julkaisu kokoaa Dehko-ohjelman tuloksia ja tekee samalla linjauksia ohjelman loppuvaihetta varten. Linjaukset perustuvat saavutettujen tulosten lisäksi myös toteutettuun arviointiin ja asiantuntijanäkemyksiin. Julkaisun toivotaan olevan apuna diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisessä niin käytännön diabetestyössä kuin päätöksenteossakin. Maria Aarne Dehkon vs. pääsihteeri Diabetesliitto

6 6 DEHKO ETENEE STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSIKSI Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman Dehkon tavoitteet vuoteen 2010 mennessä Hoitoyksiköissä on diabeteksen hoidon laatujärjestelmä, johon kuuluu luontevana osana perusterveydenhuollon säännöllinen ja monipuolinen diabeteskoulutus. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn tähtäävät toimenpiteet ovat osa perusterveydenhuollon pysyvää toimintaa. Maassamme on atk-pohjaiset hoitoyksikkökohtaiset ja alueelliset diabetesrekisterit sekä valtakunnallinen diabetesrekisteri. Diabeetikkojen hoito-organisaation perustana ovat hyvin toimivat hoitoketjut, perusterveydenhuollon, työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon jaettu hoitovastuu ja joustava konsultointikäytäntö. Jokaisella diabeetikolla on mahdollisuudet yksilöllisesti tarvitsemaansa hyvään omahoitoon. Kaikki diabeetikot saavat riittävän hoidonohjauksen, ja heidän sydän- ja verisuonitauteihin liittyvä kokonaisriskinsä hoidetaan kohonneen verensokeripitoisuuden ohella. Diabeetikot hallitsevat omahoidon ja ovat tyytyväisiä hoitoonsa. Terveydenhuollon ja diabetesyhdistysten yhteistyö diabeetikkojen omahoidon tukemiseksi on vakiintunut pysyväksi toimintamuodoksi. Ohjelman hoitotuloksia koskevat tavoitteet vuoteen 2010 mennessä ovat: Diabeetikoiden hoitotasapainot ovat parantuneet siten, että vähintään 50 prosentilla diabeetikoista on hyvä hoitotasapaino, ja vähintään 30 prosentilla on välttävä hoitotasapaino. Diabeetikoiden sydän- ja verisuonisairastuvuus vähenee vähintään kolmanneksella. Diabetekseen liittyvien lisäsairauksien esiintyminen vähenee Euroopan St. Vincent -ohjelman tavoitteiden mukaisesti: - jalkojen amputaatioiden määrä vähintään puoleen nykyisestä - diabetekseen liittyvä silmän verkkokalvon sairaus vähintään kolmanneksella - diabetekseen liittyvä munuaistauti vähintään kolmanneksella Dehkon tavoitteet on kirjattu uuteen muotoon, jossa diabetestyypitys on osin jätetty pois: Diabeteksen luokitus ei ole aina selkeä, vaan se perustuu kliiniseen arvioon ja konsensusmääritelmiin. Myös diabeteksen kehitys voi olla monimuotoista.

7 DEHKO ETENEE STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSIKSI Toisen väliarvioinnin tulokset viitoittavat tietä Dehkon etenemistä ja sen vaikutuksia on seurattu arvioinnein. Dehkon toinen väliarviointi julkaistiin vuoden 2007 alussa. Arviointi perustuu vuoden 2006 lopulla kerättyyn dokumenttiaineistoon ja tehtyihin kyselyihin. Arvioinnista vastasi Net Effect Oy. Arviointituloksiin on paneuduttu huolella Diabetesliiton päättävissä elimissä sekä asiantuntijaryhmissä. Nämä johtopäätökset viitoittavat tietä Dehkon loppuvaiheen etenemiselle. Ohjelman alkuvaiheessa asetetut tavoitteet ovat yhä tarkoituksenmukaisia. Niitä on myös päivitetty ja tarkennettu ohjelman edetessä. Dehko on edennyt systemaattisesti, vaikka tavoitteiden saavuttamisessa onkin alueellisia eroja. Vuonna 2005 julkaistu Diabetesbarometri antaa viitteitä, että myös hoitotuloksiin tähtäävät tavoitteet ovat saavutettavissa, joskin työ tulee olemaan erittäin haasteellista. Dehkon toiminnalle on ollut leimaa-antavaa verkostoituminen. Dehkon toteutustapa ja saadut kokemukset ovat merkittäviä niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Dehkon arvioidaan vahvistaneen Suomen terveyspoliittista asemaa ja se on avannut portteja kansaterveyden edistämiseen. Ohjelman loppukaudella on keskeistä kehitettyjen toimintakäytäntöjen juurruttaminen osaksi terveydenhuollon rakenteita. Terveydenhuoltohenkilöstön diabetesosaamista tuetaan ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa tiivistetään entisestään. Dehko-ohjelma pyrkii tarttumaan diabeteksen ehkäisyn ja hoidon edistämisessä niihin kapeikkoihin, jotka jarruttavat seulonta- ja ehkäisytoiminnan riittävää laajuutta ja tehoa tai suosituksen mukaisen hoidon toteutumista.

8 8 DEHKO ETENEE STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSIKSI Dehkon toinen väliarviointi (2007): Dehkon tavoitteiden mukaan luokitellut tulokset 1. Hoitoyksiköiden laatujärjestelmät Diabeteskoulutuksen arvioidaan lisääntyneen, mutta sen säännöllisyydessä on alueellisia vaihteluita Diabeteksen hoidon laadun kehittämistyö ei ole vakiintunutta koko maassa Diabetesosaamisen arviointivälineeksi on kehitetty diabetesosaamiskartta, jonka avulla diabeteskoulutusta voidaan kohdentaa suunnitelmallisesti 2. Diabeteksen ehkäisy- ja seulontatyön vakiintuminen Ehkäisytoimenpiteet ovat kehittyneet Ehkäisevä toiminta on saanut laajan jalansijan perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa, toiminnan vakiintumisessa on kuitenkin vielä alueellisia eroja 3. Hoitoyksikkökohtaiset ja alueelliset diabetesrekisterit Käytössä olevat potilastietojärjestelmät eivät ole vielä yhteensopivia Diabetesrekisterin perustaminen Dehkon alkuvaiheen suunnitelmien mukaisesti ei ole enää perusteltua Sähköisen terveyskertomushankkeen odotetaan tuovan helpotusta, Dehko osallistuu kehittämistyöhön

9 DEHKO ETENEE STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSIKSI Jaettu hoitovastuu ja toimivat hoitoketjut Hoitoketjuja on kuvattu laajalti ja laatukäsikirjoja diabeteksen hoidosta laadittu Laatuajatteluun perustuvat toimintatavat eivät kuitenkaan ole vielä vakiintuneita Joustavat konsultointikäytännöt perusterveydenhuollon, työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon välillä ovat edelleen kehittämistyön kohteena 5. Diabeetikon mahdollisuudet yksilölliseen omahoitoon Yksilöllisessä hoidon toteuttamisessa on saavutettu edistysaskeleita ja se on muodostumassa vakiintuneeksi käytännöksi 6. Riittävä hoidonohjaus ja kokonaisriskin huomioiminen diabeteksen hoidossa Tyypin 2 diabeteksen hoidon taso on kehittynyt hyvin, kokonaisriskiä hoidetaan Tyypin 1 diabeetikoiden hoidon tason ei arvioida parantuneen vielä riittävästi 7. Diabeetikon omahoito ja hoitotyytyväisyys Hoitovälineiden saatavuudessa on paikallisia vaihteluita Omahoidon ohjausta kehitetään systemaattisesti Diabeetikot ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä hoitoonsa 8. Terveydenhuollon ja diabetesyhdistysten yhteistyö Omahoidon tukemiseen tähtäävä yhteistyö on paikoin vakiintunutta, osittain sen kehittämistä vasta suunnitellaan

10 10 DEHKO ETENEE STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSIKSI Dehkon painopistealueet ja toimintasuunnitelma Ehkäisevän työn jatkuvuuden turvaaminen Hyvien käytäntöjen levittäminen Toimintamallien juurruttamistyön tukeminen Diabeteksen ehkäisy ja varhainen toteaminen Ehkäisevän toiminnan väestöstrategia Tiedotustoiminta ja materiaalit SEULONTA JA EHKÄISY Lisäsairauksien seulonta ja varhainen toteaminen Sekundaaripreventiokäytäntöjen kehittäminen terveydenhuollolle Diabeteksen hoidon laadun seurantajärjestelmän vakiinnuttaminen Laatumittaukset Diabetes Suomessa -tutkimus Alueellisten laatujärjestelmien kehittämisen tukeminen DIABETEKSEN JA LISÄSAIRAUKSIEN HYVÄ HOITO Hoidonohjaus Hoidonohjauksen minimikriteerien laatiminen Ryhmäohjaustoiminnan kehittäminen ja laaja hyödyntäminen Toimivat hoitoketjut Jaettu hoitovastuu: perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon yhteistyön tukeminen Yhteistyö sairaanhoitopiirien diabetestyöryhmien kanssa

11 DEHKO ETENEE STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSIKSI Dehkon painopistealueet ja toimintasuunnitelma Terveydenhuoltohenkilöstön diabetesosaaminen Selvitys diabeteskoulutuksesta ja suositus koulutustarpeesta Moniammatillinen, sertifioitu diabeteskoulutusohjelma (Education Moduls, IDF) Diabetesosaamiskartan jatkokehitys ja laaja hyödyntäminen Materiaalit ja julkaisut DIABETESOSAAMINEN Tapahtumat ja yhteistyö Dehkon toimijasymposiumit vuosittain Valtakunnalliset Dehko-päivät 2009 ja 2010 Alueellisia Dehko-päiviä yhteistyössä sairaanhoitopiirien kanssa Diabeetikon omahoito Diabeetikon henkilökohtainen kuntoutuspolku diabeetikoiden ja ammattilaisten käyttöön Lasten ja nuorten hoidon malli Asiakastyytyväisyysselvitykset Suositus tavoitteelliseen omaseurantaan Diabeetikoiden hoitotasapainotutkimus Diabeetikoiden elämänlaatututkimus Diabetekseen liittyvien taloudellisten kustannusten selvittäminen Diabeteksen taloudelliset kustannukset Suomessa tutkimus TUTKIMUSTYÖ JA SELVITYKSET Yhteiskunnallisen päätöksenteon tukeminen Resurssi- ja tarveselvitykset Laajennettu osallistuminen elämäntapakeskusteluun Alueelliset kartoitukset Miten Dehkon toimenpide-esityksiin on vastattu ja miten tavoitteita ollaan saavuttamassa Nettikyselyt sairaanhoitopiireittäin diabetesvastuuhenkilöille

12 12 DEHKO ETENEE STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSIKSI Dehko etenee eri näkökulmittain Diabeetikko Dehkon anti diabeetikoille Hoitotarvikesuositus päivitetty Hoidonohjauksen laatukriteerit määritelty Ryhmäohjausmalli OMA-ryhmät tyypin 1 diabeetikoille ITE-ryhmät tyypin 2 diabeetikoille PPP (pieni päätös päivässä) -painonhallintaryhmät Hoitotyytyväisyystutkimus Näin Dehko etenee Diabeetikon roolin vahvistaminen hoitotiimissä Suunnitelma diabeetikon henkilökohtaisesta kuntoutuspolusta tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoille Ryhmäohjaustoiminnan laajentaminen Malli lasten ja nuorten diabeteksen hoidosta Hoidonohjauksen minimikriteerien laatiminen Tavoitteellinen omaseurantasuositus Diabetesyhdistysten tukeminen aktiivisuuteen terveydenhuoltoyhteistyössä Diabeetikoiden hoitotasapainotutkimus Diabeetikoiden elämänlaatututkimus Ammattilainen Mitä Dehko on antanut ammattilaisille? Amk-koulutusohjelma, diabeteshoitotyön erikoistumiskoulutus Pieni Päätös päivässä -ryhmäohjaajakoulutus Diabetesosaamiskartta Valtakunnalliset Dehko-päivät ja -symposiumit Diabetesmateriaalit, julkaisut, Dehko-raportit Riskitesti tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointiin Näin Dehko etenee Olemassa olevan ja tarvittavan diabeteskoulutuksen selvittäminen terveydenhuollon eri ammattiryhmissä Ryhmäohjausmallien jatkokehitys ja levittäminen Moniammatillinen diabeteskoulutus Diabetesosaamiskartan jatkokehitys ja laaja hyödyntäminen Valtakunnalliset Dehko-päivät ja symposiumit, alueelliset Dehko-päivät Raportit, julkaisut

13 DEHKO ETENEE STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSIKSI Terveydenhuolto-rganisaatio Miten terveydenhuolto-organisaatioiden toiminta on kehittynyt Dehkon tavoitteisiin nähden? Diabeteksen hyvän hoidon kriteerit ja indikaattorit on kuvattu Laatumittauksia tehty Diabetestiedon määrittelyä terveysalan tietojärjestelmäuudistusta varten Diabeteksen palveluketjukuvauksia on tehty kattavasti Sairaanhoitopiirien diabetestyöryhmien toiminta on käynnistynyt Nimetyt diabetesvastuuhenkilöt terveyskeskuksissa Tyypin 2 diabeteksen seulonta- ja ehkäisytoiminta käynnistynyt sekä hyvien käytäntöjen levittäminen alkanut Näin Dehko etenee Diabeteksen hoidon laadun seurantajärjestelmän rakentaminen ja käytön vakiinnuttaminen Osallistuminen sähköinen potilaskertomus -hankkeen etenemiseen Sairaanhoitopiirien diabetestyöryhmien toiminnan tukeminen, palveluketjujen elävöittäminen, alueelliset Dehko-päivät Tyypin 2 diabeteksen seulonta- ja ehkäisytoiminnan juurruttamistyö, hyvien käytäntöjen levittäminen Lisäsairauksien ehkäisyyn ja tehokkaaseen hoitoon panostaminen; sekundaaripreventiokäytäntöjen kehittäminen terveydenhuollolle Dehko toimii aloitteellisena yhteistyömuotojen kehittäjänä Yhteiskunta Dehko ja yhteiskunta Tutkittua tietoa diabeteksesta Diabetes Suomessa 2005 Viestintä Yhteistyö liikuntatoimen kanssa Ravitsemusvaikuttaminen Näin Dehko etenee Diabeteksen hoidon kustannustutkimus Uusi Diabetes Suomessa -tutkimus Selvityksiä päätöksenteon tueksi, muun muassa terveydenhuollon resurssitarpeista Osallistuminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Elintarviketeollisuusyhteistyön kehittäminen

14 14 DEHKO ETENEE STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSIKSI Dehko etenee tilastollisessa valossa TK= terveyskeskus ESH= erikoissairaanhoito 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Hoitoketjukuvaukset laadittu (%) Alueellinen Alueellinen Oman Oman prosessi- prosessi- prosessin prosessin kuvaus TK kuvaus ESH kuvaus TK kuvaus ESH Hoitoketjukuvaukset ovat lisääntyneet viimeisen kolmen vuoden aikana. Tällä hetkellä diabeetikoiden hoitoprosessi on kuvattuna joka toisessa terveydenhuollon organisaatiossa

15 DEHKO ETENEE STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSIKSI Diabetestyöryhmien määrä (%) organisaatioista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % TK ESH Diabetestyöryhmien määrä terveydenhuollon organisaatioissa on hienoisessa kasvussa. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % ESH diabetestyöryhmien kokoontumiskerrat (%) vuodessa Erikoissairaanhoidossa diabetestyöryhmien kokoontumiskerrat ovat lisääntyneet. Puolet työryhmistä kokoontuvat nyt vähintään kolme kertaa vuodessa. ei kertaakaan kaksi kertaa neljä kertaa tai useammin kerran kolme kertaa

16 16 DEHKO ETENEE STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSIKSI Erillinen diabetesvastaanotto (h) viikossa Lääkäri ESH Lääkäri TK Hoitaja ESH Hoitaja TK Sekä lääkäreille että hoitajille on resurssoitu aikaisempaa enemmän aikaa erillisille diabetesvastaanotoille. Ryhmämuotoisen hoidonohjauksen järjestäminen (%) organisaatioista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % TK ESH Ryhmämuotoista hoidonohjausta käytetään terveydenhuollossa edelleenkin hyvin vähän.

17 DEHKO ETENEE STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSIKSI Diabeetikoiden hoitosuunnitelma kirjattu (%) ESH:ssa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Erikoissairaanhoidossa hoitosuunnitelma on kirjattu jo lähes 80 prosentille diabeetikoista Diabeetikkojen osallistuminen (%) hoitosuunnitelman laatimiseen ESH:ssa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Vuonna 2004 lähes 90 prosenttia ESH:n hoitosuunnitelmista laadittiin yhteistyössä diabeetikon kanssa. Vuonna 2007 luku oli laskenut noin 60 prosenttiin

18 18 DEHKO ETENEE STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSIKSI D2D loppusuoralla diabeteksen ehkäisy vasta alussa Dehkon 2D -hankkeen (D2D ) tehtäväksi asetettiin Dehkon tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpano. Hankkeen varsinainen toiminta-aika on päättymässä, ja vuorossa on hankkeen raportointi, yhteenveto ja johtopäätösten tekeminen. Arviointi tulee osoittamaan, onnistuiko diabeteksen ehkäisyohjelman malli seulonnasta, diagnostiikasta ja interventioista löytämään pysyvän jalansijan terveyskeskusten ja työterveyshuollon arkipäivässä. Pian on myös pääteltävissä, miten perinteisten toimintatapojen uudistaminen ja ennaltaehkäisyn aseman vahvistaminen terveydenhuollossa onnistui. Nähtäväksi jää, onnistuttiinko hankkeen siivittämänä pääsemään todellisiin uudistuksiin, kuten verkostoitumiseen ja moniammatilliseen työhön. Timo Saaristo Valtakunnallinen koordinaattori Dehkon 2D -hanke Kansanterveyslaitokselle kerätystä mittavasta aineistosta on luvassa ensituloksia vuonna Diabeteksen ilmaantuvuuden vähenemistä ei kannattane vielä odottaa, vaan alussa voidaan nähdä diabeteksen ilmaantuvuuden lisääntyminen hankealueilla. Yksi tärkeimpiä arvioitavia asioita on selvitys hankkeen kustannusvaikuttavuudesta, jolta odotetaan paljon. Jo tässä vaiheessa tiedetään, että seulonnat riskitestillä, oireettoman diabeteksen diagnostisointi sokerirasituskokeella sekä interventiot ovat juurrutettavissa terveydenhuollon toiminnaksi. Uusien toimintatapojen käyttöönotto näyttää tapahtuvan terveydenhuollossa hitaasti - neljä vuotta on tässä mielessä lyhyt aika. Kuitenkin riskihenkilöiden seulonta on sujunut odotettua paremmin ja sokerirasituskokeet ovat lisääntyneet. Toisaalta hanke on paljastanut monia toiminnan solmukohtia ja haasteita lukuisten muutosten ja resurssipulan keskellä kamppailevassa terveydenhuollossa. D2D-hanke on käynnistänyt yhteistyön eri toimintasektoreiden välillä. Kunnissa on ryhdytty miettimään, miten ravitsemusneuvonta- ja liikuntapalveluita järjestetään. Aikuisväestön terveyskyselyn mukaan tietoisuus diabeteksesta on lisääntynyt ja D2D:n suosittelemia toimia tehdään hankealueella enemmän kuin muualla Suomessa. Esimerkin innoittamana D2D:n tapaisia kehittämisprojekteja on syntynyt spontaanisti myös monissa hankkeen ulkopuolisissa sairaanhoitopiireissä. Diabetes on tullut mukaan juhlapuheisiin, ja hanke on vaikuttanut osaltaan myös terveyden edistämisen politiikkaohjelman syntyyn. Jotta D2D:ssa kehitetyt hyvät käytännöt ja mallit jäisivät pysyvään käyttöön ja leviäisivät hankealueilta muuallekin maahan, ovat projektin toimijat käynnistäneet vuodeksi 2008 jatkohankkeen Diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy osaksi terveydenhuollon arkea. D2D:ssa aloitettua toimintaa jatketaan tehostamalla juurruttamistyötä siellä, missä D2D:n aikana ei vielä saavutettu asetettuja tavoitteita. Jat-

19 DEHKO ETENEE STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSIKSI Dehkon 2D hankkeen tavoitteet Vähentää tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuutta neljänneksellä sekä vähentää diabetekseen läheisesti liittyvien sydänja verisuonitautien vaaratekijöiden vallitsevuutta merkittävästi henkilöillä, joilla diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riski on korkea. Tunnistaa tyypin 2 diabetes oireettomassa varhaisvaiheessa niiltä henkilöiltä, joilla diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riski on korkea. Kehittää uusia ja tukea jo käytössä olevia tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn ja varhaisen hoidon toimintamalleja ja käytäntöjä perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa. Arvioida tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn ja sitä varten kehitettyjen toimintamallien toteutettavuutta, vaikutuksia ja kustannuksia. Lisätä väestön tietoisuutta tyypin 2 diabeteksesta ja sen vaaratekijöistä sekä tukea tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman väestöstrategian toteutumista. kohankkeessa panostetaan myös D2D:ssa vähemmälle huomiolle jääneisiin tai muuten haasteellisiin ryhmiin kuten lapsiin, nuoriin ja miehiin. Jatkohankkeessa korostetaan, että pohjimmiltaan diabeteksen ehkäisyssä on kyse sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisystä. Vaikka D2D on tukenut väestöstrategiaa ja ollut osaltaan käynnistämässä sitä maassamme, niin hankkeen pääpaino on ollut korkean riskin strategiassa. Glukoosihäiriöiden suuret esiintyvyysluvut merkitsevät sitä, että diabetesepidemia voidaan hillitä vain riittävän laaja-alaisilla ja tarpeeksi varhain aloitetuilla väestöstrategisilla toimenpiteillä. Talkoisiin tarvitaan myös muita kuin terveydenhuoltoa. Töitä tulee edelleen riittämään kaikille toimijoille. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn kolme strategiaa väestöstrategia: lihavuuden ja diabeteksen ehkäisy väestötasolla korkean riskin strategia: riskiryhmän seulonta ja riskitekijöiden hoito elämäntapaohjauksella varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia: jo sairastuneiden diabeetikoiden hoitoon ohjaaminen lisäsairauksien ehkäisemiseksi

20 20 DEHKO ETENEE STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSIKSI Dehko julkaisee Dehko on julkaissut kymmenittäin raportteja, esitteitä ja aineistoja niin terveydenhuollon ammattilaisille, tutkijoille, päättäjille kuin diabeetikoille tai sairastumisriskissä olevillekin. Materiaalia on saatavilla myös ruotsiksi ja englanniksi. Suurimpia painosmääriä on otettu Tyypin 2 diabeteksen arviointilomakkeesta eli Riskitestistä, Tuijota omaan napaasi -esitteestä ja vyötärönympäryksen tarkkailuun tehdyistä mittanauhoista. Dehkoraporttisarja on täydentynyt vuosittain ammattihenkilöstölle suunnatuilla julkaisuilla. Dehkon julkaisut netissä Dehko-julkaisuja on esimerkiksi aiheista: Dehkon ohjelmakirjat ja arvointiraportit Diabeteksen hoidon laatumittarit ja laatukriteerit Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy Hoitotasapaino ja lisäsairauksien esiintyvyys Hoidonohjaus ja hoitotyytyväisyys Terveydenhuoltohenkilöstön koulutus Kieliversioita: ruotsi ja englanti

21 DEHKO ETENEE STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSIKSI Dehkon toimijat ja yhteystiedot Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma (Dehko) Diabeteskeskus Kirjoniementie 15, Tampere Pääsihteeri Leena Etu-Seppälä (virkavapaalla WCPD maailmankongressin pääsihteerinä ) p. (03) tai Vs. pääsihteeri Maria Aarne p. (03) tai Laatuasiantuntija Sari Koski p. (03) tai Tiedottaja Enna Bierganns (virkavapaalla WCPD maailmankongressin tiedottajana ) (myös Dehkon 2D -hanke) p. (03) Vs. tiedottaja Inkeri Humaloja (myös Dehkon 2D -hanke) p Sihteeri Keiju Telford (virkavapaalla WCPD maailmankongressin sihteerinä ) p. (03) , Vs. sihteeri Päivi Palo p. (03) Kustannustutkija Tiina Tampsi-Jarvala Diabetesliitto/Tampereen yliopisto (03) Dehkon 2D -hankkeen työntekijät Diabetesliitossa Valtakunnallinen koordinaattori Timo Saaristo p. (03) tai Sihteeri Satu Kiuru p. (03)

22 22 DEHKO ETENEE STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSIKSI Dehkon 2D -hankkeen aluekoordinaattorit sairaanhoitopiireissä ( ) ja jatkohankkeessa Diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy osaksi terveydenhuollon arkea vuonna 2008 Etelä-Pohjanmaa Arja Hyytiä Dehkon 2D -hanke Koskenalantie Seinäjoki p. (06) tai faksi (06) Keski-Suomi Kaija Korpela Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Keskussairaalantie 19, rakennus 4/ Jyväskylä p. (014) tai f. (014) Pirkanmaa Auli Pölönen Finn-Medi 1, Biokatu 6 L 22 PL Tampere p. (03) tai f. (03) auli.polonen@diabetes.fi Pohjois-Pohjanmaa Karita Pesonen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri c/o Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos PL Oulun yliopisto p. (08) tai f. (08) karita.pesonen@diabetes.fi Pohjois-Savo Mervi Lehmusaho Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Studentia Yliopistonranta 3B Kuopio p mervi.lehmusaho@diabetes.fi mervi.lehmusaho@kuh.fi

23 DEHKO ETENEE STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSIKSI Dehkon ohjaus- ja seurantaryhmä D2D-jatkohankkeen Diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy osaksi terveydenhuollon arkea johtoryhmä Pääsihteeri Leena Etu-Seppälä , Diabetesliitto Vs. pääsihteeri Maria Aarne , Diabetesliitto, esittelijä Dehkon sihteeri Keiju Telford , Diabetesliitto Dehkon vs. sihteeri Päivi Palo , Diabetesliitto Professori Matti Uusitupa, Kuopion yliopisto, puheenjohtaja Ylitarkastaja Maire Kolimaa, STM Johtava lääkäri Pekka Koivisto, Kela Kehittämispäällikkö Olli Nylander, Stakes Hallintoylilääkäri Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Kuntaliitto Tutkimusprofessori Erkki Vartiainen, Kansanterveyslaitos Diabeteshoitaja Ritva Simonen asti, sihteeri Diabeteshoitajat ry Puheenjohtaja Maria Aarne alkaen, Diabeteshoitajat ry Ylilääkäri Hannu Vanhanen, Sydänliitto Farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura, Apteekkariliitto Professori Leo Niskanen, Kuopion yliopistollinen sairaala Apulaisylilääkäri Ari Aimolahti, Helsingin terveyskeskus Terveyskeskuslääkäri Nils Holmström, Mustasaaren terveyskeskus Projektipäällikkö Anne Niska, Oulun terveyskeskus Päätoimittaja Heikki Hakala, Lahden seudun diabeetikot ry Palopäällikkö (eläkk.) Keijo Karlsson, Forssan seudun diabeetikot ry Palkkahallintopäällikkö Heikki Saaristo, Lohjan seudun diabetesyhdistys ry Puheenjohtaja Kirsti Talsi-Sirkka, Diabetesliitto Toimitusjohtaja Jorma Huttunen, Diabetesliitto Professori Tero Kangas, Diabetesliitto Ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka, Diabetesliitto Osaston ylilääkäri Päivi Kekäläinen alkaen, Pohjois-Karjalan keskussairaala, Diabetesliitto/lääkärineuvosto Johtaja Tommi Vasankari, UKK-instituutti Sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, puheenjohtaja Professori Matti Uusitupa, Kuopion yliopisto, varapuheenjohtaja Projektipäällikkö Timo Saaristo, Suomen Diabetesliitto, esittelijä Sihteeri Satu Kiuru, Suomen Diabetesliitto Toimitusjohtaja Jorma Huttunen, Suomen Diabetesliitto Professori Antero Kesäniemi, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Professori Leo Niskanen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Toimialueen johtaja Heikki Oksa, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Johtajaylilääkäri Jukka Puolakka, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Pääjohtaja Pekka Puska, Kansanterveyslaitos Ma. professori Mauno Vanhala, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri Hannu Vanhanen, Suomen Sydänliitto

24 Päärahoittaja Diabeetikoiden määrän kehitys Suomessa Pääsponsorit Sponsorit 2008 Oy Eli Lilly Ab Tukijat 2008 Bayer Oy / Diabetes Care Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma LifeScan / Johnson & Johnson Oy Leiras Finland Ab Pfizer Oy Roche Diagnostics Diabetesliitto Diabetesförbundet Diabeteskeskus