Miltä näyttää diabetesta sairastavan tulevaisuus? Atte Vadén Tampereen kaupunki ja Mediverkko Tampere

Transkriptio

1 Miltä näyttää diabetesta sairastavan tulevaisuus? Atte Vadén Tampereen kaupunki ja Mediverkko Tampere

2 Sidokset ei omistusta Asiantuntijana, luennoitsijana ja koulutettavana ao. firmojen laskuun viimeisen 3 vuoden aikana NovoNordisk Sanofi Medtronic MSD Lilly AstraZeneca Orion Novartis Ex-luottamustoimet Diabeteslehden toimitusneuvoston jäsenyys DESG ry hallituksen jäsen Tampereen diabetesyhdistyksen hallituksen jäsenyys

3 KVG

4

5 T1D

6 CUMULATIVE MORTALITY: Early-onset cohort (0-14) n= Harjutsalo et al. BMJ 2011, 343, 629

7 CUMULATIVE MORTALITY: Late-onset cohort (15-29) n= Harjutsalo et al. BMJ 2011, 343, 629

8 Causes of death (%) during the first 20 years in patients diagnosed with type 1 diabetes early in life (0-14 years) Cause of death All chronic diabetic complications Acute diabetic complications 1) Suicides 2) Accidents 3) All alcohol and drugrelated deaths * * Includes alcohol and drugs as main cause of death and in groups 1), 2) and 3) as contributing cause of death Harjutsalo et al BMJ 2011

9 Causes of death (%) during the first 20 years in patients diagnosed with type 1 diabetes later in life (15-29 years) Cause of death All chronic diabetic complications Acute diabetic complications 1) Suicides 2) Accidents 3) All alcohol and drugrelated deaths * * Includes alcohol and drugs as main cause of death and in groups 1), 2) and 3) as contributing cause of death Harjutsalo et al BMJ 2011

10 Kardiovaskulaarisairauden riski tyypin 1 diabeetikoilla DM sairastumisvuoden mukaan 45-year risk : 42% 35-year risk : 27.8% : 21.3% 28-year risk : 16.2% : 12.2% : 11.5% : 7.1% n=12 288

11 Hoito kehittyy 1) Paremmat insuliinit + muut lääkitykset (valtimotautien ehkäisy) 2) Sokerin mittaaminen/sensorointi kehittyy 3) Insuliinipumpun kehitys tekohaimaksi 4) T1D parantaminen (kantasoluhoidot ja solusiirrot)

12 Insuliinit

13 O120 Heise et al. Faster-acting insulin aspart improves postprandial glycaemia versus insulin aspart in patients with type 1 diabetes mellitus

14 O120 P934 Andersen Heise et al. et Faster-acting al. The ultra-rapid insulin aspart improves biochaperone postprandial insulin lispro glycaemia shows versus a faster insulin onset of aspart action and in patients stronger with early type metabolic 1 diabetes effect mellitus than insulin lispro alone

15 Uudet ylipitkävaikutteiset Decludeg (Tresiba) Glargiini U300

16 Mikä neuvoksi?

17 Tulevaisuutta

18 Mittaaminen

19 Erilaiset tulevaisuuden sokerimittarit..

20 Tekohaima

21 Closed loop

22 Insuliini + glukagoni CMAJ March 5, 2013 vol. 185 no. 4 First published January 28, 2013, doi: /cmaj

23 Parantaminen

24 Beta Cell Replacement Therapy By Jeffrey A. SoRelle and Bashoo Naziruddin DOI: /22283 Kantasolut Type 1 Diabetes - Pathogenesis, Genetics and Immunotherapy, book edited by David Wagner ISBN , Published: November 25, 2011

25 Yhteenveto: tyypin 1 diabeetikon tulevaisuus Monipistoshoito kokee muutaman vuoden sisällä edistysaskelia insuliinien ja hoidonohjauksen parantuessa Seuraavan 10 vuoden aikana sokerin mittaaminen tulee mullistumaan Luultavasti tekohaima käytössä merkittävällä osalla potilaista jo 10 vuoden kuluttua Kantasoluhoidot iso kysymysmerkki Isot mahdollisuudet ja paljon riskejä (Ehkäisy tulee myös etenemään.)

26 T2D

27 Ennuste parannettavissa ja paranee jos perusterveydenhuolto toimii Tehokkaat sydänlääkkeet (statiinit, RAA-esto, veren liiallisen hyytymisen esto) Sokerien tehokas hoitaminen ->Paraneeko elämänlaatu samassa mitassa, onnistuuko elintapahoito ja hoidonohjaus?

28 Obesity Trends* Among U.S. Adults BRFSS, 1985 (*BMI 30, or ~ 30 lbs overweight for 5 4 person) No Data <10% 10% 14% 15% 19% 20% 24% 25%

45 Obesity Trends* Among U.S. Adults BRFSS, 2002 (*BMI 30, (*BMI 30, or ~ or ~ 30 lbs overweight for 5 4 person) for 5 4 person) No Data <10% 10% 14% 15% 19% 20% 24% 25%

48 Obesity Trends* Among U.S. Adults BRFSS, 2005 (*BMI 30, or ~ 30 lbs. overweight for 5 4 person) No Data <10% 10% 14% 15% 19% 20% 24% 25-29% 30%

49 Obesity Trends* Among U.S. Adults BRFSS, 2006 (*BMI 30, or ~ 30 lbs. overweight for 5 4 person) No Data <10% 10% 14% 15% 19% 20% 24% 25-29% 30%

50 T2D:n patofysiologia: monen eri elimen toimintahäiriö Vähentynyt insuliinin eritys Heikentynyt inkretiiniefekti Lisääntynyt lipolyysi haiman-a solu Lisääntynyt glukagonin eritys Hyperglykemia Lisääntynyt glukoosin reabsorptio Lisääntynyt maksan glukoosin tuotanto Neurotransmittereiden toimintahäiriö Vähentynyt glukoosin hyväksikäyttö 50 Adapted from: Defronzo, RA. From the Triumvirate to the Ominous Octet: A New Paradigm for the Treatment of Type 2 Diabetes Mellitus. Diabetes. 2009; 58:

51 Infrastruktuurin taso

52 Varusmiesten keskipaino

53 Varusmiesten Cooperin testi

54 Br J Sports Med 2012;46: doi: /bjsports aikuista australialaista seurannassa 1999->, huolellinen vakiointi tunnettujen riskitekijöiden suhteen -Jokainen tunti yli 25-vuotiaana TV:n ääressä lyhensi eliniän odotetta 22 minuuttia

55 Terveys 2011 (SLL )

56 Ruoka-annosten koko ja energiamäärä ovat nousseet selvästi 20 vuoden aikana (laadun muutokset..) 20 VUOTTA SITTEN TÄNÄÄN 210 kaloria 610 kaloria 500 kaloria 850 kaloria 333 kaloria 590 kaloria The Metabolic Syndrome Institue, 2006

57 Kuinka pakottaa ihminen toimimaan evoluutionsa vastaisesti..

58 Kirurginen interventio Ruuan imeytymisen esto sukkahoito Laihdutusleikkaus viimeisestä keinosta kohti preventiota (vrt. viisaudenhampaiden preventiivinen poisto)?

59 Lihavuusleikkauksen hyöty 100 SOS-tutkimus: Sjöström L, ym. NEJM 2007;357:741-52;

60 Iso osa leikatuista paranee pysyvästi diabeteksesta Diabetes remissiossa 2v kohdalla Kontr. 21% Oper. 72% 10v kohdalla Kontr. 13% Oper. 36% SOS-tutkimus: Sjöström L, ym. NEJM 2007;357:741-52;

61 Kuinka hakkeroida kylläisyyttä/energiatasapainoa Ruokahaluun vaikuttavat hormonihoidot/lääkkeet Energian kulutukseen vaikuttavat lääkkeet Suoliston biomiin vaikuttaminen

62 Muutos painossa vs. lähtötaso (kg) Eksenatidi vs. glargiini-insuliini: muutokset HbA 1c -arvossa ja painossa * % 63% 0% 5% Eksenatidi Glargiiniinsuliini % 4% 12 31% 1% Muutos HbA 1c arvossa (%) vs. lähtötaso Mukailtu ITT populaatio, N=448. Diamant M, et al. Lancet. 2010;375:

63 Hormonit.. Leptiini Adiponektiini Greliini Oreksiini Obestatiini Insuliini Inkretiinit

64

65 Nykyajan vitsaukset: esimerkkinä virvoitusjuomat

66 Tavallinen sokerilimsa (tai vaikka fruktoosilla makeutettu..) Sisältää helppoa nopeata energiaa elimistölle eli sokeria Mikä on viesti soluille ja elimistölle? Ongelma: ei sisällä mitään muuta elimistölle tarpeellista, yksittäisten tai edes moninaisten vitamiinien lisääminen ei tuota limsalle energian lisäksi muuta ravitsemuksellista arvoa Mitä enemmäm tyhjiä kaloreita -> sitä vaikeampi saada ravinnosta runsaasti suojaravinteita

67 No entäpä light-limsat? Muuta syömistä ja juomista -> dieetin ravintoarvo säilyy hyvänä Miksi light-limsat kuitenkin tutkimuksissa lihottavat ihmisiä (tai hiiriä )? Vältetään tyhjät kalorit, jolloin voidaan olla rajoittamatta

68 Elimistö oppii hyvällä treenillä.. Makea Ei energiaa Makea Ei energiaa Makea Ei energiaa Elimistö oppii, että makeasta saa huonosti energiaa -> makean himo ja tarve kasvaa, muutoksia energia-aineenvaihduntaan, ja tai sweet receptors aktivaatio?

69

70 Ravitsemuksesta - ympäristömme vaikutus, tiedon kehittyminen X Sokerit Rasvat Proteiinit Vitamiinit Hivenaineet

71 Ympäristömme vaikutus ISO X mutka matkaan Y Sokerit Rasvat Proteiinit Vitamiinit Hivenaineet Aktiiviset Peptidit Vaikutukset kylläisyyteen Insuliinierityksen ja tulehduksen säätely

72 Ihmisen normaalifloora Suolistossa ehkä noin 1,5 kg mikrobeja Ihmisen suurin elin ja mahdollisesti merkittävin Lajeja saattaa olla liki 1000, kaikkia ei tunneta Yksilöiden välillä suuria eroja Elinolosuhteet vaikuttavat suuresti flooran laatuun ->Laihdutus ja lihotustyöt

73 Mitä nykyinen tieto käytännössä tarkoittaa Klassinen ravitsemustieteellinen tieto pitää edelleen paikkansa Tarvitsemme tietyn määrän energiaa, välttämättömät aminohapot, rasvahapot, tietyt vitamiinit ja hivenaineet ravinnostamme Etenkin lisääntyvien elintasosairauksiemme (lihavuus, diabetes, allergiat, astma, syövät, sydän- ja verisuonisairaudet, tulehdukselliset suolistosairaudet) suhteen se kuinka ravitsemme mikrobejamme lienee erittäin merkityksellistä

74 Miksi ihmeessä punainen liha on kaikissa epidemiologisisa tutkimuksissa tappaja? Lihasta ja kananmunista saatava lesitiini on pääasiallinen ravintoperäinen koliinin lähde Lihasta saadaan myös L-karnitiinia, jossa on koliinia muistuttava rakenne Suoliston mikrobiomi metaboloi ravinnon koliinia ja L- karnitiinia trimetylamiiniksi (TMA). TMA imeytyy verenkiertoon, ja maksassa flaviinia sisältävät mono-oksidaasit (FMO) hapettavat sen trimetyyliamiini-n-oksidiksi (TMAO) Koliinilisä suurentaa TMAO-pitoisuutta ja kiihdyttää ateroskleroosia hiirillä (vaahtosolut etc. etc.)

75 No, entäpä ihmisessä? Lihaa syövien ja vegetaristien suoliston mikrobiomin koostumuksessa on eroja, ja vegetaristeilla plasman TMAOpitoisuudet ovat pienemmät. Lihansyöjällä TMAO-pitoisuudet suurenevat pihviaterian jälkeen huomattavasti enemmän kuin pihvin tutkimusmielessä syöneellä vegetariastilla Bakteeriflooran muokkaus antibiooteilla estää karnitiinin tai koliinin suolistometabolian, ja TMAO-pitoisuudet pysyttelevät mittaamattoman pieninä pihvi- tai kananmunarasituksessa Suolistoflooran elpyminen palauttaa TMAO-pitoisuuden

76 Yhteenveto: tyypin 2 diabeetikon tulevaisuus Liha + öljy kulttuuri murtuu, tilalle kestävämpi ekologisempi ja terveellisempi kulttuuri Biomitietämys tulee mullistamaan ravitsemustottumuksia Merkittävät kylläisyyteen/energiatasapainoon vaikuttavat lääkemurrot mahdollisia/todennäköisiä Näitä odotellessa sinnitellään lihavuusleikkauksilla ja nykyisillä lääkkeillä