FCG Finnish Consulting Group Oy Helmikuu FCG kannustavan muutoksen asialla. FCG Consulting People 1/2011 1

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Helmikuu 2011 FCG kannustavan muutoksen asialla FCG Consulting People 1/2011 1

2 3 Pääkirjoitus 4 Katrina Harjuhahto-Madetoja puhuu kannustavan johtamisen puolesta 6 Jaetun kuntajohtamisen haasteet 7 Ari Kolehmainen FCG:n toimitus johtajaksi 8 Kouvolan terveyspalvelut tähtäävät tulevaisuuteen 9 FCG kehittää kuntajohtamista FCG suunnittelee Vartiokylänlahden tulvasuojelua 10 Koulujen määrät puntarissa 11 Kansalaisopistot kehittävät toimintaansa Katrina Harjuhahto-Madetoja aloitti vuoden vaihteessa FCG:n Koulutus ja konsultointi -liiketoiminnan johtajana. Kuva: Jarmo Teinilä. 12 Tee menestyksekäs muutos! 13 Toimi 2010 toi tulosta 14 Monipuolisuus tuo Kokkolaan menestystä 16 Suvilahti sai uuden elämän 18 Tekopohjavettä Turun seudulle FCG Consulting People on FCG:n sidosryhmä lehti. Julkaisija FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, Helsinki Puhelin , faksi Sähköposti etunimi.sukunimi@fcg.fi Päätoimittaja Eeva Kokki Ulkoasu ja taitto Taina Kytöaho Osoitteenmuutokset verkon kautta > yhteystiedot > yhteystietojen muutos Painopaikka Forssa Print, Forssa Haja-asutusalueiden vesihuolto ojennukseen 20 Espoolle kokonaisvaltainen hulevesi ohjelma 21 Uusi teknologia tehostaa tulkkien työtä 22 RAFAELA TM kansainvälistyy ja kehittyy 23 Road Show perehdytti palveluseteliin MATERNA ja FCG vahvistavat yhteistyötään FCG ryhtyy yhteistyöhön Autonomyn kanssa 24 Työterveyshuollot tyytyväisiä ICT-yhteishankintaan 25 Kehä I -liikennetunneli hanke palkittiin vuoden infratyömaana Eläkeyhtiöiden ICT-hankinnat hyvässä hoidossa 26 Miroslava Todorova Povvik AD:n toimitusjohtajaksi Kiteeltä kaunein Mahdollisuuksien Maisema Nimityksiä FCG:llä 2 FCG Consulting People 1/2011

3 Pääkirjoitus Arvoisa lukija, Suomen yhteiskunnan muutos, ikärakenteen voimakas muuttuminen, polarisaatiokehitys, maahanmuutto, kuntien ja markkinoiden välisen suhteen muutos ja koko julkisen hallinnon (erityisesti kunta- ja palvelurakenteen) kehittyminen ovat muun muassa asioita, joihin suomalainen yhteiskunta joutuu etsimään ratkaisuja. Kielenkäyttöön on tullut uusia termejä, mutta ei vain termejä. Julkisen talouden kestävyysvaje on totta myös Suomen julkisessa hallinnossa, kuten monessa Euroopan Unionin maassa. Myös julkisen hallinnon sisäinen työnjako ja rahoitusjärjestelmät valtio kunta-suhteen osalta ovat joutuneet tarkastelun alle. Yhteiskunnan muutoksen vetureita on muitakin; muun muassa yritystoiminnan ja kolmannen sektorin intensiivinen suuntaus julkisen sektorin perinteisille tonteille tuo tervetullutta resurssointia ja vaihtoehtoja, mutta asettaa myös muutoksen hallinnalle suuria osaamisvaatimuksia. Kansalaisille tarjotaan myös aiempaa enemmän asiakasroolia ja oikeus valita palveluntuottaja laajenee. Asiakaskuntamme on muuttuvien olosuhteiden vuoksi jatkuvien muutospaineiden ja vaatimusten alaisena sekä kotimaassa että ulkomaisissa kehityskohteissa. Haluamme auttaa teitä, arvoisat asiakkaamme, omien perustehtävienne hoitamisessa parhaalla mahdollisella tavalla. Olemme oman kokemuksemme ja osaamisemme pohjalta valmiita yhdessä hakemaan kanssanne tarvittavia hallittuja ratkaisuja. Ilman vahvaa panostusta kehitystyöhön Suomi ei pitkään voine paistatella maineella The best country in the world, kuten arvovaltainen Newsweek-lehti viime vuonna selvitystensä pohjalta kirjoitti. Muutoksen hallinnassa tarvitaan uutta tietoa, vertaisoppimista, koulutusta ja suunnitteluapua kaikilla toimintasektoreilla. Tieto ja tietotekniikka ovat välttämätön osa hallittua rakennemuutosta. Me voimme olla monella tavalla avuksi. Tarjoamme maan laajimman avoimen koulutuksen verkoston ja määrän vuosittaisia tapahtumia. Tarjoamme tekniseen suunnitteluun vankan osaamisen ja pitkäaikaisen kokemuksen. Tarjoamme maan parhaat terveydenhuollon standardit ja niiden pohjalta tapahtuvan kehittämistuen. Tuomme kehitys- ja koulutustyöhön kattavan kansainvälisen verkostomme. Panostamme jatkuvaan osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen. Ottakaa yhteyttä. Tulemme luoksenne. Ari Kolehmainen FCG Consulting People 1/2011 3

4 FCG:n Koulutus ja konsultointi -liiketoiminnan johtajana vuoden vaihteessa aloittanut Katrina Harjuhahto-Madetoja on valmis tarttumaan koviin haasteisiin, ottamaan vastuuta, sitoutumaan. Hän ponnistelee tärkeinä pitämiensä asioiden puolesta koko sydämellään olipa sitten kyse työtehtävistä tai harrastuksista, kuten vapaaehtoistoiminnasta. KTM Katrina Harjuhahto-Madetoja Koulutus ja konsultointi -liiketoiminnan johtaja, FCG Finnish Consulting Group Oy, 2011 toimitusjohtaja, Suomen Ekonomiliitto SEFE ry, ohjelmajohtaja, Valtioneuvoston kanslia, tietoyhteiskuntaohjelma, tietohallintojohtaja, Talentum Oyj, liiketoimintayksikön johtaja, WM-data Consulting Oy, kehittämispäällikkö, Tampereen kaupunginkanslia, osastopäällikkö, Dativo Oy, systeemisuunnittelija, Nokia Data Systems Oy, TUNNUSTUKSIA Vuoden kouluttaja 1995 (Kuntakoulutus Oy) Kuntasektorin vuoden vaikuttaja 2005 (VaikuttajaForum, Kuntasektori) Vuoden tietotekniikkavaikuttaja 2006 (Tietotekniikan liitto ry) HARRASTUKSIA kirjallisuus, kirjoittaminen, vapaa ehtois - toiminta, omatoimimatkailu, ruoanlaitto, liikunta, veneily

5 Katrina Harjuhahto-Madetoja puhuu kannustavan johtamisen puolesta Teksti: Paula Böhling Kuvat: Jarmo Teinilä Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa minua kahdesta syystä. Keskeinen motiivi on inhimillisyys: on hienoa nähdä, kuinka yksikin luotettava aikuinen ihmissuhde voi tehdä lapselle ihmeitä ja kuinka rikosten sovittelu auttaa pahoihin tekoihin syyllistyneitä nuoria muuttamaan elämänsä suuntaa. Toisaalta ekonomina arvostan sitä, että tällaisella toiminnalla voidaan säästää yhteiskunnan varoja, Katrina Harjuhahto-Madetoja kuvailee. Vaikuttamisen paikka Samantapaisena arvokysymyksenä hän näkee myös julkishallinnon kehittämisen ja sen konsultoinnin. Siinä ollaan tekemisissä kansalaisten elämään liittyvien arvojen kanssa. Julkisen sektorin päätehtävänähän on tuottaa peruspalveluja ihmisille, ja varsinkin kunnissa toimitaan aivan ihmisten iholla niiden, jotka eniten apua ja tukea tarvitsevat. Katrinalla on tuhdit eväät uuteen tehtäväänsä, sillä hänellä on sosiaalisen osaamisen ja vahvan arvopohjan lisäksi kokemusta ja verkostoja sekä liike-elämästä että julkiselta sektorilta, niin valtion tehtävistä kuin kuntasektorilta, niin koulutuksesta kuin konsultoinnista. Myös FCG on tuttu, sillä hän toimi tytäryhtiö MentorIT:n hallituksessa yrityksen perustamisesta siihen asti, kun se fuusioitiin FCG:hen. On mukava tulla tuttuun toimintaympäristöön ja yritykseen, jolla on vahvaa osaamista muuttuvan julkishallinnon kehittäjänä. Uskon, että tässä tehtävässä pystyn Vasemmalla: Katrina Harjuhahto-Madetoja luottaa ihmisiin ja uskoo, että heistä löytyy paljon voimavaroja yhteisen hyvän rakentamiseen. On vain osattava rohkaista ja kannustaa. vaikuttamaan myös Suomen tulevaisuuteen, sanoo Suomen Ekonomiliiton SEFEn toimitusjohtajan paikalta FCG:lle siirtynyt moni osaaja. Uusia tuulia johtamiseen Esimerkkinä kuntiin ja kuntajohtamiseen kohdistuvista muutospaineista Katrina Harjuhahto-Madetoja nostaa esiin väestön ikääntymisen: se merkitsee valtavaa murrosta koko yhteiskunnalle ja varsinkin kunnille, joiden on hoidettava vanhuksensa ja samalla selvittävä omien työntekijöidensä eläköitymisestä. Työntekijöiden vaihtuminen on jo sinällään organisaatiolle haaste, mutta ikääntyminen tuo siihen selkeästi oman lisänsä. Miten turvataan toiminnan jatkuvuus väen vaihtuessa ja taloudellisten resurssien niukentuessa, siinä kysymys. Mutta kuinka selvitään ikääntymisestä ja muista haasteista, kuten kestävyysvajeesta ja tehokkuusvaatimuksista, selvitään? Ratkaisut liittyvät hänen mukaansa paljolti johtamiseen ja sen kehittämiseen. Johtaminen on laaja käsite varsinkin asiantuntijaorganisaatiossa, jossa kaikkien on tultava toimeen keskenään ja osattava toimia sekä alaisina että esimiehinä. Teollisen aikakauden johtamismallien rinnalle tarvitaan yhä enemmän ihmissuhdetaitoja ja ihmisjohtajuutta. Organisaatiot mataloituvat. Ihmiset odottavat uudentyyppistä johtamista ja kannustusta. Kannustavaan johtamiseen kuuluu Harjuhahto-Madetojan mukaan se, että työntekijöille annetaan mahdollisuus osallistua toiminnan kehittämiseen. Kysytään koko henkilöstöltä, miten toimintatapoja pitäisi muuttaa alkaen heistä, jotka kohtaavat asiakkaita, kuntalaisia, päivittäisessä työssään. Se jos mikä luo kannustavaa, avointa ilmapiiriä. Tätä kautta työyhteisöistä löytyy suuria voimavaroja, hän vakuuttaa viitaten kokemuksiinsa Tampereen kehittämispäällikkönä. Suunnitelmista totta Olisiko kuntajohtamisen kehittämiseen sitten löydettävissä ideoita yritysmaailmasta tai päinvastoin? Perusjohtaminen on sekä yksityisellä että julkisella puolella ihmisten kohtaamista, käytännön asioiden ratkomista ja päätöksentekoa. Yhtäläisyyksiä on, joten paljon voidaan oppia puolin ja toisin mutta on myös eroja, kaikkea ei voi sellaisenaan siirtää, Harjuhahto-Madetoja toteaa ja havainnollistaa asiaa: Yrityksillä korostuu kvartaalitalous ja tulosvastuu, kunnissa vaalikausitalous ja budjettivastuu. Kunnissa poliittiset intohimot ovat vahvasti mukana arjen toiminnassa ja päätösportaita voi olla monia; niinpä päätösten läpivienti on usein hitaampaa kuin yrityksissä. Kunnissa ja valtionhallinnossa on myös vaikeampi rakentaa kannustinjärjestelmiä. Yrityksissä kannusteet sidotaan usein tulokseen, jonka mittaaminen taas on julkisella sektorilla haastavampaa. Vaalikausitalous saa hänen mukaansa aikaan myös sen, että poliittisten voimasuhteiden ja ihmisten vaihduttua ruvetaan suunnittelemaan uudestaan sitä, mikä on jo kerran suunniteltu. jatkuu seuraavalla sivulla FCG Consulting People 1/2011 5

6 jatkoa sivulta 5 Esimerkiksi Tampereella kehitimme 1990-luvulla tilaaja-tuottajamallia ja mietimme palvelusetelien käyttöä, mutta vasta nyt ne ovat todellisuutta kuntakentällä. Myös kansallisen sähköisen potilasarkiston kehittämishanke, jonka laitoimme liikkeelle valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelmassa, on edennyt hävyttömän hitaasti. Edes asiaa koskeva lainsäädäntö ei takaa asioiden toteutumista. Tässäkin on kysymys johtamiskulttuurista ja sitä voidaan kehittää asiantuntevalla koulutuksella ja konsultoinnilla, hän sanoo. Pitää kannustaa ihmisiä olemaan rohkeita ja viemään asioita läpi. Virheet pitää sallia myös julkisella sektorilla. Ihminen keskiöön Kuntajohtamisen kehittämisestä puhuessaan Katrina Harjuhahto-Madetoja huomauttaa, että ei kannattaisi tarkastella pelkästään kuntia, vaan koko julkista sektoria. Valtion ja kuntien pitäisi tehdä Suomessa entistä tiiviimmin yhteistyötä, hän painottaa. Pitäisi oikeasti ottaa kehittämisen keskiöön ihminen, kuntalainen, kansalainen. Katsoa asioita hänen kannaltaan eikä yksittäisten organisaatioiden näkökulmasta. Rajoja ei pidä korostaa liikaa, muistuttaa tuore koulutus- ja konsultointitoiminnan vetäjä, jolla itsellään on ilmeinen kyky toimia sillanrakentajana. Tästä kertoo vaikkapa tietoyhteiskuntaohjelman aikana hänelle myönnetty Kuntasektorin vuoden vaikuttaja -tunnustus. Se ei tullut valtionhallinnosta, jonka palveluksessa hän oli, vaan kuntasektorilta. Pystyin aikaisemman kuntataustani ansiosta rakentamaan luottamusta yli rajojen, Harjuhahto-Madetoja kommentoi ja jatkaa mieliaiheestaan: Julkisen sektorin pitäisi lähteä yhteisvoimin kehittämään ja tuotteistamaan palveluitaan. Palvelut ja niiden laatukriteerit tulisi määritellä valtakunnallisesti. Se tekisi mahdolliseksi palvelujen vertailun ja toisilta oppimisen. Ne eivät onnistu, jos vain tarkastellaan palvelujen kustannuksia menemättä syvemmälle ymmärtämättä, mistä erot johtuvat. Kun pääsemme verkostoituneempaan toimintamalliin ja löydämme yhteiset tavat toimia, Suomesta tulee vielä paljon parempi maa elää, hän rohkaisee. Jaetun kuntajohtamisen haasteet Teksti: Anna-Maija Gruber FCG:llä on tekeillä uusi valmennustuote, joka tähtää kuntien poliittisen ja ammatillisen johtajuuden kehittämiseen. Tuote suunnataan kuntien ylimmälle johdolle eli kunnanhallitukselle, johtoryhmälle ja lautakunnille. Kunta liitto ja Keva ovat olleet mukana kehitystyössä. Englantilainen konsultti Andy Holder ja AHA Consultancy ovat kehittäneet sikäläiselle kuntaliitolle vastaavanlaisen Inside Top Teams -valmennuskonseptin, jota on hyödynnetty myös Australiassa. Holder on ollut FCG:n yhteistyökumppanina suomalaisen version kehittelyssä. Kehittyykö poliittinen johtaminen Kunnan dualistisessa eli kaksoisjohtamisessa limittyvät toisiinsa poliittinen ja ammatillinen johtaminen. Poliittinen johtaminen ja yhteistyö ammattijohdon kanssa ei aina kehity toivotulla tavalla, vaikka tarvetta olisi, arvioi johtava konsultti Markus Pauni FCG:ltä. Kunnan johtamisen ideaalimallissa poliittinen johtajuus asettaa toiminnan päämäärät, jotka ammattijohto panee toimeen Mutta toimiiko tämä käytännössä näin? kysyy Pauni. Usein roolit menevät päällekkäin strategisimmissa kysymyksissä. Kansainvälisen kehittämiskonseptin räätälöinnistä Suomeen tulee olemaan hyötyä, sillä muun maailman toimintatapoja on sovellettu verraten vähän. Kunta tarvitsee hyvää hallitus- ja lautakuntatyöskentelyä kriittisten päätösten ja kehitystyön varmistamiseksi. Kipupisteitä Jaettu johtaminen onnistuu parhaiten yleensä silloin, kun kolmen keskeisen elimen eli kunnanhallituksen, lautakuntien ja johtoryhmän roolit ovat selkeitä. Tärkeä merkitys on myös johtohenkilöiden eli kunnanhallituksen puheenjohtajan, lautakuntien puheenjohtajien ja kunnanjohtajan toimivilla suhteilla. Johtamisessa saattaa olla tuloksellista toimintaa haittaavia kipupisteitä. Ne voivat sijaita toimielinten sisällä tai niiden välisissä suhteissa. Juuri tähän kohtaan uusi valmennustuote haluaa iskeä, kertoo Pauni. Kun kipupisteet on tunnistettu, roolit selkeytetty ja yhteistyötä vahvistettu, kunta voi menestyä, hän lupaa. Varsinkin suurimman toimialan sosiaali- ja terveystoimen ohjauksesta löytyisi monessa paikassa sparrauksen kohteita. Valmennus on ratkaisukeskeinen ja se on räätälöitävissä kunkin kunnan omiin tar peisiin. Kriittiset osa-alueet Kaksoisjohtamisen roolien toimivuuden rinnalla on viisi muutakin kriittistä osa-aluetta, joihin johtajuuden toimivuus suoraan vaikuttaa. Nämä ovat vuorovaikutus kuntalaisten kanssa sekä kyky strategiseen suunnitteluun, rakenteiden uudistamiseen, organisaation suoriutumisen seurantaan ja muutosjohtamisen onnistumiseen, Pauni luettelee. Uusi tuote tulee käyttämään työmenetelminään luottamuksellisia haastatteluja, vuorovaikutteisia työpajoja ja valmennuksen seurantapalavereja. Aluksi käynnistyvät sen pilottiprojektit. 6 FCG Consulting People 1/2011

7 Ari Kolehmainen FCG:n toimitus johtajaksi Teksti: Eeva Kokki Kuva: Seppo Haavisto FCG:n hallitus nimitti FCG:n uudeksi toimitusjohtajaksi projektijohtaja Ari Kolehmaisen Suomen Kuntaliitosta. Yhtiön hallitus on päättänyt vahvistaa yhtiön asemia erityisesti kotimaan markkinoilla ja nykyisen asiakas kentän parissa. Yhtiössä on merkittävää kehittämispotentiaalia, osaava henkilöstö ja hyvät verkostot. Omistajat ovat valmiita kehittämään toimintaa ja kannattavuutta pitkällä tähtäimellä. Tavoitteena on vahvistaa koulutus-, konsultointi- ja kehittämistoimintaa yhdessä vankan asiakaskentän kanssa. Yhtiön listautuminen ei ole nyt ajankohtaista, sanoo FCG:n hallituksen puheenjohtaja, Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. Hallintotieteen maisteri Ari Kolehmainen, 59, on toiminut vuodesta 1984 lähtien Kuntaliitto-konsernissa eri tehtävissä, muun muassa vuosina FCG:n koulutus- ja konsultointiyhtiön Efekon toimitusjohtajana ja vuosina samalla FCGkonsernin varatoimitusjohtajana. Näen tärkeänä FCG:n aseman säilyttämisen ja siltä pohjalta toiminnan kehittämisen ja asiakkaidemme luottamuksesta kiinni pitämisen. FCG jatkaa pitkäjänteistä työtään tunnistaen samalla koko ajan muuttuvan toimintaympäristön ja sen asiakkaillemme tuomat haasteet. Tähän muutokseen liittyvät olennaisina esimerkiksi meneillään oleva kuntahallinnon kokonaisuudistus, kuntalain uudistaminen ja muut vastaavat tavoitteet, Ari Kolehmainen toteaa. FCG Consulting People 1/2011 7

8 Kouvolan terveyspalvelut tähtäävät tulevaisuuteen Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Jarmo Teinilä, FCG:n kuva-arkisto Uusi Kouvolan kaupunki on lähtenyt rohkeasti uudistamaan ter veys palvelu verkkoaan. Yh des sä FCG:n kanssa valmisteltu palveluverkko selvitys nostaa kissan pöydälle. Monen kunnan tavoin Kouvola on pahassa pakkoraossa. Ikääntyminen lisää palvelutarvetta, väestöpohja kapenee. Sosiaali- ja terveystoimen menot nousevat, veroja ei haluta nostaa ja Paras-hanke betonoi palkkamenot viidelle vuodelle. Eipä jää paljon vaihtoehtoja, lataa Kouvolan terveyspalvelujen johtava ylilääkäri Kati Myllymäki. Nollavaihtoehto eli vanhaan malliin jatkaminen tarkoittaisi loputonta lomautusten, veronkorotusten ja kasvavan työkuorman kierrettä. Kouvola etsii toista tietä tarkastelemalla uuden kunnan palvelukokonaisuutta. Tähtäimessä on vuoden 2020 tilanne. 8 FCG Consulting People 1/2011 Uusi kunta, uudet haasteet Kouvolasta tuli asukkaan kaupunki, kun Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala muodostivat uuden Kouvolan vuoden 2009 alusta. Kaikki meni uusiksi: rakenteet, vakanssit, toimintakulttuurit. Kolme kuntayhtymää purettiin, palveluverkko turvattiin kolmeksi vuodeksi ja Paras-hanke tarjosi henkilöstölle turvan viideksi vuodeksi. Palkat harmonisoitiin korkeimman mukaan. Ja päälle iski lama, kuvailee Myllymäki haasteita. Kouvolassa palveluntarve on suuri, mutta henkilöstökin vanhenee ja lääkäreitä on vaikea saada. Uudessa Kouvolassa yhdistettiin sosiaalitoimi ja terveyskeskus yhteiseksi perusturvaksi. Vuodenvaihteessa Kuusankosken aluesairaala siirtyi sairaanhoitopiiriltä kaupungille, ja tavoitteena on integroitu terveydenhuolto. Tehokkaampaan palveluketjuun Nopeasti valmistunut palveluverkkoselvitys hakee uudenlaista, kaupunkilaiset huomioon ottavaa ja tuottavampaa palvelujärjestelmää. Se ei anna suosituksia vaan tietoa johtamisen välineeksi, kertoo hankkeen projektipäällikkö Juha Palmunen FCG:ltä. Suunnitteilla on uudella tavalla keskitettyjä palveluja ja uusia palvelumuotoja: terveys kioskeja, liikkuvia ja sähköisiä palveluja. FCG teki syksyllä 2009 kouluverkkoselvityksen, jonka tuloksia hyödynnettiin tässä hankkeessa. Palveluverkkoselvitys on hyvä esimerkki osallistavasta prosessista, joka on tehty yhteistyössä kunnan kanssa paikallista ääntä tarkkaan kuunnellen, kertoo FCG:n toimialajohtaja Sari Kujala. Seuraavaksi asiasta käydään arvokeskustelu. Näin Kouvola kohtaa rohkeasti tulevaisuuden haasteet.

9 Yllä: Sari Kujala (vas.) ja Juha Palmunen FCG:ltä etsivät yhdessä johtavan ylilääkärin Kati Myllymäen kanssa ratkaisuja Kouvolan terveyspalveluihin. Krooninen lääkäripula näkyi konkreettisesti myös Lääkäripäivien näyttelyosaston seinältä. Alla: Kouvolan palveluverkkoselvityksellä tavoitellaan uudenlaista, kaupunkilaiset huomioonottavaa palvelujärjestelmää. FCG kehittää kuntajohtamista FCG toteuttaa yhdessä Jyväskylän yliopiston, Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Sitran kanssa strategisen kehittämisen ohjelmaa kuntien johdolle. Uudistuva kunta -ohjelma on Jyväskylän yliopiston MBA-ohjelman ensimmäisen vaiheen aloitusohjelma. Ohjelma mahdollistaa kuntien johdolle perehtymisen erityisesti kuntien johtamisen kannalta ajankohtaisiin aiheisiin. Uudistuva kunta -ohjelmaa on toteutettu kaksi kertaa ja kolmas ohjelma alkaa maaliskuussa FCG suunnittelee Vartiokylänlahden tulvasuojelua FCG laatii tulvasuojelun toteutussuunnitelman Helsingin kaupungin rakennusvirastolle Vartiokylänlahden Vuosaaren puoleisen ranta-alueen tul vasuojelun toteuttamista varten. Tehtävä sisältää pohjarakennussuunnittelua, tulvapenkereen ja purouoman siirron suunnittelun, reittien suunnittelua, puistosuunnittelua, tulvapumppaamon suunnittelun sekä tulvapenkereen alle jäävien vesijohtojen ja viemäreiden siirtosuunnittelun. FCG Consulting People 1/2011 9

10 Koulujen määrät puntarissa Teksti: Paula Böhling Kuvat: FCG:n kuva-arkisto Mikä on kouluikäisten lasten määrä tulevina vuosina? Miten alue kehittyy, onko vireillä uusia kaavoitushankkeita? Miten koulut sijaitsevat suhteessa asutukseen? Kuinka yksittäisten koulujen oppilasmäärät kehittyvät? Johtava konsultti Raila Oksanen FCG:ltä on painiskellut näiden asioiden parissa esimerkiksi Kouvolassa ja Uudessakaupungissa. Tosiasia on, että muutamia poikkeusalueita lukuun ottamatta Suomen väestö ikääntyy. Tarpeet vanhustenhuollossa kasvavat samalla, kun koululaisten määrä vähenee. Silloin ei ole järkevää pitää kouluissa valtavia resursseja, hän sanoo. Oksasen Kouvolassa tekemä kouluverkkoselvitys osoitti, että oppilasmäärä vähenee noin 15 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Selvitys avasi keskustelun Tilaajapäällikkö Kim Strömmer Kouvolasta kertoo, että FCG:n selvitys toi esille ensimmäisen ehdotuksen palveluverkosta ja toimi siten lähtölaukauksena sen rakentamiselle. Selvitys antoi meille ensimmäisen yhtenäisen kuvauksen palveluverkostamme ja tulevaisuuden haasteista. Sitä käytetään suunnittelussa koko ajan, koska päätösten toteuttaminen on käsillä. Selvitystyötä hankaloitti suuren kuntaliitoksen jälkeinen tilanne. Kaikki aineisto olisi Strömmerin mukaan pitänyt kerätä ennen liitosta, mutta se oli jäänyt, kun oli odotettu, että uusi kunta nostaa kissan pöydälle. Nyt käsissä olivat yhtä aikaa kuuden kunnan tiedot. Konsultti vei vaativan projektin määrätietoisesti läpi ja mahdollisti selvityksen valmistumisen aikataulussa, Strömmer kiittelee. Päätöksiä tehtäessä oli tärkeää, että meillä oli ulkopuolinen näkemys palveluverkon haasteista. Laatuosaamista koulumaailmaan FCG järjestää perusopetuksen laadun kehittämistä tukevaa prosessikonsultointia ja koulutusta. Opetustoimen laatutyössä oleellista on saada aikaa todellisia vaikutuksia, toteaa perusopetuksen laadun asiantuntija, johtava konsultti Raila Oksanen FCG:ltä. Esimerkiksi perusopetuksen laatukriteereillä on todellista vaikutusta vasta, kun arviointi on kaksinapaista eli koulujen arvioinnin lisäksi arvioidaan opetustoimea ja kun arvioinnin tuloksia myös hyödynnetään päätöksenteossa. Tähän päästään parhaiten siten, että laatukriteerit valmistellaan kunnassa samanaikaisesti sekä opetuksen järjestäjän että koulujen työvälineeksi. Laatukriteerit ovat opetustoimen ja koulujen kehittämisväline, mutta yksittäistä laatukriteeriä tai -kysymystä ei ole tarpeen tulkita sanatarkasti, Raila Oksanen opastaa. Kehittämisen näkökulmasta on hedelmällisempää tarkastella ja kuvailla ilmiötä, arviointialueen toimintaa ja tuloksia laajemmin. Vain näin löytyvät omat vahvuudet ja parantamisalueet. 10 FCG Consulting People 1/2011

11 CAF vaatii paneutumista, mutta kun sen sisäistää, se tarjoaa hienot mahdollisuudet opistojen kehittämiseen, vakuuttavat Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja Liisa Vornanen (vas.), toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen ja FCG:n Raila Oksanen. Kuva on otettu Oulussa koulutuksen aloituspäivänä 26. marraskuuta Kansalaisopistot kehittävät toimintaansa Teksti: Paula Böhling Kuva: Anne Nisula, Kansalaisopistojen liitto FCG on suunnitellut kansalaisopistoille koulutuksen, jonka tavoitteena on auttaa opistoja kehittämään toimintaansa itsearvioinnin avulla. Kokeiltavana on CAFarviointijärjestelmä, jonka odotetaan soveltuvan hyvin myös pienille opistoille. Pilottikoulutus järjestetään viidessä Meri- Pohjolan opistopiirin jäsenopistossa osana KOTVA-hanketta ( ), jota Kansalaisopistojen liitto toteuttaa yhdessä Meri- Pohjolan opistopiirin kanssa. Tavoitteeseen pääsemiseksi jokaiselle opistolle luodaan oma arviointiprosessi. Siihen kuuluu, että oppilaitoksen henkilöstö yhdessä miettii toimintaa ja sen tuloksia sekä arvioi, kuinka tehtävistä on suoriuduttu, kertoo johtava konsultti Raila Oksanen FCG:ltä. Pilotti hyödyttää kaikkia Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtajan Jaana Nuottasen mielestä CAF-arviointijärjestelmä sopii hyvin kansalaisopistojen laatu työhön. Siinä on samoja elementtejä kuin nykyisessä EFQM (European Foundation for Quality Management) -mallissa. CAF on kuitenkin kevyempi ja joustavampi, minkä vuoksi se sopii myös pieniin opistoihin ympäri Suomen ja liiton näkökulmasta on mielekästä käyttää sellaisia työvälineitä, jotka ovat koko kentän käytettävissä, hän perustelee. Jos laatutyö aloitetaan nollapisteestä, toimivan systeemin rakentamiseen menee Nuottasen arvion mukaan kolme tai neljä vuotta. Kaikissa opistoissa ei ole resursseja tehdä tällaista kehittämistä yksinään, mutta laatutyön kärryillä olisi kuitenkin pysyttävä. Siksi on hienoa, että ensin yhdistetään voimat pilottiopistojen kesken, hän sanoo ja toivoo, että malli saadaan pikku hiljaa leviämään kaikkialle Suomeen. FCG Consulting People 1/

12 Teksti: Paula Böhling Kuva: Jarmo Teinilä Timo Huttunen muistuttaa seurannan tärkeydestä: Havainnoi muutoksen etenemistä. Korjaa nopeasti suuntaa, jos siihen ilmenee tarvetta! Tee menestyksekäs muutos! Millaiset asiat edistävät muutoksen toteuttamista? Mihin muutostilanteissa pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota? Siinä kysymykset, joihin FCG haki vastauksia lokakuussa 2010 tekemällään kyselyllä. Suomalaisten organisaatioiden johto- ja ohjaushenkilöille kohdistettu Menestyksekäs muutos -kysely osoittaa, että muutostilanteissa kokemukset, odotukset ja haasteet ovat pitkälti samansuuntaisia riippumatta siitä, onko kyseessä kunta-, valtio-, järjestövai yritysorganisaatio. Vastaajien selkeä viesti on se, että muutokset tulee valmistella entistä paremmin. Johdon ja muiden muutoksen moottoreiden pitäisi jaksaa tehdä pohjatyöt kunnolla. Muutoksen tarve, tavoitteet ja vaikutukset on määriteltävä ja eriteltävä kirkkaasti, avoimesti ja realistisesti, kertoo johtava konsultti Timo Huttunen FCG:ltä noin 430 vastaukseen perustuen. Toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus vaativat myös riittävästi resursseja. Ennen kaikkea aikaa ja asiantuntijoita, jotka ymmärtävät muutoksen luonteen ja ihmisten käyttäytymistä sekä osaavat valmentaa esimiehiä ja työyhteisöjä viemään uudistuksia eteenpäin, Huttunen sanoo. Osallista, sitouta, roolita Selvityksen mukaan henkilöstön osallistaminen ja sitouttaminen ovat edelleen avainasemassa muutoksia tehtäessä. Yhteisen ymmärryksen löytämiseksi tarvitaan valmennusta, keskusteluja ja vertaistukea. Oleellista on, että jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan tilanteeseensa ja päästä keskustelemaan vaikeistakin asioista, hallitusti ja turvallisesti. Kaikki eivät kuitenkaan voi olla mukana kaikessa, joten roolita muutos. Tee selväksi, mihin kukin voi vaikuttaa oman asemansa, roolinsa ja valtuuksiensa puitteissa, Huttunen vinkkaa ja muistuttaa, että linjaukset ja päätökset tehdään strategisella tasolla, suunnittelu ja toteutus operatiivisella tasolla. Rakenna silta Muutoksia tapahtuu monella tasolla, esimerkiksi organisaatio- ja palvelurakenteissa, poliittisella kentällä ja arjen työprosesseissa, ja mukana on useita toimijoita, jotka työstävät muutosprosessia isoista linjauksista ja tavoitteista kohti arkipäivän tekemisiä. Sillan rakentaminen muutoksen periaatepäätöksistä käytännön toimenpiteisiin onkin aivan keskeinen vaihe, Huttunen kiteyttää. Ja jos ajatellaan FCG:n roolia, niin juuri siinä meidän pitää olla mukana; rakentamassa yhteistä tahtotilaa, luottamusta ja pelisääntöjä. Meillä on siihen osaaminen ja työkalut. 12 FCG Consulting People 1/2011

13 Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Jarmo Teinilä Johtava konsultti Markus Pauni FCG:ltä oli projektipäällikkönä Toimi hankkeessa, jossa kehitettiin kuntien tilaaja tuottaja-malleja. Toimi 2010 toi tulosta Keväällä 2009 käynnistynyt yhdeksän kunnan verkostohanke Toimi 2010 on päättynyt on aika tutkailla tuloksia. Hankkeessa olivat mukana Hamina, Hämeenlinna, Jyväskylä, Kemi, Lahti, Mikkeli, Oulu, Rovaniemi ja Tampere. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää verkostoyhteistyön avulla kuntien tilaaja tuottaja-malleja, luoda niistä kokonaiskuvaa ja vertailla niitä toisiinsa. Hanke päättyi syksyllä Suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi FCG yhdessä Kuntaliiton kanssa. Hanke vahvisti käsitystä, että kuntien toimintamallit ovat erilaisia, eivätkä niiden välineet ole sellaisenaan sovellettavissa kaikille kunnille tai toimialoille. Malleilla saavutetut tulokset nähdään pääosin positiivisina, toteaa hankkeen projektipäällikkö, FCG:n johtava konsultti Markus Pauni. Kaikkien perustavoitteet ovat samansuuntaisia: asiakaslähtöisyys, parempi reagointikyky, tuotekehitys, kustannustietoisuus, palvelutuotannon liiketoiminnallisempi ote ja poliittisen ohjauksen strategisempi rooli. Kaupunkien tilaaja tuottaja-mallit jaoteltiin kuuteen tyyppiin. Keskeiseksi määrittäväksi tekijäksi osoittautui poliittisen vallankäytön rooli ja sijainti. Koko kunnan toiminnan kattavista malleista Oulussa ja Rovaniemellä sovelletaan dualistista johtamista korostavaa mallia, Hämeenlinnassa korostetaan ammatillista johtamista, ja Tampereen pormestarimallissa poliittinen johtaminen korostuu erityisesti. Kemi edusti ns. resurssiohjausmallia, Jyväskylä ja Hamina noudattavat dualistista teknisen sektorin mallia, Lahti ja Mikkeli suuntaavat teknisen sektorin mallinsa ulkoisille markkinoille, Pauni luettelee. Näköpiirissä kehittämiskohteita Markkinaehtoisuuden tavoite ei ole oman tuotannon horjuttaminen, vaan sen kehittäminen ja ulkoisen palvelutuotannon roolin selkiyttäminen. Monituottajamallit tulevat yleistymään, arvioi Pauni. Muita keskeisiä kehittämiskohteita ovat tilaajaosaaminen ja laatukysymykset. Ns. elämänvaiheajattelu vaikuttanee organisaatioihin ja luo sektorirajat ylittävää asiakaslähtöistä näkemystä. Rovaniemen roolit Rovaniemellä kaikki sopimusohjausjärjestelmän roolit eivät ole vielä selkeitä. Tuotantojohtokunnissa tarvitaan kuitenkin ennen muuta tuotannon asiantuntijoita, toteaa kehittämispäällikkö Eva Repo, joka toimi hankkeen ohjausryhmässä. Järjestelmä on vielä uusi ja siksi haasteellinen, mutta sisäinen keskustelu on edistänyt asiaa. Rovaniemi siirtyi sopimusohjausjärjestelmään kaupungin ja maalaiskunnan liittyessä yhteen. Malli oli ennen käytössä maalaiskunnassa. Tämä on nykyaikaa, paluuta vanhaan ei enää ole, pohtii Repo, joka piti hankkeessa mukanaoloa palkitsevana. FCG Consulting People 1/

14 Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Mats Sandström ja Kokkolan kaupunki Kokkola panostaa koulutukseen, vapaa-aikaan ja kulttuuriin. Kirjaston tiloissa on kuvattiin (vasemmalta lukien) kehitysjohtaja Jarmo Nissi (vas.), elinkeinoyhtiö KOSEKin toimitusjohtaja Jonne Sandberg ja suunnittelujohtaja Seppo Kässi. Monipuolisuus tuo 90-luvun alun lama teki Kokkolassa pahaa jälkeä. Vaatetus- ja nahkaalan teollisuutta katosi muille maille, ja työttömyys ponkaisi jopa 26 %:iin. Mutta takaiskuista otettiin opiksi ja kuopasta on noustu kovalla työllä. FCG on ollut mukana strategiatyön eri vaiheissa. Täällä on löydetty yhteisiä näkemyksiä konkreettisista ratkaisuista. Painopisteiksi on valittu koulutuksen ja elinkeinoelämän kehittäminen sekä innovaatioiden tukeminen. Väestöpohjaa kasvatetaan tarjoamalla yrityksille ja asukkaille tontteja ja monipuolisia palveluja, kuvailee Kokkolan kaupungin suunnittelujohtaja Seppo Kässi paikallisia menestystekijöitä. Pitkällä jänteellä Kokkola satsaa venealaan, metalli- ja kemianteollisuuteen sekä ICT-alaan. Kaupan alaa ja matkailua on kehitetty, ja satamasta on tullut merkittävä transitoliikenteen keskus. Maaseutuelinkeinoja ja erityisesti maidontuotantoa edistetään. Osa strategiaa rakentuu monipuoliselle palvelutarjonnalle. Tänne muutetaan vain, jos täällä on hyvä asua. Investoinnit koulutukseen, vapaa-aikaan ja kulttuuriin ovat tärkeitä, Kässi korostaa. Kokkolasta ja Pietarsaaresta on viime vuosina kasvanut yhtenäinen molempia hyödyttävä työmarkkina-alue. Kaupungin väkiluku on noussut yli henkeen, muuttotappio on kääntynyt voitoksi ja syntyvyys ylittää kuolleisuuden. Asukasmäärä kasvoi lähes hengellä Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kuntaliitoksessa, josta FCG teki liitosselvityksen. Työttömyysluvut ovat alle keskitason. Koulutus ei karkaa minnekään Koulutukseen satsaaminen on viisaampaa kuin suorat yritystuet, sillä se ei karkaa minnekään. Sama koskee tutkimusta ja tuotekehitystä, vahvistaa kehitysjohtaja Jarmo Nissi. Elinkeinorakenteen kehittäminen on hitaampi ja pidempi tie kuin tukien jakaminen, mutta tuo paremman tuloksen. 14 FCG Consulting People 1/2011

15 Ihmisen kokoinen, merellinen ja kaksi - kielinen. Näin määrittelee itsensä Kokkola, joka haluaa satsata korkealuokkaiseen osaamiseen, moniarvoiseen kulttuuriin ja kilpailukykyiseen elinkeinotoimintaan. Kokkolaan menestystä Niinpä Kokkolassa on panostettu laajasti aikuiskoulutukseen, työn ohessa hankittavaan lisäkoulutukseen ja tutkintojen suorittamiseen. Tarjolla on opettajien täydennyskoulutusta, kemian opetusta, ohjelmistotekniikan maisteri- ja muuntokoulutusta sekä kauppatieteitä. FCG on ollut mukana kahdella valtuustokaudella työstämässä kunnan toimialastrategioita ja määrittelemässä kriittisiä menestystekijöitä. Vuonna 2009 syntyi viisivuotinen kaupunkistrategia, joka eteni prosessina seminaarien ja työkokousten kautta. Kakkostason elinkeinostrategia on laadittu vuosille , ja kaupungin visio tähtää vuoteen Strategioiden pääkohdat on jalostettu sisällyttämällä ne talousarvioon ja jalkautettu eteenpäin, määrittelee Nissi. Kokkolassa parasta aikaa, hän siteeraa kaupungin -virallista slogania. Seudullista elinkeinopolitiikkaa Vuonna 2002 perustettu Kokkolan seudun elinkeinoyhtiö KOSEK on Kokkolan ja Kannuksen yhteisyritys. FCG:n tuoreimpia hankkeita on sen sisäisen toiminnan strategiakonsultointi, joka on menossa kaupunginhallitukseen hyväksyttäväksi. KOSEK toimii paikallisen elinkeinopolitiikan työrukkasena, toteuttajana ja koordinoivana asiantuntijana. Kunnat hoitavat itse politiikan, toteaa toimitusjohtaja Jonne Sandberg. Kannuksen vahvuutena on mekaaninen puuteollisuus. Haasteet Kokkolan seudulla ovat samoja kuin muuallakin maassa: perusteollisuuden säilyttäminen, energian saatavuus. Onneksi täällä on tehty viisaita päätöksiä jo 90-luvulla. Nyt on hyvä olla, hän toteaa. Kantavaa kokonaisnäkemystä Kokkolan seudun strategiahankkeet ovat olleet kiitollisia tehtäviä, koska ne ovat perustuneet kokonaisvaltaiseen näkemykseen. Kaupunkistrategiasta on johdettu toimialaja elinkeinostrategiat sekä konsernistrategia, myhäilee FCG:n johtava konsultti Jarkko Majava. Täällä elinkeinoelämä on selvinnyt hyvin erilaisista myllerryksistä, koska sen rakenne ei ole yhden kortin varassa. Eri toimialoja ja myös pk-teollisuutta on kehitetty pohjalaisen yritteliäisyyden hengessä. Eivätkä strategiahankkeet vielä tähän lopu. Seuraavaksi käynnistyy Kokkolan ja Pietarsaaren seutujen kehitysvyöhykkeen esiselvitystyö, hän kertoo. Tulevaisuuden uskosta kertovat myös tänä vuonna Kokkolan ydinkeskustan tuntumassa järjestettävät asuntomessut. FCG Consulting People 1/

16 Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Jarmo Teinilä 16 FCG Consulting People 1/2011

17 Suvilahti sai uuden elämän Helsingin vanhan kaasutehtaan yli satavuotias alue Suvilahdessa aloittelee uutta elämää. Siitä on tulossa Ruoholahden Kaapelitehtaan kaltainen kulttuurikeskus itäiseen kantakaupunkiin. Uusi elämänvaihe on kuitenkin edellyttänyt maa-alueen perusteellista kunnostusta. Entisen teollisuusalueen kunnostaminen ja puhdistaminen uuteen käyttöön on ollut merkittävä ponnistus, kun yli tonnia pilaantunutta maata on kuljetettu pois ja alueen tekniset verkot on uusittu, kertoo projektipäällikkö Risto Tilli FCG:ltä. Haasteellinen hanke Kaasuprosessin sivutuotteena tänne on jäänyt erilaisia haitta-aineita, joista osa on syöpävaarallisia yhdisteitä. Pilaantunutta maata oli sekä ulkoalueella että rakennusten alla. Niinpä puhdistusoperaatio edellytti erityistä huolellisuutta, toteaa ympäristöinsinööri Johanna Hytönen Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosastolta, joka hallinnoi alueen maaperää. Puolikiinteä kreosoottiterva vietiin pois suljetuissa konteissa, ja maamassat kuljetettiin peitetyissä kuormissa ja suljetuissa lavoissa, kuvailee Tilli operaatiota. Maamassat kuljetettiin käsiteltäviksi Ekokemin ja Lassila & Tikanojan vastaanottopaikkoihin. FCG:n osuus Suvilahden kunnostuksessa oli ympäristöluvan vaatimien työsuunnitelmien laadinta, muu työnaikainen suunnittelu, maaperän kunnostuksen valvonta, näytteenotto, pilaantuneitten massojen ohjaus vastaanottopaikkoihin, ympäristöluvan määräysten noudattamisen valvonta ja maaperän haitta-aineiden aiheuttamien riskien arviointi. Pitkä projekti Suvilahden maaperää on tutkittu jo 90-luvun alusta lähtien, ennen kuin edes tiedettiin uudesta käytöstä. Alusta alkaen on ollut selvää, että alue joudutaan joka tapauksessa puhdistamaan, kertoo Hytönen. Kulttuurikäyttöä sille on kaavailtu jo vuodesta Maaperän puhdistus alkoi syyskuussa 2009 ja päättyi viime elokuussa ennen Flow-festivaalin alkua. Kaivualuetta oli kaikkiaan noin neliötä. Hankkeen kokonaishinta oli 5,3 miljoonaa euroa. Nyt kunnostettiin ns. A-alue, joka käsittää kaksi kaasukelloa, yhdeksän muuta rakennusta ja niiden välisen pihan. Rakennuksia hallinnoiva Kaapelitehdas Oy kunnostaa niitä sitä mukaa, kun niille löytyy pitkäaikaisia vuokralaisia. Kaupunkikuvaa hallitsevat kaasukellot on myös tyhjennetty ja pesty, mutta niiden sisäosan suunnittelu on edelleen kesken, toteaa Hytönen. Infra uusiksi Suvilahdesta tehtiin riskiarviointiin perustuva kunnostussuunnitelma, jossa tutkittiin myös rakennusten alapohjien kunto. Koska rakennuksia ei purettu vaan ne kunnostettiin ala- ja ulkopuolelta, maata ei voitu poistaa kaikista kohdista, kertoo Tilli. Niinpä kenttäalueelle on seinien viereen saakka asennettu huokoskaasunkeräysjärjestelmä, jonka avulla mahdolliset maaperästä vielä erittyvät kaasut saadaan viemäröityä pois. Osassa rakennuksia lattioita avattiin ja pilaantunutta maata poistettiin noin 1 1,5 metrin syvyydeltä. Myös alueen tekniset verkot, kuten vesi, viemäri, kaasu ja kaukolämpö, uusittiin kokonaan. Tämä osuus oli kiinteistöviraston tilakeskuksen vastuulla. Töiden aikana Suvilahdessa oli koko ajan normaalia kulttuuritoimintaa, kuten teat teriesityksiä, mikä lisäsi hankkeen vaikeus astetta. Maaperä oli kaivettu auki, mutta yleisölle piti järjestää turvallinen kulku, kuvailee Tilli hankkeen erityispiirteitä. Kaasutehtaasta kulttuurikeskukseksi Suvilahden tarina kaasutehtaana päättyi vuonna 1994, kun Helsinki siirtyi maakaasuun eikä kaasua enää tuotettu tai varastoitu. Alueen kohtalo oli jonkun aikaa epäselvä, purkuakin suunniteltiin. Uusi elämä käynnistyi vuonna 2008, kun rakennukset siirtyivät Ruoholahden Kaapelitehdasta hallinnoivan Kiinteistö Oy Kaapelitalon hoteisiin. Valtakunnallisesti merkittäväksi määritellylle alueelle on siitä lähtien ilmestynyt erilaista toimintaa, ja rakennuksia on vuokrattu yrityksille ja järjestöille. Oman toimitilansa ovat löytäneet kymmenet kulttuurialan ammattilaiset: valokuvaajat, kirjailijat, toimittajat ja tuottajat. Voimalaitoksessa toimii Viro-keskus Eesti Maja, entinen ruokala on Oranssi ry:n toimitilana ja Uuden sirkuksen toimintakeskus Cirko aloittaa Kojehuone-rakennuksessa vuonna Kattilahallista on kehittynyt hengen tapahtumatila. Myös Teatteri Kultsa toimii täällä. Seuraavien vuosien aikana korjaustyöt jatkuvat. Suvilahden kunnostushanke Tilaaja: Helsingin kaupunki, kiinteistö virasto Rakennuttaja: HKR Rakennuttaja Pääurakoitsija: Rakennus Paaluharju Oy Maarakennusurakoitsija: Biomaa Oy Laboratorio: SGS Massojen vastaanotto: Ekokem Palvelu Oy, Lassila & Tikanoja Oy, HSY Vasemmalla: Suvilahden maaperä on nyt kunnostettu. Kaasukellot odottavat vielä uutta käyttöään, kertovat Johanna Hytönen Helsingin kaupungin kiinteistövirastosta ja projektipäällikkö Risto Tilli FCG:ltä. FCG Consulting People 1/

18 Turun seudun tekopohjavesihankkeessa rakennettiin noin sadan kilometrin mittainensiirtolinja Huittisista Turkuun. Hankkeen rakennustyöt ovat lopuillaan. Tekopohjavettä Turun seudulle Teksti: Paula Böhling Kuvat: FCG:n kuva-arkisto Kokemäenjoen vedestä valmistettu tekopohjavesi alkaa virrata Turun ja sen naapurikuntien alueelle, teollisuuden ja noin asukkaan tarpeisiin. Pääosin FCG:n valvonnassa tehdyt rakennustyöt ovat lopuillaan. Raakavesi otetaan Kokemäenjoen yläjuoksulta, josta se pumpataan esikäsittelylaitokselle ja edelleen tekopohjavesilaitokselle. Siellä vesi imeytetään altaiden kautta Virttaankankaan harjuylänköön, jonka hiekkaisessa maaperässä se muuttuu muutamassa kuukaudessa tekopohjavedeksi. Valmis tekopohjavesi pumpataan ylös, johdetaan puhdasvesisäiliöön ja sieltä siirtovesilinjaa pitkin kuluttajille. Viittä vaille valmista Hankkeessa on rakennettu noin sadan kilometrin siirtolinja Huittisten raakavedenottamolta Halisten vesilaitokselle Turkuun. Siirtolinjan ja vedenottamon lisäksi on tehty veden esikäsittelylaitos, tekopohjavesilaitoksen rakennukset ja kalliosäiliö. Osa jakelualueesta alkoi saada tekopohjavettä vuoden vaihteessa. Kevään aikana jakelualue laajenee ja koko alueen tekopohjavesi kattaa lokakuussa 2011, kertoo Turun Seudun Vesi Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Valtonen. Hankkeessa on onnistuttu hyvin. Rakennustöiden valmistuminen viivästyy noin kaksi kuukautta yhden putkierän viipymisen takia, mutta muuten kaikki on toteutunut suunnitellusti ja kustannukset jäävät useita miljoonia euroja alle kustannusarvion, toteaa Valtonen tyytyväisenä. Vaativa valvontatehtävä Siirtolinja tehtiin Pohjois-Ranskassa valmistetuista, noin kahdeksan metriä pitkistä ja läpimitaltaan 1,2-metrisistä putkista. Yhteensä noin putkea kuljetettiin junalla Rotterdamiin ja Antwerpeniin, sieltä lai- valla Turkuun ja satamasta kuorma-autoilla työmaille. Materiaalin riittävyyden turvaamiseksi on tehty välivarastoja, mutta logistiikan seuranta ja ohjaus on ollut haastavaa. Sata kilometriä työmaata keskellä vilkkaita liikenneväyliä, suurimmillaan yli sata työntekijää, siirtolinjassa seitsemän eri urakkaa, joista samanaikaisesti käynnissä enimmillään viisi, samaan aikaan 15 työryhmää eri kohteissa. Tekemistä on riittänyt, summaa valvonnasta vastannut projektipäällikkö Arto Heikkilä FCG:ltä. Hallittavuuden parantamiseksi hankkeelle luotiin asiakkaiden tarpeiden mukaisesti projektikohtainen laatujärjestelmä. FCG:n johdolla tehty järjestelmä sisältää yleiset toimintaperiaatteet, laatusuunnitelmat, palaverit, raportointikäytännöt sekä urakkakohtaisten liikenteenohjaussuunnitelmien tarkastaminen. 18 FCG Consulting People 1/2011

19 Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Hannu Vallas Kurikassa hankkeen lähtökohtana oli Pitkämön altaan vesialueen suojelu. Haja-asutusalueiden vesihuolto ojennukseen Haja-asutusalueiden vesihuolto-ongelmat ovat olleet viime aikoina todella kuuma aihe. Verkostopohjaiseen rat kaisuun ovat päätyneet Kurikka ja Pieksämäki. Molemmissa paikallinen osuuskunta käynnisti hankkeen FCG:n kanssa keväällä Kurikassa hankkeen lähtökohtana oli Pitkämön altaan vesialueen suojelu. Altaaseen laskee kaksi jokea, Kyrönjoki ja Jalasjoki, kertoo Pitkämön Altaan Ympäristön Viemäröinti-osuuskunnan puheenjohtaja Lasse Mukkala. Alueelle vedetään 55 km linjaa, jonka runko on valmiina, ja 180 taloudesta 30 on jo liitetty siihen. Kurikan kaupungin tuella Hankkeeseen kannusti Kurikan kaupunki, joka tukee sitä taloudellisesti. Pitkämön alueella toimineen Jyllinkosken Sähkön myytyään Kurikka saa mukavasti osinkotuloja, joista riittää rahaa viemärillekin. Hankkeen hinta suunnitteluineen on noin 1,7 miljoonaa euroa. Hinta taloutta kohti on siis alle euroa. Kun omakustannus on euroa, lopullinen hinta 80 %:n tuen jälkeen on noin euroa, kertoo Mukkala, joka on erittäin tyytyväinen FCG:n suunnittelupanokseen. Pieksämäki rakentaa EU-tuella Pieksämäellä asialla on Jäppilän vesiosuuskunta, joka laajentaa Pieksämäen kaupungin vuonna 2006 rakentamaa veden ja viemärin päärunkoverkostoa. Hankkeen vuonna 2010 valmistuneessa ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin jakeluhaarat noin 100 taloudelle. Nyt käynnissä ovat kakkosja kolmosvaihe. Uusia sopimuksia on tehty vajaan 170 talouden kanssa, joukossa vakituista ja loma-asutusta, yrityksiä ja maatiloja. FCG on tehnyt yleissuunnitelman myös neljännelle vaiheelle, jossa rakennetaan Syvänsin pohjavesialue. Runkoverkostoa on rakennettu osittain EU:n tuella. Kun koko hanke on valmis, mukana on yhteensä noin 400 taloutta. Parjattu jätevesiasetus sai ihmiset ymmärtämään yhteisen järjestelmän edut, toteaa osuuskunnan toimitusjohtaja Martti Kääriäinen. Hankkeen ensimmäinen vaihe maksoi noin euroa liittyjää kohden, samoin kakkonen ja kolmonen. Nelosvaiheesta tulee sitten hieman kalliimpi, kertoo Kääriäinen. Vesien suojelua Sekä Pieksämäen että Kurikan hankkeissa päätöksiin on vaikuttanut se, että siellä kiinteistöt sijaitsevat lähellä suojeltavia vesistöjä, kertoo hankkeita vetänyt FCG:n suunnittelupäällikkö Pia Kinnunen. Painopiste on ollut vakituisen asutuksen vesihuollon turvaamisessa, mutta uudesta järjestelmästä pääsevät nauttimaan myös loma-asukkaat. Haja-asutusalueiden loma-asuntoihin kiinteistökohtaiset jätevedenpuhdistamot soveltuvat huonosti, koska biologinen prosessi pysähtyy välillä. Siksi viemäriverkosto on parempi vaihtoehto, hän toteaa. FCG Consulting People 1/

20 Espoolle kokonaisvaltainen hulevesi ohjelma Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Eeva Repola Keväällä 2010 käynnistyi koko kaupungin käsittävä selvitys Espoon hulevesiohjelmaksi. Sen tavoitteena on luoda kauaskantoinen strategia, jossa määritellään tulevaisuuden visio ja toimenpiteet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelmassa määritellään ne suuret linjat, joiden pohjalta hulevesien hallintaa Espoossa kehitetään. Varsinaisessa hulevesiohjelmassa jaetaan vastuut kaupungin eri yksiköiden ja hallintokuntien kesken, kertoo hankkeen projektipäällikkö, FCG:n toimialajohtaja Perttu Hyöty. Vastaava ohjelma on jo monella kaupungilla; Espoon työ on ensimmäinen konsultin vetämä hanke. Uusista lähtökohdista Ohjelman tärkein osa-alue on Espoon hallintokuntien vastuunjaon määrittely ja eri tahojen sitouttaminen tavoitteisiin. Vastuunjakoa pohdittiin hallintokuntien kanssa yhteisen näkemyksen muodostamiseksi. Varsinaisen ohjelman tueksi toteutettiin neljä erillistä suunnittelutehtävää, niistä tärkeimpänä kattava valuma-alueselvitys. Muut suunnitelmat olivat esimerkkejä laajuudeltaan vaihtelevista hulevesien hallintasuunnitelmista osayleiskaavatasolta aina pienehkön rakennetun alueen tarkasteluun. Hulevesi on monitahoinen asia, joka Espoossa on kaupungistumisen myötä saanut uusia aspekteja. Rakentamisen seurauksena on esimerkiksi syntynyt tarvetta tehokkaammalle kuivatukselle, arvioi limnologi Ilppo Kajaste Espoon ympäristö keskuksesta. Kannanottoja tarvitaan myös mahdollisten tulvien, eroosion ja erilaisten ympäristöongelmien varalle. Perinteisessä ratkaisumallissa hulevedet on johdettu viemäriin, vesistöön ja mereen. Espoolaisille ovat tärkeitä myös kaupungin monet vesistöt, kuten kaupunkipurot ja niihin liittyvät vesiasiat, kertoo Kajaste. Koko kaupungin asia Espoon hulevesiohjelmaa ovat olleet valmistelemassa kaupungin ympäristökeskus, tekninen keskus, kaupunkisuunnittelukeskus ja rakennusvalvonta, joten edustettuina ovat olleet kaikki vesiasioita käsittelevät viranomaiset. Tärkeää ohjelman onnistumiselle on eri tahojen sitouttaminen sovitun vastuunjaon mukaisesti, jotta tieto kulkee ja yhteistyö sujuu osapuolten välillä, arvioi Hyöty. Myös yksityisten kiinteistönomistajien on syytä olla perillä omaa kiinteistöään koskevista hulevesiasioista ja varauduttava tarpeellisiin toimiin, muistuttaa Kajaste. Espoon hulevesiohjelma valmistui vuodenvaihteessa. Siitä pyydetään vielä lausunnot ennen ympäristölautakunnan käsittelyä. Myös kaupunkilaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä Avoin Espoo -nettisivuston kautta. Vasemmalla: Leppävaara, Monikonpuro Sellon kohdalla. 20 FCG Consulting People 1/2011

21 Teksti: Paula Böhling Kuvat: Jarmo Teinilä Videoneuvottelujärjestelmät ja -laitteet ovat jo niin kehittyneitä, että etäisyyden tuntu häviää. Tuntuu kuin tulkki istuisi pöydän toisella puolella. Videoneuvottelussa tulkin on helpompi pysyä neutraalina kuin ollessaan paikan päällä asioimistilanteessa. Tatjana Andrejev ja Jarmo Riipinen (oikealla) uskovat, että kymmenen vuoden päästä lähes puolet tulkkauksista tehdään videotulkkauksena. Uusi teknologia tehostaa tulkkien työtä Kunnallisia tulkkauspalveluja tarvitaan yhä enemmän. Oivallisen avun kasvavan kysynnän tuomiin haasteisiin tarjoaa videoneuvottelu, jonka käyttöä Helsingin seudun asioimistulkkikeskus kehittää yhdessä FCG:n kanssa. Videoneuvottelut ovat olleet teknologisesti mahdollisia jo reilut 20 vuotta, mutta palvelun edellyttämät laitteet ovat olleet kalliita. On pitänyt olla tietty määrä tulkkauksia, ennen kuin järjestelmiin on kannattanut satsata. Nyt ollaan murrosvaiheessa. Erillisiä laitteita ei välttämättä enää tarvita, vaan yhteys voidaan ottaa vaikkapa tavallisia kannettavia tietokoneita käyttäen, kertoo projektia FCG:llä johtanut Jarmo Riipinen. Tyytyväisiä käyttäjiä Helsingin seudun asioimistulkkikeskus ja FCG ovat testanneet uuden teknologian suomia mahdollisuuksia muun muassa Vantaan Mikkolan koulussa, jossa on kokeiltavana yksi videoneuvottelulaite ja kaksi tietokonepohjaista tulkkausasemaa. Opettajat ovat kiitelleet palvelua ja myös maahanmuuttajilta on saatu hyvää palautetta, kertoo lähes 90 kielen tulkkausta tarjoavan asioimistulkkikeskuksen johtaja Tatjana Andrejev. Jatkossa etäpalveluja on tarkoitus tarjota pääkaupunkiseudun kouluille yhä enemmän. Yhteistyö on vilkastumassa myös työvoimatoimistojen ja muiden julkisten organisaatioiden kanssa. Videoneuvottelun käyttö tehostaa tulkkien ajankäyttöä, helpottaa töiden aikatauluttamista, vähentää kustannuksia ja tekee mahdolliseksi myös lyhyet tulkkaukset, joita varsinkin koulut ja päiväkodit tarvitsevat, listaa Tatjana Andrejev hyötyjä innoissaan siitä, että tulkit pääsevät näin keskittymään perustyöhönsä paikasta toiseen matkustelun sijaan. Vauhdilla eteenpäin Jarmo Riipisen mukaan pilvipalvelujen yleistyminen merkitsee taas uutta mahdollisuutta tulkkaukselle: mihin tahansa työasemaan tai kännykkään voidaan kohta muodostaa videoneuvotteluyhteys. Pilvipalvelut tulevat muokkaamaan globaalia bisnestä. Esimerkiksi verkkokauppaa harjoittavat yritykset huomaavat varmaan pian tähän liittyvät mahdollisuudet, Riipinen sanoo. FCG haluaa kulkea uuden kehityksen kärjessä, joten Helsingin seudun asioimistulkkikeskuksen hanke on yhtiölle erittäin mielenkiintoinen: sen kanssa olemme uusien asioiden ensimmäinen airut. Jarmo Riipinen siirtyi FCG:ltä vuodenvaihteessa vetämään etäpalveluiden organisointityötä valtiovarainministeriöön. FCG Consulting People 1/