FCG Finnish Consulting Group Oy Helmikuu FCG kannustavan muutoksen asialla. FCG Consulting People 1/2011 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FCG Finnish Consulting Group Oy Helmikuu 2011. FCG kannustavan muutoksen asialla. FCG Consulting People 1/2011 1"

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Helmikuu 2011 FCG kannustavan muutoksen asialla FCG Consulting People 1/2011 1

2 3 Pääkirjoitus 4 Katrina Harjuhahto-Madetoja puhuu kannustavan johtamisen puolesta 6 Jaetun kuntajohtamisen haasteet 7 Ari Kolehmainen FCG:n toimitus johtajaksi 8 Kouvolan terveyspalvelut tähtäävät tulevaisuuteen 9 FCG kehittää kuntajohtamista FCG suunnittelee Vartiokylänlahden tulvasuojelua 10 Koulujen määrät puntarissa 11 Kansalaisopistot kehittävät toimintaansa Katrina Harjuhahto-Madetoja aloitti vuoden vaihteessa FCG:n Koulutus ja konsultointi -liiketoiminnan johtajana. Kuva: Jarmo Teinilä. 12 Tee menestyksekäs muutos! 13 Toimi 2010 toi tulosta 14 Monipuolisuus tuo Kokkolaan menestystä 16 Suvilahti sai uuden elämän 18 Tekopohjavettä Turun seudulle FCG Consulting People on FCG:n sidosryhmä lehti. Julkaisija FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, Helsinki Puhelin , faksi Sähköposti Päätoimittaja Eeva Kokki Ulkoasu ja taitto Taina Kytöaho Osoitteenmuutokset verkon kautta > yhteystiedot > yhteystietojen muutos Painopaikka Forssa Print, Forssa Haja-asutusalueiden vesihuolto ojennukseen 20 Espoolle kokonaisvaltainen hulevesi ohjelma 21 Uusi teknologia tehostaa tulkkien työtä 22 RAFAELA TM kansainvälistyy ja kehittyy 23 Road Show perehdytti palveluseteliin MATERNA ja FCG vahvistavat yhteistyötään FCG ryhtyy yhteistyöhön Autonomyn kanssa 24 Työterveyshuollot tyytyväisiä ICT-yhteishankintaan 25 Kehä I -liikennetunneli hanke palkittiin vuoden infratyömaana Eläkeyhtiöiden ICT-hankinnat hyvässä hoidossa 26 Miroslava Todorova Povvik AD:n toimitusjohtajaksi Kiteeltä kaunein Mahdollisuuksien Maisema Nimityksiä FCG:llä 2 FCG Consulting People 1/2011

3 Pääkirjoitus Arvoisa lukija, Suomen yhteiskunnan muutos, ikärakenteen voimakas muuttuminen, polarisaatiokehitys, maahanmuutto, kuntien ja markkinoiden välisen suhteen muutos ja koko julkisen hallinnon (erityisesti kunta- ja palvelurakenteen) kehittyminen ovat muun muassa asioita, joihin suomalainen yhteiskunta joutuu etsimään ratkaisuja. Kielenkäyttöön on tullut uusia termejä, mutta ei vain termejä. Julkisen talouden kestävyysvaje on totta myös Suomen julkisessa hallinnossa, kuten monessa Euroopan Unionin maassa. Myös julkisen hallinnon sisäinen työnjako ja rahoitusjärjestelmät valtio kunta-suhteen osalta ovat joutuneet tarkastelun alle. Yhteiskunnan muutoksen vetureita on muitakin; muun muassa yritystoiminnan ja kolmannen sektorin intensiivinen suuntaus julkisen sektorin perinteisille tonteille tuo tervetullutta resurssointia ja vaihtoehtoja, mutta asettaa myös muutoksen hallinnalle suuria osaamisvaatimuksia. Kansalaisille tarjotaan myös aiempaa enemmän asiakasroolia ja oikeus valita palveluntuottaja laajenee. Asiakaskuntamme on muuttuvien olosuhteiden vuoksi jatkuvien muutospaineiden ja vaatimusten alaisena sekä kotimaassa että ulkomaisissa kehityskohteissa. Haluamme auttaa teitä, arvoisat asiakkaamme, omien perustehtävienne hoitamisessa parhaalla mahdollisella tavalla. Olemme oman kokemuksemme ja osaamisemme pohjalta valmiita yhdessä hakemaan kanssanne tarvittavia hallittuja ratkaisuja. Ilman vahvaa panostusta kehitystyöhön Suomi ei pitkään voine paistatella maineella The best country in the world, kuten arvovaltainen Newsweek-lehti viime vuonna selvitystensä pohjalta kirjoitti. Muutoksen hallinnassa tarvitaan uutta tietoa, vertaisoppimista, koulutusta ja suunnitteluapua kaikilla toimintasektoreilla. Tieto ja tietotekniikka ovat välttämätön osa hallittua rakennemuutosta. Me voimme olla monella tavalla avuksi. Tarjoamme maan laajimman avoimen koulutuksen verkoston ja määrän vuosittaisia tapahtumia. Tarjoamme tekniseen suunnitteluun vankan osaamisen ja pitkäaikaisen kokemuksen. Tarjoamme maan parhaat terveydenhuollon standardit ja niiden pohjalta tapahtuvan kehittämistuen. Tuomme kehitys- ja koulutustyöhön kattavan kansainvälisen verkostomme. Panostamme jatkuvaan osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen. Ottakaa yhteyttä. Tulemme luoksenne. Ari Kolehmainen FCG Consulting People 1/2011 3

4 FCG:n Koulutus ja konsultointi -liiketoiminnan johtajana vuoden vaihteessa aloittanut Katrina Harjuhahto-Madetoja on valmis tarttumaan koviin haasteisiin, ottamaan vastuuta, sitoutumaan. Hän ponnistelee tärkeinä pitämiensä asioiden puolesta koko sydämellään olipa sitten kyse työtehtävistä tai harrastuksista, kuten vapaaehtoistoiminnasta. KTM Katrina Harjuhahto-Madetoja Koulutus ja konsultointi -liiketoiminnan johtaja, FCG Finnish Consulting Group Oy, 2011 toimitusjohtaja, Suomen Ekonomiliitto SEFE ry, ohjelmajohtaja, Valtioneuvoston kanslia, tietoyhteiskuntaohjelma, tietohallintojohtaja, Talentum Oyj, liiketoimintayksikön johtaja, WM-data Consulting Oy, kehittämispäällikkö, Tampereen kaupunginkanslia, osastopäällikkö, Dativo Oy, systeemisuunnittelija, Nokia Data Systems Oy, TUNNUSTUKSIA Vuoden kouluttaja 1995 (Kuntakoulutus Oy) Kuntasektorin vuoden vaikuttaja 2005 (VaikuttajaForum, Kuntasektori) Vuoden tietotekniikkavaikuttaja 2006 (Tietotekniikan liitto ry) HARRASTUKSIA kirjallisuus, kirjoittaminen, vapaa ehtois - toiminta, omatoimimatkailu, ruoanlaitto, liikunta, veneily

5 Katrina Harjuhahto-Madetoja puhuu kannustavan johtamisen puolesta Teksti: Paula Böhling Kuvat: Jarmo Teinilä Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa minua kahdesta syystä. Keskeinen motiivi on inhimillisyys: on hienoa nähdä, kuinka yksikin luotettava aikuinen ihmissuhde voi tehdä lapselle ihmeitä ja kuinka rikosten sovittelu auttaa pahoihin tekoihin syyllistyneitä nuoria muuttamaan elämänsä suuntaa. Toisaalta ekonomina arvostan sitä, että tällaisella toiminnalla voidaan säästää yhteiskunnan varoja, Katrina Harjuhahto-Madetoja kuvailee. Vaikuttamisen paikka Samantapaisena arvokysymyksenä hän näkee myös julkishallinnon kehittämisen ja sen konsultoinnin. Siinä ollaan tekemisissä kansalaisten elämään liittyvien arvojen kanssa. Julkisen sektorin päätehtävänähän on tuottaa peruspalveluja ihmisille, ja varsinkin kunnissa toimitaan aivan ihmisten iholla niiden, jotka eniten apua ja tukea tarvitsevat. Katrinalla on tuhdit eväät uuteen tehtäväänsä, sillä hänellä on sosiaalisen osaamisen ja vahvan arvopohjan lisäksi kokemusta ja verkostoja sekä liike-elämästä että julkiselta sektorilta, niin valtion tehtävistä kuin kuntasektorilta, niin koulutuksesta kuin konsultoinnista. Myös FCG on tuttu, sillä hän toimi tytäryhtiö MentorIT:n hallituksessa yrityksen perustamisesta siihen asti, kun se fuusioitiin FCG:hen. On mukava tulla tuttuun toimintaympäristöön ja yritykseen, jolla on vahvaa osaamista muuttuvan julkishallinnon kehittäjänä. Uskon, että tässä tehtävässä pystyn Vasemmalla: Katrina Harjuhahto-Madetoja luottaa ihmisiin ja uskoo, että heistä löytyy paljon voimavaroja yhteisen hyvän rakentamiseen. On vain osattava rohkaista ja kannustaa. vaikuttamaan myös Suomen tulevaisuuteen, sanoo Suomen Ekonomiliiton SEFEn toimitusjohtajan paikalta FCG:lle siirtynyt moni osaaja. Uusia tuulia johtamiseen Esimerkkinä kuntiin ja kuntajohtamiseen kohdistuvista muutospaineista Katrina Harjuhahto-Madetoja nostaa esiin väestön ikääntymisen: se merkitsee valtavaa murrosta koko yhteiskunnalle ja varsinkin kunnille, joiden on hoidettava vanhuksensa ja samalla selvittävä omien työntekijöidensä eläköitymisestä. Työntekijöiden vaihtuminen on jo sinällään organisaatiolle haaste, mutta ikääntyminen tuo siihen selkeästi oman lisänsä. Miten turvataan toiminnan jatkuvuus väen vaihtuessa ja taloudellisten resurssien niukentuessa, siinä kysymys. Mutta kuinka selvitään ikääntymisestä ja muista haasteista, kuten kestävyysvajeesta ja tehokkuusvaatimuksista, selvitään? Ratkaisut liittyvät hänen mukaansa paljolti johtamiseen ja sen kehittämiseen. Johtaminen on laaja käsite varsinkin asiantuntijaorganisaatiossa, jossa kaikkien on tultava toimeen keskenään ja osattava toimia sekä alaisina että esimiehinä. Teollisen aikakauden johtamismallien rinnalle tarvitaan yhä enemmän ihmissuhdetaitoja ja ihmisjohtajuutta. Organisaatiot mataloituvat. Ihmiset odottavat uudentyyppistä johtamista ja kannustusta. Kannustavaan johtamiseen kuuluu Harjuhahto-Madetojan mukaan se, että työntekijöille annetaan mahdollisuus osallistua toiminnan kehittämiseen. Kysytään koko henkilöstöltä, miten toimintatapoja pitäisi muuttaa alkaen heistä, jotka kohtaavat asiakkaita, kuntalaisia, päivittäisessä työssään. Se jos mikä luo kannustavaa, avointa ilmapiiriä. Tätä kautta työyhteisöistä löytyy suuria voimavaroja, hän vakuuttaa viitaten kokemuksiinsa Tampereen kehittämispäällikkönä. Suunnitelmista totta Olisiko kuntajohtamisen kehittämiseen sitten löydettävissä ideoita yritysmaailmasta tai päinvastoin? Perusjohtaminen on sekä yksityisellä että julkisella puolella ihmisten kohtaamista, käytännön asioiden ratkomista ja päätöksentekoa. Yhtäläisyyksiä on, joten paljon voidaan oppia puolin ja toisin mutta on myös eroja, kaikkea ei voi sellaisenaan siirtää, Harjuhahto-Madetoja toteaa ja havainnollistaa asiaa: Yrityksillä korostuu kvartaalitalous ja tulosvastuu, kunnissa vaalikausitalous ja budjettivastuu. Kunnissa poliittiset intohimot ovat vahvasti mukana arjen toiminnassa ja päätösportaita voi olla monia; niinpä päätösten läpivienti on usein hitaampaa kuin yrityksissä. Kunnissa ja valtionhallinnossa on myös vaikeampi rakentaa kannustinjärjestelmiä. Yrityksissä kannusteet sidotaan usein tulokseen, jonka mittaaminen taas on julkisella sektorilla haastavampaa. Vaalikausitalous saa hänen mukaansa aikaan myös sen, että poliittisten voimasuhteiden ja ihmisten vaihduttua ruvetaan suunnittelemaan uudestaan sitä, mikä on jo kerran suunniteltu. jatkuu seuraavalla sivulla FCG Consulting People 1/2011 5

6 jatkoa sivulta 5 Esimerkiksi Tampereella kehitimme 1990-luvulla tilaaja-tuottajamallia ja mietimme palvelusetelien käyttöä, mutta vasta nyt ne ovat todellisuutta kuntakentällä. Myös kansallisen sähköisen potilasarkiston kehittämishanke, jonka laitoimme liikkeelle valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelmassa, on edennyt hävyttömän hitaasti. Edes asiaa koskeva lainsäädäntö ei takaa asioiden toteutumista. Tässäkin on kysymys johtamiskulttuurista ja sitä voidaan kehittää asiantuntevalla koulutuksella ja konsultoinnilla, hän sanoo. Pitää kannustaa ihmisiä olemaan rohkeita ja viemään asioita läpi. Virheet pitää sallia myös julkisella sektorilla. Ihminen keskiöön Kuntajohtamisen kehittämisestä puhuessaan Katrina Harjuhahto-Madetoja huomauttaa, että ei kannattaisi tarkastella pelkästään kuntia, vaan koko julkista sektoria. Valtion ja kuntien pitäisi tehdä Suomessa entistä tiiviimmin yhteistyötä, hän painottaa. Pitäisi oikeasti ottaa kehittämisen keskiöön ihminen, kuntalainen, kansalainen. Katsoa asioita hänen kannaltaan eikä yksittäisten organisaatioiden näkökulmasta. Rajoja ei pidä korostaa liikaa, muistuttaa tuore koulutus- ja konsultointitoiminnan vetäjä, jolla itsellään on ilmeinen kyky toimia sillanrakentajana. Tästä kertoo vaikkapa tietoyhteiskuntaohjelman aikana hänelle myönnetty Kuntasektorin vuoden vaikuttaja -tunnustus. Se ei tullut valtionhallinnosta, jonka palveluksessa hän oli, vaan kuntasektorilta. Pystyin aikaisemman kuntataustani ansiosta rakentamaan luottamusta yli rajojen, Harjuhahto-Madetoja kommentoi ja jatkaa mieliaiheestaan: Julkisen sektorin pitäisi lähteä yhteisvoimin kehittämään ja tuotteistamaan palveluitaan. Palvelut ja niiden laatukriteerit tulisi määritellä valtakunnallisesti. Se tekisi mahdolliseksi palvelujen vertailun ja toisilta oppimisen. Ne eivät onnistu, jos vain tarkastellaan palvelujen kustannuksia menemättä syvemmälle ymmärtämättä, mistä erot johtuvat. Kun pääsemme verkostoituneempaan toimintamalliin ja löydämme yhteiset tavat toimia, Suomesta tulee vielä paljon parempi maa elää, hän rohkaisee. Jaetun kuntajohtamisen haasteet Teksti: Anna-Maija Gruber FCG:llä on tekeillä uusi valmennustuote, joka tähtää kuntien poliittisen ja ammatillisen johtajuuden kehittämiseen. Tuote suunnataan kuntien ylimmälle johdolle eli kunnanhallitukselle, johtoryhmälle ja lautakunnille. Kunta liitto ja Keva ovat olleet mukana kehitystyössä. Englantilainen konsultti Andy Holder ja AHA Consultancy ovat kehittäneet sikäläiselle kuntaliitolle vastaavanlaisen Inside Top Teams -valmennuskonseptin, jota on hyödynnetty myös Australiassa. Holder on ollut FCG:n yhteistyökumppanina suomalaisen version kehittelyssä. Kehittyykö poliittinen johtaminen Kunnan dualistisessa eli kaksoisjohtamisessa limittyvät toisiinsa poliittinen ja ammatillinen johtaminen. Poliittinen johtaminen ja yhteistyö ammattijohdon kanssa ei aina kehity toivotulla tavalla, vaikka tarvetta olisi, arvioi johtava konsultti Markus Pauni FCG:ltä. Kunnan johtamisen ideaalimallissa poliittinen johtajuus asettaa toiminnan päämäärät, jotka ammattijohto panee toimeen Mutta toimiiko tämä käytännössä näin? kysyy Pauni. Usein roolit menevät päällekkäin strategisimmissa kysymyksissä. Kansainvälisen kehittämiskonseptin räätälöinnistä Suomeen tulee olemaan hyötyä, sillä muun maailman toimintatapoja on sovellettu verraten vähän. Kunta tarvitsee hyvää hallitus- ja lautakuntatyöskentelyä kriittisten päätösten ja kehitystyön varmistamiseksi. Kipupisteitä Jaettu johtaminen onnistuu parhaiten yleensä silloin, kun kolmen keskeisen elimen eli kunnanhallituksen, lautakuntien ja johtoryhmän roolit ovat selkeitä. Tärkeä merkitys on myös johtohenkilöiden eli kunnanhallituksen puheenjohtajan, lautakuntien puheenjohtajien ja kunnanjohtajan toimivilla suhteilla. Johtamisessa saattaa olla tuloksellista toimintaa haittaavia kipupisteitä. Ne voivat sijaita toimielinten sisällä tai niiden välisissä suhteissa. Juuri tähän kohtaan uusi valmennustuote haluaa iskeä, kertoo Pauni. Kun kipupisteet on tunnistettu, roolit selkeytetty ja yhteistyötä vahvistettu, kunta voi menestyä, hän lupaa. Varsinkin suurimman toimialan sosiaali- ja terveystoimen ohjauksesta löytyisi monessa paikassa sparrauksen kohteita. Valmennus on ratkaisukeskeinen ja se on räätälöitävissä kunkin kunnan omiin tar peisiin. Kriittiset osa-alueet Kaksoisjohtamisen roolien toimivuuden rinnalla on viisi muutakin kriittistä osa-aluetta, joihin johtajuuden toimivuus suoraan vaikuttaa. Nämä ovat vuorovaikutus kuntalaisten kanssa sekä kyky strategiseen suunnitteluun, rakenteiden uudistamiseen, organisaation suoriutumisen seurantaan ja muutosjohtamisen onnistumiseen, Pauni luettelee. Uusi tuote tulee käyttämään työmenetelminään luottamuksellisia haastatteluja, vuorovaikutteisia työpajoja ja valmennuksen seurantapalavereja. Aluksi käynnistyvät sen pilottiprojektit. 6 FCG Consulting People 1/2011

7 Ari Kolehmainen FCG:n toimitus johtajaksi Teksti: Eeva Kokki Kuva: Seppo Haavisto FCG:n hallitus nimitti FCG:n uudeksi toimitusjohtajaksi projektijohtaja Ari Kolehmaisen Suomen Kuntaliitosta. Yhtiön hallitus on päättänyt vahvistaa yhtiön asemia erityisesti kotimaan markkinoilla ja nykyisen asiakas kentän parissa. Yhtiössä on merkittävää kehittämispotentiaalia, osaava henkilöstö ja hyvät verkostot. Omistajat ovat valmiita kehittämään toimintaa ja kannattavuutta pitkällä tähtäimellä. Tavoitteena on vahvistaa koulutus-, konsultointi- ja kehittämistoimintaa yhdessä vankan asiakaskentän kanssa. Yhtiön listautuminen ei ole nyt ajankohtaista, sanoo FCG:n hallituksen puheenjohtaja, Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. Hallintotieteen maisteri Ari Kolehmainen, 59, on toiminut vuodesta 1984 lähtien Kuntaliitto-konsernissa eri tehtävissä, muun muassa vuosina FCG:n koulutus- ja konsultointiyhtiön Efekon toimitusjohtajana ja vuosina samalla FCGkonsernin varatoimitusjohtajana. Näen tärkeänä FCG:n aseman säilyttämisen ja siltä pohjalta toiminnan kehittämisen ja asiakkaidemme luottamuksesta kiinni pitämisen. FCG jatkaa pitkäjänteistä työtään tunnistaen samalla koko ajan muuttuvan toimintaympäristön ja sen asiakkaillemme tuomat haasteet. Tähän muutokseen liittyvät olennaisina esimerkiksi meneillään oleva kuntahallinnon kokonaisuudistus, kuntalain uudistaminen ja muut vastaavat tavoitteet, Ari Kolehmainen toteaa. FCG Consulting People 1/2011 7

8 Kouvolan terveyspalvelut tähtäävät tulevaisuuteen Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Jarmo Teinilä, FCG:n kuva-arkisto Uusi Kouvolan kaupunki on lähtenyt rohkeasti uudistamaan ter veys palvelu verkkoaan. Yh des sä FCG:n kanssa valmisteltu palveluverkko selvitys nostaa kissan pöydälle. Monen kunnan tavoin Kouvola on pahassa pakkoraossa. Ikääntyminen lisää palvelutarvetta, väestöpohja kapenee. Sosiaali- ja terveystoimen menot nousevat, veroja ei haluta nostaa ja Paras-hanke betonoi palkkamenot viidelle vuodelle. Eipä jää paljon vaihtoehtoja, lataa Kouvolan terveyspalvelujen johtava ylilääkäri Kati Myllymäki. Nollavaihtoehto eli vanhaan malliin jatkaminen tarkoittaisi loputonta lomautusten, veronkorotusten ja kasvavan työkuorman kierrettä. Kouvola etsii toista tietä tarkastelemalla uuden kunnan palvelukokonaisuutta. Tähtäimessä on vuoden 2020 tilanne. 8 FCG Consulting People 1/2011 Uusi kunta, uudet haasteet Kouvolasta tuli asukkaan kaupunki, kun Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala muodostivat uuden Kouvolan vuoden 2009 alusta. Kaikki meni uusiksi: rakenteet, vakanssit, toimintakulttuurit. Kolme kuntayhtymää purettiin, palveluverkko turvattiin kolmeksi vuodeksi ja Paras-hanke tarjosi henkilöstölle turvan viideksi vuodeksi. Palkat harmonisoitiin korkeimman mukaan. Ja päälle iski lama, kuvailee Myllymäki haasteita. Kouvolassa palveluntarve on suuri, mutta henkilöstökin vanhenee ja lääkäreitä on vaikea saada. Uudessa Kouvolassa yhdistettiin sosiaalitoimi ja terveyskeskus yhteiseksi perusturvaksi. Vuodenvaihteessa Kuusankosken aluesairaala siirtyi sairaanhoitopiiriltä kaupungille, ja tavoitteena on integroitu terveydenhuolto. Tehokkaampaan palveluketjuun Nopeasti valmistunut palveluverkkoselvitys hakee uudenlaista, kaupunkilaiset huomioon ottavaa ja tuottavampaa palvelujärjestelmää. Se ei anna suosituksia vaan tietoa johtamisen välineeksi, kertoo hankkeen projektipäällikkö Juha Palmunen FCG:ltä. Suunnitteilla on uudella tavalla keskitettyjä palveluja ja uusia palvelumuotoja: terveys kioskeja, liikkuvia ja sähköisiä palveluja. FCG teki syksyllä 2009 kouluverkkoselvityksen, jonka tuloksia hyödynnettiin tässä hankkeessa. Palveluverkkoselvitys on hyvä esimerkki osallistavasta prosessista, joka on tehty yhteistyössä kunnan kanssa paikallista ääntä tarkkaan kuunnellen, kertoo FCG:n toimialajohtaja Sari Kujala. Seuraavaksi asiasta käydään arvokeskustelu. Näin Kouvola kohtaa rohkeasti tulevaisuuden haasteet.

9 Yllä: Sari Kujala (vas.) ja Juha Palmunen FCG:ltä etsivät yhdessä johtavan ylilääkärin Kati Myllymäen kanssa ratkaisuja Kouvolan terveyspalveluihin. Krooninen lääkäripula näkyi konkreettisesti myös Lääkäripäivien näyttelyosaston seinältä. Alla: Kouvolan palveluverkkoselvityksellä tavoitellaan uudenlaista, kaupunkilaiset huomioonottavaa palvelujärjestelmää. FCG kehittää kuntajohtamista FCG toteuttaa yhdessä Jyväskylän yliopiston, Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Sitran kanssa strategisen kehittämisen ohjelmaa kuntien johdolle. Uudistuva kunta -ohjelma on Jyväskylän yliopiston MBA-ohjelman ensimmäisen vaiheen aloitusohjelma. Ohjelma mahdollistaa kuntien johdolle perehtymisen erityisesti kuntien johtamisen kannalta ajankohtaisiin aiheisiin. Uudistuva kunta -ohjelmaa on toteutettu kaksi kertaa ja kolmas ohjelma alkaa maaliskuussa FCG suunnittelee Vartiokylänlahden tulvasuojelua FCG laatii tulvasuojelun toteutussuunnitelman Helsingin kaupungin rakennusvirastolle Vartiokylänlahden Vuosaaren puoleisen ranta-alueen tul vasuojelun toteuttamista varten. Tehtävä sisältää pohjarakennussuunnittelua, tulvapenkereen ja purouoman siirron suunnittelun, reittien suunnittelua, puistosuunnittelua, tulvapumppaamon suunnittelun sekä tulvapenkereen alle jäävien vesijohtojen ja viemäreiden siirtosuunnittelun. FCG Consulting People 1/2011 9

10 Koulujen määrät puntarissa Teksti: Paula Böhling Kuvat: FCG:n kuva-arkisto Mikä on kouluikäisten lasten määrä tulevina vuosina? Miten alue kehittyy, onko vireillä uusia kaavoitushankkeita? Miten koulut sijaitsevat suhteessa asutukseen? Kuinka yksittäisten koulujen oppilasmäärät kehittyvät? Johtava konsultti Raila Oksanen FCG:ltä on painiskellut näiden asioiden parissa esimerkiksi Kouvolassa ja Uudessakaupungissa. Tosiasia on, että muutamia poikkeusalueita lukuun ottamatta Suomen väestö ikääntyy. Tarpeet vanhustenhuollossa kasvavat samalla, kun koululaisten määrä vähenee. Silloin ei ole järkevää pitää kouluissa valtavia resursseja, hän sanoo. Oksasen Kouvolassa tekemä kouluverkkoselvitys osoitti, että oppilasmäärä vähenee noin 15 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Selvitys avasi keskustelun Tilaajapäällikkö Kim Strömmer Kouvolasta kertoo, että FCG:n selvitys toi esille ensimmäisen ehdotuksen palveluverkosta ja toimi siten lähtölaukauksena sen rakentamiselle. Selvitys antoi meille ensimmäisen yhtenäisen kuvauksen palveluverkostamme ja tulevaisuuden haasteista. Sitä käytetään suunnittelussa koko ajan, koska päätösten toteuttaminen on käsillä. Selvitystyötä hankaloitti suuren kuntaliitoksen jälkeinen tilanne. Kaikki aineisto olisi Strömmerin mukaan pitänyt kerätä ennen liitosta, mutta se oli jäänyt, kun oli odotettu, että uusi kunta nostaa kissan pöydälle. Nyt käsissä olivat yhtä aikaa kuuden kunnan tiedot. Konsultti vei vaativan projektin määrätietoisesti läpi ja mahdollisti selvityksen valmistumisen aikataulussa, Strömmer kiittelee. Päätöksiä tehtäessä oli tärkeää, että meillä oli ulkopuolinen näkemys palveluverkon haasteista. Laatuosaamista koulumaailmaan FCG järjestää perusopetuksen laadun kehittämistä tukevaa prosessikonsultointia ja koulutusta. Opetustoimen laatutyössä oleellista on saada aikaa todellisia vaikutuksia, toteaa perusopetuksen laadun asiantuntija, johtava konsultti Raila Oksanen FCG:ltä. Esimerkiksi perusopetuksen laatukriteereillä on todellista vaikutusta vasta, kun arviointi on kaksinapaista eli koulujen arvioinnin lisäksi arvioidaan opetustoimea ja kun arvioinnin tuloksia myös hyödynnetään päätöksenteossa. Tähän päästään parhaiten siten, että laatukriteerit valmistellaan kunnassa samanaikaisesti sekä opetuksen järjestäjän että koulujen työvälineeksi. Laatukriteerit ovat opetustoimen ja koulujen kehittämisväline, mutta yksittäistä laatukriteeriä tai -kysymystä ei ole tarpeen tulkita sanatarkasti, Raila Oksanen opastaa. Kehittämisen näkökulmasta on hedelmällisempää tarkastella ja kuvailla ilmiötä, arviointialueen toimintaa ja tuloksia laajemmin. Vain näin löytyvät omat vahvuudet ja parantamisalueet. 10 FCG Consulting People 1/2011

11 CAF vaatii paneutumista, mutta kun sen sisäistää, se tarjoaa hienot mahdollisuudet opistojen kehittämiseen, vakuuttavat Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja Liisa Vornanen (vas.), toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen ja FCG:n Raila Oksanen. Kuva on otettu Oulussa koulutuksen aloituspäivänä 26. marraskuuta Kansalaisopistot kehittävät toimintaansa Teksti: Paula Böhling Kuva: Anne Nisula, Kansalaisopistojen liitto FCG on suunnitellut kansalaisopistoille koulutuksen, jonka tavoitteena on auttaa opistoja kehittämään toimintaansa itsearvioinnin avulla. Kokeiltavana on CAFarviointijärjestelmä, jonka odotetaan soveltuvan hyvin myös pienille opistoille. Pilottikoulutus järjestetään viidessä Meri- Pohjolan opistopiirin jäsenopistossa osana KOTVA-hanketta ( ), jota Kansalaisopistojen liitto toteuttaa yhdessä Meri- Pohjolan opistopiirin kanssa. Tavoitteeseen pääsemiseksi jokaiselle opistolle luodaan oma arviointiprosessi. Siihen kuuluu, että oppilaitoksen henkilöstö yhdessä miettii toimintaa ja sen tuloksia sekä arvioi, kuinka tehtävistä on suoriuduttu, kertoo johtava konsultti Raila Oksanen FCG:ltä. Pilotti hyödyttää kaikkia Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtajan Jaana Nuottasen mielestä CAF-arviointijärjestelmä sopii hyvin kansalaisopistojen laatu työhön. Siinä on samoja elementtejä kuin nykyisessä EFQM (European Foundation for Quality Management) -mallissa. CAF on kuitenkin kevyempi ja joustavampi, minkä vuoksi se sopii myös pieniin opistoihin ympäri Suomen ja liiton näkökulmasta on mielekästä käyttää sellaisia työvälineitä, jotka ovat koko kentän käytettävissä, hän perustelee. Jos laatutyö aloitetaan nollapisteestä, toimivan systeemin rakentamiseen menee Nuottasen arvion mukaan kolme tai neljä vuotta. Kaikissa opistoissa ei ole resursseja tehdä tällaista kehittämistä yksinään, mutta laatutyön kärryillä olisi kuitenkin pysyttävä. Siksi on hienoa, että ensin yhdistetään voimat pilottiopistojen kesken, hän sanoo ja toivoo, että malli saadaan pikku hiljaa leviämään kaikkialle Suomeen. FCG Consulting People 1/

12 Teksti: Paula Böhling Kuva: Jarmo Teinilä Timo Huttunen muistuttaa seurannan tärkeydestä: Havainnoi muutoksen etenemistä. Korjaa nopeasti suuntaa, jos siihen ilmenee tarvetta! Tee menestyksekäs muutos! Millaiset asiat edistävät muutoksen toteuttamista? Mihin muutostilanteissa pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota? Siinä kysymykset, joihin FCG haki vastauksia lokakuussa 2010 tekemällään kyselyllä. Suomalaisten organisaatioiden johto- ja ohjaushenkilöille kohdistettu Menestyksekäs muutos -kysely osoittaa, että muutostilanteissa kokemukset, odotukset ja haasteet ovat pitkälti samansuuntaisia riippumatta siitä, onko kyseessä kunta-, valtio-, järjestövai yritysorganisaatio. Vastaajien selkeä viesti on se, että muutokset tulee valmistella entistä paremmin. Johdon ja muiden muutoksen moottoreiden pitäisi jaksaa tehdä pohjatyöt kunnolla. Muutoksen tarve, tavoitteet ja vaikutukset on määriteltävä ja eriteltävä kirkkaasti, avoimesti ja realistisesti, kertoo johtava konsultti Timo Huttunen FCG:ltä noin 430 vastaukseen perustuen. Toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus vaativat myös riittävästi resursseja. Ennen kaikkea aikaa ja asiantuntijoita, jotka ymmärtävät muutoksen luonteen ja ihmisten käyttäytymistä sekä osaavat valmentaa esimiehiä ja työyhteisöjä viemään uudistuksia eteenpäin, Huttunen sanoo. Osallista, sitouta, roolita Selvityksen mukaan henkilöstön osallistaminen ja sitouttaminen ovat edelleen avainasemassa muutoksia tehtäessä. Yhteisen ymmärryksen löytämiseksi tarvitaan valmennusta, keskusteluja ja vertaistukea. Oleellista on, että jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan tilanteeseensa ja päästä keskustelemaan vaikeistakin asioista, hallitusti ja turvallisesti. Kaikki eivät kuitenkaan voi olla mukana kaikessa, joten roolita muutos. Tee selväksi, mihin kukin voi vaikuttaa oman asemansa, roolinsa ja valtuuksiensa puitteissa, Huttunen vinkkaa ja muistuttaa, että linjaukset ja päätökset tehdään strategisella tasolla, suunnittelu ja toteutus operatiivisella tasolla. Rakenna silta Muutoksia tapahtuu monella tasolla, esimerkiksi organisaatio- ja palvelurakenteissa, poliittisella kentällä ja arjen työprosesseissa, ja mukana on useita toimijoita, jotka työstävät muutosprosessia isoista linjauksista ja tavoitteista kohti arkipäivän tekemisiä. Sillan rakentaminen muutoksen periaatepäätöksistä käytännön toimenpiteisiin onkin aivan keskeinen vaihe, Huttunen kiteyttää. Ja jos ajatellaan FCG:n roolia, niin juuri siinä meidän pitää olla mukana; rakentamassa yhteistä tahtotilaa, luottamusta ja pelisääntöjä. Meillä on siihen osaaminen ja työkalut. 12 FCG Consulting People 1/2011

13 Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Jarmo Teinilä Johtava konsultti Markus Pauni FCG:ltä oli projektipäällikkönä Toimi hankkeessa, jossa kehitettiin kuntien tilaaja tuottaja-malleja. Toimi 2010 toi tulosta Keväällä 2009 käynnistynyt yhdeksän kunnan verkostohanke Toimi 2010 on päättynyt on aika tutkailla tuloksia. Hankkeessa olivat mukana Hamina, Hämeenlinna, Jyväskylä, Kemi, Lahti, Mikkeli, Oulu, Rovaniemi ja Tampere. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää verkostoyhteistyön avulla kuntien tilaaja tuottaja-malleja, luoda niistä kokonaiskuvaa ja vertailla niitä toisiinsa. Hanke päättyi syksyllä Suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi FCG yhdessä Kuntaliiton kanssa. Hanke vahvisti käsitystä, että kuntien toimintamallit ovat erilaisia, eivätkä niiden välineet ole sellaisenaan sovellettavissa kaikille kunnille tai toimialoille. Malleilla saavutetut tulokset nähdään pääosin positiivisina, toteaa hankkeen projektipäällikkö, FCG:n johtava konsultti Markus Pauni. Kaikkien perustavoitteet ovat samansuuntaisia: asiakaslähtöisyys, parempi reagointikyky, tuotekehitys, kustannustietoisuus, palvelutuotannon liiketoiminnallisempi ote ja poliittisen ohjauksen strategisempi rooli. Kaupunkien tilaaja tuottaja-mallit jaoteltiin kuuteen tyyppiin. Keskeiseksi määrittäväksi tekijäksi osoittautui poliittisen vallankäytön rooli ja sijainti. Koko kunnan toiminnan kattavista malleista Oulussa ja Rovaniemellä sovelletaan dualistista johtamista korostavaa mallia, Hämeenlinnassa korostetaan ammatillista johtamista, ja Tampereen pormestarimallissa poliittinen johtaminen korostuu erityisesti. Kemi edusti ns. resurssiohjausmallia, Jyväskylä ja Hamina noudattavat dualistista teknisen sektorin mallia, Lahti ja Mikkeli suuntaavat teknisen sektorin mallinsa ulkoisille markkinoille, Pauni luettelee. Näköpiirissä kehittämiskohteita Markkinaehtoisuuden tavoite ei ole oman tuotannon horjuttaminen, vaan sen kehittäminen ja ulkoisen palvelutuotannon roolin selkiyttäminen. Monituottajamallit tulevat yleistymään, arvioi Pauni. Muita keskeisiä kehittämiskohteita ovat tilaajaosaaminen ja laatukysymykset. Ns. elämänvaiheajattelu vaikuttanee organisaatioihin ja luo sektorirajat ylittävää asiakaslähtöistä näkemystä. Rovaniemen roolit Rovaniemellä kaikki sopimusohjausjärjestelmän roolit eivät ole vielä selkeitä. Tuotantojohtokunnissa tarvitaan kuitenkin ennen muuta tuotannon asiantuntijoita, toteaa kehittämispäällikkö Eva Repo, joka toimi hankkeen ohjausryhmässä. Järjestelmä on vielä uusi ja siksi haasteellinen, mutta sisäinen keskustelu on edistänyt asiaa. Rovaniemi siirtyi sopimusohjausjärjestelmään kaupungin ja maalaiskunnan liittyessä yhteen. Malli oli ennen käytössä maalaiskunnassa. Tämä on nykyaikaa, paluuta vanhaan ei enää ole, pohtii Repo, joka piti hankkeessa mukanaoloa palkitsevana. FCG Consulting People 1/

14 Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Mats Sandström ja Kokkolan kaupunki Kokkola panostaa koulutukseen, vapaa-aikaan ja kulttuuriin. Kirjaston tiloissa on kuvattiin (vasemmalta lukien) kehitysjohtaja Jarmo Nissi (vas.), elinkeinoyhtiö KOSEKin toimitusjohtaja Jonne Sandberg ja suunnittelujohtaja Seppo Kässi. Monipuolisuus tuo 90-luvun alun lama teki Kokkolassa pahaa jälkeä. Vaatetus- ja nahkaalan teollisuutta katosi muille maille, ja työttömyys ponkaisi jopa 26 %:iin. Mutta takaiskuista otettiin opiksi ja kuopasta on noustu kovalla työllä. FCG on ollut mukana strategiatyön eri vaiheissa. Täällä on löydetty yhteisiä näkemyksiä konkreettisista ratkaisuista. Painopisteiksi on valittu koulutuksen ja elinkeinoelämän kehittäminen sekä innovaatioiden tukeminen. Väestöpohjaa kasvatetaan tarjoamalla yrityksille ja asukkaille tontteja ja monipuolisia palveluja, kuvailee Kokkolan kaupungin suunnittelujohtaja Seppo Kässi paikallisia menestystekijöitä. Pitkällä jänteellä Kokkola satsaa venealaan, metalli- ja kemianteollisuuteen sekä ICT-alaan. Kaupan alaa ja matkailua on kehitetty, ja satamasta on tullut merkittävä transitoliikenteen keskus. Maaseutuelinkeinoja ja erityisesti maidontuotantoa edistetään. Osa strategiaa rakentuu monipuoliselle palvelutarjonnalle. Tänne muutetaan vain, jos täällä on hyvä asua. Investoinnit koulutukseen, vapaa-aikaan ja kulttuuriin ovat tärkeitä, Kässi korostaa. Kokkolasta ja Pietarsaaresta on viime vuosina kasvanut yhtenäinen molempia hyödyttävä työmarkkina-alue. Kaupungin väkiluku on noussut yli henkeen, muuttotappio on kääntynyt voitoksi ja syntyvyys ylittää kuolleisuuden. Asukasmäärä kasvoi lähes hengellä Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kuntaliitoksessa, josta FCG teki liitosselvityksen. Työttömyysluvut ovat alle keskitason. Koulutus ei karkaa minnekään Koulutukseen satsaaminen on viisaampaa kuin suorat yritystuet, sillä se ei karkaa minnekään. Sama koskee tutkimusta ja tuotekehitystä, vahvistaa kehitysjohtaja Jarmo Nissi. Elinkeinorakenteen kehittäminen on hitaampi ja pidempi tie kuin tukien jakaminen, mutta tuo paremman tuloksen. 14 FCG Consulting People 1/2011

15 Ihmisen kokoinen, merellinen ja kaksi - kielinen. Näin määrittelee itsensä Kokkola, joka haluaa satsata korkealuokkaiseen osaamiseen, moniarvoiseen kulttuuriin ja kilpailukykyiseen elinkeinotoimintaan. Kokkolaan menestystä Niinpä Kokkolassa on panostettu laajasti aikuiskoulutukseen, työn ohessa hankittavaan lisäkoulutukseen ja tutkintojen suorittamiseen. Tarjolla on opettajien täydennyskoulutusta, kemian opetusta, ohjelmistotekniikan maisteri- ja muuntokoulutusta sekä kauppatieteitä. FCG on ollut mukana kahdella valtuustokaudella työstämässä kunnan toimialastrategioita ja määrittelemässä kriittisiä menestystekijöitä. Vuonna 2009 syntyi viisivuotinen kaupunkistrategia, joka eteni prosessina seminaarien ja työkokousten kautta. Kakkostason elinkeinostrategia on laadittu vuosille , ja kaupungin visio tähtää vuoteen Strategioiden pääkohdat on jalostettu sisällyttämällä ne talousarvioon ja jalkautettu eteenpäin, määrittelee Nissi. Kokkolassa parasta aikaa, hän siteeraa kaupungin -virallista slogania. Seudullista elinkeinopolitiikkaa Vuonna 2002 perustettu Kokkolan seudun elinkeinoyhtiö KOSEK on Kokkolan ja Kannuksen yhteisyritys. FCG:n tuoreimpia hankkeita on sen sisäisen toiminnan strategiakonsultointi, joka on menossa kaupunginhallitukseen hyväksyttäväksi. KOSEK toimii paikallisen elinkeinopolitiikan työrukkasena, toteuttajana ja koordinoivana asiantuntijana. Kunnat hoitavat itse politiikan, toteaa toimitusjohtaja Jonne Sandberg. Kannuksen vahvuutena on mekaaninen puuteollisuus. Haasteet Kokkolan seudulla ovat samoja kuin muuallakin maassa: perusteollisuuden säilyttäminen, energian saatavuus. Onneksi täällä on tehty viisaita päätöksiä jo 90-luvulla. Nyt on hyvä olla, hän toteaa. Kantavaa kokonaisnäkemystä Kokkolan seudun strategiahankkeet ovat olleet kiitollisia tehtäviä, koska ne ovat perustuneet kokonaisvaltaiseen näkemykseen. Kaupunkistrategiasta on johdettu toimialaja elinkeinostrategiat sekä konsernistrategia, myhäilee FCG:n johtava konsultti Jarkko Majava. Täällä elinkeinoelämä on selvinnyt hyvin erilaisista myllerryksistä, koska sen rakenne ei ole yhden kortin varassa. Eri toimialoja ja myös pk-teollisuutta on kehitetty pohjalaisen yritteliäisyyden hengessä. Eivätkä strategiahankkeet vielä tähän lopu. Seuraavaksi käynnistyy Kokkolan ja Pietarsaaren seutujen kehitysvyöhykkeen esiselvitystyö, hän kertoo. Tulevaisuuden uskosta kertovat myös tänä vuonna Kokkolan ydinkeskustan tuntumassa järjestettävät asuntomessut. FCG Consulting People 1/

16 Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Jarmo Teinilä 16 FCG Consulting People 1/2011

17 Suvilahti sai uuden elämän Helsingin vanhan kaasutehtaan yli satavuotias alue Suvilahdessa aloittelee uutta elämää. Siitä on tulossa Ruoholahden Kaapelitehtaan kaltainen kulttuurikeskus itäiseen kantakaupunkiin. Uusi elämänvaihe on kuitenkin edellyttänyt maa-alueen perusteellista kunnostusta. Entisen teollisuusalueen kunnostaminen ja puhdistaminen uuteen käyttöön on ollut merkittävä ponnistus, kun yli tonnia pilaantunutta maata on kuljetettu pois ja alueen tekniset verkot on uusittu, kertoo projektipäällikkö Risto Tilli FCG:ltä. Haasteellinen hanke Kaasuprosessin sivutuotteena tänne on jäänyt erilaisia haitta-aineita, joista osa on syöpävaarallisia yhdisteitä. Pilaantunutta maata oli sekä ulkoalueella että rakennusten alla. Niinpä puhdistusoperaatio edellytti erityistä huolellisuutta, toteaa ympäristöinsinööri Johanna Hytönen Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosastolta, joka hallinnoi alueen maaperää. Puolikiinteä kreosoottiterva vietiin pois suljetuissa konteissa, ja maamassat kuljetettiin peitetyissä kuormissa ja suljetuissa lavoissa, kuvailee Tilli operaatiota. Maamassat kuljetettiin käsiteltäviksi Ekokemin ja Lassila & Tikanojan vastaanottopaikkoihin. FCG:n osuus Suvilahden kunnostuksessa oli ympäristöluvan vaatimien työsuunnitelmien laadinta, muu työnaikainen suunnittelu, maaperän kunnostuksen valvonta, näytteenotto, pilaantuneitten massojen ohjaus vastaanottopaikkoihin, ympäristöluvan määräysten noudattamisen valvonta ja maaperän haitta-aineiden aiheuttamien riskien arviointi. Pitkä projekti Suvilahden maaperää on tutkittu jo 90-luvun alusta lähtien, ennen kuin edes tiedettiin uudesta käytöstä. Alusta alkaen on ollut selvää, että alue joudutaan joka tapauksessa puhdistamaan, kertoo Hytönen. Kulttuurikäyttöä sille on kaavailtu jo vuodesta Maaperän puhdistus alkoi syyskuussa 2009 ja päättyi viime elokuussa ennen Flow-festivaalin alkua. Kaivualuetta oli kaikkiaan noin neliötä. Hankkeen kokonaishinta oli 5,3 miljoonaa euroa. Nyt kunnostettiin ns. A-alue, joka käsittää kaksi kaasukelloa, yhdeksän muuta rakennusta ja niiden välisen pihan. Rakennuksia hallinnoiva Kaapelitehdas Oy kunnostaa niitä sitä mukaa, kun niille löytyy pitkäaikaisia vuokralaisia. Kaupunkikuvaa hallitsevat kaasukellot on myös tyhjennetty ja pesty, mutta niiden sisäosan suunnittelu on edelleen kesken, toteaa Hytönen. Infra uusiksi Suvilahdesta tehtiin riskiarviointiin perustuva kunnostussuunnitelma, jossa tutkittiin myös rakennusten alapohjien kunto. Koska rakennuksia ei purettu vaan ne kunnostettiin ala- ja ulkopuolelta, maata ei voitu poistaa kaikista kohdista, kertoo Tilli. Niinpä kenttäalueelle on seinien viereen saakka asennettu huokoskaasunkeräysjärjestelmä, jonka avulla mahdolliset maaperästä vielä erittyvät kaasut saadaan viemäröityä pois. Osassa rakennuksia lattioita avattiin ja pilaantunutta maata poistettiin noin 1 1,5 metrin syvyydeltä. Myös alueen tekniset verkot, kuten vesi, viemäri, kaasu ja kaukolämpö, uusittiin kokonaan. Tämä osuus oli kiinteistöviraston tilakeskuksen vastuulla. Töiden aikana Suvilahdessa oli koko ajan normaalia kulttuuritoimintaa, kuten teat teriesityksiä, mikä lisäsi hankkeen vaikeus astetta. Maaperä oli kaivettu auki, mutta yleisölle piti järjestää turvallinen kulku, kuvailee Tilli hankkeen erityispiirteitä. Kaasutehtaasta kulttuurikeskukseksi Suvilahden tarina kaasutehtaana päättyi vuonna 1994, kun Helsinki siirtyi maakaasuun eikä kaasua enää tuotettu tai varastoitu. Alueen kohtalo oli jonkun aikaa epäselvä, purkuakin suunniteltiin. Uusi elämä käynnistyi vuonna 2008, kun rakennukset siirtyivät Ruoholahden Kaapelitehdasta hallinnoivan Kiinteistö Oy Kaapelitalon hoteisiin. Valtakunnallisesti merkittäväksi määritellylle alueelle on siitä lähtien ilmestynyt erilaista toimintaa, ja rakennuksia on vuokrattu yrityksille ja järjestöille. Oman toimitilansa ovat löytäneet kymmenet kulttuurialan ammattilaiset: valokuvaajat, kirjailijat, toimittajat ja tuottajat. Voimalaitoksessa toimii Viro-keskus Eesti Maja, entinen ruokala on Oranssi ry:n toimitilana ja Uuden sirkuksen toimintakeskus Cirko aloittaa Kojehuone-rakennuksessa vuonna Kattilahallista on kehittynyt hengen tapahtumatila. Myös Teatteri Kultsa toimii täällä. Seuraavien vuosien aikana korjaustyöt jatkuvat. Suvilahden kunnostushanke Tilaaja: Helsingin kaupunki, kiinteistö virasto Rakennuttaja: HKR Rakennuttaja Pääurakoitsija: Rakennus Paaluharju Oy Maarakennusurakoitsija: Biomaa Oy Laboratorio: SGS Massojen vastaanotto: Ekokem Palvelu Oy, Lassila & Tikanoja Oy, HSY Vasemmalla: Suvilahden maaperä on nyt kunnostettu. Kaasukellot odottavat vielä uutta käyttöään, kertovat Johanna Hytönen Helsingin kaupungin kiinteistövirastosta ja projektipäällikkö Risto Tilli FCG:ltä. FCG Consulting People 1/

18 Turun seudun tekopohjavesihankkeessa rakennettiin noin sadan kilometrin mittainensiirtolinja Huittisista Turkuun. Hankkeen rakennustyöt ovat lopuillaan. Tekopohjavettä Turun seudulle Teksti: Paula Böhling Kuvat: FCG:n kuva-arkisto Kokemäenjoen vedestä valmistettu tekopohjavesi alkaa virrata Turun ja sen naapurikuntien alueelle, teollisuuden ja noin asukkaan tarpeisiin. Pääosin FCG:n valvonnassa tehdyt rakennustyöt ovat lopuillaan. Raakavesi otetaan Kokemäenjoen yläjuoksulta, josta se pumpataan esikäsittelylaitokselle ja edelleen tekopohjavesilaitokselle. Siellä vesi imeytetään altaiden kautta Virttaankankaan harjuylänköön, jonka hiekkaisessa maaperässä se muuttuu muutamassa kuukaudessa tekopohjavedeksi. Valmis tekopohjavesi pumpataan ylös, johdetaan puhdasvesisäiliöön ja sieltä siirtovesilinjaa pitkin kuluttajille. Viittä vaille valmista Hankkeessa on rakennettu noin sadan kilometrin siirtolinja Huittisten raakavedenottamolta Halisten vesilaitokselle Turkuun. Siirtolinjan ja vedenottamon lisäksi on tehty veden esikäsittelylaitos, tekopohjavesilaitoksen rakennukset ja kalliosäiliö. Osa jakelualueesta alkoi saada tekopohjavettä vuoden vaihteessa. Kevään aikana jakelualue laajenee ja koko alueen tekopohjavesi kattaa lokakuussa 2011, kertoo Turun Seudun Vesi Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Valtonen. Hankkeessa on onnistuttu hyvin. Rakennustöiden valmistuminen viivästyy noin kaksi kuukautta yhden putkierän viipymisen takia, mutta muuten kaikki on toteutunut suunnitellusti ja kustannukset jäävät useita miljoonia euroja alle kustannusarvion, toteaa Valtonen tyytyväisenä. Vaativa valvontatehtävä Siirtolinja tehtiin Pohjois-Ranskassa valmistetuista, noin kahdeksan metriä pitkistä ja läpimitaltaan 1,2-metrisistä putkista. Yhteensä noin putkea kuljetettiin junalla Rotterdamiin ja Antwerpeniin, sieltä lai- valla Turkuun ja satamasta kuorma-autoilla työmaille. Materiaalin riittävyyden turvaamiseksi on tehty välivarastoja, mutta logistiikan seuranta ja ohjaus on ollut haastavaa. Sata kilometriä työmaata keskellä vilkkaita liikenneväyliä, suurimmillaan yli sata työntekijää, siirtolinjassa seitsemän eri urakkaa, joista samanaikaisesti käynnissä enimmillään viisi, samaan aikaan 15 työryhmää eri kohteissa. Tekemistä on riittänyt, summaa valvonnasta vastannut projektipäällikkö Arto Heikkilä FCG:ltä. Hallittavuuden parantamiseksi hankkeelle luotiin asiakkaiden tarpeiden mukaisesti projektikohtainen laatujärjestelmä. FCG:n johdolla tehty järjestelmä sisältää yleiset toimintaperiaatteet, laatusuunnitelmat, palaverit, raportointikäytännöt sekä urakkakohtaisten liikenteenohjaussuunnitelmien tarkastaminen. 18 FCG Consulting People 1/2011

19 Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Hannu Vallas Kurikassa hankkeen lähtökohtana oli Pitkämön altaan vesialueen suojelu. Haja-asutusalueiden vesihuolto ojennukseen Haja-asutusalueiden vesihuolto-ongelmat ovat olleet viime aikoina todella kuuma aihe. Verkostopohjaiseen rat kaisuun ovat päätyneet Kurikka ja Pieksämäki. Molemmissa paikallinen osuuskunta käynnisti hankkeen FCG:n kanssa keväällä Kurikassa hankkeen lähtökohtana oli Pitkämön altaan vesialueen suojelu. Altaaseen laskee kaksi jokea, Kyrönjoki ja Jalasjoki, kertoo Pitkämön Altaan Ympäristön Viemäröinti-osuuskunnan puheenjohtaja Lasse Mukkala. Alueelle vedetään 55 km linjaa, jonka runko on valmiina, ja 180 taloudesta 30 on jo liitetty siihen. Kurikan kaupungin tuella Hankkeeseen kannusti Kurikan kaupunki, joka tukee sitä taloudellisesti. Pitkämön alueella toimineen Jyllinkosken Sähkön myytyään Kurikka saa mukavasti osinkotuloja, joista riittää rahaa viemärillekin. Hankkeen hinta suunnitteluineen on noin 1,7 miljoonaa euroa. Hinta taloutta kohti on siis alle euroa. Kun omakustannus on euroa, lopullinen hinta 80 %:n tuen jälkeen on noin euroa, kertoo Mukkala, joka on erittäin tyytyväinen FCG:n suunnittelupanokseen. Pieksämäki rakentaa EU-tuella Pieksämäellä asialla on Jäppilän vesiosuuskunta, joka laajentaa Pieksämäen kaupungin vuonna 2006 rakentamaa veden ja viemärin päärunkoverkostoa. Hankkeen vuonna 2010 valmistuneessa ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin jakeluhaarat noin 100 taloudelle. Nyt käynnissä ovat kakkosja kolmosvaihe. Uusia sopimuksia on tehty vajaan 170 talouden kanssa, joukossa vakituista ja loma-asutusta, yrityksiä ja maatiloja. FCG on tehnyt yleissuunnitelman myös neljännelle vaiheelle, jossa rakennetaan Syvänsin pohjavesialue. Runkoverkostoa on rakennettu osittain EU:n tuella. Kun koko hanke on valmis, mukana on yhteensä noin 400 taloutta. Parjattu jätevesiasetus sai ihmiset ymmärtämään yhteisen järjestelmän edut, toteaa osuuskunnan toimitusjohtaja Martti Kääriäinen. Hankkeen ensimmäinen vaihe maksoi noin euroa liittyjää kohden, samoin kakkonen ja kolmonen. Nelosvaiheesta tulee sitten hieman kalliimpi, kertoo Kääriäinen. Vesien suojelua Sekä Pieksämäen että Kurikan hankkeissa päätöksiin on vaikuttanut se, että siellä kiinteistöt sijaitsevat lähellä suojeltavia vesistöjä, kertoo hankkeita vetänyt FCG:n suunnittelupäällikkö Pia Kinnunen. Painopiste on ollut vakituisen asutuksen vesihuollon turvaamisessa, mutta uudesta järjestelmästä pääsevät nauttimaan myös loma-asukkaat. Haja-asutusalueiden loma-asuntoihin kiinteistökohtaiset jätevedenpuhdistamot soveltuvat huonosti, koska biologinen prosessi pysähtyy välillä. Siksi viemäriverkosto on parempi vaihtoehto, hän toteaa. FCG Consulting People 1/

20 Espoolle kokonaisvaltainen hulevesi ohjelma Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Eeva Repola Keväällä 2010 käynnistyi koko kaupungin käsittävä selvitys Espoon hulevesiohjelmaksi. Sen tavoitteena on luoda kauaskantoinen strategia, jossa määritellään tulevaisuuden visio ja toimenpiteet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelmassa määritellään ne suuret linjat, joiden pohjalta hulevesien hallintaa Espoossa kehitetään. Varsinaisessa hulevesiohjelmassa jaetaan vastuut kaupungin eri yksiköiden ja hallintokuntien kesken, kertoo hankkeen projektipäällikkö, FCG:n toimialajohtaja Perttu Hyöty. Vastaava ohjelma on jo monella kaupungilla; Espoon työ on ensimmäinen konsultin vetämä hanke. Uusista lähtökohdista Ohjelman tärkein osa-alue on Espoon hallintokuntien vastuunjaon määrittely ja eri tahojen sitouttaminen tavoitteisiin. Vastuunjakoa pohdittiin hallintokuntien kanssa yhteisen näkemyksen muodostamiseksi. Varsinaisen ohjelman tueksi toteutettiin neljä erillistä suunnittelutehtävää, niistä tärkeimpänä kattava valuma-alueselvitys. Muut suunnitelmat olivat esimerkkejä laajuudeltaan vaihtelevista hulevesien hallintasuunnitelmista osayleiskaavatasolta aina pienehkön rakennetun alueen tarkasteluun. Hulevesi on monitahoinen asia, joka Espoossa on kaupungistumisen myötä saanut uusia aspekteja. Rakentamisen seurauksena on esimerkiksi syntynyt tarvetta tehokkaammalle kuivatukselle, arvioi limnologi Ilppo Kajaste Espoon ympäristö keskuksesta. Kannanottoja tarvitaan myös mahdollisten tulvien, eroosion ja erilaisten ympäristöongelmien varalle. Perinteisessä ratkaisumallissa hulevedet on johdettu viemäriin, vesistöön ja mereen. Espoolaisille ovat tärkeitä myös kaupungin monet vesistöt, kuten kaupunkipurot ja niihin liittyvät vesiasiat, kertoo Kajaste. Koko kaupungin asia Espoon hulevesiohjelmaa ovat olleet valmistelemassa kaupungin ympäristökeskus, tekninen keskus, kaupunkisuunnittelukeskus ja rakennusvalvonta, joten edustettuina ovat olleet kaikki vesiasioita käsittelevät viranomaiset. Tärkeää ohjelman onnistumiselle on eri tahojen sitouttaminen sovitun vastuunjaon mukaisesti, jotta tieto kulkee ja yhteistyö sujuu osapuolten välillä, arvioi Hyöty. Myös yksityisten kiinteistönomistajien on syytä olla perillä omaa kiinteistöään koskevista hulevesiasioista ja varauduttava tarpeellisiin toimiin, muistuttaa Kajaste. Espoon hulevesiohjelma valmistui vuodenvaihteessa. Siitä pyydetään vielä lausunnot ennen ympäristölautakunnan käsittelyä. Myös kaupunkilaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä Avoin Espoo -nettisivuston kautta. Vasemmalla: Leppävaara, Monikonpuro Sellon kohdalla. 20 FCG Consulting People 1/2011

21 Teksti: Paula Böhling Kuvat: Jarmo Teinilä Videoneuvottelujärjestelmät ja -laitteet ovat jo niin kehittyneitä, että etäisyyden tuntu häviää. Tuntuu kuin tulkki istuisi pöydän toisella puolella. Videoneuvottelussa tulkin on helpompi pysyä neutraalina kuin ollessaan paikan päällä asioimistilanteessa. Tatjana Andrejev ja Jarmo Riipinen (oikealla) uskovat, että kymmenen vuoden päästä lähes puolet tulkkauksista tehdään videotulkkauksena. Uusi teknologia tehostaa tulkkien työtä Kunnallisia tulkkauspalveluja tarvitaan yhä enemmän. Oivallisen avun kasvavan kysynnän tuomiin haasteisiin tarjoaa videoneuvottelu, jonka käyttöä Helsingin seudun asioimistulkkikeskus kehittää yhdessä FCG:n kanssa. Videoneuvottelut ovat olleet teknologisesti mahdollisia jo reilut 20 vuotta, mutta palvelun edellyttämät laitteet ovat olleet kalliita. On pitänyt olla tietty määrä tulkkauksia, ennen kuin järjestelmiin on kannattanut satsata. Nyt ollaan murrosvaiheessa. Erillisiä laitteita ei välttämättä enää tarvita, vaan yhteys voidaan ottaa vaikkapa tavallisia kannettavia tietokoneita käyttäen, kertoo projektia FCG:llä johtanut Jarmo Riipinen. Tyytyväisiä käyttäjiä Helsingin seudun asioimistulkkikeskus ja FCG ovat testanneet uuden teknologian suomia mahdollisuuksia muun muassa Vantaan Mikkolan koulussa, jossa on kokeiltavana yksi videoneuvottelulaite ja kaksi tietokonepohjaista tulkkausasemaa. Opettajat ovat kiitelleet palvelua ja myös maahanmuuttajilta on saatu hyvää palautetta, kertoo lähes 90 kielen tulkkausta tarjoavan asioimistulkkikeskuksen johtaja Tatjana Andrejev. Jatkossa etäpalveluja on tarkoitus tarjota pääkaupunkiseudun kouluille yhä enemmän. Yhteistyö on vilkastumassa myös työvoimatoimistojen ja muiden julkisten organisaatioiden kanssa. Videoneuvottelun käyttö tehostaa tulkkien ajankäyttöä, helpottaa töiden aikatauluttamista, vähentää kustannuksia ja tekee mahdolliseksi myös lyhyet tulkkaukset, joita varsinkin koulut ja päiväkodit tarvitsevat, listaa Tatjana Andrejev hyötyjä innoissaan siitä, että tulkit pääsevät näin keskittymään perustyöhönsä paikasta toiseen matkustelun sijaan. Vauhdilla eteenpäin Jarmo Riipisen mukaan pilvipalvelujen yleistyminen merkitsee taas uutta mahdollisuutta tulkkaukselle: mihin tahansa työasemaan tai kännykkään voidaan kohta muodostaa videoneuvotteluyhteys. Pilvipalvelut tulevat muokkaamaan globaalia bisnestä. Esimerkiksi verkkokauppaa harjoittavat yritykset huomaavat varmaan pian tähän liittyvät mahdollisuudet, Riipinen sanoo. FCG haluaa kulkea uuden kehityksen kärjessä, joten Helsingin seudun asioimistulkkikeskuksen hanke on yhtiölle erittäin mielenkiintoinen: sen kanssa olemme uusien asioiden ensimmäinen airut. Jarmo Riipinen siirtyi FCG:ltä vuodenvaihteessa vetämään etäpalveluiden organisointityötä valtiovarainministeriöön. FCG Consulting People 1/

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke. Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke. Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin Luvun / sektion otsikko Ketterät kunnat selviävät tulevaisuuden haasteista

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari Riikka Pellikka

Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari Riikka Pellikka Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari 9.3.2017 Riikka Pellikka Uudistamme julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla.

Lisätiedot

USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista. 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab

USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista. 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab Mikä USO-hanke USO I-hanke (2010-2012) on ollut osa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Suomidigi prosessien uudistamisen tukena

Suomidigi prosessien uudistamisen tukena Riikka Pellikka Asiantuntija JulkICT-osasto Valtiovarainministeriö Riikka.pellikka@vm.fi @riikkapellikka @suomidigi Suomidigi prosessien uudistamisen tukena Hallitusohjelman tavoite: Uudistamme julkiset

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen

Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen Tämän aukeaman kuvat Elinvoiman eväät -teemaseminaarista Infra ja elinvoima 10.4.2013 Kansikuva: Pixhill.com Suomen Kuntaliitto Helsinki 2014

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 Neljän kunnan liitos Saaristovirkamies muutosten tyrskyissä Esityksen sisältö: 1.

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

JUHTA Riikka Pellikka

JUHTA Riikka Pellikka JUHTA 4.4.2017 Riikka Pellikka Suomidigin missio: Uudistamme julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla. Tilanne kevät 2016 o Digitalisoinnin periaatteet

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Teemat Esitys perustuu Rovaniemen kaupungin yhdistymisen arviointiin Stenvall, Tyvitalo, Syväjärvi, Suikkanen Kaupungin strateginen kehittäminen Rovaniemeläisten

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016

Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016 Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016 Kunnan uuden roolin määrittäminen sekä kuntajohtamisen ja kestävän talouden kehittäminen muutosten keskellä Kehittäjäkuntien haku verkoston 3. kaudelle

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen (USO)

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen (USO) Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen (USO) Tervetuloa KUMA-seminaariin 12.9.2012 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja 1 October 3, 2012 USO-verkostohanke kuntajohtamisen kehittämisen tukena

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Kuntarakenne muuttuu entä johtaminen?

Kuntarakenne muuttuu entä johtaminen? Kuntarakenne muuttuu entä johtaminen? Kuntarakennefoorumi 10.5.2011 Helsinki. Kuntarakennefoorumi 10.5.2011 Kaija Majoinen kehitysjohtaja Johtaminen kuntafuusioissa Kuntafuusiot tarjoavat kehittämispotentiaalia

Lisätiedot

Laadun kehittäminen Utajärven kunnassa. Hyvinvointivastaava Laatupäällikkö Hannele Karhu 10.3.2015

Laadun kehittäminen Utajärven kunnassa. Hyvinvointivastaava Laatupäällikkö Hannele Karhu 10.3.2015 Laadun kehittäminen Utajärven kunnassa Hyvinvointivastaava Laatupäällikkö Hannele Karhu 10.3.2015 Perustietoja Utajärvestä Sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, n. 58 km Oulusta itään Pinta-ala on

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 STRATEGIAJOHTAMISEN JUURET Strategiajohtamisen juuret ovat kaukana historiassa.

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla USO seminaari Kuntamarkkinat 14.10.2011 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy USO-kuntien toteutunut

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Miten muutoksia johdetaan Itellassa

Miten muutoksia johdetaan Itellassa Miten muutoksia johdetaan Itellassa KaMu Mira Pakarinen Lisätietoja KaMu-mallista antaa: Hankejohtaja Mira Pakarinen mira.pakarinen@itella.com gsm 0400-288 232 Miksi malli? Toimintaympäristön muutosvauhti

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. auttaa tarkastelemaan hyvinvointia kokonaisuutena ja kantamaan yhdessä vastuuta hyvinvoinnista

HYVINVOINTIKERTOMUS. auttaa tarkastelemaan hyvinvointia kokonaisuutena ja kantamaan yhdessä vastuuta hyvinvoinnista HYVINVOINTIKERTOMUS kuntajohtamisen työväline, joka tukee hyvinvoinnin näkökulmien kytkemistä toiminnan ja talouden suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin, 225 kuntaa käyttää auttaa tarkastelemaan hyvinvointia

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot