Open Forum for CSO Development Effectiveness Raportti Suomen kansallisesta konsultaatiosta Tuloksellisuustyöpajat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Open Forum for CSO Development Effectiveness Raportti Suomen kansallisesta konsultaatiosta Tuloksellisuustyöpajat 9.-10.4."

Transkriptio

1 Open Forum for CSO Development Effectiveness Raportti Suomen kansallisesta konsultaatiosta Tuloksellisuustyöpajat , Kepa 1

2 Table of Contents 1. Johdanto Open Forum for CSO Development Effectiveness Prosessi Suomessa Työpajat Ensimmäinen työpajapäivä Toinen työpajapäivä Periaatteet Läpinäkyvyys ja avoimuus Demokraattinen osallistuminen ja päätöksenteko Voimaannuttaminen Vastavuoroinen oppiminen Pitkäjänteisyys Tuloksellisen työn mahdollistava toimintaympäristö Nykyinen toimintaympäristö Yhdistyslaki Kehityspoliittinen ohjelma Kansalaisjärjestölinjaus Kansainvälisyyskasvatus Muiden ministeriöiden kansalaisjärjestöstrategiat Yhteistyö julkishallinnon ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa Suosituksia tuloksellisen työn mahdollistavan toimintaympäristön kehittämiseksi Suomessa Poliittiset toimintaedellytykset Taloudelliset toimintaedellytykset...19 LIITE LIITE LIITE

3 1. Johdanto Open Forum for CSO Development Effectiveness on kansalaisliikkeiden yhteinen kansainvälinen prosessi, jonka tarkoituksena on koota yhteen tuloksellisen kehitysyhteistyön (development effectiveness) periaatteita ja määreitä mahdollistavalle toimintaympäristölle (enabling environment). Kansainvälisestä, alueellisista ja kansallisista työskentelyn tasoista rakentuvan prosessin Suomen konsultaatio järjestettiin Kepassa huhtikuun 2010 alussa. Kaikille kansalaisliikkeille avoimeen konsultaatioon osallistui yhteensä yksitoista järjestöedustajaa. Konsultaation lisäksi keskustelua tuloksellisuudesta on käyty myös muilla foorumeilla, kuten Kepan Kehityspoliittisessa päivässä (Development Policy Day) lokakuussa 2009 ja prosessista helmikuussa 2010 järjestetyissä info- ja keskustelutilaisuuksissa. Konsultaation tuloksia hyödynnetään ensin kesällä 2010 Euroopan alueellisen kokouksen työskentelyssä ja sitä kautta saman vuoden syksyllä pidettävässä ensimmäisessä kansainvälisessä yleiskokouksessa (Global Assembly). Open Forumin juuret ovat Pariisin julistuksessa ja Accran toimintaohjelmassa, jossa kansalaisliikkeiden itsenäinen rooli kehitysyhteistyökentän toimijoina tunnustettiin selkeästi. Prosessin päämääränä on OECD:n seuraava, Etelä-Koreassa vuonna 2011 järjestettävä High Level Forum. Kansainvälisen apuyhteisön käymän tuloksellisuuskeskustelun lisäksi, ja sen myötä, Open Forum on ajankohtainen myös Suomessa. Ulkoministeriö uusii kansalaisjärjestölinjauksensa kesään 2010 mennessä ja tuloksellisuus on yksi linjauksen keskeisistä aiheista. Open Forum on tärkeä prosessi kehitysyhteistyötä tekeville kansalaisjärjestöille. Sen avulla käydään yhteistä keskustelua kehitysyhteistyön perusteista ja vaikutetaan vahvan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiin poliittisen vuoropuhelun kautta. Prosessi on hyvä työkalu myös kansalaisliikkeiden tilivelvollisuuden näkökulmasta katsottuna, sen myötä jaamme vastuuta köyhyyden poistamiseen tähtäävän työn toteutustapojen kehittämisestä. Myös kansalaisliikkeiden on tunnustettava niihin kohdistuva, täysin legitiimi odotus siitä, että ne pystyvät määrittämään toimintaansa ohjaavat periaatteet sekä kertomaan, miten hyvin näitä periaatteita käytännössä toteutetaan. Prosessi tarjoaa mahdollisuuden irrottautua perinteisestä kehitysrahoitus- ja tuenkäyttökeskustelusta, jossa julkishallinto näkee kansalaisliikkeet ainoastaan ulkoistettuina palveluiden tuottajina. Kansalaisjärjestöt eivät kuitenkaan ole syntyneet hakemaan ja käyttämään kehitysrahoitusta, vaan edistämään tiettyjä arvoja ja esimerkiksi sosiaalista muutosta oikeudenmukaisemman maailman saavuttamiseksi. Kansalaisliikkeet tuottavat sosiaalista pääomaa, vahvistavat kansalaisten ja kansalaisryhmien välistä luottamusta sekä vastavuoroisuutta ja voivat toimia julkishallinnon kanssa poliittisen vuoropuhelun kumppaneina. Tilivelvollisuus, avoimuus, demokratia, ihmisoikeudet, hyvä hallinto, kumppanuus ja Etelän omistajuus ovat kaikki esimerkkejä järjestöjen jo nyt julkilausutuista periaatteista. Nämä vaatimukset liittyvät samalla kasvaneeseen ymmärrykseen siitä, että kestävän kehityksen edellytykset, kuten vakaat yhteiskunnalliset olosuhteet, rauha, riippumaton oikeuslaitos ja 3

4 vahvat valtiolliset instituutiot perustuvat vahvaan kansalaisyhteiskuntaan ja kansalaisten mahdollisuuksiin ja oikeuksiin järjestäytyä. Open Forum -prosessin avulla tuodaan esiin myös niitä pullonkauloja, jotka estävät vahvan kansalaisyhteiskunnan kehittymisen. Näin ollen kansalaisliikkeet pääsevät prosessin myötä määrittelemään niitä reunaehdot, joiden puitteissa kestävä ja demokraattinen kehitys ja kansalaisjärjestöjen tuloksekas toiminta on mahdollista. 2. Open Forum for CSO Development Effectiveness Development effectiveness is promoting sustainable positive change, within a democratic framework, that addresses the causes as well as the symptoms of poverty, inequality and marginalisation, through the diversity and complementarity of instruments, policies and actors. Avunantajat ja kehitysmaat kirjasivat kehitysyhteistyön yhteiset pelisäännöt Pariisissa vuonna 2005 solmittuun Pariisin julistukseen, jonka periaatteisiin myös kansalaisliikkeiden haluttiin sitoutuvan. Pariisin julistuksen periaatteet eivät kuitenkaan sellaisenaan sovellu kansalaisliikkeiden työskentelyyn, joten järjestöt päättivät koota itse oman työnsä tuloksellisuuden määreet. Keväällä 2007 OECD:n kehitysapukomitean Aid effectiveness -työryhmän yhteyteen perustettiin neuvoa-antava ja valmisteleva työryhmä Advisory Group on CSO and Aid Effectiveness. Konsultoituaan kansalaisliikkeitä ympäri maailman työryhmä totesi, että vaikka Pariisin julistus on tärkeä virstanpylväs kansainvälisen avunantajayhteisön toteuttaman kehitysyhteistyön tuloksellisuuden parantamisessa, ei sen periaatteita voida soveltaa suoraan kansalaisliikkeiden työhön. Open Forum on CSO Development Effectiveness perustettiin kesäkuussa 2008 yli 70 kansallisen, alueellisen ja kansainvälisen kansalaisliikkeen toimesta. Pariisin kokousta seuranneen, vuonna 2008 järjestetyn Accran konferenssin loppuasiakirjassa kansalaisliikkeiden riippumaton ja poliittinen rooli tunnustettiin ja samalla niitä rohkaistiin määrittelemään oman toimintansa tuloksellisuutta ohjaavat periaatteet. Sen vuoksi loppuasiakirja tunnusti myös saman vuoden kesäkuussa perustetun kansalaisliikkeiden Open Forum -prosessin. Tuloksellisuusprosessi rakentuu globaalista, alueellisista ja kansallisista tasoista. Globaalilla tasolla prosessia koordinoi Open Forum for CSO Development Effectiveness, jonka ohjausryhmässä (Global Facilitation Group) on 25 jäsentä eri puolilta maailmaa. Edustuspaikat on jaettu maanosittain. Suomi kuuluu muiden Pohjoismaiden, Hollannin, Irlannin ja Iso-Britannian kanssa Nordic+ -maiden ryhmään, jota edustaa tällä hetkellä Iso-Britannian kattojärjestö BOND. Alueellisella tasolla Euroopan työskentelyä koordinoi CONCORD ja sen puitteissa toimiva CSO Development Effectiveness -työryhmä, jonka työskentelyyn Kepasta osallistuu myös Open Forumin kansallista työskentelyä koordinoiva järjestökoordinaattori. 4

5 Kansallisella tasolla vastuutahot ovat yleensä kattojärjestöjä. Suomessa prosessin vetovastuu on Kepalla. Prosessi on myös osa Kepan päivitettyä strategiaa, kolmivuotisohjelmaa sekä vuosien toimintasuunnitelmia. PROSESSIN TAVOITTEET 1. Luoda viitekehys kansalaisliikkeiden työn tuloksellisuuden periaatteista 2. Luoda ympäristö keskinäiselle oppimiselle ja tiedonjakamiselle 3. Käydä poliittista vuoropuhelua ja saavuttaa avunantajayhteisön kesken yhteisymmärrys vahvan kansalaisyhteiskunnan mahdollistavasta toimintaympäristöstä (enabling enviroment) 3. Prosessi Suomessa Suomessa prosessi lanseerattiin järjestöille lokakuussa 2009 järjestetyssä Kepan Kehityspoliittisessa päivässä. Seminaarin pääpuhujiksi kutsutut Brian Tomlinson Kanadan CCIC:sta ja Tony Tujan filippiiniläisestä IBON:sta puhuivat sekä Open Forum- että Better Aid -prosessien taustoista, tavoitteista ja aiheesta käytävästä kansainvälisestä keskustelusta. Seminaarissa esiteltiin myös alustava suunnitelma Suomen kansallisen osion etenemisestä. Vuoden 2010 alussa Kepan verkkosivuille avattiin prosessille oma osio. Verkkosivuilla kerrotaan prosessin taustoista ja merkityksestä, sen tavoitteista sekä siitä, miten prosessiin voi osallistua. Lisäksi sivuille on koottu lista syventävää tietoa tarjoavista linkeistä. Helmikuussa prosessin tiimoilta järjestettiin kaksi info- ja keskustelutilaisuutta, joihin lähetettiin avoin kutsu Kepan sähköpostilistojen kautta. Lisäksi tilaisuuksia mainostettiin Kepan verkkosivujen etusivulla ja kutsu välitettiin myös julkishallinnon edustajille. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 20 järjestöedustajaa. Open Forum -prosessissa on hyödynnetty myös Kepan syksyllä 2009 käynnistämän ulkoministeriön kansalaisjärjestölinjauksen kommentointiprosessia. Ministeriölle toimitetussa näkemyksissä ja kommenteissa nostettiin esiin järjestöjen kannalta keskeisimmät toimintaedellytyksiin ja yhteisiin pelisääntöihin liittyvät seikat. Tammikuussa 2010 ministeriöön toimitetun näkemyspaperin allekirjoitti 76 järjestöä. Varsinaisen kansallisen konsultaation jälkeen Kepa tulee pitämään jäsenistöään ja muita keskeisiä sidosryhmiä ajan tasalla Open Forum -prosessin etenemisestä tiedottamalla aktiivisesti ajankohtaisista virstanpylväistä. Yhtä lailla prosessin sisältöaiheita tullaan pitämään esillä kehitysyhteistyöstä Suomessa käytävässä keskustelussa, järjestöjen keskinäisessä oppimisessa ja yhteistyössä sekä poliittisessa vuoropuhelussa. 5

6 3.1 Työpajat Suomen kansallinen konsultaatio järjestettiin huhtikuun alkupuolella Kepan toimistolla Helsingissä. Ajankohta valittiin niin, että konsultaation tulokset ehtivät mukaan kesäkuussa 2010 järjestettävään Euroopan työryhmän kokoukseen. Konsultaatio toteutettiin työkaluoppaan (Outreach Toolkit) suosituksia mukaillen kahden päivän mittaisena työpajana. Työpajat jaettiin perjantaille ja lauantaille, jotta niin työnsä puolesta kuin vapaaehtoistoimijoina osallistuvilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet tulla mukaan. Ohjelma suunniteltiin niin, että läsnäolo vain toisenakin päivänä oli mahdollista. Työpajojen tavoitteena oli koota yhteen suomalaisten järjestöjen näkemyksiä tuloksellisen kehitysyhteistyön periaatteista, pohtia periaatteille mahdollisia indikaattoreita, ohjeita toiminnallistamiseen ja välineitä mittaamiseen sekä määritellä tuloksekkaan työn mahdollistavan toimintaympäristön minimistandardit. TYÖPAJOJEN TAVOITTEET Yhteiset periaatteet tuloksekkaalle kehitysyhteistyölle Indikaattoreita periaatteille Ohjeita periaatteiden huomioimiseen käytännössä Välineitä tuloksellisuuden mittaamiseen sekä esimerkkejä hyvistä käytänteistä Määritelmä tuloksekkaan työn mahdollistavasta toimintaympäristöstä Prosessin koordinaattorin oli tärkeä saada kirjattua työpajojen eteneminen tätä raporttia varten, joten työpajoja vetämään palkattiin ulkopuolinen fasilitaattori. Myös työpajojen ohjelma suunniteltiin yhteistyössä fasilitaattorin kanssa. Osallistavat, osallistujien näkemyksiä arvostavat menetelmät olivat työpajojen toteutuksessa keskiössä. Niitä hyödyntämällä pyrittiin takaamaan kaikkien äänen kuuleminen ja aidon yhteisen lopputuloksen aikaansaaminen. Koska Suomen konsultaatio on Euroopan ensimmäinen, kuvataan työpajojen toteutus tässä raportissa melko tarkasti. 1 Työpajoihin osallistui yhteensä 11 järjestöedustajaa, prosessin koordinaattori sekä fasilitaattori. 2 Ilmoittautuneista neljä ei päässyt paikalle Ensimmäinen työpajapäivä Perjantain työskentely aloitettiin aamiaisella ja tutustumisella, jonka myötä osallistujilla oli mahdollisuus paitsi esittäytyä, myös kertoa mitä päivän työskentelyltä odottivat. Tämän jälkeen Kepan toiminnanjohtaja ja prosessin koordinaattori esittelivät Open Forumin 1 Työpajojen ohjelma, LIITE 1 2 Osallistujalista, LIITE 2 6

7 taustoja, tavoitteita ja etenemistä. Alustusten pohjalta nousseita kysymyksiä ja ajatuksia purettiin etukäteen listattujen kysymysten avulla. Osallistujia pyydettiin pohtimaan mistä prosessissa on kysymys, mitä sen esittelystä jäi mieleen, millaisia ajatuksia prosessiin liittyy ja miten he arvioivat sen vaikuttavan omaan organisaatioonsa ja suomalaiseen järjestökenttään. Fläppitauluille kiinnitetyt osallistujien ajatukset kierrettiin läpi ja niistä keskusteltiin vapaamuotoisesti. Keskusteluissa nousi esiin esimerkiksi ristiriita siitä, että Open Forum tuntuu samanaikaisesti järkevältä ja välttämättömältä, mutta myös valtavan suurelta ja lähes mahdottomalta haasteelta. 3 Prosessin laajuus ja konkreettisen lopputuloksen muoto mietityttivät myös pohdinnan jälkeen käydyssä keskustelussa. Esiin nousi lisäksi kysymyksiä prosessin edustavuudesta, sen vaikutuksista rahoittajiin sekä siitä, missä määrin valtioiden ja kansalaisliikkeiden periaatteet eroavat toisistaan. Aloituskeskustelun jälkeen perjantain työpajassa siirryttiin pohtimaan tuloksellisen työn periaatteita. Periaatteiden alustava pohtiminen toteutettiin parityönä kolmen kysymyksen avulla: millaiset arvot ja periaatteet ohjaavat organisaatiosi työtä, miten periaatteet näkyvät käytännössä, millaisin sanoin kuvailisit organisaatiosi työtä kohti parempaa tuloksellisuutta? Organisaatioiden työtä ohjaaviksi arvoiksi ja periaatteiksi listattiin rauha, itsemääräämisoikeus, solidaarisuus, auttamisen halu, vastavuoroisuus, Etelän äänen kuuleminen ja kehitysyhteistyön tarpeettomaksi tekeminen pitkällä aikavälillä. Käytännössä arvot ja periaatteet näkyvät esimerkiksi konkreettisina toimintatapoina kuten kummi- ja vapaaehtoistoiminnan edistämisenä, vaikuttamistyön teemoina sekä jatkuvana toiminnan kehittämisenä ja arviointina. Paremman tuloksellisuuden saavuttamisessa etenkin pitkäjänteisyyden ja kestävyyden tavoittelu kumppanuuksissa ja työn tuloksissa sekä Etelän omistajuuden takaaminen nähtiin tärkeinä työn pohja-ajatuksina. Tämän jälkeen osallistujia pyydettiin ideoimaan vähintään kaksi ehdotusta kansalaisliikkeiden yhteisiksi tuloksellisuuden periaatteiksi, kirjoittamaan ne ylös ja kiinnittämään seinälle. Ehdotuksia ryhmiteltiin mahdollisuuksien mukaan toisiinsa liittyviksi kokonaisuuksiksi. Ehdotettuja periaatteita olivat: luottamus väkivallattomuus osallistaminen läpinäkyvyys rehellisyys demokraattinen päätöksenteko heikoimpien/haavoittuvimpien marginaalisten ryhmien priorisointi sosiaalinen oikeudenmukaisuus kestävyys jatkuvuus suunnitelmallisuus erilaisuuden kunnioittaminen 3 Parikeskusteluiden tulokset, LIITE 3 7

8 voimaannuttaminen aktiivinen toimiminen tärkeäksi koetun asian puolesta pitkäjänteisyys keskinäinen kunnioitus rauha tasa-arvo yhteistyö avunsaajien ehdoilla toimiminen / Etelän omistajuus ihmisoikeuksien kunnioittaminen Loppupäivä omistettiin periaatteiden priorisoinnille, perustelulle ja mahdollisten mittaus- ja todentamiskeinojen pohtimiselle. Lounaan jälkeen osallistujat jaettiin kolmeen kolmen hengen ryhmään, jotka kukin valitsivat aiemmin kirjatuista periaate-ehdotuksista tärkeimmiksi kokemansa. Ryhmiä ohjeistettiin kirjaamaan valitsemansa periaatteet sekä niiden perustelut fläpeille sekä pohtimaan tapoja, joilla kyseisten periaatteiden toteutumista voitaisiin todentaa. Ryhmätyöskentelyn jälkeen ryhmät esittelivät omat ajatuksensa ja niistä keskusteltiin samalla. Samat periaatteet valinneet ryhmät täydensivät toistensa ajatuksia. Ryhmien valitsemat periaatteet, niiden perustelut ja indikaattorit on esitetty seuraavassa taulukossa: Periaate Perustelut Miten mitata/todentaa? Ryhmä 1: Voimaannuttaminen Vastavuoroinen oppiminen Heikoimpien huomioiminen Ryhmä 2: Voimaannuttaminen - tuen tulee johtaa omaehtoiseen kestävään kehitykseen, eikä se saa aiheuttaa riippuvuutta - voimaannuttava lähestymistapa on kansalaisyhteiskuntien vahvistamista, ihmisillä on oikeus olla tietoisia omista vaikutusmahdollisuuksistaan ja osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon - edesauttaa pitkäjänteistä ja tuloksellista yhteistyötä - vääristyneet valtarakenteet vaikeuttavat kestävien tulosten saavuttamista - omien voimavarojen arvostus ja käyttöönotto - omaehtoinen kehitys - yhteistyötä ja toimintaa suunnitellaan yhdessä - tavoiteltua muutosta tapahtuu molemmissa osapuolissa - esimerkiksi naisten aseman ja lukutaidon indeksit - tuloerot ja niiden tasoittuminen - osallistujien määrä, osallistumisen aste 8

9 Haavoittuvimpien ryhmien priorisointi Kestävyys / Pitkäjänteisyys Ryhmä 3: Läpinäkyvyys / Avoimuus Demokraattinen osallistuminen ja päätöksenteko - köyhyyden poistamiseen tähtäävä työ on hidasta, vaatii sitoutumista ja aikaa (passiivinen/aktiivinen) - osallistamisen monipuolisuus - yhdenvertaisuussuunnitelmat ja niiden seuranta - heikoimmassa asemassa olevien ryhmien sosiaalisen ja/tai taloudellisen aseman muutos ja kehittyminen prosessin myötä - hankkeen jälkeen säilyy toimintakyky - pääsy vuosikertomuksiin, -raportteihin ja muihin tärkeisiin dokumentteihin (tilivelvollisuus) - järjestelmä sisäiselle ja ulkoiselle toiminnan evaluaatiolle ja tulosten avoimelle raportoinnille - systemaattinen palautteen kerääminen kumppaneilta ja muilta sidosryhmiltä - avoimet osallistumismahdollisuudet toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan - tasavertaiset osallistumismahdollisuudet, edustuksellisuus - pelisäännöt ovat olemassa ja tiedossa (erityishuomio marginalisoitujen ryhmien osallistamiseen) Päivän päätteeksi käydyssä palautekeskustelussa kerrattiin työskentelyn antia ja puhuttiin prosessin jatkosta ja sen merkityksestä. Vaikka Open Forum prosessina sekä sen myötä käsiteltävät aiheet tuntuivat työpajan aluksi osallistujista massiivisen suurilta ja prosessi näytti haasteelliselta, päivän työskentelyn myötä myös prosessin hyödyt ja mahdollisuudet etenkin poliittisen vuoropuhelun ja keskinäisen oppimisen välineenä tulivat esiin Toinen työpajapäivä Lauantain ohjelma oli suunniteltu rakentuvaksi kahdesta osiosta. Aamupäivällä oli tarkoitus jatkaa perjantaina määriteltyjen periaatteiden työstämistä ja käsitellä lounaan jälkeen työpajojen toista pääaihetta, tuloksellisen työn mahdollistavaa toimintaympäristöä. Koska 9

10 osallistujia oli kuitenkin vähemmän kuin alun perin oli ilmoittautunut, päätettiin päivän ohjelma typistää vain ensimmäiseen osioon ja lopettaa työskentely lounasaikaan. Samalla päätettiin luopua alkuperäisestä fasilitointisuunnitelmasta ja toteuttaa ohjelma yhdessä vapaamuotoisesti keskustellen. Toimintaympäristöä käsittelevän osion osalta päätettiin, että prosessin koordinaattori kirjoittaa aiheesta luonnoksen, jota järjestöillä on mahdollisuus kommentoida osana koko raportin luonnosta. Tähän vaihtoehtoon päädyttiin sen vuoksi, että aiheesta on keskusteltu suomalaisen järjestökentän kesken viime syksyn ja kuluvan vuoden aikana paljon, johtuen eritoten ulkoministeriön kansalaisjärjestölinjauksen uudistamisesta. Keskustelua on käyty esimerkiksi Kepan Kehityspoliittisessa päivässä, kansalaisjärjestölinjauksen uudistamiseen liittyvissä keskustelutilaisuuksissa ja Kepan syyskokouksessa. Erillisen miniseminaarin tai keskustelutilaisuuden järjestäminen aiheesta koettiin tämän vuoksi turhaksi, etenkin kun loppukevät on järjestöille hyvin kiireistä aikaa. Lauantain työskentely aloitettiin listaamalla perjantaina tunnistetut järjestöjen yhteiset periaatteet ja keskustelemalla siitä, millä tavoin ne liittyvät toisiinsa ja miten niitä voitaisiin huomioida käytännössä. Voimaannuttamista ja heikoimmassa asemassa olevien huomioimista koskevat periaatteet päätettiin yhdistää niin, että jälkimmäinen sisältyy ensin mainittuun. Keskustelun lopputuloksena osallistujat päätyivät esittämään suomalaisten kansalaisliikkeiden yhteisiksi tuloksellisuuden periaatteiksi läpinäkyvyyttä ja avoimuutta, demokraattista osallistumista ja päätöksentekoa, voimaannuttamista, vastavuoroista oppimista sekä pitkäjänteisyyttä. Periaatteita, niiden määritelmiä ja suosituksia niiden huomioimisesta käytännössä esitellään tarkemmin seuraavassa kappaleessa. Keskustelussa todettiin, että periaatteet liittyvät toisiinsa ja niitä olisi voinut helposti ryhmitellä toistensa sisään. Keskeisimpien näkökohtien kirjaamista omiksi periaatteikseen pidettiin kuitenkin tärkeänä ja ryhmä päätyi esittämään ne erillisinä. 4. Periaatteet Principles of CSO development effectiveness are the underlying values and qualities of social and organisational relationships that promote development in which those living in poverty, the vulnerable and marginalised populations, may more ably claim their rights. 4.1 Läpinäkyvyys ja avoimuus Läpinäkyvyys ja avoimuus ovat hyvään hallintotapaan kuuluvia periaatteita, jotka liittyvät olennaisesti kansalaisjärjestöjen toteuttaman työn arvopohjaan. Läpinäkyvyys ja avoimuus luovat pohjaa luottamukselle, jonka kautta rakennetaan myös uskottavuutta ja parannetaan vaikuttavuutta. Läpinäkyvällä tavalla toimiminen vähentää väärinkäytösten ja -ymmärrysten mahdollisuutta ja sen avulla voidaan toteuttaa tilivelvollisuutta sidosryhmiä kohtaan. 10

11 Suosituksia periaatteen huomioimiseen käytännössä: Hyvää hallintotapaa tulee noudattaa kaikessa toiminnassa. Avoimuus ja läpinäkyvyys hallinnollisissa asioissa on tärkeää, esimerkiksi asiakirjojen julkisuus ja saatavuus sekä kulujen systemaattinen erittely ovat konkreettisia keinoja läpinäkyvyyden parantamiseksi. Toiminnan on oltava läpinäkyvää kaikille mahdollisille tahoille; niin suurelle yleisölle, jäsenille, organisaation työntekijöille, rahoittajille kuin muille sidosryhmille. Avoimuusperiaatetta tulee noudattaa myös toiminnan tavoitteiden ja niiden saavuttamisen suhteen. Kansalaisjärjestöjen keskinäistä koordinaatiota ja yhteistyötä tulisi parantaa esimerkiksi temaattisen verkostoitumisen ja tiedon jakamisen avulla. Jo olemassa olevia yhteistyömahdollisuuksia ja rakenteita tulisi hyödyntää aktiivisesti ja uusien kehittämiseen panostaa. Kumppanuuksissa tulee ottaa huomioon kielikysymykset. Paitsi konkreettisiin puhuttuihin kieliin ja esimerkiksi materiaalien saatavuuteen niillä, on myös käytössä olevaan ammattisanastoon ja puheen tapoihin hyvä kiinnittää huomiota. Tiedonkulun on oltava monipuolista, rehellistä ja ajantasaista. Organisaation sisäinen demokratia luo pohjaa muulle toiminnalle. Lähtökohdat määritellään yhdistyksen säännöissä, mutta pohjaa luodaan myös sisäisen päätöksenteon käytännöillä, toimintavoilla sekä varmistamalla, että tarjotut vaikutusmahdollisuudet ovat aitoja ja merkityksellisiä. Avoimuus vaatii resursseja. Esimerkiksi organisaation hallinnon läpinäkyvyys vaatii konkreettisia työtunteja ja vastuut sen toteutuksesta on sovittava selkeästi. Lisäksi avoimuus edellyttää sitoutumista ja osallistumista työn asiasisältöihin liittyvään keskusteluun. Mahdollisia indikaattoreita: Organisaation perusasiakirjat ovat kaikkien saatavilla Toiminnasta tiedotetaan ajantasaisesti ja rehellisesti Toiminnan kulut eritellään Hyvän hallinnon periaatteet on kirjattu yhdistyksen sääntöihin tai periaatteisiin Avoimuuden vaatimat resurssit on taattu 4.2 Demokraattinen osallistuminen ja päätöksenteko Demokraattinen päätöksenteko tarjoaa ihmisille mahdollisuuden osallistua heitä itseään koskevaan päätöksentekoon sekä edistää omistajuutta heitä itseään koskevista tai heidän tärkeäksi kokemistaan asioista. Vain kuuntelemalla erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä voidaan päästä toiminnan kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Suosituksia periaatteen huomioimiseen käytännössä: Osallistamisen on oltava merkityksellistä. Tällä tarkoitetaan sitä, ettei pelkkä näennäisosallistaminen riitä, vaan tarjottujen vaikutusmahdollisuuksien on oltava aitoja. Osallistumismahdollisuuksista on oltava saatavilla selkeää tietoa, reagointiin on varattava riittävästi aikaa, päätösten tulee olla perusteltuja ja osallistumisen mahdolliset rajoitteet on kerrottava avoimesti ääneen. Useiden näkökulmien 11

12 kuuleminen ja huomioiminen sekä laaja keskustelu on tärkeää parhaan mahdollisen päätöksen tai lopputuloksen aikaansaamiseksi. Päätöksenteon rakenteiden on oltava demokraattisia ja selkeitä. Kaikkia osallistujia tulee kohdella tasapuolisella kunnioituksella, riippumatta heidän iästään, sukupuolestaan, etnisestä taustastaan tai muista vastaavista tekijöistä. Osallistamisen on oltava avointa ja osallistumismahdollisuuksia on tarjottava monipuolisesti, jotta mahdollisen monilla olisi edellytykset tulla mukaan. Marginalisoituihin ryhmiin kuuluvien ja heikoimmassa asemassa olevien osallistumiseen, kuulemiseen, näkemysten huomioimiseen ja esiin tuomiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Osallistumisen on oltava vapaaehtoista. Mahdolliset ristiriidat on käsiteltävä avoimesti ja erilaisia mielipiteitä on kunnioitettava. Mahdollisia indikaattoreita: Osallistujat kokevat, että heidän näkemyksensä on huomioitu ja niitä on hyödynnetty; osallistuminen on ollut merkityksellistä ja vaikuttavaa. Kaikki yhteiskunnan tai yhteisön erilaiset ryhmät on osallistettu niitä koskevaan päätöksentekoon. Vaikutusmahdollisuuksista ja myös niiden mahdollisista rajoitteista on kerrottu avoimesti Osallistumismahdollisuuksia on tarjottu mahdollisimman monipuolisesti Päätöksenteon rakenteet on avattu selkeästi. 4.3 Voimaannuttaminen Voimaannuttamisella tarkoitetaan yhteisön tai yksilön omaan elämään liittyvien vaikutusmahdollisuuksien, päätäntävallan ja voimavarojen lisääntymiseen tähtäävää lähestymistapaa. Vaikutusvallan lisääminen on sisäinen ja ulkoinen muutosprosessi, jonka tuloksena aiemmin heikommassa tai marginalisoidussa asemassa olleet ryhmät lisäävät valmiuksiaan ja resurssejaan osallistua itseään ja yhteisöään koskevaan päätöksentekoon. Voimaannuttava lähestymistapa edesauttaa kansalaisyhteiskuntien vahvistumista ja yksilöiden oikeuksien toteutumista.. Suosituksia periaatteen huomioimiseen käytännössä: Ihmisten oma aktiivisuus heitä ja heidän yhteisöjään ja yhteiskuntiaan koskevissa kysymyksissä on ensiarvoinen edellytys kehitystavoitteiden saavuttamiselle. Haavoittuvien ja heikoimmassa asemassa olevien ryhmien tai yksilöiden huomioiminen ja kuunteleminen on voimaannuttavan työskentelyperiaatteen toteutumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Näiden ryhmien identifioimisen ja huomioimiseen pitäisi kuulua kaiken toiminnan suunnitteluvaiheisiin. Sukupuolten välinen tasa-arvo on kansainvälisesti sovittu tavoite ja tasa-arvon edistäminen on kestävän sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edellytys. Kaikkiin kehitysyhteistyöhankkeisiin tulee siksi sisällyttää sukupuolinäkökulma, joka mahdollistaa sukupuolten tasa-arvon edistämisen. Naisten ja tyttöjen aseman vahvistaminen luo edellytyksiä kestävälle kehitykselle ja 12

13 siksi heidän mahdollisuuksiinsa on hyvä kiinnittää erityistä huomiota. Vaikka voimaannuttavassa lähestymistavassa kiinnitetään erityishuomiota heikommassa asemassa oleviin, koko muunkin yhteisön on oltava mukana prosessissa kestävien ja aitojen lopputulosten saavuttamiseksi. Mahdollisia indikaattoreita: Osallistujat kokevat, että heidän vaikutusmahdollisuutensa ja tietonsa niistä ovat lisääntyneet. Osallistujat kokevat olleensa mukana päätöksenteossa. Heidän näkemyksensä on otettu huomioon ja niitä on hyödynnetty. Osallistujien määrä. Osallistumisen aste onko osallistuminen ollut aktiivista vai passiivista? 4.4 Vastavuoroinen oppiminen Aktiivinen vastavuoroinen oppiminen luo edellytyksiä tuloksekkaalle työlle kehittämällä asiantuntijuutta ja laajentamalla näkemyksiä globaaleista haasteista sekä niiden ratkaisuvaihtoehdoista. Kehitystavoitteiden saavuttamiseksi kansalaisliikkeiden keskinäistä sekä muiden tärkeiden sidosryhmien, kuten julkishallinnon kanssa tapahtuvaa oppimista tulee syventää ja tehostaa. Keskinäisen oppimisen avulla voidaan syventää kumppanuuksien osapuolten välistä kunnioitusta ja ymmärrystä esimerkiksi kulttuurisista seikoista, arvoista ja työn erilaisista toteutustavoista. Suosituksia periaatteen huomioimiseen käytännössä: Oppimista ja yhteistyötä voidaan tehostaa ja edistää niin pohjoisen ja etelän välillä kuin pohjoisten tai etelän toimijoiden keskinäisessäkin kanssakäymisessä. Yhteiset tapaamiset, viestintä, keskustelut ja vertaisarvioinnit ovat hyviä esimerkkejä vastavuoroisen oppimisen välineistä. Oppimismahdollisuuksia tulisi hyödyntää paitsi järjestöjen kesken, myös muiden sidosryhmien kuten julkishallinnon ja yritysten kanssa. Kaikki osapuolet voivat oppia yhteisestä työstä: osallistaminen on parasta kansainvälisyyskasvatusta, joka voi tuottaa paitsi kulttuurista ymmärrystä, myös konkreettisia uusia ideoita ja toimintatapoja. Oppivaa kohtaamista voidaan kehittää esimerkiksi sisäänrakentamalla ja valtavirtaistamalla prosesseihin lessons learned -ajattelua ja rakenteita. Vastavuoroiseen oppimiseen on varattava aikaa ja muita resursseja. Mahdollisia indikaattoreita: Yhteydenpidon ja yhteistyön määrä ja laatu Oppimiselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Uusien näkökulmien ja ideoiden löytäminen ja omaksuminen 13

14 4.5 Pitkäjänteisyys Kestäviä tuloksia ja vaikutuksia saadaan aikaan panostamalla toiminnan suunnitteluun ja suunnitelmallisuuteen. Raportointiin keskittymisen sijaan on korostettava suunnittelun merkitystä ja edistettävä toimijoiden mahdollisuuksia tehdä pitkäjänteistä työtä. Pitkäjänteisyys ei välttämättä tarkoita pitkäkestoisuutta, joskin lyhyen aikavälin työssä kestäviä tuloksia on vaikeampi saavuttaa. Suosituksia periaatteen huomioimiseen käytännössä: Pitkäjänteistä työtä on tuettava. Myös sellaisia toimintoja on rahoitettava, joiden tulokset eivät näy lyhyellä aikavälillä. Rahoituksen ja sen myöntöperusteiden ennakoitavuus ja monipuolisuus ovat avainasemassa pitkäjänteisen työn takaamiseksi. Työ ja toiminnot on aina suunniteltava pitkän tähtäimen tavoitteisiin nojaten. Mahdollisia indikaattoreita: Pitkäjänteiselle työlle on olemassa poliittiset ja taloudelliset edellytykset. Pitkäjänteisyyden merkitys ymmärretään ja siihen nojaavaa toimintaa rahoitetaan. Suunnittelussa panostetaan pitkän aikavälin toimintaan ja tulosten arviointiin. 5. Tuloksellisen työn mahdollistava toimintaympäristö An enabling environment is a set of interrelated conditions such as legal, bureaucratic, fiscal, informational, political, and cultural that impact on the capacity of development actors to engage in development processes in a sustained and effective manner. Suomessa kansalaisliikkeiden roolia ja asemaa kehitysyhteistyön saralla määrittävät paitsi kansalaisliikkeet itse, myös toimintaa rahoittava julkishallinto ja sen käytäntöjä ohjaava poliittinen päätöksenteko. Tämän kappaleen ensimmäisessä osiossa kuvataan nykyistä toimintaympäristöä listaamalla virallisia kansalaisliikkeiden toimintaan vaikuttavia säädöksiä ja linjauksia sekä yhteistyön muotoja. Jälkimmäisessä osiossa puolestaan kerrotaan sellaisista järjestöjen poliittisiin ja taloudellisiin toimintaedellytyksiin liittyvistä seikoista, joiden toteutuminen vahvistaisi tuloksekkaan työn mahdollistavaa toimintaympäristöä. Suomalaisten järjestöjen toteuttaman kehitysyhteistyön suurin rahoittaja on ulkoministeriö. Tuen muotoja ovat hanketuki, viestintä- ja kehityskasvatustuki, konferenssimatkatuki, hankevalmistelumatkatuki, kumppanuusjärjestöille myönnettävä ohjelmaperustainen tuki sekä erillissäätiöiden kautta suoraan Etelän kumppaneille ohjattava rahoitus ja tuki kansallisille kattojärjestöille Kepalle ja Kehykselle. Vuoden 2009 hakukierroksella kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeisiin myönnettiin vuosille yhteensä 24,5 miljoonaa euroa. Tukea sai 119 hanketta ja 78 järjestöä. Kansalaisjärjestöille suunnatun rahoituksen lisäksi ulkoministeriön menoluokassa oleviin 14

15 kehitysyhteistyön määrärahoihin kuuluvat myös monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön, maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön, Euroopan kehitysrahastoon, maittain kohdentamattomaan kehitysyhteistyöhön, humanitaariseen apuun, kehitysyhteistyön suunnitteluun, tukitoimiin ja kehityspoliittiseen tiedotukseen, kehitysyhteistyön evaluointiin ja sisäiseen tarkastukseen sekä korkotukeen kohdennetut varat. Kansalaisjärjestöille kohdennetun rahoituksen osuus on vaihdellut viimeisen kymmenen vuoden ajan 7,7-10,2 prosentin välillä. Kehitysyhteistyömäärärahoista päättää hallitus valtiovarainministeriön laatiman valtion talousarvioehdotuksen pohjalta. Valtiovarainministeriön ehdotus puolestaan pohjautuu eri ministeriöiden omiin talousarvioehdotuksiin. Järjestöjen toteuttaman globaalikasvatuksen merkittävimpiä rahoittajia ovat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä ulkoministeriö, jotka tukevat järjestöjä erilaisten rahoitusinstrumenttien kautta. Ulkoministeriö myöntää avustuksia järjestöjen yksivuotisiin viestintä- ja kehityskasvatushankkeisiin sekä kaksivuotisiin kehityskasvatushankkeisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö puolestaan myöntää hanke- ja toimintatukea muun muassa rauhankasvatukseen, monikulttuurisuuden tukemiseen ja rasisminvastaiseen työhön. Järjestöjen toteuttamaan globaalikasvatukseen suunnatun julkisen rahoituksen kokonaismäärästä ei ole toistaiseksi saatavilla tietoa. 5.1 Nykyinen toimintaympäristö Suomessa on useita kansalaisjärjestöjen toimintaan vaikuttavia säädöksiä ja linjauksia, yhdistyslaista ulkoministeriön kansalaisjärjestölinjaukseen. Lisäksi muun muassa kuulemiskäytännöt ja muut yhteistyön rakenteet vaikuttavat oleellisesti toimintaympäristöön Yhdistyslaki Yhdistymisvapaus on yksi Suomen perustuslaissa määritellyistä kansalaisten poliittisista perusoikeuksista. Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämässä yhdistysrekisterissä on tällä hetkellä noin yhdistystä. Yhdistykset voivat olla rekisteröityjä, rekisteröimättömiä tai laissa tai asetuksessa erikseen määriteltyjä. Yhdistyksistä säädetty erityinen yhdistyslaki koskee niin sanottuja aatteellisia yhdistyksiä, jotka eivät tavoittele toiminnallaan voittoa Kehityspoliittinen ohjelma Keskeisin suomalaista kehitysyhteistyötä linjaava dokumentti on valtioneuvoston vuonna 2007 hyväksymä kehityspoliittinen ohjelma, joka ohjaa valtion kehitysyhteistyömäärärahojen käyttöä. Kehityspoliittisessa ohjelmassa Suomen kehityspolitiikan tärkeimmäksi tavoitteeksi määritellään köyhyyden poistaminen ja kestävän kehityksen edistäminen vuosituhattavoitteiden mukaisesti. 15

16 Kansalaisjärjestöjen toteuttama kehitysyhteistyö nähdään julkista kahdenvälistä, monenkeskistä ja EU:n kehitysyhteistyötä täydentävänä toimintana, jonka tuomia lisäarvoja ovat järjestöjen suorat yhteydet ruohonjuuritasolle sekä kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen. Viestintä ja kehityskasvatus kotimaassa nähdään edellytyksenä kansalliselle yhteistyölle kehityspolitiikassa. Hallituksen tavoitteeksi ohjelmassa on linjattu järjestöjen toiminnan vaikuttavuuden ja kapasiteetin vahvistaminen sekä kehitysyhteistyön laadun ja tuloksellisuuden parantaminen koulutuksen avulla. Kehityspoliittisessa ohjelmassa todetaan myös, että järjestöjen tulee mahdollisuuksien mukaan vahvistaa hallitusohjelmassa ja hallituksen kehityspoliittisessa ohjelmassa mainittujen periaatteiden toteuttamista omissa kehitysyhteistyöohjelmissaan sekä edistää kansalaisjärjestöjen keskinäistä yhteistyötä Kansalaisjärjestölinjaus Ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestölinjauksessa määritellään kehityspoliittiseen ohjelmaan nojaten ne suuntaviivat, joiden perusteella järjestöjen työtä julkisin varoin tuetaan. Linjauksen tavoitteeksi on määritetty suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehityspoliittisen työn laadun ja vaikuttavuuden tukeminen. Linjauksessa tarkastellaan ministeriön ja järjestöjen välisen yhteistyön periaatteita sekä järjestöjen työn roolia Suomen kehityspolitiikassa. Linjaus määrittää myös järjestöjen kehitysyhteistyön tuen käytäntöjä. Tällä hetkellä voimassa oleva, vuonna 2006 tehty linjaus korvautuu kuluvan vuoden aikana uudella, kesän 2010 aikana valmistuvalla linjauksella, jonka sisältöihin järjestöt ovat pyrkineet vaikuttamaan aktiivisesti kokoamalla yhteisiä näkemyksiään ja käymällä vuoropuhelua ministeriön kanssa. Uudesta linjauksesta toivotaan nykyistä periaatteellisempaa, operatiivisempia seikkoja selkeästi ohjaavaa dokumenttia. Humanitaarisesta avusta on olemassa oma linjauksensa ja kumppanuusjärjestöjen ohjelmatukea määritellään tarkemmin vuonna 2010 tehdyssä, vuoden 2011 alusta voimaan tulevassa erillisessä ohjeistuksessa Kansainvälisyyskasvatus 2010 Kansainvälisyyskasvatus 2010 on opetusministeriön vuonna 2007 laatima toimenpideohjelma kansainvälisyyskasvatuksen kehittämiseksi kansallisella tasolla. Toimenpideohjelma perustuu Euroopan Neuvoston North-South Centre:n vuonna 2004 teettämään arvioon Suomen kansainvälisyyskasvatuksen tilasta. Kansallisen toimenpideohjelman laatiminen oli yksi arvion suosituksista. Kansainvälisyyskasvatus ohjelman tavoitteet linkittyvät YK:n vuosituhattavoitteisiin, Suomen kehityspoliittiseen ohjelmaan sekä Maastrichtin kansainvälisyyskasvatussuosituksiin. Toimenpideohjelmassa kansainvälisyyskasvatuksen toteuttaminen nähdään monialaisena toimintana, jonka merkittävinä toimeenpanijoina ovat muun muassa ulkoministeriö, opetusministeriö, opetushallitus, opetuksen ja koulutuksen järjestäjät ja kansalaisjärjestöt. 16

17 Ohjelmassa määritellyt toimenpiteet kansainvälisyyskasvatuksen kehittämiseksi Suomessa korostavat toimijoiden välisen yhteistyön merkitystä ja kansainvälisyyskasvatuksen näkökulman sisällyttämistä keskeisiin poliittisiin linjauksiin sekä opetukseen kaikilla asteilla. Kansalaisjärjestöt huomioidaan ohjelmassa merkittävinä kansainvälisyyskasvatustoimijoina, joiden tukea tulee lisätä Muiden ministeriöiden kansalaisjärjestöstrategiat Valtioneuvoston vuonna 2005 annettu päätös edellyttää, että kaikkien ministeriöiden on laadittava kansalaisjärjestöstrategia tai kirjatut toimintatavat kansalaisten kuulemisesta. Hallitus puolestaan totesi kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten edistämistä koskevassa periaatepäätöksessään vuonna 2007, että kansalaisjärjestöjen kuuleminen on olennainen osa yhteiskunnallisen osallistumisen vahvistamista. Periaatepäätöksessä edellytetään, että ministeriöiden on otettava järjestöjen asema osaksi hallinnonalansa strategioita ja että kansalaisjärjestöstrategiat on pidettävä ajan tasalla yhteistoiminnassa järjestöjen kanssa Yhteistyö julkishallinnon ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa Ministeriöiden ja kansalaisjärjestöjen välisellä yhteistyöllä on useita muotoja. Järjestöjä kuullaan muun muassa lausuntokierrosten, keskustelutilaisuuksien ja sähköisen kommentoinnin avulla erilaisissa päätöksenteon vaiheissa. Ajankohtaista tietoa puolestaan vaihdetaan esimerkiksi ulkoministeriön kaksi kertaa vuodessa järjestämässä kansalaisjärjestöseminaarissa sekä järjestöjen ja ministeriöiden kahdenvälisissä tapaamisissa. Yleisen näkemyksen mukaan ministeriön ja järjestöjen välistä tiedonvaihtoa ja oppimista voitaisiin kuitenkin vielä tiivistää. Myös katto- ja yhteistyöjärjestöjen tarjoama koulutus, neuvonta ja keskustelutilaisuudet avaavat tärkeitä mahdollisuuksia niin kansalaisjärjestöjen keskinäiseen kuin järjestöjen ja julkishallinnon väliseen yhteistyöhön. Verkostoituminen on suomalaisessa kansalaisyhteiskunnassa varsin vapaata, siihen kannustetaan ja sitä arvostetaan. Viime aikoina yhteistyötä on tiivistetty myös ei-perinteisten tahojen, kuten kuntien ja yritysmaailman kanssa. Edustuspaikat Suomen virallisissa kansainvälisiin konferensseihin suuntautuvissa delegaatioissa tarjoavat kansalaisliikkeiden edustajille vaikutusmahdollisuuksia Suomen kantojen ja neuvotteluasemien muotoutumiseen. Paikkoja virallisiin delegaatioihin tarjotaan kansalaisjärjestöille vaihtelevin tavoin ja perustein. Esimerkiksi kutsumenettelystä ei ole ministeriöissä yhtenäisiä ohjeita. Järjestöille delegaatio-osallistumiset ovat tärkeitä näköala- ja vaikuttamispaikkoja ja niiden jakamisessa tai osoittamisessa toivotaan noudatettavan yhteisiä periaatteita, joilla taataan järjestöedustuksen asiantuntemuksen hyödyntäminen ja laajemman järjestökentän edustaminen kunkin tapauksen tarpeiden mukaan. Delegaatioedustajan valinnan tulisi aina olla järjestöjen itsensä päätettävissä sen sijaan, että kutsuva ministeriö tekee valinnan. Yksi viime vuosien merkittävimmistä aloitteista on ollut Kansalaisyhteiskuntapolitiikan 17

18 neuvottelukunta (Kane), jonka valtioneuvosto asetti vuonna Kansalaisliikkeiden ja julkishallinnon edustajista koostuvan neuvottelukunnan tavoitteena on järjestöjen ja viranomaisten välisen yhteistyön edistäminen. Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten kesken, seurata kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristön muutoksia sekä tähän liittyen Euroopan unionin ja kansainvälistä kehitystä, tehdä aloitteita, esityksiä ja antaa lausuntoja kansalaisyhteiskuntapolitiikan kannalta tärkeiden osa-alueiden kehittämiseksi, arvioida ministeriöiden kansalaisjärjestöstrategioita ja kansalaisten kuulemiskäytäntöjä, seurata kansalaisjärjestöjä koskevien julkisen vallan päätösten johdonmukaisuutta ja ennakoitavuutta sekä tehdä aloitteita niiden kehittämiseksi, tehdä aloitteita Suomen kansalliselle ja kansainväliselle kansalaisjärjestöjä koskevalle toimintalinjalle, käynnistää selvitys-, tutkimus- ja kehittämishankkeita, edistää tutkimustoimintaa ja tutkimustulosten hyödyntämistä sekä tiedottaa hankkeiden ja tutkimusten tuloksista. 5.2 Suosituksia tuloksellisen työn mahdollistavan toimintaympäristön kehittämiseksi Suomessa Tuloksellisen työn mahdollistava toimintaympäristö edellyttää toimia ja muutoksia sekä järjestöjen poliittisiin että taloudellisiin toimintaedellytyksiin liittyvissä seikoissa. Tässä kappaleessa on listattu suosituksia, joiden avulla tuloksellisen työn mahdollistavaa toimintaympäristöä voidaan Suomessa vahvistaa Poliittiset toimintaedellytykset Kestävien kehitystulosten saavuttamiseksi Etelän omistajuus on taattava. Kaikessa toiminnassa tulee noudattaa hyvän hallinnon periaatteita kuten laadukkuutta, tehokkuutta, läpinäkyvyyttä, yhdenvertaisuutta, tilivelvollisuutta ja kuulemisvelvollisuutta. Julkishallinnon on tunnustettava kansalaisliikkeiden itsenäinen rooli ja autonomia. Vahvan kansalaisyhteiskunnan itseisarvo on tunnustettava ja kansalaisyhteiskuntien vahvistumisen edellytyksiin on kiinnitettävä huomiota myös valtioiden kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä. Kansalaisliikkeiden ja julkishallinnon välistä poliittista vuoropuhelua on vahvistettava ja tuettava. Yhteistyötä tulee tiivistää myös muilla tasoilla, esimerkiksi eri ministeriöiden kesken. Keskinäistä oppimista on tiivistettävä, tuettava ja tehostettava. 18

19 Kuulemiskäytäntöjä ja kansalaisliikkeiden osallistumismahdollisuuksia poliittiseen päätöksentekoon ja keskusteluun on kehitettävä. Kansalaisliikkeillä on oltava edellytykset tehdä poliittiseen päätöksentekoon kohdistuvaa vaikuttamistyötä Erilaisten kansalaisliikkeiden toimintaedellytyksiä linjaavien virallisten dokumenttien on oltava johdonmukaisessa suhteessa toisiinsa Taloudelliset toimintaedellytykset Kehitysyhteistyömäärärahojen osuus tulisi nostaa kansainvälisten sitoumusten mukaisesti 0,7 prosenttiin valtion budjetista. Kansalaisjärjestöjen osuus kehitysyhteistyövaroista on taattava kaikkien nykyisten tukimuotojen osalta. Kansalaisliikkeiden rahoituksen on oltava monipuolista. Kehityskysymysten ja köyhyyden poistamisen parissa toimivien järjestöjen kenttä on laaja ja toteutustavat erilaisia, mutta kaikki tekevät työtä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kestävien kehitystulosten saavuttamiseksi myös kehityskasvatusta ja -viestintää tulee tukea. Rahoituksen on oltava pitkäjänteistä ja tarvelähtöisesti joustavaa. Järjestöjen kapasiteetin vahvistamista on tuettava, kattojärjestöjen tarjoama koulutus ja neuvonta ovat tässä tärkeässä asemassa. Suunnitteluun tulisi panostaa nykyistä enemmän ja siihen tulisi ohjata resursseja. Eri rahoittajien suunnittelu- ja raportointijärjestelmiä tulisi yhdenmukaistaa työn helpottamiseksi ja resurssien säästämiseksi. Innovatiivisia, uusia aloitteita ja lähestymistapoja tulisi tukea. Järjestöjen yhteishankkeita tulee tukea ja yhteistyöhön kannustaa. Yhteistyön ei kuitenkaan tule olla pakotettua. 19

20 LIITE 1 Suomen kansallisen Open Forum -konsultaation työpajojen ohjelma Aika: Paikka: Kepan Dialogi-kokoushuone, Töölöntorinkatu 2 A, Helsinki PERJANTAI Kello Ohjelma 09:30-10:00 Tervetuloa, tutustumista & aamiainen 10:00-11:15 Open Forum -prosessin esittely - prosessin taustojen, tavoitteiden ja etenemisen esittely - alustusten purku lyhyellä harjoituksella ja keskustellen - päivän tavoitteiden ja ohjelman esittely 11:15-13:00 Tuloksellisuuden periaatteet 1 - periaatteiden alustava pohdinta, listaaminen ja ryhmittely 13:00-14:00 Lounas 14:00-15:30 Tuloksellisuuden periaatteet 2 - periaatteiden priorisointi, perustelu ja todentamiskeinojen pohtiminen 15:30-16:00 Päivän tulosten summaaminen LAUANTAI Kello Ohjelma 09:30-10:00 Tervetuloa & aamiainen - edellisen päivän työskentelyn summaaminen - päivän työskentelystä sopiminen 10:00-12:00 Tuloksellisuuden periaatteet 3 - edellisenä päivänä koottujen periaatteiden jatkotyöstäminen - suositusten pohtiminen periaatteiden huomioimiseksi käytännön työssä HUOM! Iltapäivälle suunniteltu osuus mahdollistavan toimintaympäristön määrittelystä päätettiin jättää toteuttamatta lauantain työpajan osallistujien vähäisen määrän vuoksi. Osallistujien kesken sovittiin, että prosessin koordinaattori kirjoittaa aiheesta työpajojen raporttiin liitettävän luonnoksen, jota järjestöillä on mahdollisuus kommentoida. 20

21 LIITE 2 Työpajojen osallistujat 1. Eija Oksanen/Suomen Unicef 2. Teija Vaissi/AKYS ry 3. Mari Mero/Reilun matkailun yhdistys ry 4. Risto Airikkala/MTK 5. Julia Evans/Suomen Unifem 6. Marjukka Mankila/Kepa 7. Timo Lappalainen/Kepa 8. Lauri Peltonen/Taksvärkki ry 9. Hanna Matinpuro/Siemenpuusäätiö 10. Ilona Junka/AKYS ry 11. Kaisu Österinen/Kepa 12. Pauliina Saares/Kepa (koordinaattori) 13. Kaisu Tuominen (fasilitaattori) 21

22 LIITE 3 Prosessin esittelyn jälkeen käydyt parikeskustelut Kysymys Parikeskusteluiden tuloksia 1. Mistä oli kysymys, mitä jäi mieleen? - Rahan jakamisesta x-perustein - Massiivisesta kansainvälisestä prosessista, jonka tavoite on epäselvä - Koota yhteen tuloksellisuuden kokemuksia - Saada siemenet itämään - Toistavatko järjestöt rahoittajien toiveita? 2. Miltä asia tuntuu? - Järkevältä ja sekavalta - Välttämätön ja väistämätön - Lähes mahdottomalta - Uusia mahdollisuuksia - Isolta - Epäluottamukselta järjestöjen tekemää työtä kohtaan - Liian iso satsaus, tuottaako tulosta? - Vaikuttamisen ovi on auki, siihen kannattaa tarttua 3. Miten tämä vaikuttaa omaan järjestööni tai suomalaiseen järjestökenttään? - Avoimuus ja kokemusten jakaminen - Kehitysmaiden järjestöjen työ voi helpottua, jos saadaan yhteisiä periaatteita - Haastaa omaa ajattelua - Tulokset auttavat omaa toimintaa - Vaikuttaa tulevaisuuden rahoitukseen - Vuosikertomuksiin eurojen sijaan konkretiaa - Hallintokulut kuriin 22

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

1.Yhtenäiset menettelytavat ja käytännöt kuormittavat vähemmän avunsaajamaiden hallintoa

1.Yhtenäiset menettelytavat ja käytännöt kuormittavat vähemmän avunsaajamaiden hallintoa 1. KALVO POSITIIVISET LÄHTÖKOHDAT 1.Yhtenäiset menettelytavat ja käytännöt kuormittavat vähemmän avunsaajamaiden hallintoa 2. Avun siirtokustannukset pienenevät: enemmän apua kohdemaahan 3. Avunantajamaat

Lisätiedot

Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä?

Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä? Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä? Kansainvälisyyskasvatus, miksi ja miten? Studia Generalia-luentosarja 28.3.2007 Rilli Lappalainen, President Development Education Forum - rilli.lappalainen@kehys.fi

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk v. 2011 Tausta ja hakukelpoisuus Tunnettiin aikaisemmin nimellä tiedotustuki On jaettu jo 30 vuotta kansalaisjärjestöille

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Kepan ja sen jäsenjärjestöjen kommentteja ulkoministeriön kansalaisjärjestölinjauksen sisältösuunnitelmaan 30.4.2010

Kepan ja sen jäsenjärjestöjen kommentteja ulkoministeriön kansalaisjärjestölinjauksen sisältösuunnitelmaan 30.4.2010 Kepan ja sen jäsenjärjestöjen kommentteja ulkoministeriön kansalaisjärjestölinjauksen sisältösuunnitelmaan 30.4.2010 YLEISTÄ Esitämme, että sisältösuunnitelmaan lisätään alla listatut kappaleet. Lisäysehdotukset

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Mitä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010 Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010 Click to edit Master subtitle style Koulutustilaisuus 10.3.2010 Tuen tarkoitus tarkoitettu Suomessa tapahtuvaan viestintään

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Hyväksytty hallituksen kokouksessa 15.12.2008 KEPAN LINJAUS KEHITYSYHTEISTYÖN LAADUSTA 1. Johdanto Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry haluaa vaikuttaa köyhdyttäviä

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön tuloksellisuus

Kehitysyhteistyön tuloksellisuus Kehitysyhteistyön tuloksellisuus IV korkean tason foorumi (HLF4) 30.11.-1.12.2011, Busan Click to edit Master subtitle style Mihin tuloksellisuudella viitataan? 1) Kehitysyhteistyön tuloksiin (development

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma 14.11.2011 2 14.11.2011 3 Avoimen hallinnon periaatteet KANSALAISEN OIKEUDET Vahvistamme kansalaisten oikeutta tietoon sekä osallistumista yhteisten ratkaisujen

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Minne menet Post 2015- kehitysagenda?

Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Kepan syyskokous, Aino Pennanen, Kehityspoliittinen asiantuntija 21/11/2014 Ohjelma Klo 9.30-10.45 tilaisuuden avaus Aino Pennanen Johdatus Post 2015 agendaan ja siihen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

ALU-koordinaattorin puheenvuoro

ALU-koordinaattorin puheenvuoro ALU-koordinaattorin puheenvuoro Tenho Jaakola suunnittelija Oulun kaupunki, työpajapalvelut Pohjois-Pohjanmaan ALU-koordinaattori Kumppanuusfoorumi työpajoille ja sidosryhmille Kajaani 30.9.2014 ALU-verkostot

Lisätiedot

Hallituksen esitys sääntömuutoksista. Pj. Markku Niskala 26.11.2011

Hallituksen esitys sääntömuutoksista. Pj. Markku Niskala 26.11.2011 Hallituksen esitys sääntömuutoksista Pj. Markku Niskala Muutosten tausta ja perustelut TAUSTA Evaluaatio 2005:n suositukset Yhdistyslain muutokset v. 2010 Kepan toiminta-ajatus- ja strategiaprosessi v.

Lisätiedot

Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014. Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015

Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014. Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015 Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015 Toimintavuosi 2014 pähkinänkuoressa Maailma myllerryksessä: turvallisuus Suomen hallitus myllerryksessä:

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli PS Aikoo Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli Tuomas Kylänpää Eurooppalaisen työvoimapolitiikan asiantuntija PS Aikoo -loppuseminaari 17.3.2015 Kuopio Oppilaitosten johtajat tukevat jo perustettuja

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2010

TOIMINTAKERTOMUS 2010 TOIMINTAKERTOMUS 2010 Ohjelman ensimmäinen toteutusvuosi Keskeistä v. 2010: * Better Aid/Open Forum -prosessit * YK:n ilmastoprosessit * kehitysyhteisvarojen lisäys Suomessa * edunvalvonnan onnistumiset

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi 1 MUISTIO 19.2.2015 Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina 10.2.2015 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Palveluvaliokunta 10.2.2015 Tavoitetila, toimenpiteet, arviointi,resursointi, rakenteet KEMPELEEN KOULUSTRATGIA 2000-2004 Oppiva organisaatio Oppilaan hyvinvointi Opetuksen

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Johdanto päivän teemoihin. Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu

Johdanto päivän teemoihin. Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu Johdanto päivän teemoihin Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu Kansalaaset tuloo Helsingin Roihuvuoren asukaspuiston yhteissuunnittelu (http://www.roihuvuori.com/index.php?option=com_content&task=view&id=2199

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Tampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö

Tampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö Tampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö Yhteenveto työpajoista elokuussa 2013 Kaupunkistrategia Yhdessä tekeminen: Palvelujen käyttäjien, palvelutuottajien ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 I Taustaa ja ajankohtaista Helsingissä syyskuussa 2006 pidetyssä Aasian ja Euroopan kansalaisfoorumissa AEPF 6 korostettiin tarvetta vahvistaa AEPF -verkoston

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

Nuorisolakiuudistus. Diasarja on julkinen 15.4.2014 alkaen. 27. maaliskuuta 2014 Nuorisoyksikkö 1

Nuorisolakiuudistus. Diasarja on julkinen 15.4.2014 alkaen. 27. maaliskuuta 2014 Nuorisoyksikkö 1 Nuorisolakiuudistus Diasarja on julkinen 15.4. alkaen 27. maaliskuuta Nuorisoyksikkö 1 Nuorisolain uudistus kahden hallituksen rajapinnassa ajallisesti, tavoitteena se, että lakiuudistus ja LANUKE tulisivat

Lisätiedot