Diskurssianalyysi. Tutkimusmenetelmät Hanna Weselius 2016
|
|
- Mauno Turunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Diskurssianalyysi Tutkimusmenetelmät Hanna Weselius 2016
2 1. Diskurssianalyysin perusteita 2. Case: miten löydettiin aineistoista yhteisödiskurssi, neutraaliusdiskurssi ja feminiinen kauneusdiskurssi 3. (jos ehditään) Tuntiharjoitus: "Koodista analyysiin 10 minuutissa"
3 1. Diskurssianalyysin perusteita
4 Taustaa: Saussure Ferdinand de Saussuren ( ) stukturaalikielitieteen pohjalta on kehittynyt strukturalistisia ja jälkistrukturalistisia kulttuuria ja kielenkäyttöä tutkivia suuntauksia. Diskurssianalyysi on perinyt Saussurelta näkemyksen merkkijärjestelmästä, tuon järjestelmän pohjautumisesta eroihin ja järjestelmän yliyksilöllisestä, sosiaalisesti pakottavasta luonteesta.
5 Saussuren lingvistisen semiotiikan peruskäsitteitä: merkitsijä ja merkitty Merkki koostuu kahdesta osasta: signifiant ("merkitsijä", ilmaus) ja signifié ("merkitty", sisältö). Esim. sanassa "koira" äänteistä k, o, i, r, a koostuva sana on signifiant ja puhujan / kuulijan idea eläimestä, jota sanotaan koiraksi, on signifié. Signifiant'n ja signifié'n välinen suhde on arbitraarinen. Se perustuu pelkästään tai ainakin ensisijaisesti sopimuksenkaltaiseen sääntöön. Mikään fyysinen tai käsitteellinen ominaisuus ei vaadi näitä yhdistymään välttämättömällä tai luonnollisella tavalla. Sana "koira" voisi tarkoittaa jotain muutakin, ja eläintä voitaisiin nimittää jollain muullakin sanalla.
6 Saussuren lingvistisen semiotiikan peruskäsitteitä: syntagma ja paradigma Syntagma: prosessin osien tai vaiheiden liittyminen toisiinsa ketjuksi tai jatkumoksi. Paradigma: tietyn vaiheen tai osan suhde sen vaihtoehtoihin.
7 Saussuren lingvistisen semiotiikan peruskäsitteitä: langue ja parole Kieleen liittyy kaksi tasoa: Langue eli kielijärjestelmä (jokin luonnollinen kieli) Parole eli puhunta (yksittäiset kielenkäyttöaktit) Saussuren mukaan kielitieteen tulee kiinnittää päähuomionsa kielijärjestelmään, jota kylläkin joudutaan tutkimaan puhuntojen kautta. Tutkimuksessa on abstrahoiduttava puhuntojen yksilöllisistä (usein jopa "virheellisistä") ominaisuuksista ja yritettävä selvittää kielijärjestelmän yliyksilölliset (sosiaaliset) ominaisuudet.
8 Diskurssin käsite on tullut tunnetuksi erityisesti jälkistrukturalistien kuten Michel Foucault'n ( ) teksteistä. Diskurssi-sana tulee ranskan sanasta discours, 'puhe', 'esitelmä', 'juttelu', 'jaarittelu', joka taas on peräisin latinan sanasta discursus, 'ympäriinsä juokseminen'.
9 VALTA. Diskurssianalyysi = vallan analyysi. Foucault'n mukaan diskurssi on kunkin aikakauden kielessä ilmenevä ymmärrys todellisuudesta. "Diskurssit ovat käytäntöjä, jotka systemaattisesti muokkaavat puhuntansa kohteita". Diskurssin sisäiset säännöt määrittävät, mitä aiheesta on mahdollista sanoa ja mitä siitä voidaan ajatella. Erilaiset yhteiskunnalliset diskurssit määrittelevät, mikä on 'totta', mistä voi puhua, ja miten asioista puhutaan.
10 Foucault'n filosofiassa kaikki inhimillisestä subjektista alkaen nähdään sosiaalisesti rakentuneena. Aina kun voidaan määrittää säännönmukaisuus kuten järjestys, suhteita, asemia ja toimintoja, voidaan puhua diskursiivisesta muodostelmasta (jotka sisältävät valtaa monessa muodossa). Diskurssit artikuloituvat kaikenlaisten, myös visuaalisten, tekstien ja niiden sallimien käytäntöjen kautta. Artikuloitumisen moninaisuuden ymmärtäminen edellyttää intertekstuaalisuuden huomioimista: esimerkiksi kuvan merkitykset eivät riipu vain kuvan omista ominaisuuksista, vaan myös muiden kuvien ja tekstien muualla sisältämistä merkityksistä. (Rose 2001, )
11 Diskurssit nähdään usein vangitsevina siten, että diskurssin omaksuneen on vaikea ajatella toisin. Yksinkertaistetusti diskurssi tarkoittaa kiteytynyttä ajattelutapojen, käsitysten (arvot, normit, asenteet) ja olettamusten kokonaisuutta, jota pidetään yllä erilaisten yhteiskunnallisten laitosten avulla.
12 Diskursseista käydään aina kamppailua. Diskurssien läsnäolo merkitsee aina myös vastustuksen läsnäoloa. Esiin nousee vastadiskursseja, vaihtoehtoisia ajattelutapoja. Neuvottelu vallasta on jatkuvaa. Ajan myötä vastadiskurssi voi yleistyä ja jopa muodostua yleiseksi valtadiskurssiksi. (Esim. Rose 2001, ) Diskurssien tutkimusta kutsutaan diskurssianalyysiksi. Se sisältää kirjavan joukon tutkimuskäytäntöjä eikä muodosta mitään yhtenäistä menetelmällistä kokonaisuutta.
13 Diskurssianalyysi yläkäsitteenä Tieteenparadigma Diskurssianalyysi Diskurssianalyysin eri suuntaukset Teoria Teoria Metodologia Metodologia Metodi Metodi
14 Kriittinen diskurssianalyysi eli CDA Myös: Critical Linguistics, Critical Discourse Studies (CDS), pelkkä DS Ruth Wodak ja Michael Meyer: kiinnostus siihen, miten todelliset puhujat käyttävät kieltä (ei siis kielijärjestelmään, -struktuuriin) Keskittyminen sanaa ja lausetta isompiin kokonaisuuksiin, analyysiyksiköinä tekstit, diskurssit, keskustelut, puheaktit, viestintä Laajentuminen lingvistiikasta kohti toiminnan ja vuorovaikutuksen tutkimusta Laajentuminen verbaalisesta visuaaliseen ja multimodaaliseen vuorovaikutukseen: eleet, kuvat, elokuva, internet, multimedia Keskittyminen dynamiikkaan ja strategioihin Kielenkäytön kontekstien funktioiden tutkiminen
15 Kriittinen diskurssianalyysi eli CDA Kriittinen diskurssianalyysi ei keskity kieleen sinänsä, vaan tutkii sosiaalisia ilmiöitä, jotka ovat monimutkaisempia kuin pelkkä kieli ja vaativat monitieteisen ja monimetodisen lähestymistavan. Vaikka määritelmä "kriittinen" viittaakin yhteiskunnallisesta ongelmasta lähtevään tutkimusotteeseen, kriittistä diskurssianalyysiä voi tehdä mistä tahansa, ongelmattomastakin, sosiaalisesta ilmiöstä. "Diskurssi" voi olla historiallinen monumentti, käytäntö, poliittinen strategia, kertomus, tekstiä (myös visuaalisia tekstejä), puhetta, johonkin aiheeseen liittyviä keskusteluja tai kieltä sellaisenaan.
16 Kriittinen diskurssianalyysi eli CDA "Puhutaan rasistisesta diskurssista, sukupuolittuneesta diskurssista, populistisesta diskurssista, työelämän ja työttömyyden diskursseista, menneisyyden diskursseista ja monista muista niinpä diskurssin merkitys venyy genrestä (puheen) rekisteriin tai tyyliin, rakennuksista poliittisiin ohjelmiin. Tämä aiheuttaa, sen täytyy aiheuttaa, paljon hämmennystä mikä taas johtaa kovaan kritiikkiin ja moniin väärinkäsityksiin." (Ruth Wodak)
17 Kriittinen diskurssianalyysi eli CDA Kriittinen diskurssianalyysi koulukuntana tai paradigmana on: - ongelmaorientoitunutta - monitieteistä ja eklektistä Kriittinen diskurssianalyysi pyrkii: - ideologioiden ja vallan demystifioimiseen (kirjoitetun, puhutun tai visuaalisen) aineiston huolellisen analyysin avulla - tutkijan oman aseman kriittiseen tarkasteluun ja itsereflektioon
18 Kritiikin kritiikkiä Foucault'ta voi periaatteessa soveltaa mihin tahansa aineistoihin. Kaavamainen teoriankäyttö toimii kuitenkin Foucault'n tapauksessa yhtä hyvin tai huonosti kuin kaikiin pintoihin sopivaksi mainostettu seinäpakkeli. Se voi hyvin pohjustettuna sopiakin johonkin seinään, mutta joihinkin toisiin seiniin roiskittuna se aiheuttaa pettymyksen tai pahimmassa tapauksessa katastrofin. (Kendall ja Wickham 1999, 118.) Foucault'ta voi seurata huomioimalla sen, että jokaisella historiallisella tapahtumalla on omat erityisyytensä ja lainalaisuutensa, mieluummin kuin siirtämällä ajatusmalleja ilmiöistä toisiin ja tekemällä kulttuurisia yleistyksiä.
19 "Musiikin kriittisessä diskurssianalyysissa tarkastellaan sekä musiikkia diskurssina että musiikkia koskevaa diskurssia. Musiikkia lähestytään sosiokulttuurisena käytäntönä, joka rakentaa, uusintaa ja kyseenalaistaa kulttuurisia identiteettejä, representoi "ulkomusiikillista" maailmaa ja kytkeytyy kulttuurin muihin merkkijärjestelmiin, kuten kieleen, visuaaliseen ilmaisuun ja liikkeeseen (esim. tanssi ja lavakoreografia). Tyypillisessä tutkimusasetelmassa analysoitava tapaus koostuu musiikkiteoksen tai esityksen tuottamiseen, välittämiseen ja vastaanottamiseen liittyvistä tilanteista ja niitä koskevista dokumenteista. Aineistoa analysoidaan tekstien (äänite, kuvatallenne, nuotti), diskurssikäytäntöjen (genre, intertekstuaalisuus) ja sosiokulttuuristen käytäntöjen (välittömät tilannekontekstit, institutionaaliset käytännöt, laajempi kulttuurinen kehys) näkökulmista. Erityistä huomiota kiinnitetään musiikillisten tekstien tai niiden osien kulttuuriseen kierrätykseen ja esittämiseen uusissa konteksteissa (genrehybridit ja intertekstuaalisuus) sekä diskurssin kontrollia ja kulttuurista identiteettiä koskeviin kysymyksiin. Musiikin kriittinen diskurssianalyysi rakentaa siltaa musiikin tekstuaalisen ja kontekstuaalisen analyysin välille."
20 Diskurssianalyysi visuaalisen kulttuurin ja median tutkimuksessa Visuaalisen kulttuurin ja median tutkimus on ottanut Foucault'n käsitteistön luontevasti käyttöön. Sillä voidaan välttää pelkästään tekstuaalinen semioottinen analyysi, ja ne myös auttavat tutkijaa eteenpäin pelkästään sosiaalisia tai taloudellisia ilmiöitä tarkastelevista analyyseistä tai yksittäisten kontekstien tutkimisesta ilman kokonaiskuvaa ilmiöön vaikuttavista asioista. (Evans ja Hall 1999, 3).
21 Esimerkkejä: Jenni Mäenpää ja Janne Seppänen (2007). Kuvajournalismin tuotannon diskurssit eli "objektiivisuuden kehykset": Kamera, Taide ja Pimiösääntö. Katy Parry (2011): Irakin kuvat ja sotakuvan "humanitaarinen diskurssi" - rakentuu valokuvan humanistisen perinteen varaan ja on tullut vallitsevaksi, koska lehdet esittävät sodan mieluummin ihmisten kautta kuin näyttävät kuvissaan aseita ja yleistä tuhoa - on ideologinen: kehystää Irakia valloittavat länsimaat hyväntekijöiksi. Irakilaiset nähdään enimmäkseen yleistettyinä, nimettöminä arkkityyppeinä ja länsimaiden hätäavun kohteina. - edistää narsistista ja nationalistista "kuinka me pelastamme ne" -tarinaa, joka esittää miehittävät länsimaat vapauttajina (Parry 2011, 1197).
22 Visuaaliset järjestykset Janne Seppänen (2004) on määritellyt visuaalisen järjestyksen käsitteen, jolla voi analysoida visuaalisia kokonaisuuksia. (Taustalla Norman Fairclough 1995: median diskurssijärjestykset) Visuaaliset järjestykset voivat liittyä 1) välineisiin itseensä tai 2) välineillä kuvattuihin asioihin. Esimerkiksi uutiskuvalla on itsellään tietty visuaalinen järjestys. Uutiskuvissa kuvatuilla asioilla, kuten pakolaisilla, taas on omia järjestyksiään, jotka näkyvät eri tavoin eri konteksteissa.
23 Visuaalinen järjestys tulee esiin viimeistään silloin, kun havaitsee siihen piiloutuneen jotain. 3 hyvää tapaa piilottaa esine: 1) sen voi kaivaa syvälle maahan, 2) sen voi lisätä toisten aivan samannäköisten joukkoon tai 3) sen voi sijoittaa niin näkyvälle paikalle, että siitä tulee olennainen osa visuaalista järjestystä ja se muuttuu "näkymättömäksi". (Michel Serresiä mukaillen Seppänen 2004, 31.)
24
25 Visuaaliset järjestykset
26 Kaksi erilaista diskurssianalyysin suuntausta (Rose 2001, 140): 1. Ensimmäinen suuntaus kiinnittää huomiota siihen, miten diskurssit artikuloituvat erilaisissa visuaalisissa ja verbaalisissa teksteissä, enemmän kuin diskurssien mahdollistamiin tai vaatimiin käytäntöihin. 2. Toinen suuntaus keskittyy ensisijaisesti sosiaalisiin instituutiohin ja niiden käytäntöihin on kiinnostunut vallasta, totuusjärjestelmistä, instituutioista ja teknologioista. Näitä kahta suuntausta ei voi erottaa toisistaan täysin, ja useissa tutkimuksissa on sovellettu molempia. (Rose 2001, 140.)
27 1. Kuvaan keskittyvä diskurssianalyysi - kiinnittää paljon huomiota kuvapintaan - tarkastelee, miten kuvat rakentavat sosiaalista todellisuutta - keskittyy siihen, miten erilaiset näkemykset ja käsitykset rakennetaan kuvan avulla todellisiksi ja luonnollisiksi tietyissä totuusjärjestelmissä
28 Kuvaan keskittyvä diskurssianalyysi: miten se tehdään 1. Koodaa aineistosta avainteemoja, jotka voivat olla sanoja, kuvia, tapahtumia tms. toistuvia asioita 2. Kysy, miten tietyt kuvat tai sanat saavat erityiset merkityksensä. Liittyvätkö jotkut kuvat tai sanat toisiinsa merkityksellisellä tavalla? Mitä assosiaatioita niihin liittyy, ja miten kuvien tai sanojen yhdistelmät liittyvät toisiinsa?
29 Kuvaan keskittyvä diskurssianalyysi: miten se tehdään Vaikka aineistoista koodataan teemoja sisällön analyysin tapaan, metodi on paljon joustavampi kuin sisällön analyysi. Usein toistuvat teemat eivät lähtökohtaisesti nouse analyysin keskiöön. Uusien näkökulmien ilmetessä ei tarvitse läpivalaista uudelleen jo tehtyä työtä, vaan uusia koodeja voi soveltaa aineistoihin tarpeen mukaan. Tärkeää on antaa aineistojen yksityiskohtien johdattaa tutkimusta. Olennaista on kiinnittää huomiota myös siihen, mitä ei näytetä.
30 2. Sosiaalisten instituutioiden valtasuhteisiin keskittyvä diskurssianalyysi - on kiinnostunut siitä, millaisten sosiaalisten instituutioiden ja valtasuhteiden puitteissa tutkittavat kuvat on tuotettu tutkii, millaisia inhimillisiä subjekteja ne tuottavat
31 Sosiaalisten instituutioiden valtasuhteisiin keskittyvä diskurssianalyysi: miten se tehdään Foucault'n mukaan instituutiot toimivat kahdella tavalla: apparaattinsa ja teknologioidensa kautta. Apparaatti = ne tiedon ja vallan muodot, jotka muodostavat instituutioita, kuten arkkitehtuuri, säännöt, filosofiat, lait, moraali jne, ja diskurssit jotka näissä artikuloituvat Teknologia = tekniikat, joilla institutionaalista tietoa ja valtaa käytetään, kuten vaikkapa kamera tai jonkin julkaisun sivukartta
32 Sosiaalisten instituutioiden valtasuhteisiin keskittyvä diskurssianalyysi: miten se tehdään Kun keskitytään valtasuhteisiin ja rakenteisiin, analyysin päähuomio siirtyy pois kuvista itsestään. Analyysissä keskitytään pääasiassa tuotantoon tai vastaanottoon, kuvan sosiaaliseen modaliteettiin. Silloin, kun tutkitaan nykyaikaa, tämäntapaisessa diskurssianalyysissä voidaan käyttää menetelminä haastatteluja ja havainnoimista.
33 Gillian Rosen mukaan 1) kuvaan, tekstiin tai toimintaan keskittyvää diskurssianalyysiä ja 2) instituutioiden valtasuhteisiin keskittyvää diskurssianalyysia ei voi erottaa toisistaan täysin, ja useissa tutkimuksissa on sovellettu molempia. Molempia analyysitapoja voi kritisoida valikoivuudesta ja tutkijaluennan subjektiivisuudesta. Rosen mukaan diskurssianalyysiä metodina käyttäviä kirjoittajia vaivaa yleisesti liian vahva usko omien tulkintojen oikeellisuuteen ja itsereflektion puute.
34 Esimerkki diskurssianalyysistä kahdella tasolla: Lutz ja Collins (1993) National Geographicin lukujen henkilökuvat noudattivat ihmisluontoa universalisoivaa ajatusmallia. Kuvien katsoja kuljetettiin ensin kansallisten ja etnisten erilaisuuksien läpi ja sitten alleviivattiin sitä, että ihonväristä huolimatta kaikki ihmiset ovat samanlaisia. Lehden henkilökuvista suurin osa oli potretteja, ja toiseksi eniten lehdessä oli ryhmäkuvia eksoottisista ihmisryhmistä. Muotokuva pyrki tyypillisesti korostamaan kuvatun henkilön persoonallisia piirteitä ja minimoimaan taustan tai kuvaushetken merkitystä mutta toisaalta muotokuvissa langettiin helposti tekemään ihmistaksonomioita kaukaisten kulttuurien edustajista (Lutz ja Collins 1993, 98).
35 Esimerkki diskurssianalyysistä kahdella tasolla: Lutz ja Collins (1993) Lehdessä julkaistut henkilökuvat eivät sijoittuneet uutispainotteiseen kuvajournalismin traditioon, joka korostaa ilmiöiden ja ihmisille tapahtuvien asioiden hetkellistä, autenttista erityisyyttä. Ne eivät toisaalta myöskään sijoittuneet taidevalokuvan traditioon, koska haastatellut kuvaajat vieroksuivat "henkilökohtaisia kuvia", joissa kuvaajan oma esteettinen näkemys sekoittuu kuvattaviin tosiasioihin (emt., 61). National Geographicissa oltiin kahden tradition välissä ja esitettiin vahvasti näkökulmaistettuja henkilökuvia yhdestä universaalista ihmisyydestä kuvajournalismille tyypillisellä luonnollistavalla estetiikalla ja tekniikalla.
36 Sosiaalisten instituutioiden valtasuhteisiin keskittyvä kuvan diskurssianalyysi: John Tagg Valokuva on tiedon ja vallan väline, "välähdys institutionaalisten tilojen kentän poikki. Tätä kenttää meidän on syytä tutkia, ei valokuvaa sellaisenaan." (1988, 63.) "Meidän ei siis tule kysyä: Mitä nämä valokuvat todentavat? vaan: Miten ne artikuloitiin ja miten ne artikuloivat väitteen? Kenen tämä väite oli? Miten se perusteltiin? Kuka sen sanoi? Kenelle? Missä olosuhteissa? Mitä tarkoitusta varten? Millä seurauksilla? Toisin sanoen, ei: Mitä nämä valokuvat jäljentävät, heijastavat, esittävät? vaan: Mitä ne tekivät?" (1992, )
37 Rosalind Krauss (1982)
38 Silta diskurssianalyysistä semiotiikkaan: Sosiosemiotiikka "[T]ekstin ja järjestelmän välinen dialektiikka ilmenee aina erityisissä merkityksenmuodostuksen tapahtumissa, siis diskurssissa. Diskurssi on tässä mielessä sosiaalisen järjestyksen muotojen ja merkkijärjestelmien yhdistymistä tekstien tuotannossa niin, että kulttuurin muodostavat merkki- ja arvojärjestelmät säilyvät tai uudistuvat." (Hodge ja Kress 1988, 6.) Sosiosemiotiikka kiinnittää huomiota esimerkiksi henkilökuvien merkitysten tietoisesti, myös rituaalisesti, rakennettuun luonteeseen ja niiden tuottamaan sosiaaliseen eriarvoisuuteen.
39 Silta diskurssianalyysistä semiotiikkaan: Sosiosemiotiikka Hodgen ja Kressin mukaan sosiaaliset identiteetit rakennetaan ideologisten sosiaalisten eroavuuksien kautta. Erilaiset sosiaaliset ryhmät muodostavat ja tulkitsevat merkityksiä eri tavoilla. Ideologisten merkityskokonaisuuksien toimintaa määrittävät järjestelmät, joita Hodge ja Kress nimittävät logonomisiksi systeemeiksi. Niissä merkitykset tekniikoineen, modaliteetteineen ja sääntöineen tuotetaan ja vastaanotetaan. Systeemien sääntöjä tuottavat ja valvovat erilaiset instituutiot, kuten vanhemmat, opettajat ja työnantajat, ja toimiakseen niiden on oltava näkyviä ja avoimia (Hodge ja Kress 1988, 4).
40 Silta diskurssianalyysistä semiotiikkaan: Sosiosemiotiikka Viestinnän jokapäiväisessä sosiaalisessa semiotiikassa vastaparit pyrkivät esittämään oman määritelmänsä "totuudesta" ja "todellisuudesta" taistelussa sosiaalisesta kontrollista. Totuus ja todellisuus ovat samojen lakien ja neuvottelujen alaisia kuin kaikki muukin viestinnän prosesseihin sisältyvä. "Totuus" on erottamattomasti sidottu tietyn ryhmän sisäiseen vallanjakoon ja solidaarisuuteen (emt., 151). Hodge ja Kress nimittävät modaliteeteiksi niitä esimerkiksi visuaalisia järjestelmiä, joilla kutakin totuutta kulloinkin rakennetaan ja merkityksellistetään, miten totena jokin esitetään. Esim: "totuus" yhdestä henkilöstä esitetään viidessä eri aikakauslehdessä eri modaliteettien avulla ja jokainen versio on yhtä "totta" omille lukijoille.
41 Silta diskurssianalyysistä semiotiikkaan: Sosiosemiotiikka Esimerkki sosiosemioottisesta analyysistä: tulkinta Ville Vallaton (Dennis the Menace) sarjakuvahahmosta Beano-sarjakuvalehdessä Yleistajuisesti "realistinen" tyyli siihen liittyvine visuaalisine modaliteetteineen yhdistyy helposti "totuuteen". Beano ja sen lukijat muodostavat kuitenkin yhteisöllisen kulttuurisen vastadiskurssin. Päähenkilö on piirretty "epärealistisesti", mutta näyttäytyy omassa kontekstissaan "todempana" kuin realistisemmin piirretyt vihollisensa, jotka realistisuudessaan edustavat sitä diskurssia, jolle Beano tarjoaa vastadiskurssia. Niinpä epärealistisella hahmolla onkin yllättäen enemmän uskottavuutta. (Hodge ja Kress 1988, )
42 2. Case: miten löydettiin aineistoista yhteisödiskurssi, neutraaliusdiskurssi ja feminiinen kauneusdiskurssi
43 Tavoitteet: - avata valokuvan tuotantokonteksteja - analysoida aikakauslehtien henkilökuviin liittyvää puhetta ja toimintaa - määrittellä valokuvien merkityksenmuodostukseen tutkituissa konteksteissa vaikuttavia diskursseja. Keskeiset tutkimuskysymykset: 1) Mikä on henkilökuvien tehtävä aikakauslehdessä ja miten aikakauslehtien henkilökuvia tehdään? 2) Millaiset diskurssit vaikuttavat erilaisten aikakauslehtien kuvatuotantoprosesseissa?
44 1) Mikä on henkilökuvien tehtävä aikakauslehdessä ja miten aikakauslehtien henkilökuvia tehdään? 2) Millaiset diskurssit vaikuttavat erilaisten aikakauslehtien kuvatuotantoprosesseissa? Nämä kysymykset ovat nousseet yhdestä konkreettisesta ja yksinkertaisesta tutkimusintressistä: Miten ja miksi aikakauslehdet tuottavat henkilökuvia? Tällaiset kysymykset voivat syntyä katselemalla kuvia lehdistä, mutta niihin ei voi kuvia katselemalla vastata. Kysymyksiin voi vastata ainoastaan menemällä sinne, missä kuvat syntyvät: lehtitalojen sisään, arkisten työprosessien keskelle. (Validiteetti.)
45
46 "Missäs sun toinen sukka on? [Naurua.] Tosi kivaa kun on vaan yks sukka. Ehdottomasti yks sukka vaan." "Meillä saa sit hei kuvissa olla sellasta elämän makua. Että voi olla esimerkiks vaikka vaan toinen sukka jalassa." "Pitää kattoa kameraan ja näin. Mulla on nyt sellainen fiilis, että se on niin kiva. Mä tykkään niin paljon tästä hameesta ja sitten toinen sukka jalassa. Pysyttäis tässä hommassa" "Nyt kun saadaan näin ihana, tällanen aito. Ja sit kun on vaan se toinen sukka, niin siitä tulee se juttu. Mun mielestä toi pusero on ihana. Just semmonen aivan. Ei liian."
47
48
49
50 "[O]lennaista on se, et ne kuvataan täsmälleen samalla tavalla, ja otsikot on samassa kohassa samalla koolla. Eli ne on identtiset kannet. Ja tosi olennaista on, että se kuva ei kommentoi. Lähtökohta on et ne on hienoja kasvotutkielmia, mut niis ei saa olla selvää tämmöstä visuaalist kommenttii. Ja kun ne istuu tuolissa tai nojatuolissa tai missä ne istuukin, niin sekään ei saa olla semmonen et siitä syntyy joku vaikutelma. Et jos me esimerkiks laitetaan joku poliitikko mukavasti laiskanlinnaan, niin se heti henkii valtaa. Semmost ei, et se pitää olla mahollisimman neutraali, missä se istuu. Eikä se toisaalta saa olla epämukavan näkönen se ilme, koska seki sit viestii jotain. Et aika vaikee rasti [kuvaajalle], mutta tohon kuitenki pyritään." (J 9)
51 " [J]a tää on niinku tätä, [poliitikot] tuotteistuvat, samalla tavalla kuin nuo, autot ja kaikki vaatteet, niin poliitikot tuotteistuu, ja se on tietenki selvää, että se on myöskin vaarallinen kohta, koska tuota mehän ei saatas mennä siihen, että me ollaan pelkästään sen tuotteen armoilla, vaan me katsotaan, mitä paketissa on sisällä, ja se on Suomen Kuvalehden tehtävä avata se paketti, mutta toisaalta me voimme myös näyttää sen paketin." (J 11)
52 "[Naistenlehtikuvat] tehään niin paljo enemmän sen kuvattavan ehdoilla. [Suomen] Kuvalehdessä on paljon enemmän kuvaajalla vastuuta ja vapautta sen kuvan suhteen. Että [naistenlehdissä] pyritään et ne [henkilöt] näyttää kauniilta tai jotenki, sen lehden maailman mukaselta, et se lehden maailma on niinku kaunis ja raikas ja pehmeä ja muuta. Mut sit taas [Suomen] Kuvalehden maailmankuva on niinku pistää asiat enemmänki seinää vasten ja sit analysoida niitä, et kukaa ei saa mitään niinku ilmaseks, ja tietyl taval kuvanki pitää olla vapaa analysoinnille, ja sen pitää olla niinku, jotenki neutraali, mikä se sit on se neutraali emmätiiä." (J 10)
53 "[E]t on se muutenki kuvauksis vähä että meikkaaja on aina se niinku bestis, sen kuvattavan, ja kuvaaja on vähä jotenki pahis, aina vääntää ja, käskee ja, muutenki. Se meikkaaja aina niinku tekee siit vaan täydellisen ja kauniin [---] ja kuvaaja välil vaan pilaa sitä." (J 10) "[M]eiän ydintehtävä ei oo antaa kiiltokuvaa poliitikosta, vaan kertoa, mitä kiiltokuvan takana on. Se on meiän varsinainen tehtävä. Mut että mä en usko, että se välttämättä vaatii sitä pelkästään, että otetaan poliitikosta vain sattumalaukauksia, niin kun sillon, ku Ahtisaari oli presidentti [---], niin että sitä aina kuvattiin kun se lyllersi." (J 11)
54
55 Diskurssianalyysi? Aikakauslehden valokuvien tuotannon käytännönläheistä etnografista tutkimusta olisi vaikea tehdä "suoraan" Foucault'n jalanjäljissä. Mutta: Media sekä sen osana aikakauslehti toimitusjärjestelmineen, työprosesseineen ja valokuvineen voidaan nähdä osana Foucault'n hahmottamaa monitahoista valta- ja totuusjärjestelmää.
56 Diskurssianalyysi? Aikakauslehden mediakonsepti toimii vallan alueella kahdella tavalla. 1) Se on toimituksen sisäinen sosiaalinen kehys, johon journalistin on sopeuduttava ja opittava "talon tavoille". Konseptia ei kyseenalaisteta, vaan päivitetään ja kehitetään tarpeen mukaan. 2) Toinen vallan ulottuvuus liittyy niihin representaatioihin, joita konseptin puitteissa tehdään. Riippuu konseptista, kuka valitaan kanteen tai missä juttutyypissä kukin esitetään.
57 1) Mikä on henkilökuvien tehtävä aikakauslehdessä ja miten aikakauslehtien henkilökuvia tehdään? Aikakauslehden henkilökuvan tehtävä on toimia konseptinsa osana, ja henkilökuvia tehdään suunnitellusti.
58 1) Mikä on henkilökuvien tehtävä aikakauslehdessä ja miten aikakauslehtien henkilökuvia tehdään? Aikakauslehden suunniteltu henkilökuva: 1) Se tehdään ryhmätyönä ensisijaisesti omaan kontekstiinsa. 2) Sen realismi määrittyy sen kontekstin, aikakauslehden, valitsemien näkökulmien mukaan. 3) Se on performanssi, johon osallistuvat lehti, kuvattava henkilö ja lukija. 4) Se on performatiivinen: se viittaa omaan tekemiseensä ja toistaa lehden maailmankuvaa. 5) Se osallistaa lukijan performanssiin kädenjäljen ja autenttisuuden avulla.
59 2) Millaiset diskurssit vaikuttavat erilaisten aikakauslehtien kuvatuotantoprosesseissa? Yhteisödiskurssi: Laatupuhe painottuu lukijoihin ja lehden "meidän" muodostamaan yhteisöön. Laadussa on kyse valinnoista, ei paremmuudesta tai oikeassa olemisesta. Oikeassa oleminen koetaan epätasa-arvoisena suhtautumisena lukijaan. Kuviin valikoituu yhteisön kannalta sopivia henkilöitä. Henkilökuvien tarkoitus on tuoda henkilö lähelle lukijaa ja samalla mahdollisesti näkökulmaistaa tekstissä käsiteltyjä teemoja.
60 Yhteisödiskurssi: Vahvan yhteisödiskurssin synnyttämä henkilökuva näyttää oman rakentumisensa ja tekijöidensä ammattitaidon. Kuva tehdään niin, että se on omassa lehdessään tunnistettava ja uskottava. Se saattaa perustua pitkälle vietyyn yhteiseen leikkiin, johon lukijan toivotaan heittäytyvän mukaan. Kuvan tunnetila voi olla korostuneen positiivinen. Vahva yhteisödiskurssi voi johtaa kuvankäytön yhdenmukaistumiseen.
61 Neutraaliusdiskurssi: Neutraaliusdiskurssi pohjautuu uutisjournalismin perinteeseen. Kuvien realismi perustuu ajatukseen maailman tapahtumien totuudenmukaisesta tulkitsemisesta. Myös tasapuolisuus on tärkeä realismin taustaideaali. Valokuvien tunnefunktio on myös tärkeä, jos kuvan aihe avautuu lukijalle paremmin tunteen kautta. Kuvan herättämä tunne saa olla myös negatiivinen, jos aiheen luonne sitä vaatii.
62 Neutraaliusdiskurssi: Lehden koetaan käyttävän yhteiskunnallista valtaa henkilövalinnoillaan ja käsittelytavoillaan. Suhde lukijoihin on kaksijakoinen: toisaalta liiallista lukijalähtöistä näkökulmaistamista ei suosita, mutta toisaalta laadukkaan journalismin tekeminen katsotaan lukijan hyväksi palvelemiseksi. Lukija on ensisjaisesti vastaanottaja; tasa-arvoinen yhteisöllisyys ei korostu. Lehteä verrataan toisiin lehtiin arvottaen: viihteellisiin lehtiin tehdään selvä ero.
63 Fairclough, Norman (1995): Media discourse. London: Edward Arnold. Foucault, Michel (2005): Tiedon arkeologia. Tampere: Vastapaino. Ranskankielinen alkuteos Foucault, Michel (2010): Sanat ja asiat. Eräs ihmistieteiden arkeologia. Helsinki: Gaudeamus. Hacking, Ian (2008): Mitä sosiaalinen konstruktionismi on? Tampere: Vastapaino, Englanninkielinen alkuteos Hodge, Robert and Kress, Günther (1988): Social Semiotics. Cambridge: Polity Press. Jewitt, Carey and Oyama, Rumiko (2001): Visual meaning: a social semiotic approach. Teoksessa Van Leeuwen, Theo and Jewitt, Carey (eds.): Handbook of Visual Analysis. London, Thousand Oaks and New Delhi: Sage.
64 Kendall, Gavin and Wickham, Gary (2009): Using Foucault's Methods. London, Thousand Oaks and New Delhi: Sage. Krauss, Rosalind (1982): Photography's Discursive Spaces: Landscape/ View. Art Journal 42(4), Kress, Gunther and van Leeuwen, Theo (2006): Reading images. The grammar of visual design. Second edition. London and New York: Routledge. Lutz, Catherine and Collins, Jane (1993): Reading National Geographic. Chicago and London: University of Chicago Press. Rose, Gillian (2001): Visual Methodologies. An Introduction to the Interpretation of Visual Materials.
65 Seppänen, Janne (2001): Valokuvaa ei ole. Helsinki: Musta Taide. Seppänen, Janne (2005): Visuaalinen kulttuuri. Tampere: Vastapaino. Tagg, John (1992). The proof of the picture. In Tagg, John (Ed.): Grounds of dispute. Minneapolis: University of Minnesota Press. Tagg, John (1988): The Burden of Representation. Essays on photographies and histories. Basingstoke: Macmillan Education. Van Leeuwen, Theo (2008): Discourse and Practice. New tools for critical discourse analysis. Oxford: Oxford University Press.
66 Tuntitehtävä aineiston koodaamisesta ja diskurssianalyysistä: Jakautukaa ryhmiin ja miettikää, miten koodaisitte saamaanne aineistoa ja miten lähestyisitte sitä diskurssianalyysin näkökulmasta.
67
68
Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi!
Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! "Missäs sun toinen sukka on? [Naurua.] Tosi kivaa kun on vaan yks sukka. Ehdottomasti yks
LisätiedotDiskurssianalyysi. Tutkimusmenetelmät Hanna Weselius 2017
Diskurssianalyysi Tutkimusmenetelmät Hanna Weselius 2017 hanna.weselius@aalto.fi 1. Diskurssianalyysin perusteita 2. Case: miten löydettiin aineistoista yhteisödiskurssi, neutraaliusdiskurssi ja feminiinen
LisätiedotTekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos
Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotSami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle
Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat
LisätiedotKUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotMetodifestivaalit 2017 Kerronta ja asemointi
Metodifestivaalit 2017 Kerronta ja asemointi Matti Hyvärinen: Asemoinnin analyysin tasot Mari Hatavara (Tampereen yliopisto): Kertovien äänten analyysi asemointitutkimuksen välineenä Hanna Rautajoki (Tampereen
LisätiedotTekstianalyysit. Janne Matikainen
Tekstianalyysit Janne Matikainen Palautetta harjoitushaastatteluista Hyvää reflektointia, osoittaa oppimista! Lähteiden käyttö paransi reflektiota -> oliko ristiriitaa kirjojen ja luentomateriaalien välillä?
LisätiedotHaastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori
Haastattelututkimus ja tekstianalyysi Janne Matikainen Yliopistonlehtori Laadulliset aineistotyypit luonnollinen - kerätty aineisto puhe - kirjallinen - visuaalinen - havainto-aineisto yksilö - ryhmäaineisto
LisätiedotKommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi
Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa
LisätiedotMiksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?
Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
LisätiedotJorma Joutsenlahti / 2008
Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
LisätiedotKuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara
Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma Eero Vaara Perinteisiä näkökulmia strategiaan Käskemistä Päätöksentekoa Suunnittelua Analysointia Politikointia Kulttuurin luomista ja muuttamista Sosiaalista
LisätiedotSyyslukukauden 2012 opintotarjonta
Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä
LisätiedotArki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena
Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena Sosiaalipedagogiikan päivät, Mikkeli 7.4.2017 Elina Nivala, Sanna Ryynänen & Päivikki Rapo Taustaa Elämä tauolla? Turvapaikanhakijoiden
LisätiedotMiten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä?
Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? 26.11.2010 Pikka-Maaria Laine, Itä-Suomen yliopisto Susan Meriläinen, Lapin yliopisto Janne Tienari, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotKooste kaikista kuvataiteen keskeisten käsitteiden avauksista eperusteet-palvelussa
1. Kulttuurinen moninaisuus Yksilöt ja ryhmät ovat kulttuurisesti monimuotoisia ja muuttuvia. Kulttuuri nähdään historiallisesti ja sosiaalisesti välittyvänä merkitysten järjestelmänä, joka ilmenee erilaisten
LisätiedotMonilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014
Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,
LisätiedotPolitiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100)
Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100) Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet Politiikan ja viestinnän perusopintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää niin politiikan, organisaatioiden,
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotNuorten näkymätön kansalaisuus?
Nuorten näkymätön kansalaisuus? Miten niin? nro 1: Nuoruushan on kaikkialla, koko mediakulttuuri ihannoi nuoruutta, kaikki haluavat olla nuoria juuri tässä ajassamme Miten niin? nro 2: lapset ja nuorethan
LisätiedotAineistonkeruumenetelmiä
Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,
LisätiedotTurvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus
Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos
LisätiedotKESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009
KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
LisätiedotVISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?
VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotJohdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017
Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotMiten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A Tuotantotalous 1 Luento Tuukka Kostamo
Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A1100 - Tuotantotalous 1 Luento 24.9.2019 Tuukka Kostamo Tuukka Kostamo Tohtorikoulutettava, Tuotantotalouden laitos Johtajuus, toimijuus Valmentaja,
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotKuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
LisätiedotPuhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
Lisätiedotasiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa
LisätiedotSuomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena
Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotSUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan.
Lämmittely Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Oletko samaa mieltä vai eri mieltä? Miksi? On tosi helppo saada suomalaisia ystäviä. Suomalaiset eivät käy missään vaan ovat aina
LisätiedotVlogi aikakaudella. kaupallinen vuorovaikutus
Vlogi360 kaupallinen vuorovaikutus 360-aikakaudella Prof. Markku Turunen sekä tutkijat Juhani Linna, Mari Ainasoja, Kimmo Ronkainen ja Elina Vulli Tampereen yliopisto Tutkija Hanna Reinikainen Jyväskylän
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotKuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.
Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,
LisätiedotTET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Johdanto: Katseen politiikkaa. Audiovisuaalinen. Kulttuuri. Juha Herkman, 12.3.
TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Johdanto: Katseen politiikkaa Juha Herkman, 12.3.2013 Helsingin yliopisto: osiaalitieteiden laitos, viestinnän tutkimus Audiovisuaalinen Audio (lat.)
LisätiedotSari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus
Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,
LisätiedotSYRJÄYTYMISPUHE HALLINNAN SOSIAALITYÖSSÄ
SYRJÄYTYMISPUHE HALLINNAN STRATEGIANA OPISKELIJAHUOLLON SOSIAALITYÖSSÄ Rauno Perttula Sosiaalityöntekijä YTT Jyväskylä 7.9.2018 Riskipolitiikan hallinnan regiimi (Harrikari 2008) 1990-luvun alkupuolen
LisätiedotTUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN
TUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN Sosiaalipedagogiikan päivät 2018, Kemi Kirsi Vaistela Itä-Suomen yliopisto SCE-tohtoriohjelma TUTKIMUKSENI AIHE, TAVOITE JA METODIIKKA
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotMitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotPOLKVS22: KANSAINVÄLISTEN SUHTEIDEN KIRJALLINEN HARJOITUS
Tampereen Yliopisto POLKVS22: KANSAINVÄLISTEN SUHTEIDEN KIRJALLINEN HARJOITUS 5 op. Syksy 2016 Kevät 2017 Hannes Peltonen, PhD hannes.peltonen@staff.uta.fi Tavoitteet Perehtyminen kansainvälisten suhteiden
LisätiedotAiheesta tutkimussuunnitelmaan
Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi
LisätiedotDesign yrityksen viestintäfunktiona
Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotThe Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm
The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm rjestelmämme! mme! (Noddings,N., 2005, The Challenge to Care in Schools,
LisätiedotVieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu
Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa
LisätiedotEriarvoistava kieli ja köyhyys
Eriarvoistava kieli ja köyhyys Kieli ja syrjäytyminen 8.2.2019 Anna-Maria Isola Osallisuus on sitä, että ihminen kuuluu merkityksellisenä osana johonkin kokonaisuuteen. Hän tulee kuulluksi itsenään ja
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
LisätiedotKompleksisuus ja kuntien kehittäminen
Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen
LisätiedotIhmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa
Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto 14.3.2013, Suomen musiikintutkijoiden 17. symposium, Turku Ääni-ilmaisu Laulajan ilmaisu tuntuu kuuntelijan
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotJournalismin muutos päättäjien näkökulmasta
Journalismin muutos päättäjien näkökulmasta Viestinnän tutkimuksen päivät, Tampere 13.2.2010 Risto Kunelius Elina Noppari Esa Reunanen Media vallan verkoissa -tutkimus Hoitajien palkkakiista, innovaatioyliopisto,
LisätiedotSulkevat ja avaavat suhteet
Sulkevat ja avaavat suhteet Nuoret, vertaisuus ja yhteisöllinen kiinnittyminen Sosiaalipedagogiikan päivät Mikkeli 7.4.2017 Riikka Korkiamäki riikka.korkiamaki@uta.fi Lähtökohta-ajatus Intiimikään suhde
LisätiedotNarratiivinen haastattelu käytännössä. -ja mitä sen jälkeen?
Narratiivinen haastattelu käytännössä -ja mitä sen jälkeen? Aineiston keruu - ryhmäkeskustelu Ryhmän koko n. 5 henkilöä Tavoitteena mahdollisimman luonnolliset ryhmät esim. työporukat tai harrastusryhmät
LisätiedotASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA
ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN
LisätiedotTekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto
Tekstien ääniä Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 39. Kielitieteen päivät, Tallinna 16. 18.5.2012 Mitä väliä? teoreettinen ja metodologinen tarve? teksti ääni suhde työkaluajatteluun ei ääniä > monologinen
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos
Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotKULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN
KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,
LisätiedotOpetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo
Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen
LisätiedotSisällön analyysi ja laadullisen aineiston koodaaminen. Tutkimusmenetelmät Hanna Weselius 2016
Sisällön analyysi ja laadullisen aineiston koodaaminen Tutkimusmenetelmät Hanna Weselius 2016 hanna.weselius@aalto.fi 1. Sisällön analyysi 2. Laadullisen aineiston koodaaminen (3. Tuntiharjoitus: koodeista
LisätiedotTEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä
TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita
LisätiedotSemioottinen Analyysi
Semioottinen Analyysi Hannele Leskinen 1 Määritelmä Semiotiikka = oppi merkeistä, merkkijärjestelmistä ja merkityksistä Kielenrakenne merkkijärjestelmänä Koiran viittaus suhde todelliseen koiraan. Tieteenalana
LisätiedotVaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa
Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ulla.tiilila@kotus.fi Kielitieteen päivät Helsingissä
LisätiedotMAPOLIS toisenlainen etnografia
MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,
LisätiedotTIEDOTUSOPIN VALINTAKOE
TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä
LisätiedotMAINOKSENMURTAJAT. Oppimiskokonaisuus yläkouluun (8. lk)
MAINOKSENMURTAJAT Oppimiskokonaisuus yläkouluun (8. lk) Projektin idea - Päädyimme tähän ideaan, koska se yhdisti ryhmää: mainokset ovat osa äidinkielen ja kirjallisuuden sisältöjä, mainonnan etiikka liittyy
LisätiedotClifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa
Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Ø 1950 BA, Ohio, Englannin kieli ja filosofia Ø 1950 tapaa Margaret Meadin ja päättä alkaa antropologian opiskelun Harvardissa Ø 1952-54 Javalle
LisätiedotSuomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito
Suomea toisena kielenä oppivat lapset, vuorovaikutus ja kielitaito Lasten suomen kielen käyttö monietnisissä päiväkodeissa Suomessa Salla.Kurhila@helsinki.fi Vuorovaikutus, suomen kielen taito ja monikielinen
LisätiedotMIKÄ USKONNONOPETUKSESSA
MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi
LisätiedotMuotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka
TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotTYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ
TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA
LisätiedotVALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP
1 (5) VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP Oletko kiinnostunut politiikan ja vallan tutkimuksesta, poliittisista järjestelmistä ja poliittisen ajattelun kehityksestä? Valtio-opin opinnot tarjoavat perustietoja
LisätiedotNuoret julkisessa kaupunkitilassa. kokemuksia osallistavista menetelmistä NOORA PYYRY OPETTAJANKOULUTUSLAITOS HELSINGIN YLIOPISTO
Nuoret julkisessa kaupunkitilassa kokemuksia osallistavista menetelmistä NOORA PYYRY OPETTAJANKOULUTUSLAITOS HELSINGIN YLIOPISTO TUTKIMUSKYSYMYKSET: Miten teini-ikäiset tytöt käyttävät, ottavat haltuun
LisätiedotKohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa
1 Kohti ehjempää aikuisuutta osallistavan kasvatuksen keinoin? Kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys osallistavassa kasvatuksessa Mervi Kaukko Mervi.kaukko@oulu.fi 2 Tausta Osallistava toimintatutkimus
Lisätiedot- - tiivistäisin tämän nyt siis sillä lailla että se, japani on mulle tämä, - - kova armoton realiteetti jonka kans minä, selviydyn.
- - tiivistäisin tämän nyt siis sillä lailla että se, japani on mulle tämä, - - kova armoton realiteetti jonka kans minä, selviydyn. englanti om mulle sitte tämä, arki. ja suomen kieli on sitte enemmänki
LisätiedotSeija Pylkkö Valkealan lukio
ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko
Lisätiedot