- - tiivistäisin tämän nyt siis sillä lailla että se, japani on mulle tämä, - - kova armoton realiteetti jonka kans minä, selviydyn.

Transkriptio

1 - - tiivistäisin tämän nyt siis sillä lailla että se, japani on mulle tämä, - - kova armoton realiteetti jonka kans minä, selviydyn. englanti om mulle sitte tämä, arki. ja suomen kieli on sitte enemmänki tämmönen, melekein muistojen ja tämmösen, identiteetin kieli sitten.

2 T Y Ö K A L U, T O D E L L I S U U S J A T U N T E E T J A P A N I N S U O M A L A I S T E N K I E L I D I S K U R S S I T J A - I D E O L O G I A T F T L I I S A - M A R I A L E H T O O U L U N Y L I O P I S T O

3 - - tiivistäisin tämän nyt siis sillä lailla että se, japani on mulle tämä, - - kova armoton realiteetti jonka kans minä, selviydyn. englanti om mulle sitte tämä, arki. ja suomen kieli on sitte enemmänki tämmönen, melekein muistojen ja tämmösen, identiteetin kieli sitten.

4 KETKÄ JA MIKSI? Keitä ovat japaninsuomalaiset? Suomessa syntyneitä kielitilanteet vaihtelevat Muuttuvat kielitilanteet liikkuvuuden sosiolingvistiikka moninaisuus ja ennustamattomuus

5 TEORIAT JA METODIT Kieli-ideologiat: asenteita, mielipiteitä, uskomuksia ja teorioita kielestä sekä kielenkäyttäjistä. Diskurssit: sosiaalista todellisuutta luovia ja uusintavia. Maailmaa merkityksellistetään kielen kautta eri tilanteissa eri tavoin ja sosiaalista maailmaa ja sosiaalisia suhteita rakennetaan kielen avulla. Metodi: korpusavusteinen diskurssianalyysi

6 VIERAIDEN KIELTEN OPETUS JAPANISSA Opetus keskittyy englantiin: Englantia opiskellaan perusopetuksessa ja lukiossa n luokalta alkaen, koulusta riippuen voi opiskella mahdollisesti myös kiinaa ja koreaa Eigo (englannin kieli) ja eikaiwa (englanninkielinen keskustelu) Yksityiset kielikoulut: Suuri bisnes Japanissa Useita kieliä, kuitenkin valtaosa englanninopetusta Suomen kielen opiskelu: Kielikouluissa, yhdistyksien kursseilla, myös yliopistoissa Monet informanteistani ovat opettaneet suomea ja/tai englantia

7 AINEISTO JA INFORMANTIT 14 haastattelua ja 7 parikeskustelua (26 haastattelua ja 10 parikeskustelua) Puolistrukturoituja haastatteluja ja parikeskusteluja Nauhoitetta yhteensä noin 24 tuntia

8 AINEISTO JA INFORMANTIT Informanttien ikä ja oleskeluaika Japanissa vaihtelevat Monella japanilainen puoliso Sekä työssä käyviä että opiskelijoita Osa toimii suomen ja/tai englannin opettajina

9 DISKURSSIT JA IDEOLOGIAT Miten kielistä puhutaan? Mitä rooleja, tehtäviä ja merkityksiä informantit antavat eri kielille? Tarkastelussa suomi, japani ja englanti. Työkalu - todellisuus - tunteet Mitä kertoisit suomen kielestä? Millainen kieli suomen kieli on?

10 VAIKEUS - - kuten muut suomalaiset et mä uskoin et suomen kieli on - maailmav vaikein ja, - - heti alus mä sanon - - että suomen kieli on, - eurooppalaiseks kieleks vähän niinku omituinen sitähä sanotaan että suomen kieli on hyvin vaikea ja monimutkanen lähes aina mitä kerron on se että suomen kieli on, tosi vaikia, ja sitte kerron syitä - -

11 VAIKEUS - - kuten muut suomalaiset et mä uskoin et suomen kieli on - maailmav vaikein ja, - - heti alus mä sanon - - että suomen kieli on, - eurooppalaiseks kieleks vähän niinku omituinen sitähä sanotaan että suomen kieli on hyvin vaikea ja monimutkanen lähes aina mitä kerron on se että suomen kieli on, tosi vaikia, ja sitte kerron syitä - -

12 VAIKEUS Kenelle vaikea ja miten? - - suomen kieli on niiv vaikeeta että, tuskimpa ulkomaalaiset pystyy sitä - kieliopillisesti oikein, oppimaan meillä on monta tapaa - - konjugate. taivuttaa, sanoja, joita ei - muissa, kielissä oo. - - monet tietääki että suomen kieli on tosi vaikia oppia. justiinsa näitten, taivutusten ja tämmösten takia. Diskurssien seuraukset? Diskurssi vaikeudesta toistuu sekä Suomessa että tuhansien kilometrien päässä. Koskee informanteillani nimenomaan suomen kieltä

13 KIELITAITO Kun puhutaan kielistä, miksi puhutaan kielitaidosta? Kytkös ympäristöön = todellisuuteen = tilanteisuuteen - - mä oon tykänny paljo kieliä, opiskella. erilaisia monet niistä on kyllä aika hyvin ruosteessa mutta, - - japanin kieli on tällä hetkellä varmaan vahvin. - - nyt ku mä oon Japanissa nii muj japanin kieli on paljo vahvempi, ja nyt mä oon koko ajan siinä japanilaises ympäristös.

14 KIELITAITO Kun puhutaan kielistä, miksi puhutaan kielitaidosta? Kytkös ympäristöön = todellisuuteen = tilanteisuuteen - - mä oon tykänny paljo kieliä, opiskella. erilaisia monet niistä on kyllä aika hyvin ruosteessa mutta, - - japanin kieli on tällä hetkellä varmaan vahvin. - - nyt ku mä oon Japanissa nii muj japanin kieli on paljo vahvempi, ja nyt mä oon koko ajan siinä japanilaises ympäristös.

15 mää nyt koen niinku tällä, hetkellä että mä oon sataprosenttisesti suomalainen. - sitä kautta niinku suomen kieli on semmonen, -- elämän kieli. - - nytte on niinku sillei että en ikinä vaihtais, kansallisuuttani - - tällai suomesta japaniksi.

16 KIELITAITO Kielitaitoa ei ole kysymyksissä, mutta informantit silti puhuvat siitä. Koskee japanin kieltä. Kun puhutaan kielestä, puhutaan kielitaidosta, resursseista ja repertuaareista.

17 VÄLINEELLISYYS mum mielestä kieli yleensä on - - semmonen niinkun syödessä sitä tarvii - veitseä ja haarukkaa. niij jos sä haluut ihmisen kanssa kontaktin, niin, kieli on semmonen, työväline, - - mä usein sanon että ku, tarvii hashia (( syömäpuikot )) syödessä että, englannin kieli on teilles semmonen.

18 VÄLINEELLISYYS no, tietysti se oma äidinkieli on, on rakas. - - englanti ja japani no, om, pakko ((naurahtaa)) pakko kerran puhua englantia nii, ja japania. et siinä ei oo vaihtoehtoo jos meinaa selviytyä. selviytyä, täällä. - mää voin aina olla parempi, englannissa tai japanissa. mutta, - - voinko mää olla parempi puhumaa suomia. emmä usko koska - - emmä opettele että mitem mä puhun suomia. koska, jos mää yritäm muuttaa sitä että mitem mä puhun suomia sittem mää en oo ennää se sama ihiminen. että - - miten minä puhun suomia se on sitä, minun suomia. mutta ne englanti ja japani ja kaikki muut kielet ne on työkaluja.

19 VÄLINEELLISYYS no, tietysti se oma äidinkieli on, on rakas. - - englanti ja japani no, om, pakko ((naurahtaa)) pakko kerran puhua englantia nii, ja japania. et siinä ei oo vaihtoehtoo jos meinaa - selviytyä, täällä. - mää voin aina olla parempi, englannissa tai japanissa. mutta, - - voinko mää olla parempi puhumaa suomia. emmä usko koska - - emmä opettele että mitem mä puhun suomia. koska, jos mää yritäm muuttaa sitä että mitem mä puhun suomia sittem mää en oo ennää se sama ihiminen. että - - miten minä puhun suomia se on sitä, minun suomia. mutta ne englanti ja japani ja kaikki muut kielet ne on työkaluja.

20 VÄLINEELLISYYS Kieli on kyllä väline, mutta onko se jotain muutakin? Mitä tapahtuu, jos välinemerkitys on ainoa kielelle annettu arvo? Kaikki kielet olivat aineistossa välineitä, mutta erityisesti suomen kieli sai myös muita tehtäviä.

21 ITSEILMAISU - - jos on joku - henkilökohtane ongelma, - - mä, haluan puhua, mun suomalaisille kavereille. - - pystyy, - - jauhamaan sitä - omalla kielellä. - - tekis mieli käyttää semmosia, nyanssieroja, ja vivahde-eroja -, ilmasemaan -, omia tunteita. - - suomeks - - ois miljoona vaihtoehtoa - ilmasta, just - se oikee tunnetila nii sit japaniks - ei tuu mieleen ku vaa kolme sanaa. - - minä rakastan sinua ja I love you ja sitten, - se ai shiteimasu jotenki kuulostaa - suorittamiselta, - -

22 ITSEILMAISU - - jos on joku - henkilökohtane ongelma, - - mä, haluan puhua, mun suomalaisille kavereille. - - pystyy, - - jauhamaan sitä - omalla kielellä. - - tekis mieli käyttää semmosia, nyanssieroja, ja vivahde-eroja -, ilmasemaan -, omia tunteita. - - suomeks - - ois miljoona vaihtoehtoa - ilmasta, just - se oikee tunnetila nii sit japaniks - ei tuu mieleen ku vaa kolme sanaa. - - minä rakastan sinua ja I love you ja sitten, - se ai shiteimasu jotenki kuulostaa - suorittamiselta, - -

23 ITSEILMAISU Tilanteisuus ja tunteet ovat vastakkain? Diskurssi koskee lähinnä suomea, muita kieliä verrataan suomeen tai keskenään Rakkauden ja vihan ilmaisut Miksi itseilmaisu on tärkeää? mikään ei voi korvata sitä perkelettä

24 työkalu = välineellisyys, kielitaito todellisuus = ympäristön vaikutus, tilanteisuus tunteet= itseilmaisu, pysyvyys KIITOS!

25 LÄHTEET BAKER, PAUL MCENERY, TONY 2015a: Introduction. Paul Baker & Tony McEnery (toim.), Corpora and discourse studies. Integrating discourse and corpora s Palgrave Advances in Language and Linguistics. Houndmills: Palgrave Macmillan. BLACKLEDGE, ADRIAN CREESE, ANGELA 2010: Multilingualism. A critical perspective. London: Continuum International Publishing Group. BLOMMAERT, JAN RAMPTON, BEN 2011: Language and superdiversity. Diversities 13 (2) s FAIRCLOUGH, NORMAN 1989: Language and Power. London: Longman. FAIRCLOUGH, NORMAN WODAK, RUTH 1997: Critical discourse analysis. Teun A. van Dijk (toim.), Discourse as social interaction s Discourse Studies: A Multidisciplinary Introduction. Volume 2. London: Sage Publications. GOTTLIEB, NANETTE 2005: Language and society in Japan. Cambridge: Cambridge University Press. GOTTLIEB, NANETTE 2011: The cultures and politics of language in Japan today. Victoria Lyon Bestor, Theodore C. Bestor & Akiko Yamagata (toim.), Routledge handbook of Japanese culture and society s London: Routledge.

26 LÄHTEET JANTUNEN, JARMO HARRI 2018: Homot ja heterot Suomi24:ssa. Analyysi digitaalisista diskursseista. Puhe ja kieli 38 (1) s LEHTO, LIISA-MARIA 2018: Korpusavusteinen diskurssianalyysi japaninsuomalaisten kielipuheesta. Acta Universitatis Ouluensis. B Humaniora 162. Oulu: Oulun yliopisto. MÄNTYNEN, ANNE HALONEN, MIA PIETIKÄINEN, SARI SOLIN, ANNA 2012: Kieli-ideologioiden teoriaa ja käytäntöä. Virittäjä 116 s NAGATOMO, DIANE HAWLEY 2016: Identity, gender and teaching in Japan. New perspectives on language and education. Bristol: Multilingual Matters. VERTOVEC, STEVEN 2010: Towards post-multiculturalism? Changing communities, conditions and contexts of diversity International social science journal 61(199) s WODAK, RUTH MEYER, MICHAEL 2016 [2001]: Critical discourse studies: history, agenda, theory and methodology. Ruth Wodak & Michael Meyer (toim.), Methods of critical discourse studies (3., korjattu painos) s London: Sage Publications. Kuvat: Anu Ruusunen ja Liisa-Maria Lehto