TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

Transkriptio

1

2 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Sisällysluettelo: SEUTUJOHTAJAN KATSAUS 2 1 ITÄ-SAVON KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA VUONNA Aluekeskusohjelma Itä-Savon tavoite -1 ohjelma Kehittämishankkeet Edunvalvonta 13 2 KUNTAYHTYMÄN HALLINTO Yhtymäkokous Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Yhtymähallitus Kunnanjohtajatyöryhmä Yhtymän virasto 17 3 TILIVELVOLLISET 18 4 TALOUS VUONNA YHTYMÄHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN 21 KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ

3 2 SEUTUJOHTAJAN KATSAUS Vuotta 2003 voidaan kuvata Itä-Savon kuntayhtymän toiminnassa vastuunoton vuodeksi. Vuoden aikana kuntayhtymä otti selkeästi vastuun seudun kehittämistyöstä. Tämä näkyi toimintojen uudelleenorganisointina, joka vahvisti kuntayhtymän toimintaedellytyksiä. Erityisen merkittävää toiminnan jäntevyyden kannalta oli Savonlinnan kaupungin ja kuntayhtymän vastuiden ja velvoitteiden selkeyttäminen. Vuoden 2003 aikana merkittävin yksittäinen toimenpide oli seudullisen elinkeinostrategian laatiminen ja hyväksyminen Enonkoskella, Kerimäellä, Punkaharjulla, Savonlinnassa ja Sulkavalla. Elinkeinostrategia antaa tuleville vuosille hyvät lähtökohdat seudun kehittämiselle. Jopa strategian sisältöäkin keskeisemmäksi kehittämisen kannalta nousee strategian laatimisen aikana saavutettu suhteellisen laaja myönteinen ilmapiiri ja luottamus eri toimijoiden välillä. Tämä ilmapiiri mahdollistaa toivottavasti tulevaisuudessa kehittämistyön entistä selkeästi tuloksekkaamman tekemisen yhteistyönä useiden toimijoiden kesken. Aluekeskusohjelmassa vuosi 2003 oli välitilinpäätöksen vuosi. Ohjelman toteuttamisen ensimmäisen osan arvioinnissa Savonlinnan seudun aluekeskusohjelma sai laajalta osin myönteisen arvioinnin, jonka pohjalta on hyvä jatkaa työskentelyä entistä konkreettisemmin tavoittein. Aluekeskusohjelman toteutusta jatketaan valtioneuvoston päätösten mukaisesti Savonlinnan seudulla ja valtioneuvoston periaatelinjauksissa ohjelman valtakunnallinen jatko on näkyvissä tämänkin jälkeen. Aluekeskusohjelma on valtakunnallisesti monessa suhteessa keskeisin valtakunnallinen aluekehittämisen ohjelma, joka yhdistää useiden muiden ohjelmien tavoitteita kaupunkiseutujen menestyksekkään kehityksen aikaansaamiseksi. Myös monilla muilla sektoreilla, kuten valtion keskushallinnon palveluiden alueellistamisen valmistelussa ja toimialoittaisessa kehittämistyössä tehtiin määrätietoista työtä vuoden aikana. Tästä on hyvä jatkaa seudun kehittämistä tulevina vuosina. HANNU KURKI Hannu Kurki seutujohtaja

4 3 1 ITÄ-SAVON KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA VUONNA 2003 Vuodelle 2003 laaditussa talousarviossa määriteltiin Itä-Savon kuntayhtymän toiminnan painopistealueet, joiden toteutumista arvioidaan seuraavassa: Yleinen hyvinvointi, elinkeinorakenteen vahvistaminen, työllisyyden lisääminen ja palvelutason turvaaminen seudun kunnissa. Elinkeinorakenteen vahvistamistoimenpiteitä on toteutettu kehittämisklustereissa. Klusterityöskentelyn edellytykset paranivat vuoden 2003 aikana, kun kaikissa kehittämisklustereissa oli vastaavat projektipäälliköt. Tämä selkeytti kehittämisvastuuta, mutta siitä huolimatta klusterityöskentelyssä ei edistytty toivotulla tavalla. Useissa klustereissa kokouksiin osallistumisaste oli erittäin heikko ja loppuvuodesta tehtiinkin periaatepäätös kehittämisklustereiden lakkauttamisesta ja uudenlaisesta organisoinnista, joka toteutetaan vuoden 2004 alussa. Elinkeinorakenteen vahvistamisen näkökulmasta vuoden 2003 merkittävin tulevaisuuteen suuntautunut ratkaisu oli kuitenkin seudullisen elinkeinostrategian laatiminen ja päätökset toiminnan käynnistämisestä vuoden 2004 alusta alkaen. Osaamiseen ja kilpailukyvyn nostamiseen suunnattuja toimenpiteitä toteutettiin erityisesti tuotannollisten toimintojen sekä tietoyhteiskunnan ja sen palvelujen tuottamisen alueella. Itä-Savon kuntayhtymä hallinnoi Kaakkois- Suomen osaamiskeskuksen toimintaan kuuluvaa prosessiteollisuuden elinkaarituottojen hallinnan osa-aluetta, jolla edettiin jo aiemmin käynnistyneiden hankkeiden osalta sekä tehtiin maakuntaliiton kanssa sopimus perusrahoituksen osoittamisesta toimintaan. Ongelmaksi alueella muodostui alan keskeisen perushankkeen käynnistäminen, koska hanke viipyi maakuntaliiton päätöksenteossa erittäin kauan ja päätöksen tultua siihen haettu muutos ei edennyt maakuntaliitossa. Hankkeen kohtalo oli vielä vuoden vaihtuessakin epäselvä. Kuntien palvelutason turvaamisessa toimenpiteitä tehtiin erityisesti aluekeskusohjelman puitteissa sekä terveydenhuoltopiiri-selvityksen osalta. Terveydenhuoltopiiri-selvitys, joka oli Itä-Savon sairaanhoitopiirin hallinnoima hanke toteutettiin Itä-Savon kuntayhtymän vahvalla tuella siten, että projektisihteeri Riitta Sipinen työskenteli kuntayhtymän tiloissa ja työyhteisössä ja seutujohtaja toimi projektiryhmän puheenjohtajana. Itä-Savon kuntayhtymän toimintaedellytykset Tavoitteeksi asetettua kuntayhtymän vahvistamista seudullisten kehittämistoimenpiteiden kokoajana ja kehittämisedellytysten luojana toteutettiin vuoden 2003 aikana siten, että lopputuloksena voidaan todeta Itä- Savon kuntayhtymän olevan seudullinen kehittämisorganisaatio. Toiminnan resursoinnin ja joustavuuden kannalta keskeinen ratkaisu oli elinkeinostrategian mukaisten toimenpiteiden aloittamisesta päättäminen. Vuoden 2004 alusta alkaen Itä-Savon kuntayhtymän toimintaedellytykset ovat sille asetettujen tavoitteiden tasolla.

5 4 Seudun verkottuminen ja toimintojen integraatio Seudullisen yhteistyön kehittäminen, toimintojen integraatio sekä kuntien toimintojen verkottuminen olivat teemoja, joita käsiteltiin vuoden aikana useissa yhteyksissä. Vuodelle 2004 suunniteltiin palveluyhteistyön strategian laatimista, jossa tarkastellaan kuntien toimintoja kattavasti. Seudullisen yhteistyön kehittämisen näkökulmasta vuoden merkittävin seikka oli elinkeinostrategiatyön aikaansaama suhteellisen laaja yhtenäinen seudullinen näkemys elinkeinopolitiikan linjauksista. Kyseinen työ paransi osaltaan edellytyksiä tuleviin yhteistyökaavailuihin. Yhteistyötä tehtiin lisäksi edelleen RaJuPuSu:n kuntien ja Koloveden seudun kuntien kesken. Aluekeskusohjelman kautta tiivistettiin yhteistyötä Mikkelin, Pieksämäen, Lappeenranta-Imatran ja Varkauden seutujen kanssa. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen Koulutuksen kehittämisessä merkittävin linjaava toimenpide oli osaamisen kehittämisen strategian valmistelu. Työskentely jäi vielä vuoden päättyessä kesken ja ongelmia strategian aikaansaamisessa aiheuttavat eri toimijoiden merkittävästi eroavat näkemykset mm. toisen asteen ja korkea-asteen osalta. Muuten koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisessä pääpaino oli osallistumisessa osaamiskeskusohjelmien alkuvaiheen toimiin, erityisesti prosessiteollisuuden osalta. Näiden lisäksi merkittäviä panostuksia tehtiin tekniikan alan tutkimuksen saamiseksi seudulle. Aluekeskusohjelma- (elektroniikka) sekä hankerahoituksen avulla luotiin tutkimustoiminnalle mahdollisuuksia erityisesti Lappeenrannan teknisen yliopiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa. Tuloksena syntyivät tutkijayhteisöt niin elektroniikan kuin prosessiteollisuudenkin aloille. Kansainvälistyminen Kansainvälistymisessä laadittiin aluekeskusohjelman puitteissa mekaanisen puunjalostuksen kansainvälistymisen valmiuksia kartoittava selvitys, jonka tuloksena havaittiin kansainvälistymisen edellytysten melko vaatimaton tilanne. Lisäksi osallistuttiin Kaakkois-Suomen elinkeinopoliittisen Venäjästrategian laatimiseen tähtäävään hankkeeseen, jossa kuntayhtymän vastuulla oli erityisesti matkailuun liittyvien asioiden valmistelu. Matkailusektorilla käynnistyi Tacis -hanke, jossa keskeisenä yhteistyökumppanina Suomen puolella on Savonlinnan oopperajuhlat ja Venäjän puolella Marinski -teatteri.

6 5 Kuntien välinen yhteistoiminta Kuntien välisen yhteistyön kehittämisen osalta toiminnan tavoitteiksi vuonna 2003 asetettiin seuraavia asiakokonaisuuksia: Tavoite Toimialakohtainen yhteistyö - yhteistyön jatkaminen ja täsmentäminen erityisesti aluekeskusohjelman toteuttamisen yhteydessä Elinkeinoyhteistyö Markkinointiyhteistyö Hankintarenkaan toiminta Koulutoimen yhteistyö Palotoimen yhteistyö Vesihuoltoyhteistyö Lomitusyhteistyö Aluejätelaitoksen toimintaan liittyvät toimenpiteet Toimenpiteet Terveydenhuoltopiiriselvitykseen osallistuminen Terveydenhuolto- ja erikoissairaanhoitoselvitys (kori A ja B) yhteinen päivystys Toimialakehittäminen Elinkeinostrategian laatiminen Seudulliset rekrytointi-ilmoitukset Seutuportaalin tunnettuuden lisääminen, esim. toimitilatarjonnan tuominen portaaliin Hankintarenkaan toiminnan kehittäminen periaatepäätös uudelleenorganisoinnista osaksi kuntayhtymän toimintaa Osaamisen kehittämisen strategian valmistelu Alueellisen palo- ja pelastustoimen sopimukset laadittiin vuonna 2003, kuntayhtymä ei toimijana Tutustuminen Hämeenlinnan yhteistyöhön Ei merkittäviä panostuksia vuonna 2003 Ei merkittäviä panostuksia ISKY:ltä vuonna Aluejätelaitoksen toiminta käynnistyi vuonna 2002 Muiksi yhteistyökohteiksi määriteltiin: Yhteistyökohde Yhteistyö RaJuPuSu -seutukunnan kanssa Yhteistyö Kolovesiseudun kuntien kanssa Piällysmies ry:n toiminta toimintaryhmähankkeessa Toiminta Jatkuva yhteistyö ja kanssakäyminen, loppuvuodesta käynnistettiin maaseudun kehittämiseen liittyvät yhteistyökeskustelut Heinäveden kunnan kanssa linjattiin yhteistyömahdollisuuksia loppuvuodesta Suhteellisen tiivistä yhteydenpitoa

7 6 Yhteistyökohde Eu - tavoiteohjelmien kehittämishankkeiden toteuttaminen Yhteistyö Imatran, Lappeenrannan, Mikkelin ja Varkauden seutukuntien kanssa aluekeskusohjelman toteutuksessa sekä Pieksämäen seudun kanssa SEUTU-ohjelmaa koskevissa kysymyksissä. Toiminta Kuntayhtymä valmistellut ja toteuttanut monia hankkeita, pääpaino valmistelussa klusterikohtaisessa kehittämisessä. Hankkeiden eteneminen rahoittajien käsittelyssä ollut osin hidasta. Säännölliset seututapaamiset Mikkelin ja Varkauden sekä Pieksämäen seutujen kanssa Matkailualan yhteistyön uudelleen tiivistäminen Saimaan ympärillä prosessiteollisuuden alan yhteistyö osaamiskeskusohjelman puitteissa Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen kanssa sekä erityisen tiivis yhteistyö Varkauden seudun kanssa Kaakkois-Suomen elinkeinopoliittisen Venäjästrategian puitteissa yhteistyö Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntien kanssa Seudun yleinen kehittäminen Seudun yleiset kehittämistavoitteet on esitetty Savonlinnan seudun aluekeskusohjelmassa ja Itä-Savon tavoite 1 ohjelmassa elinkeinopolitiikan osalta. Seudun kehittämisen konkreettiset painopistetoimialat ja näistä johdetut toimenpiteet rakentuvat yhtäältä Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien (Seudun tavoite 1 ohjelma) Etelä-Savon maakuntaohjelman ja toisaalta kansallisen aluepolitiikan aluekeskusohjelman pohjalta (Savonlinnan seudun aluekeskusohjelma). Itä-Savon kuntayhtymä toimii aluekeskusohjelman vastuullisena toteuttajana Itä-Savon alueella. 1.1 Savonlinnan seudun aluekeskusohjelma Vuoden 2003 toiminnan painopisteet ja niiden toteutuminen: Vuoden 2003 toimintaa suunniteltiin seuraavasti: Toiminta jatkuu edelleenkin laaja-alaisena käsittäen elinkeinoelämään, osaamisen ja koulutuksen vahvistamiseen, palvelujen rakenteisiin ja osallisuuden lisäämiseen kohdennettuja toimenpiteitä. Painopisteen muutoksena voidaan pitää elinkeinoelämän toimenpiteiden merkityksen korostumista (elektroniikka, matkailuyrittäjyys, mekaaninen puunjalostus). Toiminnassa painotetaan enenevästi seudullisia strategisia näkökulmia esim.

8 7 seudullisessa elinkeinopolitiikassa, osaamisen kehittämisessä ja terveydenhuollossa. Erillishankkeet koskevat mekaanista puunjalostusta ja matkailua. Lisäksi laaditaan strategiat kahdelle keskeiselle alueelle; seudun elinkeinopolitiikkaan ja osaamisen kehittämiseen sekä jatketaan terveydenhuollon yhteistyön tehostamista, joka painottuu rakenteellisiin ja hallinnollisiin kysymyksiin. Jatkossa seudun eräiden palveluiden rakennetta tarkastellaan laajempana kokonaisuutena. Lisäksi vahvistetaan siteitä Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon sekä tuetaan edelleen seutuyhteistyötä. Seudun strategisessa kehittämisessä ja sen ohjauksessa hyödynnetään uuden alueiden kehittämisen lainsäädännön myötä ns. toiminta- ja taloussuunnitelmatoimenpiteiden ja maakuntaohjelman suunnitelmien käytännön laatimis- ja organisointiprosessia. Aluekeskusohjelmassa korostuu seudun asukkaiden osallistumismahdollisuuksien ja uusien yhteistyömenettelyjen kehitteleminen jo perustetun yhteistoimintafoorumin ja siihen liittyvän seutuportaalin ( toiminnassa. Suunnitellut toimet toteutuivat vuonna 2003 seuraavasti: AKO -toiminta on vahvistanut kuntayhteistyön käytännön rakenteita ja ohjelman on todettu olevan ainoa kirjoitettu ja edelleenkin painopisteidensä suhteen ajantasalla oleva seudullinen strategia, joka on myös hyväksytty kuntien hallituksissa. Ohjelman myötä tehtyjen toimien voidaan katsoa olleen oikein kohdennettuja ja ajankohtaisia seudun elinvoiman lisäämiseksi. Ohjelmatyö on lisännyt yhteistyötä seudun kuntien välillä sekä käytännön toimijoiden (esim. amk, järjestöt, kunnat, yliopisto, nuoret) kesken alueen sisällä sekä myös edistänyt laajemmin seutujen yhteistyötä ja kontaktointia Etelä-Savon maakunnassa kuin myös naapurialueiden Varkauden ja Etelä- Karjalan kesken. Yksittäisinä tuloksiin johtaneita toimia ovat: Seutuportaalin ja siihen liittyvän intra-osion Seututorin- suunnittelu, rakentaminen, kehitystyö ja ottaminen käyttöön. Yhteistoimintafoorumin (YTF) toiminta Yhteisen hankintarenkaan organisointi seudullisesti (YTF-aloite) Nuorten aktivointi ja seudullisen yhteistyön alkuunpano, Nuorten Foorumitoiminta (YTF-aloite) Terveydenhuoltoon/sairaanhoitoon liittyvät rakenteelliset järjestelyt mm. yhteinen päivystys Seudullisen elinkeinostrategian laadinta ja ottaminen käyttöön 2004 alusta (5 kuntaa seitsemästä on mukana heti alusta) ml. toimintojen todellinen organisointi, toimenpiteiden aloittaminen seudullisina ja taloudellinen resursointi yhteisesti Lisäksi toiminta on käsittänyt useampia katalyyttivaikutukseen tähtääviä erillistoimia mekaanisen puunjalostuksen, matkailun ja teknologiatoimialoilla. esim. tutkijayhteisön muodostamistoimenpiteet (elektroniikka), sopimusvalmistusrenkaan kokoaminen (Mekapuu), 3E-konseptin rakentaminen (matkailu). Alueellistamisen kohdalla seudulta on tehty esitys VoIP -teknologian hyödyntämisestä tukipalveluissa, asiassa on käynnistetty yhteistyöneuvottelut Koillis-Suomen aluekeskuksen kanssa.

9 8 Yksityiskohtaisesti toimenpiteitä toteutettiin vuonna 2003 seuraavasti: 1) Seutuportaali ja yhteistoimintafoorumi Seutuportaalin sisältö ja toiminta kehittyi lähes suunnitellusti, hankkeen tueksi saatu myönteinen EU-rahoituspäätös syntyi lopulta toukokuussa 2003, joka varmistaa portaalin pitkäjänteisen kehitystyön. Seutuportaali avattiin virallisesti Järjestelmän käyttöönoton lisäksi ensimmäisen puolivuotisjakson 2003 seutuportaalihanke keskittyi informoimaan seutukuntien kuntasektorin ja järjestökentän. Aktiiveja toimijoita käyttökoulutettiin omaehtoisen sisällöntuottajan rooliin sekä käyttöönottamaan portaalin verkkopalveluita ensisijaisesti tiedottamisen työkaluina ja julkaisukanavana. Tavoitteena olleet asiakaspalveluprosesseihin kytkennät eivät vielä toteutuneet kuin yliopiston ja Mikkelin Ammattikorkeakoulun osalta. Joensuun yliopisto toteutti mm. kielenhuoltokysymyksiin paneutuvan sisällöntuotantokoulutuksen yhdessä seutuportaalihankkeen kanssa. Koulutuksen aloitti 102 ja kokonaan kävi 80 seudun jäsenkuntien edustajaa eri toimialoilta. Tammikuussa järjestötalo Kolomosessa aloitti työt seudullinen järjestövastaava yhtenä osaalueenaan informoida, kouluttaa ja tukea yhdistyksiä seutuportaalin käyttöönotossa Seutuportaalin asiantuntijat ovat olleet mukana yhteistyössä maakunnan seutuportaalien tulevien, uusien verkkopalvelujen konsepteista, kehitystyöstä, kokemuksenvaihdosta Mikkelin, Varkauden, Pieksämäen ja RaJuPuSu yhtymän kuntien vastaavien hankkeiden kanssa. Vuoden 2003 lopulla tehtiin tilausvahvistus Centroid Oy:lle seudullisen karttapalvelun toteuttamisesta. Tekninen alusta ja loppukäyttäjälle käyttöliittymätoiminnallisuudet tulevat näin ollen olemaan samat kuin esim. Pohjois-Karjalan maakunnan, Mikkelin seutukunnan, Etelä-Savon (seutukaava) ja Ylä-Savon karttapalveluilla. Osana sähköisen viestinnän kokonaisuutta selvitettiin seudun kuntien väliset yhteydet teknisessä mielessä, kuntien käytössä olevat ohjelmistot ja niiden versiot sekä vaikutukset yhteensopivuudessa mm. data- ja äänensiirtoon. Näiden pohjalta on tehty kuntakohtaiset arviot ja kehitysehdotukset. Yhteistoimintafoorumi kokoontui 2 kertaa vuonna Aloitteita tuli 3 kpl. Aiemmin käynnistyneitä aloitteiden mukaista toimintaa jatkettiin alkuvuodesta Foorumikokousten osanottajamäärä ei vastannut tavoitteita, joten marraskuun kokouksessa käytiin arvokeskustelu, jossa todettiin että toimintaa tulee painottaa nuoriin ja jatkossa kokousten käytännön järjestelyt hoidetaan enemmän markkinointisuuntautuneesti. Kokonaisuutena ottaen toimintaan jo alun perin sitoutuneet tahot mm. ammattikorkeakoulu, eräät järjestöt ja näiden edustajat (järjestötalo) ovat edelleen kehittämässä tätä uutta ja vaativaa toimintamallia. Alun perin foorumialoitteesta lähtenyt seudullisten hankintojen uudelleenjärjestely toteutui ja yhteinen hankintaorganisaatio käynnistyy 2004 alussa. Nuorten foorumitoiminta on saavuttanut suosiota ja levinnyt tiedotusvälineiden ja nuorten keskinäisen kanssakäymisen myötä kouluihin sekä kuntien nuorisotoimiin. Kaksi Nuorten foorumin edustajaa seudulta sai mahdollisuuden osallistua yhdessä Koillis-Suomen AKO:n nuorten

10 9 edustajien kanssa pääministeri Vanhasen haastattelutilaisuuteen omine kysymyksineen. 2) Mekaaninen Puunjalostus Puusammon hyödyntämisen lisääminen ja sitoutuneen yritysverkoston tehostaminen toteutui seuraavasti: Seutukunnan sisällä ja ulkopuolella on tehty käyntejä kärkiyrityksiin ja neuvoteltu sopimusvalmistustuotteiden valmistamisesta Puusammossa. Tuloksena on saatu valmistuskomponentteja niin, että Puusammon kapasiteetti on lähes koko ajan ollut täysin käytössä. Tuotantoteknologia on hiottu tuotekohtaisesti kannattavaksi ja laatu saatu asiakkaalle sopivaksi. Työ on edellyttänyt myös tuotteiden ja valmistusprosessin kehitystä. Seutukunnan PK - yritysverkosto on kartoitettu potentiaalisten valmistajien osalta, mutta komponenttien valmistusta ei ole vielä pystytty siirtämään heidän tuotantoonsa. Koevalmistusta muutamien yritysten kanssa on jo tehty 3) Teknologiahankkeet Tavoitteena tohtoreita ohjelman toteutukseen (tutkijayhteisö) on Itä-Savon kuntayhtymän ja elektroniikan 3K-tehtaan yhteistyönä palkattu alkaen tutkimussuunnittelija. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa yhteistyössä on käynnistetty kolmen tohtoriopiskelijan teollisuuselektroniikan jatko-opintojen toteutus ja tutkimussuunnitelmien laadinta. Yksi merkittävä TEKES -rahoitteinen tutkimushanke on valmisteltu. 4) Seudullinen elinkeinostrategia Savonlinnan seudun elinkeinostrategia valmisteltiin erittäin laajapohjaisena yhteistyönä elinkeinoelämän järjestöjen, kuntien edustajien, luottamusmiesedustajien sekä yksittäisten yritysten edustuksen kanssa. Strategiassa valittiin pääpainopisteiksi jatkossa teknologia, mekaaninen puunjalostus ja matkailutoimialat. Käytännössä asia tarkoittaa sitä, että seudun elinkeinojen perus- ja kehittämistoiminnot keskitetään Itä-Savon kuntayhtymälle 2004 alkaen neljän vuoden ajalle. Kunnista kaksi ei lähde toimintaan mukaan heti 2004 alusta, joista Savonrannan perusteena on jo sovitut sitoumukset 2005 asti. Muut jäsenkunnista ovat heti toteuttamassa strategiaa. Edelleen merkittävänä muutoksena kustannusten jakoperusteisiin on siirtyminen kuntakohtaisesta asukasluvusta kunnissa olevien yritysten liikevaihdon suhteeseen joka nostaa mm. seudun veturin Savonlinnan panostusta merkittävästi. Laadittu strategia on elinkeinopoliittisilta osiltaan suunniteltu yhteen SEUTU -hankehaun idean kanssa. 5) Terveydenhuollon toimenpiteet Terveydenhuollon/erikoissairaanhoidon toimenpiteiden jakaantuessa jo alkuvaiheessa ns. Kori A:n ja Kori B:n tehtäväalueisiin. Merkittävimpänä seikkana voidaan todeta päädytyn siihen, että seudun yhteinen päivystystoiminta keskitetään yhteen paikkaan Savonlinnan keskussairaalan yhteyteen erilaisin järjestelyin. Vireillä oleva sairaanhoitopiirin perustamista koskeva keskustelu on siirtänyt muiden käytännön toimien (logistiset palvelut, pesulatoiminnot, sähköiset yhteydet jne.) suunnittelun vuoden 2004 puolelle.

11 10 6) Osaamisen kehittämisen strategia Osaamisen kehittämisen strategiaa on laadittu työryhmätyöskentelynä. Keskeisenä painotuksena työn alkuvaiheessa nousi esiin tarve tarkastella osaamisen kehittämistä alueen elinkeinoelämän tarpeiden näkökulmasta. Tämän vuoksi työskentely on tiivistynyt elinkeinostrategian valmistumisen jälkeen ja strategiatyö saatetaan päätökseen vuoden 2004 puolella. 7) Future Village in Lakeland Toimenpiteen toteuttamisessa ei saavutettu haluttuja tuloksia. Asia on valmisteilla mm. Matkailun verkosto-osaamiskeskusorganisaation sisällä ja siten työn alla. Vuoden 2003 osalle toimenpiteestä ei aiheutunut kustannuksia. 8) Seutukuntien yhteistyön tiivistäminen Etelä-Savossa jatkettiin seutuistumistapaamisten sarjaa Varkauden, Mikkelin,Savonlinnan ja Pieksämäen seutujen kesken. Palaverien perusteella on saatu kuvaa muiden alueiden toiminnoista ja suunnitelmista. Jatkossa esille otetaan vain konkreettisia yhteistyöaloitteita mahdollisia lausumia, yhteishankkeita, tai edunvalvontaponnisteluja varten. Käytännön esimerkkinä tästä foorumista lähtee toiminta Saimaan alueen brandin luomiseksi MEK:n matkailumarkkinointikampanjaan tukeutuen ja sitä mm. palvelupaketteina hyödyntäen. Muutoin AKO -seutuyhteistyössä on edetty yksittäisten toimien kautta esim. LTY -yhteydet teknologiatoimialalla, puutoimialalla luontainen yhteistyö raaka-ainehankinnassa jatkojalostuksen kautta sopimusvalmistustoimintaan ja markkinointiin, osaamiskeskusohjelmien toimet Varkauden - Savonlinnan - Etelä-Karjalan kolmioissa ja osallistumalla yhteystyötapaamisiin mm. kulttuurisektorilla. 9) Alueellistaminen Valtionhallinnon palvelujen IP -teknologiaan perustuvaa alueellistamisen toimintamallia (palvelukeskus) on konkretisoitu yhteistyössä mm. sisäasiainministeriön kanssa. Samoin toimialalla on käynnistetty yhteistyöselvitykset Koillis-Suomen aluekeskuksen kanssa tavoitteena löytää yhteinen toimintatapa aluekeskusten kannalta optimaalisen palvelukeskusmallin konkretisoimiseksi. Tukipalvelujen alueellistamiseksi Savonlinnan seudulle on lisäksi tehty yhteistyössä Joensuun yliopiston kanssa alustava esitys kieli- ja käännöspalvelujen alueellistamiseksi ja käynnistetty valtionhallinnon palkka-/taloushallinnon alueellistamispotentiaalin ja moderniin teknologiaan/menetelmiin perustuvan alueellistamismallin suunnittelu Ohjelmatyön lisäarvo: Kuten aiemmasta voidaan todeta lisäarvo konkretisoituu ohjelman toimimisesta laajana seudullisena strategiana ja sateenvarjona sekä käynnistäjänä erilaisille yksittäisille toimille nimenomaan seudullisesta lähtökohdasta ajateltuna. Ohjelmatyön I- vaiheen ( ) tuloksena on saavutettu vahva ja varteenotettava asema seudullisena toimijana

12 11 maakunnallisesta näkökulmasta - sekä myös sisäasiainministeriön kannalta katsottuna -, joka takaa mm. uuden aluekehityslain mukaisen aseman jatkossa ja antaa vahvan mahdollisuuden hyödyntää mm. SEUTUkokeilulainsäädäntöä. 1.2 ITÄ-SAVON TAVOITE -1 OHJELMA Tavoite 1 ohjelman toteuttaminen tapahtuu Euroopan unionin rakennerahastojen kautta. Kuntayhtymän aluetta koskeva seudullinen tavoite 1 ohjelma hyväksyttiin Tavoitteena on, että ohjelmalla luodaan valmiudet ja pohja vuosina suoritettavalle kehittämistoiminnalle. Kuntayhtymä ja sen kunnat ovat varautuneet kehittämistoimenpiteisiin ohjelman toteuttamiseksi osaltaan. Konkreettiset toimialakohtaiset tavoitteet on esitetty kuntayhtymän Agenda tavoiteohjelmassa. Kuntayhtymällä on agendakaudella keskeinen rooli toimintojen koordinoinnissa ja kehittämisessä. Kuntayhtymän keskeinen asema vahvistettiin loppuvuodesta 2002 kuntayhtymän ja Savonlinnan kaupungin välillä tehdyllä työnjaolla, jossa kuntayhtymän vastuulle määritettiin selkeästi hanketoiminnan koordinointi ja kehittämistyön koordinointi laajemminkin. Itä-Savon tavoite 1 ohjelman strategiset toimintalinjat Itä-Savon tavoite -1 ohjelman strategiset toimintalinjat ohjelmakaudella ovat seuraavat: Maaseutuelinkeinojen kehittäminen Matkailun ja kulttuurimatkailun kehittäminen Teknologian kehittäminen - Mekaanisen puunjalostuksen kehittäminen - Metalliteollisuuden kehittäminen - Tietoyhteiskunnan ja telekommunikaatioalan sovellukset ja palvelut - Sähkö- ja elektroniikkateollisuus PK -yritystoiminnan edistäminen Työllisyyden edistäminen Näille kullekin sekä erikseen mekaanisen puunjalostuksen kehittämiseen on nimetty klusterityöryhmät, jotka toimivat vuoden 2003 aikana. Toiminnan aktiivisuus on vaihdellut klustereiden välillä huomattavasti. Klustereiden toimintaa päätettiin vuoden 2002 lopulla kehittää siten, että ostopalvelusopimuksista pääsääntöisesti luovuttiin ja maaseutuelinkeinojen, teknologian, mekaanisen puunjalostuksen sekä matkailun ja kulttuurimatkailun kehittämiseen palkattiin Itä-Savon kuntayhtymään projektipäälliköt. Tällä

13 12 toimenpiteellä pyrittiin tehostamaan klustereiden toimintaa ja kehittämistyötä. Toimialavastuut selkeytyivät tällä menettelyllä, mutta edelleenkin klustereiden toiminnan aktiivisuus oli monin osin liian heikkoa. Tämän vuoksi uutta muotoa kehittämistoimenpiteitä työskentelyyn haetaan edelleen vuoden 2004 aikana Vuonna 2003 toteutetut hankkeet Kuntayhtymällä on ollut vuonna 2003 taloushallinnoituja hankkeita seuraavasti: Reimari ESR; projektin toteuttamisesta puitesopimus Savonlinnan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa Seutukunnan ohjelmatyön toteuttaminen II vaihe EAKR, Maakunnan kehittämisraha Kusti EMOTR Maahanmuuttajatutor Työllisyyspoliittinen projektituki Hevosvalmennuskeskus -hanke Työllisyyspoliittinen investointiavustus Lisäksi Itä-Savon kuntayhtymä huolehtii hankekokonaisuuden toisen osion, radan rakentamisen ym. hallinnoinnin sopimuksen mukaan Itä- Savon Hevosystäväseuran puolesta (EMOTR hanke) Seudulliset yrityspalvelut Työllisyyspoliittinen projektituki Kulttuuri-Savo International Tacis FiberTech 2010 hanke ESR, Itä-Suomen lääninhallitus Prosessiteollisuuden elinkaarituottojen hallinta hanke EAKR Vammaisten ja vajaakuntoisten työ- ja päivätoimintojen uudelleen järjestäminen Työllisyyspoliittinen projektituki Savonlinnan seudun seutuportaali hanke EAKR Prosessiteollisuuden elinkaarituottojen hallinta osaamisalan toimintojen käynnistäminen Savonlinnan Varkauden -seuduilla, perusrahoitus

14 13 Maakunnan kehittämisraha Seuraavat kuntayhtymän hakemat hankkeet eivät saaneet myönteistä rahoituspäätöstä vuoden 2003 aikana: Vientikelpoisten matkailutuotteiden kehittäminen ja kokoaminen Savonlinnan seudulla 1.3 EDUNVALVONTA Kuntayhtymän ja alueen kannalta on tärkeää, että seudulla harjoitetaan aktiivista, laaja-alaista ja vaikuttavaa edunvalvontaa. Edunvalvonta on sekä kuntakohtaista, että koko kuntayhtymää koskevaa toimintaa. Itä-Savon kuntayhtymän yleisiä edunvalvontahankkeita ovat olleet: Kokonaisrahoituksen ja seudullisen omarahoitusosuuden varmistaminen alueen kehittämishankkeisiin. Ammattikorkeakoulutoiminnan ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Itä-Savossa. Opettajankoulutuksen kehittäminen Savonlinnassa, Yliopistotasoisen koulutuksen kehittäminen ja laajentaminen ja kytkeminen lähemmin elinkeinoelämän tarpeisiin. Lentoliikenteen edellytysten turvaaminen ja palvelutason säilyttäminen vähintään nykytasolla Parikkalan rajanylityspaikan aikaansaaminen ja Järvi-Suomen ratahanke Tasokkaiden terveydenhoitopalveluiden säilyttäminen ja parantaminen Edunvalvonnassa asetettiin toiminnan painopisteiksi vuoden 2003 toimintasuunnitelmassa seuraavat aihekokonaisuudet: Aihe Lentoliikenteen edellytysten turvaaminen Valtatie 14:sta liittyvien järjestelyjen toteuttaminen Osallistuminen ulkopuolisten toteuttamien hankkeiden ohjausryhmätyöskentelyyn Toteuma Savonlinnan kaupunki toimi aktiivisesti tukiohjelman aikaansaamiseksi. Kuntayhtymä pyrki aikaansaamaan seudullisen tuenilmaisun, mutta onnistui ainoastaan osittain. Savonlinnan kaupunki toimi useissa eri työryhmissä. Seudun kansanedustajiin yhteydenpitoa. Piällysmies ry:n hallituksen varajäsen (Jari Ikonen)

15 14 Osallistuminen yhteistyöryhmätyöskentelyyn Neuvottelut eri osapuolten kanssa hankkeiden toteuttamiseen liittyvissä kysymyksissä Aktiivinen osallistuminen aluekeskusohjelmatyöhön Parikkalan Huutokosken radan perusparantaminen Alemman asteen tieverkon ylläpitäminen ja perusparantaminen Hallituksen puheenjohtaja ja kunnanjohtajatyöryhmän puheenjohtaja ovat maakunnan yhteistyöryhmän jäseniä Laajoja neuvotteluita, erityisesti rahoittajien kansa aktiivinen keskusteluyhteys, maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman laatimisessa seudullisena toimijana mukana Seutukunnan toimijoita on pyritty aktivoimaan toimintaan mm. kuntakierroksilla sekä aloittamalla AKO -tiedotuslehden julkaiseminen Maakuntaohjelmassa nostettu esiin. Savonlinnan kaupunki toiminut vähäliikenteisten ratojen edunvalvontayhteistyöryhmässä. Maakuntaohjelmaan esitettiin asian selkeää huomioon ottamista 2 KUNTAYHTYMÄN HALLINTO Itä-Savon kuntayhtymä on Itä-Savon alueen kuntien ylläpitämä kuntalain mukainen kuntayhtymä. Kuntayhtymän organisaatio muodostuu seuraavasti: Yhtymäkokous 14 jäsentä Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kustakin peruskunnasta kaksi edustajaa. Peruskuntien äänimäärä määräytyy kutakin alkavaa 3000 asukasta kohden. Kunnanjohtajatyöryhmä Yhtymähallitus 10 jäsentä Savonlinnan kaupunki valitsee neljä jäsentä, ja muut kunnat kukin yhden jäsenen Seutujohtaja Kunnanjohtajatyöryhmän jäseninä toimivat peruskuntien kunnanjohtajat Yhtymävirasto Seutujohtaja toimii kuntayhtymän johtavassa virassa.

16 YHTYMÄKOKOUS Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Yhtymäkokousedustajat on peruskunnissa valittu valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Yhtymäkokouksessa on perussopimuksen mukaisesti kustakin peruskunnasta kaksi edustajaa, joiden äänimäärä määräytyy kutakin alkavaa 3000 asukasta kohden. Yhtymäkokouksen puheenjohtajisto on valittiin yhtymäkokouksessa toimikaudeksi Yhtymäkokouksen jäsenet ja varajäsenet ovat kunnittain seuraavat: Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Pekka Palm, pj, Ari Silvennoinen Kerimäki Ulla Pukero, vpj. Esa Lappalainen Rantasalmi Helvi Klemettinen Seppo Männynsalo Enonkoski Tauno Kautonen Kirsi Tienhaara Enonkoski Eira Natunen Maire Hämäläinen Kerimäki Jaakko Kupiainen Juhani Häggman Punkaharju Esa Paajanen Kaija Karjalainen Punkaharju Mauno Issakainen Elina Pitkänen, alkaen Rantasalmi Else Leminen Reino Juvonen Anja Backman Savonlinna Aulikki Muikku Esko Mielikäinen Savonlinna Jari Käyhkö Arvo Pyykönen Savonranta Heli Roivio Teija Merilehti Savonranta Esa Repo Hannu Auvinen Sulkava Hilkka Virtanen Raimo Mustonen Sulkava Yhtymäkokouksen pöytäkirjanpitäjänä toimii talous- ja hallintovastaava Sanna Huttunen, varalla Aila Kapanen. Yhtymäkokous on kokoontunut vuoden aikana kaksi kertaa, ja TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunta valittiin toimikaudeksi Tarkastuslautakunnan kokoonpano on seuraava: Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Hilkka Virtanen, pj, Sulkava Jaakko Kupiainen Punkaharju Esa Paajanen, vpj, Punkaharju Juha Voutilainen Savonranta Aulikki Muikku Savonlinna Ritva Kallio Sulkava Tarkastuslautakunta on kokoontunut vuoden 2003 aikana kaksi kertaa, ja

17 TILINTARKASTAJA Tilintarkastuspalvelut on ostettu Audiator Oy:stä, jossa vastuullisena tilintarkastajana on toiminut JHTT Matti Jalkanen. Audiator Oy:n kautta tarkastetaan Itä-Savon kuntayhtymän hallinnoimat kehittämis-hankkeet. Vuonna 2003 tehtiin välitilintarkastus Itä-Savon kuntayhtymän hallinnoimalle Hevosvalmennuskeskus hankkeelle. Muita hankkeita ei tarkastettu. 2.4 YHTYMÄHALLITUS Itä-Savon kuntayhtymän yhtymähallitus on yhtymän keskeinen toimija. Kuntayhtymän hallitus on kokoontunut pääsääntäisesti kerran kuukaudessa lukuun ottamatta heinäkuuta, jolloin kokousta ei pidetty. Yhtymähallitus on valittu toimikaudeksi yhtymähallituksen poliittiset voimasuhteet ovat seuraavat: Kesk. 5, SDP 4 ja KOK 1. Hallituksen kokoonpanossa on edustaja kustakin kuntayhtymän peruskunnasta. Yhtymähallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat kunnittain seuraavat: Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Wuorinen Jarkko, pj Savonlinna Lappalainen Esa Rantasalmi Lyytikäinen Viljo, vpj Rantasalmi Partanen Ari Sulkava Auvinen Matti Savonlinna Tapanainen Pekka Savonlinna Haverinen Helena Enonkoski Kupiainen Aune Punkaharju Kaksonen Virpi Punkaharju Roivio Heli Savonranta Nestén Marianne Savonranta Hämäläinen Maire Kerimäki Partanen Lasse Sulkava Käyhkö Jari Savonranta Pasanen Virve Savonlinna Karvinen Kaija Savonlinna Rauhansalo Kauko Kerimäki Tynkkynen Jouko Punkaharju Söderholm Jan Savonlinna Halko Harri Savonlinna Asioiden esittelijänä yhtymähallituksen kokouksissa on toiminut seutujohtaja Hannu Kurki. Pöytäkirjanpitäjänä on toiminut saakka talous- ja hallintovastaava Sanna Huttunen ja hänen jäätyään äitiyslomalle saakka Aila Kapanen. 2.5 KUNNANJOHTAJATYÖRYHMÄ Kuntayhtymän organisaatio kytkeytyy peruskuntien hallinto-organisaatioihin yhtymän hallituksen ja sen asettaman kunnanjohtajatyöryhmän kautta. Kunnanjohtajatyöryhmän muodostavat peruskuntien kunnanjohtajat.

18 17 Kunnanjohtajatyöryhmän tavoitteena on osaltaan edesauttaa ja tiivistää kuntayhtymän alueen kuntien yhteistoimintaa kaikilla kuntien toiminnan ja perussopimuksessa määriteltyjen tehtävien alueilla. Yhtymähallitus hyväksyi seutujohtajan esityksestä kunnanjohtajatyöryhmän tehtäviksi: Käsitellä valmistelevasti yhtymähallitukseen esiteltävät asiat Toimia kanavana, jonka kautta kunnissa esiin nousevia kehittämisideoita tuodaan seudulliseen valmisteluun Kehittää ja edistää seudullista ajattelua Toimia tarvittaessa hallituksen tekemien päätösten toimeenpanijana Toimia väylänä tiedottaa kuntayhtymän asioista kuntiin Kunnanjohtajatyöryhmän jäseniä ovat kuntayhtymän kuntien kunnanjohtajat seuraavasti: Varsinainen jäsen Auvinen Jorma pj., Savonlinna Erämaa Antti, vpj., Savonranta Grönholm Olavi, Kerimäki, saakka Rannanpiha Kari, alkaen Hinkkanen Esko, Rantasalmi Kettunen Esa,. Enonkoski Liukko Ilmo, Sulkava Karttunen Terttu, Punkaharju Varajäsen Jumppanen Leena Piiparinen Jouko Oksanen Matti Hyvärinen Rauno Kivipelto Matti Asioiden valmistelijana ja esittelijänä on toiminut seutujohtaja ja sihteerinä talous- ja hallintovastaava. Aluekeskusohjelman keskeisissä asioissa valmistelijana on ollut ohjelmakoordinaattori Jari Ikonen. Kunnanjohtajatyöryhmä on kokoontunut pääsääntöisesti kerran kuukaudessa yhtymähallituksen kokousta edeltäen käsittelemään valmistelevasti yhtymähallitukselle esiteltävät asiat. 2.6 YHTYMÄN VIRASTO Seutujohtajana on toiminut alkaen Hannu Kurki. Kuntayhtymän hallinto- ja talousasioista on vastannut Sanna Huttunen saakka ja äitiysloman aikaisen sijaisuuden on hoitanut Aila Kapanen. Itä-Savon kuntayhtymän toimistoapulaisena alkaen on toiminut Sari Hyvönen.

19 18 Aluekeskusohjelman toteuttamisen koordinoinnista on vastannut kuntayhtymän aluekeskusohjelman ohjelmakoordinaattori Jari Ikonen alkaen ohjelmasihteerin tehtäviä on hoitanut Päivi Suomalainen. Aluekeskusohjelmaan kuuluvan ja alkaen omalla rahoituksella toimineen seutuportaalihankkeen projektipäällikkönä on toiminut Jukka Hämäläinen. Mekaanisesta puunjalostusklusterista on vastannut Pertti Lassi, teknologiaklusterista Lasse Pulkkinen, maaseutuklusterista Ilkka Sipari sekä matkailu- ja kulttuuriklusterista alkaen Juha Luukkonen. Seudullisten yrityspalvelujen kehittämishankkeen toteuttamisesta on vastannut alkaen Juha Turtiainen. Itä-Savon kuntayhtymän palveluksessa on vuonna 2003 toiminut maahanmuuttajatutorina Lili Muukkonen. Yhtymävirastossa valmisteltiin vuoden 2003 aikana sisäisen tarkastuksen ohjetta, mutta ohjeen lopullinen työstäminen ja käsittely päätettiin lykätä vuodelle 2004, koska kuntayhtymän toiminnassa tapahtuu erittäin merkittäviä muutoksia vuoden 2004 alusta ja siksi on järkevää laatia ohjeistus suoraan muuttuneeseen tilanteeseen sopivaksi. 3 TILIVELVOLLISET Itä-Savon kuntayhtymän tilivelvollisia ovat Itä-Savon kuntayhtymän yhtymähallitus ja seutujohtaja. 4 TALOUS VUONNA 2003 Itä-Savon kuntayhtymän toimintakulut ,61 euroa ovat aiheutuneet vuoden 2003 aikana kuntayhtymän toiminnan aiheuttamista toimintakuluista ja projektitoiminnan kuluista. Projekteja on toteutettu Itä-Savon kuntayhtymässä. Vuosikate osoittaa ,00 euron alijäämää. Alijäämään on kaksi keskeistä syytä: Hevosvalmennuskeskuksen rakentamisaikataulusta johtuva kuntien rahoitusosuuksien laskutuksen vaje (34 996, laskutetaan vuonna 2004) Kuntayhtymän toiminnan luonteen nopea muuttuminen. Talousarvion laatimisen jälkeen kuntayhtymän toimintaa kohtaan osoitetut tavoitteet ja vastuut muuttuivat ratkaisevasti ja toiminta laajeni erittäin nopeasti. Tämä aiheutti sen, että talousarviossa ei oltu huomioitu seuraavia seikkoja: Hankkeiden maksatusten viivästymisen aiheuttamat korkokulut Lisääntyvien palkkamenojen aiheuttamat kasvavat palkkojen jaksotukset (talousarviossa lähtökohtana oli hankkeiden toteuttaminen ostopalvelusopimuksilla, mutta Savonlinnan kaupunki ja kuntayhtymä sopivat 2002 lopulla uudesta järjestelystä)

20 19 Muuttojen aiheuttamat ylimääräiset kulut, kuten pakolliset kalustohankinnat Vaikka toimintaa sopeutettiinkin esimerkiksi asiantuntijoiden käytön osalta, ei laajemman toiminnan kuluja onnistuttu täysin kattamaan vaan toimintamenot (yhtymävirasto ja luottamushenkilöhallinto) ylittyivät Edellä esitettyjen syiden lisäksi pienempiä tulokseen vaikuttaneita tekijöitä olivat Reimari-hankkeen kuntaosuuslaskutuksen jaksotuksesta johtuva 3531 euron vaje sekä edunvalvonnassa toteutettu seutumarkkinoinnin ennakointi rekrytointi-ilmoittelun muodossa (7351 ). Tätä summaa ei laskutettu kunnilta vuonna Yleiset hallintomenot ja menot, jotka ovat kohdistuneet koko kuntayhtymän toimintaan, on jaettu perussopimuksen mukaisesti peruskunnille kuntayhtymän kuntien asukasluvun suhteessa. Projektitoiminnan kulut ovat jakautuneet niiden kuntien kesken, jotka ovat mukana hankkeiden toteutuksessa erikseen vahvistettujen laskentaperusteiden mukaisesti. Kuntayhtymä on kerännyt toimintamenojen katteeksi kunnittaiset osuudet tämän mukaisesti. Kuntayhtymän peruspääomaa käytettiin vuoden 2003 aikana hevosvalmennuskeskuksen kuntaosuusvajeen paikkaamiseen. Peruspääoma palautuu vuoden 2004 aikana, kun kuntien päätösten mukaiset kuntaosuudet laskeutetaan.

21 20 Tilinpäätökseen sisältyvät kokonaistulot ja menot Tilinpäätös 2002 Talousarvio 2003 Toteuma 2003 Toimintatuotot Myyntituotot , , ,81 Tuet ja avustukset , , ,97 Muut tuotot 308,34 0, ,11 Toimintatuotot yhteensä , , ,89 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , ,04 Henkilösivukulut , , ,32 Eläkekulut , ,42 Muut henk.sivukulut , ,90 Henkilöstökorvaukset 2 785,24 Palvelujen osto , , ,83 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,45 Vuokrat , ,46 Muut kulut , ,72 Toimintakulut yhteensä , , ,61 Toimintakate ,63 0, ,72 Korkotuotot 56,63 225,18 Korkokulut -6, ,74 Vuosikate ,98 0, ,00 Tilikauden tulos ,98 0, ,00 Tilikauden yli-/alijäämä ,98 0, ,00 Kuntayhtymän talousarvioon on sisältynyt nk. puskurivaraus, josta yhtymähallitus :ssä päätti, että tili käytetään loppuun, eikä kuntien varauksia enää kerätä kuntayhtymälle. Kuntayhtymä on laskuttanut kuntia toimintamenoista etupainotteisesti neljä kertaa vuodessa ja hankkeista toteutuman mukaan. Kuntayhtymän tili muutettiin luotolliseksi saakka yhtymähallituksen tekemän päätöksen :n mukaan. Palkkakulujen ja vuokramenojen selkeästi talousarviota suurempi toteuma johtuu loppuvuodesta 2002 tehdystä linjauksesta, jonka mukaan Savonlinnan kaupungin ja kuntayhtymän väliset ostopalvelusopimukset purettiin ja kuntayhtymälle siirtyi hankkeiden toteuttamisvastuu. Kustannuspaikoittain kulut jakaantuivat seuraavasti: 1000 Luottamushenkilöhallinto ,90 (sisältää seutujohtajan palkan ym.kulut) 1001 Yhtymävirasto , /2100 Projektit , Aluekeskusohjelma ,