1. OPETUSSUUNNITELMA...3

Transkriptio

1 Opetussuunnitelma 2005

2 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA Lukiokoulutuksen tehtävä Arvoperusta Toiminta-ajatus OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Opiskeluympäristö ja -menetelmät Toimintakulttuuri Yhteiset pelisäännöt Yhteiset tapahtumat, juhlat ja perinteet Opintojen rakenne OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa Opiskelijahuolto Turvallisuuden ja terveyden edistäminen Opiskelun erityinen tuki Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Opetuksen yleiset tavoitteet Aihekokonaisuudet OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI Arvioinnin tavoitteet Kurssisuorituksen arviointi Oppiaineen oppimäärän arviointi Lukion oppimäärän suoritus Todistukset ja niihin merkittävät tiedot TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN...25

3 1. OPETUSSUUNNITELMA Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat - lukiolaki ja -asetus - valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen tuntijaosta - Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista - koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma - lukioasetuksen 3 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opetussuunnitelmassa päätetään lukion opetus- ja kasvatustyöstä. Opetussuunnitelman perustalta lukio laatii lukuvuosittaisen suunnitelman opetuksen käytännön järjestämisestä. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa lukion opetussuunnitelman sekä lukuvuosittaisen suunnitelman pohjalta. Ylivieskan lukion opetussuunnitelman valmistelu aloitettiin toteuttamalla laaja arvokysely opiskelijoille, heidän vanhemmilleen ja opettajille. Kyselyn tulokset ja käyty keskustelu ovat olleet opetussuunnitelman perusteiden ohella lähtökohtana hahmoteltaessa koulun toiminta-ajatusta, arvoperustaa ja toimintakulttuuria. Hyvän opetuksen ohella arvostettiin hyvää työskentelyilmapiiriä. Ylivieskan lukio pyrkii tarjoamaan opiskelijoille monipuoliset valinnanmahdollisuudet. Valtakunnallisten ja koulukohtaisten kurssien lisäksi on mahdollisuus hyödyntää myös Ylivieskan seudun ammattiopiston (YSO), Kalajokilaakson ammattioppilaitoksen ja Ylivieskan seudun musiikkiopiston kurssitarjontaa. Muita yhteistyökumppaneita ovat Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, kansalaisopisto sekä Ylivieskan seurakunta. Lukio on mukana Pohjois-Pohjanmaan etälukioverkossa Hyvän koulun edellytykset / kysely 2003 (vastaajien osuus prosentteina) Opetus Ilmapiiri Sisällöt, toimivuus Tilat, ruokailu Oppilaat Opett ajat Vanhemmat

4 2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 2.1. Lukiokoulutuksen tehtävä Lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys. Sen tulee antaa riittävät tiedot ja taidot lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella ja mahdollisilla muilla näytöillä. Lukion tulee antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa tulee ohjata toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukio-opetuksen tulee tukea opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen Arvoperusta Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiossa kulttuuriperintöä pyritään vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Opiskelijoita ohjataan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön, mutta myös pohtimaan arvojen ja todellisuuden välisiä ristiriitoja. Lukio-opetuksen lähtökohtana on ihmisoikeuksien ja elämän kunnioitus. Kouluyhteisössä tämä merkitsee toisten huomioonottamista, jokaisen yksilöllisyyden arvostamista. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Kasvatustyössä korostetaan yhteistyötä, kannustavaa vuorovaikutusta ja rehellisyyttä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa vastuuseen omista teoistaan ja valinnoistaan. Keskeiset arvot / kysely = t ä r k e ä 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 Oppilaat Opet tajat Vanhemmat 2,00 1,50 1,00 oikeudenmukaisuus vapaus vastuu toisten huomioonottaminen kilpailu rehellisyys haasteellisuus

5 2.3. Toiminta-ajatus Ylivieskan lukion tavoitteena on olla hyvä koulu. Se pyrkii tarjoamaan monipuoliset mahdollisuudet hyvään yleissivistykseen. Tavoitteena on luoda turvallinen työskentely-ympäristö, jossa jokaisella on mahdollisuus tehdä parhaansa hyväksyttynä ja kannustettuna. Opettajat pyrkivät tukemaan opiskelijoita päämäärien saavuttamiseksi. Koulussa vallitsee välittämisen henki ja työn ilo. 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään strategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja

6 kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Opetuksen tulee tukea omaksutun tiedon soveltamista uusiin tilanteisiin Opiskeluympäristö ja -menetelmät Opiskelijoille pyritään luomaan sellaisia opiskeluympäristöjä, joissa he voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Opiskelijoille annetaan tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Heitä ohjataan tiedostamaan, arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan omaa työskentelytapaansa. Opetuksessa pyritään antamaan välineitä tiedon hankkimiseen, tuottamiseen ja soveltamiseen sekä tiedon luotettavuuden arviointiin ohjaamalla heitä käyttämään kullekin tiedon- ja taidonalalle luonteenomaisia tiedon ja taidon hankkimis- ja tuottamistapoja. Opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjastojen tarjoamia palveluja. Osa opiskelusta voidaan järjestää itsenäisenä opiskeluna Toimintakulttuuri Ylivieskan lukion toimintakulttuurin lähtökohtana on edistää koulun toimintaajatuksen toteutumista. Tavoitteena on hyvä ilmapiiri. Opiskelijalle tarjotaan turvallinen ja innostava työskentely-ympäristö. Laajan yleissivistyksen lisäksi koulu pyrkii tukemaan ja kannustamaan opiskelijoiden persoonallisuuden kehitystä vastuullisiksi aikuisiksi. Opiskelijoista välitetään ja huolehditaan. Myös epäonnistuneita rohkaistaan ponnistelemaan tavoitteidensa saavuttamiseksi. Oppilaskunnalla on merkittävä rooli koulun toimintakulttuurin kehittämisessä. Toimintakulttuurin linjauksia täydennetään ja arvioidaan vuosittain Yhteiset pelisäännöt pyritään sitoutumaan tehtyihin kurssivalintoihin hyväksytyt poissaolot o sairaus o etukäteen kysytty lupa vältetään myöhästymisiä päivänavaukset ja kuulutukset kuunnellaan hyvät tavat ylläpidetään siisteyttä koulun tiloissa kännyköitä ei käytetä tuntien aikana osallistutaan koulun juhliin ja muihin yhteisiin tilaisuuksiin mahdollisiin epäkohtiin ja ongelmiin haetaan ratkaisuja keskustelemalla Yhteiset tapahtumat, juhlat ja perinteet Yhteisillä tapahtumilla rakennetaan koulun yhteishenkeä, annetaan aineksia maailmankuvan muodostamiseen ja opetussuunnitelman aihekokonaisuuksien syventämiseen. Oppilaskunnalla on keskeinen tehtävä yhteisten tapahtumien

7 toteuttamisessa. Vuosittain toteutuvat tapahtumat hyväksytään lukuvuosisuunnitelmassa. Ylivieskan lukion toimintaan liittyviä tapahtumia: lakkiaiset vanhempainillat joulujuhla kevätkirkko päivätyökeräys penkkarit Wanhojen päivä eri aineiden kahvilat Lucian ja Pyhän Nikolauksen päivän vietto Päivänavauksissa toteutetaan lukion yleissivistävää tehtävää. Aiheissa pyritään ottamaan huomioon ajankohtaisuus ja kiinnostavuus. Opiskelijoille päivänavauksen pitäminen tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa. Vanhempainiltoja kehitetään mahdollisuuksien mukaan tiedottavaan ja ohjelmalliseen suuntaan. Opiskelijat voivat olla mukana vastaamassa tilaisuuksien musiikki- ja liikuntaesityksistä. Yhteisiä tilaisuuksia järjestettäessä pyritään ottamaan huomioon vuotuisia juhlapäiviä, kuten adventti, joulu, pääsiäinen ja itsenäisyyspäivä. Vuosittain pyritään tarjoamaan opiskelijoille musiikkiin, teatteriin tai liikuntaan liittyviä kulttuuritapahtumia, esimerkiksi teatteriretki, konsertti tai liikuntapäivä Opintojen rakenne Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien lisäksi opiskelija voi valita haluamansa määrän koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja. Soveltaviin kursseihin kuuluvat myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan. Kaikkien kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt määritellään luvussa OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Lukiolaisten huoltajille tarjotaan mahdollisuus perehtyä lukion työhön. Yhteistyöllä huoltajien kanssa tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä,

8 turvallisuutta ja hyvinvointia. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Oppilaitoksen yhteydenottojen lisäksi myös huoltajia kannustetaan tarvittaessa aktiiviseen yhteistyöhön. Yhteistyön muotoja: vanhempainillat ryhmänohjaajien / opettajien ja vanhempien tapaamiset, puhelinkeskustelut, sähköposti vanhempien palaute tiedottaminen yhteistyö opintomatkoilla vanhempien erityisosaamisen hyödyntäminen opetuksen kehittämisessä koulun juhlat, näyttelyt, konsertit 4.2. Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjaustoimintaan osallistuu koko lukion henkilöstö. Rehtori luo ohjauksen toimintamahdollisuudet sekä tukee ohjauksen suunnittelua ja yhteistyötä. Opintoohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa aineen opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään opiskelutaitojaan. Opiskelijaa ohjataan suunnittelemaan oma henkilökohtainen opiskeluohjelmansa ja seuraamaan vastuullisesti sen toteutumista. Opiskelija saa opinto-ohjausta opiskelun tueksi ja valintojen tekemiseksi siten, että hän pystyy suunnittelemaan lukio-opintojensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Lukio-opiskelusta ja lukio-opintoihin hakeutumisesta tiedotetaan perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille, heidän huoltajilleen ja oppilaanohjaajille. Lukioopintonsa aloittavat opiskelijat perehdytetään lukion toimintatapoihin ja ohjeisiin. Opintojen etenemistä opiskelijan oman opiskelusuunnitelman mukaan seurataan ja ohjataan opiskelijaa selviytymään ongelmatilanteista. Opiskelun edetessä ohjataan opiskelijaa tulevan jatkokoulutusalan ja ammatin valinnassa. Ohjauksen työnjako Ylivieskan lukiossa on esitetty Opiskelijan polku -liitteessä. Ryhmänohjaajan tehtävänä on pyrkiä luomaan myönteinen työskentelyilmapiiri sekä yhteishenki ryhmäänsä ja liittämään ryhmänsä kiinteästi kouluyhteisöön. Ryhmänohjaaja tukee opiskelijoidensa kehittymistä koulun kasvatuspäämäärien suuntaisesti. Hän seuraa ryhmänsä opiskelijoiden opiskelun etenemistä, kurssimäärien toteutumista sekä valvoo säännöllistä opiskelua ja läsnäoloa. Tarpeen tullen hän ohjaa lisäohjausta tarvitsevat oppilaat opinto-ohjaajalle tai oppilashuoltoryhmälle. Ryhmänohjaaja myöntää tarvittaessa opiskelijalle luvan enintään kolmen päivän poissaoloon.

9 Jokaisella Ylivieskan lukion opiskelijalla on oikeus riittävään ja pätevään opintoohjaukseen. Päävastuu opinto-ohjauksen järjestämisestä ja toteutuksesta on opintoohjaajalla. Neuvonta- ja ohjaustehtävät lukio-opintojen valinnoissa, opintojen etenemiseen liittyvissä ja henkilökohtaisissa ongelmissa sekä jatko-opintoihin ohjaamisessa vaativat henkilökohtaista ohjausta. Jokainen opiskelija laatii oman opiskelusuunnitelmansa. Opinto-ohjaaja ohjaa sen laadintaa ja seuraa sen toteutumista ryhmänohjaajan kanssa. Kaksoistutkintoa suorittavat opiskelijat edellyttävät yhteydenpitoa omaan oppilaitokseensa ja päivälukioon verrattuna aina erilaisen henkilökohtaisen opinto-ohjelman laatimista Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa Ylivieskan lukion yhteistyökumppaneita ovat alueen peruskoulut, lähinnä 9. luokat, muut toisen asteen oppilaitokset sekä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Alueen perusopetuksen oppilaanohjaajille tiedotetaan Ylivieskan lukion oppilashakuun ja yleensä lukio-opiskeluun liittyvistä asioista. Lisäksi käydään Ylivieskan ja Alavieskan 9. luokkien vanhempainilloissa kertomassa lukioopiskelusta. Yhteistyö toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kanssa liittyy kaksoistutkintojen suorittamiseen ja opiskelijoiden siirtymiseen sinne jatkoopiskelijaksi. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu on lähin korkeakoulu ja yhteistyö sen kanssa liittyy opiskelijoiden rekrytointiin ja ammattikoulujärjestelmän esittelyyn. Muiden ammattikorkeakoulujen ja tiedekorkeakoulujen kanssa tapahtuva yhteistyö on korkeakoulujen opiskelijaesittelijöiden vastaanottamista ja opiskelijoidemme vierailuja niihin Opiskelijahuolto Ylivieskan lukion opiskelijahuoltoon kuuluu opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen. Opiskelijahuollolla edistetään opiskelijoiden terveyttä ja tasapainoista kehitystä sekä luodaan edellytykset hyvälle oppimiselle. Opiskelijahuollon tavoitteena on terve oppimis- ja työympäristö sekä tasapuolinen lähimmäistä kunnioittava opiskeluilmapiiri. Opiskelijahuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville, ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Ylivieskan lukiossa seurataan opiskelijoiden poissaoloja opettajien, ryhmänohjaajien ja oppilashuoltoryhmän yhteistyönä. Poissaoloihin pyritään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa niiden opintoja haittaavien ja syrjäytymistä lisäävien vaikutusten ehkäisemiseksi. Aineenopettaja ottaa asian välittömästi käsittelyyn opiskelijan kanssa, selvittää syyn poissaoloihin ja tekee selväksi mitä seuraamuksia poissaoloista tulee. Hän informoi runsaista poissaoloista myös ryhmänohjaajaa, joka harkintansa mukaan keskustelee asiasta huoltajien kanssa. Aineenopettaja tai ryhmänohjaaja voi tuoda asian oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi. Ylivieskan lukiossa edistetään opiskelijoiden välistä ja opiskelijoiden ja henkilökunnan välistä myönteistä kanssakäymistä. Kaikilta kouluyhteisöön kuuluvilta edellytetään asiallista ja ystävällistä käytöstä toisia kohtaan. Mahdolliseen kiusaamiseen, opiskelun häirintään ja muuhun epäasialliseen käyttäytymiseen on jokaisen Ylivieskan lukion henkilökunnan puututtava välittömästi niin sanotun VARPU- toimintatavan mukaisesti. Tärkeää näihin asioihin puututtaessa on säilyttää

10 myönteinen ja lämmin suhtautuminen lähimmäiseen. Lukion henkilökunnalla tarkoitetaan kaikkia lukion työntekijöitä, ei ainoastaan opettajia. Lukiossamme toimii säännöllisesti kokoontuva oppilashuoltoryhmä. Ryhmän puheenjohtajana toimii vararehtori, muut jäsenet ovat rehtori, opinto-ohjaaja ja terveydenhoitaja sekä lisäksi tarpeen tullen asiaan liittyvä opettaja tai asiantuntijavieras, kuten lääkäri, psykologi tai sosiaalityöntekijä. Ryhmä seuraa opiskelijoiden opiskelun etenemistä ja muuta elämäntilannetta opettajilta, ryhmänohjaajilta ja opinto-ohjaajalta saatujen tietojen pohjalta ja tarvittaessa tarjoaa tai järjestää tukea ongelmien ratkaisemiseksi. Yhteistyö kotien kanssa kuuluu luonnollisesti oppilashuoltoryhmän toimintaan. Oppilashuoltoryhmän tehtävänä on myös suunnitella ennaltaehkäiseviä toimia päihteiden käytön ehkäisemiseksi sekä tehdä ehdotuksia terveellisen ja tasapuolisen opiskeluilmapiirin säilyttämiseksi. Ylivieskan lukion oppilashuollon apuna on asiantuntijaverkosto, johon oppilashuoltoryhmä voi tukeutua ja oppilas myös itsenäisesti ottaa yhteyttä. Lukion oppilashuollon asiantuntijaverkoston kaavio yhteystietoineen on oppilaitten nähtävillä lukion ilmoitustauluilla ja opinto-oppaan kalenteriosassa. Kouluterveydenhoitajan palvelut ovat lukiolaisten käytössä yhtenä päivänä viikossa. Terveydenhoitaja suorittaa terveystarkastukset kaikille toisen vuoden opiskelijoille, antaa terveysneuvontaa ja terveydenhoitoa akuuteissa sairaustapauksissa. Ylivieskan koulutoimen koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, jonka tavoitteena on auttaa ja tukea opiskelijoita opiskeluun ja muuhun elämänpiiriin liittyvissä asioissa. Kuraattorilla ei ole vastaanottoaikaa lukiolla. Hänen palvelujaan voi saada joko ottamalla suoraan yhteyttä tai lukion opinto-ohjaajan välityksellä Turvallisuuden ja terveyden edistäminen Koulun pelisäännöissä käsitellään yleisiä käyttäytymistapoja koulupäivän eri tilanteissa. Turvallisuusohjeissa on määritelty toimintaohjeet onnettomuustilanteen, esimerkiksi tulipalon sattuessa koulurakennuksessa. Näitä ohjeita käydään läpi ryhmänohjaajien tunneilla. Turvallisuusohjeisiin liittyvä koulurakennuksesta poistumisharjoitus suoritetaan tarpeellisin väliajoin. Koululla on kodin ja ympäröivän yhteisön lisäksi tärkeä tehtävä nuorten hyvinvoinnin turvaamisessa ja siten myös ehkäisevässä päihdetyössä. Tietoa päihteistä opiskelijat saavat pakollisella terveystiedon kurssilla, terveydenhoitajalta ja vierailevilta esitelmöitsijöiltä. Ylivieskan lukiolle on laadittu malli kuinka toimitaan kohdattaessa päihtynyt opiskelija. Toimintamallissa korostetaan välitöntä puuttumista ja huolenpitoa. Ylivieskan lukioon on laadittu kriisisuunnitelma ja perustettu kriisiryhmä kouluyhteisöä kohtaavia kriisitilanteita varten. koko kouluyhteisöä järkyttäviä tapahtumia voivat olla mm. kuolemantapaukset, vakava sairastuminen, onnettomuus tai väkivalta. Kriisisuunnitelmaa säilytetään opettajainhuoneessa ja kansliassa. Onnettomuuden kohdatessa kouluyhteisöä, opettajaa, muuta henkilökuntaa, opiskelijaa tai opiskelijan lähiomaisia kokoontuu kriisiryhmä välittömästi ja suunnittelee, kuinka tilanteessa toimitaan kärsimysten vähentämiseksi Opiskelun erityinen tuki

11 Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita ja lukion paikallista opetussuunnitelmaa huomioiden opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen/ruotsin kielen taito, äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. 5. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 5.1. Opetuksen yleiset tavoitteet Lukion opetus ja muu toiminta tulee järjestää valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) määriteltyjen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen. Opiskelijan tulee saada olennaista luontoa, ihmistä ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa. Opiskelijassa tulee vahvistaa tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen opiskelu-, tiedonhankinta- ja -hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä omaaloitteisuuttaan tulee kehittää. Huomiota tulee kiinnittää tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opiskelutaidoissa tulee korostaa taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyössä tarvittavina taitoina ja valmiuksina tulee edistää itsensä ilmaisemisen taitoja, myös toisella kotimaisella kielellä ja vierailla kielillä, valmiutta ottaa muut huomioon ja valmiutta muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja omaa toimintaansa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja tulee kehittää yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla. Opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksesta maailman tilaan tulee kehittää. Lukion tulee kehittää opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä. Opiskelijan tulee saada tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä seurauksia. Lukion tulee pyrkiä siihen, että opiskelijalle kehittyy halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa vastuullisesti ottaen huomioon oma ja muiden hyvinvointi.

12 Opetuksen tulee lujittaa opiskelijan itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaatunsa. Opiskelijaa tulee rohkaista ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Lukio-opetuksen tulee kannustaa opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä edistävään liikuntaan osana jokapäiväistä elämää. Lukio-opetuksen tulee antaa opiskelijalle aineksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään elinkeinoelämään ja yrittäjyyteen. Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy kohtaamaan joustavasti muuttuvan maailman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hänen tulee saada edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista. Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä, esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta, arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Aihekokonaisuuksia ovat: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys hyvinvointi ja turvallisuus kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus teknologia ja yhteiskunta viestintä- ja mediaosaaminen inhimillisesti kestävä kehitys. Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa oppiaineeseen luontuvalla tavalla sekä lukion toimintakulttuurissa. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään. Osallistumisen tasot ovat paikallinen, valtakunnallinen, eurooppalainen sekä globaali. Tavoitteena on, että opiskelija

13 syventää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien tuntemustaan osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen muiden mielipiteitä tuntee yhteiskunnan erilaisia osallistumisjärjestelmiä sekä niiden toimintatapoja haluaa vaikuttaa lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen yksilönä ja ryhmässä sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon haluaa vaikuttaa yhteisiin asioihin, oman koulun kehittämiseen (oppilaskunta, yleisönosastokirjoitukset, nettipohjainen keskustelukanava) omaksuu aloitteellisuuden, yritteliäisyyden ja vastuullisen työskentelyn toimintatavakseen tuntee yrittäjyyden eri muotoja, mahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita ymmärtää työn merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle tuntee kuluttajan vaikutuskeinot ja osaa käyttää niitä. Aihekokonaisuuden toteuttamisen pääpaino on käytännön harjoittelussa sekä omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Koulun oman aktiivisen toiminnan lisäksi tällaista opiskeluympäristöä voidaan kehittää yhteistyössä muiden yhteiskunnan elimien, erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Lisäksi oppisisällöissä otetaan huomioon yrittäjyys, kuluttajan asema ja demokratian mahdollisuudet. Opetuksessa pyritään tukemaan opiskelijan aktiivisuutta. Hyvinvointi ja turvallisuus Lukioyhteisössä tulee luoda edellytyksiä osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemiselle. Nämä ovat tärkeitä elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen lähteitä. Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuuden tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin perusedellytykset. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta perheessä, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnan jäsenenä. Se vakiinnuttaa hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti elämän kriisitilanteissa. Tavoitteena on, että opiskelija osaa ilmaista tunteita ja näkemyksiä vuorovaikutustilanteissa yhteisödynamiikkaa kehittävällä tavalla sekä käsitellä myös pettymyksiä, ristiriitaisia kokemuksia ja konflikteja väkivallattomasti rohkaistuu ottamaan yksilöllistä vastuuta opiskeluyhteisön jäsenten hyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä sekä ottamaan itse vastaan yhteisön tukea osaa arvioida, mitkä yhteisölliset ja yhteiskunnalliset toimintatavat tai rakenteelliset tekijät edistävät hyvinvointia ja mitkä sen voivat vaarantaa toimii niin, että hän vaikuttaa myönteisesti opiskeluyhteisönsä hyvinvointiin ja turvallisuuteen tunnistaa vakavat ongelmat sekä osaa niiden ilmaantuessa hakea apua ja käyttää terveyspalveluita tai ryhtyä muihin tarkoituksenmukaisiin toimiin osaa kohdata muutoksia ja epävarmuutta sekä rakentaa pohjaa uusille mahdollisuuksille.

14 Lähtökohtana on, että hyvinvointi- ja turvallisuuskokemus on yleensä samanaikaisesti sosiaalinen, psyykkinen ja fyysinen. Käytännön tasolla hyvinvointiin ja turvallisuuteen voisi panostaa seuraavilla toimintatavoilla: Sosiaalisesti turvallinen ilmapiiri syntyy, kun jokainen ryhmän jäsen aktiivisesti osallistuu sen luomiseen rohkaisemalla toista mielipiteen ilmaisuun, hyväksyy rakentavan kritiikin, kunnioittaa toisten mielipiteitä ja suvaitsee erilaisuutta. Sosiaalinen välittäminen on hyvää harjoitusta myöhempää elämää varten; koulu on hyvä paikka harjoitella kantamaan vastuuta myös yhteisön muista jäsenistä tai edes muutamasta kaverista. Ongelmien käsittely jonkun kanssa turvallisessa ilmapiirissä auttaa selviytymään niistä paremmin. Psyykkisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että jos ja kun ongelmia tulee vastaan, ne on hyvä kohdata turvallisessa työyhteisössä. Aina ei oppilas välttämättä itse ensimmäisenä havaitse avun tarvetta. Tällöin ovat opettajat, ryhmänohjaajat, oppilastoverit, vanhemmat ja oppilashuoltotyöryhmä avainasemassa. Vanhempia olisi rohkaistava yhteydenottoon esimerkiksi, jos uupumus uhkaa tunnollista oppilasta. Kouluyhteisön jokainen jäsen voi luoda kouluun turvallista ongelmankohtaamiskulttuuria. Esimerkiksi etenemiseste on kasvun paikka, joka vaatii sisua. Voitettu este kasvattaa ja vie eteenpäin. Jos lukio-opiskelu osoittautuu opiskelijalle virheelliseksi koulutusvalinnaksi, olisi tärkeää, että opiskelija havaitsisi asian ajoissa. Opiskelijan itsetunnon kannalta on parempi, että uuden valinnan voi tehdä turvallisesti ajoissa eikä neljännen lukuvuoden jälkeen. Fyysistä hyvinvointia edistää terveellinen oppimisympäristö. Siksi koulurakennuksen kunto ja viihtyisät opetustilat ovat koulun henkisen ilmapiirin ohella myös tärkeitä. Turvallisuussuunnitelmaan perehdyttäminen kannustaa aktiivisuuteen arkipäivän tilanteissa ja antaa valmiuksia mahdollisten kriisitilanteiden varalle (esim. tulipalo). Henkisen työn kriisisuunnitelma on osa turvallisuussuunnitelmaa. Kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Ihmisen tulee oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan luonnon ehtoihin ja maapallon kestokyvyn rajoihin. Lukion tulee kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee perusasiat kestävän kehityksen ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden samanaikainen toteuttaminen tekee kehityksestä kestävän osaa mitata, arvioida ja analysoida sekä luonnon ympäristössä että kulttuuri- ja sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia pohtii, millainen on kestävä elämäntapa, luontoa pilaamaton ja ekotehokas tuotanto ja yhdyskunta, sosiaalista pääomaansa vahvistava yhteisö ja yhteiskunta sekä luontoperustastaan ylisukupolvisesti huolehtiva kulttuuri

15 osaa ja tahtoo toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan, lukiolaisena, kuluttajana ja aktiivisena kansalaisena osaa tehdä yhteistyötä paremman tulevaisuuden puolesta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kestävän kehityksen haasteita tulee oppia tarkastelemaan monista näkökulmista: Selvitetään, miten ihmistoiminta on vaikuttanut ympäristöön ja miten ihmisen tapa muokata ympäristöjään on muuttunut kulttuurievoluution aikana. Analysoidaan maailmanlaajuisia ympäristöuhkia ja niiden syitä sekä keinoja korjata kehityksen suuntaa. Tarkastellaan väestönkasvuun, köyhyyteen ja nälkään liittyviä ongelmia. Arvioidaan aineiden ja energian kiertokulkuja luonnossa ja tuotantojärjestelmissä sekä opetellaan säästämään energiaa ja raaka-aineita. Pohditaan, millaista voisi olla taloudellinen kasvu, joka ei perustu raaka-aineiden ja energian käytön lisäämiseen. Tutustutaan kestävän kehityksen periaatteita toteuttaviin yrityksiin ja teknologioihin sekä opitaan käyttämään kuluttajan vaikutuskeinoja. Selvitetään, miten ihmisen toiminnot voivat sopeutua ympäristöihinsä kulttuuriperintöä arvostaen ja luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Harjoitellaan kestävän elämäntavan käytäntöjä ja selvitetään niiden rakenteellisia edellytyksiä. Opetukseen ja lukion arkeen tuodaan esimerkkejä onnistuneista käytännöistä. Rohkaistuakseen aktiiviseksi kestävän kehityksen edistäjäksi opiskelija tarvitsee kokemuksia siitä, että hänen omilla eettisillä, käytännöllisillä, taloudellisilla, yhteiskunnallisilla ja ammatillisilla valinnoillaan on merkitystä. Kestävän kehityksen edistämisessä tulee luoda yleiskuva muutostarpeiden mittavuudesta ja siitä, että tarvittaviin tuloksiin päästään vain laajalla yhteistyöllä. Opetuksen lisäksi kestävään elämäntapaan kannustavat lukion oma ympäristöohjelma tai kestävän kehityksen ohjelma sekä ympäristötietoinen toimintakulttuuri. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Lukion tulee tarjota opiskelijalle runsaasti mahdollisuuksia ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä on hänen oma paikkansa kulttuuristen jatkumoiden ketjussa. Opiskelijan tulee tietää, mitä yhteiset pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne ja niiden puute näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuriidentiteettiään äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta, joiden perustalta on mahdollista saavuttaa kulttuurien välisen toiminnan taito ja menestyä kansainvälisessä yhteistyössä. Tavoitteena on, että opiskelija tietää kulttuuriosaamisen kannalta olennaiset peruskäsitteet ja osaa kuvata kulttuureiden erityispiirteitä tuntee henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään, tietää mihin kulttuuriseen ryhmään hän

16 kuuluu ja osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä sekä osaa pohtia tulevan kulttuurikehityksen vaihtoehtoja osaa kommunikoida monipuolisesti myös vierailla kielillä kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa. Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kulttuuriympäristönä ja hyviin tapoihin sekä lukion omiin traditioihin, juhliin ja muihin tapahtumiin. Opiskelijoita kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Ylivieskan lukiossa kiinnitetään huomiota kotikaupunkimme omaleimaisuuteen ja asemaan Kalajokilaaksossa sekä kehitykseen pohjoispohjalaisesta maaseutupitäjästä Oulun läänin eteläosan aluekeskukseksi. Ylivieskan lukio pyrkii tekemään yhteistyötä paikallisen kulttuuritoimen, esimerkiksi musiikkiopiston, kansalaisopiston ja teatterin kanssa. Vuosittain pyritään järjestämään muun muassa Lucian ja Pyhän Nikolauksen juhla, itsenäisyysjuhla sekä Wanhojen tanssit. Myös erilaiset teemapäivät kuuluvat koulun toimintaan. Ylivieskan lukio tarjoaa oppilailleen mahdollisuuden monikulttuuriseen vuorovaikutukseen esimerkiksi osallistumalla Comenius-kielihankkeeseen, ystävyyskoulutoimintaan ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön. Uskonnon Taizéprojekti toteutetaan joka toinen vuosi. Teknologia ja yhteiskunta Jokainen meistä joutuu joka päivä tekemään teknologiaan ja ympäristöön liittyviä valintoja. Nämä jokapäiväiset valintamme vaikuttavat teknologian kehitystyöhön ja yhteiskunnan poliittisiin päätöksiin. Tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää luonnontieteiden ja muiden tieteenalojen tietoa pohtiessaan teknologian kehittämismahdollisuuksia osaa arvioida teknologian vaikutuksia elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointi- ja tasa-arvonäkökohtia sekä ottaa perustellen kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta sekä osaa arvioida teknologisten vaihtoehtojen vaikutusta työn sisältöön ja työllistämiseen oppii yrittäjyyttä ja tutustuu paikalliseen työelämään Tavoitteiden saavuttaminen: Teknologia teknisenä ratkaisuna Teknologiaopetus tarjoaa oppilaille tietoa teknologian kehityksestä ja ajankohtaisista uusista innovaatioista. Opetus tukee yksilön luovuuden ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä. Teknologia teknisenä ratkaisuna tuo esille myös tekniikan hyötykäytön

17 eri oppiaineiden opetuksessa. Tässä osa-alueessa vastuunkantajina ovat pääosin historia, matematiikka ja luonnontieteet. Teknologian vaikutukset Opiskelijat perehdytetään historiassa ja yhteiskuntaopissa yhteiskunnan rakenteiden ja työnkuvan muuttumiseen teknologian kehityksen seurauksena. Luonnontieteissä annetaan tietoa teknologian vaikutuksista ympäristöön. Käyttäytymistieteet ja taidekasvatus keskittyvät opiskelijan arvopohjan kehittämiseen teknologian tullessa yhä enemmän ihmisten vuorovaikutustaitojen välineeksi. Psykologiassa ja terveystiedossa voidaan tuoda esille teknologian tuomat mahdollisuudet ja haitat elämänlaadun kohottajana tai alentajana. Teknologiaprojekti Projektissa opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus perehtyä yrittäjyyteen ja sen kautta innovatiiviseen työskentelyyn. Lisäksi opiskelija saa kuvan oman paikkakuntansa yrityksistä. Viestintä- ja mediaosaaminen Lukio-opetuksen tulee tarjota opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän syventää ymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuurissamme. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan ja valmiutta vuorovaikutukseen sekä yhteistyötä paikallisen/alueellisen median kanssa. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään mediavaikutuksia, median roolia viihdyttäjänä ja elämysten antajana, tiedon välittäjänä, käyttäytymismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailman- ja minäkuvan muokkaajana. Opiskelija oppii huolehtimaan yksityisyyden suojastaan, turvallisuudestaan ja tietoturvastaan liikkuessaan mediaympäristöissä. Tavoitteena on, että opiskelija saa riittävät viestien tulkinta- ja vastaanottotaidot: hän oppii mediakriittisyyttä valinnoissa ja mediatekstien tulkinnoissa sekä kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja osaa käsitellä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä: hän oppii vastuuta median sisällöntuottamisessa, käytössä ja mediakäyttäytymisessään saa paremmat vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaidot pystyy tuottamaan mediatekstejä: hänen ilmaisullinen osaamisensa monipuolistuu hänen tuottaessaan itse sisältöjä ja välittäessään niitä tottuu käyttämään mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä: hän harjaantuu käyttämään mediaa opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä tiedonhankinnassa ja -välittämisessä saa tietoa viestintäalasta, mediatuotannosta ja tekijänoikeuksista. Mediaosaaminen on lukiossa sekä taitojen että tietojen oppimista. Se on sekä opiskelun kohde että väline. Mediakasvatus on verbaalisten, visuaalisten, auditiivisten, teknisten ja yhteiskunnallisten taitojen sekä opiskelutaitojen kehittämistä. Se edellyttää oppiaineiden välistä yhteistyötä ja yhteistyötä eri viestintävälineiden kanssa sekä oppimista aidoissa toimintaympäristöissä. Opetuksen sisältöjä ovat sekä perinteinen että tietokonepohjainen, vuorovaikutteinen uusmedia. Tulevaisuudessa mediataidoissa korostuvat monivälineisyys ja visuaalisuus.

18 Inhimillisesti kestävä kehitys, jaksaminen Maapallon rajat on tiedostettu jo pitkään. Kiihtyvän kehityksen innostuksessa ihmisen oma rajallisuus helposti unohtuu tai jää taka-alalle. Uupumisesta on tullut yleinen ilmiö. Jatkuva, nopeutuva muutos kuluttaa voimavaroja. Epätietoisuus tulevaisuudesta ja sen vaatimuksista lisää kuormitusta. Taloudellisten arvojen korostaminen latistaa ihmisarvon välinearvoksi. Tasapainoisen elämän edellytyksenä on tuntea oma ja toisten arvo ihmisenä. Kilpailun kiristyessä ihmisen rajallisuuden huomioonottavan, inhimillisesti kestävän kehityksen tavoite on tulossa yhä tärkeämmäksi. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tiedostamaan oman ja toisten elämän arvon harjaantuu tunnistamaan median tai yleisen mielipiteen epärealistisia ihanteita pystyy arvioimaan kriittisesti yleistä elämäntapaa pohtii omia arvoja ja oppii asettamaan realistisia tavoitteita tunnistaa väsymyksen ja tiedostaa sen todelliset syyt pystyy tarkistamaan tavoitteitaan ja valintojaan, sopeuttamaan ajankäyttöään voimavarojensa mukaan uskaltautuu pyytämään, hakemaan apua tarvittaessa voi mahdollisuuksiensa mukaan tukea muiden jaksamista Tavoitteiden toteutumista tuetaan pyrkimällä ylläpitämään hyvää, turvallista, hyväksyvää ja joustavaa työskentelyilmapiiriä. Tärkeä väline tässä pyrkimyksessä on opettajien jaksaminen, josta huolehditaan tehostamalla kollegiaalista tukea, haasteiden jakamista yhdessä. Inhimillisesti kestävän kehityksen tavoitteita voidaan pohtia myös eri oppiaineiden opetuksessa (terveystieto, filosofia, uskonto, psykologia, oppilaanohjaus, ryhmänohjaus). 6. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1. Arvioinnin tavoitteet "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti." (Lukiolaki 629/1998, 17 1 mom) Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatkoopintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

19 6.2. Kurssisuorituksen arviointi Opiskelijan suorittama kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Sairaus tai muu luvallinen poissaolo oikeuttaa opiskelijan osallistumaan kurssikokeeseen tai täydentämään muita kurssisuoritukseen liittyviä näyttöjä viimeistään seuraavassa uusintakuulustelussa. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Myös opiskelijan itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Arvioinnin käytänteet esitetään opetussuunnitelmassa kurssien esittelyn yhteydessä sekä opetuksen alkaessa. Itsenäinen suoritus Itsenäisesti opiskeltavien kurssien toteuttaminen ja suoritusperiaatteet määräytyvät oppiaineitten opetussuunnitelmissa esitettyjen periaatteiden mukaan. Opiskelija voi anoa itsenäisen opiskelun oikeutta rehtorilta keskusteltuaan ensin kyseisen aineen opettajan kanssa. Hyväksytysti suoritettu kurssi lasketaan opiskelijan kurssimäärään. Opiskelijan opiskellessa kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja monipuolisen arvioinnin periaatteita. Arvosanat Perusteiden täyttyminen Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja voivat olla opetussuunnitelmassa esitetyllä tavalla numeroarviointi, suoritusmerkintä (S = suoritettu), hylätty (H = hylätty) tai sanallinen arviointi. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Kesken oleva kurssisuoritus merkitään V- kirjaimella. Kurssin arvosana voidaan määritellä, vasta kun arvioinnin edellytykset täyttyvät.. Arvioivalla opettajalla tulee olla arvioinnin perustaksi riittävästi erilaisia näyttöjä kurssin tavoitteiden saavuttamisesta. Myös arvosana neljä edellyttää aina, että arvioinnin edellytykset täyttyvät. Opiskelijan poissaolo opetuksesta ja tyhjä vastauspaperi kurssikokeessa eivät mahdollista osaamistason määrittelyä. Diagnosoidut Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja vammat kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, otetaan huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Arvioinnin suorittajat "Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukioasetus 810/1998, 9 1 mom)

20 Arviointi- "Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta perusteista häneen." (Lukioasetus 810/1998, 9 2 mom) tiedottaminen Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opintoja. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Opinnoissa eteneminen "Opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineittain tai aineryhmittäin kursseista, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä asianomaisen aineen tai aineryhmän opinnoissa etenemiseen. Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut edellä mainittuja opintoja hyväksytysti tulee varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa sellaiset tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat opinnoissa etenemisen." (Lukioasetus 810/1998, 7 1 mom) Opiskelijan opintojen etenemistä tulee seurata. Opiskelijan, aineen opettajan, ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan ja alaikäisen opiskelijan huoltajan tulee seurata opiskelijan opintojen etenemistä suunnittelulla tavalla. Tarvittaessa opinto-ohjelmaa voidaan tarkistaa ja järjestää tukea opintojen etenemisen varmistamiseksi. Erityisiä etenemisesteitä ei aseteta, vaan opintojen etenemistä tarkasteltaessa otetaan huomioon oppimäärän suorittamisen kriteerit hylättyjen kurssien lukumäärässä. Ylioppilastutkintoon ilmoittautumisessa minimivaatimuksena on oppiaineen pakollisen oppimäärän suorittaminen. Hylättyä kurssia saa uusia kerran. Mikäli opiskelija ei saavuta hyväksyttyä arvosanaa uusintakuulustelussa, on hänen käytävä kurssi uudelleen hyväksytyn arvosanan saavuttamiseksi. Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi korottaa kerran sitä varten järjestettävässä kuulustelussa. Lopulliseksi arvosanaksi jää tällöin kyseisistä suorituksista parempi. Uusintakuulusteluja järjestetään lukuvuoden aikana viisi kertaa hylätyn kurssin uusimiseksi. Lukuvuoden viimeisessä uusintakuulustelussa voi uusia myös hyväksyttyjä kursseja. Opintojen hyväksilukeminen "Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia." (Lukiolaki 629/1998, 23 1 mom) "Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista." (Lukiolaki 629/1998, 23 2 mom) Päätöksen hyväksilukemisesta tekee rehtori. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:

21

22 asteikko 1 5 lukioasteikko asteikko (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1 2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1 3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2 4 (hyvä) 8 (hyvä) 2 5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3 Tapauksissa, joissa lukio ei voi määritellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suorittu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin syventäviin kursseihin tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tukena voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. Oppimäärän Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen vaihdokset suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Opiskelijan pyytäessä tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Lyhyemmästä pitempään oppimäärään siirryttäessä kesken oppimäärän menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, jolloin myös arvosana harkitaan uudelleen. Maahanmuuttajat Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi toisena kielenä (S2) vieraskielisille -oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä kursseista. Suomen kielen oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niiltä saatu arvosana siirtyy suomi toisena kielenä - kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen kielen oppimäärästä tai suomi toisena kielenä (S2) vieraskielisille - oppimäärästä, mutta ei molempia Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppimäärä Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelluista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Koulukohtaisista kursseista vain hyväksytysti suoritetut luetaan mukaan aineen oppimäärään. Opiskelijalla voi olla myös hylätyllä arvosanalla arvioituja koulukohtaisia kursseja, mutta niitä ei lueta aineen oppimäärään eivätkä ne näin ollen kartuta opiskelijan kurssikertymää. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan