JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA
|
|
- Hannele Sala
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty yliopiston hallituksen kokouksessa
2 SISÄLLYS Kielipolitiikan tausta ja tavoitteet Yliopisto työyhteisönä Yliopisto opiskeluympäristönä Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana Seuranta Tausta-aineistot...12 Liitteet I
3 KIELIPOLITIIKAN TAUSTA JA TAVOITTEET Jyväskylän yliopisto on strategiansa mukaisesti maamme johtavia ja tuloksellisimpia monialaisia tiedeyliopistoja, jossa suomenkielisen sivistyksen perinne yhdistyy moderniin kansainvälisyyteen. Vaikka Jyväskylän yliopisto on perinteiltään suomenkielinen, se on monikielinen ja - kulttuurinen akateeminen ympäristö, jossa esimerkiksi vuonna 2011 työskenteli ja opiskeli noin 90 eri kansalaisuuden edustajia. Tulevaisuudessa yhteiskunnan moninaisuus näkyy vielä selkeämmin myös yliopiston arjessa. Monikielisyys ja -kulttuurisuus on nähtävä resurssina, jota tulee hyödyntää tavoitteellisesti koko yliopistoyhteisössä. Kielipolitiikka ennakoi globaalistuvan yhteiskunnan haasteita, vastaa niihin sekä tukee yliopiston kansainvälistymistä. Kielipolitiikan tavoitteena on täsmentää yliopiston strategian tavoitteita, edistää dynaamista monikielisyyttä kaikissa yliopiston toiminnoissa sekä nostaa henkilöstön ja opiskelijoiden kieli- ja kulttuuritietoisuutta kaikilla yliopiston toiminnan alueilla. Tässä kielipolitiikassa määritellään koko yliopistoyhteisöä koskevat yleiset kieliperiaatteet. Yksiköiden on rakennettava omat toimintatapansa tälle perustalle tieteenalojen ja toiminnan luonteen mukaan. Kielipolitiikan lähtökohtana on näkemys kielestä viestinnällisenä kompetenssina. Kielellä rakennetaan ja välitetään tietoa ja näin kieli on erottamaton osa tutkimusta, koulutusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Jokainen tutkija ja opettaja on oman tieteenalansa kielenkäytön malli. Moderni monikielisyys edellyttää nopeaa reagointia ja joustavuutta, valmiutta käyttää hyväkseen omaa osittaistakin kielitaitoaan sekä avarakatseisuutta ja positiivista asennetta kieliä ja kielenkäyttöä kohtaan. Moderniin monikielisyyteen kuuluu täten ajatus osittaisista kielikompetensseista sekä kielten luontevasta rinnakkaiskäytöstä joustavasti tilanteen vaatimusten mukaisesti. Kielenkäyttäjän ei tarvitse osata kaikkia kieliä samantasoisesti kaikissa tilanteissa ja eri tilanteissa voidaan myös käyttää useita läsnä oleville luontevia kieliä. Mahdollisuus käyttää eri kieliä lisää osallistumisen tasavertaisuutta ja viestinnän sujuvuutta. Nykyinen lainsäädäntö antaa yliopistoille melko suuren vallan päättää opetuskielestä ja muista yliopistoissa käytettävistä kielistä. Jyväskylän yliopiston opetus-, tutkinto- ja hallintokieli on yliopistolain (558/2009) mukaan suomi, mutta yliopiston omalla päätöksellä tutkimuksessa ja opetuksessa voidaan käyttää myös muita kieliä. Hallintoasioissa jokaisella on yliopistolain perusteella oikeus omassa asiassaan käyttää suomea tai ruotsia. Jyväskylän yliopiston työkielet ovat käytännössä suomi ja englanti, joiden lisäksi tiedekunnat ja laitokset käyttävät muita toimintansa kannalta strategisesti merkittäviä kieliä. Jyväskylän yliopisto on sekä kansallisesti että kansainvälisesti keskeinen kielialan tutkija ja kouluttaja, ja sillä on erinomaiset mahdollisuudet nojautua tutkimustietoon modernin monikielisyyden ja -kulttuurisuuden tukemisessa. Yliopistolla on pitkä perinne vahvana kieli- ja kulttuurialan vaikuttajana: Ensimmäinen suomenkielinen opettajankoulutusseminaari perustettiin Jyväskylään vuonna Kielet, kulttuuri ja yhteiskunnalliset muutosprosessit on yksi Jyväskylän yliopiston strategisista painoaloista, mikä näkyy yliopiston toiminnassa sekä valtakunnallisina erityis- 1
4 tehtävinä (Viittomakielen keskus, Kielikoulutuspolitiikan verkosto, yleiset kielitutkinnot) että konkreettisina käytänteinä (Kielikampus, kielenopetuksen integrointi tutkintoopetukseen). Jyväskylän yliopisto profiloituu erityisesti soveltavaan kielitieteeseen (joka sisältää kielen, kielen käytön ja oppimisen tutkimuksen) sekä kielen, viestinnän ja vuorovaikutuksen yhteiskunnallisiin kytköksiin. Tutkimus ja kehittäminen kohdistuvat nimenomaan sellaisille alueille, joilla on yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja ajankohtaista tiedon tarvetta. Suomalaista viittomakieltä voi opiskella äidinkielenä ja vieraana kielenä yliopistotasolla vain Jyväskylän yliopiston alaisessa Viittomakielen keskuksessa, joka vastaa myös alan tutkimuksesta. Jyväskylän yliopistossa on kansainvälisesti korkeatasoista yliopistojen kielipolitiikkaan liittyvää tutkimusta. Kielen ja kulttuurin välistä yhteyttä, kansainvälisyyttä, monikulttuurisuutta ja moninaisuutta tutkitaan Jyväskylän yliopistossa niin suomalaisesta kuin kansainvälisestä näkökulmasta. Suomenkielisenä yliopistona Jyväskylän yliopisto kantaa myös vastuuta Suomen kaksikielisyyden säilymisestä ja kiinnittää huomiota ruotsinkielen opetuksen nykyaikaistamiseen ja ruotsin kielen rooliin eri tieteenaloilla. Kielipolitiikan jalkautuminen edellyttää koko yliopistoyhteisön sitoutumista, mutta yliopiston ja yksiköiden johdolla on erityinen vastuu kielipolitiikan toteuttamisessa. Omalla esimerkillään ja toiminnallaan yliopiston johto ja esimiehet tekevät kielipolitiikasta osan yliopiston arkea. Jyväskylän yliopiston kielipolitiikkaa ohjaavat ensisijaisesti henkilöstön, opiskelijoiden ja yhteiskunnan tarpeet. Tämän mukaisesti kielipolitiikka on jaettu kolmeen osa-alueeseen: (1) yliopisto työyhteisönä, (2) yliopisto opiskeluympäristönä ja (3) yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana. 2
5 1 YLIOPISTO TYÖYHTEISÖNÄ Strategiansa ja henkilöstöohjelmansa mukaisesti Jyväskylän yliopisto on kilpailukykyinen työnantaja ja vetovoimainen työyhteisö, joka rekrytoi lahjakkuuksia kansainvälisesti. Yliopisto hyödyntää työntekijöidensä asiantuntemusta tehokkaasti ja pitää heistä ja heidän työympäristöstään hyvää huolta. Kielipolitiikka määrittelee, mitä tämä tarkoittaa tarkasteltaessa yliopistoa osana kansainvälistä ja monikielistä toimintaympäristöä. Jyväskylän yliopisto ottaa kielipolitiikan huomioon henkilökunnan rekrytoinnissa ja osaamisen kehittämisessä. Yliopisto kiinnittää erityistä huomiota henkilöstön vastaanottoon, perehdyttämiseen sekä jatkuvaan osaamisen ja työuran kehittämiseen Academic Life -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Nämä edellyttävät paitsi korkeatasoista ja kansainvälisesti tunnettua tutkimusja koulutustoimintaa myös hyvin organisoituja, kattavia ja laadukkaita tukipalveluja, jotka tukevat kielipoliittisen ohjelman tavoitteiden toteutumista. Lisäksi koko yliopistoyhteisöä rohkaistaan aktiiviseen monikieliseen vuorovaikutukseen eri foorumeilla. Yliopiston ja yksiköiden johdolla on erityinen vastuu kielipolitiikan toteuttamisessa. Yliopiston ja yksiköiden johto takaa henkilökunnalle paitsi oikeuden tasavertaiseen viestintään myös edellytykset toteuttaa viestinnällinen esteettömyys. Koska tieteenalojen, yksiköiden ja työntekijöiden edellytykset ja tarpeet ovat erilaisia, johto ottaa kielipolitiikkaa toteutettaessa ennakoivasti huomioon arjen sujumisen ja työhyvinvoinnin sopimalla yhdessä rakenteet, toimintatavat ja vastuut, jotka on selkeästi kirjattu ja riittävästi resursoitu. Kielipolitiikan periaatteita käsitellään kehityskeskusteluissa, ja ne otetaan huomioon työsuunnitelmissa. Tasavertainen ja esteetön viestintä on jokaisen Jyväskylän yliopiston työyhteisön jäsenen oikeus ja velvollisuus. Tasavertainen viestintä pohjautuu dynaamiseen ja dialogiseen viestintäilmapiiriin, jossa arvostetaan osallistujien mahdollisuutta sekä ymmärtää viestintätilanteen sisältöä ja kulkua että tuoda esiin omia ajatuksiaan itselleen luontevalla tavalla. Esteettömällä viestinnällä puolestaan tarkoitetaan sitä, että viestintä saavuttaa jokaisen ja on kielellisesti selkeästi ymmärrettävissä. Yliopiston pääasialliset työkielet ovat suomi ja englanti ottaen huomioon hallintolain ja kielilain mukainen ruotsin kielen asema. Yksikkötasolla käytetään myös muita toiminnan kannalta relevantteja kieliä. Yliopistotason virallisessa sisäisessä viestinnässä kiinnitetään erityistä huomiota asialliseen, selkeään ja ymmärrettävään kieleen (Hallintolaki 434/2003; 9 ). 3
6 Kielenkäytön periaatteina ovat selkeys ja joustavuus. Suomen- ja ei-suomenkielisille tarjotaan tasavertainen mahdollisuus saada tietoa ja osallistua työyhteisön keskusteluun. Kieliä käytetään joustavasti, selkeästi ja rinnakkain tilanteen mukaan. Hallinto- ja tukipalvelut ovat saatavilla suomeksi ja englanniksi. Hallinto- ja tukipalvelutehtävissä toimivia työntekijöitä tuetaan työtehtävissä tarvittavan hyvän kieli- ja viestintätaidon hankkimisessa ja ylläpidossa. Keskeiset yliopistotason dokumentit, ohjeet, palvelukuvaukset, lomakkeet ja työssä tarvittavat tietojärjestelmät ovat saatavilla suomeksi ja englanniksi. Kaikista koko henkilökuntaa koskevista suomenkielisistä sisäisistä tiedotteista on saatavilla vähintään englanninkielinen tiivistelmä. Lisäksi on huolehdittava, että tekstit on riittävällä tavalla taustoitettu ja tulkittu, sillä sananmukainen kääntäminen ei aina ole riittävä. Yliopiston organisaatio, työntekijöiden nimikkeet, tutkintonimikkeet ja muu yliopiston toimintaan liittyvä keskeinen sanasto on koottu organisaatiosanastoon, joka on koko yliopistoyhteisön käytettävissä suomeksi ja englanniksi, ja muodostaa osan MOTverkkosanakirjaa. Ei-suomenkielinen henkilökunta otetaan huomioon erilaisissa yliopiston tilaisuuksissa käyttämällä joustavasti eri kieliä esimerkiksi laatimalla suomenkieliseen tilaisuuteen englanninkieliset esittelymateriaalit ja järjestämällä viittomakielinen tulkkaus. Yliopistolla on ajantasainen ja esteetön verkkosivusto, jonka pääkielet ovat suomi ja englanti. Viestintämateriaaleja tehdään myös muilla kielillä muun muassa strategisten kumppanuuksien sekä opiskelija- ja henkilöstörekrytoinnin vahvistamiseksi. Yliopiston kampus- ja rakennusopasteet ovat visuaalisesti ohjaavia ja esteettömiä. Opasteiden kielinä ovat suomi ja englanti, ja niissä otetaan myös huomioon kampusten kulttuurihistorialliset perinteet ja yliopiston ulkopuoliset kohderyhmät. Henkilökunta osaa toimia joustavasti ja luontevasti monikielisissä ja -kulttuurisissa ympäristöissä. Henkilöstöllä on vastuu kehittää omaa kieli- ja kulttuuriosaamistaan työtehtävien asettamien tarpeiden mukaan. Työtehtävien edellyttämät kieli- ja viestintätaidot otetaan huomioon henkilökunnan rekrytoinnissa ja arvioinnissa. Erityisesti tämä koskee sekä opetus- ja tutkimushenkilökunnan että muun henkilökunnan suomen ja englannin kielen osaamista. Hakijan monikielisyys nähdään ansiona sekä rekrytoinnissa että urakehityksessä. Suomen kielen ja kulttuurin osaamisen kehittäminen on kaikkien yliopiston piirissä työskentelevien ulkomaalaisten oikeus ja velvollisuus. Osaamistavoitteet määritellään työskentelyn keston, työn luonteen ja työntekijän omien tavoitteiden pohjalta. Esimies- 4
7 ten tehtävänä on esimerkiksi työsuunnitelmien ja kehityskeskusteluiden avulla rohkaista työntekijää pitkäjänteisesti kehittämään suomen kielen taitoaan. Monikielisiä ja -kulttuurisia opiskelijaryhmiä opettavilta ja ohjaavilta edellytetään hyvää opetuskielen hallintaa (vähintään taso C1) ja kulttuurienvälistä osaamista. Myös tukihenkilöstön kieli- ja kulttuuriosaaminen on varmistettava. Yliopistossa tuotettua tutkimustietoa käytetään hyväksi aina, kun kehitetään henkilöstön kieli-, kulttuuri- ja viestintäkoulutusta. 5
8 2 YLIOPISTO OPISKELUYMPÄRISTÖNÄ Tieto, osaaminen ja asiantuntijuus rakennetaan kielten kautta. Koko yliopistoyhteisö kannustaa opiskelijoitaan ja henkilökuntaansa monikieliseen ja -kulttuuriseen osaamiseen. Tähän prosessiin kuuluvat sekä suomen kielen ja kulttuurin vaaliminen että toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten viestintätaitojen monipuolistaminen ja kulttuuritietoisuuden ja -osaamisen edistäminen yleensä. Näillä keinoin voidaan myös lisätä yliopiston kansainvälistä näkyvyyttä, opiskeluympäristön houkuttelevuutta sekä opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja sosiaalista integraatiota. Yliopistosta valmistuvilla opiskelijoilla on monipuolinen ja tasokas kieli- ja kulttuuriosaaminen sekä kyky toimia monikielisissä ja -kulttuurisissa ympäristöissä. Työelämä edellyttää suomenkielisiltä opiskelijoilta erinomaisia äidinkielen kirjoitusviestintä-, puheviestintä- ja esiintymistaitoja sekä sujuvaa englannin kielen taitoa. Muiden kielten tavoitteellinen oppiminen tuo kilpailuetua työmarkkinoilla, mutta myös osittaiset kompetenssit lisäävät mahdollisuutta toimia erilaisissa ympäristöissä. Kaikille opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia kehittää monipuolista kielitaitoa ja kulttuurienvälisen viestinnän kompetenssia osana opintoja. Kaikessa opetusalan koulutuksessa otetaan huomion Suomen monikulttuuristuminen ja kielistyminen, ja kulttuurienvälisen pedagogiikan taitoja kehitetään systemaattisesti. Englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskelevien suomenkielisten opiskelijoiden äidinkielen osaamistasosta oman alansa tieteellisessä viestinnässä huolehditaan systemaattisesti. Ei-suomenkielisiltä opiskelijoilta edellytetään jo lähtötilanteessa opintojen joustavan ja tasokkaan suorittamisen edellyttämää englannin tai suomen kielen tai muun opetuskielen taitoa. Englannin kielellä opiskelevia tutkinto-opiskelijoita kannustetaan ja ohjataan hankkimaan riittävä suomen kielen taito, jotta sosiaalinen integraatio ja haluttaessa työllistyminen Suomessa olisi mahdollista. Monipuolinen kieli- ja kulttuuriosaaminen on myös näiden opiskelijoiden kilpailuetu työmarkkinoilla. Kieli- ja kulttuuriosaamisen tavoitteet sisällytetään tutkintojen osaamistavoitteisiin ja opiskelijoita ohjataan HOPS-ohjauksen keinoin kehittämään tavoitteellisesti kieli- ja viestintäosaamistaan osana oman tieteenalan asiantuntijuutta. Opintopolussa kieli- ja viestintäopinnot niveltyvät luontevasti tieteenalaopintoihin. Tutkintoon pakollisena sisältyvän akateemisen ruotsin osaamistavoitteita, opetusmuotoja sekä lakisääteisen tutkinnon sisältöjä ja arviointikriteeristöjä kehitetään paremmin nykyaikaan soveltuviksi. 6
9 Opiskelijoilla on vastuu kehittää omaa kykyään toimia monikielisissä ja monikulttuurisissa ympäristöissä. He myös osaavat tunnistaa ja kuvata oman osaamisensa esimerkiksi työnhakutilanteissa. Opinnäytteiden ja opintosuoritusten laadun varmistamiseksi tarjotaan systemaattista tukea suomen- ja englanninkielisessä tiedeviestinnässä. Tukea tarjotaan myös muissa kielissä tarpeen mukaan. Opiskelijoiden tulee myös osata viestiä omasta alastaan paitsi omalle ammattikunnalleen myös suurelle yleisölle, ja tähänkin on tarjolla tukea. Suomen kieli on kansainvälisen yliopistomme kulmakivi. Suomenkielisessä opetuksessa vaalitaan hyvää suomen kieltä, josta kaikki opettajat ovat vastuussa. Erityistä huomiota kiinnitetään sekä suulliseen että kirjalliseen tiedeviestintään. Opetuksessa edistetään monipuolisten vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Opiskelijavaihtoon tuleville opiskelijoille tarjotaan suomen kielen ja kulttuurin opintoja. Viittomakielisessä koulutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota hyvään ja monipuoliseen viittomakieliseen viestintäosaamiseen sekä toimivaan kaksikielisyyteen. Vaikka julkaisemista kansainvälisesti arvostetuimmilla foorumeilla kannustetaan, yliopisto pitää huolta myös suomenkielisestä julkaisemisesta ja siitä, että Suomen kieli kehittyy tieteen kielenä. Monikielinen ja -kulttuurinen toimintaympäristö on opetuksen lähtökohta ja resurssi. Kansainvälinen vaihto tarjoaa merkittävän oppimisympäristön opiskelijoiden kieli- ja kulttuuriosaamisen kehittämiseen. Opiskelijoita kannustetaan kansainväliseen vaihtoon muun muassa järjestelmällisellä HOPS-ohjauksella. Myös monikielinen ja -kulttuurinen kotikampus oppimisympäristönä edistää opiskelijoiden kieli- ja kulttuuriosaamista, minkä vuoksi sitä tulee hyödyntää ja kehittää systemaattisesti. Uusia oppimisympäristöjä ja sosiaalista mediaa käytetään hyväksi sekä opetuksen että opiskeluympäristön kansainvälistämisessä (verkostoituminen, projektit ja muut kansainväliset yhteydet). Kielellä on vieraalla kielellä opettamisessa ja oppimisessa äidinkieltä korostuneempi rooli tiedon ja osaamisen rakentamisessa. Tämä vaatii opettajalta erityistä tiedostamista ja kulttuurienvälisen pedagogiikan ja ohjauksen hallintaa opetuksessa käytettävällä kielellä. Monikielisen ja -kulttuurisen opiskelijaryhmän osaamista ja kokemusta käytetään hyväksi kansainvälisen ulottuvuuden lisäämiseksi opetuksessa ja osaamistavoitteissa. Sekä opettajien että ohjaajien kielitaitoa ja kulttuurienvälistä osaamista kehitetään järjestelmällisesti ja ne otetaan huomioon rekrytoinnissa ja kannustinjärjestelmässä. 7
10 Myös muun kuin opetushenkilöstön hyvä englannin kielen taito on välttämätön ulkomaisten opiskelijoiden opintojen sujuvuuden takaamiseksi ja yliopistoyhteisöön ja yhteiskuntaan integroitumisen tukemiseksi. Tämänkin henkilöstön kulttuurienvälisen viestinnän taitoihin tarjotaan systemaattista tukea. Kansainvälisen vaihdon mahdollistamiseksi jokainen tiedekunta tarjoaa lukuvuosittain riittävän määrän englanninkielisiä kandidaattitason opintoja, joiden sisältökuvaukset vahvistetaan hyvissä ajoin ennen saapuvien vaihto-opiskelijoiden hakuajan päättymistä. Keskeisten opiskelussa ja opetuksessa tarvittavien dokumenttien ja ohjeiden tulee löytyä verkosta helposti myös englanninkielisinä. 8
11 3 YLIOPISTO YHTEISKUNNALLISENA VAIKUTTAJANA Yliopiston yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa kielipolitiikka näkyy sekä yliopistosta valmistuneina että yliopistossa toimivina asiantuntijoina julkiseen keskusteluun ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen osallistumisena tieteellisenä julkaisutoimintana ja tieteen popularisointina opetustarjontana ja viestintänä. Yliopisto on vuorovaikutteisessa suhteessa yhteiskuntaan ja sen ilmiöihin ja ylläpitää toiminnallaan tätä dialogia. Yliopisto tiedostaa tutkimuksen ja koulutuksen merkityksen niin suomalaisen kuin maailmanlaajuisen yhteiskunnan ja tulevaisuuden rakentamisessa myös kielipoliittisissa kysymyksissä. Yliopiston strategian ja viestinnän linjausten mukaan jokaisella on oikeus ja velvollisuus keskustella ja viestiä aktiivisesti omaan työhönsä ja asiantuntemusalaansa liittyvistä teemoista sekä yliopiston sisäisten että ulkopuolisten sidosryhmien kanssa. Tutkimuksesta viestitään aktiivisesti ja ymmärrettävästi sekä tutkimusyhteisöille että yhteiskunnalle laajemmin. Yliopisto kouluttaa asiantuntijoita, jotka ovat tietoisia oman tieteenalansa kielen erityispiirteistä ja osaavat viestiä ammattitaidostaan ja asiantuntemuksestaan vakuuttavasti sekä oman alansa sisällä että ulkopuolisille kohderyhmille ja suurelle yleisölle. Yliopiston opetustarjonta heijastaa kielipoliittisia linjauksia paitsi kielivalikoiman monipuolisuuden myös kielitietoisuuteen kasvattavien, sisältöopintoja ja kieli-, viestintä- ja kulttuuritaitoja integroivien opintojaksojen kautta. Jyväskylän yliopisto viestii toiminnastaan pääasiassa suomeksi ja englanniksi sekä tarpeen mukaan muilla kielillä. Viestinnässä otetaan huomioon erilaiset tiedontarpeet ja kulttuuriset konventiot, ja sisällöt rakennetaan kohderyhmien mukaan. Tiedekuntia ja laitoksia kannustetaan käyttämään viestinnässään ja muussa toiminnassaan eri kieliä edustamiensa tieteenalojen perinteiden ja tarpeiden mukaan. Jokaisella tieteenalalla on vahvasti omat kielelliset ja viestinnälliset konventionsa. Yliopiston eri toimijoiden tulee ymmärtää, millainen kielenkäyttö ja viestintä on tyypillistä omalle tieteenalalle ja miten tieteenalasta viestitään suurelle yleisölle. Yliopisto tukee tiedekuntien, laitosten ja niissä toimivien henkilöiden osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun tarjoamalla kieli- ja viestintäpalveluja sekä foorumeita yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiseksi. Osallistumista vahvistetaan ja siihen kannustetaan kieli-, viestintä- ja esiintymistaitokoulutuksin. Yliopiston asiantuntijoilla on yhteiskunnallinen vastuu viestiä tutkimuksesta myös suomeksi. Näin yliopisto edistää osaltaan suomen kielen säilymistä tieteen kielenä. Suomeksi, englanniksi ja myös muilla vierailla kielillä tapahtuva tieteellinen kirjoittaminen on entistä tärkeämpää yliopiston kansallisen ja kansainvälisen näkyvyyden kan- 9
12 nalta. Sekä tutkimusyhteisölle että suurelle yleisölle suunnattuun tiedeviestintään tarjotaan kirjoittamis- ja esiintymiskoulutusta sekä kielipalveluja. Jyväskylän yliopistosta valmistuvilla opiskelijoilla on ollut opintojensa aikana mahdollisuus kehittää laajasti kielirepertuaariaan, ja he näkevät kielitaidon elimellisenä osana akateemista oman alansa asiantuntijuutta. Tähän kuuluu valmius viestiä omasta alastaan vakuuttavasti erilaisille yleisöille ja erilaisissa työtehtävissä sekä äidinkielellään että kansainvälisissä yhteyksissä useammalla kuin yhdellä vieraalla kielellä. Opiskelijoita kannustetaan jo opintojen osana osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuomaan esille omaa asiantuntemustaan. 10
13 4 SEURANTA Hallituksen hyväksyttyä Jyväskylän yliopiston kielipolitiikan sovitaan käytännön järjestelyistä ja toimintatavoista, joilla kielipolitiikka toteutetaan niin yliopisto-, yksikkö- kuin yksilötasollakin. Tätä varten kielipoliittinen työryhmä laatii kevään 2012 aikana yksityiskohtaisen toimenpideohjelman, jossa eritellään tarvittavat toimenpiteet ja niistä vastaavat tahot. Yliopiston ja yksiköiden johdon tehtävänä on varmistaa, että kielipolitiikan edellyttämät toimet toteutuvat kokonaisvaltaisesti Jyväskylän yliopistossa. Tukipalvelujen ja koulutuksen riittävä resursointi on varmistettava, jotta kielipolitiikan toteuttamista voidaan tukea tarkoituksenmukaisesti. Kielipolitiikan arvioinnissa ja kehittämisessä hyödynnetään tehokkaasti myös omassa yliopistossa tehtävää kielen, kielipolitiikan, viestinnän ja kulttuurin tutkimusta ja käytetään kansainvälisesti tunnustettuja ja tutkimuspohjaisia indikaattoreita. Kielipolitiikan seuranta muodostaa luontevan osan henkilöstö-, yksikkö- ja yliopistotason arviointia ja kehittämistä. Yliopiston johto nimeää kielipoliittisen toimikunnan, jonka tehtävänä on seurata ja arvioida kielipolitiikan toteutumista yliopisto-, yksikkö- ja yksilötasoilla. 11
14 5 TAUSTA-AINEISTOT Lait ja säädökset Yliopistolaki 558/2009 Hallintolaki 434/2003 Kielilaki 423/2003 Strategiat ja muut strategiset dokumentit Jyväskylän yliopiston strategia 2017: Laatua ja liikettä Opetus- ja kulttuuriministeriö: Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia Jyväskylän yliopiston laatupolitiikka jatkuva oman toiminnan kehittäminen 2010 Jyväskylän yliopiston viestinnän strategiset linjaukset 2009, 2010 Jyväskylän yliopisto: Rahoituksen jakamisen suuntaviivat vuosille Kielipolitiikat Jyväskylän yliopiston kielipolitiikka 2004 Uusimmat muiden yliopistojen kielipolitiikat ja -ohjelmat Työryhmäraportit Ulkomaisen henkilöstön tukipalvelujen kehittämistyöryhmän loppuraportti 2011 Kansainvälinen kampus -työryhmän loppuraportti 2003 Muu materiaali Opetus- ja kulttuuriministeriö: Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen 12
15 LIITE 1 Saatekirje Rehtori Aino Sallinen asetti kielipoliittisen työryhmän Työryhmän tehtävänä oli laatia luonnos Jyväskylän yliopiston kielipolitiikaksi sekä tukea politiikkalinjausten integroimista yliopiston strategiaa toteuttaviin toimenpideohjelmiin ja muuhun toimintaan. Työryhmän toimikausi oli Ryhmän puheenjohtajana on toiminut professori, johtaja Anne Pitkänen-Huhta (kielten laitos) ja jäseninä lehtori Eija Aalto (Opettajankoulutuslaitos), kehittämispäällikkö Päivi Fadjukoff (Agora Center), tutkijakoulutettava David Hoffman (Koulutuksen tutkimuslaitos), yliopistonopettaja Jaana Keski-Levijoki (Viittomakielen keskus), kansainvälisten asiain päällikkö Tuija Koponen (hallintokeskus), kansainvälisten asiain sihteeri Sanna Patja (Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta), professori, tutkija Mika Risku (Rehtori-instituutti), lehtori Anne Räsänen (Yliopiston kielikeskus) ja tutkija Taina Saarinen (Soveltavan kielentutkimuksen keskus). Ryhmän sihteerinä on toiminut tiedottaja Anna Grönlund-Qvarnberg (hallintokeskus). Ryhmä kokoontui toimikautensa aikana 11 kertaa, piti yhteisen kokouksen ulkomaisen henkilöstön tukipalvelujen kehittämistyöryhmän kanssa sekä järjesti koko yliopistoyhteisölle avoimen keskustelutilaisuuden kielipolitiikasta Työskentelyn pohjaksi ryhmä tutustui yliopiston strategiaan ja muiden kielipolitiikan kannalta keskeisiin strategisiin dokumentteihin, kieliä koskevaan lainsäädäntöön sekä muiden yliopistojen kielipoliittisiin ohjelmiin ja periaatteisiin. Työryhmä toivoo, että kielipolitiikasta pyydettäisiin lausunnot kaikilta tiedekunnilta ja erillislaitoksilta ennen sen käsittelyä hallituksessa. Työryhmää esittää, että se jatkaa toimikauttaan asti laatiakseen kielipolitiikan toteuttamiseksi tarvittavan yksityiskohtaisemman ja vastuut selkeämmin erittelevän toimenpideohjelman sekä dokumenttien englanninkieliset versiot. Jyväskylässä Anne Pitkänen-Huhta Eija Aalto Päivi Fadjukoff David Hoffman Jaana Keski-Levijoki Tuija Koponen Sanna Patja Mika Risku Anne Räsänen Taina Saarinen Anna Grönlund-Qvarnberg 13
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6
LisätiedotKielelliset. linjaukset
Kielelliset linjaukset 1 1 Aaltoyliopiston kielelliset linjaukset Aalto-yliopiston kielelliset periaatteet Aallossa käytetään kolmea työkieltä: suomea, ruotsia ja englantia Kaikki voivat osallistua keskusteluun
LisätiedotTURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA.
TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA 1 www.utu.fi/kieliohjelma KANSAINVÄLINEN JA MONIKULTTUURINEN TURUN YLIOPISTO Vuonna 1920 perustettu Turun yliopisto on maailman vanhin suomenkielinen yliopisto. Yliopistolain
LisätiedotMatkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena
Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti
LisätiedotKoko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon
Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017
LisätiedotViestintä- strategia
Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.
LisätiedotKielellisten linjausten toimeenpanosuunnitelma DRAF
Kielellisten linjausten toimeenpanosuunnitelma 2019-2023 DRAF 22.11.2018 Suunnitelma on hyväksytty xx.yy.zzzz päätöksellä. Resurssipäätökset tehdään erikseen. Johdanto Aalto-yliopiston kielellisten linjausten
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotTYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLIITTINEN OHJELMA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLIITTINEN OHJELMA hyväksytty yliopiston hallituksessa 6.10.2004 Jyväskylän yliopiston kielipoliittisen ohjelman tavoitteita ohjaavat yliopiston kokonaisstrategia ja yliopistolaki.
LisätiedotKielellisten linjausten toimeenpanosuunnitelma DRAFT
Kielellisten linjausten toimeenpanosuunnitelma 2019-2023 DRAFT5 10.1.2019 Suunnitelma on hyväksytty xx.yy.zzzz rehtorin päätöksellä. Resurssipäätökset tehdään erikseen. Johdanto Aalto-yliopiston kielellisten
LisätiedotTulkkaustoiminta Jyväskylän yliopistossa! Viittomakielen keskus! Avoimet ovet !
Tulkkaustoiminta Jyväskylän yliopistossa! Viittomakielen keskus! Avoimet ovet 25.4.2014! Jyväskylän yliopiston organisaatio! YLIOPISTOKOLLEGIO! HALLITUS! REHTORI! YLIOPISTOPALVELUT! TIEDEKUNNAT! ERILLISLAITOKSET!
LisätiedotKieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu
1 Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa 2019 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 2 Sisältö - Miksi opiskella kieliä? - Miksi opiskelisin
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotYliopistostamme valmistuu rohkeita, akateemisia asiantuntijoita, jotka kehittävät maailmaa vastuullisesti.
Jyväskylän yliopistosta valmistuvat ovat vastuullisia, akateemisia asiantuntijoita, jotka muuttavat maailmaa. Koulutustarjontamme on vetovoimaista, monialaista ja vastaa globaaleihin osaamistarpeisiin.
LisätiedotHenkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen
Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016
HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla
LisätiedotTyöpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )
Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi klo 13.00-15.30 (kahvitauko klo 14.00-14.30) Annamari Kajasto Kaksikielisen opetuksen verkostoseminaari Turun ammatti-instituutti, Datacity 13.3.2018 Kaksikielisen
LisätiedotMONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS
MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS HELSINGIN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2013 2016 Helsingin yliopisto
LisätiedotPOLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä
LisätiedotToisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta
Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Tiedotusmateriaalia kokeilusta koulujen käyttöön Opetushallitus 2018 1. Mistä huoltajan on hyvä olla tietoinen ennen
Lisätiedotliikkuvuus ja kielitaitotarpeet
Korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Kv-kevätpäivät, Vaasa 10.5.2017 Riitta Pyykkö Sisältö Kielivarannon monipuolisuus ja kielitaitotarpeet -selvityshanke Kielivaranto: mikä siihen
LisätiedotKielten oppiminen ja muuttuva maailma
Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotAMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI 15 osp
Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI 15 osp Ammattilaiseksi kansainvälisesti tutkinnon osa tarjoaa opiskelijalle yksilöllisen mahdollisuuden lisätä
LisätiedotOULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET
OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti
LisätiedotKANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto
KIELIPARLAMENTTI 2013 KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Kieliverkosto KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään
LisätiedotKansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!
Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen
LisätiedotHelsingin yliopiston kieliperiaatteet. Linjauksista käytäntöön - kohti toimivaa monikielisyyttä
Helsingin yliopiston kieliperiaatteet Linjauksista käytäntöön - kohti toimivaa monikielisyyttä Rehtorin päätös 25.9.2014 Sisältö Saate 1 Kieliperiaatteet 1. Kieliperiaatteiden lähtökohdat 3 2. Kieliperiaatteiden
LisätiedotToimimalla tavoitteisiin
Toimimalla tavoitteisiin Akateemiset tekstitaidot kielikeskusopetuksessa Peda-forum 20.-21.8.2013 Kaisa Alanen, Riitta Marikainen & Tiina Männikkö Kielikeskus, Tampereen yliopisto Haaste Opiskelijan tulee
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotLAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I
MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin
Lisätiedot2.44. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp
2.44. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp Tutkinnon osan tulee sisältää kaikkien kolmen osa-alueen pakolliset osaamistavoitteet (yhteensä 8 osaamispistettä). Lisäksi tutkinnon osan tulee sisältää
LisätiedotKansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista
Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja
LisätiedotKANSAINVÄLISYYTTÄ EDISTÄVIEN TOIMENPITEIDEN LOPPURAPORTTI LUOVUTETTU REHTORI MATTI MANNISELLE VALMISTELURYHMÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
KANSAINVÄLISYYTTÄ EDISTÄVIEN TOIMENPITEIDEN VALMISTELURYHMÄ LOPPURAPORTTI LUOVUTETTU REHTORI MATTI MANNISELLE 16.1.2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS Johdanto... 1 1 Valmisteluryhmän toiminta... 2 1.1
LisätiedotFUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea
FUAS Kielet ja viestintä Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea 2 Mikä on FUAS? Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun muodostama
LisätiedotUUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-
UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari
LisätiedotPedagoginen viitekehys ohjaamassa kielikeskuksen kielija viestintäkoulutusta
Pedagoginen viitekehys ohjaamassa kielikeskuksen kielija viestintäkoulutusta Kaisa Alanen, Tiina Männikkö Tässä artikkelissa kerromme Tampereen yliopiston kielikeskuksen pedagogisesta viitekehyksestä ja
LisätiedotMAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia
MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin
LisätiedotKielipolitiikka (koti)kansainvälistymisen vauhdittajana
Kielipolitiikka (koti)kansainvälistymisen vauhdittajana Kv-kevätpäivät 2017 Sessio B5 Kotikampuksella kansainväliseksi mitä, miksi ja miten? Anna Grönlund JY. JUST ADD U. SINCE 1863 Internationalisation
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotPROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022
HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun
LisätiedotMONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Selvitys kansallisen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista
MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Selvitys kansallisen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista Riitta Pyykkö Selvityksen julkistustilaisuus Helsinki 13.12.2017 Miksi selvitys on ollut tarpeen? Kouluissa opiskellaan
LisätiedotTIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA
TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA 2019 2023 VISIO avoimen ja vahvan tiedeyhteisön kehittäjä yhdessä kanssa avoimen tieteen kansallisen toimintakulttuurin edistäminen VAHVAT. JÄSENSEURAT avoimen
LisätiedotViestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma
Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelmassa tarkastellaan kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä useasta eri näkökulmasta.
LisätiedotKielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?
Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö
Lisätiedotminen: Kohti monimediaista pedagogiikkaa
Organisaation kehittäminen minen: Kohti monimediaista pedagogiikkaa TieVie-megakonferenssi 9.12.2005 Eija Aalto (eaalto@edu.jyu.fi) & Peppi Taalas (peppi@cc.jyu.fi) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kielikeskuksen
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotJyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta
Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen
LisätiedotTehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus
1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus
LisätiedotVIESTINTÄ- JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN
VIESTINTÄ- JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN Viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä, saame, 4 osp Pakollinen tutkinnon osa Osaamistavoitteet osaa viestiä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa saamen kielellä
LisätiedotKansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua
6.6.2011 Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua Tampereen yliopiston tavoitteena on olla vuonna 2015 kansainvälisesti vetovoimainen ja arvostettu opiskelu, opetus ja tutkimusyhteisö.
LisätiedotPohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma
1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala
LisätiedotKIELTEN LAITOKSEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSEN STRATEGIA ( )
KIELTEN LAITOKSEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSEN STRATEGIA (2010-2017) Kielten laitoksen perustutkintokoulutuksen strategia pohjaa Jyväskylän yliopiston strategiaan (2017) ja täsmentää sitä linjaamalla ja asemoimalla
LisätiedotTampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola
1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään
LisätiedotSuomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH
Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH 2017-2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen
LisätiedotAMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp
AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotKielet näkyviin ja kuuluviin
Kielet näkyviin ja kuuluviin lastentarhanopettajat, luokanopettajat, alaluokkien kieltenopettajat Pe 23.3.18 klo 9.00 12.30 Oulu, Kirkkotorin koulutuskeskus, Asemakatu 5 Sirpa Tenhu, Eija Ruohomäki OPH,
LisätiedotAHOT KORKEAKOULUISSA. Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke Sisko Mällinen, Tamk
AHOT KORKEAKOULUISSA Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke 12.12.2013 Sisko Mällinen, Tamk Hankkeen perustiedot Jatkoa ESR-osarahoitteiselle AHOT korkeakouluissa - hankkeelle Päätoteuttajana
LisätiedotKANSAINVÄLISTYMINEN OSANA HOPS:IA
KANSAINVÄLISTYMINEN OSANA HOPS:IA HOPS-ohjaajien koulutuspäivä 30.8.2018 opiskelu.jyu.fi/vaihtoon JY:n strategiassa kansainvälisyydestä Kansainvälinen kampus tukee opiskelijoiden opiskelumotivaatiota ja
LisätiedotSTRATEGIA
STRATEGIA 2 0 1 6 2 0 2 0 2 VAPAAN KANSAN LAHJA VAPAALLE TIETEELLE STRATEGIA TOIMINTA-AJATUS yliopisto on kansainvälisesti kilpailukykyinen tiedeyliopisto, jonka toiminta perustuu korkeatasoiseen ja monialaiseen
LisätiedotSisko Mällinen, FT
20.9.2012 Sisko Mällinen, FT Jatkoa ESR-osarahoitteiselle AHOT korkeakouluissa -hankkeelle Päätoteuttajana on Turun yliopisto Osatoimijana kielten ja viestinnän jatkohankkeessa on Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotKotimaisten kielten kandidaattiohjelma
ssa opiskellaan suomea ja ruotsia aidosti kaksikielisessä ympäristössä. Ohjelmaan sisältyy kolme pääainetta: suomenkieliset opiskelevat pääaineenaan ruotsia, ruotsinkieliset joko ruotsia äidinkielenä tai
LisätiedotMonikielistä pedagogiikkaa yliopiston viestintä- ja kieliopinnoissa
Monikielistä pedagogiikkaa yliopiston viestintä- ja kieliopinnoissa Juha Jalkanen Työtä tehdään nykypäivänä yhä enemmän monikielisissä, monikulttuurisissa ja monimediaisissa toimintaympäristöissä. Monikielisyys
LisätiedotAjankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö
Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena
LisätiedotI KOKO YLIOPISTOYHTEISÖÄ KOSKEVAT KRIITTISET EDELLYTYSTEKIJÄT
LIITE JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KANSAINVÄLISEN KAMPUKSEN KRIITTISET MENESTYS- JA EDELLYTYSTEKIJÄT JA NIIDEN TOTEUTUS I KOKO YLIOPISTOYHTEISÖÄ KOSKEVAT KRIITTISET EDELLYTYSTEKIJÄT 1. Kansainvälisten asioiden
LisätiedotLiite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet
Liite nro 1 Hallitus 11.3.2019 Viestinnän yleiset periaatteet Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1/4 Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1. Viestintäämme määrittää asukkaiden oikeus saada tietoa
LisätiedotKieliopinnot KTM-tutkinnossa Hanna Snellman/Opintoasiat Kielipalvelut-yksikkö
Kieliopinnot KTM-tutkinnossa 4.9.2017 Hanna Snellman/Opintoasiat Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelut: kielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA
1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan
LisätiedotViestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma
Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma ssa tarkastellaan kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä useasta eri näkökulmasta. Ohjelma yhdistää kolmen oppiaineen opintoja, ja se
LisätiedotYhteiset tutkinnon osat uudistuvat!
Yhteiset tutkinnon osat uudistuvat! Yhteistyöseminaari 15.8.2017 Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Tilanne säädösten ja yhteisten tutkinnon osien valmistelun osalta Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotEduFutura Jyväskylä
EduFutura Jyväskylä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston muodostama oppimisen, tutkimuksen ja kehittämisen osaamiskeskittymä. Sopimus osaamiskeskittymästä
Lisätiedot2 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019
2 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019 4 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2019 6 Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus
LisätiedotAMEO-strategia
AMEO-strategia 2022 9.10.2018 AMEOn missio ja visio AMEO-missio Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden rakentaja AMEO-visio Kaikille yhdenvertainen, saavutettava ja osallistava ammatillinen koulutus
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.
Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotPunaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.
Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri
LisätiedotKansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa
LisätiedotURALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA
KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena
LisätiedotHallintotieteellisen alan kieliopinnot
Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot
LisätiedotTulevaisuuteen tähtäävä poliisikoulutus
Päätös ID-17153509 1 (5) 20.07.2017 POL-2017-13405 Poliisiammattikorkeakoulun pedagogiset linjaukset 2017- Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen
Lisätiedot1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät
Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä
LisätiedotISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat. Järjestökoulutus 11.2.2014
ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat Järjestökoulutus 11.2.2014 Keskustelun teemoja Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä?
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
LisätiedotValmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus.
1 2 3 Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus. Tulkit osana organisaatiota: tulkit yliopiston henkilökuntaa, motivaatio
LisätiedotKOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA
ESR AHOT-KATSAUS A M M A T T I K O R K E A K O U L U J E N K I E L T E N J A V I E S T I N N Ä N V A S T U U O P E T T A J I E N T A P A A M I N E N 7. 2. 2 0 1 1 A N N E L I A I R O L A KOHTI LAADUKASTA
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotJohdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.
STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata
LisätiedotKANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS
KANSAINVÄLISTYMISEN YHDISTYSOPAS Kansainvälisyys on aina jollain tavalla osa koko yhdistyskentän toimintaa. Kun yhdistys pitää kansainvälisyyttä tärkeänä arvona ja kansainvälisiä opiskelijoita potentiaalisina
LisätiedotYritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen
LisätiedotYritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen
LisätiedotYRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)
YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen
LisätiedotKOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"
KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
Lisätiedot