RAPORTIN NIMI LISÄNIMI

Transkriptio

1 KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA SIIHEN LIITTYVIEN PALVELUJEN KARTOITUS ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KY:N ALUEELLA v Ulla Yli-Hynnilä Ulla Yli-Hynnilä RAPORTIN NIMI LISÄNIMI

2 KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA SIIHEN LIITTYVIEN PALVELUJEN KARTOITUS ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KY:N ALUEEN KUNNISSA v Johdanto Kevään 2014 aikana toteutettiin Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän alueella laajamittainen kartoitus kehitysvammapalvelujen asiakkaista. Tavoitteena oli saada ajankohtaiset tiedot kehitysvammaisten henkilöiden määrästä, heidän asumisestaan ja asumiseen liittyvistä palveluista. Kartoitus tehtiin sekä nykytilanteesta että arviona vuoden 2020 tilanteesta. Kartoituksen taustalla on vuoden 2010 valtioneuvoston periaatepäätös, jossa erityishuoltopiirit velvoitettiin suunnittelemaan kehitysvammaisten asumista ja siihen liittyvien palvelujen järjestämistä vuosina Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueella on toiminut vuodesta 2010 alkaen asumisen suunnittelutyöryhmä, joka on laatinut vuonna 2012 ensimmäisen alueellisen suunnitelman laitoshoidon purkamisesta ja vammaisten henkilöiden asumisesta. Asumisen suunnitteluryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja päivitetty suunnitelma on valmistunut keväällä Nyt tehty kartoitus on osa tätä alueellista suunnitelmaa. Edellinen vastaava kartoitus tehtiin asumistyöryhmän aloitteesta syksyllä Kartoitus on myös osa Eskoon vuodelle 2014 määrittelemää kuntayhtymän strategista hanketta Palvelurakenteen kehittäminen laitoksista yksilölliseen asumiseen. Työkokouksissa keskusteltiin myös Eskoon roolista kehitysvammaisten asumispalvelujen ja asiantuntijapalvelujen tuottajana tulevaisuudesta. Kuntia pyydettiin myös kirjallisesti kommentoimaan ko. asiaa. 2. Kartoituksen toteutus Tammi-toukokuussa 2014 järjestettiin yhteensä 18 työkokousta kuntayhtymän kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla. Työkokouksissa oli mukana Eskoon asiantuntijapalveluista esimies, sosiaalityöntekijöitä ja kuntoutussuunnittelija ja kunnista vammaispalvelun työntekijöitä eri kokoonpanoissa. Työkokousten organisoinnista ja valmistelusta vastasivat Eskoon asiantuntijapalvelujen työntekijät. Kuntakohtaisissa työkokouksissa käytiin läpi ne kunnan asiakkaat, jotka olivat käyttäneet Eskoon palveluja v Yhdessä päivitettiin tiedot kunkin henkilön nykyisistä palveluista sekä tehtiin arvio henkilön palvelujen tarpeesta v Olennainen osa kartoitusta oli palvelutarpeiden arviointi, jolla pyrittiin saamaan suuntaa-antava tilastollinen lukumäärä asumispalvelujen sekä työja päivätoimintapalvelujen tarpeista kunnissa. Täsmällisemmän tiedon olisi antanut kehitysvammaisille henkilöille ja heidän läheisilleen suunnattu kysely, mutta siihen ei todettu olevan mahdollisuuksia toteutuksen laajuuden vuoksi. Eskoon ja kunnan vammaispalvelun työntekijöillä on kuitenkin hyvin tietoa henkilöiden ilmaisemista tarpeista palvelusuunnitelmien laatimisen ja muun yhteistyön kautta.

3 Kokonaiskuvan saamiseksi kunnat päivittivät myös niiden kehitysvammaisten henkilöiden tiedot, jotka eivät olleet käyttäneet Eskoon palveluja. Kunta vastasi tilastollisen yhteenvedon tekemisestä oman kunnan henkilöiden osalta. Tilastotiedot kunta lähetti Eskooseen, joka vastasi koko alueen tilastollisen yhteenvedon tekemisestä. 3. Kartoituksen tuloksia Kartoituksen tuloksena saatiin kokonaiskuva Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueen suomenkielisten kehitysvammahuollon palvelujen käyttäjien nykyisestä määrästä sekä arvio palvelujen tarvitsijoiden määrästä v Lisäksi kunnat saivat käyttöönsä päivitetyt tiedot omien palvelustrategioidensa tueksi. Kuntakohtaiset luvut on esitetty Taulukossa 1 (liite). Viisi kuntaa ei ehtinyt antaa tietoja yhteenvedon laatimiseen mennessä, niiden kohdalla on käytetty vuoden 2012 tietoja. Tilastossa näkyy ensimmäisessä sarakkeessa palvelujen käyttäjien kokonaislukumäärä ja toisessa erikseen niiden henkilöiden määrä, joilla on kehitysvammadiagnoosi. Asumispalvelujen kohdassa avoh 1 merkitsee ympärivuorokautista apua, avoh 2 päivittäistä ei-ympärivuorokautista apua ja avoh 3 tuettua asumista. Yhteenveto koko alueen palvelujen nykyisistä käyttäjistä ja palvelutarpeista vuonna 2020 on koottu seuraavaan taulukkoon. Taulukko 2 Kehitysvammahuollon asiakkaat ja palvelut palv. käyttäjiä kvdg. omassa perheen laitoksessa asumispalv. asumispalv. tuetusti tilapäishoito tilapäishoito työ/ pvätoi- tuettu työ kodissa kanssa avoh1 avoh2 avoh3 laitoksessa muuallminta muutos Kehitysvammaisten henkilöiden määrä alueella v on 1494 henkilöä. Yhteenvedosta voidaan nähdä arvio siitä, miten palvelujen tarve muuttuu seuraavan kuuden vuoden aikana. Kokonaistilannetta tarkasteltaessa on syytä huomioida, että yhteenvedossa ei ole tehty arviota palvelujen piiriin tulevien uusien asiakkaiden määrästä, joka todellisuudessa vaikuttaa palvelutarpeisiin. Uusien asiakkaiden voidaan arvioida olevan pääasiassa lapsia, jotka asuvat vanhempiensa kanssa ja tarvitsevat mm. tilapäishoidon palveluja. Kehitysvammaisten asumisessa on tässä kartoituksessa nähty tarve avohuollon asumispalvelujen selkeään lisäämiseen, ympärivuorokautisen avun palveluissa lisäys on 277 paikkaa ja eiympärivuorokautisen avun palveluissa 211 paikkaa. Laitoshoito puolestaan vähenee ja arviolta 44

4 henkilön arvioitiin tarvitsevan vuonna 2020 laitoshoitoa tai sitä vastaavaa Eskoon tuottamaa vaativan hoidon asumispalvelua. Näistä henkilöistä osa on iäkkäitä, pitkään Eskoossa asuneita, joiden kohdalla kunnat eivät pitäneet tarkoituksenmukaisena muuttoa pois tutusta ympäristöstä. Toinen ryhmä laitoshoidon tai vaativan asumispalvelun piiriin jäävistä henkilöistä olivat sairaanhoidollista osaamista vaativat vaikeavammaiset henkilöt ja kolmantena ryhmänä olivat käyttäytymiseltään erittäin haastavat henkilöt. Kunnilla ei ole tällä hetkellä mahdollisuuksia järjestää vaikeavammaisten tai erittäin haastavasti käyttäytyvien lasten pitkäaikaista asumista tilanteissa, joissa asuminen omassa perheessä ei voi jatkua. Alueella on ollut viime vuosina lisääntynyt tarve kehitysvammaisten lasten pitkäaikaisen asumisen järjestämiseen ja tällä hetkellä laitoshoidossa Eskoossa 7 lasta. Kunnat arvioivat tarvitsevansa tulevaisuudessakin Eskoon järjestämää lasten pitkäaikaista hoitoa kaikkein vaativinta hoitoa tarvitseville lapsille. Asumispalvelujen lisääntymisen myötä alueella tarvitaan lisää myös sitä tukevaa kehitysvammaisten työ- tai päivätoimintaa 131 henkilön verran. Myös tuetun työn tarvitsijoiden arvioitiin lisääntyvän lähes puolella nykyisestä. 4. Eskoon laitoshoidon, asumispalvelun ja asiantuntijapalvelujen tulevaisuus Eskoossa laadittiin vammaispalvelujen johtajan johdolla loppuvuonna 2013 arvio laitoshoidon palvelujen kehityksestä lähivuosina. Arvion mukaan ko. ajankohtana laitoshoidossa asuvista henkilöistä laitokseen jää 38 asukasta, avohuollon asumisyksikköön muuttaa 26 asukasta, Risuviidan asumisyksikköön 5 asukasta, lastentaloon 6 asukasta ja kotikuntiin 6 asukasta. Eskoon palvelukeskuksen alueelle jää tämän arvion mukaan seuraavat laitososastot: 1. Sairasosasto, jossa 10 paikkaa, osa vakituisille ja osa tilapäisasukkaille 2. Lastentalo, jossa 6 pitkäaikaista paikkaa, 2 paikkaa tilapäishoitoon vaikeasti monivammaisille lapsille ja 8 muuta tilapäispaikkaa lapsille ja nuorille 3. Vanhusten- ja dementiatalo, jossa 18 paikkaa sekä 2 tilapäishoitopaikkaa aikuisille 4. Paljon tukea tarvitsevien osasto, jossa 5 pitkäaikaista paikkaa ja 5 tutkimus- ja kuntoutuspaikkaa Eskoon palvelukeskuksen alueella sijaitseviin asumispalveluyksikköihin Helakotiin, Kotomarkkiin ja Kärjen Kortteeriin arvioitiin jäävän nykyisistä asukkaista 33 henkilöä. Oman kotikunnan asumisyksikköön muuttaa mahdollisesti n. 30 henkilöä. Työkokouksissa keskusteltiin kehitysvammaisten laitoshoidon tulevaisuudesta, asumispalvelujen järjestämisestä sekä Eskoon asiantuntijapalveluista. Kunnille esiteltiin Eskoossa laadittu arvio laitoshoidon tulevaisuudesta. Kuntia pyydettiin arvioimaan kirjallisesti Eskoon roolia em. palvelu-

5 jen tuottajana tulevaisuudessa. Kommentin lähetti 14 kuntaa/yhteistoiminta-aluetta. Seuraavassa on esitetty lyhyt yhteenveto kuntien kommenteista. Laitoshoito Laitoshoitoa tai sitä vastaavaa vaativaa hoitoa tarvitaan alueella tulevaisuudessakin. Kunnat pyrkivät ostamaan pitkäaikaista laitoshoitoa vain välttämättömän tarpeen mukaan. Tarvetta on monivammaisten vaativaa hoitoa tarvitseville ja käyttäytymisen vuoksi haastaville henkilöille, joille ei ole mahdollista järjestää riittävää hoitoa ja tukea avohuollon yksiköissä. Kuntia pyydettiin arvioimaan lasten pitkäaikaisen asumisen järjestämistä ja osa kunnista totesi tarvitsevansa Eskoon palveluja tällä hetkellä ja tulevaisuudessakin. Lyhytaikainen hoito järjestetään pääosin kuntien omissa yksiköissä tai esim. Palvelusäätiön ryhmähoitona lapsille. Muutama kunta totesi, ettei heillä ole lapsille joko ollenkaan tai riittävästi tilapäishoitopalveluja ja ne ostetaan jatkossakin Eskoosta. Aamu- ja iltapäivähoidon tarvetta saattaa olla tulevaisuudessa seinäjokisilla lapsilla. Myös käyttäytymiseltään haastaville lapsille saatetaan tarvita Eskoon tilapäishoitopalveluja. Tutkimus- ja kuntoutusjaksot nähtiin poikkeuksetta palveluna, joka tulevaisuudessakin ostetaan Eskoolta. Asumispalvelut Kunnat järjestävät asumispalvelut pääsääntöisesti lähipalveluna. Ostopalveluja käytetään tarvittaessa ja osan niistä tuottaa Eskoo. Muutama kunta mainitsi varautuvansa tulevaisuuden lisääntyvään asumispalvelun tarpeeseen uusien yksikköjen perustamisella. Perhehoito Kuusiokuntien alueella nähtiin, että alueella voisi olla yhteistä perhehoitoa/koulutusta sekä lyhytettä pitkäaikaiseen hoitoon. Suupohjan kunnissa nähtiin Eskoon rooli perhehoidon organisoijana (perheiden etsiminen ja koulutus) ja että toimeksiantosopimukset tehtäisiin llky:n kanssa. Perhehoito nähtiin ennen kaikkea lasten ensisijaisena asumismuotona. Asiantuntijapalvelut Kuntien mukaan nykyiset palvelut ovat tarpeellisia ja Eskoon laajaa asiantuntemusta tullaan tarvitsemaan ja käyttämään jatkossakin. Jonkin verran palveluja toteutetaan peruspalveluissa (mm. Suupohja, Seinäjoki). Tulevaisuuden palvelutarpeena mainittiin mm. palveluohjauksen tarjoaminen, koulutus asiakaslähtöisen ajatteluun ja kehitysvammaisuuteen liittyviin lisähaasteisiin, uusien menetelmien käyttöönotto, ikääntyvien kehitysvammaisten ja mielenterveyden ongelmista kärsivien erityisosaamisen palvelut, tutkimusjaksot, jalkautuvat palvelut, autismikuntoutusohjaus, kehitysvammaisuudesta tai sen selvittämisestä johtuvat palvelutarpeet, mielenterveyspalvelut, jalkautuvien sairaanhoitajien palvelut, neuropsykiatrinen kuntoutus. Kuntien ja asiantuntijapalvelujen yhteistyön muotoina ovat mm. palvelusuunnitelmapalaverit, joihin kunnat yleensä toivovat Eskoon edustusta silloin kun henkilö on Eskoon aktiivinen asiakas.

6 Eskoon palveluihin ohjautumisessa kunnat pyytävät informaatiota uusista asiakkaista tai muuttuneista palvelutarpeista luvan saamiseksi ennen palvelun aloittamista. Seinäjokisilla henkilöillä asiakkuus syntyy kaupungin tekemän päätöksen jälkeen. Kaiken kaikkiaan yhteistyötä pidettiin tärkeänä asiakkaan hyvinvoinnin tukemiseksi ja jotta asiakas saa oikeaa palvelua oikeaan aikaan.

7

8