Yhtymähallitus Liite 1. Ikäihmisten palvelulinja / Geriatriakeskus OMAISHOIDON TUEN SOVELTAMISOHJEET

Transkriptio

1 Yhtymähallitus Liite 1 Ikäihmisten palvelulinja / Geriatriakeskus OMAISHOIDON TUEN SOVELTAMISOHJEET Hyväksytty yhtymähallituksessa

2 Laki omaishoidon tuesta (omaishoitajalaki) tuli voimaan Laki korvasi voimassa olleet omaishoitoa koskevat sosiaalihuoltolain säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. OMAISHOIDON TUKI JA SEN TAVOITTEET Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojen puitteissa. Tavoitteena on mahdollistaa henkilön hoito ja huolenpito kotioloissa omaisen avulla. Omaishoitolaissa säädetään tuen myöntämisedellytykset. Myöntäminen perustuu harkintaan ja kuntayhtymän laatimiin soveltamisohjeisiin jossa määritellään mm. hoitopalkkioluokkien määrät ja kriteerit. Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidontukipäätökset tehdään Ikäihmisten palvelulinjassa Geriatriakeskuksessa. 2

3 Omaishoidon tuen hakeminen Hoidettava hakee omaishoidon tukea perusturvakuntayhtymältä. Omaishoidon tukea haetaan kirjallisesti sitä varten laaditulla hakulomakkeella. Hakemus tulee olla allekirjoitettu hoitajan ja hoidettavan toimesta. Hakemukseen on liitettävä asiakirjat, joihin hakija haluaa vedota kuten lääkärinlausunnot, epikriisit, Kelan päätös hoitotuesta jne. Viranhaltija tarkistaa Kelan myöntämän hoitotuen. Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset Omaishoidon tukea voidaan myöntää, jos henkilö tarvitsee pitkäaikaisen sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn takia hoitoa tai muuta huolenpitoa ja hoitoa voidaan antaa hoidettavan kotona, joka on soveltuva hoitopaikaksi. Tuen myöntämisen tulee olla hoidettavan edun mukaista ja turvata hoidettavan hyvinvointi, terveys ja turvallisuus. Hoitoa tarvitsevan henkilön kotikunnan tulee olla Vihti, Karkkila tai Nummi-Pusula. Hoitajan ja hoidettavan tulee 3

4 asua perusturvakuntayhtymä Karviaisen alueella. Omaishoidon tuki voi vähentää tai korvata laitoshoidon tai kotihoidon palveluja. Omaishoitoa koskevaa hakemusta ei voida hylätä hakijan taloudellisen aseman perusteella eikä tulotietoja tähän tarkoitukseen pyydetä. Omaishoidon tukea ei myönnetä, jos hoidettavalle on myönnetty tehostettu asumispalvelupaikka SAS-ryhmän kautta ja hän asuu sosiaali- ja terveydenhuollon julkisessa tai yksityisessä toimintayksikössä. Asumispalveluyksikön tulee tarjota riittävät palvelut asiakkaiden säännöllisen hoidon ja huolenpidon sekä turvallisuuden takaamiseksi. Näitä palveluja ei korvata omaishoitajan työpanoksella. Poikkeuksena ovat vähintään 20 % sotainvalidit, mikäli heille on tehty omaishoidon tuen päätös ennen palvelutaloon muuttamista. Hoidettavan omaisen tai muun läheisen henkilön tulee olla valmis vastaamaan hoidosta yhdessä muiden tarpeellisten palvelujen kanssa. Läheinen henkilö on esimerkiksi hoidettavan puoliso tai läheinen ystävä, joka on käytännössä jo ennen sopimuksen tekemistä osallistunut hoidettavan hoitoon ja huolenpitoon. Omaishoitaja Omaishoitajalla tarkoitetaan laissa henkilöä, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen perusturvakuntayhtymä Karviaisen kanssa. Omaishoitosopimus on ns. toimeksiantosopimus. Mikäli hoitaja ei halua hoitopalkkiota, vaan ainoastaan palveluja, hänen kanssaan ei voida solmia omaishoitosopimusta. Hoidettavalle ja hoitajalle tehdään tarvittaessa asiakaslain mukainen hoito- ja palvelusuunnitelma, johon voidaan tarpeen mukaan sisällyttää vastaavat palvelut kuin mitä voitaisiin järjestää omaishoidontukena. Hoitajan terveyden ja toimintakyvyn on vastattava omaishoidon asettamia vaatimuksia. Hoitajaksi soveltuu henkilö, jonka hoidettava on hoitajakseen hyväksynyt ja joka oman ikänsä, kuntonsa ja elämäntilanteensa puolesta soveltuu tähän tehtävään. Hoitajan soveltuvuudesta hoitotyöhön voidaan edellyttää lääkärin tai muun sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijan lausuntoa. Hoito voidaan erityisistä syistä järjestää myös hoitajan kotona, mikäli omaishoito on muuten tarkoituksenmukainen hoitomuoto. Ympärivuorokautiseen hoitajan kotona järjestettävään hoitoon sovelletaan kuitenkin perhehoitajalakia (312/92), jos myös muut perhehoidolle asetetut edellytykset täyttyvät. Perhehoitajat eivät ole oikeutettuja omaishoidon tukeen. Omaishoitaja ei voi samanaikaisesti toimia omaishoidettavan henkilökohtaisena avustajana. Omaishoitaja ei ole työsuhteessa kuntayhtymän eikä hoidettavaan (työsopimuslaki 55/2001). Hoitajan eläketurva määräytyy kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain (202/64) mukaisesti. Yli 68-vuotiaiden hoitajien osalta omaishoidon palkkio ei kasvata eläkekertymää. Hoitopalkkiota saava omaishoitaja on tapaturmalain 57 :n 1 momentin mukaisen tapaturmavakuutuksen piirissä perusturvakuntayhtymä Karviaisen vakuuttamana hoitotyössä tapahtuvien tapaturmien varalle. Mikäli tapahtuu tapaturma, on vahingoittuneen tai hänen edustajansa ilmoitettava asiasta 4

5 omaishoidontuen myöntäneelle viranhaltijalle. Viranhaltija auttaa tapaturmailmoituksen tekemisessä vakuutusyhtiölle. Hoitoisuuden arviointi Hoidon ja huolenpidon tarve selvitetään kaikissa tapauksissa yksilöllisesti. Toimintakyvyn ja hoitoisuuden arvioinnissa käytetään kaikissa ikäryhmissä lääkärinlausuntoja ja tarvittaessa muita asiantuntijalausuntoja. Kaikkien hakijoiden luokse tehdään kotikäynti, jonka aikana selvitetään tuen myöntämisen edellytyksiä. Apuna käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön asiantuntemusta ja tarvittaessa toimintakykymittareita (mm. Rava, MMSE). Lasten ja vammaisten hakemus käsitellään yhteistyössä työikäisten palvelulinjan edustajan (yleensä sosiaalityöntekijän) kanssa. Pääsääntöisesti edellytetään, että hoidettavalla on Kansaneläkelaitoksen myöntämä vammaistuki tai eläkettä saavan hoitotuki. Rava-indeksiä ei sovelleta alle 65 -vuotiaisiin hoidettaviin. Lasten hoitoisuutta arvioitaessa verrataan vammaisen tai sairaan lapsen hoitoisuutta samanikäisen terveen lapsen hoidon tarpeeseen. Lasten ja nuorten hoitoisuuden arvioinnissa käytetään Kuumakuntien lomaketta alle 16 vuotiaiden hoitoisuuden arviointi (liite 2). Mielenterveysasiakkaiden kohdalla voidaan käyttää soveltuvia testejä, kuten CERAD, BDI (masennuskysely) tai ravan version mt asiakkaille. Päätös omaishoidon tuesta Omaishoidon tuen päätöksen tekee sosiaaliohjaaja tai veteraanineuvoja. Tiedot tallennetaan Pegasos potilastietojärjestelmään. Hakuprosessiin liittyy aina kotikäynti hoidettavan kotiin, jossa tilaisuudessa molempien on oltava läsnä. Hoidettavalle ja hoitajalle annetaan päätös, josta ilmenee myönnetty palkkio sekä päätöksen voimassaoloaika. Jos hoitajalle tai hoidettavalle järjestetään omaishoitoa tukevia muita sosiaalipalveluja, annetaan heille näistä palveluista erilliset päätökset. Päätöksentekijä vastaa myös hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisesta sekä hoitosopimuksen tekemisestä. Jos päätös on osittain tai kokonaan kielteinen, hylkäämisen perusteet ilmoitetaan päätöksessä. Omaishoidon tuki myönnetään hakemista seuraavan kuukauden alusta määrärahojen puitteissa. Ennen päätöstä tehtyä hoitotyötä tai hakijan ostamia palveluja ei korvata takautuvasti. Viranhaltijan päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta saamaansa päätökseen perusturvakuntayhtymä Karviaisen yhtymäjaostolta. 5

6 OMAISHOITAJALLE MAKSETTAVAT HOITOPALKKIOT Hoitoisuusryhmät ja hoitopalkkiot Hoitajalle maksettavan hoitopalkkion suuruus määräytyy porrastettuna hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Hoitopalkkioita tarkistetaan kalenterivuosittain kertoimella, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin eläkelain (395/1961) 7 b :n soveltamista varten. Laissa säädetyin edellytyksin hoitopalkkio voidaan sopia myös vähimmäismäärää pienemmäksi. Perusturvakuntayhtymässä päätetään omaishoidon tuen palkkioluokista ja kriteereistä lain sallimissa rajoissa. I Hoitoisuusryhmä Vuonna 2012 on 728,70 euroa Ylin hoitopalkkio maksetaan hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana. Hoidollisesti raskas siirtymävaihe voi olla saattohoitotilanne tai tilanne jona aikana hoidettava tarvitsee lyhytaikaisesti normaalia enemmän hoivaa ja huolenpitoa. Edellytyksenä on, että omaishoitaja on estynyt tekemästä työtä tai opiskelua sinä aikana kun ylintä hoitopalkkiota maksetaan. Vähäiset työtulot (esim. kokouspalkkiot) eivät estä ylemmän hoitopalkkion maksamista. Ylin hoitopalkkio maksetaan myös, kun hoitotyö edellyttää erityisen runsasta ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa sekä pääsääntöisesti Rava-indeksi on vähintään 3,5. Hoitoisuutta arvioidaan myös muistitestillä MMSE. Lisäksi on pääsääntöisesti oltava päätös Kelan korotetusta hoitotuesta. Kyseessä voi olla pitkäaikaispotilas, jonka omaiset/läheiset ottavat kotiin hoidettavaksi. II Hoitoisuusryhmä Vuonna 2012 on 542,12 euroa II-hoitopalkkio maksetaan kun hoidettava tarvitsee runsaasti hoitoa ja huolenpitoa ja jatkuvaa apua päivittäisissä toiminnoissa sekä hoitoa ja huolenpitoa myös yöaikaan. Hoitotyö edellyttää omaishoitajalta pääsääntöisesti kokopäivätoimista työpanosta ja on fyysisesti ja/tai psyykkisesti raskasta sekä pääsääntöisesti Rava-indeksi on yli 3. Hoitoisuutta arvioidaan myös muistitestillä MMSE. Lisäksi on pääsääntöisesti oltava päätös Kelan eläkkeensaajan korotetusta hoitotuesta tai vammaistuesta tai lapsen hoitotuesta. Mikäli hoidettava on säännöllisesti arkisin keskimäärin yli 7 tuntia kodin ulkopuolella, määritellään palkkio hoitoisuusryhmä III mukaan. III Hoitoisuusryhmä Vuonna 2012 on 372,84 euroa III-hoitopalkkio maksetaan, kun hoidettava tarvitsee paljon hoitoa ja huolenpitoa sekä jatkuvasti ja runsaasti apua päivittäisissä toiminnoissa, mutta heillä ei ole yöllistä avuntarvetta tai avuntarve öisin on vähäinen. Hoitotyö on sitovaa ja fyysisesti ja/tai psyykkisesti raskasta sekä pääsääntöisesti Rava-indeksi on yli 2,5. Hoitoisuutta arvioidaan myös muistitestillä MMSE. Lisäksi on pääsääntöisesti oltava päätös Kelan eläkkeensaajan korotettua hoitotuesta tai vammaistuesta tai lapsen hoitotuesta. 6

7 Jos hoidettava on säännöllisessä jaksottaishoidossa kaksi viikkoa tai yli kuukaudessa, hoitopalkkion suuruus on puolet III-hoitopalkkiosta. Mikäli hoidettava on säännöllisesti arkisin keskimäärin yli 7 tuntia kodin ulkopuolella ja hoidon ja huolenpidon tarve ei edellytä yöaikaista hoitoa on hoitopalkkion suuruus puolet III hoitopalkkiosta. Jos hoidettava on säännöllisessä jaksottaishoidossa kaksi viikkoa tai yli kuukaudessa, hoitopalkkion suuruus on puolet III-hoitopalkkiosta. Hoito- ja palvelusuunnitelma Omaishoidon tuesta ja palveluista laaditaan yhdessä hoidettavan, hoitajan ja muiden hoitoon osallistuvien tahojen kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. Hoito ja palvelusuunnitelmaan kirjataan omaishoitajan antaman hoidon lisäksi muut välttämättömät sosiaali- ja terveyspalvelut kuten kotihoidon, sairaanhoidon, vammaispalvelun ja erityishuollon palvelut ja niiden määrän. Suunnitelmaan on myös kirjattava miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan aikana. Lisäksi hoito- ja palvelusuunnitelmaan voidaan kirjata muita hoitoa koskevia seikkoja. Suunnitelmaa tarkistetaan vuosittain tai omaishoitotilanteen muuttuessa olennaisesti, jotta se vastaisi hoidettavan ja omaishoitajan tarpeita. Hoidettavalle annettavat palvelut Hoidettavalle voidaan myöntää tarveharkinnan perusteella perusturvakuntayhtymän itsensä tuottamia palveluja kuten kotihoitoa tai tukipalveluja (turvapalvelu, ateriapalvelu, päivätoiminta). Palvelut määritellään ja kirjataan yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Toteutuneista palveluista peritään voimassa olevan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen mukainen korvaus. Omaishoitoa tukevat palvelut Omaishoitosopimus Omaishoitajan lakisääteisten vapaapäivien lisäksi voidaan myöntää harkinnanvaraisesti ja määrärahojen puitteissa maksusitoumuksella hoidettavalle lyhytaikaishoitoa palvelutalossa tai laitoshoidossa. Hoidosta peritään voimassa olevan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen mukainen korvaus. Omaishoidon tuesta laaditaan perusturvakuntayhtymän ja omaishoitajan välille toimeksiantosopimus, jonka liitteenä on oltava hoito- ja palvelusuunnitelma. Sopimukset ovat voimassa toistaiseksi, ellei ole erityistä syytä määräaikaisen sopimuksen tekemiseen. Määräaikaista sopimusta käytetään, jos kesto on etukäteen määriteltävissä tai hoito korvataan tietyn määräajan jälkeen toisella palvelulla. Sopimusta tarkistetaan vuosittain tai tarvittaessa. Omaishoitosopimuksessa sovitaan hoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta sekä hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytymisen ajalta. Edelleen sovitaan hoitajalle järjestettävästä vapaasta ja hoidon arvioidusta kestosta sekä sopimuksen irtisanomisesta. 7

8 Omaishoitajan vapaan järjestäminen Perusturvakuntayhtymän on huolehdittava hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi. Hoidon järjestämisestä sovitaan omaishoitajan ja hoidettavan kanssa. Hoitajalle järjestettävän vapaan tavoitteena on tukea omaishoitajan jaksamista. Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jona aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Omaishoitaja voi pitää kertyneet vapaapäivät säännöllisesti kuukausittain. Hoitaja voi myös säästää vapaapäiviä ja pitää vapaata pidemmän jakson kerralla Edelliseltä vuodelta kertyneet vapaapäivät voidaan käyttää seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Vapaapäivät järjestetään perusturvakuntayhtymän omissa tai ostopalveluyksiköissä. Vapaapäiviä ei voi pitää etukäteen. Viranhaltijat seuraavat vapaiden kertymistä ja käyttöä. Omaishoitaja sopii viranhaltijan kanssa vapaapäivien aikaisen hoidon järjestämisestä. Viranhaltija tai omaishoitaja varaa paikan suoraan hoitopaikasta sopimuksen mukaisesti ja viranhaltijat vahvistavat hoitojakson maksusitoumuksella. Myönnetyistä hoitovuorokausista peritään voimassa olevan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen mukainen korvaus. Lakisääteisten vapaapäivien hoidon tapahtuessa kehitysvammalaitoksessa/asuntolassa/perhehoidossa omaishoitaja varaa paikan suoraan ao. hoitopaikasta ja tiedottaa jaksosta viranhaltijaa. Hoidosta peritään voimassa olevan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen mukainen korvaus. Taksan ylittävältä osalta suoritetaan hoidettavalle korvaus tositteita vastaan. Poikkeuksena on alle 18-vuotiaalle terveydenhuollon toimintayksikössä annettu hoito, joka on maksutonta siltä osin kun hoitopäiviä on yli seitsemän kalenterivuodessa. Sama koskee alle 18 v lyhytaikaisen laitoshoidon, yö- ja päivähoidon sekä kuntoutushoidon maksuja. Päivätoimintapäivä vastaa yhtä lakisääteistä vapaapäivää. Päivätoimintaa voidaan järjestää perusturvakuntayhtymän toimesta tai ostaa yksityisiltä palveluntuottajilta. Kun vapaa järjestetään päivätoiminnan avulla peritään voimassa olevan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen mukainen korvaus. Päivä- tai yöhoitoa voidaan järjestää palvelutalossa tai laitoshoidossa resurssien mukaan. Perusturvakuntayhtymä Karviainen ei ole velvollinen järjestämään vapaapäivien aikaista hoitoa alle vuorokauden pituisissa jaksoissa. Sijaishoito Sijaishoitajana voi toimia omaishoidettavan läheinen, naapuri tai ystävä, joka lakisääteisten vapaapäivien aikana toimii omaishoidettavan kotona hoitajana. Sijaishoitajajärjestelmässä noudatetaan lakia omaishoidontuesta ja Karviaisen omaishoidontuen soveltamisohjeita. Sijaishoitajalle maksetaan 61,82 /vrk hoitopalkkiota. Hoitajan tulee olla 18 vuotta täyttänyt ja hänen terveytensä ja toimintakykynsä vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Hoidettavan ja hoitajan sekä sijaishoitajan on hyväksyttävä sijaistus. Sijaishoitajan kanssa tehdään sopimus hoitamisesta ja sijaishoitaja merkitään hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Ajankohdan lomapäivälle sopivat omaishoitaja ja sijaishoitaja. Toteutuneesta sijaishoidosta toimitetaan raportti viranhaltijalle palkkion maksua varten. 8

9 Hoidettava maksaa asiakasmaksulain mukaisesti asiakasmaksua perusturvakuntayhtymä Karviaiselle sijaishoitopäivästä 10,60 / vuorokausi. Palveluraha Vihdissä Palvelurahaa voidaan myöntää vuotuisen määrärahan puitteissa tilanteessa, jossa hoitopalkkion myöntämisen edellytykset eivät täyty tai palkkioon liittyviä palveluja täydennetään harkinnanvaraisesti. Palvelurahaa myönnetään kun hoidettava tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa toistuvasti sekä Rava indeksi on vähintään 2,0 ja hoidettava saa pääsääntöisesti Kelan eläkkeensaajan hoitotukea. Ainoastaan palvelurahaa saavat eivät ole lain tarkoittamia omaishoitajia eikä heidän kanssaan tehdä sopimusta omaishoidon tuesta. He eivät ole myöskään oikeutettuja lakisääteisten vapaapäivien pitämiseen. Palvelurahalla voidaan myöntää ostopalveluna kodinhoitoapua hoidettavan kotiin tai lyhytaikaishoitoa palvelutalossa viranhaltijan päätöksellä vuosittaisen määrärahan puitteissa. Palvelurahaa haetaan omaishoidon tuen hakulomakkeella ja mukaan liitetään tarvittavat asiakirjat. Palvelurahalla myönnetyt palvelut voidaan myöntää hakemista seuraavan kuukauden alusta. Ennen päätöstä ostettuja palveluja ei korvata takautuvasti. Jos hoitaja ja hoidettava haluavat korvata kuukausittaisen hoitopalkkion palvelurahalla ostettavilla palveluilla, on se mahdollista toteuttaa. Palvelujen myöntämisessä noudatetaan yksilöllistä harkintaa. Myönnettyjen palvelujen todelliset kustannukset eivät voi olla suurempia kuin kuukausipalkkiosta aiheutuvat kulut. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa määritellään myönnetyt tunnit tai hoitovuorokaudet kuukaudessa sekä palvelun sisältö. Perusturvakuntayhtymällä on ostopalvelusopimuksia eri tuottajien kanssa, jotka työskentelevät asiakkaiden kodeissa. Perusturvakuntayhtymällä on myös sopimuksia eri palveluntuottajien kanssa jotka tarjoavat lyhytaikaishoitopaikkoja. Perusturvakuntayhtymä tekee päätöksen miltä tuottajalta palvelu ostetaan ja maksaa palveluntuottajalle korvauksen ostetuista palveluista. Kotiin annettavista palveluista ei korvata ilta- ja viikonloppulisiä, eikä myöskään arkipyhäkorvauksia. Palvelutalossa voidaan hoidettavan hoito järjestää kokovuorokauden ajaksi tai osavuorokautisesti. Järjestettävästä palvelusta viranhaltija tekee aina päätöksen, joka annetaan tiedoksi omaishoitajalle ja hoidettavalle sekä palveluntuottajalle. Asiakas ja palveluntuottaja sopivat keskenään myönnetyn palvelun toteutuksen päätöksen mukaisesti. Mikäli asiakkaan saama palvelu ylittää sovitun määrään, perusturvakuntayhtymä ei ole korvausvelvollinen. Palveluntuottaja voi silloin laskuttaa asiakasta todellisten kustannusten mukaisesti. Perusturvakuntayhtymä ei ole velvollinen huolehtimaan sijaisista kun palvelu ostetaan ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Omaishoitajan ja -hoidettavan niin halutessa lakisääteisen vapaan ajan hoito voidaan järjestää myöntämällä harkinnanvaraisesti ja määrärahojen puitteissa palvelurahaa yksityiseltä palveluntuottajalta ostettavaan palveluun niin että palveluntuottaja vastaa 8 tunnin ajalta hoidettavan hoidosta ja loppuajan huolehtii esim. muu sukulainen. 8 h hoito/palveluja palvelurahalla on yksi laki- 9

10 sääteinen vapaapäivä. Tätä vaihtoehtoa voidaan käyttää silloin kun hoidettavalle ei voida osoittaa sopivaa hoitopaikkaa mistään sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköstä. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa määritellään myönnetyt tunnit kuukaudessa sekä palvelun sisältö. Palveluntuottajalta ostetut tunnit voidaan sovittaessa jakaa myös lyhyempiin jaksoihin ( esim. 2 h/vko). Palvelurahan saajalta voidaan periä myönnetyistä palveluista voimassa olevan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen mukainen korvaus. Palvelurahalla myönnettäviä palveluja voidaan myöntää vuosittaisen määrärahan puitteissa. Myönnetyt palvelut on käytettävä myöntämisvuoden aikana, eikä niitä voi siirtää seuraavalle kaudelle. Palvelurahan piirin ei ole otettu uusia asiakkaita vuoden 2011 jälkeen, eikä vanhojen asiakkaiden palvelujen määrää kasvateta. Hoitopalkkion maksaminen ja keskeytyksien vaikutus Omaishoidon tuen hoitopalkkio maksetaan hakemista seuraavan kuukauden alusta. Ennen omaishoidontuen hakemista tapahtunut hoitotyö ei oikeuta palkkioon. Lasten omaishoidon tukea voidaan myöntää vanhempainrahakauden päättymistä seuraavan kuukauden alusta lukien. Palkkio maksetaan omaishoitajalle kuukausittain jälkikäteen edellisen kuukauden aikana toteutuneesta hoitotyöstä. Palkkio on veronalaista tuloa, josta kunta pidättää ennakkoveron ja suorittaa mahdollisen eläkevakuutusmaksun. Hoitajan on toimitettava verokortti verotusta varten. Omaishoitajan lakisääteisen vapaat eivät vähennä hoitopalkkiota. Mikäli omaishoitajan antama hoidon katsotaan olevan vähäistä, hoitopalkkion määrää voidaan alentaa (viitataan kohtaan palkkion suuruudesta). Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Hoitajasta tai hoidettavasta johtuvasta hoidon keskeytymisestä muusta kuin terveydellisestä syystä tulee sopia omaishoitosopimuksessa. Palkkion maksaminen keskeytyy välittömästi, jos hoitaja on estynyt hoitotyöstä. Poikkeuksena on omaishoitajan kuntoutusjakso (Kelan hyväksymä), joka ei keskeytä palkkion maksamista. Omaishoitajalla on ilmoitusvelvollisuus hoidon keskeytymisestä. Perusteettomasti maksettu palkkio peritään takaisin. Omaishoitosopimuksen irtisanominen Perusturvakuntayhtymä Karviainen voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Omaishoitajan irtisanoessa omaishoitosopimuksen, se päättyy kuukauden kuluttua. Mikäli sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyttä tai turvallisuutta, voivat molemmat osapuolet irtisanoa sopimuksen välittömästi. Perusturvakuntayhtymä Karviainen ilmoittaa sopimuksen päättymisestä kirjallisesti. 10

11 Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jona hoidettavan hoito käy tarpeettomaksi (esimerkiksi hoidettavan kuolema tai siirtyminen pitkäaikaiseen laitoshoitoon tai asumispalveluun TARKISTA: Asiaa koskevat säädökset: q Laki omaishoidon tuesta q Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 6 b:n :n muuttamisesta q Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta q Kuntainfo 11/