Hyvinvointipalvelut. Kokonaisvaltaisia ratkaisuja yksilöllisiin tilanteisiin. Tampereen kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointipalvelut. Kokonaisvaltaisia ratkaisuja yksilöllisiin tilanteisiin. Tampereen kaupunki"

Transkriptio

1 Hyvinvointipalvelut Julkaisuja 1/2008 Kokonaisvaltaisia ratkaisuja yksilöllisiin tilanteisiin Selvitys palveluohjauksen toteuttamismahdollisuuksista vanhustyössä Tampellan, Juhannuskylän ja Kyttälän alueilla Maria Kaaja Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö

2 TAMPEREEN KAUPUNKI Hyvinvointipalvelut Kehittämisyksikkö Puutarhakatu 2 A PL TAMPERE Keskus (03) Tekijä/työryhmä Maria Kaaja KUVAILULEHTI Tre:470/ /2008 Julkaisun nimi KOKONAISVALTAISIA RATKAISUJA YKSILÖLLISIIN TILANTEISIIN Selvitys palveluohjauksen toteuttamismahdollisuuksista vanhustyössä Tampellan, Juhannuskylän ja Kyttälän alueilla Julkaisija (tuotantoalue tai tuotantoyksikkö) Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö Sarjan nimi ja numero Hyvinvointipalvelujen julkaisuja 1/2008 ISSN-numero ISBN-numero Tiivistelmä Selvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa vanhustenhuollon nykytilanteesta ja palveluohjauksen toteuttamismahdollisuuksista Tampereella. Raportti on osa Viola-kotiyhdistyksen, Tampereen kaupungin ja Tampereen yliopiston yhteistä Kaupunkivanhuus-projektia. Selvitys toteutettiin haastattelemalla kymmentä vanhustenhuollon työntekijää julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta yksilöhaastatteluina tammikuussa Haastatteluissa tuli esille, että asiakaslähtöisyyttä rajoittavat tällä hetkellä esimerkiksi julkisen sektorin resurssipula ja asiakkaiden tiedolliset puutteet. Resurssien niukkuuden vuoksi työntekijöillä ei ole aina aikaa perehtyä asiakkaan tilanteeseen kokonaisvaltaisesti ja asiakkaiden tiedonpuute heikentää heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa omiin asioihinsa. Vanhustyön toimijoiden välisen alueellisen yhteistyön toivotaan myös lisääntyvän, jotta ammattilaisilla olisi enemmän tietoa toistensa toimenkuvista ja erilaisista palvelumahdollisuuksista. Tällä hetkellä palveluohjausta toteutetaan Tampellan, Juhannuskylän ja Kyttälän alueen vanhustenhuollossa siten, että työntekijät toimivat palveluohjaajina kukin omalla tahollaan. Kaupunkivanhuus-projektin visiona on keskitetyn palveluohjauksen malli, jossa yksi organisaatio tai yksikkö olisi vastuussa oman alueensa vanhusten palveluohjauksesta. Uutta mallia kehitettäessä on painotettava palveluohjausprosessin suunnitelmallisuutta, pitkäjänteisyyttä ja vastuun jatkuvuutta yksilökohtainen palveluohjaus on muutakin kuin tilapäistä neuvontaa. Avainsanat Vanhustyö, yksilökohtainen palveluohjaus, asiakaslähtöisyys Hinta Julkaisuaika Kokonaissivumäärä 12, alv 8 % sis.hintaan Tammikuu Julkaisun myynti ja jakelu: Tampereen kaupunki, Hyvinvointipalvelut/kehittämisyksikkö PL 487, TAMPERE Käyntiosoite: Puutarhakatu 2 A Puhelin (03) Painopaikka: Tampereen Yliopistopaino Oy Painatuskeskus

3 SISÄLLYS 2 1. Johdanto Viola-kotiyhdistys Vanhuudesta Vanheneminen eri näkökulmista Vanhuus Tampereella Yksilökohtainen palveluohjaus Selvityksen käytännön toteutus Nykyinen palvelujärjestelmä haastateltavien kuvaamana Ammattilaisten yhteistyö Asiakkaat Omaisten roolit Resurssit Palveluohjaajan rooli prosessissa Palveluohjausprosessin vaiheet Asiakkaiden valikointi Palvelutarpeiden arviointi Palveluiden suunnittelu ja järjestäminen Palvelutavoitteiden seuranta ja palvelukokonaisuuden korjaaminen Palveluohjauksen päättäminen Palveluohjauksen toteuttaminen Tampellan, Juhannuskylän ja Kyttälän alueella Nykytilanteen arviointia Mielikuvia Viola-kotiyhdistyksestä Tavoitteena Täyden Palvelun Viola Yhteenvetoa ja kehitysehdotuksia Tavoitteena asiakaslähtöisyys Yhteistyötä rajapinnoilla Palveluohjauksen käytännön toteutus Toimenpideohjelma Lähteet Liitteet... 76

4 3 1. Johdanto Väestön ikääntyessä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän pirstaloituessa ikäihmisten yksilökohtaisen palveluohjauksen merkitys korostuu. Tässä raportissa tarkastellaan palveluohjauksen toteuttamismahdollisuuksia vanhustyössä Tampereella. Selvitys on osa vuonna 2005 alkanutta Kaupunkivanhuus-projektia, jota koordinoi Viola-kotiyhdistys ry yhteistyössä Tampereen kaupungin ja Tampereen yliopiston kanssa, Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Projektin tarkoituksena on selvittää, millaista vanhusten on elää kaupungissa, sekä pohtia, miten heidän palvelutarpeisiinsa pystyttäisiin vastaamaan mahdollisimman hyvin. Tavoitteena on myös kehittää matalan kynnyksen palveluohjausmalli kaupungissa asuville vanhuksille. Käytännössä malli voisi toteutua ns. täyden palvelun Violassa, minne vanhuksen ja hänen omaisensa olisi helppo tulla ja missä heidän asioihinsa paneuduttaisiin kunnolla. Palveluohjauksen avulla vanhus voisi löytää juuri oikeanlaista apua ja tukea arjessa selviytymiseen. Ihmisen ikääntyessä, toimintakyvyn heikentyessä ja palvelutarpeiden lisääntyessä lähipalveluiden merkitys korostuu. Kaupunkivanhuus-projekti keskittyykin Viola-kotiyhdistyksen lähialueelle eli Tampellan, Juhannuskylän ja Kyttälän kaupunginosiin. Projekti alkoi vuonna 2005 ja tuolloin haastateltiin 60 yli 75-vuotiasta Tampellan, Juhannuskylän ja Kyttälän alueen asukasta. Kysymykset koskivat oman asunnon ja lähiympäristön toimivuutta, sosiaalisia verkostoja ja tulevaisuuden toiveita. (Kaupunkivanhuus 2006.) Kyselytutkimuksella haluttiin tuoda esille ikäihmisten omia ajatuksia ja toiveita sekä selvittää heidän palvelutarpeitaan, jotta niihin osattaisiin vastata paremmin. Itse tulin mukaan projektiin joulukuussa 2006, kun aloitin kansanterveystieteen yliopisto-opintoihini kuuluvan työharjoittelujakson Viola-kotiyhdistyksessä. Haastattelin tammikuussa 2007 tutkimusalueen vanhustenhuollon vastaavia työntekijöitä. Haastattelujen tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden nykyisiä toimintatapoja, yhteistyömuotoja sekä käsityksiä palveluohjauksesta. Palvelujärjestelmän kehittämisen ja uusien toimintamallien luomisen edellytyksenä on nykyisten käytäntöjen sekä tämänhetkisen järjestelmän ongelmakohtien ja vahvuuksien tunteminen. Tässä raportissa käydään läpi Tampellan, Juhannuskylän ja Kyttälän alueen vanhustenhuollon nykytilaa työntekijöiden näkökulmasta. Samalla suunnataan katsetta tulevaisuuteen ja pohditaan, mitä esteitä ja mitä edellytyksiä matalan kynnyksen palveluohjausmallin luomiselle on olemassa.

5 4 2. Viola-kotiyhdistys Viola-kotiyhdistys ry on perustettu vuonna 1994 ja sen tarkoituksena on parantaa vanhusten ja vammaisten sosiaalista asemaa ja asunto-oloja sekä edistää heidän psyykkistä ja fyysistä terveyttään. Yhdistyksellä on kaksi kiinteistöä: vanhusten palvelutalo Viola-koti sekä tammikuussa 2007 valmistunut senioritalo Willa Viola. Yhdistys tarjoaa vanhuksille asumispalveluja, päiväkeskustoimintaa, ateriapalveluja, kuntoutusta sekä harrastus- ja virkistysmahdollisuuksia. (Vuosikertomus 2006.) Viola-kodin toimintaa ohjaavat seuraavat perusperiaatteet: Asukkaiden itsenäisen ja aktiivisen elämän tukeminen Turvallinen ja hyvä elämä viihtyisässä ympäristössä Asiakaslähtöisyys, asiakkaan tarpeista lähtevät palvelut Kuntouttava työote, omatoimisuuden tukeminen Yksilöllisyyden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen Asiakkaiden ja omaisten mielipiteiden arvostaminen Viola-kodissa on yhteensä 70 palveluasumisen paikkaa, joista tehostettua palveluasumista on 25 paikkaa. Vuoden 2006 aikana Viola-kodissa asui vuokrasuhteessa 79 ja tilapäisesti 61 henkilöä. Asukkaiden keski-ikä oli 85 vuotta. Omaishoidon lakisääteisten vapaiden toteuttamiseen tarkoitettuja lyhytaikaisen asumisen paikkoja käytti yhteensä 60 henkilöä. Hoitovuorokausia kertyi ja ne koostuivat 159 tilapäisjaksosta. Hoitojakson keskimääräinen pituus oli seitsemän vuorokautta ja asiakkaiden keski-ikä 77 vuotta. (Mt.) Viola-kodin päiväkeskuksen tavoitteena on tukea asiakkaiden selviytymistä omassa kodissaan. Heille tarjotaan kotona asumista helpottavia palveluja, huolenpitoa, neuvontaa, virkistystä, sosiaalisia kontakteja sekä lievennystä yksinäisyyteen ja turvattomuuteen. Lisäksi päiväkeskustoiminnalla tuetaan omaishoitajien jaksamista tarjoamalla hoivaa hoidettavalle. Päiväkeskuksessa työskentelee yksi kokopäiväinen ohjaaja ja päiväkeskusavustaja. Lisäksi Viola-kodin muu henkilökunta auttaa tarvittaessa mahdollisuuksiensa mukaan. Vuonna 2006 päiväkeskuspalveluja olivat senioriklubitoiminta, muu päiväkeskustoiminta ja henkilökohtaiset palvelupäivät. Heinäkuussa 2006 aloitettiin omaishoitajien virkistysvapaakäytäntö palvelusetelin avulla, ja näitä päiväkeskuspäiviä kertyi puolen vuoden aikana 113. Palvelukeskuspäiviä toteutui yhteensä Tammikuussa 2007 päiväkeskus muutti uusiin tiloihin Willa Violaan. Viola-kodissa tarjotaan myös virkistys- ja ruokailumahdollisuuksia. Vuonna 2006 Viola-kodin terapia-altaassa oli kävijää ja Ravintola Violassa valmistettiin ateriaa. (Vuosikertomus 2006.) Willa Violassa on ikäihmisille tarkoitettujen omistusasuntojen (32 asuntoa) lisäksi 20 tehostetun asumisen paikkaa ja Viola-kodista muuttanut 15-paikkainen päiväkeskus. Rakennuksessa toimii myös kahvila-ravintola Willa Viola ja Kuntogalleria-liikuntatila, joita voivat hyödyntää sekä talon omat asukkaat että ulkopuoliset asiakkaat.

6 5 3. Vanhuudesta 3.1 Vanheneminen eri näkökulmista Kaikissa länsimaissa väestö ikääntyy ja väestörakenteen muutos vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin erityisesti se näkyy sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvuna. Tähän liittyen on puhuttu paljon yhteiskunnan hoivataakasta ja maalailtu uhkakuvia sosiaali- ja terveysmenojen hallitsemattomasta kasvusta, kun hoivattavien ja maksavien suhde kääntyy päälaelleen. Vanhat ihmiset on määritelty kansantaloudelliseksi rasitteeksi ja sosiaalipoliittiseksi taakaksi. Paljon on puhuttu myös eläkepommista, joka jo tikittää. (Ks. Karisto 1997, 12.) Tällaiset puheet tekevät osaltaan vanhusten aseman yhteiskunnassa vaikeaksi: nähdäänkö heidät vain kustannuksena ja taakkana? Mihin unohtuivat elämänkokemus, viisaus ja kokemustieto? Voitaisiinko ikääntymistä ja vanhuutta pitää yhteiskunnan voimavarana? Ikääntyvälle väestölle on kehitetty paljon uusia nimityksiä. Arkipuheessa ja vanhuudentutkimuksessakin puhutaan vanhusten sijaan ikäihmisistä, seniorikansalaisista tai vaikkapa harmaista panttereista. Myös puhe vanhuudesta on keskusteluissa vaihtunut puheeksi kolmannesta ja neljännestä iästä. Karisto (mts., 15) pitää tällaisten kiertoilmauksien kehittelyä ja käyttöä vahvana vihjauksena siitä, että vanhenemisessa ja vanhoissa ihmisissä on jotain vikaa. Vanhusbarometrin (1999, 4 5) mukaan ikääntyneiden suomalaisten mielestä paras ilmaisu kuvaamaan yli 80-vuotiaita ihmisiä on vanhus. Tässä raportissakin on pyritty suosimaan vanhojen käsitteiden ( vanha, vanhus, vanhuus ) käyttöä, mutta vaihtelun ja lukijaystävällisyyden nimissä niitä on paikoitellen korvattu myös muilla nimityksillä. Vanhenemista kuvataan erilaisten teorioiden avulla. Irtaantumisteorian mukaan vanheneminen on luopumista, menetyksiä ja irtaantumista aikaisemmista sosiaalisista rooleista elämän alamäkeä. Toisaalta vanhuus voidaan nähdä jatkeena entiselle elämälle, niin, ettei se ole luopumista, vaan ennemminkin tahdin hidastamista. Aktiivisuus- ja jatkuvuusteorioiden mukaan irtaantuminen ja passivoituminen eivät kuulu luonnollisesti vanhuuteen, vaan niitä voidaan vastustaa pyrkimällä aktiiviseen elämään. (Karisto 1997, 21.) Riippumatta siitä, mitä käsitteitä käytetään, on kuitenkin syytä muistaa, että vanhatkaan ihmiset eivät ole kaikki samanlaisia, vaan muodostavat hyvin heterogeenisen joukon. Kaikki eivät vanhene ennustettavalla tavalla, mallien ja teorioiden mukaan. Vaikka paljon korostetaankin aktiivisen elämän hyviä vaikutuksia, liika aktivoiminenkaan ei sovi kaikille. Kariston (1997, 21) mukaan harrastamisen ja osallistumisen pakosta voi tulla vanhalle ihmiselle myös rasite: Hyvää tarkoittava aktivoiminen voi käytännössä olla vanhoja ihmisiä aliarvioivaa ja infantilisoivaa tuputtamista. Väestö ikääntyy, mutta toisaalta biologinen ikä menettää koko ajan ennustearvoaan. Ikävuosien määrä ei kerro meille, millainen ihminen itse asiassa on, millaisessa kunnossa hän on ja millaiseen sosiaaliseen asemaan hän sijoittuu. Ihmiset ovat siis yhdenikäisinäkin keskenään eri-ikäisiä. (Mts., 18.) Vanha stereotypia keinutuolissa kiikkuvasta huivipäisestä mummosta tai uudet mielikuvat aktiivisista senioreista eivät päde kaikkiin ikääntyneisiin ihmisiin. Vanhat ihmiset ovat yksilöitä ja tarvitsevat myös yksilöllisiä palveluja. Suomen valtakunnallisena vanhuspolitiikan tavoitteena on edistää ikääntyvien ihmisten hyvinvointia ja kykyä selviytyä mahdollisimman itsenäisesti sekä huolehtia siitä, että he saavat tarvitessaan hyvää hoitoa ja palvelua. Tasa-arvo, itsemääräämisoike-

7 6 us, oikeudenmukaisuus, sosiaalinen integraatio, taloudellinen itsenäisyys ja turvallisuus ovat vanhuspolitiikan perusarvoja. Hyvää vanhuspolitiikkaa toteutetaan keskittymällä ikäihmisten voimavaroihin sairauksien ja toimintarajoituksien korostamisen sijaan. Tällöin arvostetaan vanhuksen yksilöllisyyttä, omatoimisuutta, elämänkokemusta ja omia mielipiteitä. (Vanhuspolitiikka 1999, 9; ks. myös Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma , 20.) Ikääntyneiden palvelujen tarpeeseen vaikuttavat väestörakenne ja -ennuste, elinajanodotteen kehitys, ikääntyneiden terveys ja toimintakyky, sosiaaliset verkostot sekä ympäristöön liittyvät tekijät, kuten asuinolot (Vaarama, Voutilainen & Kauppinen 2004, 37 38). Tilastokeskuksen (2007a) väestöennusteen mukaan vuonna ,4 % Suomen väestöstä on 65 vuotta täyttäneitä ja vuonna 2040 heidän osuutensa väestöstä on jo 26,6 %. 75 vuotta täyttäneiden osuus on ennusteen mukaan tuolloin 15,4 % (Sotkanet 2005a). Voimakkaimmin väestö vanhenee välisellä ajanjaksolla, jolloin sekä kokonaisväestön että alle 65-vuotiaiden määrä kääntyy laskuun Suomi kaksoisvanhenee. Väestön elinajanodote on kasvanut tasaisesti viimeisen sadan vuoden aikana: vuodesta 1910 vuoteen 2001 naisilla 33 ja miehillä 29 vuotta. (Vaarama ym. 2004, ) Vuonna 2006 naisten elinajanodote oli 83 ja miesten 76 vuotta (Tilastokeskus 2007b). Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevassa laatusuosituksessa (2001, 10) asetetaan tavoitteeksi, että mahdollisimman moni ikäihminen voi elää itsenäisesti omassa kodissaan, tutussa ympäristössä. Kotona asumisen edistäminen on perusteltua paitsi kustannussyistä, myös siksi, että useimmat ikääntyvät ihmiset itse toivovat voivansa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään (Kaupunkivanhuus 2006, 18; Vanhusbarometri 1999, 60). Suurin osa tämän päivän vanhuksista kokee terveytensä hyväksi ja jopa 76 % 85 vuotta täyttäneistä asuukin kotona (Sotkanet 2005c). 75. ikävuoden jälkeen alkaa usein ilmetä avun tarvetta: eri arvioiden mukaan vuotiaista on säännöllisen avun tarpeessa % ja 75 vuotta täyttäneistä jo %. Päivittäistä apua tarvitsee noin kuudennes vuotiaista, kolmasosa vuotias ja 85 vuotta täyttäneistä joka toinen. (Vaarama ym. 2004, ) Vuosien 1990 ja 2002 välillä julkisen kodinhoitoavun vanhusasiakasmäärät vähenivät 33 %. Suurimmat supistukset tehtiin lamavuosina, mutta palvelua supistettiin vuoteen 2001 asti, jolloin asiakasmäärien kehitys kääntyi pieneen nousuun. Ilmeisesti vuodesta 1995 alkaen kodinhoitoavun vähentämistä alettiin kompensoida lisäämällä tukipalveluja, kuten ennen lamaakin. (Vaarama ym. 2004, ) Kotihoitoa kohdennetaan iäkkäimmille ja paljon apua tarvitseville vanhuksille. Sekä vuotiaiden että vuotiaiden asiakkaiden osuus kotihoidon asiakkaista on laskenut, 85 vuotta täyttäneiden osuus puolestaan kasvanut. Palvelu kohdentuu entistä tietoisemmin vanhimmalle ikäryhmälle, vaikka vuotiaat ovat edelleen suurin asiakasryhmä. Kotihoidon asiakkaiden hoidon tarve ja kuukausittaiset käyntimäärät ovat lisääntyneet; asiakkaat ovat siis aiempaa huonokuntoisempia. (Mts., ) Vuonna ,3 % 75 vuotta täyttäneiden kotitalouksista sai kodinhoitoapua (Sotkanet 2005b). Palveluiden priorisointi on välttämätöntä, kun jaetaan niukkoja resursseja, mutta samalla suljetaan jotkut avuntarvitsijat palveluiden ulkopuolelle. Vaarama ym. (2004, 54 55) arvioivat, että noin 50 % vuotiaista ja 7 % 75 vuotta täyttäneistä ei saa tarvitsemaansa apua kotiin. Tyydyttymätön tarve saattaa keskittyä melko hyväkuntoisiin vanhuksiin, jotka eivät tarvitse sairaanhoitoa vaan perinteistä kodinhoitoa ja tukipalveluja selviytyäkseen päivittäisestä arkielämästään. Tällöin on uhkana se, ettei ole mahdollisuuksia puuttua toimintakyvyn heikkenemiseen varhain, toimia ennaltaehkäisevästi ja tukea kotona selviytymistä.

8 7 Vanhusten palveluasumisen asiakasmäärä kolminkertaistui 1990-luvulla. Vuonna 1990 palveluasunnoissa (sekä tavallisessa että tehostetussa palveluasumisessa) asui 65 vuotta täyttäneitä ja vuonna 2002 heitä oli jo Samalla aikavälillä vanhainkotiasiakkaiden määrä väheni noin 10 %:lla, kun vanhainkotihoitoa korvattiin tehostetulla palveluasumisella. (Mts., 43.) Maaseutukuntien ja kaupunkien välillä on havaittavissa joitakin eroja vanhuspalvelujen kattavuudessa, tosin yksittäisten kuntien tilanne vaihtelee suuresti. Kaupunkimaisissa kunnissa on enemmän terveyskeskusten pitkäaikaishoitoa, kun taas maaseutukunnissa on kattavampi kotihoito. Säännöllisen kotihoidon piirissä oli vuonna 2001 kaupunkimaisissa kunnissa kuusi prosenttia ja maaseutumaisissa kunnissa kahdeksan prosenttia yli 65-vuotiaasta väestöstä. Vanhainkotihoidossa ei ollut havaittavissa kuntatyyppisen välisiä eroja. (Vaarama ym. 2004, 51.) Vanhusten itsenäisen elämän tueksi tarvitaan kunnan sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä muiden palveluja tuottavien tahojen saumatonta yhteistyötä ja selkeätä työnjakoa (Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus 2001, 13). Suomalainen vanhuspolitiikka on ollut lähinnä valtion ja kuntien politiikkaa, mutta yhä enemmän korostetaan myös yksityisen ja kolmannen sektorin merkitystä vanhuspolitiikassa (Vanhuspolitiikka 1999). Yksityisten palvelutuottajien osuus sosiaalipalveluista onkin merkittävä ja se lisääntyy jatkuvasti nimenomaan vanhustenhuollossa. Vuonna 2002 yksityiset palveluntuottajat tuottivat vanhusten kodinhoitoavusta reilun viidesosan, palveluasumisesta hieman yli puolet ja vanhainkotihoidostakin kymmenesosan. (Vaarama ym. 2004, 52.) 3.2 Vanhuus Tampereella Tamperelainenkin väestö ikääntyy valtakunnallisten trendien mukaisesti: vuonna 1980 Tampereella oli 75 vuotta täyttäneitä asukkaita (Jylhä, Helminen, Artama, Luukkala & TamELSA-tutkijaryhmä 2007, 52) ja vuoden 2006 lopussa tuo luku oli jo (Tampereen väestö ikäryhmittäin ja alueittain ). Tampereen kokonaisväkiluku oli vuoden 2006 lopussa , josta 75 vuotta täyttäneiden osuus oli 7,3 %. Tampellan, Juhannuskylän ja Kyttälän alueilla asui tuolloin yhteensä asukasta, joista 75 vuotta täyttäneitä oli 9,4 %. (Mt.) Selvityksen kohteena olevalla alueella asui siis suhteessa enemmän vanhusväestöä kuin Tampereen kaupungin alueella keskimäärin. Millaisia tamperelaiset vanhukset ovat? Vuonna 2006 TamELSA-tutkimuksessa haastatelluista vuotiaista tamperelaisista valtaosa (88 %) asui kotona. Haastatelluista naisista suurin osa oli leskiä ja asui yksin, kun taas suurin osa miehistä asui yhdessä puolison kanssa. Kotona asuvista ikäihmisistä lähes joka kymmenes (9 %) koki itsensä usein yksinäiseksi. (Jylhä ym. 2007, 15 18, 39.) Suurin osa haastateltavista (90 %) ilmoitti sairastavansa jotain pitkäaikaista sairautta yleisimmin sydän- ja verisuonisairauksia sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia. (Mt., 19.) Virallista kotiapua oli viimeisen vuoden aikana saanut vuotiaista miehistä 6 % ja naisista 29 %. Vanhemmissa ikäluokissa avun saanti lisääntyi ja sukupuolten väliset erot kapenivat niin, että yli 85-vuotiaista miehistä apua oli saanut 57 % ja naisista 38 %. (Mt., 41.) Kaupunkivanhuus-projektin kyselytutkimuksessa saatiin samansuuntaisia tuloksia (Kaupunkivanhuus 2006).

9 8 Valtakunnallisten vanhuspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi jokaisessa kunnassa tulee olla kunnan poliittisen johdon vahvistama vanhuspoliittinen strategia, joka turvaa ikääntyneiden sosiaaliset oikeudet (Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus, 10). Tampereen kaupungin vanhusten palvelujen strategian vuoden 2012 strategiset päämäärät ovat: Koti on vanhuksen ensisijainen asumisympäristö. Vanhuspalveluissa asiakkaat, omaiset, työntekijät, päättäjät ja muut sidosryhmät toimivat yhteistyössä keskenään. Vanhuksille turvataan mahdollisuus osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen. Asiakkaille tarjotaan toimivia neuvontapalveluita. Erityisryhmille (esimerkiksi iäkkäille mielenterveysasiakkaille ja maahanmuuttajille) tarjotaan monipuolisia palveluita yhteisvastuullisesti osana palvelujärjestelmää. Yhtenäinen, asiakkaan koko palveluketjun lävistävä asiakkuus on mahdollistunut. (Ihmiseltä ihmiselle arki mahdollisuutena 2003, ) Strategiset päämäärät sopivat hyvin yhteen yksilökohtaisen palveluohjauksen perusideoiden kanssa. Yksilökohtaisen palveluohjauksen avulla voidaan koota sopiva palvelupaketti, joka tukee vanhuksen kotona selviytymistä. Asiakkaalle jaetaan riittävästi tietoa, jotta hän voi osallistua aktiivisesti omia palveluitaan koskevaan päätöksentekoon. Eri toimijat tekevät yhteistyötä keskenään, jotta palvelut vastaavat asiakkaan tarpeita ja muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Palveluohjauksen avulla voidaan siis edistää kaupungin strategisten päämäärien toteutumista.

10 9 4. Yksilökohtainen palveluohjaus Väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen kasvaessa myös ohjauksen ja neuvonnan tarve lisääntyy. Vanhukset tarvitsevat yksilöllisesti räätälöityjä palveluja, mutta etuusja palvelujärjestelmämme on niin monimutkainen ja hajanainen, että tavallisen kansalaisen voi olla vaikea päästä siitä selville ilman apua (Metteri 2004, 145). Yksilökohtaisen palveluohjauksen (case management) avulla voidaan lieventää palvelujärjestelmän hajanaisuutta, sovittaa yhteen eri tahojen tuottamia palveluita sekä aktivoida omaisia, ystäviä ja vapaaehtoisia auttajia (Ala-Nikkola & Sipilä 1996, 16). Case managementin tarkoituksena on määrittää asiakkaan yksilölliset palvelutarpeet ja löytää niihin sopivat palvelut. Se voidaan nähdä viisivaiheisena prosessina: 1. Asiakkaiden valikointi 2. Palvelutarpeiden arviointi 3. Palveluiden suunnittelu ja järjestäminen 4. Palvelutavoitteiden seuranta 5. Palvelukokonaisuuden korjaaminen tarvittaessa (Mts., 16.) Prosessin vaiheisiin perehdytään tarkemmin tämän raportin luvussa 7, jossa käydään myös läpi työntekijöiden näkemyksiä palveluohjauksesta. Yksilökohtainen palveluohjaus edellyttää siirtymistä tarjontakeskeisyydestä kysyntäkeskeisyyteen ja organisaatiolähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen; prosessin lähtökohdaksi otetaan asiakkaan tarpeet. Pyrkimyksenä on vastata tarpeisiin joustavasti, mutta samalla kuitenkin tiedostaen yhteiskunnan asettamat hallinnolliset ja taloudelliset reunaehdot. (Mts., 17.) Palveluohjaaja asettuu palvelujärjestelmän ja asiakkaan väliin. Yhtäältä hän toimii palvelujärjestelmän taloudellisten ja hallinnollisten reunaehtojen puitteissa ja on vastuussa kustannuksista. Toisaalta hän on vastuussa myös asiakkaille ja toimii heidän tarpeidensa ja etujensa mukaisesti. Palveluohjaus onkin aina kompromissien etsimistä asiakkaiden tarpeiden ja taloudellisten ehtojen välille kuitenkin asiakaslähtöisesti. (Ala-Nikkola & Valokivi 1997, 160.) Ala-Nikkola ja Valokivi (Mts., ) ovat päätelleet käytännön palveluohjauskokeilujen perusteella, että palveluohjausta voi soveltaa kolmella eri tavalla sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. Ensinnäkin, palveluohjauksen keskeiset ideat asiakaskeskeisyys, tarvelähtöisyys ja yksilöllisyys toimivat osana konkreettista hoitotyötä. Kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden on mahdollista soveltaa palveluohjauksen ideoita omassa työssään, jolloin toiminta on lähellä omahoitajamallia. Toiseksi, palveluohjauksen ideat sopivat hoito- ja palvelusuunnitelman arviointivaiheeseen. Tällöin asiakkaat, omaiset ja työntekijät yhdessä arvioivat asiakkaan tarpeita ja suunnittelevat palveluita palveluohjauksen toimintaperiaatteiden mukaisesti. Varsinaisesta palveluohjauksesta on kuitenkin kyse monimutkaisissa, monitahoisissa ja muuttuvissa asiakastilanteissa, joissa tarvitaan palveluohjauksen kaikkia vaiheita: asiakkaiden valikointia, tarpeiden perusteellista arviointia, palvelujen järjestämistä ja vastuullista seurantaa. Jotta palveluohjaus tuottaisi toivottuja tuloksia, palveluohjaajalla on oltava riittävästi resursseja käytössään ja toimivaltaa yli organisaatiorajojen. Lisäksi tarvitaan eri ammattilaisten saumatonta yhteistyötä. (Ala-Nikkola & Valokivi 1997, 159.)

11 10 Jos palveluohjausta tarkastellaan vain yhden palvelusektorin sisällä tehtävänä työnä, näyttää helposti siltä, ettei palveluohjauksessa ole mitään uutta. Pietiläinen ja Seppälä (2003, 14) ovat kuitenkin laajentaneet näkökulmaa ja esitelleet, miten palveluohjaus eroaa vanhoista asiakastyön käytännöistä. Ensinnäkin, palveluohjaus muuttaa järjestelmää organisaatiolähtöisestä asiakaslähtöiseksi, jolloin käytännöt tulevat aiempaa joustavammiksi. Joustavuuden lisääntyminen näkyy myös siinä, että sopivia palveluita etsitään yli hallinnollisten rajojen eikä rajoituta vain omiin, itse tuotettuihin palvelumuotoihin. Vanhoille asiakastyön käytännöille on ominaista suppea näkemys asiakkuudesta ja asiakkaan tarpeista: ratkaisua etsitään yhden ihmisen yhteen asiaan. Palveluohjauksen toimintamallissa sen sijaan tarkastellaan asiakkaan elämäntilannetta kokonaisvaltaisesti, tarpeita analysoidaan laaja-alaisesti yhdessä asiakkaan kanssa ja palveluita kohdistetaan tarvittaessa myös asiakkaan lähipiiriin. Perinteisesti sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät ovat toimineet yksin, yhteistyö muihin palvelutuottajiin on ollut vähäistä ja toimintavaltuudet tiukasti rajattuja. Palveluohjauksessa sen sijaan on keskeistä verkostoituminen, yhteistyö eri tahojen ja toimijoiden kanssa sekä palveluohjaajan valtuudet itsenäiseen ja luovaan työhön. Palveluohjauksen toimintamallia on maassamme kokeiltu erilaisissa hankkeissa, mutta useimmat kokeilut ovat keskittyneet vain palveluohjaajan ja asiakkaan väliseen suhteeseen yhden organisaation sisällä. Yksilökohtainen palveluohjaus on muutakin kuin vain asiakastyötä, sillä asiakkaalle sopivien palveluiden ja tukimuotojen koordinointi edellyttää myös koko palvelujärjestelmän kehittämistä. Hallinnon vastuulla on kartoittaa yhteisön asiakkaiden erilaiset tarpeet ja luoda yhteistyöverkostoja palveluntuottajien välille. Eri organisaatioiden, hallintokuntien ja sektoreiden välisellä yhteisellä kehittämistyöllä voidaan mahdollistaa palveluiden koordinointi asiakkaiden yksilöllisissä tilanteissa. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna palveluohjaus tulee lähelle yhdyskuntatyön tavoitteita. (Ala-Nikkola & Sipilä 1996, 21 22; Pietiläinen & Seppälä 2003, 20.) Matalan kynnyksen palveluohjauksella tarkoitetaan Kaupunkivanhuus-projektissa yksilökohtaista palveluohjausta, jota tarjotaan nimenomaan sellaisessa paikassa, jonne asiakkaan ja hänen omaistensa on helppo tulla. He voivat tulla palveluohjauspaikkaan milloin vain, heidät otetaan siellä ystävällisesti vastaan ja heidän ongelmiinsa paneudutaan kokonaisvaltaisesti. Palvelussa korostuu asiakaslähtöisyys ja vastuun jatkuvuus palveluohjaaja suunnittelee palvelukokonaisuuden yhdessä asiakkaan kanssa ja sama henkilö on vastuussa asiakkaan palveluohjauksesta koko ohjausprosessin ajan. Lisäksi, kun on kyse vanhuksista, matalalla kynnyksellä tarkoitetaan myös fyysistä esteettömyyttä. Palveluohjauspaikka ei saa sijaita liian kaukana vanhuksen kodista ja sinne tulee päästä myös pyörätuolia tai muita apuvälineitä käyttäen.

12 5. Selvityksen käytännön toteutus 11 Selvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa vanhustyön käytännöistä ja selvittää yksilökohtaisen palveluohjauksen toteuttamismahdollisuuksia vanhustyössä Tampereella. Keräsin selvityksen aineiston haastattelemalla kymmentä tutkimusalueen (Tampella, Juhannuskylä, Kyttälä) vanhustenhuollon työntekijää julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta: kaupungin kotihoidosta, aikuisneuvolasta, SAS-toimistosta (Selvitä, Arvioi, Sijoita), Kaupin sairaalasta, Tuomiokirkkoseurakunnasta ja Violakotiyhdistyksestä. Haastateltavilla oli erilaisia ammattinimikkeitä: kotihoidon tiiminvetäjä (kaksi haastateltavaa), terveydenhoitaja, johtava kotipalveluohjaaja, vastaava asiakasohjaaja, ryhmä- ja tilapäisasumisen vastaava ohjaaja, palveluohjaaja, sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä ja johtava diakoniatyöntekijä. Mukana oli toimijoita sekä käytännön asiakastyöstä että hallinnosta, mutta suurin osa haastateltavista työskenteli esimiesasemassa. Haastattelujen lukumäärä jouduttiin rajaamaan kymmeneen aika- ja henkilöstöresurssien rajallisuuden vuoksi. Selvitysprosessin aikana tuli kuitenkin esille, että haastateltavien joukosta puuttui muutamia tärkeitä organisaatioita ja toimijoita, kuten itäisen palvelualueen vastaava sosiaalityöntekijä ja Kaupunkilähetys. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina tammikuussa 2007 (Liite 1). Ne kestivät ajallisesti 33 minuutista 70 minuuttiin ja keskimääräinen haastatteluaika oli 51 minuuttia. Nauhoitin haastattelut ja purin nauhat litteroitua tekstiä tuli yhteensä sata liuskaa. Aineiston koodauksessa ja teemoittelussa käytin apuvälineenä Atlas.titietokoneohjelmaa. Olen sisällyttänyt raporttiin runsaasti otteita haastateltavien puheesta. Ne ovat pääosin autenttisia, mutta joitain yksittäisiä repliikkejä olen joutunut muokkaamaan häivyttääkseni puhujan henkilöllisyyden. Vaikka kaikki haastateltavat toimivat saman alueen vanhustenhuollossa, he kuitenkin tarkastelevat palvelujärjestelmää kukin omasta näkökulmastaan. Siksi ei ole mahdollista tehdä yhtenäistä yhteenvetoa heidän näkemyksistään ja toiveistaan. Olen vain voinut nostaa esiin yksittäisiä teemoja, jotka mielestäni ovat tämän projektin tavoitteiden kannalta merkityksellisiä. Joidenkin merkitys on siinä, että ne toistuvat monen haastateltavan puheessa, jotkut mielipiteet taas ansaitsevat mielestäni maininnan poikkeavuutensa ja innovatiivisuutensa vuoksi. Selvitystyötä tehdessäni ja raporttia kirjoittaessani olen ollut Viola-kotiyhdistyksen palkkalistoilla, mutta olen yrittänyt lähestyä aineistoa mahdollisimman neutraalisti ja objektiivisesti. Olen kuitenkin pitänyt koko ajan mielessäni Kaupunkivanhuusprojektin päätavoitteen, eli ajatuksen täyden palvelun Violasta, ja tämä ajatus on varmasti ohjannut selvityksen tekoa sekä kiinnittänyt huomioni tiettyihin seikkoihin. Raportti on siis vain oma subjektiivinen näkemykseni Tampellan, Juhannuskylän ja Kyttälän alueen vanhustenhuollon nykytilanteesta ja tulevaisuuden suunnista. Hoikkalan (1987, 175) mukaan haastateltavan ajatukset välittyvät raportin lukijalle moninkertaisten tulkintojen kautta. Haastateltava tekee haastattelussa oman tulkintansa, tutkija toisen asteen tulkinnan aineiston käsittelyvaiheessa ja kolmannen raporttia muokatessaan. Raportin lukija tekee vielä neljännen asteen tulkinnan. Samoin tässä raportissa työntekijöiden ajatukset välittyvät raportin lukijalle moneen kertaan tulkittuina. Subjektiivisuuden ja moninkertaisten tulkintojen asettamista rajoituksista huolimatta toivon kuitenkin, että raportti voi osaltaan auttaa julkista, yksityistä ja kolmatta sektoria yhteistuumin kehittämään palvelujärjestelmää entistä tehokkaammaksi ja asiakaslähtöisemmäksi.

13 6. Nykyinen palvelujärjestelmä haastateltavien kuvaamana 6.1 Ammattilaisten yhteistyö Palveluohjaus edellyttää yhteyksien solmimista, eri toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista. Pietiläisen ja Seppälän (2003, 84 85) mukaan verkosto voidaan nähdä yhteyksien rakentamisena ja toiminnan eteenpäin viemisenä. Verkostoprosessille on ominaista muun muassa osaamisen jatkuva kehittäminen ja sujuva tiedonkulku. Verkostoitumisella saavutetaan monenlaisia hyötyjä. Sen avulla voidaan maksimoida eri osaajien työ ja osaaminen, saavuttaa tarvittava tieto helpommin, koota yhteen erilaisia mahdollisuuksia, ratkaista kustannuskysymyksiä sekä yhdistää eri alojen osaamista ja hyödyntää toisten osaamista oman toiminnan kehittämiseen. Ennen kuin lähdetään luomaan uusia verkostoja palveluohjauksen tueksi, on syytä selvittää, kuinka paljon palvelujärjestelmän eri toimijat tekevät yhteistyötä tällä hetkellä. Haastateltavilta kysyttiin, mitä he tietävät alueen muista vanhustenhuollon toimijoista ja tekevätkö he yhteistyötä keskenään. Yhteistyötä ei määritelty laadullisesti eikä määrällisesti, vaan haastateltavat saivat itse päättää, mitä yhteistyö tarkoittaa. Tarkoituksena oli keskittyä vain niihin toimijoihin, jotka työskentelevät fyysisesti Tampellan, Juhannuskylän ja Kyttälän alueella, mutta haastateltavat mainitsivat toimijoita myös laajemmalta alueelta. Fyysistä välimatkaa ei koeta ammattilaisten välisen yhteistyön esteeksi. V: Tavallaan on semmoinen moniammatillinen työryhmä, vaikka työpisteet on tuolla, mutta puhelin on keksitty, että sillä lailla toimii se verkosto. Seuraavassa listassa on lueteltu haastateltavien mainitsemia yhteistyökumppaneita: Kaupungin kotihoito Viola-koti Sairaalat (Kauppi, Hatanpää) SAS-toimisto Alueellinen sosiaalityöntekijä Koukkuniemessä Sairaaloiden sosiaalityöntekijät Ikäpiste Seurakunta Omaishoidontukitoimisto Kaupunkilähetys SPR Nääsville Mummon kammari Dementiayhdistys Tammela-keskus Koivupirtti Asukasyhdistykset Kuntosalit (Sumeliuksenklubi, Powerhouse) Apteekit Päivittäistavarakaupat Kampaamot, jalkahoitajat yms.

14 39 Haastateltavat kertoivat ammattilaisten välisen yhteistyön olevan konkreettisesti sitä, että keskustellaan yhteisistä asiakkaista, tiedotetaan asiakkaan tilanteessa tapahtuneista muutoksista ja suunnitellaan sopivia palveluita yhdessä. Toisaalta yhteistyö näkyy myös siinä, että työntekijät kertovat asiakkaille muiden palveluntuottajien palveluista ja ohjaavat heitä niiden piiriin. Yhteistyö riippuu paljon yksittäisistä työntekijöistä, ja haastatteluissa tulikin esille henkilökohtaisia eroja siinä, kuinka paljon osataan ja halutaan hyödyntää muiden palveluntuottajien palvelutarjontaa. Toiset työntekijät tekevät hyvinkin paljon yhteistyötä yli organisaatio- ja sektorirajojen, toiset taas eivät juuri yhtään. H: Miten tällä alueella eri palveluntuottajien palvelut on yhteen sovitettu? Onko se toiminu ihan hyvin? V: Joo. Mutta niin ku sanoin, se on hyvin paljon itsestä kiinni. Jos ottaa sen roolin, että kokee tän kolmannen sektorin yhteistyökumppanina, niin se toimii. Joka asiassa ratkaisee se oma aktiivisuus ja asenne, että hyvin paljon on siitä kiinni. Ja siitä, että jos mä otan yhteyttä sinne jonnekin kolmannen sektorin toimijaan, niin mitä se on, millä tavalla mä otan yhteyttä, mitä mä heiltä pyydän. Se sanelee pitkälti sen, toimiiko se vai ei. H: Miten noin yleisesti ottaen yhteistyö tai tiedonkulku toimii julkisen ja yksityisen ja toisaalta sit taas yhdistysten, kolmannen sektorin välillä? V: Huonostihan se kulkee, sillä tavalla, että jos ei itse aktiivisesti sitä tietoa hae, niin huonosti se kulkee. Ei oo sillä tavalla tietoo, että mitä missäkin on ja kuka mitäkin tekee. Itte pitää olla hyvin aktiivinen. Harvoin tulee mitään sellasia yhteydenottoja. Mutta harvoin minäkään mitään yhteyttä otan. Kyllähän se tietysti olis rikkaus tähän työhön, kun olis paremmat yhteydet ja niin ku tälläkin alueella yhdessä enemmän asioita katottais. Sektoreiden välistä yhteistyötä pidetään tärkeänä, koska eri ammattialojen edustajat katsovat palveluprosessia erilaisista näkökulmista. Sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinnan ylittävällä yhteistyöllä asiakkaan tilanteeseen voidaan paneutua moniammatillisesti ja kokonaisvaltaisesti. V: Minä olisin henkilökohtaisesti sitä mieltä, että jokaiseen paikkaan, missä on terveydenhoitajia, sairaanhoitajia, pitäisi saada yksi sosiaalialan ihminen, joka tuo sitä, niin ku meillä yksi sairaanhoitaja sanoo, sosiaalista hömppää. Näkökannat on erilaisia. Siinä pystyy ottaan huomioon monia asioita. Ala-Nikkolan ja Sipilän (1996, 21) mukaan yksi palvelujärjestelmän keskeisimmistä ongelmista on vastuiden määrittelyn vaikeus, kun kukaan nimetty henkilö ei ole vastuussa asiakkaan palvelukokonaisuudesta. Haastatteluiden perusteella ammattilaisten välinen vastuunjako vaikuttaa kuitenkin melko selvältä, sillä tehtävät ja vastuut on määritelty laissa sekä asiakaskohtaisissa kirjallisissa sopimuksissa ja niitä noudatetaan. Päävastuu on yleensä palvelusuunnitelman ylläpitäjällä, joka voi esimerkiksi nimetä omahoitajan vastaamaan tietyn asiakkaan palvelukokonaisuuden toteuttamisesta ja seuraamisesta. V: Riippuu siitä, kuka sitä palvelu- ja hoitosuunnitelmaa pitää, että jos on kaupungin tekemä palvelu- ja hoitosuunnitelma jo olemassa, ni me tavallaan yksityisenä palvelutuottajana liitytään sitten siihen ja vastuu on sillon kaupungin työntekijällä. Mutta jos asiakas on semmonen, et hällä ei oo mitään kontaktia

15 40 kotihoitoon, niin kyllä on sitten meiän vastuulla. Kyllä jo laki määrittelee tietyt vastuut. V: Koska se on siiinä vaiheessa, kun se yhteydenotto on tullu meiltä tai asiakkaalta itseltään esim jonnekin veljeskodin kotihoitoapuun tai johonkin muuhun, niin kyllä me on sovittu selkeesti, mikä on kenenkin posti, että mitä me hoidetaan. Meillähän kirjotetaan hoito- ja palvelusuunnitelman lisäksi hoitosuunnitelma, jossa ihan yksityiskohtasesti kirjotetaan ja määritellään ne vastuualueet, mistä me vastataan ja mistä he. --- En koe, että kukaan astuu toisen tontille. Vastuunjako ei kuitenkaan aina toimi näin ideaalisti, vaan ongelmia ja puutteitakin löytyy: jotkut vanhukset näyttävät jääneen kokonaan ammattilaisten vastuun ulkopuolelle ja kolmas sektori on joutunut ottamaan julkiselle sektorille kuuluvaa vastuuta itselleen. V: Ei ehkä sillai, must tuntuu että se, mitä tän talon ulkopuolella asuvien ihmisten niin ku vastuista, niin välillä tuntuu, ettei oikein kukaan oo vastuussa. V: Ei, että kaupungilla on ne omat vastuualueensa ja me ei mennä siihen sille puolelle. --- Et kaupunginkin täytyy hoitaa ne omat työnsä. Me niin paljon joudutaan kuitenkin tavallaan paikkaamaan sosiaalitoimee jo näillä taloudellisilla avustuksilla. Ammattilaisten välisen saumattoman yhteistyön edellytyksenä on tehokas tiedonkulku, jota olisi syytä kehittää. Tutkimusalueen organisaatioiden ja yksiköiden sisällä tieto kulkee pääsääntöisesti hyvin. Sisäisiä tiedonvälityskanavia on riittävästi ja niitä käytetään ahkerasti, työntekijät tekevät yhteistyötä yli ammatillisten rajojen ja toisten osaamista hyödynnetään. Organisaatiorajat ylittävä tiedonkulku vaatii kuitenkin tiedon tarvitsijalta aktiivisuutta eikä toimi aina toivotulla tavalla. Tietoja pyydetään aktiivisesti, muttei anneta aktiivisesti. Tavoitteeksi voisikin ottaa aktiivisen tiedonjakamisen kehittämisen. Haastatteluissa tuli esille, että esimerkiksi kotihoidon lyhyet soittoajat rajoittavat yhteydenpitoa, kotiutusvaiheessa potilastiedot eivät aina siirry laitoksesta avohuoltoon ja lainsäädäntökin asettaa omat rajoituksensa asiakastietojen luovuttamiselle. V: Tällä hetkellä tuntuu, että noi kaikkien paikkojen soittoajat rajottaa tätä yhteydenpitoa, elikkä ku heillä on tää tunti aikaa, niin se, että puhelimet on aina varattu. Se on mun mielestä se, mikä heikentää tällä hetkellä sitä, että ei voi olla yhteydessä kun puhelinvastaajaan tai ehkä sähköpostilla. Tiedonkulun ongelmat korostuvat laitoshuollon ja avohuollon välisessä yhteydenpidossa. Laitokset ottavat liian vähän ja liian myöhään yhteyttä avohuoltoon, potilaan siirroista ja kotiuttamisista ei informoida kaupungin kotihoitoa tai yksityisiä palveluntarjoajia. H: Mites sit taas sieltä, jos ajatellaan laitoshuollon ja avohuollon välillä tota tiedonkulkua, niin mites se laitoksesta sit taas tänne avopuolelle, ni miten se kulkee? V: Huonosti. Kulkee huonosti. Kyllä oikeestaan yhteydenottoa alkaa tulla siinä vaiheessa kun mietitään kotiuttamista, että ei tavallaan ja sekin yleensä siinä

16 41 vaiheessa, että laitettais jo kotiin. Ei oo mietitty sitä, että kuinka siä kotona pärjätään, minkälainen se koti on. V: Meillä on siitä kokemuksia, että ollaan jouduttu niin ku hakemaan ihmisiä sairaalasta että on tullut omaisten kautta se tieto ja julkinen organisaatio ei oo liikahtanut siinä vaiheessa vielä minnekään. V: Tietysti sosiaalityöntekijät ja sairaalassakin omahoitajat niin pitää yhteyttä, mutta onhan siinä aina toivomisen varaa. Et aina se ei tuu meille se tieto siitä, että potilasta tai asiakasta on siirretty johonkin toiseen paikkaan ja siitä, että missä kunnossa siellä ollaan ja tämmöstä. Että jos ei sitten taas täältäpäin oo aktiivinen, niin ei se juuri toiste päin pelaa se homma. Myös lainsäädäntö ja eri sektoreiden erilliset potilastietojärjestelmät asettavat omat rajoituksensa yksityisen ja julkisen sektorin väliselle tiedonkululle. V: No ei kulje mitenkään automaattisesti. Vaatii aika paljon töitä. Ja sitten tietysti kun rajoitteita tulee asiakaslaista ja tämmösistä, että miten sitä tietoo saa siirrellä asiakkaasta. Mutta niiden kanssa se on niin, että yleensä aina saadaa asiakkaan lupa tähän tiedon vaihtoon, mut että ei oo mitään sellasta automaatiota, että tieto siirtyisi. V: Niin, tänne, niin hänellä ei välttämättä oo mitään papereita mukana, mitä on tehnyt, miten on toimittu, mitä kokeita otettu. Koska he olettaa tietysti, et me päästään lukeen ne jostain koneelta, mut me ei päästä. H: Niin, et teillä ei oo mahollista päästä niihin sit taas julkisen puolen? V: Ei oo, pegasokseen eikä tämmöseen. Että sitten tietysti soittamalla ihan sinne sairaalaan. Pietiläinen ja Seppälä (2003, 86) pitävät todennäköisenä, että asiakkaat olettavat viranomaisten välisen tiedonkulun ja yhteistyön paremmaksi kuin se onkaan. Todellisuudessa eri toimijoilla saattaa olla epäselviä käsityksiä toisistaan ja yhteistyö on sattumanvaraista. Palvelutuottajat eivät tunne toistensa palveluja eivätkä näin ollen osaa rakentaa parhaita ja edullisimpia palvelukokonaisuuksia asiakkailleen (Ala- Nikkola ja Sipilä 1996, 21). Tämä todellisuus näkyi myös haastatteluissa: työntekijät eivät tunne toistensa toimintaa riittävän hyvin. V: Ehkä semmonen tiedonkulku, näkisin että, talot tulis ja yhteistyökumppanit tulis tavallaan enemmän toisistaan tietosiks. Olisivat käyneet niitten seinien sisällä, että tiedetään, mihkä kotiutetaan ja siellä on resursseja. Että on eri asia kotiuttaa viola-kotiin ryhmäkotiin kuin palvelutalon puolelle ihminen. H: Tunnetko näiden muiden toimijoiden työtä tai tiedätkö, mitä näissä eri paikoissa tehdään ja minkälaista toimintaa heillä on? V: En mä sillä tavalla tunne, et mä voisin sanoo. Työntekijät toivoisivatkin alueellisen yhteistyön eri toimijoiden välillä lisääntyvän ja tiivistyvän. Haastateltavat ehdottivat, että järjestettäisiin yhteistapaamisia ja yhteistyöpalavereja, joissa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin työntekijät voisivat tutustua toisiinsa ja toistensa palveluihin. Eri toimijoiden yhteisiä tapaamisia ja koko-

17 42 uksia on aikaisemmin ollut enemmän, mutta yhteistyö on vähentynyt, joidenkin työntekijöiden kohdalla jopa lakannut kokonaan. V: Enemmän mä kaipaisin tosiaan ihan semmosta yhteistapaamista, jossa näkis ne naamat, voitais jakaa esitteet, vahvistaa sitä vanhaa ja luoda uusia visioita ja muistuttaa, että yhteistyö pelaa ja mä oon tän näkönen. V: En oikeestaan, et hyvin vähän oon missään yhteistyössä. En seurakuntaan, en mihinkään. Se on jotenkin hiipunut, sellanen yhteistyö. Aikasemmin on ollu joo, mut jostain syystä se on lakannut, tai ainakin mun osalta. V: Joo, eli kotisairaanhoidon kanssa oon ollu ja sillon ennen oli, --- niin olin myös kotipalvelun ihmisten kanssa, jopa niin, että kaupungillahan menee nää rajat vähän eri tavalla, mutta olin mukana tässä, oliko se nyt sitten itäisen alueen työryhmässä, missä oli kodinhoitajia, kotisairaanhoitajia, kaikki, jotka teki sillä alueella, plus sit tää, että oli seurakunnan edustaja. --- Ja musta tuntuu, että se on nyt tällä välin hiipunu se toiminta, koska mullekaan ei oo tullut mun sijaiselta, ei mitään tietoa, tai mulle ei oo tullu mitään kutsuja näihin kokouksiin. Et se voi olla, että ne on loppunu, mut mä meinaan ottaa siitä nyt selvää. Viola-kotiyhdistyksen uuden rakennuksen, Willa Violan, myötä yhteistyön uskotaan helpottuvan, kun Hämeenkadun ja Kyttälän neuvolat muuttavat samaan rakennukseen Viola-kotiyhdistyksen kanssa. Muuton jälkeen esimerkiksi soittoajat eivät enää rajoita ainakaan Viola-kodin ja kotihoidon välistä yhteydenpitoa. V: Enemmän vois olla ehkä semmosta, tavallaan semmosta yhteistyöpalaveria tai semmosta visiosuunnittelua tai semmosta, että mitä teillä on näkyvissä ja mitä meillä on näkyvissä, mutta uskoisin, että nyt tuon uuden talon myötä, koska he tulevat meidän katon alle, niin se asia ehkä korjaantuu siinä. Että koska heidän kanssa ollaan jatkuvasti niin ku samoissa tiloissa. 6.2 Asiakkaat Asiakaslähtöisyyden lähtökohtana on, että asiakas on oman elämänsä asiantuntija, joka pystyy itse arvioimaan tarpeitaan. Työntekijä on asiantuntija omalla tavallaan: hänellä on koulutusta, tietoa ja yhteyksiä, joista voi olla asiakkaalle hyötyä. Asiakkaan ja työntekijän suhde on parhaimmillaan kahden erilaisen asiantuntijan kumppanuutta ja tasavertaista yhteistyötä. Kummankaan asiantuntijuus ei ole täydellistä ja ratkaisut löydetään yhdessä. (Pietiläinen & Seppälä 2003, ) Haastateltavat kuvasivat asiakkaan olevan keskeisessä roolissa palvelutarpeiden kartoittamisvaiheessa. Arviointi toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä asiakkaan kanssa. Asiakas saa itse arvioida toimintakykyään ja määritellä palvelutarpeensa. V: Ja asiakas taas itse on totta kai se palvelun tarvitsija, niin se hänen roolinsa on olla siinä sitten näyttämässä se oma tarpeensa ja ne toiveensa. Että toki aina niiden toiveiden mukaisesti pyritään meneen. V: Asiakkaan pitää itse osata sanoa, mistä hän ei selviä.

18 43 Asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan ja toiveita kuunnellaan resurssien ja muiden toimintaehtojen puitteissa. V: Kovasti perhekohtasta. Elikkä jos meillä on esim asiakas, joka on halunnu, että ei omaisille kerrota hänen asioistaan vaan on kovin itsellinen ihminen, niin kyllä me sitä asiakkaan määrittelemää tahtoa sitten noudatetaan, jos hän on sillai niin ku tässä päivässä kiinni, että pystyy sen määrittelmään. V: Silloin vielä, kun kotona menee, vaikka se menee vähän kiikun kaakun, niin minusta on ihan perusteltua odottaa sitä, mikä on se toivotuin paikka, jos se on vaikka jonkun lyhytaikaisjakson ja päiväkeskuskäyntien, jonkun tuttuuden kautta. Totta kai siitä loppuelämästä tulee parempi silloin, kun pääsee sinne, minne on toivonutkin, jonne on jotenkin jo juuret. Jos vaan suinkin. Asiakkaiden tarpeet vaihtelevat, samoin palveluntuottajien kyky vastata tarpeisiin. Esimerkiksi yksinäisyyden ongelmaan on vaikea löytää ratkaisuja. H: Miten noin yleisesti ottaen, pystytäänkö asiakkaiden niihin tarpeisiin vastaamaan? V: Kyllä. Se riippuu niin yksilöistä. Toiset on tyytyväisiä hyvinkin vähään, toisille mikään ei riitä. Että se on hyvin paljon asiakkaasta itsestään kiinni, mutta mun arvion mukaan kyllä. Se riippuu niin asiakkaasta, mitä hän vaatii H: Ilmeisesti asiakkaiden tarpeisiin pystytään sit aika hyvin vastaamaan, jos kerran aikaa on? V: Oikeestaan, ei se ihan välttämättä oo yks yhteen, että vaikka mulla on aikaa, niin mä en silti pysty. Voinhan mä ohjata ja neuvoo, mutta ihan sellasia konkreettisia, tässä on tullu semmosia asioita esille, että kun puhutaan tästä liikunnan merkityksestä ja tärkeydestä, niin monet ihmiset sanoo, että he kyllä haluais liikkua, mutta kun ei heillä oo seuraa, kenen kanssa he liikkuis. Sitten, että miten saattaa niitä ihmisiä yhteen ja sitten kun ne haluais, että ne ihmiset olis tästä lähipiiristä, että olis helppo lähtee yhdessä ja siihen ei välttämättä sit tämmönen liikuntaneuvontakaan, mitä on tarjolla, et se ei pysty sitä tarvetta tyydyttään. V:Ja sitten tässä on kyllä paljon sellasia yksinäisiäkin ihmisiä, jotka on muuttanu esim tuolta muualta ja ei ookaan löytäny semmosta ystäväverkostoa tässä. Että kaipaisivat semmosta, että vois mennä jollekin kahville, ihan vaan sillai pikimmiten käymään, et se ei olis, että kutsutaan kylään, vaan vois poiketa ja näin. Sellasen verkoston luomista. Vanhustenhuollossa pyritään asiakaslähtöisyyteen ja asiakkaan vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen, mutta aina tavoitteet eivät toteudu toivotulla tavalla. Vaikutusmahdollisuuksia rajoittavat esimerkiksi asiakkaiden tiedolliset puutteet ja julkisen sektorin resurssipula. Asiakkaat eivät välttämättä tunne palvelujärjestelmää riittävän hyvin. He eivät tiedä, mitä palveluja on tarjolla ja mitä eri palvelut pitävät sisällään, eivätkä näin ollen osaa hakeutua oikeiden palveluiden piiriin. Julkisten resurssien rajallisuus pakottaa asiakkaan hankkimaan palveluita itsenäisesti yksityiseltä sektorilta. V: Jonkinlainen systeemi sais olla olemassa. Siinä mielessä, että vanhus tietäis, että jos hälle joku ongelma, avun tarve tulee, kenen puoleen hän voi kääntyä. Se ei välttämättä oo vastuukysymys, vaan semmonen, että tosiaan pystyttäis

19 44 niihin vanhuksen tarpeisiin vastaamaan. Koska nyt on äkkiä se tilanne, että jos on vanhus, jolla on kotihoitoo, niin sillon on helppo kääntyä kotihoidon puoleen, mut jos ei oo kotihoidon palveluita, niin hän ei välttämättä tiedä, mihin hän ottaa yhteyttä. V: Sitten on siivouspalvelu, mutta se on sellanen, jota hyvin vähän, mä oon keskittänyt sen, mulla on tasan tällä alueella kymmenen, mitä mä voin vuodessa myöntää. Ja mä oon keskittänyt sen tasan tarkkaan niille pienitulosille, jotk saa kansaneläkettä, joilla ei oo vaihtoehtoja. Siivoominen on semmonen, minkä voi jokainen tilata yksityiseltä, niin paljon kuin sielu sietää. V: Ja jos on vähätulonenkin, niin tosiaan joudun joskus ohjaamaan yksityiselle. Ammattilaisen asiantuntijuudesta voi muodostua ansa sekä työntekijälle että asiakkaalle, jos molemmat olettavat, että ammattiauttajalla on kyky tunnistaa ihmisen ongelmat ja löytää niihin ratkaisut. Tällöin työntekijä tekee päätelmiä asiakkaan tilanteesta liian vähäisen perehtymisen pohjalta ja hänen näkemyksensä alkavat vaikuttaa myös asiakkaan omiin käsityksiin tilanteestaan. (Pietiläinen & Seppälä 2003, 25.) V: Kyllä iäkkäämmät ja ainakin raihnaammat ihmiset on aika heikoilla pitään niin sanotusti puoliansa. Sanotaan, että he nielasee sen, minkä niin sanottu auktoriteetti syöttää. --- Ja tiedän, että esim täällä koukkuniemen alkutarkastuksissa. Tos yks lääkäri kerto, se oli viime vuoden puolella, alkutarkastuksen jälkeen tuli sanoon, että mitähän varten, tiäks tämmösen. Hän sitten kysyi, kun hän katteli, että on hyväkuntonen, sit kysy suoraan, että mitä varten te ootte täällä. Ja se oli se vastaus ollu, että kun sitä paikkaa tarjottiin ja mää sitten ajattelin, että kai se on pakko ottaa. Eikä ollu kyse dementoituneesta ihmisestä. Et kyllä mun mielestä on semmosta, että kuvataan sitä avuntarvetta paljon suurempana kuin se on ja annetaan ihmisten ymmärtää, että pitää hakee. V: Usein musta tuntuu, vielä tänä päivänä, että me viranomaiset kuitenkin aika paljon vielä ohjaillaan ja tehdään sitä sen ihmisen puolesta sitä juttua. Se oma halu ja tahto ja toiveet jää vähän taka-alalle kuitenkin. Se on mun mielestä semmosta ensiarvosen tärkeetä. Vaikka me paljon puhutaan siitä asiakaslähtösyydestä ja siitä, niin kyllä monesti tuntuu siltä, että kyllä me kuitenkin ohjataan ja sanellaan sitä, mikä se lopputulos on. Metterin (2004, ) mukaan vastuu sosiaalisten ja taloudellisten oikeuksien toteutumisesta jää yhä enemmän tukea tarvitseville ihmisille itselleen. Järjestöt paikkaavat julkisen järjestelmän aukkokohtia, mutta kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset eivät todennäköisesti hakeudu järjestöjenkään avun piiriin. Myös tässä selvityksessä tuli esille työntekijöiden lähinnä kolmannen sektorin huoli niistä vanhuksista, jotka eivät itse hakeudu palvelujen piiriin, vaikka niitä tarvitsisivat. Sekä Metteri että omat haastateltavani muistuttivat, että tarvitaan etsivää työtä näiden heikoimpien ja hiljaisimpien vanhusten löytämiseksi. V: Ne olis niin ku, että diakonian perusperiaate on se, että autetaan niitä, joiden hätä on suurin. Niin, ne täytyy löytää. Ne, joiden hätä on suurin, eivät välttämättä kävele tosta ovesta tänne sisälle.

20 Omaisten roolit Omaisten tuen ja epävirallisen hoidon katsotaan usein täydentävän virallista palvelujärjestelmää, mutta määrällisesti tilanne on päinvastoin. Julkinen sektori muodostaa vain pienen osan vanhusten saamasta avusta: yhteiskunnan auttamisosuuden arvioidaan olevan noin 1/3-1/4 kaikesta vanhusten saamasta avusta. (Gothóni 1991, 3.) Omaiset ovat siis merkittävä jopa välttämätön voimavara laadukasta vanhustenhuoltoa toteutettaessa. Millainen asema omaisilla on palvelujärjestelmässä? Haastateltavat kuvasivat omaisen usein aloitteen tekijänä ja palveluprosessin käynnistäjänä, joka ottaa yhteyttä ammattilaiseen. Näin omaiset siis vaikuttavat asiakkaiden valikointiin. Omaisilla on merkittävä rooli myös tarpeiden arvioinnissa ja palveluiden suunnittelussa. Haastateltavat kuvasivat omaisia aktiivisina tarpeiden kartoitukseen ja hoidon suunnitteluun osallistujina; omaiset ovat usein mukana sairaalan hoitoneuvotteluissa tai kotona tehtävässä tarvekartoituksessa sekä osallistuvat hoito- ja palvelusuunnitelman tekemiseen. V: Monta kertaa mä toimin semmosena silmien avaajana omaisellekin, että mikä se on, mutta monta kertaa hän on minulle päin se silmien avaaja, että hän kertoo, mikä se tilanne todellisuudessa on, onko se niin hyvä, kun asiakas antaa ymmärtää. Sen takia mä haluaisin aina, että siinä on joku ystävä tai omainen, joka tuntee tän ihmisen. Ne haastateltavat, jotka ovat yhteistyössä omaisten kanssa, kertoivat yhteistyön olevan tiivistä ja toimivan pääsääntöisesti hyvin. Mitä huonokuntoisempi asiakas, sitä tiiviimpää yhteistyö on, erityisesti huonomuististen asiakkaiden kohdalla. Omaiset pitävät yhteyttä työntekijöihin ja ovat aktiivisesti mukana hoidossa. Aktiivisilta omaisilta edellytetään myös vastuunottoa. V: Siinä on kauheen vaikee tehdä sitä rajanvetoo, et mitä minä teen täällä päässä, mitä taas kotihoito tekee, mitä omaiset tekee. Monipuolista yhteistyötä, yks tekee yhtä, toinen toista. V: Ja mä katson myös, että joku vastuu on sekä asiakkaalla että omaisella itsellään, että mun mielestä omainen ei voi vetäytyä täysin siitä vastuusta. Hänen roolinsa on olla yks niistä vastuunkantajista. Että se, mitä siinä sitten sovitaan, niin hän katsoo, että se myös niin menee. Palveluiden järjestäminen ja seuranta voivat myös riippua omaisten aktiivisuudesta ja tiedon määrästä. H: Miten, jos asiakkaan elämäntilanteessa tai terveydentilassa tai muussa tapahtuu jotain muutoksia, niin kuinka nopeesti niihin reagoidaan? V: Mä luulen, että talon ulkopuolella se on paljolti myös siitä kiinni, et kuinka aktiivisia on omaiset. V: Se, että miten lähdetään hakeen, miten lähdetään ajatteleen, rakentaan sitä jatkohoitoo, se on kuitenkin aika sattumanvaraista. Et kuinka paljon satut asiakkaana, omaisena itse tietään Omainen voi olla paitsi auttaja ja palveluprosessiin osallistuja, myös avunpyytäjä ja auttamisen kohde. Omaisilla on huoli läheisestä ihmisestään eikä välttämättä riittä-

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Palvelujärjestelmän ongelmia (Ala-Nikkola & Sipilä 1996) Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Kyläkierroksella nousseita teemoja

Kyläkierroksella nousseita teemoja Kyläkierroksella nousseita teemoja Mallun aikataulut ja ajanvaraus Asenteet Mallun käyttöön Neuvonta ja palvelukokeilut Sairaanhoidolliset tarpeet Mallu-autossa Yleisimmät palvelutarpeet haja-asutusalueella

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki 21.10.2014 Ikäihmisten asiakasohjausyksikkö Hämeenlinnassa Hämeenlinnassa on asukkaita 67 806, joista

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.)

Vastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.) Liite 1. Vastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.) Viime kerralla keskusteltua - Mihin ongelmiin vastuutyöntekijä vastaisi? - Löytyisikö ongelmiin ratkaisuja palvelujärjestelmän toimintatapoja kehittämällä?

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Työpapereita 13.8.2014

Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Työpapereita 13.8.2014 Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Työpapereita 3.8.2 LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 2015, Jyväskylä

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KEMI - KOTI KAUPUNGISSA V. 2012 asukkaita 22 257; 75 vuotta täyttäneitä 10,3 %. Koko maassa 8,3 %. Maapinta-ala 95 m²; rajalta rajalle 20 km. Kotona ja kodinomaisissa olosuhteissa

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto

Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto Perustettu 10.12.1996 Huittisissa Huittinen Vammala Äetsä alaosasto 1996-2008 Huittinen Sastamala alaosasto 2009 Huittisten Muistiyhdistyksenä 1.1.2010 Käytetään

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot