Vuoteen Hyväksytty laitoskokouksessa ja kohtaa 2. muokattu

Transkriptio

1 Karjalan tutkimuslaitoksen strategia Vuoteen Hyväksytty laitoskokouksessa ja kohtaa 2. muokattu Tehtävä Karjalan tutkimuslaitoksen tehtävänä on: 1. suorittaa Itä-Suomen, Karjalan ja Luoteis-Venäjän henkiseen ja aineelliseen kehitykseen liittyvää kansainvälisesti korkeatasoista monitieteistä humanistista ja yhteiskuntatieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta Itä-Suomen yliopiston painoaloilla; 2. tukea hanketoimintansa puitteissa jatko-opintojen ohjausta ja tutkijakoulutusta sekä osallistua myös perusopetukseen; sekä 3. suorittaa yliopiston yhteiskunnalliseen palvelutehtävään liittyvää tilaustutkimusta. (Määritelty alunperin Joensuun yliopiston hallintojohtosäännössä 15 ) Arvot: - yhdenvertaisuus, monikulttuurisuus, sukupuolten välinen tasa-arvo -sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hyvinvointi -uuden tiedon etsintä, kriittisyys ja luotettavuus Tavoitteet: Karjalan tutkimuslaitos on korkeatasoinen ja kannustava tutkijayhteisö. Laitoksella tehtävä perustutkimus on kansainvälisesti merkittävää, ja sillä on kyky reagoida uusiin tutkimusalueisiin ja omaksua uusia näkökulmia. Ilmapiiri tutkijayhteisössä on tasa-arvoinen ja onnistuneeseen tutkimustoimintaan ja positiiviseen näkyvyyteen kannustava. Korkeatasoinen tutkimustyö arvioidaan huipputasolle yliopiston kansainvälisessä tutkimuksen arvioinnissa. Siihen päästään vahvistamalla kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusverkostoja ja tutkimusryhmiä sekä lisäämällä kansainvälistä ja kansallista vertaisarvioitua julkaisutoimintaa. Laitoksen henkilökunta toimii asiantuntijoina erilaisissa hankkeissa, yhteisöissä ja julkisessa keskustelussa kotimaassa ja kansainvälisesti. Laitoksen antama opetus- ja ohjaustoiminta linkittyy laitoksen painoalojen perustutkimukseen. Tutkimusperustaiset kehityshankkeet edistävät laitoksen omia tutkimustavoitteita ja ovat osa laitoksen työskentelyä. Spatia vahvistaa yliopiston tuottaman tutkimustiedon sovellettavuutta tarjoamalla tilaustutkimuksia ja asiantuntijapalveluja. 2. Tutkimus: Painoalat Karjalan tutkimuslaitos on vuonna 1971 perustettu monitieteinen perus- ja soveltavaa tutkimusta tekevä Itä-Suomen yliopiston Yhteiskunta- ja kauppatieteellisen tiedekunnan yksikkö. Se toimii Joensuun kampuksella, jossa sen käytössä on työ- ja kokoushuoneita sekä kirjasto. Laitos on tunnettu kansainvälisesti korkeatasoisesta tutkimustyöstään ja verkostoistaan. Se sai erittäin hyvät arvosanat (6/7) vuonna 2008 Joensuun yliopiston 1

2 tutkimuksen kansainvälisen arvioinnin paneelilta. Arvioinnin mukaan Karjalan tutkimuslaitos hyödyttää erityisen merkittävällä tavalla laitos- ja tiedekuntarajan ylittäviä tutkimusyhteyksiä, koordinoi omien osaamisalueidensa tutkimusta ja suo mahdollisuuden innovatiiviselle tutkimustoiminnalle Itä-Suomen yliopistossa. Tutkimustehtäväänsä toteuttaakseen laitoksen tutkijat muodostavat erilaisia verkostoja ja tutkijaryhmiä, joiden työ nivoutuu Karjalan tutkimuslaitoksen sisällä keskeisten teema-alueiden ympärille. Laitoksen tutkijat ovat vuorovaikutuksessa alojensa kansallisen ja kansainvälisen tutkijayhteisön kanssa sekä palvelevat erilaisia paikallisia sidosryhmiä yliopistossa ja sen ulkopuolella. Karjalan tutkimuslaitoksen tutkimusprofiilia voidaan määrittää kolmen toisiinsa kietoutuvan painoalan kautta: - Aluekehitys ja maaseutu - Etnisyys ja kulttuuri - Raja ja Venäjä Itä-Suomen yliopiston vahvuusalueista Karjalan tutkimuslaitoksen työ kohdistuu ennen kaikkea kohtaan Rajat, Euroopan reuna-alueet ja Venäjä, mutta koskettaa myös vahvuusalueissa mainittuja hyvinvointi-, ympäristö- ja kulttuurintutkimusta. Omilla painoaloillaan tutkimuslaitos pyrkii kehittymään kansainvälisen tutkimuksen huipputasolla. Aluekehitys ja maaseutu Itä-Suomen alue- ja maaseutukehitystä koskeva monitieteinen tutkimus on perinteisesti ollut Karjalan tutkimuslaitoksen keskeisiä tutkimusaloja. Myös työelämän ja alueellisten työmarkkinoiden tutkimus sekä yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus on ollut vakiintunut osa laitoksen toimintaa jo parin vuosikymmenen ajan. Näillä tutkimusaloilla on tiivis vuorovaikutus perus- ja jatkokoulutuksen kanssa sekä monipuoliset yhteydet kehittämispolitiikan toimijoihin eri aluetasoilla. Toimeksiantotutkimus on organisoitu 2000-luvun alusta saakka Alue- ja kuntatutkimusyksikkö Spatian puitteissa. Painoalan tutkimusryhmille on yhteistä kansainväliset yhteishankkeet vastaavanlaisia olosuhteita analysoivien tutkijoiden kanssa. Tapaustutkimuksiin ja toimintatutkimuksiin perustuvalla tutkimusotteella on metodisesti keskeinen sija, mutta sen ohella tehdään laajoihin rekisteri- ja tilastoaineistoihin perustuvia kartoituksia. Tutkimustoiminnan ensisijainen maantieteellinen kohde on Itä-Suomi. Karjalan tutkimuslaitoksen asemoituminen Itä-Suomen yliopiston keskeiseksi alue- ja maaseutukehityksen tutkimusyksiköksi tullaan ottamaan huomioon tutkimushankkeiden kohdealueiden valinnassa UEF:n kampusten yhteistyön vahvistamiseksi. Aluekehitys ja maaseutu painoalan tutkimus ryhmittyy kolmeksi temaattiseksi kokonaisuudeksi. Euroopan reunalla (Peripheries in European territorial development) Keskeinen kysymys koskee sitä, miten globalisaatio ja Euroopan integraatio heijastuvat Itä-Suomen ja siihen verrattavissa olevien reuna-alueiden asemaan, yhteyksiin ja rakenteeseen. Tähän tematiikkaan liittyviä hankkeita pyritään toteuttamaan akateemisina perustutkimuksina, Euroopan aluesuunnittelun tutkimusohjelman (ESPON) yhteydessä ja 2

3 yhteistyössä aluekehitys- ja suunnitteluorganisaatioiden kanssa. Aluekehityksen tutkimuksessa tehdään kiinteää yhteistyötä raja ja Venäjä -painoalan kanssa itäisten lähialueiden sosio-ekonomisen muutoksen analyysissa. Kestävän kehityksen maaseutu (Strategies of resilience and resistance in rural areas) Maaseutututkimuksen kohteita ovat maaseutupolitiikan avainkysymykset kuten sosio-ekonomisen, kulttuurisen ja ympäristöllisen kestävyyden tulkinnat, maaseudun palvelut ja kehittämistoiminta (ml. uuden teknologian mahdollisuudet ja rajat) sekä naiset ja maaseudun voimavarat -tematiikka. Tavoitteena on tehdä luontoa ja ympäristöä koskevia tutkimusaloitteita muun muassa metsä- ja ruokakysymyksiin liittyvistä teemoista yhteistyössä MYY-osaamiskeskittymän kanssa. Työ, hyvinvointi ja työmarkkinat (Labour and welfare) Tutkimuksen kohteina ovat hyvinvointipolitiikan mekanismit ja niiden tulokset hyvinvoinnin toteutuminen - Itä-Suomen olosuhteissa. Laitoksella käynnissä olevan alueellisten työmarkkinoiden tutkimuksen ohella kehitetään työn ja työelämän sekä toimijaverkostojen ja palvelujärjestelmien muutosten tutkimusta siten, että se vahvistaa myös laitoksen yhteyksiä tiedekuntaan. Etnisyys ja kulttuuri Etnisyyteen, identiteetteihin ja kulttuurin kysymyksiin pureutuva humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus on ollut keskeisessä roolissa Karjalan tutkimuslaitoksen perustamisesta lähtien. Historia, kulttuuritieteet ja yhteiskuntatieteet ovat kohdanneet laitoksen monialaisissa tutkimushankkeissa ja näille aloille olemme tarjonneet kansallista ja kansainvälistä tutkimusosaamista. Karjalan tutkimuslaitoksen vahva etnisyyttä ja kulttuuria käsittelevä painoala suuntautuu työssään laitoksen kohdealuille Itä-Suomessa, Karjalassa ja Luoteis-Venäjällä. Painoalan työ kietoutuu keskeisten yhteisten tutkimusteemojen ympärille. Ydinkäsitteenä etnisyys liittyy kansanryhmien välisten suhteiden ja kanssakäymisen tutkimiseen. Sen piiriin ovat laitoksen tutkimuksissa liittyneet kansallisuuspolitiikan vaikutukset Karjalassa, kielen ja kulttuurin elvyttäminen, valta-, identiteetti- ja sukupuolikysymykset, alue- ja ympäristöhistoria sekä etnisten ryhmien, muuttoliikkeiden ja rajojen historiat. Käsitehistorian kriittinen tarkastelu, tutkimusmenetelmien kehittäminen ja kulttuuristen prosessien analysointi ovat merkittävä osassa etnisyys ja kulttuuri -painoalan perustutkimuksessa. Etnisyyden ja kulttuurien tutkimus on lähellä Raja ja Venäjä -painoalaa sekä kytkeytyy myös maaseutututkimukseen, yhteiskuntatieteelliseen ympäristötutkimukseen sekä laitoksella tehtävään aluetutkimukseen. Itä-Suomen yliopiston sisällä erityisen merkittävä on tiedekuntarajat ylittävä yhteys kulttuuritieteisiin sekä kasvava Itä-Suomen alueiden, ympäristön ja rajahistorian tutkimus. Luoteis-Venäjälln ä tutkimus tarkastelee kansallisia kysymyksiä, muuttoliikkeitä, etnisiä vähemmistöjä, kirjoituskulttuureja ja kulttuuriperinteitä. Etenkin Karjala, raja-alue ja karjalaisuus ovat tutkimuksen keskiössä. Tunnistettavia tutkimuksen teemakokonaisuuksia: Itä-Suomen ja Karjalan historia. Karjalaisuuden rakentaminen, Luoteis-Venäjän arkikulttuurit ja kansalliset 3

4 vuorovaikutussuhteet. Ylirajainen kulttuuri. Kuntahistoriat ja Itä-Suomen alueelliset kysymykset. Teknologiakulttuuri ja raja-alueiden kirjoituskulttuurit. Etnisyys ja kulttuuri -painoalan keskeisiä tutkimuskohteita ovat: 1. Itä-Suomen ja Karjalan historia 2. Arjen kulttuuri, sosiaalinen ja kulttuurinen toiminta 3. Etniset suhteet, maahanmuutto, sukupuoli Raja ja Venäjä Karjalan tutkimuslaitos on Luoteis-Venäjän ja Karjalan Tasavallan poliittisen, kulttuurisen ja sosiaalisen muutoksen johtava asiantuntijayksikkö. Laitoksella on pitkä Karjalan, Luoteis-Venäjän ja Itä-Suomen historian, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen perinne. Tälle traditiolle rakentuu kansainvälisesti tunnustettu monitieteinen rajojen ja raja-alueiden tutkimus, joka tarkastelee historiallista alueiden ja rajojen muutosta, eurooppalaisen integraation ja Venäjän muutoksen seurauksia sekä rajat ylittävän vuorovaikutuksen käytännön haasteita raja-alueilla. Painoalan keskittyy alueellisesti Luoteis-Venäjään ja pohjoiseen Eurooppaan, Suomen ja Euroopan Unionin itärajaan ja raja-alueisiin. Tutkimuksen näkökulma on monitieteinen ja vertaileva, ja painoalan tutkijat osallistuvat aktiivisesti kansainväliseen tutkimuskeskusteluun valtioiden ja alueiden muotoutumisesta, rajojen muuttuvista merkityksistä sekä raja-alueiden kehityksestä, erityisesti osana Euroopan integraatiota, globalisaatiota ja kylmän sodan jälkeistä sosiaalista ja poliittista murrosta. Rajat ja Venäjä -painoalan keskeiset osa-alueet ovat: 1. Karjala ja Venäjän valtio- ja yhteiskuntarakenteen muutokset 2. EU:n ulkorajat, integraatio ja naapuruus 3. Raja-alueen arki, migraatio ja vuorovaikutus Karjalan ja Luoteis-Venäjän tutkimuksen keskeisiä kysymyksiä Karjalan tutkimuslaitoksella ovat viime vuosina olleet valtion ja kansakunnan muodostus alueella, rajojen muutokset ja Karjalan ja Itä-Suomen asema, suomalaisuus ja karjalaisuus Neuvostoliitossa sekä kansalaisyhteiskunta ja neuvostoajan jälkeinen taloudellinen ja sosiaalinen muutos. Eurooppalaisen integraation ja EU:n ulkorajojen tutkimuksen teemoja ovat olleet Suomen ja Venäjän sekä EU:n ja Venäjän monitasoiset suhteet, eurooppalaisten rajojen symbolinen rakentaminen ja muuttuvat merkitykset sekä EU:n naapuruuspolitiikka ja rajayhteistyö, erityisesti alueellisten toimijoiden näkökulmasta. Raja-alueiden arjen tutkimuksessa tärkeitä tutkimusalueita ovat olleet tyang1035 ön, hyvinvoinnin ja perhe-elämän kysymykset sekä kasvava maahanmuutto, matkailu ja kulttuurinen vuorovaikutus. Laitos koordinoi valtakunnallista Raja- ja raja-aluetutkimuksen tutkijakoulua Venäjä Euroopassa ja Joensuun yliopiston Eurooppa - itä ja länsi osaamiskeskittymää. 3. Tilaustutkimus: Spatia 4

5 Karjalan tutkimuslaitoksen toimeksiantoihin perustuva tutkimus on keskittynyt Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatialle. Spatia tuottaa ja välittää aluekehityksen ja -suunnittelun tutkimus- ja asiantuntijapalveluita ja lisää Itä-Suomen yliopiston ja muun yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta. Spatian toiminnassa korostuvat yliopiston yleisten arvojen ohessa asiakaslähtöisyys, luottamuksellisuus ja vuorovaikutteisuus. Spatian visiona 2015 on olla Karjalan tutkimuslaitoksen alue- ja kuntatutkimusyksikkö, jolla on asiantuntijoita Itä-Suomen yliopiston kaikilla kampuksilla ja joka on kansallisesti tunnettu ja arvostettu yhteistyökumppani osaamisaloillaan. Spatia toimii yhteistyössä tiedekuntalaitosten kanssa. Spatia tarjoaa toimeksiantoihin perustuvaa tilaustutkimusta ja yhteisrahoitteista sopimustutkimusta. Spatian kautta voi myös löytää aluekehityksen asiantuntijan, pro gradu -tutkielman aiheen tai harjoittelupaikan. Osaamisaloja ja tutkimustiedon sovelluskohteita ovat viime vuosina olleet alue- ja yhdyskuntarakenne, maaseutualueet, liikenteen toimintaympäristön muutos, aluetaloudet ja raja-alueet, elinkeinopolitiikka ja koulutus/innovaatiotoiminta. Jatkossa Spatia pystyy paremmin tarjoamaan myös paikkatietoon perustuvia lähestymistapoja sekä empiirisen oikeustieteen alan asiantuntemusta. Spatian tavoitteena on saada kuhunkin tehtävään paras osaaminen ja hyödyntää monitieteisyyttä voimavarana. Tästä syystä sillä on asiantuntijaverkosto, johon kuuluu noin 20 henkilöä maantieteen, taloustieteiden, oikeustieteen, sosiologian, yhteiskuntapolitiikan ja psykologian laitoksilta. Asiantuntijaverkosto toimii kytkentänä perustutkimuksen kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin. Spatian asiakkaita ovat etenkin kehittämisorganisaatiot, ministeriöt ja kunnat. Spatian kehittämisessä tärkeää on yhteistyö Karjalan tutkimuslaitoksen painoalojen sekä asiantuntijaverkoston kautta eri UEF:n tiedekuntalaitosten kanssa. Samalla pyritään tunnistamaan paremmin keskeisten asiakasryhmien tarpeita ja kehittämään osaamista osallistumalla myös kansainvälisiin hankkeisiin ja verkostoihin. 4. Ohjaus ja opetustoiminta Karjalan tutkimuslaitoksen henkilökunta tarjoaa sekä jatko-opintoihin että perusopintoihin liittyvää ohjausta ja opetusta useassa oppiaineessa: sosiologiassa ja yhteiskuntapolitiikassa, maantieteessä, taloustieteessä, historiassa, oikeustieteissä sekä kulttuuritieteissä. Jatko-opintojen ohjausta annetaan sekä tutkimusryhmissä että Karjalan tutkimuslaitoksen koordinoiman monitieteisen Venäjä Euroopassa: Raja- ja raja-aluetutkimuksen tutkijakoulun puitteissa. Perusopetusta antavat budjettirahoitteiset virkatutkijat sekä jonkin verran myös ulkopuolisella rahoituksella työskentelevät tutkijat ja jatko-opiskelijat. Karjalan tutkimuslaitoksen opetustoiminnan keskeinen vahvuus on sen tiivis nivoutuminen henkilökunnan erityisosaamiseen ja tutkimuksen painoaloihin. Opetussisältöjen osalta se tarkoittaa sitä, että ohjauksessa ja opetuksessa on mahdollista hyödyntää uusinta tutkimustietoa ja parasta asiantuntemusta. Tutkimuksen ja opetuksen tiivis nivoutuminen toisiinsa antaa mahdollisuuden soveltaa entistä tehokkaammin tutkivan oppimisen pedagogiikkaa. Tämä luo valmiuksia erityisesti jatko-opintoihin. Tiiviit yhteydet opintojensa loppuvaiheessa oleviin opiskelijoihin ja laadukas opetus varmistavat sen, että Karjalan tutkimuslaitos on osaltaan rekrytoimassa motivoituneita jatko-opiskelijoita useisiin 5

6 oppiaineisiin. Samalla se varmistaa uusien jatko-opiskelijoiden rekrytoinnin tutkijakouluun ja laitoksen tutkimusprojekteihin myös tulevaisuudessa. 5. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on osa laitoksen perustehtävää. Karjalan tutkimuslaitos toteuttaa tiedeyhteisön kolmatta tehtävää tuottamalla tutkimustietoa yhteiskunnan tietotarpeisiin. Tavoitteen toteuttamiseksi laitoksen henkilökunta voi toimia asiantuntijoina hallinnossa, tiedeyhteisössä ja elinkeinoelämässä sekä osallistua julkiseen keskusteluun. Laitoksen asiantuntijuutta suunnataan kehittämisorganisaatioille, kansalaisjärjestöille, yhteiskunnallisille päättäjille sekä tiedotusvälineille. Ajankohtaista tutkimustietoa esitetään tieteellisillä{lang1035 kansallisilla ja kansainvälisillä foorumeilla, sekä laitoksen omissa julkaisuissa ja nettisivuilla. Asiantuntijatehtävissä toimimista tehdään entistä näkyvämmäksi. Tutkimuslaitoksen laatukäsikirja sisältää yksityiskohtaista tietoa laitoksen sidosryhmistä ja tehtävistä suhteessa erilaisiin asiakasryhmiin. 6. Kestävä kehitys Kestävä kehitys on osa useiden organisaatioiden pitkän aika välin toimintaa. Karjalan tutkimuslaitos kannustaa henkilöstöään noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita ja pyrkii toiminnoissaan huomioimaan kestävän kehityksen kaikki osa-alueet, niin ekologisen, taloudellisen kuin kulttuuris-sosiaalisen kestävyyden. Laitoksen henkilökunta voi noudattaa ja vahvistaa jo käytössä olevia kestävän kehityksen periaatteita useiden laitoksella vakiintuneiden käytäntöjen kierrätyksen ja lajittelun, paperinsäästön sekä energiankulutuksen minimoinnin myötä. Laitoksen tekniikka mahdollistaa etäkokoukset ja videoneuvottelut. Näitä suosimalla vähennetään ympäristökuormitusta. Tutkimuksessa kestävä kehitys huomioidaan tarkastelemalla kriittisesti aiheeseen liittyvää yhteiskunnallista keskustelua ja nostamalla ja vahvistamalla temaattisia tutkimusalueita, jotka liittyvät kestävään kehitykseen ja ympäristökysymyksiin niin yhteiskuntatieteellisessä kuin humanistisessakin tutkimuksessa. Painoalalla aluekehitys ja maaseutu on nimetty tutkimuksellinen teemakokonaisuus kestävän kehityksen maaseuduksi. Tutkimuskohteita ovat kestävän kehityksen kaikkien osa-alueiden tulkinnat. 7. Henkilöstöstrategia Karjalan tutkimuslaitoksella seitsemän yliopiston perusrahoituksen varassa olevaa tutkimusvirkaa (kaksi osa-aikaista) ja lisäksi Spatian johtajan virka on valtaosaltaan budjettirahoituksen piirissä. Hyvin hoidetut tukipalvelut ovat osa laitoksen työtä. Perusrahoitettujen tutkimusvirkojen määrä on pysynyt samana 20 vuoden ajan, mutta yliopiston ja ministeriöiden harkinnanvarainen strateginen rahoitus on luonut merkittävän osan laitoksen määräaikaisista tutkimusviroista. Oheisessa taulukossa laitoksen budjetti- ja strategiseen rahoitukseen perustuvat kahden ylimmän tason tutkimustehtävät syksyllä Tätä yliopiston neliportaista virkarakennemallia pyritään edelleen vahvistamaan kaikilla 6

7 neljällä tutkijanuraportaan tasoilla tiedekunnan ja yliopiston johdon kanssa käytävillä neuvotteluilla sekä ulkopuolista rahoitusta hankkimalla. Tehtävät eivät kuitenkaan rajoitu yhdelle painoalalle eivätkä estä painoalojen välistä tutkimustoimintaa. Karjalan tutkimuslaitoksen budjetti- ja strategiseen rahoitukseen perustuvat tutkimustehtävät. Kulttuuri Raja Alue Spatia professorit Kulttuurintutkim Raja ja Venäjä Aluekehitys us (vanhemmat tutkijat) yliopistotutkijat Itä-Suomi ja Karjala Humanistinen aluetutkimus Raja ja alue Yhteiskuntatietee l. aluetutkimus Aluetutkimus Maaseutu Alue- ja kuntatutkimus (erikoistutkijat) tutkijatohtorit nuoremmat tutkijat Kulttuuri Eurooppa - Itä Työ ja Länsi hyvinvointi Projektitutkimus Projektitutkimus Projektitutkimus Tutkijakoulutetta vat Tutkijakoulutetta Tutkijakoulutetta vat vat Merkittävä osa laitoksen tutkimustehtävistä sijoittuu ulkopuolisella rahoituksella toimiviin hankkeisiin. Rahoittajia ja sidosryhmiä ovat mm. Suomen Akatemia, Euroopan unionin ohjelmat, ministeriöt, Tekes ja kulttuurintutkimuksen professuuria rahoittava Onnenmäki-säätiö. Spatia vastaa tilaustutkimusten hakemisesta ja toteuttamisesta. Hankkeissa tapahtuvat tutkimustehtävät pyritään varmistamaan jatkuvalla toimeksiantojen saamisella, jotta niihin luodut pysyvät työsuhteet turvataan sekä suodaan mahdollisuuksia määräaikaisiin tutkijatohtorin ja tutkijakoulutettavien paikkoihin. Työtehtävien hakemisen tulee olla avointa ja laitoksella on luotava käytännöt sekä tehtävien täyttöprosesseille että tutkimusryhmien käynnistämiselle. Myös työsuhteiden päättymiselle on luotava kestävät käytänteet. Tutkimusta tukevien tehtävien hoito laitostasolla on turvattava neuvotteluissa tiedekunnan hallintopalvelukeskuksen kanssa niin että tutkimushankkeiden taloushallinnon tuntemus ja muu tuki säilyy laitoksella. Tavoitteena on kolme kokoaikaista tutkimusta tukevan henkilökunnan tehtävää tutkimuslaitoksen sisällä. Tiedekunnan kanssa pyritään luomaan yhteinen kehittämispäällikön vakanssi. Tutkimuslaitoksen työtiloja pidetään edelleen myös apurahatutkijoiden käytössä erilliseen sopimukseen perustuvilla tavoilla. 8. Viestintästrategia ja kirjasto 7

8 Viestintä on keskeinen osa Karjalan tutkimuslaitoksen tieteellistä toimintaa, tutkimusryhmien muodostumiseen tähtäävää verkostoitumista sekä yhteiskunnallista palvelutehtävää. Viestinnässä tutkimuslaitos toteuttaa Joensuun yliopiston vuonna 2009 hyväksyttyä viestintästrategiaa, ja käyttää mediasuhteiden hoitamisessa yliopiston viestintäyksikön apua. Tutkimuslaitoksen johtaja on asettanut laitokselle julkaisutoimikunnan, joka vastaa laitoksen julkaisusarjoista sekä myös kirjastoa ja laitoksen nettisivuja koskevien asioiden käsittelystä. Kirjastoa kehitetään laitoksen painoalojen kirjallisuutta ja kausijulkaisuja hankkimalla. Erityisesti venäläisen kirjallisuuden osalta laitoksen ainutlaatuinen kokoelma palvelee Joensuun koko kampusta ja Itä-Suomen yliopistoa. Sisäinen tiedottaminen tutkimuslaitoksen henkilökunnalle tapahtuu plinna-sähköpostilistan kautta sekä kerran kuukaudessa pidettävissä laitoskokouksissa. Myös johtoryhmällä, jossa on edustus kaikista henkilöstöryhmistä, on vastuu viestinnästä henkilöstöltä johdolle ja päinvastoin. Ulkoisessa tiedottamisessa käytössä ovat säännöllisestä päivitettävät laitoksen kotisivut, henkilökuntaesittely, Solecris-tutkimustietokanta, laitoksen vuosikertomus, julkaisusarjat ja kerran kuussa pidettävä tutkimusseminaari. Laitoksen sähköistä viestintää kehitetään perustamalla Karjalan tutkimuslaitoksen blogisivusto sekä tarpeen mukaan luomalla uusia muotoja tiedottaa tutkijoista, heidän työstään, tutkimusaiheitaan ja -aineistoistaan. Sähkö{lang1035 inen viestintä tukee laitoksen tutkijoiden mahdollisuuksia osallistua julkiseen keskusteluun laitoksen painoaloilla. Kansainvälistä näkyvyyttä, vuorovaikutusta ja tutkijavaihtoa vahvistetaan osallistumalla kansainvälisiin kongresseihin, julkaisuihin, yhteishankkeisiin ja kannustamalla tutkijavierailuihin ulkomaille. Vuonna 2009 laitoksella käynnistettiin kansainvälisen julkaisutoiminnan kehittämishanke, jonka myötä vertaisarviointitasoisen julkaisemisen edellytyksiä pyritään lähivuosina kehittämään. 9. Tulokset ja seuranta Karjalan tutkimuslaitos seuraa osaamisensa ja asemansa kehittymistä yliopiston ja tiedekunnan tuottamilla osoittimilla. Julkaisutoiminnan laajuuteen ja laatuun kiinnitetään painoaloilla huomiota. Lisäksi laitos seuraa toimintansa onnistumista vuosikertomuksen, julkaisurekisterin, hankkeita koskevien päätösten ja hankeraporttien, henkilöstökyselyn, vpjja kehityskeskustelujen ja painoalakohtaisen seurannan avulla. Itsearvioinnissa käytetään hyväksi myös jatko-opiskelijapalautetta, sidosryhmäpalautetta sekä ulkopuolisten arviointien ja laatujärjestelmän auditointien tuloksia. Laatutavoitteiden osa-alueittain lueteltuna Karjalan tutkimuslaitoksen toimintaa kehitetään ja toiminnan parantamista seurataan seuraavilla alueilla: Kansallisen ja kansainvälisen tiedeyhteisön arvostus. Tutkijakoulutus ja panos yliopiston opetukseen. Tutkimustiedon käyttö yhteiskunnan käytäntöjen kehittämisessä. Palvelututkimustoiminta Tutkimuslaitos työyhteisönä. 8

9 Tutkimuksen tukitoimintojen sujuvuutta ja saavutettavuus. Tutkimuslaitoksella on vuonna 2009 otettu käyttöön toimintakäsikirja, joka yhdessä sen liitteiden kanssa antaa tarkemmat ohjeet hankkeiden ja laitostoiminnan prosesseista ja niiden seurannasta. 9