Vt 4 (E75) välillä Heinola - Jyväskylä - Oulu - Haaparanta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vt 4 (E75) välillä Heinola - Jyväskylä - Oulu - Haaparanta"

Transkriptio

1 RAPORTTEJA Vt 4 (E75) välillä Heinola - Jyväskylä - Oulu - Haaparanta Palvelutasolähtöinen kehittämisselvitys

2

3 Vt 4 (E75) välillä Heinola Jyväskylä Oulu Haaparanta Palvelutasolähtöinen kehittämisselvitys

4 RAPORTTEJA VT 4 (E75) VÄLILLÄ HEINOLA JYVÄSKYLÄ OULU HAAPARANTA PALVELUTASOLÄHTÖINEN KEHITTÄMISSELVITYS Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kansikuva: Aleksi Poutanen Painopaikka: Kuopio ISBN (painettu) ISBN (PDF) ISSN ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) URN:ISBN:

5 Esipuhe Selvitystyö on osa niin sanotun uuden liikennepolitiikan soveltamista ja uusien periaatteiden mukaista tarkastelua. Perusperiaatteena on nostaa esiin keskeisimmät käyttäjätarpeet nyt ja tulevaisuudessa, johtaa niiden perusteella palvelutasotavoitteet, määrittää palvelutasopuutteet ja tuottaa laajaa keinovalikoimaa hyödyntävä kehittämispolku puutteiden poistamiseksi. Lähes 600 kilometriä pitkän yhteysvälin merkitystä ja kehittämistarpeita tarkasteltiin laajassa vuorovaikutuksessa. Työn kuluessa järjestettiin muun muassa alueellisia työpajoja ja yhteinen kehittämisseminaari sekä toteutettiin tapaustutkimus koko yhteysvälistä sekä tavaraliikenteen että joukkoliikenteen näkökulmista. Palvelutasotavoitteiden määrittelyvaiheessa tehtiin yhteistyötä Pitkien matkojen ja kuljetusten palvelutaso työn kanssa. Työssä testattiin myös laajasti erilaisten uusien aineistojen ja menetelmien hyödynnettävyyttä palvelutason kuvaamisessa. Valtatien 4 matka- ja kuljetusketjujen tarkastelut tehtiin sellaisella tarkkuudella, että voitiin rajata ne keskeiset käyttäjätarpeet, joihin voidaan vastata ainoastaan tai pääosin vain valtatietä kehittämällä. Haasteena on erityisesti vastata yhtä aikaa niin paikallisiin, valtakunnallisiin kuin kansainvälisiinkin tarpeisiin. Esitettävä toimenpideohjelma ei ole vaihtoehtoinen muulle liikennejärjestelmän kehittämiselle. Se voidaan nähdä edellytyksenä sille, että liikennejärjestelmä mahdollistaa pitkällä tähtäyksellä yhteysvälin laajan vaikutusalueen kilpailukyvyn ja kehittymisen. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Jukka Lehtinen Keski-Suomen Ely-keskuksesta. Työn ohjausryhmään kuuluivat hänen lisäkseen Päivi Nuutinen Liikennevirastosta, Pasi Pirtala Keski-Suomen Elykeskuksesta, Risto Leppänen ja Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksesta sekä Jorma Leskinen Lapin Ely-keskuksesta. Lisäksi tuloksia on käsitelty muun muassa Ely-johtajien kokouksissa. Työn konsultteina olivat Sito Oy ja Ramboll Finland Oy. Projektipäällikkönä oli Matti Romppanen Sito Oy:stä. Asiantuntijoina työhön osallistuivat muun muassa Mika Savolainen, Matti Jäntti ja Maija Ketola Sito Oy:stä sekä Erkki Sarjanoja, Jouni Lehtomaa ja Hanna Reihe Ramboll Finland Oy:stä.

6

7 Sisältö Selvityksen tausta, tavoitteet, rajaukset ja menetelmät... 2 Lähtökohdat... 8 Liikenne ja väylän nykytila... 8 Yhteysvälin rooli, käyttäjäryhmien tarpeet Jaksottelu käyttäjäryhmien pohjalta Keskeisten palvelutasotekijöiden määrittäminen Tavoitteet Yhteiskunnalliset ja koko yhteysväliä koskevat tavoitteet Alueelliset palvelutasotavoitteet Palvelutasoanalyysi Yhteysvälin tavoitetila Kehittämistoimenpiteet yhteysvälillä Talvihoidon yhtenäisyyttä parannetaan Liikennepalveluita kehitetään laajassa yhteistyössä Tarvitaan merkittäviä investointeja Toimintaympäristön muutoksiin reagoidaan jatkuvasti Yhteenveto ja johtopäätökset Liitteet Liite 1. Yhteenveto pitkiä matkoja ja kuljetuksia koskevista palvelutasotekijöistä Liite 2. Valtatien 4 tekninen tavoitetila

8 Selvityksen austa, tavoitteet, rajaukset ja menetelmät Liikennepoliittinen selonteko 2012 sisältää liikenneverkon kehittämisohje elman vuosille Kehittäyhteysvälit y misohjelmaan on nimetty keskeisten pääväylien suunnittelukohteiksi muun muassa valtatien 4 Jyväskylää Oulu ja Oulu Kemi. Tämän kehittämisselvityksen ohjelmointivaiheen alussa nähtiinn tarpeelli- tar- seksi ulottaa tarkastelu etelässä Lusiin ja pohjoisessa valtakunnan rajalle Haaparantaan. Yhteysvälin kastelu kokonaisuutena on perusteltua myös TEN-T ydinverkkopäätöksen vuoksi. Vaikka tarkkoja linjaukpuut- sia ydinverkon teknisistä tai palvelutasoon liittyvistä vaatimuksista ei ole tehty, t on yhteysvälillä selkeitä teita eikä se selvästikään vastaa ydinverkolta yleisesti odotettavaa tasoa.. Kuva 1. Tarkasteltava yhteysväli osana kattavaa verkkoa. 2

9 Työn tavoitteena oli laatia hieman alle 600 kilometriä pitkälle yhteysvälille palvelutasotavoitteet tarkastellen todellisten liikkumistarpeiden kautta yhteysvälin roolia sekä erilaisten matkojen jaa kuljetusten palvelu- palvelu- tasovaatimuksia. Palvelutasotavoitteiden ja todellisten tarpeiden kautta selvitettiin kehittämistarpeet tasotavoitteisiin nähden sekä luotiin kehittämispolku toimenpiteiden toteutukselle. Kuva 2. Palvelutasoajattelun punainen rautalanka yhteysvälisuunnittelussa. (Lähde: Palvelutasolähtöisyys lliikennejärjestelmätasoises- sa esisuunnittelussa) Uuden liikennepolitiikan periaatteiden mukaisesti työssä kiinnitettiin erityistä huomiota käyttäjätarpeiden kautta johdettujen palvelutasotavoitteiden määrittämiseen. Tavoitteet määritettiin vuorovaikutteisesti yhdes- aikaisellaa vuorovaikutuksella luotiin pohjaa usein ristiriitaistenkin tavoitteiden käsittelylle ja yhteisen tahtoti- sä käyttäjien sekä yhteysvälin vaikutusalueenn toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.. Suunnitteluprosessin lan muodostamiselle. Tämä oli kehittämispolun määrittämisen ohella työnn toinen keskeinen tavoite. Vaikka työssä tarkasteltiin suhteellisen laajasti muun muassa tien vaikutusalueen maankäyttöä, palveluja ja elinkeinoelämää, oli selvityksen painopiste valtatien kehittämistarpeissa. Palvelutasotarkasteluissaa rajaudut- tiin pääasiassa operatiiviseen ja reaktiiviseen tasoon. Eri liikennemuotojaa koskevien tarkastelujen lähtökoh- ke- tana oli arvioida liikennejärjestelmätason toimenpiteiden merkitystä ja mahdollisia m vaikutuksia valtatien hittämistarpeisiin. Eri liikennemuotojen kehittämistä ei siten käsitelty valtatien v kehittämisen vaihtoehtona eikä työn tavoitteena ollut tehdä liikennejärjesl telmätason esityksiä eri liikennemuotojen roolien muuttami- sesta. Liikennejärjestelmätason tarkasteluilla haettiin reunaehdot, joihin erittäin todennäköisesti voidaan vastata ainoastaan valtatien kehittämistoimenpitein. Selvityksen voidaan kuitenkin katsoa antaneen syöttei- tä myös palvelujen ja katuverkon kehittämiseenk n sekä lähtökohtia maakuntakaavatasoiseen suunnitteluun. 3

10 Kuva 3. Tarkastelutason rajaus. Työn lähtökohtana olivat yhteysvälin ja sen eri osien keskeiset matka- ja kuljetusketjut ja niiden edellyttämä palvelutaso nyt ja tulevaisuudessa. Tässä työssä solmupisteiksi käsitettiin Jyväskylän ja Oulun kohdat, joissa korostuvat laajat eri MALPE-osa-alueilla tehtävät tarkastelut sekä poikittaisliikenne. Tässä suunnitel- ja pal- massa korostuivat pitkämatkaisen liikenteen asettamat reunaehdot alueiden maankäytön, liikenteen velujen muulle kehittämiselle. Kuva 4. Työn viitekehikko. Työn keskeisenä periaatteena oli varmistaa, v että edettiin todellisten tarpeiden ja niistä johdettujen tavoittei- toimijoi- den kautta toimenpiteisiin. Tavoitteena oli pysyä niin kauan tarve- ja tavoitetasolla, että keskeisten den riittävän yhtenäinen näkemys yhteysvälin jaa sen osien merkityksestä ä nyt ja tulevaisuudessa oli löydetty. Tämän jälkeen voitiin edetä palvelutasopuutteiden määrittämisen ja niiden priorisoinnin kautta toimenpitei- 4

11 siin. Vasta kun keskeiset palvelutasopuutteet oli määritetty, voitiin tehdää aiempien suunnitelmien analyysi, uusien suunnittelutarpeiden määrittäminen ja toimenpiteidenn ohjelmointi. Kuva 5. Työn vaiheet. Työssä käytiin läpi kattavasti eri ekistereistä ja tutkimuksista saatavia tietoja. Näitä analysoimalla selvitettiin s muun muassa keskeisiä käyttäjäryhmiä, niidenn suhteellista määrää, ajallista vaihtelua ja väylän palveluta- yhteysväliselvityksissä. Perinteisten rekisterienn sekä liikennetutkimus- ja mittausaineistojen ohella työssä soa. Työn tavoitteenaa oli myös pilotoida erilaisien uusien aineistojen ja menetelmien hyödynnettävyyttä tarkasteltiin muun muassa Nokian HERE-järjestelmästä ja Volvon Dynafleet-ajonseurantajärjestelmästä saatavien tietojen hyödynnettävyyttä häiriötilanteiden ja todellisen ajonopeuden analysoinnissa. Molemmis- ta on saatavissa käyttökelpoista tietoa, mutta tulosten laajamittainen hyödyntäminen edellyttää vielä aineis- tojen keräämisen, hyödyntämisen ja j havainnollistamisen kehittämistä. Vuoropuhelun tavoitteena oli parantaa työskentelyä ja opputulosta hyödyntämälläh ä paikallistuntemusta, jalkauttamalla sidosryhmille uuden liikennepolitiikan periaatteita sekä parantamalla valtatieosuudelle määri- teltävien kehittämisperiaatteiden yleistä hyväksyntää. Sidosryhmät osallistutettiin työhön kahdessa vaiheessa, työn alussa sekä palvelutasotavoitteiden määritys- vaiheessa. Molemmat tilaisuudet pidettiin alueen laajuuden takia kahdella eri paikkakunnalla, Oulussa ja Jyväskylässä. Tilaisuuksiin kutsuttiin alueen maakuntaliittojen ja kuntien lisäksi mm. SKAL, poliisi, Linjamukaista autoliitto, kauppakamarit, ja palveluiden tuottajia. Työpajoissa esiteltiin uuden liikennepolitiikan lähestymistapaa ja käsiteltiin yhdessä sekä käyttäjiä ja käyttäjätarpeita että palvelutasotekijöitä ja tavoitteita. Työpajassa ei käsiteltyy kehittämistoimenpiteitä. Palvelutasotarkasteluja jaa tavoitteitaa esiteltiin lisäksi kaikille yhteisesti Äänekoskella järjestetyssä sidosryhmäseminaarissa. 5

12 Kuva 6. Sidosryhmäseminaari Äänekoskella. Käyttäjätarpeita selvitettiin aiempien suunnitelmien ja selvitysten sekä erilaisten tutkimusten perusteella hyödyntäen myös eri rekistereitä ja j asiantuntija-arvioita. Näin saatavaa tietoa tarkennettiin ja havainnollis- ja kuor- tettiin käyttäjähaastatteluilla sekä kartoittamallaa yksittäinen matka koko yhteysvälin y läpi linja-auton ma-auton kyydissä. Sekä linja-auto- että kuorma-automatkasta laadittiin erilliset julkaisut. Käyttäjävuorovai- Nämä kutuksella saatiin konkretisoivaa ja syventävää tietoa käyttäjien todellisista palvelutasotarpeista. tarpeet ovat erittäin moninaisia ja niihin vastaaminen edellyttää palvelutason kokonaisvaltaista tarkastelua. Kuva 7. Esimerkki linja-automatkalla esiin nousseesta käyttäjätarpeesta. 6

13 Yhteenveto: Työn taustalla on tarve tarkastella yhteysväliä kattavasti ja yhtenäisesti uuden liikennepolitiikan periaattein. Työn tavoitteet: 1. Luoda yhteinen näkemys väylän tavoitetilasta pitkällä aikajänteellä. 2. Määrittää perusteltu vaiheittainen etenemispolku nykytilasta tavoitetilaan. Työn painopisteenä olivat käyttäjätarpeisiin vastaamiseksi tarvittavat valtatien kehittämistoimenpiteet. Muita toimenpiteitä tarkasteltiin suhteessa niihin (reunaehdot). Työmenetelmissä korostuivat sidosryhmävuorovaikutus ja uudenlaiset aineistoanalyysit. Käyttäjävuorovaikutuksella haettiin uudenlaisia menetelmiä tiedon syventämiseksi ja konkretisoimiseksi. 7

14 Lähtökohdat Liikenne ja väylän nykytila Liikennemäärän vaihtelu tarkasteluosuudella on hyvin suuri. Valtatien nykyinen keskimääräinenn liikenne- määrä on pienimmillään Pyhäsalmella valtatienn 27 liittymän eteläpuolella (noin ajoneuvoa vuorokau-v Valtatie dessa) ja suurimmillaan Jyväskylän kohdalla ( ajon/vrk) ja Oulun kohdalla ( ajon/vrk). 4 on myös merkittävää raskaan liikenteen yhteys. Raskaan liikenteen l osuus on keskimäärin 11,5 prosenttia (5-26%) ja määrä vaihtelee välillä ajon/vrk. Kesällä liikennemäärä on keskimäärin 19 prosenttia vuoden keskimääräistä suurempi. Liittyvistä teistä vilkkaimpia ovat valtatie 9 Jyväskylässä ( ajon/vrk) ja valtatie 20 Oulussa ( ajon/vrk). Nykyliikenne on esitetty oheisessa kuvassa. Kuva 8. Nykyliikenne. Liikenne-ennusteela (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 13/2014). Ennusteen yhtenä lähtökohtana on Tilastokeskuk- sen vuoden 2012 väestöennuste, jossa asukasmäärän arvioidaan kasvavan vuodesta 2012 vuoteen 2030 vuosille 2030 ja 2050 on laadittu valtakunnallisen tieliikenne-ennusteen 2030 perusteel- Päijät-Hämeessä 6, Keski-Suomessa 5, Pohjois-Pohjanmaalla 9 ja Lapissa 0 prosenttia. Ennusteen mukaan liikenne kasvaa vuoteen 2030 mennessä 20,9-30, 9 prosenttia ja vuoteen 2050 men- nessä 29,1 51,1 prosenttia. Liikenne-ennusteet on esitetty oheisessa kuvassa. 8

15 Kuva 9. Liikenne-ennuste. Lähes 600 kilometrin pituisella valtatieosuudella on useita eri tietyyppejä, jotka ovat pääsääntöisesti muo- sekä dostuneet liikenteellisen tarpeen perusteella. Moottoritieosuudet ovat Jyväskylän J jaa Oulun kohdilla Kemin ja Tornion välillä. Lähes kaikki ohituskaistat ovat Lusin ja Pihtiputaan välillä. Oulun moottoritien poh- joisena jatkeena on leveäkaistatie. Myös nopeusrajoitus vaihtelee valtatieosuudellaa paljon. Vallitsevin kesänopeusrajoitus on 100 km/h. Pisimmät alle 100 km/h osuudet ovat Hartola-Joutsaa sekä Viitasaaren, Ala-Temmeksen ja Iin kohdat. Nopeusra- joitus on alle 80 km/h 18 kohteessa, jotka ovatt pääsäätöisesti taajamia tai t kylämäisiää kohteita. Pisin näistä on Iin kohta. Kemin ja Tornion välillä kesänopeusrajoitus on 120 k/h. Muuttuva nopeusrajoitus on Jyväsky- län moottoritien pohjoispuolella, Oulun kohdallaa sekä Kemin ja Tornion välillä. Monin paikoin tarkasteluosuudella liikennemäärä on niin pieni, ettei sillää ole merkittävää vaikutusta ajonoja iltapäi- peuksiin.. Osuuksilla, joilla on paljon päivittäistää työmatkaliikennettä, ajonopeudet laskevat aamun vän huipputuntien aikaan. Näitä ovat Jyväskylän ja Oulun kohtien ohella työssäkäyntialueidenn sisäiset osuudet, kuten Jyväskylä-Äänekoski tai Oulu-Ii. Tarkasteluosuuden vilkkaimman osuuden Oulujoen sillan kohdalla ajonopeudet laskevat aamuhuipputunnin aikaan selkeästi. Esimerkiksi keskiviikkona liikenteenn nopeus oli alimmillaan aamuhuipputunnissa 65 km/h (kuva 10). Ajonopeuksien laskun ohella suuret liikennemäärät aiheuttavat ongelmia liittyvälle liikenteelle. Tielle liittyminen on vaikeaa muun muassa Tikkakosken ja valtatien 13 liittymissä. 9

16 Kuva 10. Liikennemäärän vaikutus ajonopeuksiin Oulujoen sillan kohdalla. Tarkastelualueella tapahtui vuosina poliisin tietoon tullutta henkilövahinkoon johtanutta lii- kenneonnettomuutta. Onnettomuuksista 41 johti kuolemaan. Yleisin onnettomuusto tyyppi henkilövahinko- onnettomuuksissa oli yksittäisonnettomuus, mutta kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa kohtaamison- le- nettomuus. Turvallisuustilanne on huonoin tieosuudella Oulu-Kemi ja siellä erityisesti Haukiputaan veäkaistatiellä. Kyseisellä tieosuudella myös turvallisuuden tunne koetaan huonoimmaksi, mikä tuli voimak- kaasti ilmi myös vuorovaikutuksen kautta. Yhteysvälin rooli, käyttäjäryhmien tarpeet Yhteysväli on keskeinen osa kansainvälistä TEN-t-verkkoon kuuluvaa liikennekäytävää, joka toimii yhteyte- luon- nä etelän suunnasta Pohjois-Suomeen, Ruotsiin, Norjaan sekä Luoteis-Venäjälle. Barentsin alueen nonvarojen hyödyntäminen sekä siihen s liittyvät investoinnit ja j kuljetuksett lisäävät tulevaisuudessa tien mer- kitystä entisestään. Väylä toimii myöss yhteytenä pohjoises- ta Pietarin. Valtatie 4 tulee olemaan erittäin merkittävä osa kansainvälisiä kuljetuskäytäviä ja merkitys tuleee jatkossa kasvamaan muun muassa koillisväylän avautumisen myö- tä. Yhteysvälillä on selkeä kansainvälisesti tunnustettu rooli. Valtatien 4 kehittäminen on priorisoitu ja siihen on sitou- rooli ja duttu TEN-siihen liittyvät tulevaisuuden mahdollisuudet asettavat ratkaisun yhteydessä. y Kansainvälinen yhteysvälin kehittämiselle nykyistenn käyttäjätarpeiden ja nykyliikenteeseen pohjautuvien ennusteiden ohella merkit- väylän täviä lisävaatimuksia. Osana O TEN-t kuljetuskäytäville. Henkilöliiken- teessä valtatie yhdistäää suuria keskuksia ja toimii erittäin ydinverkkoa tulee luoda pohjaa uusille merkittävänä paikallisenn ja seudullisen liikenteenn välittäjä- merkitys matkailun ja sen kehittämisen näkökulmasta. Henkilö- ja tavaraliikenteelle ei ole suoraa raideliikennetar- jontaa yhteysväleillä Lahti-Jyväskylä ja Jyväskylä-Oulu. nä. Pitkän matkan henkilöliikenteessää korostuu yhteysvälin Kuva 11. TEN-t verkko Suomessa. Lähde Liikennevirasto. 10

17 Yhtenä lähtökohtana yhteysvälin ja sen eri osien roolin määrittämisessää ovat maantieteelliset realiteetit ja niiden vaikutukset liikkumiseen. Kun aikaetäisyys kasvaa yli tuntiin, vähenee päivittäinen liikkuminen erittäin voimakkaasti. Tämä tarkoittaa tarkasteltavalla yhteysvälillä sitä, että ainoastaan Oulun ja Kemin välillä on merkittävästi työssäkäyntialueiden välistä päivittäistä päästää päähän kulkevaa työmatkaliikennettä. Aluerakenteesta johtuen työmatkaliikenteen suhteellinen osuus on suuri Jyväskylän ja Oulunn seuduilla. Molempien kaupunkien eteläpuolella myös poikittaisliikenteen ja muiden kuin valtatien 4 suuntien liikenteen merkitys on erittäin suuri. Kuva 12. Keskuskaupunkeihin suuntautuva työssäkäynti (Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva -työ). Yhteysvälin kansallisen roolin määrittämisessää hyödynnettiin vaikutusalueen liikennejärjestelmäsuunnitel- mu- mia ja muita selvityksiä, joissa on tarkasteltu ihmisten liikkumista ja elinkeinoelämän kuljetuksia (muun assa ALLI-työn yhteydessä tehtyjä tarkasteluja). Näitä on yhdistetty tämän työn yhteydessä tehtyihin liiken- ne- ja kuljetusmäärätarkasteluihin. Erittäin keskeisessä roolissa oli myös sidosryhmä- ja käyttäjävuorovaiku- ajallisen tus. Työssä on painotettu aiempaa vahvemminn erilaisten käyttäjäryhmie en osuuksienn ja liikenteenn vaihtelun tarkasteluja. Tällä on haettu liikenteen kokonaismäärän rinnalle tietoa siitä, millaiset liikkumis- ja kuljetustarpeet missäkin korostuvat. Tavaraliikenne Valtatie 4 on pääradan ohella Suomen keskeisin pohjois-etelä suuntainen kuljetuskäytävä. Tavaraliiken- joi- teen määrä on yhteysvälin hiljaisimmillakin osuuksilla suuri. Työn yhteydessä ei noussut esiin tekijöitä, den perusteella voitaisiin olettaa tavaraliikentet en jatkossa vähentyvän. Sen sijaan raskaan liikenteen kas- vua pidettiin erittäin todennäköisenä. Ainoastaan yhdistettyjen kuljetusten mahdollinen uudelleen käynnis- ainakaann lähivuosina eikä se kääntäisi liikenteen kasvutrendiä. Sidosryhmätilaisuuksissa nousi esiin muun tyminen voi hieman vaikuttaa raskaan liikenteen määrään, mutta sitäkään ei pidetä kovin todennäköisenä muassa seuraavia raskaan liikenteen lisääntymiseen tekijöitä: toimituksille asetettujen vaatimusten muuttuminen (lyhyemmät toimitusajat ja pienemmät yksikkö- toimitukset) kuljetusten aikatauluvaatimusten tiukentuminen kumipyöräliikenteen joustavuus raideliikenteen joustamattomuus 11

18 kumipyöräliikenteen kustannustehokkuus kansainvälisten kuljetusten lisääntyminen (mm. Pohjois-Norjan jaa Pohjois-Ruotsin jakelu, kaivoskul-k jetukset, Barentsin alue, koillisväylä). Rautatieliikenne rajan yli on nykyisin hyvin vähäistä, enimmilläänkin vainn muutamia satojatuhansia tonneja vuodessa. Ainakin osasyynä tilanteeseen on sähköistyksen puuttuminenn Laurila-Tornio rataosaltaa ja puutmutta säh- teet Haaparannan ratapihalla. Suomalaisen raideleveyden rata Ruotsin puolelle on olemassa, köistyksen puuttumisen takia radalla on käytettävä dieselkalustoa. Suomen ja Ruotsinn liikennevirastot selvit- televät mahdollisia ratkaisuja ongelmaan yhdessä kaupunkien kanssa. Rautatieliikenteen vilkastuminen tuskin vaikuttaisi suuresti rajan yli suuntautuvaan kuorma- kerralla autoliikenteeseen, sillä kuljetettava tavara on erityyppistä. Rautateitse kuljetetaan suuria määriä muutamaan harvaan kohteeseen. Kuorma-autoliikenteen reitit hajautuvatt laajalle alueelle. Kuva 13. Tavaraliikenteen määrät Suomen tie- ja rataverkolla. 12

19 Aineistoanalyysien, aiempien palvelutasoselvitysten ja työn yhteydessä käydyn vuorovaikutuksen perusteella tehtiin heti alustavien tarkastelujen perusteella havainto, ettei palvelutasotekijöiden näkökulmasta ole kovinkaan suurta eroa eri kuljetettavien tavaralajien suhteen. Kaikki kuljetukset ovat aikataulutettuja ja edellyttävät hyvää matka-ajan ennakoitavuutta. Koko yhteysvälillä on nyt ja tulevaisuudessa erittäin suuri merkitys sekä kansainvälisen että kansallisen logistiikkajärjestelmän osana. Tämä tulee asettamaan yhtenäiset palvelutasovaatimukset koko tarkastelujaksolle riippumatta siitä, missä ympäristössä väylä kulkee tai millainen on henkilöliikenteen profiili. Kuljetusketjujen näkökulmasta käyttäjätarpeet ovat väylän toimivuuden kannalta; joustava liittyminen, tasainen ajonopeus ja matka-ajan minimointi. Matka-ajan ennakoitavuuden merkitys on sekä kustannustehokkuuden että toimitusvarmuuden kannalta oleellinen. Kaikki ennakoimattomat häiriöt ovat kuljetusten näkökulmasta ongelmallisia, koska häiriöiden vaikutukset kumuloituvat logistiikkaketjuissa. Tämä korostuu etenkin niillä yhteysväleillä, joilla työ- ja lepoaikalainsäädännön asettamat rajat ovat lähellä maksimimatkaaikaa. Ennakoimaton matka-ajan viive voi edellyttää lakisääteisen tauon pitämistä juuri ennen suunniteltua kuljettajan vaihtoa tai terminaaliin saapumista. Tarkastelujaksolla tämä korostuu välillä Jyväskylä-Oulu. Kuljettajan näkökulmasta matka-ajan ennakoitavuuden ohella korostuvat vastaavat tekijät kuin pitkillä henkilöliikenteen matkoilla, kuten muun muassa mukavuus ja turvallisuus. Tarpeet liittyvät erittäin laajasti erilaisiin tekijöihin, kuten tien kuntoon ja kunnossapitoon, valaistukseen ja tienvarsipalveluihin. Tämän työn vuorovaikutuksen yhteydessä kuljettajien näkökulmasta nousivat esiin erityisesti liukkaudentorjunta ja tienvarsipalveluiden soveltuminen työ- ja lepoaikalainsäädännön edellyttämien taukojen pitämiseen. Ammattiliikenteen näkökulmasta valtatie on liikenteen välittämisen lisäksi työympäristö, joka tuo vaatimuksia myös työturvallisuuden sekä työssä jaksamisen ja viihtymisen näkökulmasta. Henkilöliikenne Henkilöliikenteen näkökulmasta yhteysvälin rooli on sekä käyttäjätarpeiden että valtakunnallisen merkittävyyden näkökulmasta huomattavasti monimuotoisempi kuin tavaraliikenteen. Tieliikenne on pääasiassa paikallista ja seudullista. Pitkämatkaista liikennettä on vähän suhteessa lyhytmatkaiseen ja se muodostuu pääosin vapaa-ajanmatkoista. Tarkasteltavalla yhteysvälillä pitkiä työperäisiä matkoja on suhteellisesti eniten väleillä Oulu-Kemi ja Lusi-Jyväskylä. Oulun ja Kemin välillä on myös paljon päivittäisiä työmatkoja. Jyväskylän ja Oulun välillä työperäisiä matkoja on etäisyydestä johtuen erittäin vähän. Pohjois-Pohjanmaalta ja Lapista pääkaupunkiseudulle suuntautuvilla työperäisillä matkoilla käytetään pääasiassa lento- ja junaliikennettä. Jyväskylän ja pääkaupunkiseudun välisessä liikenteessä henkilöautolla tehty kokonaismatka-aika on kilpailukykyinen joukkoliikenteen kanssa, mikä lisää työperäisten matkojen suhteellista osuutta yhteysvälillä. (kuvat 14 ja 15) 13

20 Kuva 14. Maakuntien välisten matkojen kulkumuoto- ja matkantarkoitusjakaumat (HLT 2012). 14

21 Pohjakartta Karttakeskus L4356 Tie- ja rataverkot LiikennevirastoL Kuva 15. Minimimatka-aikojen vertailua eri kulkumuodoilla. k Linja-autoaikataulut lähde Matkahuolto, juna-aikataulut lähde VR ja lentolii- kenteen aikataulut lähde Finavia. Solmupisteissä (Jyväskylän ja Oulun kohdat) käyttäjätarpeissa korostuvat paikallisenn ja seudullisen liikenvälittäjinä, v teen vaatimukset. Valtatiet toimivat molemmillaa kaupunkiseuduilla keskeisinä työmatkaliikenteen mikä korostaa työperäisten matkojen matka-ajan minimointitarpeita. Valtatien rooli kaupunkiseutujen kes- asu- keisimmillä kasvualueilla on erittäin merkittävä ja kehittämisvaatimukset ovat osa laajaa maankäytön, misen, palvelujen ja elinkeinotoiminnan kokonaisuuden kehittämistä. Valtatien kansainvälinen ja valtakun- ovat pääosin seurausta paikallisesta liikkumisesta ja sen kasvusta. Käytännössä K solmupisteiden osalta nallinen rooli luo vaatimuksille tiettyjä reunaehtoja, jotka tulee ottaa huomioon. Kuitenkin kehittämistarpeet käyttäjätarpeet ja niiden pohjalta määritettävätt kehittämistavoitteet linjataan seudullisissa suunnitelmissa. Tämän selvityksen aikana molemmilla kaupunkiseuduilla on käynnissää yleiskaavatasoinen liikennejärjes- sovite- telmäsuunnittelu, jossa valtatien roolia tarkastellaan osana liikennejärjestelmää ja kehittämistarpeet taan yleiskaavojen vaatimuksiin. 15

22 Henkilöliikenne rautateitse Suomen ja Ruotsin välillä olisi mahdollista siten, että vaihto ruotsalaisesta junasta suomalaiseen ja päinvastoin tapahtuisi Haaparannan asemalla. Sähköistyksen valmistuttua osa nyt Ouluun jäävistä henkilöjunista voisi jatkaa Tornioon saakka. Yhteenveto: Valtatien 4 rooli osana TEN-t ydinverkkoa tuo kehittämiselle vaatimuksen toimia uudenlaisen kehityksen mahdollistajana. Tavaraliikenteen tarpeet ovat yhteneväiset koko yhteysvälillä ja luovat reunaehdot, jotka tulee ottaa huomioon koko yhteysvälillä. Henkilöliikenteessä lyhytmatkainen liikenne korostuu ja valtatien rooli vaihtelee huomattavasti yhteysvälin eri osissa. Jaksottelu käyttäjäryhmien pohjalta Valtatien jaksottelu tehtiin yhteysvälin roolin ja käyttäjätarpeiden pohjalta. Jaksottelun tavoitteena oli määrittää käyttäjätarpeiden kannalta homogeeniset osuudet, joille voidaan johtaa keskeisten palvelutasotekijöiden kautta palvelutasotavoitteet. Jaksottelussa ei otettu huomioon väylän nykytilaa tai tämän hetken puutteita. Tavaraliikenteen näkökulmasta ei nähty tarpeelliseksi tehdä yhteysvälin jaksottelua. Vaikka yhteysvälillä myös tavaraliikenteen määrä vaihtelee huomattavasti, ovat tarpeet ja niistä johdettavat keskeiset palvelutasotekijät yhtenäiset koko yhteysvälillä. Jaksottelun pohjaksi tehtiin keskimääräisen liikennemääräkuvaajan lisäksi erilaisia liikenteen ajallista vaihtelua kuvaavia tarkasteluja, joilla päästiin kiinni matkan tarkoitukseen (kuva 16). Esimerkiksi tuntivaihtelut kuvaavat työmatkaliikenteen suhteellista osuutta, vuorokausivaihtelut ja kausivaihtelut lomaliikenteen osuutta. Näin voitiin karkeasti arvioida matkantarkoitusjakaumaa eri yhteysväleillä. 16

23 Kuva 16. Esimerkkikuva tarkastelun yhteenvedosta. Karttakeskus L4356. Analyysien perusteella yhteysväli jaettiin karkeasti kahdeksaan jaksoon: Lusi - Vaajakoski Jyväskylän kohta Jyväskylä - Äänekoski Äänekoski - Liminka Oulun kohta Oulu - Ii Ii - Kemi Kemi Haaparanta. Samaan aikaan jaksottelun kanssaa määritettiin neljä erilaistaa liikenteellistä profiilia, joihin yhteysvälin jokai- nen jakso voidaan liittää. Profiilit nimettiin sen mukaan, millainen liikenne korostuu: Tavara-, poikittais- ja paikallisliikennejakso (solmukohta) Tavara-, asiointi- ja pendelöintijakso Tavara-, pendelöinti- ja vapaa-ajanliikenteen jakso Tavara- ja vapaa-ajanliikenteen jakso. 17

24 Kuva 17. Sidosryhmätyöpajojen pohjaksi laadittu yhteenvetoo yhteysvälin jaksottelusta ja keskeisistä palvelutasotekijöistä. Karttakeskus L4356. Vaikka kaikilla yhteysvälin osilla on kaikkia matkatyyppejä, haluttiin profiilien kuvauksissa tuoda esille eroja eri yhteysvälin osilla. Lähtökohtanaa oli korostaa yhteysvälin sisäisiä eroja, joten profiilikuvauksiaa ei voida käyttää suoraan esimerkiksi eri liikennemuotoja tai eri väyliä käsittävissä liikennejärjestelmätasoisissa tar- vaikka kasteluissa. Kaikkiin profiilikuvauksiin tuotiin mukaan tavaraliikenne, jotta sen rooli ei jää taustalle, jaksottelu tehtiin ainoastaan henkilöliikenteen perusteella. Poikittais- ja paikallisliikennejaksoilla korostuvat sekä valtatien 4 ulkopuolelta tulevat liikennevirrat että ly- työ-, os- hytmatkainen asiointi- ja työmatkaliikenne. Asiointi- ja pendelöintijaksoilla korostuvat seudullinenn tos- ja asiointiliikenne. Vapaa-ajan liikenteen jaksoilla korostuvat viikonloppuihin ja loma-aikoihin ajoittuvat mökki- ja lomamatkat. Pendelöinti- ja vapaa-ajanliikenteen jaksolla näkyvät selkeästii sekä päivittäisen työ- matkaliikenteen että lomaliikenteenn tuomat ajalliset vaihtelut. Keskeisten palvelutasotekijöiden määrittäminen Palvelutasotekijöiden tarkastelu ja määrittely perustuvat sekä aiemmin että e työn aikana tehtyihin valtakun- palvelu- nallisiin selvityksiin. Keskeisin näistä on työnn aikana käynnissä ollut pitkämatkaisen liikenteenn tasotekijöiden määritystyö, jonka välituloksia pilotoitiin myös tässä työssä. Tarkemmat valtakunnalliseen selvitykseen pohjautuvat määrittelyt pitkien matkojen ja kuljetusten palvelutasotekijöistä on esitetty liittees- sä 1. 18

25 Kuva 18. Pitkämatkaisen liikenteen palvelutasotekijät. Kuten aiemmin on esitetty, tavaraliikenteen palvelutasotekijöille ei löydetty jaksotteluperusteita, vaan ne ovat yhtenäiset koko yhteysvälillä. Henkilöliikenteen näkökulmasta tehtiin palvelutasotekijöiden valinnassa v tietoisesti karkeat yleistykset, jotta eri jaksojen liikenteen koostumus voitiin ottaa huomioon ja eri käyttäjälähdettiin ryhmien tarpeet saatiin tuotua esiin. Vaikka kaikki palvelutasotekijät ovat tärkeitä kaikilla matkoilla, tässä työssä siitä, että tietyillä matkoilla korostuvat eri tekijät. Esimerkiksi matka-aika korostuu säännöllisillä työperäisillä matkoilla ja loma- ja vapaa-ajan v matkoilla korostuu mukavuus, joka on erittäin laaja ja subjektiikäsitettiin vinen käsite. Tässä yhteydessä ei lähdetty tarkemmin määrittelemään mukavuuden sisältöä, vaan se laajasti eri tekijöinä (mm. tienvarsipalvelut, stressittömyys, helppous), joiden merkitys korostuu matka- yhteys- ajan minimoinnin sijaan. Palvelutasotekijöitä hyödynnettiin siis jaksojen erojen e esiintuomisessa tällä välillä. Määrityksiä tai johtopäätöksiä ei ole millään lailla vertailtu tai yhtenäistettyy muiden yhteysvälien kanssa. Koko yhteysvälillä korostuvat turvallisuus ja ennakoitavuus. Myös hallittavuus on koko yhteysväliä kos- keva palvelutasotekijä, mutta sillä on huomattavasti vähäisempi merkityss kuin turvallisuudella ja ennakoita- vuudella. Osittain hallittavuus on sisällä s myös ennakoitavuudessa, koskaa hyvä hallittavuus (matkan aikana saatavan informaation pohjalta tehtävät ratkaisut) parantaa myös ennakoitavuutta vähentämällää tarvetta varautuaa viivästyksiin. Lusi-Vaajakoski: Keskeisimpiä palvelutasotekijöitä mukavuus (ja matka-aika) Jakso on yksi Suomen merkittävimmistä matkailu- ja mökkiliikenteen yhteyksistä. Liikennemäärältään yh- koostuu teysväli vastaa väliä Ii-Kemi, mutta liikenteen ajallisen vaihtelun perusteella yhteysvälin liikennee huomattavasti voimakkaammin viikoittaisesta vapaa-ajan liikenteestä. Tämä T johtuu pääasiassa siitä, että aluekeskusten (Lahti ja Jyväskylä) ) välillä on vähän päivittäistä työmatka- tai asiointiliikennettä. Yhteysvälin maankäyttö on suhteellisen vähäistä eikä sillä ole vahvoja asutus- tai työpaikkakeskittymiä, mikä osaltaan vaikuttaaa siihen, että työperäisen liikenteen määrä suhteessa vapaa-ajann liikenteeseen on vähäistä. Koska Jyväskylän ja pääkaupunkiseudunn välisessä liikenteessä henkilöauto on matka-ajaltaan kilpailukykyinen joukkoliikenteen kanssa, välillä on pitkämatkaista työasiamatkaliikennettä. Mökki- jaa matkailuliikenteessä korostuu mukavuuden merkitys. Työasiamatka aliikenne nostaa matka-ajan merkitystä yhteysvälin palvelu- tasotekijänä. 19

Valtatie 4. Mitä eväitä Palvelutasolähtöinen kehittämisselvitys antoi?

Valtatie 4. Mitä eväitä Palvelutasolähtöinen kehittämisselvitys antoi? Valtatie 4 Mitä eväitä Palvelutasolähtöinen kehittämisselvitys antoi? 23.10.2014 Mistä selvityksessä on kysymys? Käyttäjätarpeisiin pohjautuva tarkastelu lähes 600 km pitkälle yhteysvälille Työn keskeiset

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Lusi-Iisalmi yhteysväliselvityksen palvelutasoajattelu. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28. 29.10.2014

Lusi-Iisalmi yhteysväliselvityksen palvelutasoajattelu. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28. 29.10.2014 Lusi-Iisalmi yhteysväliselvityksen palvelutasoajattelu Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28. 29.10.2014 POS ELY / Airi Muhonen 28.10.2014 1 POS ELY / Airi Muhonen 28.10.2014 2 Pitkien matkojen ja kuljetusten

Lisätiedot

Suomikäytävä 1.9.2015

Suomikäytävä 1.9.2015 Suomikäytävä 1.9.2015 Suomikäytävä Suomikäytävä on osa TEN-T ydinverkkoa ja sen muodostavat päärata Helsinki Kemi Tornio Rautatietä 810 km Neliraiteinen osuus 3 % Kaksiraiteinen osuus 30 % Yksiraiteinen

Lisätiedot

E18 Turun kehätien kehittämisselvitys

E18 Turun kehätien kehittämisselvitys Tekninen lautakunta 104 29.10.2014 Kaupunginhallitus 439 10.11.2014 Kaupunginhallitus 457 24.11.2014 E18 Turun kehätien kehittämisselvitys 737/10.05.01/2014 TEKLA 104 Yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013. Ryhmätyön aineisto PALVELUTASO

Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013. Ryhmätyön aineisto PALVELUTASO Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013 Ryhmätyön aineisto PALVELUTASO Liikennepolitiikan haasteita suunnittelulle Yhteiskuntanäkökulma: liikenne on palvelu, tukiprosessi ihmisten,

Lisätiedot

E18 Turun kehätien kehittäminen

E18 Turun kehätien kehittäminen E18 Turun kehätien kehittäminen 11.3.2014 Kehittämisselvityksen lähtökohdat Turun kehätie E18- ja TEN -ydinverkkoa. Kehätiellä VARELY:n suurimmat liikennemäärät ja erittäin epätasainen palvelutaso. Tien

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä

Lisätiedot

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna

Lisätiedot

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen

Lisätiedot

Viitostien tilannekatsausta

Viitostien tilannekatsausta Viitostien tilannekatsausta Petri Keränen 21.5.2014 27.5.2014 Kajaani Kuopio Mikkeli Kajaani Kajaanin risteykset 5milj. 2023-2027 Mainuanjärven kohta 1 milj. 2023-2027 Iisalmi-Kajaani 2 milj. 2023-2027

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ YVA JA YLEISSUUNNITELMA TAVOITETYÖPAJA 1.12.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 16.30 Kahvi 17.00 E18 kehittämistarpeet, Vesa Virtanen Käyttäjätarpeiden tunnistaminen kehittämispolun

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita?

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Mervi Karhula 28.10.2014 Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Visio Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

PALVELUTASON KÄSITTELY

PALVELUTASON KÄSITTELY PALVELUTASON KÄSITTELY Ryhmä: Keskinen Suomi Löytöretki työpajan 2 ennakkotehtävä, luonnos 14.10.2013 Tehtävän kuvaus Työssä laaditaan käytännön työskentelyssä hyödynnettävä kuvaus palvelutason määrittelystä

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista

Lisätiedot

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy Johdanto Tässä selvityksessä on arvioitu valtatien10/12 ja kantatien 54 rooleja maankäytön ja liikennejärjestelmän kannalta Kanta-Hämeen alueella. Lähtökohtina tarkastelulle ovat maankäyttöön liittyvät

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA VTT Liikenne- ja logistiikkajärjestelmät Harri Peltola, Riikka Rajamäki & Juha Luoma Lähtökohdat nopeuksien hallinnalle Vaikutukset matka-aikaan, logistiikkaan,

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Valtatien 10/12 ja kantatien 54 roolit liikennejärjestelmässä

Valtatien 10/12 ja kantatien 54 roolit liikennejärjestelmässä RAPORTTEJA 61 2014 Valtatien 10/12 ja kantatien 54 roolit liikennejärjestelmässä Palvelutasolähtöinen vertailu teiden toiminnallisesta asemasta REIJO HELAAKOSKI SAKARI SOMERPALO ALEKSI KRANKKA 1 Valtatien

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LIIKENNESTRATEGIA

KAAKKOIS-SUOMEN LIIKENNESTRATEGIA KAAKKOIS-SUOMEN LIIKENNESTRATEGIA Huom. Samanaikaisesti lausunnolla -> 1.10.2014 Suunnitelmassa on päivitetty ja uudistettu v. 2009 suunnitelma. Suunnitelmassa määritellään maakuntatason liikennejärjestelmän

Lisätiedot

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kimmo Antila: Pietarin ja Viipurin teillä; maantieliikenne

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Tienpidon ja liikenteen suunnitelma

Tienpidon ja liikenteen suunnitelma RAPORTTEJA XX 201X Tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 KESKI-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 1 Liikennejärjestelmää kehitetään uuden liikennepolitiikan hengessä Liikennejärjestelmän

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.7.21 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/214 7/21 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat hankkineet siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Reijo Helaakoski Linea Konsultit Oy 11.9.2013 11.9.2013 Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön Liikenne ja maankäyttö 7.10.2015 Juha Mäkinen Sito Oy Sito Parhaan ympäristön tekijät Esityksen sisältö Kohdealue ja nykytilan kuvaus Suunniteltu

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011 TAMPEREEN KAUPUNKI Lahdesjärven yleissuunnitelma Liikenneselvitys Työ: 24946 Tampere 27.10.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 KESKEISIMMÄT PALVELUTASON MITTARIT Liikennöintiaika eli tarjonnan ajallinen laajuus

Lisätiedot

Mäskälän alueen kaavarunko

Mäskälän alueen kaavarunko S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Mäskälän alueen kaavarunko Liikennetarkastelu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.10.2012 P17620 Liikennetarkastelu 1 (10) Miettinen Tuomas 23.10.2012

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

Liikennesuunnittelu, referenssejä

Liikennesuunnittelu, referenssejä 1 (6) Liikennesuunnittelu, referenssejä Moisio-Kyyhkylän osayleiskaava-alueen ja Kirkonvarkauden asemakaava-alueen liikenneselvitykset, Mikkelin kaupunki, 2013 2014 Mikkeli on Etelä-Savon maakuntakeskus

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Mikael Nyberg Mitä rautatiet odottavat liikennepoliittiselta selonteolta 15.3.2012 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset teemat Palveleva liikennejärjestelmä

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Tarkastus Päivämäärä 3.4.2010 Laatija Jouni Lehtomaa Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Valtatien

Lisätiedot

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Mahdollisuudet Lappeenrannan ja Imatran seudulla Aloituskokous 3.12.2013 Lappeenranta Sonja Sahlsten & Anna Saarlo / YY-Optima

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä.

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä. Hallitus 149 22.10.2013 LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMASTA 326/07/70/700/2013 Hallitus 149 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Sini Puntanen, p.

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Asiakkuuspäällikkö Outi Nietola, Liikennevirasto 26.3.2015 Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja

Lisätiedot

Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät. Jaakko Ylinampa, johtaja

Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät. Jaakko Ylinampa, johtaja Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät Jaakko Ylinampa, johtaja ULKOMAANKAUPAN OSUUS SUOMEN BKT:N ARVOSTA 80% 2/3 SUOMEN VIENNISTÄ SYNTYY UUDENMAAN ULKOPUOLELLA Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLISET JA ALUEELLISET TAVOITTEET

YHTEISKUNNALLISET JA ALUEELLISET TAVOITTEET 01.07.2014 1 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. YHTEISKUNNALLISET JA ALUEELLISET TAVOITTEET 4 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) 4 2.2 Liikennepoliittinen selonteko vuosille 2012 2022 4 2.3 Tieliikenteen

Lisätiedot

Muistio. Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu. Sääskensuontien liittymä

Muistio. Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu. Sääskensuontien liittymä Muistio Tiehallinto, Oulun tiepiiri Oulun kaupunki Vt 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja, Oulu Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu

Lisätiedot

Valtatien 25 palvelutasotarkastelu välillä valtatie 1 maantie 132 REIJO HELAAKOSKI ALEKSI KRANKKA

Valtatien 25 palvelutasotarkastelu välillä valtatie 1 maantie 132 REIJO HELAAKOSKI ALEKSI KRANKKA Raportteja 47 2015 Valtatien 25 palvelutasotarkastelu välillä valtatie 1 maantie 132 REIJO HELAAKOSKI ALEKSI KRANKKA 1 Valtatien 25 palvelutasotarkastelu välillä valtatie 1 maantie 132 REIJO HELAAKOSKI

Lisätiedot

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy 27.11.2014

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy 27.11.2014 LIITE 6 Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 27.11.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin

Lisätiedot