Vt 4 (E75) välillä Heinola - Jyväskylä - Oulu - Haaparanta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vt 4 (E75) välillä Heinola - Jyväskylä - Oulu - Haaparanta"

Transkriptio

1 RAPORTTEJA Vt 4 (E75) välillä Heinola - Jyväskylä - Oulu - Haaparanta Palvelutasolähtöinen kehittämisselvitys

2

3 Vt 4 (E75) välillä Heinola Jyväskylä Oulu Haaparanta Palvelutasolähtöinen kehittämisselvitys

4 RAPORTTEJA VT 4 (E75) VÄLILLÄ HEINOLA JYVÄSKYLÄ OULU HAAPARANTA PALVELUTASOLÄHTÖINEN KEHITTÄMISSELVITYS Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kansikuva: Aleksi Poutanen Painopaikka: Kuopio ISBN (painettu) ISBN (PDF) ISSN ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) URN:ISBN:

5 Esipuhe Selvitystyö on osa niin sanotun uuden liikennepolitiikan soveltamista ja uusien periaatteiden mukaista tarkastelua. Perusperiaatteena on nostaa esiin keskeisimmät käyttäjätarpeet nyt ja tulevaisuudessa, johtaa niiden perusteella palvelutasotavoitteet, määrittää palvelutasopuutteet ja tuottaa laajaa keinovalikoimaa hyödyntävä kehittämispolku puutteiden poistamiseksi. Lähes 600 kilometriä pitkän yhteysvälin merkitystä ja kehittämistarpeita tarkasteltiin laajassa vuorovaikutuksessa. Työn kuluessa järjestettiin muun muassa alueellisia työpajoja ja yhteinen kehittämisseminaari sekä toteutettiin tapaustutkimus koko yhteysvälistä sekä tavaraliikenteen että joukkoliikenteen näkökulmista. Palvelutasotavoitteiden määrittelyvaiheessa tehtiin yhteistyötä Pitkien matkojen ja kuljetusten palvelutaso työn kanssa. Työssä testattiin myös laajasti erilaisten uusien aineistojen ja menetelmien hyödynnettävyyttä palvelutason kuvaamisessa. Valtatien 4 matka- ja kuljetusketjujen tarkastelut tehtiin sellaisella tarkkuudella, että voitiin rajata ne keskeiset käyttäjätarpeet, joihin voidaan vastata ainoastaan tai pääosin vain valtatietä kehittämällä. Haasteena on erityisesti vastata yhtä aikaa niin paikallisiin, valtakunnallisiin kuin kansainvälisiinkin tarpeisiin. Esitettävä toimenpideohjelma ei ole vaihtoehtoinen muulle liikennejärjestelmän kehittämiselle. Se voidaan nähdä edellytyksenä sille, että liikennejärjestelmä mahdollistaa pitkällä tähtäyksellä yhteysvälin laajan vaikutusalueen kilpailukyvyn ja kehittymisen. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Jukka Lehtinen Keski-Suomen Ely-keskuksesta. Työn ohjausryhmään kuuluivat hänen lisäkseen Päivi Nuutinen Liikennevirastosta, Pasi Pirtala Keski-Suomen Elykeskuksesta, Risto Leppänen ja Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksesta sekä Jorma Leskinen Lapin Ely-keskuksesta. Lisäksi tuloksia on käsitelty muun muassa Ely-johtajien kokouksissa. Työn konsultteina olivat Sito Oy ja Ramboll Finland Oy. Projektipäällikkönä oli Matti Romppanen Sito Oy:stä. Asiantuntijoina työhön osallistuivat muun muassa Mika Savolainen, Matti Jäntti ja Maija Ketola Sito Oy:stä sekä Erkki Sarjanoja, Jouni Lehtomaa ja Hanna Reihe Ramboll Finland Oy:stä.

6

7 Sisältö Selvityksen tausta, tavoitteet, rajaukset ja menetelmät... 2 Lähtökohdat... 8 Liikenne ja väylän nykytila... 8 Yhteysvälin rooli, käyttäjäryhmien tarpeet Jaksottelu käyttäjäryhmien pohjalta Keskeisten palvelutasotekijöiden määrittäminen Tavoitteet Yhteiskunnalliset ja koko yhteysväliä koskevat tavoitteet Alueelliset palvelutasotavoitteet Palvelutasoanalyysi Yhteysvälin tavoitetila Kehittämistoimenpiteet yhteysvälillä Talvihoidon yhtenäisyyttä parannetaan Liikennepalveluita kehitetään laajassa yhteistyössä Tarvitaan merkittäviä investointeja Toimintaympäristön muutoksiin reagoidaan jatkuvasti Yhteenveto ja johtopäätökset Liitteet Liite 1. Yhteenveto pitkiä matkoja ja kuljetuksia koskevista palvelutasotekijöistä Liite 2. Valtatien 4 tekninen tavoitetila

8 Selvityksen austa, tavoitteet, rajaukset ja menetelmät Liikennepoliittinen selonteko 2012 sisältää liikenneverkon kehittämisohje elman vuosille Kehittäyhteysvälit y misohjelmaan on nimetty keskeisten pääväylien suunnittelukohteiksi muun muassa valtatien 4 Jyväskylää Oulu ja Oulu Kemi. Tämän kehittämisselvityksen ohjelmointivaiheen alussa nähtiinn tarpeelli- tar- seksi ulottaa tarkastelu etelässä Lusiin ja pohjoisessa valtakunnan rajalle Haaparantaan. Yhteysvälin kastelu kokonaisuutena on perusteltua myös TEN-T ydinverkkopäätöksen vuoksi. Vaikka tarkkoja linjaukpuut- sia ydinverkon teknisistä tai palvelutasoon liittyvistä vaatimuksista ei ole tehty, t on yhteysvälillä selkeitä teita eikä se selvästikään vastaa ydinverkolta yleisesti odotettavaa tasoa.. Kuva 1. Tarkasteltava yhteysväli osana kattavaa verkkoa. 2

9 Työn tavoitteena oli laatia hieman alle 600 kilometriä pitkälle yhteysvälille palvelutasotavoitteet tarkastellen todellisten liikkumistarpeiden kautta yhteysvälin roolia sekä erilaisten matkojen jaa kuljetusten palvelu- palvelu- tasovaatimuksia. Palvelutasotavoitteiden ja todellisten tarpeiden kautta selvitettiin kehittämistarpeet tasotavoitteisiin nähden sekä luotiin kehittämispolku toimenpiteiden toteutukselle. Kuva 2. Palvelutasoajattelun punainen rautalanka yhteysvälisuunnittelussa. (Lähde: Palvelutasolähtöisyys lliikennejärjestelmätasoises- sa esisuunnittelussa) Uuden liikennepolitiikan periaatteiden mukaisesti työssä kiinnitettiin erityistä huomiota käyttäjätarpeiden kautta johdettujen palvelutasotavoitteiden määrittämiseen. Tavoitteet määritettiin vuorovaikutteisesti yhdes- aikaisellaa vuorovaikutuksella luotiin pohjaa usein ristiriitaistenkin tavoitteiden käsittelylle ja yhteisen tahtoti- sä käyttäjien sekä yhteysvälin vaikutusalueenn toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.. Suunnitteluprosessin lan muodostamiselle. Tämä oli kehittämispolun määrittämisen ohella työnn toinen keskeinen tavoite. Vaikka työssä tarkasteltiin suhteellisen laajasti muun muassa tien vaikutusalueen maankäyttöä, palveluja ja elinkeinoelämää, oli selvityksen painopiste valtatien kehittämistarpeissa. Palvelutasotarkasteluissaa rajaudut- tiin pääasiassa operatiiviseen ja reaktiiviseen tasoon. Eri liikennemuotojaa koskevien tarkastelujen lähtökoh- ke- tana oli arvioida liikennejärjestelmätason toimenpiteiden merkitystä ja mahdollisia m vaikutuksia valtatien hittämistarpeisiin. Eri liikennemuotojen kehittämistä ei siten käsitelty valtatien v kehittämisen vaihtoehtona eikä työn tavoitteena ollut tehdä liikennejärjesl telmätason esityksiä eri liikennemuotojen roolien muuttami- sesta. Liikennejärjestelmätason tarkasteluilla haettiin reunaehdot, joihin erittäin todennäköisesti voidaan vastata ainoastaan valtatien kehittämistoimenpitein. Selvityksen voidaan kuitenkin katsoa antaneen syöttei- tä myös palvelujen ja katuverkon kehittämiseenk n sekä lähtökohtia maakuntakaavatasoiseen suunnitteluun. 3

10 Kuva 3. Tarkastelutason rajaus. Työn lähtökohtana olivat yhteysvälin ja sen eri osien keskeiset matka- ja kuljetusketjut ja niiden edellyttämä palvelutaso nyt ja tulevaisuudessa. Tässä työssä solmupisteiksi käsitettiin Jyväskylän ja Oulun kohdat, joissa korostuvat laajat eri MALPE-osa-alueilla tehtävät tarkastelut sekä poikittaisliikenne. Tässä suunnitel- ja pal- massa korostuivat pitkämatkaisen liikenteen asettamat reunaehdot alueiden maankäytön, liikenteen velujen muulle kehittämiselle. Kuva 4. Työn viitekehikko. Työn keskeisenä periaatteena oli varmistaa, v että edettiin todellisten tarpeiden ja niistä johdettujen tavoittei- toimijoi- den kautta toimenpiteisiin. Tavoitteena oli pysyä niin kauan tarve- ja tavoitetasolla, että keskeisten den riittävän yhtenäinen näkemys yhteysvälin jaa sen osien merkityksestä ä nyt ja tulevaisuudessa oli löydetty. Tämän jälkeen voitiin edetä palvelutasopuutteiden määrittämisen ja niiden priorisoinnin kautta toimenpitei- 4

11 siin. Vasta kun keskeiset palvelutasopuutteet oli määritetty, voitiin tehdää aiempien suunnitelmien analyysi, uusien suunnittelutarpeiden määrittäminen ja toimenpiteidenn ohjelmointi. Kuva 5. Työn vaiheet. Työssä käytiin läpi kattavasti eri ekistereistä ja tutkimuksista saatavia tietoja. Näitä analysoimalla selvitettiin s muun muassa keskeisiä käyttäjäryhmiä, niidenn suhteellista määrää, ajallista vaihtelua ja väylän palveluta- yhteysväliselvityksissä. Perinteisten rekisterienn sekä liikennetutkimus- ja mittausaineistojen ohella työssä soa. Työn tavoitteenaa oli myös pilotoida erilaisien uusien aineistojen ja menetelmien hyödynnettävyyttä tarkasteltiin muun muassa Nokian HERE-järjestelmästä ja Volvon Dynafleet-ajonseurantajärjestelmästä saatavien tietojen hyödynnettävyyttä häiriötilanteiden ja todellisen ajonopeuden analysoinnissa. Molemmis- ta on saatavissa käyttökelpoista tietoa, mutta tulosten laajamittainen hyödyntäminen edellyttää vielä aineis- tojen keräämisen, hyödyntämisen ja j havainnollistamisen kehittämistä. Vuoropuhelun tavoitteena oli parantaa työskentelyä ja opputulosta hyödyntämälläh ä paikallistuntemusta, jalkauttamalla sidosryhmille uuden liikennepolitiikan periaatteita sekä parantamalla valtatieosuudelle määri- teltävien kehittämisperiaatteiden yleistä hyväksyntää. Sidosryhmät osallistutettiin työhön kahdessa vaiheessa, työn alussa sekä palvelutasotavoitteiden määritys- vaiheessa. Molemmat tilaisuudet pidettiin alueen laajuuden takia kahdella eri paikkakunnalla, Oulussa ja Jyväskylässä. Tilaisuuksiin kutsuttiin alueen maakuntaliittojen ja kuntien lisäksi mm. SKAL, poliisi, Linjamukaista autoliitto, kauppakamarit, ja palveluiden tuottajia. Työpajoissa esiteltiin uuden liikennepolitiikan lähestymistapaa ja käsiteltiin yhdessä sekä käyttäjiä ja käyttäjätarpeita että palvelutasotekijöitä ja tavoitteita. Työpajassa ei käsiteltyy kehittämistoimenpiteitä. Palvelutasotarkasteluja jaa tavoitteitaa esiteltiin lisäksi kaikille yhteisesti Äänekoskella järjestetyssä sidosryhmäseminaarissa. 5

12 Kuva 6. Sidosryhmäseminaari Äänekoskella. Käyttäjätarpeita selvitettiin aiempien suunnitelmien ja selvitysten sekä erilaisten tutkimusten perusteella hyödyntäen myös eri rekistereitä ja j asiantuntija-arvioita. Näin saatavaa tietoa tarkennettiin ja havainnollis- ja kuor- tettiin käyttäjähaastatteluilla sekä kartoittamallaa yksittäinen matka koko yhteysvälin y läpi linja-auton ma-auton kyydissä. Sekä linja-auto- että kuorma-automatkasta laadittiin erilliset julkaisut. Käyttäjävuorovai- Nämä kutuksella saatiin konkretisoivaa ja syventävää tietoa käyttäjien todellisista palvelutasotarpeista. tarpeet ovat erittäin moninaisia ja niihin vastaaminen edellyttää palvelutason kokonaisvaltaista tarkastelua. Kuva 7. Esimerkki linja-automatkalla esiin nousseesta käyttäjätarpeesta. 6

13 Yhteenveto: Työn taustalla on tarve tarkastella yhteysväliä kattavasti ja yhtenäisesti uuden liikennepolitiikan periaattein. Työn tavoitteet: 1. Luoda yhteinen näkemys väylän tavoitetilasta pitkällä aikajänteellä. 2. Määrittää perusteltu vaiheittainen etenemispolku nykytilasta tavoitetilaan. Työn painopisteenä olivat käyttäjätarpeisiin vastaamiseksi tarvittavat valtatien kehittämistoimenpiteet. Muita toimenpiteitä tarkasteltiin suhteessa niihin (reunaehdot). Työmenetelmissä korostuivat sidosryhmävuorovaikutus ja uudenlaiset aineistoanalyysit. Käyttäjävuorovaikutuksella haettiin uudenlaisia menetelmiä tiedon syventämiseksi ja konkretisoimiseksi. 7

14 Lähtökohdat Liikenne ja väylän nykytila Liikennemäärän vaihtelu tarkasteluosuudella on hyvin suuri. Valtatien nykyinen keskimääräinenn liikenne- määrä on pienimmillään Pyhäsalmella valtatienn 27 liittymän eteläpuolella (noin ajoneuvoa vuorokau-v Valtatie dessa) ja suurimmillaan Jyväskylän kohdalla ( ajon/vrk) ja Oulun kohdalla ( ajon/vrk). 4 on myös merkittävää raskaan liikenteen yhteys. Raskaan liikenteen l osuus on keskimäärin 11,5 prosenttia (5-26%) ja määrä vaihtelee välillä ajon/vrk. Kesällä liikennemäärä on keskimäärin 19 prosenttia vuoden keskimääräistä suurempi. Liittyvistä teistä vilkkaimpia ovat valtatie 9 Jyväskylässä ( ajon/vrk) ja valtatie 20 Oulussa ( ajon/vrk). Nykyliikenne on esitetty oheisessa kuvassa. Kuva 8. Nykyliikenne. Liikenne-ennusteela (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 13/2014). Ennusteen yhtenä lähtökohtana on Tilastokeskuk- sen vuoden 2012 väestöennuste, jossa asukasmäärän arvioidaan kasvavan vuodesta 2012 vuoteen 2030 vuosille 2030 ja 2050 on laadittu valtakunnallisen tieliikenne-ennusteen 2030 perusteel- Päijät-Hämeessä 6, Keski-Suomessa 5, Pohjois-Pohjanmaalla 9 ja Lapissa 0 prosenttia. Ennusteen mukaan liikenne kasvaa vuoteen 2030 mennessä 20,9-30, 9 prosenttia ja vuoteen 2050 men- nessä 29,1 51,1 prosenttia. Liikenne-ennusteet on esitetty oheisessa kuvassa. 8

15 Kuva 9. Liikenne-ennuste. Lähes 600 kilometrin pituisella valtatieosuudella on useita eri tietyyppejä, jotka ovat pääsääntöisesti muo- sekä dostuneet liikenteellisen tarpeen perusteella. Moottoritieosuudet ovat Jyväskylän J jaa Oulun kohdilla Kemin ja Tornion välillä. Lähes kaikki ohituskaistat ovat Lusin ja Pihtiputaan välillä. Oulun moottoritien poh- joisena jatkeena on leveäkaistatie. Myös nopeusrajoitus vaihtelee valtatieosuudellaa paljon. Vallitsevin kesänopeusrajoitus on 100 km/h. Pisimmät alle 100 km/h osuudet ovat Hartola-Joutsaa sekä Viitasaaren, Ala-Temmeksen ja Iin kohdat. Nopeusra- joitus on alle 80 km/h 18 kohteessa, jotka ovatt pääsäätöisesti taajamia tai t kylämäisiää kohteita. Pisin näistä on Iin kohta. Kemin ja Tornion välillä kesänopeusrajoitus on 120 k/h. Muuttuva nopeusrajoitus on Jyväsky- län moottoritien pohjoispuolella, Oulun kohdallaa sekä Kemin ja Tornion välillä. Monin paikoin tarkasteluosuudella liikennemäärä on niin pieni, ettei sillää ole merkittävää vaikutusta ajonoja iltapäi- peuksiin.. Osuuksilla, joilla on paljon päivittäistää työmatkaliikennettä, ajonopeudet laskevat aamun vän huipputuntien aikaan. Näitä ovat Jyväskylän ja Oulun kohtien ohella työssäkäyntialueidenn sisäiset osuudet, kuten Jyväskylä-Äänekoski tai Oulu-Ii. Tarkasteluosuuden vilkkaimman osuuden Oulujoen sillan kohdalla ajonopeudet laskevat aamuhuipputunnin aikaan selkeästi. Esimerkiksi keskiviikkona liikenteenn nopeus oli alimmillaan aamuhuipputunnissa 65 km/h (kuva 10). Ajonopeuksien laskun ohella suuret liikennemäärät aiheuttavat ongelmia liittyvälle liikenteelle. Tielle liittyminen on vaikeaa muun muassa Tikkakosken ja valtatien 13 liittymissä. 9

16 Kuva 10. Liikennemäärän vaikutus ajonopeuksiin Oulujoen sillan kohdalla. Tarkastelualueella tapahtui vuosina poliisin tietoon tullutta henkilövahinkoon johtanutta lii- kenneonnettomuutta. Onnettomuuksista 41 johti kuolemaan. Yleisin onnettomuusto tyyppi henkilövahinko- onnettomuuksissa oli yksittäisonnettomuus, mutta kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa kohtaamison- le- nettomuus. Turvallisuustilanne on huonoin tieosuudella Oulu-Kemi ja siellä erityisesti Haukiputaan veäkaistatiellä. Kyseisellä tieosuudella myös turvallisuuden tunne koetaan huonoimmaksi, mikä tuli voimak- kaasti ilmi myös vuorovaikutuksen kautta. Yhteysvälin rooli, käyttäjäryhmien tarpeet Yhteysväli on keskeinen osa kansainvälistä TEN-t-verkkoon kuuluvaa liikennekäytävää, joka toimii yhteyte- luon- nä etelän suunnasta Pohjois-Suomeen, Ruotsiin, Norjaan sekä Luoteis-Venäjälle. Barentsin alueen nonvarojen hyödyntäminen sekä siihen s liittyvät investoinnit ja j kuljetuksett lisäävät tulevaisuudessa tien mer- kitystä entisestään. Väylä toimii myöss yhteytenä pohjoises- ta Pietarin. Valtatie 4 tulee olemaan erittäin merkittävä osa kansainvälisiä kuljetuskäytäviä ja merkitys tuleee jatkossa kasvamaan muun muassa koillisväylän avautumisen myö- tä. Yhteysvälillä on selkeä kansainvälisesti tunnustettu rooli. Valtatien 4 kehittäminen on priorisoitu ja siihen on sitou- rooli ja duttu TEN-siihen liittyvät tulevaisuuden mahdollisuudet asettavat ratkaisun yhteydessä. y Kansainvälinen yhteysvälin kehittämiselle nykyistenn käyttäjätarpeiden ja nykyliikenteeseen pohjautuvien ennusteiden ohella merkit- väylän täviä lisävaatimuksia. Osana O TEN-t kuljetuskäytäville. Henkilöliiken- teessä valtatie yhdistäää suuria keskuksia ja toimii erittäin ydinverkkoa tulee luoda pohjaa uusille merkittävänä paikallisenn ja seudullisen liikenteenn välittäjä- merkitys matkailun ja sen kehittämisen näkökulmasta. Henkilö- ja tavaraliikenteelle ei ole suoraa raideliikennetar- jontaa yhteysväleillä Lahti-Jyväskylä ja Jyväskylä-Oulu. nä. Pitkän matkan henkilöliikenteessää korostuu yhteysvälin Kuva 11. TEN-t verkko Suomessa. Lähde Liikennevirasto. 10

17 Yhtenä lähtökohtana yhteysvälin ja sen eri osien roolin määrittämisessää ovat maantieteelliset realiteetit ja niiden vaikutukset liikkumiseen. Kun aikaetäisyys kasvaa yli tuntiin, vähenee päivittäinen liikkuminen erittäin voimakkaasti. Tämä tarkoittaa tarkasteltavalla yhteysvälillä sitä, että ainoastaan Oulun ja Kemin välillä on merkittävästi työssäkäyntialueiden välistä päivittäistä päästää päähän kulkevaa työmatkaliikennettä. Aluerakenteesta johtuen työmatkaliikenteen suhteellinen osuus on suuri Jyväskylän ja Oulunn seuduilla. Molempien kaupunkien eteläpuolella myös poikittaisliikenteen ja muiden kuin valtatien 4 suuntien liikenteen merkitys on erittäin suuri. Kuva 12. Keskuskaupunkeihin suuntautuva työssäkäynti (Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva -työ). Yhteysvälin kansallisen roolin määrittämisessää hyödynnettiin vaikutusalueen liikennejärjestelmäsuunnitel- mu- mia ja muita selvityksiä, joissa on tarkasteltu ihmisten liikkumista ja elinkeinoelämän kuljetuksia (muun assa ALLI-työn yhteydessä tehtyjä tarkasteluja). Näitä on yhdistetty tämän työn yhteydessä tehtyihin liiken- ne- ja kuljetusmäärätarkasteluihin. Erittäin keskeisessä roolissa oli myös sidosryhmä- ja käyttäjävuorovaiku- ajallisen tus. Työssä on painotettu aiempaa vahvemminn erilaisten käyttäjäryhmie en osuuksienn ja liikenteenn vaihtelun tarkasteluja. Tällä on haettu liikenteen kokonaismäärän rinnalle tietoa siitä, millaiset liikkumis- ja kuljetustarpeet missäkin korostuvat. Tavaraliikenne Valtatie 4 on pääradan ohella Suomen keskeisin pohjois-etelä suuntainen kuljetuskäytävä. Tavaraliiken- joi- teen määrä on yhteysvälin hiljaisimmillakin osuuksilla suuri. Työn yhteydessä ei noussut esiin tekijöitä, den perusteella voitaisiin olettaa tavaraliikentet en jatkossa vähentyvän. Sen sijaan raskaan liikenteen kas- vua pidettiin erittäin todennäköisenä. Ainoastaan yhdistettyjen kuljetusten mahdollinen uudelleen käynnis- ainakaann lähivuosina eikä se kääntäisi liikenteen kasvutrendiä. Sidosryhmätilaisuuksissa nousi esiin muun tyminen voi hieman vaikuttaa raskaan liikenteen määrään, mutta sitäkään ei pidetä kovin todennäköisenä muassa seuraavia raskaan liikenteen lisääntymiseen tekijöitä: toimituksille asetettujen vaatimusten muuttuminen (lyhyemmät toimitusajat ja pienemmät yksikkö- toimitukset) kuljetusten aikatauluvaatimusten tiukentuminen kumipyöräliikenteen joustavuus raideliikenteen joustamattomuus 11

18 kumipyöräliikenteen kustannustehokkuus kansainvälisten kuljetusten lisääntyminen (mm. Pohjois-Norjan jaa Pohjois-Ruotsin jakelu, kaivoskul-k jetukset, Barentsin alue, koillisväylä). Rautatieliikenne rajan yli on nykyisin hyvin vähäistä, enimmilläänkin vainn muutamia satojatuhansia tonneja vuodessa. Ainakin osasyynä tilanteeseen on sähköistyksen puuttuminenn Laurila-Tornio rataosaltaa ja puutmutta säh- teet Haaparannan ratapihalla. Suomalaisen raideleveyden rata Ruotsin puolelle on olemassa, köistyksen puuttumisen takia radalla on käytettävä dieselkalustoa. Suomen ja Ruotsinn liikennevirastot selvit- televät mahdollisia ratkaisuja ongelmaan yhdessä kaupunkien kanssa. Rautatieliikenteen vilkastuminen tuskin vaikuttaisi suuresti rajan yli suuntautuvaan kuorma- kerralla autoliikenteeseen, sillä kuljetettava tavara on erityyppistä. Rautateitse kuljetetaan suuria määriä muutamaan harvaan kohteeseen. Kuorma-autoliikenteen reitit hajautuvatt laajalle alueelle. Kuva 13. Tavaraliikenteen määrät Suomen tie- ja rataverkolla. 12

19 Aineistoanalyysien, aiempien palvelutasoselvitysten ja työn yhteydessä käydyn vuorovaikutuksen perusteella tehtiin heti alustavien tarkastelujen perusteella havainto, ettei palvelutasotekijöiden näkökulmasta ole kovinkaan suurta eroa eri kuljetettavien tavaralajien suhteen. Kaikki kuljetukset ovat aikataulutettuja ja edellyttävät hyvää matka-ajan ennakoitavuutta. Koko yhteysvälillä on nyt ja tulevaisuudessa erittäin suuri merkitys sekä kansainvälisen että kansallisen logistiikkajärjestelmän osana. Tämä tulee asettamaan yhtenäiset palvelutasovaatimukset koko tarkastelujaksolle riippumatta siitä, missä ympäristössä väylä kulkee tai millainen on henkilöliikenteen profiili. Kuljetusketjujen näkökulmasta käyttäjätarpeet ovat väylän toimivuuden kannalta; joustava liittyminen, tasainen ajonopeus ja matka-ajan minimointi. Matka-ajan ennakoitavuuden merkitys on sekä kustannustehokkuuden että toimitusvarmuuden kannalta oleellinen. Kaikki ennakoimattomat häiriöt ovat kuljetusten näkökulmasta ongelmallisia, koska häiriöiden vaikutukset kumuloituvat logistiikkaketjuissa. Tämä korostuu etenkin niillä yhteysväleillä, joilla työ- ja lepoaikalainsäädännön asettamat rajat ovat lähellä maksimimatkaaikaa. Ennakoimaton matka-ajan viive voi edellyttää lakisääteisen tauon pitämistä juuri ennen suunniteltua kuljettajan vaihtoa tai terminaaliin saapumista. Tarkastelujaksolla tämä korostuu välillä Jyväskylä-Oulu. Kuljettajan näkökulmasta matka-ajan ennakoitavuuden ohella korostuvat vastaavat tekijät kuin pitkillä henkilöliikenteen matkoilla, kuten muun muassa mukavuus ja turvallisuus. Tarpeet liittyvät erittäin laajasti erilaisiin tekijöihin, kuten tien kuntoon ja kunnossapitoon, valaistukseen ja tienvarsipalveluihin. Tämän työn vuorovaikutuksen yhteydessä kuljettajien näkökulmasta nousivat esiin erityisesti liukkaudentorjunta ja tienvarsipalveluiden soveltuminen työ- ja lepoaikalainsäädännön edellyttämien taukojen pitämiseen. Ammattiliikenteen näkökulmasta valtatie on liikenteen välittämisen lisäksi työympäristö, joka tuo vaatimuksia myös työturvallisuuden sekä työssä jaksamisen ja viihtymisen näkökulmasta. Henkilöliikenne Henkilöliikenteen näkökulmasta yhteysvälin rooli on sekä käyttäjätarpeiden että valtakunnallisen merkittävyyden näkökulmasta huomattavasti monimuotoisempi kuin tavaraliikenteen. Tieliikenne on pääasiassa paikallista ja seudullista. Pitkämatkaista liikennettä on vähän suhteessa lyhytmatkaiseen ja se muodostuu pääosin vapaa-ajanmatkoista. Tarkasteltavalla yhteysvälillä pitkiä työperäisiä matkoja on suhteellisesti eniten väleillä Oulu-Kemi ja Lusi-Jyväskylä. Oulun ja Kemin välillä on myös paljon päivittäisiä työmatkoja. Jyväskylän ja Oulun välillä työperäisiä matkoja on etäisyydestä johtuen erittäin vähän. Pohjois-Pohjanmaalta ja Lapista pääkaupunkiseudulle suuntautuvilla työperäisillä matkoilla käytetään pääasiassa lento- ja junaliikennettä. Jyväskylän ja pääkaupunkiseudun välisessä liikenteessä henkilöautolla tehty kokonaismatka-aika on kilpailukykyinen joukkoliikenteen kanssa, mikä lisää työperäisten matkojen suhteellista osuutta yhteysvälillä. (kuvat 14 ja 15) 13

20 Kuva 14. Maakuntien välisten matkojen kulkumuoto- ja matkantarkoitusjakaumat (HLT 2012). 14

21 Pohjakartta Karttakeskus L4356 Tie- ja rataverkot LiikennevirastoL Kuva 15. Minimimatka-aikojen vertailua eri kulkumuodoilla. k Linja-autoaikataulut lähde Matkahuolto, juna-aikataulut lähde VR ja lentolii- kenteen aikataulut lähde Finavia. Solmupisteissä (Jyväskylän ja Oulun kohdat) käyttäjätarpeissa korostuvat paikallisenn ja seudullisen liikenvälittäjinä, v teen vaatimukset. Valtatiet toimivat molemmillaa kaupunkiseuduilla keskeisinä työmatkaliikenteen mikä korostaa työperäisten matkojen matka-ajan minimointitarpeita. Valtatien rooli kaupunkiseutujen kes- asu- keisimmillä kasvualueilla on erittäin merkittävä ja kehittämisvaatimukset ovat osa laajaa maankäytön, misen, palvelujen ja elinkeinotoiminnan kokonaisuuden kehittämistä. Valtatien kansainvälinen ja valtakun- ovat pääosin seurausta paikallisesta liikkumisesta ja sen kasvusta. Käytännössä K solmupisteiden osalta nallinen rooli luo vaatimuksille tiettyjä reunaehtoja, jotka tulee ottaa huomioon. Kuitenkin kehittämistarpeet käyttäjätarpeet ja niiden pohjalta määritettävätt kehittämistavoitteet linjataan seudullisissa suunnitelmissa. Tämän selvityksen aikana molemmilla kaupunkiseuduilla on käynnissää yleiskaavatasoinen liikennejärjes- sovite- telmäsuunnittelu, jossa valtatien roolia tarkastellaan osana liikennejärjestelmää ja kehittämistarpeet taan yleiskaavojen vaatimuksiin. 15

22 Henkilöliikenne rautateitse Suomen ja Ruotsin välillä olisi mahdollista siten, että vaihto ruotsalaisesta junasta suomalaiseen ja päinvastoin tapahtuisi Haaparannan asemalla. Sähköistyksen valmistuttua osa nyt Ouluun jäävistä henkilöjunista voisi jatkaa Tornioon saakka. Yhteenveto: Valtatien 4 rooli osana TEN-t ydinverkkoa tuo kehittämiselle vaatimuksen toimia uudenlaisen kehityksen mahdollistajana. Tavaraliikenteen tarpeet ovat yhteneväiset koko yhteysvälillä ja luovat reunaehdot, jotka tulee ottaa huomioon koko yhteysvälillä. Henkilöliikenteessä lyhytmatkainen liikenne korostuu ja valtatien rooli vaihtelee huomattavasti yhteysvälin eri osissa. Jaksottelu käyttäjäryhmien pohjalta Valtatien jaksottelu tehtiin yhteysvälin roolin ja käyttäjätarpeiden pohjalta. Jaksottelun tavoitteena oli määrittää käyttäjätarpeiden kannalta homogeeniset osuudet, joille voidaan johtaa keskeisten palvelutasotekijöiden kautta palvelutasotavoitteet. Jaksottelussa ei otettu huomioon väylän nykytilaa tai tämän hetken puutteita. Tavaraliikenteen näkökulmasta ei nähty tarpeelliseksi tehdä yhteysvälin jaksottelua. Vaikka yhteysvälillä myös tavaraliikenteen määrä vaihtelee huomattavasti, ovat tarpeet ja niistä johdettavat keskeiset palvelutasotekijät yhtenäiset koko yhteysvälillä. Jaksottelun pohjaksi tehtiin keskimääräisen liikennemääräkuvaajan lisäksi erilaisia liikenteen ajallista vaihtelua kuvaavia tarkasteluja, joilla päästiin kiinni matkan tarkoitukseen (kuva 16). Esimerkiksi tuntivaihtelut kuvaavat työmatkaliikenteen suhteellista osuutta, vuorokausivaihtelut ja kausivaihtelut lomaliikenteen osuutta. Näin voitiin karkeasti arvioida matkantarkoitusjakaumaa eri yhteysväleillä. 16

23 Kuva 16. Esimerkkikuva tarkastelun yhteenvedosta. Karttakeskus L4356. Analyysien perusteella yhteysväli jaettiin karkeasti kahdeksaan jaksoon: Lusi - Vaajakoski Jyväskylän kohta Jyväskylä - Äänekoski Äänekoski - Liminka Oulun kohta Oulu - Ii Ii - Kemi Kemi Haaparanta. Samaan aikaan jaksottelun kanssaa määritettiin neljä erilaistaa liikenteellistä profiilia, joihin yhteysvälin jokai- nen jakso voidaan liittää. Profiilit nimettiin sen mukaan, millainen liikenne korostuu: Tavara-, poikittais- ja paikallisliikennejakso (solmukohta) Tavara-, asiointi- ja pendelöintijakso Tavara-, pendelöinti- ja vapaa-ajanliikenteen jakso Tavara- ja vapaa-ajanliikenteen jakso. 17

24 Kuva 17. Sidosryhmätyöpajojen pohjaksi laadittu yhteenvetoo yhteysvälin jaksottelusta ja keskeisistä palvelutasotekijöistä. Karttakeskus L4356. Vaikka kaikilla yhteysvälin osilla on kaikkia matkatyyppejä, haluttiin profiilien kuvauksissa tuoda esille eroja eri yhteysvälin osilla. Lähtökohtanaa oli korostaa yhteysvälin sisäisiä eroja, joten profiilikuvauksiaa ei voida käyttää suoraan esimerkiksi eri liikennemuotoja tai eri väyliä käsittävissä liikennejärjestelmätasoisissa tar- vaikka kasteluissa. Kaikkiin profiilikuvauksiin tuotiin mukaan tavaraliikenne, jotta sen rooli ei jää taustalle, jaksottelu tehtiin ainoastaan henkilöliikenteen perusteella. Poikittais- ja paikallisliikennejaksoilla korostuvat sekä valtatien 4 ulkopuolelta tulevat liikennevirrat että ly- työ-, os- hytmatkainen asiointi- ja työmatkaliikenne. Asiointi- ja pendelöintijaksoilla korostuvat seudullinenn tos- ja asiointiliikenne. Vapaa-ajan liikenteen jaksoilla korostuvat viikonloppuihin ja loma-aikoihin ajoittuvat mökki- ja lomamatkat. Pendelöinti- ja vapaa-ajanliikenteen jaksolla näkyvät selkeästii sekä päivittäisen työ- matkaliikenteen että lomaliikenteenn tuomat ajalliset vaihtelut. Keskeisten palvelutasotekijöiden määrittäminen Palvelutasotekijöiden tarkastelu ja määrittely perustuvat sekä aiemmin että e työn aikana tehtyihin valtakun- palvelu- nallisiin selvityksiin. Keskeisin näistä on työnn aikana käynnissä ollut pitkämatkaisen liikenteenn tasotekijöiden määritystyö, jonka välituloksia pilotoitiin myös tässä työssä. Tarkemmat valtakunnalliseen selvitykseen pohjautuvat määrittelyt pitkien matkojen ja kuljetusten palvelutasotekijöistä on esitetty liittees- sä 1. 18

25 Kuva 18. Pitkämatkaisen liikenteen palvelutasotekijät. Kuten aiemmin on esitetty, tavaraliikenteen palvelutasotekijöille ei löydetty jaksotteluperusteita, vaan ne ovat yhtenäiset koko yhteysvälillä. Henkilöliikenteen näkökulmasta tehtiin palvelutasotekijöiden valinnassa v tietoisesti karkeat yleistykset, jotta eri jaksojen liikenteen koostumus voitiin ottaa huomioon ja eri käyttäjälähdettiin ryhmien tarpeet saatiin tuotua esiin. Vaikka kaikki palvelutasotekijät ovat tärkeitä kaikilla matkoilla, tässä työssä siitä, että tietyillä matkoilla korostuvat eri tekijät. Esimerkiksi matka-aika korostuu säännöllisillä työperäisillä matkoilla ja loma- ja vapaa-ajan v matkoilla korostuu mukavuus, joka on erittäin laaja ja subjektiikäsitettiin vinen käsite. Tässä yhteydessä ei lähdetty tarkemmin määrittelemään mukavuuden sisältöä, vaan se laajasti eri tekijöinä (mm. tienvarsipalvelut, stressittömyys, helppous), joiden merkitys korostuu matka- yhteys- ajan minimoinnin sijaan. Palvelutasotekijöitä hyödynnettiin siis jaksojen erojen e esiintuomisessa tällä välillä. Määrityksiä tai johtopäätöksiä ei ole millään lailla vertailtu tai yhtenäistettyy muiden yhteysvälien kanssa. Koko yhteysvälillä korostuvat turvallisuus ja ennakoitavuus. Myös hallittavuus on koko yhteysväliä kos- keva palvelutasotekijä, mutta sillä on huomattavasti vähäisempi merkityss kuin turvallisuudella ja ennakoita- vuudella. Osittain hallittavuus on sisällä s myös ennakoitavuudessa, koskaa hyvä hallittavuus (matkan aikana saatavan informaation pohjalta tehtävät ratkaisut) parantaa myös ennakoitavuutta vähentämällää tarvetta varautuaa viivästyksiin. Lusi-Vaajakoski: Keskeisimpiä palvelutasotekijöitä mukavuus (ja matka-aika) Jakso on yksi Suomen merkittävimmistä matkailu- ja mökkiliikenteen yhteyksistä. Liikennemäärältään yh- koostuu teysväli vastaa väliä Ii-Kemi, mutta liikenteen ajallisen vaihtelun perusteella yhteysvälin liikennee huomattavasti voimakkaammin viikoittaisesta vapaa-ajan liikenteestä. Tämä T johtuu pääasiassa siitä, että aluekeskusten (Lahti ja Jyväskylä) ) välillä on vähän päivittäistä työmatka- tai asiointiliikennettä. Yhteysvälin maankäyttö on suhteellisen vähäistä eikä sillä ole vahvoja asutus- tai työpaikkakeskittymiä, mikä osaltaan vaikuttaaa siihen, että työperäisen liikenteen määrä suhteessa vapaa-ajann liikenteeseen on vähäistä. Koska Jyväskylän ja pääkaupunkiseudunn välisessä liikenteessä henkilöauto on matka-ajaltaan kilpailukykyinen joukkoliikenteen kanssa, välillä on pitkämatkaista työasiamatkaliikennettä. Mökki- jaa matkailuliikenteessä korostuu mukavuuden merkitys. Työasiamatka aliikenne nostaa matka-ajan merkitystä yhteysvälin palvelu- tasotekijänä. 19

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Suomikäytävä

Suomikäytävä Suomikäytävä 18.8.2015 Suomikäytävä Suomikäytävä on osa TEN-T ydinverkkoa ja sen muodostavat päärata Helsinki Kemi Tornio Rautatietä 810 km Neliraiteinen osuus 3 % Kaksiraiteinen osuus 30 % Yksiraiteinen

Lisätiedot

Suomikäytävä 1.9.2015

Suomikäytävä 1.9.2015 Suomikäytävä 1.9.2015 Suomikäytävä Suomikäytävä on osa TEN-T ydinverkkoa ja sen muodostavat päärata Helsinki Kemi Tornio Rautatietä 810 km Neliraiteinen osuus 3 % Kaksiraiteinen osuus 30 % Yksiraiteinen

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

E18 Turun kehätien kehittäminen

E18 Turun kehätien kehittäminen E18 Turun kehätien kehittäminen 11.3.2014 Kehittämisselvityksen lähtökohdat Turun kehätie E18- ja TEN -ydinverkkoa. Kehätiellä VARELY:n suurimmat liikennemäärät ja erittäin epätasainen palvelutaso. Tien

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnittelu

Liikennejärjestelmäsuunnittelu Liikennejärjestelmäsuunnittelu 2013 5.12.2012 Varsinais-Suomen suunnittelu 2013 1. Maakuntasuunnitelman tarkistus 2. Maakuntaohjelman tarkistus 3. Varsinais-Suomen liikennestrategian päivitys 4. Turun

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ YVA JA YLEISSUUNNITELMA TAVOITETYÖPAJA 1.12.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 16.30 Kahvi 17.00 E18 kehittämistarpeet, Vesa Virtanen Käyttäjätarpeiden tunnistaminen kehittämispolun

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy Johdanto Tässä selvityksessä on arvioitu valtatien10/12 ja kantatien 54 rooleja maankäytön ja liikennejärjestelmän kannalta Kanta-Hämeen alueella. Lähtökohtina tarkastelulle ovat maankäyttöön liittyvät

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Lapin liikennepäivä 29.11.2016 Timo Mäkikyrö Strategiayhteistyö Lapin liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun liitto Keski-Pohjanmaan liitto

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1(7) 19.9.2014 MUISTIO MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1. Yleistä Tässä Mäskälän kaavarunkoalueen liikenteellisessä selvityksessä tarkastellaan kaavakaavarunkoalueen synnyttämän liikenteen

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu 1.11.2011 Liikenneselvitys 1 (3) M. Karttunen Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.7.21 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/214 7/21 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat hankkineet siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa 24.11.2010 Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Liikenneviraston organisaatio 1.1.2011 alkaen Pääjohtaja Viestintä Esikunta

Lisätiedot

Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys

Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys Viitostie ry:n seminaari 17.5.2013 Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntastrategia ja ohjelma Aluekehittäjän näkökulma

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Tienpidon ja liikenteen suunnitelma

Tienpidon ja liikenteen suunnitelma RAPORTTEJA XX 201X Tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 KESKI-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 1 Liikennejärjestelmää kehitetään uuden liikennepolitiikan hengessä Liikennejärjestelmän

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Ylijohtaja Anne Herneoja 21.3.2013 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön Liikenne ja maankäyttö 7.10.2015 Juha Mäkinen Sito Oy Sito Parhaan ympäristön tekijät Esityksen sisältö Kohdealue ja nykytilan kuvaus Suunniteltu

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

Liikennesuunnittelu, referenssejä

Liikennesuunnittelu, referenssejä 1 (6) Liikennesuunnittelu, referenssejä Moisio-Kyyhkylän osayleiskaava-alueen ja Kirkonvarkauden asemakaava-alueen liikenneselvitykset, Mikkelin kaupunki, 2013 2014 Mikkeli on Etelä-Savon maakuntakeskus

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011 TAMPEREEN KAUPUNKI Lahdesjärven yleissuunnitelma Liikenneselvitys Työ: 24946 Tampere 27.10.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot

Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot 10.11.2015 Maanteiden ja ratojen luokitus Valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa

Lisätiedot

Niemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta

Niemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta LIITE 9 Niemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta Luonnos 13.5.2015 SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 4 2 NYKYTILA... 4 2.1 Liikenneverkko... 4

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Seminaari , Laitila. Janne Virtanen

Seminaari , Laitila. Janne Virtanen Seminaari 8.2.2006, Laitila Ohjelma 14.00 seminaarin avaus liikennestrategian ja aiesopimuksen esittely 15.10 Turku-Uusikaupunki -radan henkilöliikenne 15.30 kahvitauko 15.50 Lääninhallituksen kommentit

Lisätiedot

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 20.12.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin 6.11.2014

Lisätiedot

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 Miksi liikenneturvallisuussuunnitelma? Selvitetään liikenneturvallisuuden ja liikennekäyttäytymisen nykytila Määritetään liikenneturvallisuustavoitteet Määritellään

Lisätiedot

Väitöskirja netissä:

Väitöskirja netissä: Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella

Lisätiedot

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Niskanperän liittymäselvitys

Niskanperän liittymäselvitys LAPIN ELY-KESKUS Niskanperän liittymäselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28789 Raportti 1 (7) Saara Aavajoki Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Nykytilanteen liikennejärjestelyt... 1 2.1

Lisätiedot

Mäskälän alueen kaavarunko

Mäskälän alueen kaavarunko S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Mäskälän alueen kaavarunko Liikennetarkastelu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.10.2012 P17620 Liikennetarkastelu 1 (10) Miettinen Tuomas 23.10.2012

Lisätiedot

Perämerenkaari. Pohjois-Suomen. Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia?

Perämerenkaari. Pohjois-Suomen. Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia? Perämerenkaari Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategian esiselvitys Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia? Maanteiden kotimaan tavarankuljetukset Lentoliikenteen

Lisätiedot

Tavaraliikenne HLJ 2015:n valmistelussa. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Tavaraliikenne HLJ 2015:n valmistelussa. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenne HLJ 2015:n valmistelussa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Mikä on HLJ? Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ) on seudullisen liikennepolitiikan tahtotila. Tavoitteena

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020 FCG Planeko Oy YLISTARO Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana n yleiskaavaa 2020 31.10.2008 1 (9) FCG Planeko Oy 30.10.2008 Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Kuva: Jouko Aaltonen Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Tavoitteena: parantaa matkaketjujen

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto 13.1.2015 Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Liikenneselvityksen sisältö Työssä on tarkasteltu Niiralan asemakaava-alueelle

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 8 Liitteet Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 30 Pohjoisväylä Lottelundin risteysalue Vanhan Veistämöntien ja Kaarlelankadun liittymiä on tutkittu

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma Virtuaalimallin havainnekuvat 20.5.2016 Karjalantietä parannetaan Hakalinkadun kohdan kiertoliittymällä. Havainnekuva liittymästä

Lisätiedot

Tiehallinnon näkökulma

Tiehallinnon näkökulma 1 Ysiväylä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Tiehallinnon näkökulma Pääjohtaja Eero Karjaluoto Tiehallinto /ik 13.03.06 2 "PRO tie" -liikkeitä liikkeellä Monilla tiesuunnilla on eri tavoin järjestäytyneet

Lisätiedot

Valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla, yleissuunnitelma. Yleisötilaisuus Kouvola

Valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla, yleissuunnitelma. Yleisötilaisuus Kouvola Valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus Kouvola 12.3.2013 Tilaisuuden ohjelma Klo 17.30-17.45 Tilaisuuden avaus ja työn taustojen esittely Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1(5) 2.2.2012 MUISTIO SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1. Yleistä Tämä Siirin alueen toinen liikenteellinen selvitys liittyy Siiri II alueen asemakaavan laadintaan, jossa Iso-Harvoilantieltä alkavaa

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS Vastaanottaja Iisalmen kaupunki Tekninen keskus/kaupunkisuunnittelu Jukka Virtanen PL 10 74101 Iisalmi Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2014 Viite 15110012046 IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 1 Esipuhe Tämä liikenneselvitystyö on laadittu Oy Sunny-Trading Ltd :n toimeksiannosta. Se käsittää

Lisätiedot

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys Humppila 12.1.2011 Työn tavoitteet Työn tavoitteena on tutkia valtateiden 2 ja 9 risteysalueelle ja sen läheisyyteen kaavaillun uuden maankäytön synnyttämän

Lisätiedot

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Pirkanmaan maakuntahallitus kokous 17.6.2013 Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.8.216 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/21 7/216 Oulun kaupungilla ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 22.10.2013 SELVITYKSEN SISÄLTÖ Nykyliikenteen liikennemäärät Liikenne-ennuste 10v ja 20v päähän Liikenteen toimivuustarkastelut Pääoven edustan liikennejärjestelyt

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot