Ongelmakeskeisyydestä ratkaisuhakuisuuteen monimutkaistuvassa sääntely-ympäristössä

Transkriptio

1 Ongelmakeskeisyydestä ratkaisuhakuisuuteen monimutkaistuvassa sääntely-ympäristössä Asianajajapäivä Mika Ohtonen Esityksen sisältö Sääntely-ympäristön muuttuminen taustoista ja tavoitteista Merkittävimmät muutokset vero-oikeuden näkökulmasta Asianajajan rooli monimutkaistuvassa sääntely-ympäristössä ja asiakkaan odotukset 1

2 Sääntely-ympäristön muuttuminen taustoista ja tavoitteista Sääntelyn lisääntymisen taustaa Finanssikriisi, taantuma ja verotulojen pieneneminen Verosuunnittelurakenteiden nouseminen julkisen keskustelun kohteeksi Valtioiden välinen verokilpailu (myös EU:n sisällä) Liiketoiminnan globalisoituminen vs. verosääntelyn kansallisuus Vaikeus puuttua aggressiiviseen verosuunnitteluun ilman veronkiertonormeja Verosopimusten riittämättömyys, tarve vanhentuneen sääntelyn nykyaikaistamiseen 2

3 Sääntelyn tavoitteita Valtioiden verokertymien turvaaminen Kilpailuneutraliteetin tavoittelu Läpinäkyvyyden lisääminen Rajat ylittävien ongelmien ratkaiseminen rajat ylittävällä sääntelyllä Pelisääntöjen selkeyttäminen Väärinkäytösten ehkäiseminen Haitallisen verokilpailun rajoittaminen Uuden sääntelyn erityispiirteitä Kohteena erityisesti kansainvälisesti toimivat suuryritykset, heijastusvaikutus muihin Uusi sääntely tyypillisesti ohjaavaa, yleisluonteista ja tulkinnanvaraista Sekä lainsäädäntömuutoksia ("hard law") että pehmeää sääntelyä ("soft law") Lainsäädäntömuutosten kankeus -> pehmeän sääntelyn lisääntyminen Toisaalta lainsäädäntömuutoksiin löytynyt yllättävän nopeasti poliittista yhteisymmärrystä mm. EU:n tasolla; sisämarkkinoiden vapauksien korostamisesta siirrytty valtioiden intressien suojaamiseen Sääntelyn päällekkäisyys esimerkkinä veron kiertämisen sääntely Valtioiden välinen tietojenvaihto lisääntyy Valtioidenvälisessä verotulojen uudelleenjaossa sekä voittajia että häviäjiä 3

4 Merkittävimmät muutokset vero-oikeuden näkökulmasta Merkittävimpiä kansainvälisiä muutoksia OECD:n BEPS-hanke (Base Erosion and Profit Shifting), loppuraportit 2015 Pehmeää sääntelyä, joka voi johtaa kansallisiin lainsäädäntömuutoksiin Suomessa lainsäädäntömuutoksia liittyen mm. suuryritysten maakohtaiseen raportointiin ja siirtohinnoitteludokumentointiin Siirtohinnoitteluohjeiden päivitykset voimaan 2016 EU:n veronkiertodirektiivi 2016 (osa Anti Tax Avoidance Package:a) Minimisuojan periaate Johtaa Suomessa lainsäädäntömuutoksiin esimerkiksi korkojen vähennyskelpoisuudessa Implementoitava vuoden 2019 alusta 4

5 Merkittävimpiä kansainvälisiä muutoksia EU:n virka-apudirektiivin mukainen automaattinen pakollinen tietojenvaihto viranomaisten välillä rajat ylittävistä ennakkopäätöksistä tai ennakkohinnoittelusopimuksista Yhteisöverotuksen harmonisointipyrkimykset EU:ssa Komission CCTB- (verotettavan tulon laskennan ja veropohjan harmonisointi) ja CCCTBehdotukset (verotulojen jakaminen jäsenvaltioiden välillä) CCTB:n tavoiteltu voimaantulo 2019 alusta, CCCTB:n 2021 (epätodennäköinen) Merkittävimpiä kansainvälisiä muutoksia Vuoden 2016 lopussa julkaistu OECD:n monenvälinen sopimus (Multilateral Instrument, MLI) BEPS-toimenpiteiden voimaan saattamiseksi osaksi verosopimuksia Allekirjoitustilaisuus kesäkuussa 2017, vähintään viiden valtion ratifioitava Soveltuu verosopimuksiin, joiden molemmat sopimusosapuolet ovat ratifioineet monenvälisen sopimuksen; valtioiden mahdollisuus varaumiin rajoittaa soveltuvuutta Pakollinen sitova arbitraatiomenettely (edellyttää, että molemmat sopimusvaltiot valinneet soveltaa), jos valtioiden välisessä neuvottelussa ei päästä sopimukseen EU:n tilintarkastusuudistus 2016 (EU Audit Reform) Vaikuttaa ainakin jossain määrin veropalveluiden tarjoamiseen tilintarkastusyhteisöjen asiakkaina oleville noteeratuille yhtiöille ja finanssiyrityksille 5

6 Kansainvälinen tulkinta-aineisto ja sen merkitys Pehmeän sääntelyn asema tulkintalähteenä vakiintunut ja vahvistunut kansallisen lainsäädännön tulkinnassa Esimerkiksi OECD:n BEPS-hankkeen samoin kuin esim. siirtohinnoitteluohjeistuksen osalta haasteena aineiston laajuus, yleisluonteisuus ja monitulkintaisuus Pehmeän sääntelyn päivitystahti kiihtynyt aineiston taannehtiva soveltaminen Suora soveltaminen kansallisen lainsäädännön soveltamisalan puitteissa KHO:n oikeuskäytännössä näkyvissä halukkuus pehmeän sääntelyn hyödyntämiseen verosopimusten ja osin myös kansallisen lainsäädännön tulkinnassa Esimerkkinä siirtohinnoittelua ja sivuliikeallokaatiota koskeva oikeuskäytäntö Verotus- ja oikeuskäytännön kehittyminen Verotuskäytännössä ja verotarkastuksissa vedotaan laajasti pehmeään sääntelyyn Tosiasiallinen merkitys suuri, ongelmana kuinka soveltaa kansallisen lain alla Sääntely on tunnettava ei mahdollista ohittaa, vaikkei se perustu lakiin Euroopan unionin komission valtiontukivalvonta Eräiden EU:n jäsenvaltioiden veroviranomaisten ja verovelvollisten tekemien "sopimusten" arviointi kiellettynä valtiontukena EU:n omat tulkinnat markkinaehtoisuudesta vs. OECD:n siirtohinnoitteluohjeet Suomessa ei ainakaan toistaiseksi vastaavia järjestelyjä Perusvapauksien merkityksen pienentyminen? 6

7 Sääntelyn lisääntymisen seuraukset Oikeudellisen epävarmuuden lisääntyminen ja ennakoimisen vaikeus Maineriski Yritysten compliance-velvoitteiden kasvu Verotarkastusten ja veroriitojen lisääntyminen ja ajallinen pidentyminen Kansainvälinen kaksinkertainen verotus yhdenkertaisen tai nollaverotuksen sijaan Kansallisten veroriitojen jatkuminen maidenvälisissä neuvotteluissa ja mahdollisesti viime kädessä arbitraatiomenettelyssä Korkeampi kynnys rajat ylittävien sijoitusten tekemiselle Kasvanut neuvonannon tarve, luottamuksellisuuden korostuminen Asianajajan rooli monimutkaistuvassa sääntely-ympäristössä ja asiakkaan odotuksiin vastaaminen 7

8 Riitojen hoitamisesta ennakoivaan ongelmanratkaisuun Asianajajan työssä korostuu entistä enemmän ratkaisuhakuinen neuvonanto Epävarmuuden lisääntyessä tällainen neuvonanto käy entistä haastavammaksi Toisaalta päämiesten tarve näkemyksiä ja ratkaisuja tarjoavaan neuvoon kasvaa Riskien tunnistaminen ja niiden välttäminen tai vähintäänkin minimoiminen Oikeusvarmuuden hakeminen ennakoivin keskusteluin tai ennakkoratkaisuilla Riskien realisoituessa "perinteisempi" asiamiehen rooli Pidentyneet veroriidat, suulliset käsittelyt myös veroasioissa niiden monimutkaistuessa Uusien tulkintalähteiden hyödyntäminen erona aikaisempaan Sääntelyn monimutkaistuminen haastaa asianajajan keskittymään olennaiseen Asiakkaan odotuksiin vastaaminen Strategista keskustelukumppanuutta Omistautumista toimeksiantoon Selkeitä vastauksia ja toimintasuosituksia Riskien minimointia Asiakkaan tuntemista Asianajajalta odotetaan Riitojen ehkäisyä Perustietoja kaikilta juridiikan osa-alueilta Osaamisen päivittämistä Sääntelyympäristön seurantaa Prosessuaalista älykkyyttä 8

9 Kiitos! Mika Ohtonen, Partner Tax & Structuring Puh Fax Keskuskatu 7A Helsinki Finland 9