VALTION KIELIPALVELUIDEN ORGANISOINTI

Transkriptio

1 VALTION KIELIPALVELUIDEN ORGANISOINTI Selvitysmiehen raportti Håkan Mattlin

2 2 VALTION KIELIPALVELUIDEN ORGANISOINTI SELVITYSMIEHEN RAPORTTI Toimeksianto Valtioneuvoston kanslia asetti Valtion kielipalvelut -hankkeen, jonka tehtävänä oli kartoittaa valtionhallinnon käännös- ja kielipalveluiden nykytila. Hanke koski niin suomen ja ruotsin kuin muitakin kieliä. Hankkeen puheenjohtajana toimi valtiosihteeri Risto Volanen valtioneuvoston kansliasta. Hankkeen loppuraportti (Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 10/2006) luovutettiin valtioneuvoston kanslialle Hankkeen toisessa vaiheessa on tarkoitus selvityksen ja muun siihen liittyvän aineiston pohjalta laatia ehdotus valtion kielipalvelujen uudelleenorganisoimiseksi. Tätä työtä varten valtioneuvoston kanslia nimesi allekirjoittaneen, hallintojohtaja Håkan Mattlinin selvitysmieheksi. Selvitysmiehen tehtävänä oli hankkeen selvitykseen perustuen laatia asiasta raportti, jossa esitetään perusteltu ehdotus valtion kielipalveluiden uudellenorganisoimiseksi. Ehdotuksessa tuli ottaa huomioon tuottavuusnäkökohdat. 2. Aikaisemmat selvitykset Ruotsinkielisten hallintopalveluiden kokoamista ja aleellistamista selvittävä työryhmä (Sisäasiainministeriön julkaisuja 22/2005) ehdotti luovuttamassaan muistiossa ostopalveluna hankittavien ruotsin kielen ja myöhemmin myös muiden kielten käännöstehtävien kokoamista valtion kielipalvelukeskukseen. Kielpalvelukeskus ehdotettiin perustettavaksi Länsi-Suomen lääninhallituksen Vaasan alueellisen palveluyksikön yhteyteen alkaen valtion in-house -periaatetta noudattaen. Perustettavan kielipalvelukeskuksen toimintaa ehdotettiin kehitettäväksi myöhemmin esimerkiksi ruotsinkielisten yhteyskeskus- ja neuvontapalvelujen tuottajaksi. Työryhmä ehdotti myös tieto- ja viestintätekniikan laajamittaista hyödyntämistä ruotsinkielisten hallintopalvelujen saatavuuden ja tehokkuuden kehittämisessä. Erityisesti suuren volyymin palveluiden kehittäminen verkkopalveluiksi katsottiin

3 3 yleisten hallinnon kehittämisen linjausten mukaiseksi. Työryhmä korosti lisäksi ruotsin kielen aseman vakiinnuttamista luontevana osana hallintotyötä johdon sitoutumisen, koulutuksen ja resursoinnin keinoin. Valtion kielipalveluiden nykytilaa (valtioneuvoston kanslian raporttisarja 10/2006) selvittänyt työryhmä luovutti muistionsa Ruotsin kielen osalta hankkeessa hyödynnettiin edellä mainitun työryhmän tuloksia. Muiden kielten tilanteen kartoittamiseksi toteutettiin kysely, jolla selvitettiin kääntämisen ja tulkkauksen volyymia, kielipalveluiden tarvetta nyt ja tulevaisuudessa sekä kantaa siihen, miten valtion kielipalvelut tulisi järjestää. Kyselyiden pohjalta selvisi, että valtionhallinnossa kääntäjiä, tulkkeja, kielentarkastajia ja terminologeja on yhteensä noin 150 henkilöä. Ruotsin kääntäjien osuus on noin 90 henkilötyövuotta. Ostopalvelut mukaan lukien kielipalveluiden kokonaiskustannukset ovat vuonna 2006 noin 18 milj. euroa. Kielipalveluiden nykytilaa selvitettiin myös valtionhallinnon kääntäjille ja tulkeille järjestetyn keskustelutilaisuuden avulla, haastattelemalla joitakin valtionhallinnon käännöspalveluiden suurkuluttajia sekä tarkastelemalla valtionhallinnon organisaatioiden omia kielipalveluita koskeneita asiakastyytyväisyyskyselyitä. 3. Kuullut asiantuntijat Selvitysmies on työnsä aikana kuullut seuraavia asiantuntijoita: - apulaisosastopäällikkö, finanssineuvos Heikki Joustie, valtiovarainministeriö - hallintojohtaja Janne Kerkelä, sisäasiainministeriö - johtava terminologi Kaisa Kuhmonen, valtioneuvoston kielipalvelu - toimitusjohtaja Heikki Nurminen, Kielipalvelu Kauriin kääntöpiiri Oy - hallitusneuvos, käännöstoimiston päällikkö Katarina Petrell, valtioneuvoston kanslia - hallitusneuvos Paulina Tallroth, oikeusministeriö - kansliapäällikkö Ritva Viljanen, sisäasiainministeriö Kuulemisen tarkoituksena oli selvittää eri tahojen käsitykset valtion kielipalveluiden organisoimisen tarpeesta ja -tavasta. 4. Arvio käännöspalveluiden tarpeesta Kääntäminen sekä suomen ja ruotsin kielelle että muille kielille on viime vuosina lisääntynyt melko nopeasti. Tämän trendin odotetaan edelleen voimistuvan. Esimerkiksi valtioneuvoston käännöstoimistoon käännettäväksi tulleiden asia-

4 4 kirjojen siivumäärä (mm. hallituksen esitykset, eduskunnan kirjalliset kysymykset sekä muut valtioneuvostossa tarvittavat asiakirjat) on neljän vuoden aikana kasvanut seuraavasti: : sivua sivua sivua sivua Selvitysten perusteella voidaan arvioida, että yksi kokopäiväinen kääntäjä ehtii kääntää sivua vuodessa. Valtioneuvoston käännöstoimiston henkilökuntaan kuuluu tällä hetkellä 20 kääntäjää. Vuonna 2004 tuli voimaan uusi kielilaki (423/2003). Kielilaki ei lisännyt merkittävästi kääntämisen piiriin tulevien asiakirjojen määrää. Lain 31 :n mukaan ministeriön sekä valtion komitean, toimikunnan tai vastaavan toimielimen säädösehdotukset ja niihin liittyvät mietinnöt julkaistaan suomeksi. Julkaisuun otetaan kuitenkin myös ruotsinkielinen tiivistelmä ja säädöstekstin ruotsinkielinen teksti. Tämä säädösteksti aikaistaa osaltaan ruotsin kielen käännöksen tarvetta. Jos asianomaisen ministeriön harkinnan mukaan mietinnöllä on huomattava merkitys maan ruotsinkieliselle väestölle, se on julkaistava myös ruotsiksi. Kielilaki täsmentää perustuslaissa säädettyjä kielellisiä oikeuksia ja korostaa viranomaisten velvollisuuksia huolehtia molempien kieliryhmien, suomen- ja ruotsinkielisten, palveluista ja tiedonsaantitarpeista. Suomen ja ruotsin kielen kääntämisen tosiasiallinen tarve kasvaa näin ollen jatkuvasti. Lisää suomen ja ruotsin kielten kääntämispalveluita tarvitaan (säädöskäännösten ohella) lähivuosina valtionhallinnossa etenkin tuomioistuimissa ja lupaviranomaisissa sekä kaikkien viranomaisten viestintä- ja neuvontapalveluissa. Erityisen voimakkaasti näyttäisi kasvavan verkkosivukäännösten tarve. Saamen kielilaki (1086/2003) koskee monilta osin saamelaisten kotiseutualueen kunnallisia viranomaisia. Laki koskee myös eräitä valtion viranomaisia (2 ), joilla näin ollen on velvollisuus huolehtia käännöksistä saamen kielellä. Saamen kielellä tarkoitetaan kielilain 3 :n mukaan inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea käytetystä kielestä tai pääasiallisesta kohderyhmästä riippuen. Näin ollen käännösvelvollisuus voi joissakin tapauksissa koskea kaikkia kolmea saamen kieltä. Myös englannin käännöstarve kasvaa edelleen; erityisesti verkkosivukäännösten määrän arvellaan lisääntyvän. Myös venäjän (ja osittain ranskan) käännökset lisääntyvät. Muiden kielten käännöksiä ja tulkkausta tarvitaan lisääntyvän muun muassa maahanmuuton vuoksi yhä enemmän myös kotimaisia tarpeita varten.

5 5 Valtionhallinnossa tarvitaan tulkkauspalveluita etenkin poliisissa, tuomioistuimissa ja ulkomaalaisasioita hoitavissa organisaatioyksiköissä sekä vierailuiden, neuvotteluiden, lähialueyhteistyön ja konferenssien yhteydessä. Kääntämisen tukitoiminnoista (mm. kilpailuttaminen, käännösten ulkoistaminen, terminologiset palvelut, kielentarkastus, muisti- ja kielentarkistuspalvelut) vain osa on tällä ketkellä kaikkien valtionhallinnon kääntäjien käytettävissä. Myös kääntämisen tukitoimintojen tarpeen oletetaan kasvavan tasaisesti lähivuosien aikana. 5. Kielilain ja hallintolain vaatimukset Kielilain (423/2003) lähtökohtana on kaksi elävää kansalliskieltä. Kielilain hengen mukaista on, että suomi ja ruotsi esiintyvät yhdessä julkisessa hallinnossa. Ruotsin kieli ei ole, eikä saa olla, pelkästään käännöskieli. Lähtökohtana on, että kaksikielinen viranomainen suoriutuu kielilain mukaisista velvollisuuksistaan ilman ulkopuolista tulkkaus- tai käännösapua. Kielilaki myös lisää selkeästi viranomaisten aktiivista tiedotusvastuuta ja -velvollisuutta. Yleinen tietoisuus kielilain vaatimuksista on selkeästi kasvanut. Käytännössä kielilakia voi toteuttaa monella eri tavalla. Ensisijainen tapa on huolehtia siitä, että viranomaisissa on nykyistä suurempi määrä virkamiehiä, jotka pystyvät huolehtimaan virkatehtävistään ja palvelemaan kansalaisia kahdella kielellä. Tämä tavoite on erityisen haastellinen tilanteessa, jossa suuri määrä kielitaitoisia virkamiehiä on siirtymässä eläkkeelle lähivuosina. Viranomainen on kuitenkin lain mukaan velvollinen huolehtimaan siitä, että sen henkilöstöllä on tehtäviensä edellyttämä kielitaito (julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain, 424/2003, 2 :n mukaan). Nuorempien virkamiesten kielitaidon kohentamiseen ja ylläpitämiseen on näin ollen, muista kielipalvelujen järjestämistavoista riippumatta, tietoisesti kohdennettava voimavaroja. Toinen tapa vastata kasvavaan informaatiotarpeeseen on omien kääntäjien palkkaaminen kaksikielisiin virastoihin. Tämä yleensä toteutuukin silloin kun käännösten määrä riittää vähintäin yhden henkilötyövuoden työpanokseen. Kolmas keino on ostopalveluihin turvautuminen. Tämä keino on luonteeltaan täydentävä mutta edellä mainitut selvitykset osoittavat, että varsinkin pienille virastoille se on viime kädessä usein lähes ainoa keino turvata palvelujen kaksikielisyys. Myös hallintolaki (434/2003) asettaa omat vaatimuksensa hallinnolle. Lain tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa. Sen tarkoituksena on myös edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta. Hallinnon oikeusperiaatetta, palveluperiaatetta, neuvontaa koskevat säädökset sekä hyvän kielenkäytön vaatimusta on näin tarkasteltava rinnakkain kielilain kanssa.

6 6 6. Ehdotukseen vaikuttavat yleiset linjaukset Valtion hallinnon kehittämiseen on viime vuosina vaikuttanut useita samanaikaisia ja samansuuntaisia trendejä. Yksi trendi on palvelutuotannon kehittäminen asiakasnäkökulmasta. Hyvä esimerkki tästä on sisäasiainministeriön hanke Hajautettu ja joustava palveluhallino (sisäasiainministeriön julkaisusarja 5/2001). Hankkeessa korostettiin voimakkaasti mm. hajautettua palvelutuotantoa, asiakasnäkökulmaa sekä tilaaja-tuottaja -mallia. Pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelman mukaan "julkisen hallinnon ja palvelujen saatavuutta, laatua, tuottavuutta ja tehokkuutta lisätään". Hallitusohjelmassa on useita tähän tähtääviä tavoitteita: - hallitus jatkaa valtion keskushallinnon yksikköjen ja toimintojen alueellistamista käyttäen hyväksi valtion keskushallinnon uudistamisen ja henkilöstön poistumisen suomat mahdollisuudet - ydintoimintojen tehostamiseksi ja hallinnon rakenteiden keventämiseksi tukipalvelujen hoitoa keskitetään siihen erikoistuneille yksiköille. Tukitehtävien alueellistamiseksi käynnistetään tarvittavia pilotteja - valtion keskushallinnon uusia, laajenevia sekä uudistettavia toimintoja ja yksiköitä sijoitetaan esnsisijaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle valtioneuvoston periaatepäätöksen ( ) pohjalta. - alueellistetaan ja delegoidaan tehtäviä keskushallinnosta olemassa olevaan alueja paikallishallintoon. - toimenpiteitä hallinnon verkkopalvelujen ja sähköisen asioinnin lisäämiseksi vauhditetaan hallituksen tietoyhteiskuntaa koskevan politiikkaohjelman mukaisesti Tavoitteita on täsmennetty mm. hallituksen strategia-asiakirjassa. Alueellistamista säätelevät myös laki (362/2002) ja valtioneuvoston asetus (567/2002) valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta. Hallituksen ohjelma on käytännössä näkynyt ripeästi edennessä alueellistamisohjelmassa sekä hallituksen tuottavuusohjelman toteuttamisessa. Tuoreessa alueellistamiskatsauksessa (valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 2/2007) todetaan, että hallitusohjelman mukaisen alueellistamisen ohjelman tavoite on toteutumassa. Hallituskaudella alueellistaminen on jo nyt saavuttanut noin henkilötyövuoden tason kun tavoite vuoteen 2015 mennessä oli henkilötyövuoden sijoittaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Erityisen merkittäviksi toimenpiteiksi on osoittautumassa eri ministeriöiden käynnistämät taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukset, joita syntyy hallituksen vuoden 2006 kehyspäätöksen mukaisesti kaikkiaan viisi. Niiden toiminta

7 7 käynnistyy vaiheittain vuosina Palvelukeskushanketta on vienyt eteenpäin valtiovarainministeriön asettama ohjausryhmä, joka luovutti raporttinsa Muistiossa määriteltiin palvelukeskusten perustamiseen liittyvät perisaatelinjaukset. Hankken seuraavassa vaiheessa ohjausryhmän tuli valmistella konkreettiset ehdotukset tarvittavista toimenpiteistä siten, että palvelukeskukset voivat aloittaa toimintansa vuoden 2006 alusta sekä koordinoida ja ohjata palvelukeskusten perustamista vuoden 2006 loppuun. Lähtökohtana oli, että hanke koskee ensisijaisesti ministeriöiden ja virastojen talous- ja henkilöstöhallinnon tarpeita. Hankkeessa todettiin kuitenkin, että palvelukeskuksia on mahdollista perustaa tuottamaan myös muita tukipalveluja, joiden tuotannossa voidaan noudattaa tilaaja-tuottaja -mallia ja voimakasta tilaajaohjausta. Hallituksen tuottavuusohjelman toteuttaminen on alkanut vuoden 2007 alusta. Ohjelmalla pyritään merkittävään tuottavuuden kasvuun valtionhallinnossa. Lähtökohtana on valtion henkilöstössä tapahtuva tuntuva muutos: lähivuosien henkilöstön voimakas poistuma sekä uusien työntekijöiden rekrytointi. Tavoitteena on valtion henkilöstön käytön tehostaminen noin henkilötyövuoden verran. Edellä mainittujen linjausten lisäksi on syytä tarkastella kääntämistä ja kielenhuoltoa myös omana prosessinaan. Luotettavat kielipalvelut on näin katsottava osaksi viraston ydintoimintaprosessia. Kysymys on eri kieliversioiden samanaikaisuudesta käsittelyssä ja ytäaikaisuudesta muun muassa oikeusturvan taakaamisessa ja viestinnässä. Esittelijän ja kääntäjän välinen hyvä ja läheinen yhteistyö on tärkeä edellytys laadukkaiden käännöstekstien syntymiselle. Kääntäminen vaatii useimmiten myös saman ajan kuin lähtötekstien laatiminen. Kääntäjä on myös kielen ja viestinnän ammattilainen. Kääntäjä on lisäksi usein tekstin ensimmäinen vastaanottaja ja arvioija. 7. Ehdotus valtion kielipalveluiden organisoinnista Seuraava ehdotus pyrkii ottamaan huomioon sekä eri säädösten (kielilaki, hallintolaki) asettamat vaatimukset että hallituksen käynnistämät merkittävät hallinnon muutosohjelmat: palvelutuotannon tehostaminen, alueellistaminen ja valtionhallinnon tuottavuusohjelma. Yleinen lähtökohtani on, että valtion kielipalvelut toimivat pääsääntöisesti hyvin ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Seuraava ehdotus pyrkii olemaan kokonaisnäkemys, jossa olemassaolevia ja toimivia palveluja ehdotetaan parannettavaksi ja täydennettäväksi ehdotuksen erikseen esille tuomilla konkreettisilla toimenpiteillä. Ehdotan, että valtion kielipalvelut organisoidaan tulevaisuudessa seuraavasti.

8 8 Eduskunta Eduskunnan ruotsin kielen toimiston kääntäminen pohjautuu suoraan perustuslakiin (mm. 51 ja 79). Hallituksen esitysten ruotsinnokset siirtyvät saumattomasti akselilla valtioneuvoston käännöstoimisto - oikeusministeriö - eduskunta. Toimiston työmäärä on kuitenkin jatkuvasti kasvanut. Kun käännössivuja oli vuonna oli vastaava määrä vuonna 2005 jo Toimiston työt vastaavat n. 5 henkilötyövuoden tarvetta. Eduskunnan ruotsin kielen toimisto hoitaa jatkossakin tehokkaasti omat käännöksensä eikä näytä tarvitsevan palveluiden ulkoistamista. Eduskunnan käännöstehtävät jäävät näin ollen tämän tarkastelun ulkopuolelle. Valtioneuvosto Valtioneuvoston käännöstoimiston kääntäminen pohjautuu suoraan perustuslakiin (79 ) ja kielilakiin (30 ja 31 ). Toimintaa sääntele valtioneuvoston asetus valtioneuvoston kansliasta (15 ) sekä valtioneuvoston kanslian työjärjestys (16 ). Käännöstoimiston tehtävien kokonaismäärän kehitystä on kuvattu luvussa 4. Valtion ylimpien elinten käännöspalveluiden tarve on kasvanut jatkuvasti. Myös käännökset ruotsista suomen kielelle ovat lisääntyneet Käännettäviin asiakirjoihin kuuluvat mm. hallituksen esitykset ja muut säädöstekstit, valtion talousarvioesitys, selonteot, kertomukset ja ilmoitukset, eduskunnan kirjallisten kysymysten vastaukset, tasavallan presidentin puheet ja kirjeet, pääministerin puheet ja kirjeet, valtioneuvoston kanslian lehdistötiedotteet ja nettisivutekstit sekä kielilain edellyttämätviralliset käännökset tuomioistuinprosessi- ja hallintolainkäyttöaineistosta. Vimeksi mainittuja käännöksiä lukuunottamatta valtioneuvoston käännöstoimistossa käännettävät asiakirjat muodostavat eheän kokonaisuuden, jonka kääntämisessä toimistolla on vankka kokemus ja asiantuntemus. Valtioneuvoston käännöstoimisto on ensisijaisesti olemassa valtioneuvoston tarpeita varten kun kaksikielisten tuomioistuinten ja hallintoviranomaisten tulee kielilain mukaisesti suoriutua omista tehtävistään. Ehdotan, että tuomioistuinten käännökset siirretään kokonaan tuomioistuinten omalle vastuulle. Tämä edellyttää valtioneuvoston kansliasta annetun asetuksen muuttamista. Käytännössä tuomioistuimet hoitavat jo tänään enimmäkseen omat käännöksensä joko itse tai ostopalveluna. Myös oikeusturvan kannalta on tärkeää, että käännökset hoidetaan nopeaati ja että ne eivät jää odottaman valtioneuvoston käännöstoimiston muita kiireellisiä käännöstöitä. Oikeuslaitoksen käännöstarpeet ja niiden resurssointi olisi otettava huomioon hallinnonalkohtaisissa tulossopimuksissa. Ruotsinkielisen termipankin kehittäminen on jatkunut yhteistyössä mm. eduskunnan käännöstoimiston ja oikeusministeriön kanssa. Ehdotan, että päävastuu hallinnon ruotsin kielen termipankin kehittämsestä kuuluisi valtioneuvoston kanslian käännöstoimstolle ja että käännöstoimiston henkilökuntaa vahvistettaisiin tältä osin yhdellä asiantuntijalla.

9 9 Valtioneuvoston käännöstoimston tulevien vuosien haasteisiin tulee kuulua toimivien hallinnon ruotsin kielen käännösmuistien kehittäminen yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa. Myös valtioneuvoston ruotsin kielen kielilautakuntaa ( Statsrådets svenska språknämnd) tarvitaan enenevässä määrin alan kehittämistyössä. Valtioneuvoston kielipalvelu toimii tänään valtioneuvoston käännöstoimiston alaisuudessa ja vastaa muiden kielten (käytännössä englanti, ranska, venäjä) terminologiatyöstä ja kielineuvonnasta. Kielipalvelun työ on vakiintunut tärkeäksi valtioneuvoston terminologiakysymysten palveluksi. Ehdotan että valtioneuvoston kielipalvelun organisatorinen asemaa säilyy nykyisellään. Kielipalvelun toimintaa tulee lähivuosina sanasto- ja termipankkityön lisäksi suunnata uuden käännösteknologian (mm. käännösmuistien) kehittämiseen yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa. Ministeriöt Useimmissa ministeriöissä toimii tänään tarvittava määrä (1-2) ruotsin kielen kääntäjiä sekä vaihteleva määrä muiden kielten (lähinnä englanti, venäjä) kääntäjiä. Ruotsin kielen osalta järjestelmä on toimiva ja ruotsin kielen kääntäjät toimivat hyvässä yhteistyössä keskenään ja valtioneuvoston käännöstoimiston kanssa kääntäen tarvittaessa myös säädöstekstejä. Käännösten tarve on kasvava johtuen mm. ministeriöiden kasvavasta työmäärästä ja tiedotusvelvoitteesta. Ehdotan, että ministeriöt myös jatkossa palkkaavat omat kääntäjänsä. Valtionhallinnon yhteisten käännösmuistien kehittämistä tulee jatkaa yhdessä valtioneuvoston kanslian kanssa. Muu keskushallinto ja aluehallinto Useimmilla kaksikielisillä keskusvirastoilla ja aluehallintoviranomaisilla on tänään omat kääntäjänsä. Tämä koskee käytännössä ruotsin kieltä mutta enenevässä määrin myös muita kieliä silloin kun viraston tehtävät (esimerkiksi kasvava maahanmuutto, raja-asiat, lisääntyvä kansainvälinen yhteistyö) sitä edellyttävät. Kaksikielisten keskusvirastojen ja aluehallintoviranomaisten osalta ehdotan, että ne myös jatkossa palkkavat omat kielenkääntäjänsä. Omia kielenkääntäjiä voivat täydentää ulkoa hankittavat ostopalvelut. Hallinnon muut kielipalvelutarpeet Tehdyt selvitykset osoittavat, että valtionhallinnossa on nopeasti kasvava käännös-

10 10 palvelujen tarve. Vakinaisissa tai määräaiaksissa tehtävissä palkattuja ruotsin kielen kääntäjiä on tänään noin 90. Lisäksi arvioidaan valtiolle hankittavan noin sivua käännöspalveluita erilaisilta ulkopuolisilta palvelutuottajilta (arvio vuodelta 2005) On siis olemassa sellainen ruotsin kielen käännöspalveluiden tarve, jota virastojen omat kääntäjät eivät pysty täyttämään. Tämä koskee niin kaksikielisiä keskushallintoviranomaisia ja alueviranomaisia kuin myös muita viranomaisia. Viimeksi mainittujen tarve saada käännöspalveluja voi olla satunnaista mutta silloin useimmiten ilmeisen akuuttia. Tätä kasvavaa tarvetta silmälläpitäen ehdotan, että muodostetaan uusimuotoinen, alueellistettu valtion kielipalvelukeskus tuottamaan hallinnon tukipalveluita. Valtion kielipalvelukeskuksen tehtävänä olisi tuottaa in-house -hankintaperiaatteiden mukaisesti kielipalveluja maksullisena palveluna valtion virastoille. Kielipalvelukeskusta käytettäisiin silloin kun virastojen omat kääntäjäresurssit ja tarjolla olevat muut ostopalvelut eivät siihen riitä. Sen sijaan esimerkiksi tuomioistuinten tulisi edelleen huolehtia omista käännöksistään, kuten edellä on todettu. Aluksi palvelukeskus tuottaisi käännöksiä suomen kielestä ruotsin kielelle ja päinvastoin. Myöhemmin kielivalikoimaa voidaan täydentää muilla kielillä (englanti, ranska, ehkä venäjä). Kielipalvelukeskuksen tulisi lisäksi huolehtia hallinnon ulkopuolisten kielipalveluiden kilpailuttamisesta (tarvittaessa yhdessä Hansel Oy:n kanssa). Tehtäviin kuuluisi edelleen terminologiatyö yhdessä valtioneuvoston kanslian kanssa, kielten tarkastustyö sekä osallistuminen uuden kieliteknologian kehittämiseen. Palvelukeskuksella olisi nettobudjetoitu toimintamenomomentti. Keskusta johtaisi kielipalvelun johtaja, jonka valinnassa tulisi painottaa liiketaloudellista ja kaupallista osaamista substanssiosaamisen ohella. Valtion henkilöstörakenteessa tapahtuvan muutoksen ja erilaisten tukitehtävien kokoamisen myötä henkilöstövoimavaroja tulisi kohdentaa valtionhallinnon sisällä niin että kielipalvelukeskukseen voitaisiin perustaa alussa 5-6 virkaa. Toiminnan vakiinnuttua kielipalvelukeskuksessa voisi 2-3 vuoden kuluttua olla noin henkilötyövuotta, joista suurin osa olisi työsopimussuhteessa oleva henkilöstöä. Palkattavan henkilöstö kielitaitoon olisi kiinnitettävä erityistä huomiota henkilökunnan kelpoisuusehdoista päätettäessä. Ehdotan, että valtion kielipalvelukeskuksen käynnistämisvaiheeseen varataan riittävä määräraha valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisvaroista. Yhtyen Ruotsinkielisten hallintopalveluiden kokoamista ja alueellistamista selvittäneen työryhmän (SM 22/2005) ehdotukseen ehdotan, että uusi palvelukeskus sijoitettaisiin Vaasaan, jossa alueen kaksikielisyys yhdistettynä vahvaan osaamispotentiaaliin (mm. Vaasan yliopisto, Åbo Akademi, Svenska

11 11 handelshögskolan, Helsingin yliopisto, alueen ammattikorkeakoulut ja tuleva Yliopistojen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus) Perustettava kielipalveluiden palvelukeskus olisi liian pieni toimimaan erilliisenä valtion virastona. Siksi ehdotan, että se perustettaisiin osaksi Länsi-Suomen lääninhallitusta, jossa se toimisi tulosohjattuna ja nettobudjetoituna, Vaasaan sijoitettuna erillisenä laitoksena. Vastaavanlainen käännöspalveluiden malli toimii tänään lähinnä Kanadassa. Kanadan liittovaltion käännöspalveluista vastaava käännöstoimisto Translation Bureau toimii liittovaltion julkisista hankinnoista ja palveluista vastaavan ministeriön alaisuudessa. Suurin osa liittovaltion kääntäjistä työskentelee pääkaupunkiseudulla mutta siten, että osa työskentelee Ontarion puolella Ottawassa ja osa Quebécin provinssissa Gatineussa. Käännöstoimistolla on suuret käännösyksiköt myös Montrealissa ja Québecin kaupungissa. Pienempiä käännösyksiköitä on lisäksi kuudessa muussa kaupungissa eri puolilla Kanadaa. Tulkkausta tarvitsevat muita enemmän rajaviranomaiset, poliisi, tulli, ulkomaalaisasioita hoitavat viranomaiset ja oikeusviranomaiset. Lisäksi voidaan mainita ministeriöiden ja keskusvirastojen tarpeet esimerkiksi lähialueyhteistyön sekä erilaisten vierailujen yhteydessäja varsinkin jos on kyse Suomessa harvinaisista kielistä. Tulkkauksessa voidaan ennustaa, että kyse uudentyyppisistä tulkkauspalveluista tulee kasvamaan. Näihin kuuluvat perinteisen puhetulkkauksen ohella mm.etätulkkaus ja tulkkien välitys. Esimerkiksi Espanjassa toimii tänään keskitetty puhelintulkkaus. Uudentyyppisiä palveluja suunnittelee tarjoavansa esimerkiksi Kouvolan Kasarmimäen Osaamiskeskus, jonne suunnitellaan monikielisen ja -kanavaisen viestinnän palvelukeskusta. Edellytyksiä tulkkauspalvelujen keskittämiselle valtiolla ei ole. Ehdotan siksi, että tulkkausta tarvitsevat viranomaiset joko palkkaavat omia tulkkejaan kuten tähänkin asti tai hankkivat tarvitsemansa tulkkauspalvelut ostopalveluina. Yleistä Lopuksi haluan kiinnittää huomiota käännöstekstien yleiseen laatuun. Hyvä käännös perustuu aina hyvään alkuperäistekstiin. Käännöstoimintaa voitaisiin edelleen tehostaa kehittämällä alkuperäistekstejä sekä tiivistämällä ja selkeyttämällä niin säädös- kuin muitakin tekstejä. Oikeusministeriössä käynnissä olevaan lainvalmistelun kehittämishankkeeseen sopisi hyvin uusi hanke edistämään virkakielen huoltoa ja ymmärrettävää kieltä (vrt. ruotsalaista "klarspråk" -hanketta, jolla viranomaisia on velvoitettu jo 1980-luvulta lähtien hyvään ja ymmärrettävään kielenkäyttöön lain voimalla).

12 12 8. Ehdotuksen vaikutukset tuottavuusnäkökulmasta Ehdotuksen tuottavuusvaikutukset eivät ole laskettavissa euroissa ennen kuin palvelukeskukseta on laadittu tarkempi kustannus/hyöty-analyysi. Lähtökohtana on, että kyse on melko nopeasti laajenevasta toiminnasta ja että eri viranomaiset joutusivat lähivuosina varaamaan tähän tarkoitukseen yhä enemmän voimavaroja joko palkkaamalla lisähenkilökuntaa tai hankkimalla lisää ostopalveluja. Laajenevaa toimintaa on tarkoituksenmukaista järjestää tehokkalla ja kustannuksia säästävällä tavalla. Kun toiminnan eri prosessit kuten henkilöstön rekrytointi, sähköinen toimintamalli, laadunhallinta ja kehittäminen sekä markkinointi, myynti ja laskutus yhdistetään asiakasohjaukseen, kustannusvastaavuuteen (maksullinen palvelu) ja lähes olemattomaan hallintoon toiminnasta voidaan saada merkittävää tuottavuushyötyä. Tuottavuushyötyä syntyy suorassa suhteessa toiminnan volyyymiin. Kun toiminta on alueellisesti keskittynyttä hyöty jää myös toiminta-alueelle, jonka osaamispotentiaali täten kasvaa. 9. Ehdotus jatkotoimenpiteistä Ehdotan, että sisäasiainministeriö ryhtyy välittömästi seuraaviin toimenpiteisiin: - sisällytetään valtion kielipalvelukeskus ministeriön talouskehykseen sekä vuoden 2008 talousarvioon (tarvittaessa maininta seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan) - ministeriö neuvottelee valtiovarainministeriön kanssa hallinnon kehittämisvarojen osoittamisesta hankkeen käynnistysvaiheeseen (1-2 vuotta) - perustetaan Länsi-Suomen lääninhallituksen alainen Vaasassa toimiva valtion kielipalvelukeskus palkataan hankkeelle projektipäällikkö

13 Selvityksen luovuttaminen Saatuani selvitystyöni valmiiksi luovutan täten raporttini valtioneuvoston kanslialle. Helsingissä helmikuun 28. päivänä 2007 Håkan Mattlin selvitysmies p