Valtionhallinnon kielipalveluiden nykytila

Transkriptio

1 Valtionhallinnon kielipalveluiden nykytila Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 10/2006

2

3 Valtionhallinnon kielipalveluiden nykytila Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 10/2006

4

5 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA KUVAILULEHTI Tekijät Valtion kielipalvelut -hanke Puheenjohtaja valtiosihteeri Risto Volanen, varapuheenjohtaja alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen, sihteerit johtava terminologi Kaisa Kuhmonen ja ylitarkastaja Minna Sneck Julkaisun laji Raportti Toimeksiantaja Valtioneuvoston kanslia Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Valtionhallinnon kielipalveluiden nykytila Tiivistelmä Valtion kielipalvelut -hankkeen tavoitteena oli parantaa valtionhallinnon kielipalveluiden tuottavuutta, laatua ja saatavuutta niin kansalliskielten kuin muidenkin kielten osalta. Hankkeen tehtävänä oli kartoittaa aluksi valtionhallinnon kielipalveluiden nykytila. Myöhemmin nimetään selvityshenkilö, jonka tehtävänä on tutkia eri vaihtoehtoja kielipalveluiden uudelleen organisoimiseksi. Ruotsin osalta hankkeessa hyödynnettiin ruotsinkielisten hallintopalveluiden kokoamista ja alueellistamista selvittäneen hankkeen tuloksia (ks. Sisäasiainministeriön julkaisuja 22/2005). Muiden kielten tilanteen kartoittamiseksi toteutettiin kysely, jolla selvitettiin kääntämisen ja tulkkauksen volyymia, kielipalveluiden tarvetta nyt ja tulevaisuudessa sekä kantaa siihen, miten valtionhallinnon kielipalvelut tulisi järjestää. Kyselyiden pohjalta selvisi, että valtionhallinnossa kääntäjiä, tulkkeja, kielentarkistajia ja terminologeja on yhteensä noin 150 henkilöä. Ruotsin kääntäjien osuus on noin 90 henkilötyövuotta. Ostopalvelut mukaan lukien kielipalveluiden kokonaiskustannukset ovat noin 18 milj. euroa. Kielipalveluiden nykytilaa selvitettiin myös valtionhallinnon kääntäjille ja tulkeille järjestetyn keskustelutilaisuuden avulla, haastattelemalla joitakin valtionhallinnon käännöspalveluiden suurkuluttajia sekä tarkastelemalla valtionhallinnon organisaatioiden omia kielipalveluita koskeneita asiakastyytyväisyyskyselyitä. Kääntäminen sekä kansalliskielille että muille kielille on lisääntynyt. Esim. valtioneuvoston käännöstoimistoon käännettäväksi tulleiden hallituksen esitysten sivumäärä on lähes kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa. Englannin käännöstarve kasvaa edelleen, erityisesti verkkosivukäännösten määrä lisääntyy. Myös venäjän käännökset lisääntyvät. Vieraiden kielten käännöksiä ja tulkkausta tarvitaan lisääntyvän maahanmuuton vuoksi yhä enemmän myös kotimaisia tarpeita varten. Tulkkauspalveluita tarvitaan valtionhallinnossa etenkin poliisissa, tuomioistuimissa ja ulkomaalaisasioita hoitavissa organisaatioyksiköissä sekä vierailujen, neuvotteluiden, lähialueyhteistyön ja konferenssien yhteydessä. Kääntämisen tukitoiminnoista (mm. kilpailuttaminen, käännösten ulkoistaminen, terminologiset palvelut, käännösmuisti- ja kielentarkistuspalvelut) vain osa on tällä hetkellä kaikkien valtionhallinnon kääntäjien käytettävissä. Muut tiedot Hankenumero VNK001:00/2006 Avainsanat kielipalvelut, kääntäminen, tulkkaus, sanastotyö, terminologinen työ, tuottavuus, laatu Sarjan nimi ja numero Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 10/2006 Kokonaissivumäärä 28 Julkaisun jakelu Verkkosivuilla pdf:nä: Tilaukset: ISSN Kieli Fi Painopaikka Valtioneuvoston kanslia, 2006 ISBN - Luottamuksellisuus Julkinen Kustantaja Valtioneuvoston kanslia

6 Utgivare STATSRÅDETS KANSLI PRESENTATIONSBLAD Författare Projektet Statens språktjänster Ordförande statssekreterare Risto Volanen, vice ordförande understatssekreterare Heikki Aaltonen, sekreterare ledande terminolog Kaisa Kuhmonen och överinspektör Minna Sneck Typ av publikation Rapport Uppdragsgivare Statsrådets kansli Datum då utredningen tillsattes Publikationens namn Det aktuella läget gällande språktjänster inom statsförvaltningen Referat Syftet med projektet Statens språktjänster var att förbättra produktiviteten och kvaliteten när det gäller statsförvaltningens översättnings- och språktjänster samt tillgången på dem både i fråga om de inhemska språken och i fråga om främmande språk. Uppgiften var att först utreda det aktuella läget gällande språktjänster inom statsförvaltningen. Avsikten är att senare utnämna en utredningsperson, vars uppgift är att undersöka olika alternativ för omorganisering av språktjänsterna. I fråga om svenska språket utnyttjades resultatet av det projekt inom vilket sammanförande och regionalisering av de svenskspråkiga förvaltningstjänsterna utreddes (se Inrikesministeriets publikationer 22/2005). För kartläggande av situationen i fråga om andra språk genomfördes en enkät, på basis av vilken man utredde översättningens och tolkningens volym och behovet av översättningstjänster nu och i framtiden samt åsikterna om hur språktjänsterna inom statsförvaltningen skall ordnas. Av enkäten framgick att sammanlagt ca 150 personer arbetar som översättare, tolkar, språkgranskare och terminologer inom statförvaltningen. Andelen svensköversättare utgör ca 90 årsverken. De totala kostnaderna för språktjänsterna, inklusive köpta tjänster, är ca 18 miljoner euro. Det aktuella läget gällande översättningstjänsterna utreddes även på basis av en diskussion som ordnades för översättare och tolkar inom statförvaltningen, genom intervjuer med några storkonsumenter av språktjänsterna inom statsförvaltningen samt genom att granska enkäter om hur nöjda kunderna är med de språktjänster som organisationerna inom statförvaltning själva utfört. Översättning såväl till nationalspråken som till andra språk har ökat. T.ex. antalet sidor i de regeringspropositioner som skickats till statsrådets translatorsbyrå för översättning har ökat med nästan det dubbla under de två senaste åren. Behovet av översättning till engelska ökar fortfarande, särskilt då det gäller översättning av webbsidor. Likaså ökar översättningarna till ryska. Översättning och tolkning till främmande språk behövs på grund av den ökade invandringen allt mera också för inhemska behov. Tolkningstjänster behövs inom statsförvaltningen särskilt vid polisen, domstolarna och organisationsenheter som sköter utlänningsärenden samt i samband med besök, förhandlingar, närområdessamarbete och konferenser. Då det gäller översättningens stödfunktioner (bl.a. konkurrenssättande, utläggning av översättningar på entreprenad, terminologitjänster, översättningsminnen och språkgranskning) har översättarna inom statsförvaltningen för närvarande bara en del av dem till sitt förfogande. Övriga uppgifter Projektnummer VNK001:00/2006 Nyckelord språktjänster, översättning, tolkning, terminologiarbete, produktivitet, kvalitet Seriens namn och nummer Statsrådets kanslis rapporter 10/2006 Sidantal 28 Distribution Statsrådets kansli, julkaisut@vnk.fi ISSN Språk Fi Tryckort Statsrådets kansli, 2006 ISBN - Sekretessgrad Offentlig Förlag Statsrådets kansli 4

7 SISÄLLYS ESIPUHE 7 1 JOHDANTO Työryhmän asettaminen, tavoite ja tehtävät Hankkeen taustaa KÄÄNTÄJÄN, TULKIN JA TERMINOLOGIN TYÖ ASIANTUNTIJATOIMINTANA Kääntäminen Tulkkaus Terminologinen työ VALTIONHALLINNON KIELIPALVELUIDEN NYKYTILA Kääntämisen ja tulkkauksen lainsäädännöllinen perusta Valtionhallinnon organisaatioille suunnattu kysely Kääntämisen nykyiset tukipalvelut Valtionhallinnon kääntäjien keskustelutilaisuus Kansainvälinen kartoitus KIELIPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN JA KÄÄNTÄJIEN NÄKEMYKSET KEHITYSTARPEISTA LIITE 1: VALTIOLLISET KIELIPALVELUT MUISSA MAISSA LIITE 2: VALTIONHALLINNON KIELIPALVELUIDEN ASIAKKAAT JA KÄÄNNETTÄVÄT TEKSTITYYPIT

8 6

9 ESIPUHE Valtioneuvoston kanslia asetti kevättalvella 2006 valtion kielipalvelut -hankkeen, jonka tavoitteena oli parantaa valtionhallinnon kielipalveluiden tuottavuutta, laatua ja saatavuutta niin kansalliskielten kuin vieraidenkin kielten osalta. Hankkeen tehtävänä oli kartoittaa aluksi valtionhallinnon kielipalveluiden nykytila. Valtion kielipalvelut -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimi valtiosihteeri Risto Volanen ja varapuheenjohtajana alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen valtioneuvoston kansliasta. Ryhmän jäseniä olivat hallitusneuvos, käännöstoimiston päällikkö Katarina Petrell valtioneuvoston kansliasta, toimistopäällikkö Anne-Marie Mattsson eduskunnasta, hallitusneuvos Paulina Tallroth oikeusministeriöstä, kehittämisjohtaja Marko Puttonen sisäasiainministeriöstä, budjettineuvos Kati Suihkonen valtiovarainministeriöstä, hallintojohtaja Håkan Mattlin opetusministeriöstä, kielenkääntäjä Riikka Valkeavaara liikenne- ja viestintäministeriöstä ja johtaja Hannu Lappi Tullihallituksesta. Hankkeen sihteereinä toimivat johtava terminologi Kaisa Kuhmonen valtioneuvoston kansliasta ja ylitarkastaja Minna Sneck sisäasiainministeriöstä. Ohjausryhmä kokoontui kuusi kertaa ja kuuli asiantuntijana Euroopan unionin komission käännöstoimen pääosaston pääjohtajaa Juhani Lönnrothia. Saatuaan työnsä päätökseen ohjausryhmä luovuttaa kunnioittaen raporttinsa valtionhallinnon kielipalveluiden nykytilasta valtioneuvoston kanslialle. Raportin ensimmäisessä luvussa kerrotaan hankkeen tavoitteista ja taustasta. Toisessa luvussa kuvataan kääntäjän, tulkin ja terminologin työtä valtionhallinnossa. Kolmas luku käsittelee valtionhallinnon kielipalveluiden nykytilaa. Siinä selvitetään ensin lyhyesti kääntämisen ja tulkkauksen lainsäädännöllinen perusta. Sitten kuvataan, millä tavoin hankkeessa on kartoitettu valtionhallinnon kielipalveluita ja kerrotaan kääntämisen nykyisistä tukitoiminnoista. Raportin lopuksi neljännessä luvussa kerrotaan kielipalveluita käyttävien asiakkaiden ja kielipalveluita tuottavien valtionhallinnon kääntäjien ja tulkkien tarpeista ja toiveista. 7

10 Helsingissä 18. joulukuuta 2006 Risto Volanen Heikki Aaltonen Hannu Lappi Håkan Mattlin Anne-Marie Mattsson Katarina Petrell Marko Puttonen Kati Suihkonen Paulina Tallroth Riikka Valkeavaara Kaisa Kuhmonen Minna Sneck 8

11 1 JOHDANTO 1.1 Työryhmän asettaminen, tavoite ja tehtävät Valtioneuvoston kanslia asetti toimikaudeksi hankkeen, jonka tavoitteena oli parantaa valtionhallinnon kielipalveluiden tuottavuutta, laatua ja saatavuutta niin kansalliskielten kuin vieraidenkin kielten osalta. Hankkeen tehtävänä oli tarkastella kielipalveluita kokonaisvaltaisena toimintona. Kielipalveluilla tarkoitettiin kääntämistä, kielentarkastusta, tulkkausta ja sanastotyötä. Hankkeen tehtävänä oli kartoittaa ensin valtionhallinnon kielipalveluiden nykytila. Nykytilaa kartoitettiin erityisesti vieraiden kielten osalta. Ruotsin kielen osalta päätettiin hyödyntää ruotsinkielisten hallintopalveluiden kokoamista ja alueellistamista selvittäneen hankkeen tuloksia (ks. Sisäasiainministeriön julkaisuja 22/2005). Edellä mainitun hankkeen puheenjohtajana toimi hallintojohtaja Håkan Mattlin opetusministeriöstä. Hankkeessa ehdotettiin ostopalveluna hankittavien ruotsin kielen ja myöhemmin myös muiden kielten käännöspalveluiden kokoamista Vaasaan perustettavaan valtion kielipalvelukeskukseen, jota ei kuitenkaan toistaiseksi ole vielä perustettu. Valtion kielipalvelut -hankkeen toisessa vaiheessa tehtävänä on tutkia eri vaihtoehtoja kielipalveluiden järjestämiseksi siten, että otetaan huomioon uuden kielilain, lisääntyneen tiedottamisen, Suomen EU-jäsenyyden ja muun kansainvälisen yhteistyön myötä kasvanut käännöstarve sekä tuottavuuteen, laatuun ja saatavuuteen liittyvät näkökohdat. Hankkeen toisesta vaiheesta vastaa selvityshenkilö, joka selvittää ja valmistelee kielipalveluiden uudelleenjärjestelymahdollisuuksia. 1.2 Hankkeen taustaa Valtion kielipalvelut -hankkeen käynnistämiseen vaikuttivat valtionhallinnon tuottavuustavoitteet, alueellistamispyrkimys ja tarve kehittää valtionhallinnon käännös- ja kielipalveluita. Pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmassa ja hallituksen strategia-asiakirjassa on asetettu tavoitteeksi lisätä valtion toimintojen tuottavuutta. Ydintoiminnan tehostamiseksi ja hallinnon rakenteiden keventämiseksi tukipalvelujen hoitoa keskitetään siihen erikoistuneille yksiköille. Tavoitteena on lisätä tukipalvelujen tuottavuutta ja parantaa palveluiden laatua, sillä keskittämisellä varmistetaan palveluja tuottavien osaaminen sekä järjestelmien ajanmukaisuus. Hallitusohjelman linjauksen mukaisesti valtion keskushallinnon uusia, laajenevia sekä uudistettavia toimintoja ja yksiköitä sijoitetaan ensisijaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle valtioneuvoston periaatepäätöksen ( ) pohjalta. Valtion kielipalvelut -hankkeen toisessa vaiheessa tutkitaan myös alueellistamisen mahdollisuudet. Valtionhallinnossa kääntäminen kansalliskielten eli suomen ja ruotsin välillä pohjautuu perustuslakiin (731/1999) ja kielilakiin (423/2003). Ruotsiksi käännetään säädöstekstien lisäksi muun muassa viranomaisten päätöksiä, tuomioita, selontekoja, ilmoituksia ja tiedotteita, erilaisia julkaisuja sekä puheita. Myös eduskunta-asiakirjat on aina toimitettava suomen ja ruotsin kielellä. Kääntäminen muille kielille puolestaan pohjautuu pääosin käytännön tarpeisiin. Suomen EU-jäsenyyden, laajan kansainvälisen yhteistyön ja sähköisen tiedonvälityksen aikana laadukkaiden ja nopeasti saata- 9

12 villa olevien vieraskielisten käännös- ja kielipalvelujen tarve valtionhallinnossa on jatkuvasti kasvanut. Vieraskielisiä verkkosivutekstejä, esitteitä, puheiden käännöksiä ja muuta julkaistavaa materiaalia tarvitaan päivittäin. Tämä asettaa entistä suurempia vaatimuksia vieraskielisen aineiston kieliasulle. Valtionhallinnon kielipalveluiden nykyisestä organisoinnista tai kokonaisvolyymista ei ollut kattavaa selvitystä. Edellinen selvitys valtion käännöstoiminnasta on vuodelta Hallinnonaloittaisia volyymikartoituksia on kuitenkin laadittu esimerkiksi käännöspalveluiden kilpailuttamisen yhteydessä. Tällä hetkellä niin sisäinen kuin ulkoa ostettukin käännöstoiminta on hajautunut jokaisen ministeriön ja viraston itsenäisesti hoidettavaksi. Tällä tavalla organisoitu käännöstoiminta aiheuttaa päällekkäisyyksiä ja aukkoja tiedonkulussa. Myös valtionhallinnolle terminologisia palveluita tarjoava yksikkö sijaitsee muista vieraisiin kieliin liittyvistä toiminnoista erillään. Vuosia koskevassa valtiontalouden kehyspäätöksessä valtioneuvosto päätti valtionhallinnon tuottavuusohjelman toteuttamisesta. Käännöstoiminnan kehittäminen onkin yhtenä kohtana myös valtioneuvoston kanslian tuottavuusohjelmassa ( ). 10

13 2 KÄÄNTÄJÄN, TULKIN JA TERMINOLOGIN TYÖ ASIANTUNTIJATOIMINTANA Kääntäminen ja tulkkaus vaativat vankan kielitaidon lisäksi monipuolista kohdekulttuurin tuntemista ja laajaa erikoisalan hallintaa. Kielipalveluiden tuottaminen edellyttää kykyä hankkia ajantasaista tietoa ja syventyä kulloinkin käsiteltävänä olevan tekstin eri osa-alueisiin erittäin nopeasti, sähköisten apuvälineiden hallitsemista sekä yhteistyötä substanssivirkamiesten kanssa. Herkkyys havaita mahdolliset puutteet ja ongelmakohdat lähtötekstissä sekä kyky selvittää ne vaaditussa ajassa ovat ammattitaitoisen kääntäjän ja tulkin tunnusmerkkejä. Nämä taidot kehittyvät koulutuksen ja kokemuksen kautta. Kääntäjän, tulkin ja terminologin työt ovat asiantuntijatehtäviä, jotka edellyttävät laaja-alaista erityisosaamista ja joihin kuuluu jatkuva osaamisen laajentaminen, kyky erottaa olennainen epäolennaisesta ja epävarmuuden sietokyky. 2.1 Kääntäminen Kääntäjän tehtäväalueisiin valtionhallinnossa kuuluvat kääntämisen lisäksi yleensä myös käännöstöiden koordinointi, kielentarkistus, kielineuvonta, lähtökielen (suomi ja ruotsi) kielenhuolto ja käännöstyön kehittäminen. Kääntäjän työnkuvaan valtionhallinnossa kuuluu nykyään myös monia hallinnollisia tehtäviä, esimerkkinä ulkoistettavien käännöstöiden kilpailutus. Käännettäviä tekstejä ovat hallituksen esitykset, lait, asetukset, kansainväliset sopimukset, päätökset, vastaukset kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin, puheet, esitelmät, lehdistötiedotteet, verkkosivutekstit, esitteet, kirjeenvaihto, raporttien yhteenvedot jne. Kääntäjän erikoisaloina ovat valtionhallinnon ja sen eri hallinnonalojen sanaston ja muiden erikoiskielen piirteiden tuntemus sekä tietysti itse kääntäminen ja siihen kuuluva kielitaito ja kulttuurien välisen viestinnän tuntemus. Oma erityispiirre valtionhallinnon käännöksissä on yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Tekstien kohderyhmiin kuuluvat päätöksentekijät kotimaassa ja ulkomailla sekä kansalaiset. Kääntäjä on usein se viimeinen tai toiseksi viimeinen linkki kirjoittajan ja kohdeyleisön välillä. Tämä lisää työn vastuullisuutta. Hyvin usein kääntäjä työskentelee itsenäisesti, sillä harvoin valtionhallinnon kääntäjän esimies on taustaltaan kääntäjä tai muutoinkaan kielten parissa työskentelevä. Kääntäjän työtä leimaa kiire. Ministeriöiden tiukat aikataulut heijastuvat luonnollisesti myös kääntäjän arkeen. 2.2 Tulkkaus Edellä kuvattujen tehtävien ohella valtionhallinnon venäjän kääntäjien tehtäviin kuuluu poikkeuksetta myös tulkkaus: valtion- ja ministeriönjohdon tapaamisten ohella työ käsittää virkamies- ja asiantuntijatapaamisten tulkkauksia Suomen ja Venäjän yhteishankkeissa, työryhmissä, seminaareissa, konferensseissa, sopimusneuvotteluissa yms. kunkin ministeriön ja viraston toimialan mukaisesti. Yleisesti tulkkaus on joko yksi- tai kaksisuuntaista edellyttäen kahden työkielen aktiivista käyttöä. Tulkkaus vaatii harjaantunutta muistia, toimivaa muistiinpanotekniikkaa ja hyvää esiintymistaitoa. Tulkin äidinkielen tulee olla rikasta ja ilmaisuvoimaista. Työ vaatii huolellista valmistautumista tulkkaustilanteeseen ja materiaalien opiskelua etukäteen. Tulkit ovatkin usein mukana valmistelukokouksissa asiantuntijoina. Tulkkaus edellyttää kommunikatiivisuutta, nopeaa hahmotus- ja reaktiokykyä, kykyä painaa asioita mieleen ja palauttaa ne muistista, kykyä toimia ryhmässä, keskittymis- ja stressinsietokykyä, fyysistä kuntoa ja äänenhuoltoa unohtamatta. 11

14 Kääntäjän ja tulkin työssä painottuvat eri asiat: siinä missä kääntäjä viimeistelee käännöksensä haluamaansa muotoon mahdollisesti useita tietolähteitä käyttäen pidemmän ajan kuluessa, tulkki välittää saman tien kuulemansa viestin ohikiitävässä puhetilanteessa, jossa voi tukeutua vain omaan kielitaitoonsa ja asiantuntemukseensa. 2.3 Terminologinen työ Sanastotyön eli terminologisen työn tavoitteena on parantaa viestinnän laatua varmistamalla, että samoista asioista puhutaan samoilla nimityksillä. Sanastotyössä määritellään erikoisalojen (esim. verooikeuden tai koulutuspolitiikan) käsitteitä ja sovitaan, mitä termejä käsitteistä on suositettavaa käyttää eri kielillä. Valtionhallinnon sanastotyö auttaa eri hallinnonalojen virkamiehiä kirjoittamaan entistä selkeämpiä tekstejä ja kääntäjiä valitsemaan käännöksiinsä sopivimmat termit. Sanastotyön tuloksia ja menetelmiä hyödynnetään myös silloin, kun tuotetaan sisältöä erilaisiin tietojärjestelmiin (esim. terveydenhuollon asiakastietorekistereihin) ja kun kehitetään entistä tehokkaampaa, niin kutsuttuihin ontologioihin perustuvaa, tiedonhakua. Valtionhallinnon sanastotyötä tehdään valtioneuvoston käännöstoimiston osana toimivassa kielipalvelussa, jossa työskentelee viisi terminologia ja joka ylläpitää myös valtioneuvoston julkista termipankkia Valteria ( Terminologin työ valtionhallinnossa edellyttää monipuolista kielitaitoa, tiedonhakutaitoja, kykyä analysoida ja arvioida tietoa, tiivistä yhteistyötä muun muassa valtionhallinnon kääntäjien ja substanssivirkamiesten kanssa sekä kieliteknologisten apuvälineiden hallintaa. 12

15 3 VALTIONHALLINNON KIELIPALVELUIDEN NYKYTILA 3.1 Kääntämisen ja tulkkauksen lainsäädännöllinen perusta Kansalliskielten asemasta ja oikeudesta käyttää niitä asioimiskielinä viranomaisissa säädetään perustuslain 17 :ssä ja sitä täsmentävässä kielilaissa (432/2003). Saamen kielilaissa (1086/2003) puolestaan säädetään oikeudesta käyttää saamen kieliä niissä viranomaisissa, joita kyseinen laki koskee. Kielilain lähtökohtana on, että kaksikieliset viranomaiset, joihin lain mukaan kuuluvat muun muassa ministeriöt ja kaikki valtion keskushallintoviranomaiset, pystyvät huolehtimaan kääntämisestä ja tulkkauksesta itse. Yksikieliset viranomaiset voivat käyttää käännös- ja tulkkausapua. Saamen kielilain lähtökohtana on, että saamelaisten kotiseutualueella toimivat viranomaiset voivat suoriutua virkatehtävistään saamen kielillä tai huolehtia kääntämisestä ja tulkkauksesta itse. Lain soveltamisalan piirissä olevat, kotiseutualueen ulkopuolella sijaitsevat viranomaiset voivat lakia soveltaessaan käyttää käännös- ja tulkkausapua. Perustuslain 79 :n mukaan lait säädetään ja julkaistaan suomen ja ruotsin kielellä. Lait ovat perustuslain nojalla alkuperäisiä molemmilla kielillä, ja säädösehdotusten kääntäminen on näin ollen osa lainsäädäntömenettelyä ja edellytys uuden lainsäädännön antamiselle. Sama koskee asetuksia ja viranomaisten oikeussääntöjä, jotka kielilain 30 :n mukaan annetaan molemmilla kansalliskielillä. Käytännössä säädösvalmistelu tapahtuu usein suomeksi ja vasta hallituksen esitys käännetään ruotsiksi. Kääntäjä vastaa käännöksensä laadusta, mutta viime kädessä käännetyn tekstin oikeellisuudesta vastaa säädöksen esittelijä. Oikeudesta käyttää muita kieliä viranomaisissa säädetään muun muassa hallintolaissa (434/2003), hallintokäyttölaissa (586/1996) ja ulkomaalaislaissa (301/2004). Näiden lakien mukaan viranomainen huolehtii kääntämisestä ja tulkkauksesta ainakin silloin, jos asia on tullut vireille viranomaisen aloitteesta. Mahdolliset muutokset Euroopan unionin käännöstoimintaa koskevassa sääntelyssä saattavat tulevaisuudessa merkitä sitä, että entistä suurempi osa EU-tekstejä käännetään kansallisesti, mikä voi edelleen lisätä myös lakisääteisten käännösten määrää. 3.2 Valtionhallinnon organisaatioille suunnattu kysely Valtionhallinnon kielipalveluiden nykytilaa kartoitettiin keväällä 2006 tehdyllä kyselyllä. Kysely lähetettiin 504 valtionhallinnon organisaatioon, joista 262 vastasi kyselyyn. Kyselyssä tiedusteltiin muun muassa organisaation omien kääntäjien määrää, ulkopuolisilla kääntäjillä tai käännöstoimistoilla teetettyjen käännösten määrää, tulkkauspalveluiden määrää, käännettävien tekstien tyypillisiä tekstityyppejä, tulkkaustilanteita, erilaisten kielipalveluiden tarvetta nyt ja tulevaisuudessa sekä kantaa siihen, miten valtionhallinnon kielipalvelut tulisi järjestää. Kysely koski pääasiassa muita kuin kansalliskieliä, sillä ruotsin osalta asiaa oli selvitetty vuonna 2005 tehdyssä kyselyssä. Kyselyiden pohjalta selvisi muun muassa, että valtionhallinnossa on yhteensä kääntäjiä, tulkkeja, kielentarkastajia ja terminologeja noin 150 henkilöä, joiden kokonaiskustannus on noin 10 miljoonaa euroa (palkkakulut n. 7,5 milj. euroa). Ruotsin kääntämisen osuus on noin 90 henkilötyövuotta. Ostopalveluina ruotsin käännöksiä hankitaan vajaalla 3 miljoonalla eurolla. Muiden kielten käännöksiä hankitaan ostopalveluina yli 2,6 miljoonalla eurolla ja tulkkauspalveluita yli 2 miljoonalla eurolla. Yhteensä kielipalveluiden 13

16 kokonaiskustannukset ovat siten noin 18 miljoonaa euroa. Luvut perustuvat 2005 ja 2006 tehtyjen kyselyiden tuloksiin. Lisäksi eduskunnassa kääntämiseen, tarkastamiseen ja tulkkaukseen käytetään yksitoista henkilötyövuotta. Saamelaiskäräjien saamen kielen toimistossa on neljä kääntäjää. Kääntämistä tarkasteltiin hankkeessa kolmesta näkökulmasta: säädöskääntäminen kansalliskielille muu kääntäminen kansallis- ja saamen kielille kääntäminen muille kielille. Säädöskääntäminen on keskitetty valtioneuvoston käännöstoimistoon. Lisäksi joissakin ministeriöissä on omia ruotsin kääntäjiä, jotka kääntävät muiden tekstien ohella myös säädöstekstejä. Oikeusministeriön tarkastustoimisto ja eduskunnan ruotsin kielen toimisto ovat osa säädöskääntämisen prosessia. Viime vuosina hallituksen esitykset ovat lisääntyneet ja pidentyneet, siten myös käännettävien sivujen määrä esimerkiksi valtioneuvoston käännöstoimistossa on kasvanut merkittävästi. Esimerkiksi vuonna 2003 valtioneuvoston käännöstoimistoon tuli käännettäväksi 112 hallituksen esitystä, joiden yhteenlaskettu sivumäärä oli 4856, vuonna 2005 hallituksen esityksiä tuli käännettäväksi 191 ja sivumäärä oli 8919 (muutossivut mukaan lukien). Vuonna 2004 voimaan tulleet kielilaki (423/2003) ja saamen kielilaki (1086/2003) näkyvät ruotsin ja saamen kielten käännösten määrän kasvuna. Myös viranomaisten yleinen tiedotustoiminnan lisääntyminen on kasvattanut tiedottamistarpeita molemmilla kansalliskielillä. Joissakin ministeriöissä tai virastoissa tämä on ratkaistu palkkaamalla kaksikielisiä tai ruotsinkielisiä tiedottajia. Joissakin tilanne näkyy puolestaan nimenomaan kääntäjien työmäärän kasvamisena ja ostopalveluiden käytön lisääntymisenä. Kielilakikomitean mietinnössä (2001:3) esitettiin valtioneuvoston käännöstoimistoon viittä uutta kääntäjän virkaa, joista kuitenkin vain kaksi on perustettu. Saamelaiskäräjät ilmoitti vastauksessaan valtionhallinnon organisaatioille suunnattuun kyselyyn, että käännöspalvelut inarin- ja koltansaamen kielelle puuttuvat täysin ja että myös pohjoissaamen osalta tarvittaisiin oma sisäinen kääntäjä, joka huolehtisi pelkästään Saamelaiskäräjien omista käännöksistä. Myös Pohjois-Suomen työsuojelupiiri mainitsi saamen kielten tarpeista. Lisäksi Lapin lääninhallitus arveli saamen kielten tarpeiden lisääntyvän. Kääntäminen vieraille kielille pohjautuu kansainvälisen yhteistyön sanelemaan käytännön tarpeeseen, joka koskee etenkin englantia sekä lisäksi venäjää, saksaa ja ranskaa. Vieraiden kielten kääntämisen osalta erityisesti verkkosivukäännösten määrä on lisääntymässä, samoin säädöstekstien ja erilaisten raporttien kääntäminen. Eniten tullaan jatkossakin kääntämään englanniksi, mutta venäjän käännökset ovat lisääntymässä. Tarvetta on vaihtelevasti myös muiden kielten käännöksille. Vieraiden kielten käännöksiä ja tulkkausta tarvitaan lisääntyvän maahanmuuton vuoksi yhä enemmän myös kotimaisia tarpeita varten. Nämä tarpeet koskevat edellä mainittujen kielten lisäksi myös esimerkiksi viroa ja ns. maahanmuuttajakieliä. Tulkkauspalveluita tarvitaan erityisesti poliisissa (mm. rikostutkinta, turvapaikkatutkinta, maahantulo), tuomioistuimissa (oikeudenkäynti) ja ylipäätään ulkomaalaisasioita hoitavissa organisaatioyksiköissä. Tulkkauksen osalta kyselyn vastauksissa toivottiin yhteistyötä poliisin ja tuomioistuinten kesken, jotta 14

17 samaa tulkkia voitaisiin käyttää koko prosessin ajan (rikostutkinnasta tuomioistuinkäsittelyyn asti). Lisäksi tulkkausta tarvitaan erilaisissa vierailuissa, kokouksissa, neuvotteluissa, lähialueyhteistyössä ja konferensseissa. Suurin osa tulkkauspalveluista hankitaan ostopalveluina, lisäksi valtionhallinnossa työskentelee noin 20 venäjän kääntäjä-tulkkia. Ruotsinkielisten hallintopalveluiden kokoamista ja alueellistamista selvittäneessä hankkeessa todettiin ruotsin kielenhuolto- ja oikolukupalveluiden tarve (ks. sisäasiainministeriön julkaisuja 22/2005, s. 21). Sama koskee myös muita kieliä, etenkin englantia. Kielentarkistuspalveluiden tarpeen todettiin lisääntyneen ja sen arveltiin lisääntyvän entisestään, sillä monet virkamiehet kirjoittavat tekstejä suoraan esimerkiksi englanniksi. Myös kääntäjät kaipaavat työnsä tueksi kohdekieltä äidinkielenään puhuvan lingvistin kielentarkistuspalveluita. Muiden kuin kansalliskielten kääntäjät nimittäin kääntävät yleensä muuhun kuin äidinkieleensä päin, ja siksi etenkin vaativien ja julkaistavien tekstien laadunvarmistuksen vuoksi olisi usein hyvä käyttää kielentarkistusta. Ruotsinkielisten hallintopalveluiden kokoamista ja alueellistamista selvittäneessä hankkeessa todettiin myös ruotsin termineuvontapalveluiden tarve (ks. sisäasiainministeriön julkaisuja 22/2005, s. 21). Erilaisia terminologisia palveluita (sanastotyötä kääntämisen, tietojärjestelmien kehittämisen ja muun työn tueksi, termipankkityötä, termineuvontaa) ja asiantuntijoita terminologisen sanastotyön tekemiseen tarvitaan koskien myös suomea, englantia ja muita vieraita kieliä. 3.3 Kääntämisen nykyiset tukipalvelut Kääntämisen tukipalveluiksi voidaan laskea esimerkiksi kilpailuttaminen, käännösten ulkoistaminen, asianja dokumentinhallintajärjestelmät, terminologiset palvelut, käännösmuistipalvelut, kielentarkistuspalvelut, kääntäjien osaamisen ylläpito ja kehittäminen sekä erilaiset muut koordinointipalvelut. Näistä vain osa on tällä hetkellä kaikkien valtionhallinnon kääntäjien käytettävissä. Kielipalveluita koskevassa kilpailutuksessa on tehty yhteistyötä (esim. EU-puheenjohtajakauden ja sisäasiainministeriön hallinnonalan kilpailutukset), mutta usein ministeriöt ja virastot ovat toteuttaneet kilpailutukset itsenäisesti. Kilpailutettavien ostopalveluiden volyymi ei ole ollut riittävän suuri, jotta kilpailutuksessa olisi voitu käyttää valtion yhteishankintayhtiötä Hansel Oy:tä. Nykyisellään monissa ministeriöissä ja virastoissa ollaan pettyneitä siihen laatuun, jota kilpailutuksen kautta valitut käännöstoimistot tuottavat. Siksi laatukriteereiden käyttämiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ja selvitettävä, miten ulkoistettujen käännösten laatua voidaan parantaa ja saada tasaisemmaksi. Tällä hetkellä osassa ministeriöistä ja virastoista käännöskoordinaattori tai kielenkääntäjä huolehtii ulkoistetuista käännöksistä keskitetysti. Suurimmassa osassa kuitenkin osastot ja yksiköt huolehtivat ulkoistamisesta itse, eikä kenelläkään organisaatiossa ole kokonaiskuvaa tilanteesta. Joissakin ministeriöissä ja virastoissa on käytössään käännöstöiden asianhallintajärjestelmä (esim. valtioneuvoston käännöstoimiston Arken), jonka avulla voidaan seurata käännöksen tilannetta ja saada esimerkiksi tilastotietoa toimeksiantajista ja käännösmääristä. Asianhallintajärjestelmä auttaa myös toiminnan suunnittelussa. Valtioneuvoston kansliassa toimivan kielipalvelun (5 terminologia) tehtävänä on auttaa virkamiehiä, kääntäjiä ja kansalaisia Suomen valtionhallintoon liittyvissä terminologisissa ongelmissa. Kielipalvelu antaa termineuvontaa, laatii sanastoja ja suosituksia sekä ylläpitää valtioneuvoston termipankkia Valteria. Tähän saakka kielipalvelun toiminta on keskittynyt suomeen ja vieraisiin kieliin. 15

18 Termien oikea, johdonmukainen ja tarkoitukseen sopiva käyttö on yksi laadukkaan tekstin piirre, olipa kyse suomen-, ruotsin- tai muunkielisestä tekstistä. Siten esimerkiksi termipankkipalvelut edesauttavat laadukkaiden käännösten tekemistä. Myös termien selvittämiseen kuluva aika vähenee, jos kääntäjät voivat nopeasti ja helposti saada käyttöönsä luotettavaa termitietoa kääntäjien yhteisestä termipankista, jonka sisältöä päivitetään jatkuvasti ja joka on käännösmuistiohjelman kanssa yhteensopiva. Osassa ministeriöistä ja virastoista on jo käytössä käännösmuistiohjelmia, osassa ei. Käännösmuistiohjelmien hankinnoissa on jonkin verran tehty yhteistyötä, mutta yleensä ministeriöt ja virastot ovat tehneet hankintapäätökset itsenäisesti. Myös mahdollisia asennus- ja tietojärjestelmäongelmia on toisinaan pyritty ratkaisemaan yhdessä, mutta tavallisimmin jokainen virasto on joutunut selvittämään ongelmansa itse. Käännösmuistien käyttäminen kiistatta tehostaa kääntämistä silloin, kun käännettävissä teksteissä on toistoa. Käännösmuisti auttaa myös tekstien keskinäisen yhdenmukaisuuden säilyttämisessä ja parantaa siten käännösten laatua. Nykyisin käännösmuistin tuoma hyöty jää usein vain yksittäiselle kääntäjälle, ellei hän harrasta muistien vaihtoa muiden kääntäjien kanssa. Muutamissa ministeriöissä ja virastoissa on äidinkieleltään englanninkielisiä kielentarkistajia. Heidän pääasiallinen tehtävänsä on tarkistaa ja editoida virkamiesten suoraan englanniksi kirjoittamia tekstejä. 3.4 Valtionhallinnon kääntäjien keskustelutilaisuus Kyselyn lisäksi järjestettiin alkukesästä 2006 keskustelutilaisuus valtionhallinnon kääntäjille, tulkeille ja terminologeille. Tilaisuudessa kääntäjillä oli mahdollisuus tuoda esiin oma näkökulmansa siitä, miten kääntäminen on muuttunut, miten käännöstyötä voitaisiin tehostaa ja käännösten laatua parantaa. Keskustelutilaisuudessa todettiin, että varsinainen käännöstyö on pysynyt samana, mutta työmenetelmät ovat kehittyneet teknisten apuvälineiden myötä. Esimerkiksi Internetistä on tullut tärkeä työväline, ja käännösmuistiohjelmat auttavat oman työn hallinnassa ja laadun varmistuksessa. Kääntämistyö on nykyisin usein hektistä, koska kääntämiseen on varattu vähän aikaa. Kiire voi olla yksi syy siihen, että alkuperäisten tekstien laatu on heikentynyt, ja osittain tämän vuoksi kääntäjistä on tullut tekstin tuottajia selkeän kääntämistyön lisäksi. Sekä alkutekstien että käännösten ja tulkkausten laadunvarmistuksen kannalta on tärkeää, että tulkit ja kääntäjät ovat mukana valmisteluprosessissa (esim. säädöshankkeissa, valtiosopimuksia koskevissa neuvotteluissa) alusta alkaen. Siten kääntäjälle ja tulkille kertyy työtä helpottavaa taustatietoa. Kääntäjät totesivat, että työmäärä viimeisten vuosien aikana on lisääntynyt huomattavasti. Kääntämistä voidaan heidän mielestään kuitenkin nopeuttaa panostamalla lähtötekstien laatuun ja selkeyteen sekä virkakielen huoltoon. Koska kääntämisen laatua on vaikea mitata, tulee kilpailutuksissa laatukriteerit määritellä huolellisesti, jotta valintakriteeriksi ei jää pelkkä hinta. Kääntäjät totesivat, että suurissa käännöstoimistoissa kääntäjien työn taso voi vaihdella huomattavasti. Ulkoistaminen tarkoittaa myös sitä, että joko organisaation oman kääntäjän tai muun substanssivirkamiehen tulee varata aikaa käännöksen tarkastamiseen. Käytettäessä ulkopuolisia käännöspalveluita tiivis yhteistyö valitun käännöstoimiston kanssa on erittäin tärkeää. 16

19 Käännös- ja kielipalveluja voidaan tehostaa ja niiden laatua parantaa myös yhteisten toimintojen kautta. Valtionhallinnon organisaatioilla voisi olla esimerkiksi yhteisiä kielentarkistajia, jotka puhuvat kohdekieltä äidinkielenään. Varsinkin englannin kielentarkistuksen tarve kasvaa, sillä virkamiehet kirjoittavat entistä useammin tekstejä suoraan englanniksi. Lisäksi näiltä teksteiltä vaaditaan laatua, koska ne leviävät Internetin välityksellä usein laajalle. Lisäksi myös lukijakunta on nykyisin hyvin englanninkielentaitoista. Kääntämisen tukipalveluita kokoamalla voitaisiin alalla oleva uusi teknologia ottaa täysimääräisesti käyttöön. Yhteistyötä voitaisiin lisätä myös esimerkiksi kilpailutuksissa, koordinoinnissa, käännösmuistien ja termitietokantojen jakamisessa. Kääntäjät totesivat myös, että yhteistyö kääntäjien, ministeriöiden ja eri hallinnonalojen sekä myös EU-elinten kesken on olennaista parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. 3.5 Kansainvälinen kartoitus Hankkeessa kesällä 2006 tehdyssä pienessä kansainvälisessä kartoituksessa tarkasteltiin valtion kielipalveluiden järjestämistä Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Belgiassa, Sveitsissä ja Kanadassa (ks. liite 1). Vertailun tuloksena selvisi, että kielipalvelut voidaan järjestää useiden käyttökelpoisten mallien mukaisesti. Osassa tarkasteltavista maista kielipalvelut hoidettiin keskitetysti joko pääministerin tai ulkoministerin kanslian alaisuudessa ja osassa hajautetusti. Joissakin maissa oli lisäksi erillisiä lainsäädännöllisten tekstien kääntämiseen keskittyneitä yksiköitä. Muutamissa liittovaltiotyyppisissä maissa käännöspalvelut oli hajautettu eri ministeriöihin ja virastoihin. Työryhmä perehtyi myös käännöstoiminnan järjestämiseen Euroopan unionin komissiossa ja kuuli lisäksi asiantuntijana EU:n komission käännöstoimen pääosaston pääjohtajaa Juhani Lönnrothia. Keskusteluissa Lönnrothin kanssa nousivat esiin ennen kaikkea kääntäjien ja substanssivirkamiesten tiiviin yhteistyön merkitys sekä lähtötekstien laadun tärkeys. Komissiossa kääntämistä on tehostettu myös lähtötekstien pituuden rajoittamisella. Esimerkiksi säädösten perustelujen pituus on rajoitettu 10 sivuun, raporttien 15 sivuun ja komission tiedonantojen pituus 15 sivuun. Vaikka käännöstoiminnan mittakaava ja volyymi ovat komissiossa aivan toista luokkaa kuin Suomen valtionhallinnossa, monet ongelmista ovat samankaltaisia, samoin niihin haetut ratkaisut. EU:n parlamentin ja neuvoston käännöspalvelut sekä Pohjoismaiden neuvoston kielipalvelut Kööpenhaminassa eivät olleet varsinaisessa vertailussa mukana. Näiden organisaatioiden, kuten myös komission, käännös- ja tulkkauspalvelut ovat mittakaavaltaan huomattavasti laajempia ja monisyisempiä eivätkä ole siten organisaatiomalleina välittömästi hyödynnettävissä. 17

20 4 KIELIPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN JA KÄÄNTÄJIEN NÄKEMYKSET KEHITYSTARPEISTA Valtionhallinnon sisäisiä kielipalveluita käyttävien asiakkaiden näkemyksiä palvelun laadusta ja kehitystarpeista selvitettiin tarkastelemalla ministeriöiden ja alaisen hallinnon tekemiä asiakastyytyväisyyskyselyitä. Lisäksi tätä hanketta varten haastateltiin joitakin käännöspalveluiden suurkuluttajia, joita ovat esimerkiksi ministeriöiden johtoasemassa olevat, viestintäyksiköt ja kansainvälisten asioiden yksiköt tai ryhmät. Haastattelujen avulla kerättiin tarkempaa tietoa muun muassa siitä, mitä asiakkaat pitävät tärkeinä käännöspalveluissa, millaisia kehittämistoiveita heillä on ja millaisina he näkevät tulevaisuuden tarpeet. Asiakastyytyväisyyskyselyjen ja haastattelujen perusteella käännös-, tulkkaus- ja kielenhuoltopalveluja käyttävät ryhmät olivat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Palvelulla tarkoitetaan tässä ministeriöiden ja alaisen hallinnon organisaatioissa työskentelevien kääntäjien, tulkkien ja kielentarkistajien työtä (ei siis ostopalveluita). Erittäin tyytyväisiä oltiin nimenomaan käännösten laatuun (tarkkuus ja täsmällisyys), kääntäjien ja tulkkien ystävälliseen ja joustavaan palveluun sekä palvelun helppoon saatavuuteen. Kritiikin kohteena oli se, että kääntäjät ja tulkit joutuivat niukkojen resurssien vuoksi priorisoimaan töitään eli ensisijaisesti palvelivat ministeriöiden johtoa, viestintäyksiköitä ja kansainvälisten asioiden yksikköjä. Valtionhallinnossa kielipalveluita käyttävät virkamiehet eli kielipalveluiden asiakkaat toivovat laadukkaita käyttötarkoitukseensa sopivia käännöksiä. Niiden tulee olla kielellisesti ja viestinnällisesti laadukkaita, termejä ja muita erikoiskielen ilmauksia tulee käyttää oikein ja substanssin tulee olla oikein. Lisäksi ne on laadittava valtionhallinnon tekstityypeissä (esim. säädökset, valtiosopimukset) käytettävät konventiot huomioon ottaen. Käännöspalveluita tarjoavilta toivotaan joustavaa palvelua ja tiettyjen toimeksiantojen osalta nopeaa toimitusaikaa. Lisäksi toivotaan luotettavia ja saatavilla olevia tulkkauspalveluja, kirjoittamisen apuvälineitä ja kielentarkistuspalvelua esimerkiksi ruotsiksi tai englanniksi kirjoittaville virkamiehille sekä terminologisia palveluita (sanastojen laatiminen, termineuvonta, termipankkipalvelut). Hankkeessa tehtyjen ja tarkasteltujen kyselyiden sekä haastatteluiden perusteella selvisi, että suurin osa ministeriöistä ja virastoista toivoo omien kääntäjien ja tulkkien säilymistä organisaatiossa, sillä omien kääntäjien tarjoamaa palvelua pidetään joustavana, asiantuntevana ja luotettavana. Pelkästään ostopalveluita käyttävien ministeriöiden ja virastojen toiveet kielipalveluiden järjestämisestä vaihtelivat suuresti: osa niistäkin toivoi omia kääntäjiä tai omia kilpailutuksia keskitettyjen sijaan, osa toivoo omalle hallinnonalalle keskitettyä palvelua, osa puolestaan alueellista palvelua, osa vapaata hajautettua ostopalvelujärjestelmää, muutama koko valtionhallintoa palvelevaa palvelukeskusta. Kääntäjät ja tulkit puolestaan pitivät tärkeänä tiivistä yhteistyötä asiakkaiden kanssa ja mukanaoloa koko valmisteluprosessin ajan sekä pyrkimystä selkeisiin lähtöteksteihin. Alalla oleva uusi teknologia voitaisiin ottaa täysimääräisesti käyttöön kääntämisen tukipalveluita keskittämällä. Organisaatioiden ja kääntäjien välistä yhteistyötä voitaisiin lisätä myös esimerkiksi kilpailutuksissa, koordinoinnissa, käännösmuistien ja termitietokantojen jakamisessa sekä kielentarkistuspalveluissa. 18