Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM EOS Kekki Maria(TEM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM EOS Kekki Maria(TEM) Asia Tiedonanto nesteytettyä maakaasua(lng) ja kaasun varastointia koskevasta EU:n strategiasta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio antoi nesteytettyä maakaasua ja kaasun varastointia koskevan strategian osana nk.talvipakettia Suomi pitää LNG:tä ja kaasun varastointia koskevaa EU-strategiaa tervetulleena. Siinä ansiokkaasti kuvataan LNG:n käyttöön ja sen käytön tuleviin näkymiin liittyviä haasteita. Suomi painottaa LNG:n käytön markkinaehtoisuutta. LNG-terminaaleja on rakentunut runsaasti EU-alueella sinne, missä sen käytölle on ollut edellytyksiä. Venäjän putkikaasu on hinnaltaan ollut kilpailukykyistä monilla alueilla. LNG parantaa kaasun toimitusvarmuutta mutta sen käytön kasvua on sen hinnan kehityksen vuoksi hyvin hankala ennustaa, mikä asettaa haasteita LNG-investoinneille. Esimerkiksi Gasum ei arvioinut suurta alueellista LNG-terminaalia liiketaloudellisesti kannattavaksi. LNG:en käyttöön otolla voidaan parantaa kaasun toimitusvarmuutta erityisesti niillä alueilla, jotka ovat yksinomaan yhden kaasun toimittajan varassa. Toimitusvarmuutta voidaan kuitenkin parantaa myös muillakin toimilla, kuten varapolttoaineilla ja kulutusjoustoilla, kuten Suomessa on tehty. Suomen kannalta LNG-strategian vaatiman infrastruktuurin toteutuksessa olennaista on Balticconnector-kaasuputken toteuttaminen Suomen ja Viron välillä, joka takaisi pääsyn Latvian kaasuvarastoihin ja Baltiassa olevien ja sinne mahdollisesti tulevien LNGterminaalien hyödyntämisen sekä yhteyden laajemmin EU:n kaasumarkkinoihin. Komission kehotusta Itämeren alueen BEMIP-ryhmälle laatia vuoden 2016 puoliväliin mennessä toimintasuunnitelma, jossa yksilöidään toimenpiteet, joilla hallitaan kolmannen paketin mukaisen poikkeuksen päättyminen ja avataan Itämeren kaasumarkkinat kokonaan mahdollisimman pian, sekä tarvittavat toimet yhtenäisen markkina-alueen luomiseksi, pidetään hyvänä. On kuitenkin muistettava, että poikkeuksen soveltamisesta päättää direktiivin mukaan jäsenvaltio, ei sen toimivaltainen viranomainen. Tällaista toimivaltuutta ei tule antaa viranomaiselle vaan on poliittisen päätöksenteon asia. Suomen rakenteilla ja suunnitteilla olevat LNG-terminaalit ovat pääsääntöisesti kaasuputkiverkon ulkopuolella ja niiden kautta saatava LNG meriliikenteelle ja teollisuuden käyttöön. Porin Scangas-hanke (kapasiteetti m³) on pisimmällä ja sen arvioidaan valmistuvan 2017, Tornio ( m³) valmistunee 2018, Haminan (30 000

2 Pääasiallinen sisältö 2(6) m³) ja Rauman ( m³) terminaalien rakentamista ei ole vielä aloitettu. Haminan terminaali on tarkoitus kytkeä maakaasuverkkoon. Suomen ja Viron alueellinen LNG-terminaali toteutuu mahdollisesti Viroon, kun Suomen hallitus ja sitä myötä Gasum luopuivat hankkeesta lokakuussa Suomen maaperä ei mahdollista kaasun laajamittaista varastointia kustannustehokkaasti. Markkinoiden avauduttua kaasuputkiyhteys Viron kautta mahdollistaa yhteyden myös Latvian kaasuvarastoon. Jäsenmaita ei tule velvoittaa rakentamaan varastoja sinne, missä geologiset ja taloudelliset edellytykset eivät sitä mahdollista. Maakaasun käyttö Suomessa Jäsenvaltiot ovat maakaasun käytössä ja sen toimitusvarmuuskysymyksissä hyvin erilaisissa asemissa EU:ssa ja monissa Euroopan maissa kaasu on sähköön verrattava hyödyke. EU:ssa maakaasun osuus kokonaisenergiasta on noin neljännes. Suomessa kaasu vastasi kokonaisenergian kulutuksesta 7 % vuonna Suomessa kaasunkäyttö on pääasiassa teollisuudessa ja yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Kotitalouksien kaasunkäyttö on erittäin vähäistä, vain noin 1 % koko kaasunkulutuksesta. Suomi tuo 100 % kaasustaan kahden putken kautta Venäjältä ja varautuminen toimitushäiriöihin on tehty korvaavilla polttoaineilla yhdyskuntien energiantuotannon ja kotitalouksien osalta kattaen 46 % kaasun kulutuksesta. Biokaasun merkitys on marginaalinen. Suomi on EU:ssa irrallinen kaasusaareke, eikä Suomeen toistaiseksi ole ollut mahdollista luoda toimivia kaasumarkkinoita. EU:n kaasudirektiiviin onkin sisällytetty Suomelle poikkeus olla avaamatta kaasumarkkinoita. Poikkeus poistuu, kun tuontilähteet monipuolistuvat riittävästi. Suomessa ja Virossa valmistellaan Balticconnector kaasuputken rakentamista maiden välille, mikä edellyttää merkittävää EU-tukea. Vuonna 2014 Ukrainan tilanteen myötä EU:ssa tehtiin nk. kaasun stressitestit, joilla haluttiin testata EU:n ja eri jäsenmaiden haavoittuvuutta idästä (Venäjältä) tulevan kaasunsaannin katketessa. Stressitesti osoitti, että idästä tulevan kaasun toimitusten vakavilla häiriöillä olisi edelleen suuri vaikutus kaikkialla EU:ssa. Jotkin alueet erityisesti Itä-Euroopassa kärsisivät kaasunsaannin vaikeutuessa edelleen vakavista taloudellisista ja sosiaalisista seurauksista. Kaasun stressitestit Suomi teki Baltian maiden kanssa yhdessä ja alueellista tarkastelua pidettiin hyvänä. Stressitestien tuloksena Suomi osoittautui yhdeksi haavoittuvimmista EU-jäsenmaista kaasun toimitushäiriötilanteessa, koska Suomi tuo 100 % maakaasustaan yhdeltä toimijalta, Suomi on käytännössä kaasusaareke, koska meillä ei ole kaasuputkia muihin EU-maihin eikä Suomella ole geologisia kaasuvarastoja. Suomi on kuitenkin hoitanut kaasun toimitusvarmuushäiriöihin varautumisen korvaavilla polttoaineilla. Lisäksi kaasun käyttäjäprofiili ja -volyymi eroavat merkittävästi muista jäsenvaltioista. Komissio antoi niin kutsutun talvipaketin, joka pitää sisällään energian ja erityisesti kaasun toimitusvarmuuteen liittyviä ehdotuksia. Komissio uudelleentarkastelee kaasun toimitusvarmuusasetusta ja hallitustenvälisten energia-alan sopimusten tiedonvaihtoa koskevaa IGA-päätöstä. Näiden lisäksi komissio antoi kaksi uutta strategiaa nesteytetystä maakaasusta ja kaasun varastoinnista sekä lämmityksestä ja jäähdytyksestä. LNG:tä ja kaasun varastointia koskeva strategia on ensimmäinen laatuaan. EU:n maakaasutoimitusten monipuolistaminen on keskeinen tavoite. Euroopan geopoliittisen tilanteen viimeaikainen kehitys Ukrainan ja Venäjän kriisin myötä sekä Euroopan oman

3 3(6) maakaasutuotannon väheneminen ja täten tuontiriippuvuuden kasvaminen vaikuttavat EU:n kaasun toimitusvarmuuteen. Maakaasu vastaa noin neljännestä EU:n energiankulutuksesta ja sen arvioidaan lähivuosina pysyvän tasaisena. Euroopan tuontiriippuvuus EU:n ulkopuolelta tuotavasta maakaasusta kasvaa jatkuvasti ja vuonna 2013 se oli 65%. Tuontikaasusta 39% tulee Venäjältä, 30% Norjasta ja 13% Algeriasta. EU-maista Tanska ja Hollanti ovat olleet kaasunviejiä. Neljä jäsenvaltiota on 100% riippuvaisia venäläisestä kaasusta, Suomi mukaan lukien. Komissio katsoo, että näiden jäsenvaltioiden on nopeasti monipuolistettava käytettävissään olevien energialähteiden kirjoa. Nesteytetystä maakaasusta voisi olla siinä suurta apua yhdessä nykyisten putkilähteiden, kaasunvarastoinnin samoin kuin sekä eteläisen kaasukäytävän että Välimeren likvidien kaasukauppakeskusten kehittämisen kanssa. LNG:n käytön edistäminen EU-alueella on runsaasti LNG-terminaalikapasiteettia, jonka hyödyntämisaste on kuitenkin ollut huomattavan matala, vain 20% kun vastaava globaali keskiarvo on 33%. Taustalla on LNG:n korkea hinta. EU-alueen terminaalien maantieteellinen jakauma ei myöskään ole tasainen ja muun maakaasuinfrastruktuurin puutteet estävät kaikkia EUmaita hyötymästä LNG-terminaalikapasiteetista. Komissio arvioi että nesteytetyn maakaasun maailmanlaajuisen tarjonnan ennustetaan kasvavan lähivuosina jyrkästi (50 %) erityisesti USA:sta ja Australiasta, jolloin sen hinnat putoaisivat. LNG-potentiaalin hyödyntämiseksi ja sen parantamiseksi komissio ehdottaa eri toimia. LNG:hen liittyvää infrastruktuuria olisi parannettava niin LNG-terminaalien rakentamisella niille alueille, missä niitä ei vielä ole kuin ne markkinoihin liittävät yhteenliitännät. Komissio kehottaakin jäsenvaltioita ja alueellisia maaryhmiä etenemään ripeästi suunnitteilla olevien LNG-terminaalien ja muun infrastruktuurin kustannushyöty- analyyseissä sekä jakamaan tietoa, jotta hankkeiden edistäjät ovat tietoisia hankkeiden rahoitukseen käytettävissä olevista vaihtoehdoista (mm. Verkkojen Eurooppa väline). Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelman (BEMIP) ryhmä on jo yksilöinyt kuusi keskeistä ensisijaista hanketta, jotka parantavat LNG:n ja varastoinnin käyttömahdollisuuksia alueella (ml. Balticconnector-kaasuputki) joilla yhdistetään Baltian maat ja Suomi Manner-Euroopan kaasuverkkoon. Infrastruktuurin lisäksi tarvitaan toimivat kaasumarkkinat jotta se lähettäisi oikeat hintasignaalit, jolloin sekä saataisiin nesteytettyä maakaasua sinne, missä sitä tarvitaan. Komissio kannustaakin jäsenvaltioita laittamaan täytäntöön kaikki sisämarkkinasäädökset ja verkkosäännöt. Itämeren alueen BEMIP-ryhmän osalta komissio kehottaa kansallisia sääntelyviranomaisia laatimaan vuoden 2016 puoliväliin mennessä toimintasuunnitelman, jossa yksilöidään toimenpiteet, joilla hallitaan kolmannen paketin mukaisen poikkeuksen päättyminen ja avataan Itämeren kaasumarkkinat kokonaan mahdollisimman pian, sekä tarvittavat toimet yhtenäisen markkina-alueen luomiseksi. EU:n on lisäksi tehostettava toimiaan voidakseen tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten kumppanien kanssa edistää vapaiden, likvidien ja avoimien globaalien markkinoiden luomista nesteytetylle maakaasulle. Sitä varten on tehostettava vuoropuhelua nesteytetyn maakaasun nykyisten ja tulevien toimittajien (esim. Qatar, Nigeria, Egypti, Angola, Mosambik, Tansania, Israel, Libanon, Iran, Irak ja Libya) ja sen muiden merkittävien kuluttajien (esim. Japani, Etelä-Korea, Kiina ja Intia) kanssa, jotta voidaan poistaa esteitä sen kaupalta maailmanmarkkinoilla. Kaasun varastointi

4 Kaasun varastoinnilla on merkittävä rooli tarjonnan ja kysynnän tavanomaisen päivittäisen ja kausittaisen vaihtelun tasaajana. Varastointikapasiteetin saatavuus ja tyyppi vaihtelevat EU:ssa merkittävästi energialähteiden yhdistelmän, toimittajavalikoiman ja maantieteellisen sijainnin mukaan. Vaikka nykyinen varastointikapasiteetti vaikuttaisi olevan riittävä, varastoinnin käytön tehokkuutta ja vaikuttavuutta jäsenvaltioiden rajat ylittävässä ja alueellisessa toiminnassa sekä normaaleissa markkinaoloissa että kriisitilanteissa voitaisiin kuitenkin parantaa. Komissio kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan varastojen riittävästä fyysisestä saatavuudesta. Tämä koskee myös siirtoverkon kapasiteettia. Komissio kehottaa jäsenvaltioita myös tekemään tiivistä yhteistyötä naapurimaittensa kanssa varastojen alueellisen käytön optimoimiseksi, erityisesti kaasun toimitusvarmuutta koskevan asetuksen ehdotetun tarkistamisen pohjalta komissio kehottaa jäsenvaltioita tekemään varastoinnin rajatylittävästä käytöstä mahdollisimman tehokasta ja vaikuttavaa hyödyntämällä alueellisia ennaltaehkäisy- ja hätäsuunnitelmia. Lisäksi komissio pyrkii optimoimaan varastojen käyttöä täydentämällä ja mukauttamalla verkkosääntöjä tarpeen mukaan. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 194 Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely - Energia- ja EURATOM -jaosto Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Strategialla ei ole vaikutuksia lainsäädäntöön. Strategialla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Strategia on osa komission talvipakettia, johon liittyen on valmisteilla useita E- ja U-kirjeitä (EU/2016/0648, EU/2016/0649, EU/2016/0655), joita olisi hyödyllistä käsitellä kokonaisuutena. KOM(2016) 49 lopullinen Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot 4(6)

5 5(6) Työ- ja elinkeinoministeriö, neuvotteleva virkamies Maria Kekki, p EUTORI-tunnus EU/2016/0661 Liitteet Viite

6 6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi energia, energian toimitusvarmuus, maakaasu TEM, UM ALR, EUE, PLM, SM, VM, VNK, YM