HE 50/2017 Maakaasumarkkinalain kokonaisuudistus ja sähkömarkkinalain muutos: Maakaasun hinta ja markkinoiden kehittyminen

Transkriptio

1 HE 50/2017 Maakaasumarkkinalain kokonaisuudistus ja sähkömarkkinalain muutos: Maakaasun hinta ja markkinoiden kehittyminen Eduskunnan talousvaliokunta

2 Kaasun hinta EU:n alueella Kaasun käyttäjähinta korkeampi Suomessa kuin hinta Latviassa ja Liettuassa Kaasun käyttäjähinta korkeampi Suomessa myös verrattuna hintaan Gazpromin komissiolle kilpailututkinnassa esittämän hintasitoumuksen mukaisissa referenssimaissa (Saksa, Italia) sekä Keski-Euroopan likvideissä HUB:eissa Suomen HUB-hinta kuvaa jälkimarkkinakaupan hintaa RUS-hinta on laskettu Energiaviraston tilastosta, jossa on laskettu teollisuus-, voima- ja lämpölaitosasiakkaita kuvaavien tyyppikäyttäjien kaasun verottoman hinnan keskiarvo korkeaan lämpöarvoon muunnettuna Lähde: Euroopan komissio: Quarterly Reports, Q4/2016

3 Venäläisen maakaasun hintakehitys Suomessa ja Baltiassa Suomen käyttäjähinta ollut pitkään Baltian maita matalampi Vuoden 2016 aikana Baltian ja Suomen hintaero kaventui sekä kehittyi niin, että vuoden 2016 lopulla kaasu oli Liettuassa ja Latviassa halvempaa kuin käyttäjähinta Suomessa Liettuan LNG-terminaalin vaikutukset näkyvät selvästi hintakehityksessä hintaa laskevana tekijänä Lähde: Euroopan komissio, kvartaaliraportit (Baltian maat) sekä Energiaviraston tukkumaakaasutilasto (Suomi)

4 Kaasun vähittäishinta teollisuusasiakkaille vuonna 2016 Hinnat yksikössä snt/kwh Suomessa hintataso selvästi korkeampi verrattuna Baltian maihin Lähde: Euroopan komissio: Kvartaaliraportti Q2 & Q3 sekä vuoden 2016 ensimmäisen puoliskon hintaraportti

5 Maakaasun hintarakenne kotitalousasiakkaalle Suomi Lähde: KSS Lämpö Oy, 2017 Lähde: Euroopan komissio: Quarterly Reports, Q4/2016 Suomessa verotuksen osuus kokonaishinnasta merkittävä (yli 40 %), energian osuus n. 37 % sekä siirron osuus n. 22 % Suomen hintakehityskuvassa kaasun energiahinta perustuu maakaasun energiasisältöön 10 kwh/nm³; lämpöarvo yhdenmukaistettu viereiseen kuvaan muiden Euroopan maiden kanssa Saksassa energiahinnalla on suurin osuus kokonaishinnasta (lähes 60 %), verojen osuus noin neljännes ja siirto n. 18 % Hollannissa ja Tanskassa verotuksen osuus on samaa kertaluokkaa Suomen kanssa, muissa maissa merkittävästi pienempi

6 Putkikaasun tulevaisuuden hintaan vaikuttavat muutokset KKV/Olli Kaupin muistio MML-työryhmälle 11/2015 Nykytilanne ei kuvaa tulevaisuuden tilannetta Kaasusopimusten hinnat heijastelevat asiakkaiden riippuvuutta Gazpromista Vaikeaa perustella näkemystä, jonka mukaan yksinoikeudella myydyn venäläisen putkikaasun hintataso voisi olla pysyvästi alle tason, joka määräytyy vapaasti toimivilla markkinoilla EU:n kaasumarkkinalainsäädännön tuoman toimivan kilpailun, kaasupörssien avoimen hinnottelun ja KOM:n kilpailututkinnan vuoksi Gazprom joutuu muuttamaan vientihinnoitteluaan Markkinoiden avaamisen jälkeen aluksi keskittymisaste korkea ja likviditeetistä puutetta Avaamalla markkinat Suomella mahdollisuus liittyä osaksi eurooppalaisia markkinoita ja hyötyä kansainvälisillä markkinoilla tapahtuvista, kaasun hintaa alentavista muutoksista KOM:n Gazprom-kilpailututkinta: Gazpromin tarjoamat sitoumukset 3/2017 Kilpailututkinta koskee Gazpromin kaasusopimuksia Itä-Euroopassa ja Baltiassa (ei Suomi) Gazpromin tarjoamat sitoumukset: Luopuu kaasusopimuksissaan jälleenmyynnin estävistä ehdoista Tarjoaa uudet hinnantarkistuslausekkeet asiakkaille, joiden sopimushinnat eivät vastaa hintakehitystä Saksan, Ranskan ja Italian rajoilla sekä Manner-Euroopan likvideissä kaasukaupan keskuksissa Baltiassa mahdollisuus kaasunvaihtosopimuksiin (swap) Itä-Euroopasta KOM:n arvion mukaan sitoumus varmistaa tulevaisuudessa kilpailukykyiset kaasunhinnat Baltian maissa sekä mahdollisuuden kaasun vientiin ja tuontiin muista EU-maista Energiatuotannon polttoaineiden kilpailu ei poistu Suomesta jatkossakaan Markkinoiden kehittymisestä arvio esitetty HE:n vaikutusarvioinnin luvussa 4.4 Yhteiskunnalliset vaikutukset Työ- ja elinkeinoministeriö

7 Markkinoiden kehittämisen tavoitteena kaasun sisämarkkinat ja Keski-Eurooppa EU:n kaasumarkkinalainsäädännön 2009 tavoitteena on maakaasun sisämarkkinat. Tähän keinona edetä alueellisten markkinoiden kautta Eurooppaneuvosto 3/2015: EU sitoutuu energiaunioniin ja ilmastopolitiikkaan, jonka osa-alueina ovat mm. energiaturvallisuus ja täysin integroineet eurooppalaiset energiamarkkinat Kansallinen energia- ja ilmastostrategia 11/2016: Tavoitteena on luoda Suomen ja Baltian maiden alueelliset kaasumarkkinat Kilpailun ja tarjonnan lisääminen Siirtomaksujen pannukakuttamisen poistaminen: Nykymallilla LNG:tä LT:sta tai putkikaasua PL:sta saisi Suomeen maksamalla 7-8 syöttö- ja ottomaksua, kun RU putkikaasua saisi yhdellä syöttömaksulla; FI- BALT -yhteismarkkinalla olisi 1-2 maksua vs. 1 syöttömaksu Valmistelutyö käynnistetty Suomen kansallisen markkina-alueen perustamiseksi alkaen (TEM, Gasum, BCOY, EV ja toiminnanharjoittajat) Samanaikaisesti valmistellaan Baltian maiden kanssa alueellista neljän maan markkinaa ja Suomen liittymistä siihen (ministeriöt, regulaattorit, siirtoverkonhaltijat) Baltian mailla tavoitteena yhteiset markkinat 2020 mennessä MML-ehdotuksen 22 :n mukaan markkinoiden yhdistäminen edellyttää erillistä kansainvälistä velvoitetta tai sopimusta eli asiasta tehtävä erillinen poliittinen päätös myöhemmin Työ- ja elinkeinoministeriö

8 Balticconnector kaasuputki ja Baltian kaasuverkko Balticconnector (2020) EE-LV kompressoriasema (2020) Klaipeda LNG (toiminnassa) PL-LT -putki GIPL (2021) Työ- ja elinkeinoministeriö

9 Lisätiedot: TEM/Hallitusneuvos Arto Rajala, puh