MIKÄ DIGITAL HEALTH REVOLUTION (DHR)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKÄ DIGITAL HEALTH REVOLUTION (DHR)"

Transkriptio

1 MIKÄ DIGITAL HEALTH REVOLUTION (DHR) ELI DIGITAALINEN TERVEYSVALLANKU- MOUS -PILOTTITUTKIMUS ON? Terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan on tulossa paljon uusia teknologisia mahdollisuuksia. Kansalaisista kertyy lisäksi runsaasti terveyteen ja hyvinvointiin suorasti tai epäsuorasti liittyvää digitaalista tietoa, jonka käyttömahdollisuudet terveyden edistämisessä ovat merkittävät mutta suurelta osin vielä hyödyntämättä. Digital Health Revolution (DHR) -hankkeen (http://www.digitalhealthrevolution.fi/) tavoitteena on kehittää ja testata menetelmiä, joiden avulla kansalaisia voidaan tulevaisuudessa auttaa edistämään ja ylläpitämään omaa terveyttään. DHR-hankkeessa yhdistetään systemaattisesti eri lähteistä saatavaa tietoa, mukaan lukien yksilön genomitieto, terveys- ja hyvinvointiseurantatieto sekä arkikäyttäytymiseen liittyvä tieto eli yksilön digitaalinen jalanjälki. Pitkän tähtäimen tavoitteena on jalostaa yksilöllinen terveystieto yksilön ja yhteiskunnan hyödyksi uusina palveluratkaisuina. DHR-hanke yhdistää eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten huippuosaamista digitaalisen terveyden eri alueilta. Hankkeessa on mukana esimerkiksi geenitutkimuksen, laboratoriolääketieteen, terveyskäyttäytymisen, liikunnan, mobiilipalveluiden, terveyssensoreiden ja käyttäjäkeskeisen palvelukehityksen asiantuntijoita. DHR-hankkeen yhteydessä toteutettavan pilottitutkimuksen tavoitteena on kehittää ja testata menetelmiä täysin uudenlaista, syväluotaavaa terveys- ja elämäntapakartoitusta varten. Pitkän tähtäimen tavoitteena on selvittää, voidaanko tällaisesta kartoituksesta saatavalla tiedolla ja siihen perustuvalla elintapavalmennuksella vaikuttaa sairauksien riskitekijöihin, ennaltaehkäistä sairauksia ja parantaa yksilön motivaatiota elintapamuutosten tekemiseen. TUTKITTAVAN TIEDOTE 1 DHR-pilottitutkimuksessa tutkittavat saavat perinteisiin terveystarkastuksiin ja epidemiologisiin tutkimuksiin verrattuna huomattavasti enemmän tietoa terveydestään. Tutkimuksessa kerättävät tiedot tallennetaan tutkittavan sähköiselle terveystilille (tarvittaessa mobiiliteknologian avulla). Tutkimuksessa kehitetään menetelmiä, joilla voidaan määrittää yksilön sairastumisriski erityisesti sellaisiin monitekijäisiin sairauksiin, joiden puhkeamista voidaan ennaltaehkäistä terveillä elintavoilla. Tavoitteena on parantaa tutkittavien ymmärrystä omasta terveydentilastaan ja mahdollisista terveysriskeistään sekä lisätä tutkittavien kiinnostusta omaa terveyttään ja sen seuraamista kohtaan. Tutkittavia myös opastetaan seuraamaan oman terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta keskeisiä tekijöitä. Tutkittavat saavat lisäksi valmennusta tutkimustulostensa perusteella; tiedon ja valmennuksen avulla tutkittavat voivat tehdä terveyteensä positiivisesti vaikuttavia elintapamuutoksia. Tutkimuksessa pyritään edelleen selvittämään, miten tutkittavat kokevat tällaisen tiedon keräämisen ja vastaanottamisen. Tutkimukseen osallistuvat saavat tietoa henkilökohtaisesta riskistään sairastua sepelvaltimotautiin sekä jatkossa myös muihin monitekijäisiin sairauksiin ja tiloihin, kuten muihin sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen, lihavuuteen ja korkeaan verenpaineeseen. Riskejä arvioidaan verinäytteestä saatavan genomitiedon sekä terveystarkastuksen tulosten, biologisista näytteistä tehtyjen määritysten ja kyselylomakkeella saatujen terveystietojen avulla. Tutkittavat saavat lisäksi valmentajan (personal trainerin) antamaa elintapaohjausta ja valmennusta, jossa hyödynnetään tutkimuksen kuluessa syventyvää tietoa tutkittavan terveydestä ja elämäntavoista. Kaikki tutkimuksessa kerättävä tieto ja näytteet siirretään biopankkiin tutkittavan suostumuksella, jolloin niitä voidaan käyttää laajemmin kansantautien syntyyn, ehkäisyyn ja hoitoon liittyvässä tutkimuksessa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Koordinoiva eettinen toimikunta on arvioinut DHR-pilottitutkimuksen tutkimussuunnitelman sekä tutkittavien ohjeet ja antanut puoltavan lausunnon tutkimukselle. MIKSI DHR-PILOTTITUTKIMUS TEHDÄÄN? Lääketieteessä ollaan siirtymässä kohti yksilöllistä ja yksilöä osallistavaa sairauksien ennaltaehkäisyä ja terveyden seurantaa. Tällä uudenlaisella lähestymistavalla pyritään edistämään terveyttä ja puuttumaan terveysongelmiin ja sairauksien oireisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä tarjoamaan yksilöllistä terveyden seurantaa ja ohjeistusta. Lisäksi tavoitteena on parantaa yksilön halua seurata omaa terveyttään ja hyvinvointiaan muun muassa uusien digitaalisten menetelmien avulla, motivoida yksilöä ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään sekä tekemään näitä edistäviä elintapamuutoksia. Kattavia laboratoriotutkimuksia ja geneettisiä tutkimuksia tarjoavia yksityisiä palveluita on jo nyt saatavilla ja näiden palveluiden tarjonnan odotetaan kasvavan ja monipuolistuvan edelleen. Terveydenhuollossa tällaisia syväluotaavia tutkimuksia hyödynnetään kuitenkin vielä vähän. DHR-pilottitutkimuksessa testataan täysin uudenlaista, syväluotaavaa terveys- ja elämäntapakartoitusta. Syväluotaavan tiedon hyödyntäminen perusterveydenhuollossa auttaisi tunnistamaan henkilöitä, joilla on korkea riski sairastua esimerkiksi sepelvaltimotautiin. Näille korkean riskin omaaville henkilöille voitaisiin antaa yksilöllisiä elintapaohjeita sairauden ennaltaehkäisemiseksi ja tarvittaessa määrätä sopiva lääkitys ajoissa. Toisaalta tarkempi riskiarvio voisi vähentää

2 turhaa lääkitystä henkilöillä, joilla syväluotaavan terveystarkastuksen tulosten perusteella tehty riskiarvio osoittaa sairastumisen mahdollisuuden yleistä riskiä pienemmäksi. Tällaisella lähestymistavalla uskotaan saavutettavan tulevaisuudessa paitsi parempaa hoitoa myös kustannussäästöjä: osa yhteiskunnalle kalliista sairastumisista pystytään ehkäisemään ja potilaille voidaan tarjota sopivaa tukea ja juuri sellaisia ennaltaehkäiseviä toimintoja ja hoitoja, joista he eniten hyötyvät. TUTKIMUKSEN KESTO Tutkittavat osallistuvat tutkimukseen 16 kuukauden ajan ( ). Tutkimuksessa kerättäviä näytteitä ja tietoja analysoidaan ja tutkimukselle haetaan lisärahoitusta vuosina , jotta tutkimusta voidaan jatkaa. Tutkittavat voidaan tutkittavan suostumuksella kutsua jatkotutkimuksiin, joihin pyydetään erillinen suostumus. KUKA VOI OSALLISTUA TUTKIMUKSEEN? Tutkittavat värvätään Mehiläisen työterveyshuollon yritysasiakkaiden työntekijöiden joukosta. Yksilön oman turvallisuuden ja tutkimuksen onnistumisen varmistamiseksi tutkimuksesta voidaan sulkea pois henkilöitä, jotka eivät täytä kaikkia tutkimuksen osallistumiskriteereitä. Tutkittavan on oltava terve ja vuotias tutkimuksen alkaessa. Tutkimukseen ei oteta mukaan henkilöitä, joilla on tai on aiemmin ollut jokin vaikea sairaus, johon he saavat tai ovat saaneet hoitoa tai lääkitystä. Raskaana olevat eivät voi osallistua tutkimukseen, ja tutkittavaa pyydetään ilmoittamaan raskaaksi tulemisestaan tutkimuksen koordinaattorille välittömästi. Tutkittavalla tulee olla käytössään alle kaksi vuotta vanha Android- tai iphone-älypuhelin (tarkempaa tietoa sopivista malleista ja käyttöjärjestelmistä sisäänottokyselyssä, https://dhr.fimm.fi) sekä internetyhteys. Identtiset kaksoset voivat osallistua tutkimukseen vain, jos molemmilta saadaan suostumus. Oman sopivuutensa tutkimukseen voi selvittää täyttämällä sähköisen sisäänottokyselyn osoitteessa https:// dhr.fimm.fi (tarkemmat ohjeet löytyvät oheisesta kutsukirjeestä). Tutkimukseen osallistuminen edellyttää suostumusta Suostumus tutkimukseen -lomakkeen kohtiin 1 5 sekä suostumusta tutkimuksen aikana kerättävien näytteiden ja tietojen siirtämiseen biopankkiin ja käyttöön biopankkitutkimuksessa. MITÄ TUTKIMUKSIA TUTKITTAVILLE TEH- DÄÄN? Tutkimustietoa kerätään (sähköisillä) kyselylomakkeilla, terveystarkastuksilla, terveystarkastusten yhteydessä 2 otettavista veri- ja virtsanäytteistä, tutkittavien itse ottamista sylki- ja ulostenäytteistä, valmentajan tekemillä kestävyyskunnon mittauksilla sekä muun muassa fyysistä aktiivisuutta ja unta mittaavalla elektronisella sensorilla (aktiivisuusmittarilla). Lisäksi tutkimuksessa kerätään niin kutsuttuun digitaaliseen jalanjälkeen liittyvää tietoa, jonka tutkittavat itse hankkivat ja luovuttavat tutkimusryhmälle. Tämän epäsuoran terveystiedon kerääminen voi edesauttaa suoran terveystiedon tulkintaa ja tulevaisuuden terveyden seurantatyökalujen kehittämistä. Osaa tutkittavista haastatellaan elektronisten sensorien ja älypuhelinsovellusten käyttökokemuksista tutkimuksen aikana. Tämä on tärkeää erityisesti laitteista saatavan hyödyn arvioimisen näkökulmasta. Kaikki tutkittavat osallistuvat yhteensä viiteen tutkimuskertaan: tutkimuksen alussa sekä noin 4, 8, 12 ja 16 kuukauden kuluttua ensimmäisestä tutkimuskerrasta. Jokainen tutkimuskerta koostuu kolmesta osasta: 1) tutkimuspaikalla tehtävästä terveystarkastuksesta, jonka yhteydessä otetaan veri- ja virtsanäyte, 2) (sähköisestä) kyselylomakkeesta ja 3) itse otettavista uloste- ja sylkinäytteistä. Tutkittaville järjestetään neljä ryhmätapaamista (noin 4, 8, 12 ja 16 kuukauden kuluttua ensimmäisestä tutkimuskäynnistä), joissa valmentaja testaa kestävyyskunnon. Ryhmätapaamisissa tutkittavat saavat lisäksi tietoa muun muassa tutkimuksesta, omista tuloksistaan sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Tutkittavilla on ryhmätapaamisissa mahdollisuus esittää kysymyksiä ja keskustella omista tuloksistaan lääkärin, tutkimushoitajan ja/tai valmentajien kanssa. Informaatio- ja opastustilaisuudet sekä haastattelut pyritään järjestämään tutkimuskäyntien ja ryhmätapaamisten yhteydessä tutkittavien ajan säästämiseksi. Tutkimuksen alustava aikataulu löytyy DHR-pilottitutkimuksen internetsivuilta osoitteesta https://www.fimm.fi/ fi/dhr. Tarkka aikataulu sekä ryhmätapaamisten ajankohdat ja paikat ovat jatkossa nähtävillä tutkittavan terveystilillä osoitteessa https://dhr.fimm.fi. Tutkittavien odotetaan käyttävän muun muassa fyysistä aktiivisuutta ja unta mittaavaa sensoria (12 viimeistä tutkimuskuukautta) sekä mahdollisesti myös muita itsemittauslaitteita. Sensorien ja mittauslaitteiden tallentama tieto kerätään tutkijoiden ja valmentajien käyttöön, mutta tutkittavat saavat tiedot myös itselleen. Digitaalisia jalanjälkitietoja kerätään älypuhelimeen ja tietokoneelle asennetuilla sovelluksilla ja ohjelmilla tutkimuksen 12 viimeisen kuukauden ajan. Lisäksi tutkittavien toivotaan toimittavan digitaalisista palveluista saatavat tiedot sekä tutkimuksen alussa (historiatiedot edellisten 16 kuukauden ajalta, jos aiempia tietoja on olemassa) että lopussa (16 kuukauden tutkimusjakson aikana kertyneet tiedot).

3 TARKEMPAA TIETOA TUTKIMUSKÄYNNIN ERI VAIHEISTA 1 TERVEYSTARKASTUS Terveydenhoitaja mittaa pituuden, painon, vyötärön- ja lantionympäryksen, verenpaineen ja pulssin. Terveystarkastuksen yhteydessä otetaan verinäyte, josta määritetään kokonaiskolesteroli, HDL-kolesteroli (ns. hyvä kolesteroli), LDL-kolesteroli (ns. huono kolesteroli), triglyseridit (veren rasva-arvoja), verensokeri, hscrp (tulehdusarvo), glutamyylitransferaasi (GT, maksan toimintakoe), perusverenkuva ja verihiutaleet, apolipoproteiini A1 ja apolipoproteiini B (sepelvaltimotaudin riskin arviointi), tyreotropiini (TSH, kilpirauhasen toimintakoe) ja D-vitamiini. Lisäksi verinäytteestä eristetään DNA:ta, jota tutkimalla voidaan arvioida yksilön perinnöllistä riskiä eri sairauksiin. Riskin arvioinnissa hyödynnetään DNA-alueita, joiden on aiemmissa tieteellisissä tutkimuksissa osoitettu olevan yhteydessä tiettyihin yleisiin sairauksiin ja riskitekijöihin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen, korkeaan verenpaineeseen ja lihavuuteen/ylipainoon. Terveystarkastuksen yhteydessä annettavasta virtsanäytteestä tehdään virtsan kemiallinen perusseulonta. Terveystarkastuksia järjestetään vuoden 2015 lokakuusta alkaen Helsingissä. Tutkittava voi valita itselleen sopivan terveystarkastusajan. Aikoja on saatavilla vain tiettyinä päivinä ja ainoastaan aamuisin ja aamupäivisin. Tarkemmat ohjeet ajanvaraukseen löytyvät oheisesta kutsukirjeestä. 2 KYSELYLOMAKE Kyselylomakkeella selvitetään monitekijäisiin sairauksiin (kuten sydän- ja verisuonitaudit ja diabetes) ja niiden riskitekijöihin (esimerkiksi ylipaino ja korkea verenpaine) vaikuttavia tekijöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi syömis- ja liikuntatottumukset, tupakointi ja alkoholin käyttö sekä tutkittavan ja tämän lähisukulaisten sairaudet. Lisäksi kyselylomakkeella selvitetään muun muassa tutkittavan yleistä terveydentilaa, henkistä hyvinvointia, nukkumista, persoonallisuuspiirteitä, terveyden seurantatapoja sekä odotuksia ja asenteita elintapavalmennuksesta ja terveysteknologiaa kohtaan. Kyselylomake täytetään ennen terveystarkastusta sähköisesti osoitteessa https://dhr.fimm.fi tai tarvittaessa tutkimuspaikalla ennen terveystarkastusta. 3 ITSE OTETTAVAT NÄYTTEET JA ITSEMIT- TAAMINEN 3 Tutkittavat saavat terveystarkastuskäynnin yhteydessä näytepurkit ja ohjeet uloste- ja sylkinäytteiden ottamista ja säilyttämistä varten. Ulostenäytteestä voidaan määrittää suolistomikrobiston monimuotoisuus ja määrä. Suolistomikrobisto on merkittävä tekijä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Sylkinäytteestä määritetään psyykkisestä ja fyysisestä rasituksesta kertova kortisolihormonin pitoisuus. Uloste- ja sylkinäytteet noudetaan tutkittavan työpaikalta tai määrätystä Mehiläisen toimipisteestä erikseen ilmoitettavina päivinä. Kaikki tutkittavat saavat ensimmäisessä ryhmätapaamisessa käyttöönsä muun muassa fyysistä aktiivisuutta ja unta mittaavan elektronisen sensorin. Osa tutkittavista saattaa saada käyttöönsä myös muita itsemittauslaitteita tutkimuksen puolivälissä. TARKEMPAA TIETOA VALMENTAJAN TEKE- MISTÄ MITTAUKSISTA Valmentaja tekee tutkittaville levossa lyhytkestoisen kestävyyskuntotestin, joka arvioi maksimaalista hapenottokykyä (VO 2 max). TARKEMPAA TIETOA DIGITAALISEN JALAN- JÄLJEN KERÄÄMISESTÄ Tutkittavat ohjeistetaan keräämään digitaalista jalanjälkitietoaan, jonka avulla pyritään ymmärtämään paremmin tutkittavan elämäntapoja sekä viikko- ja päivärytmiä. Kerättävä tieto kattaa S-kanavasta ja K-Plussa-palvelusta saatavat päivittäistavaraostostiedot. S- ja K-ryhmien kautta kerättävät ostostiedot käsitellään siten, että tutkittavan ruokavaliosta (ei yksittäisistä ostoksista) saadaan yleiskäsitys. Tiedot kerätään yhteensä 32 kuukauden ajalta: 16 kuukauden ajalta ennen tutkimuksen alkua ja 16 tutkimuskuukauden ajalta. Tutkittavat lähettävät tietopyynnöt tutkimusryhmän erikseen ohjeistamalla tavalla. Sähköiset tiedostot ladataan pilottitutkimuksen verkkosivuston kautta, ja mahdolliset paperilla toimitetut tiedot toimitetaan tutkimusryhmälle. Tutkittavilla on mahdollisuus käydä läpi tietopyyntöjen tuottamat tiedot ja poistaa arkaluontoiseksi luokittelemansa tiedot ennen tietojen luovuttamista. Tietopyyntöjen hankkimisesta tai postituksesta mahdollisesti aiheutuvat kulut korvataan tutkittaville alkuperäisiä tositteita vastaan. Ensimmäisessä ryhmätapaamisessa tutkittavia pyydetään asentamaan älypuhelimeensa ajankäyttöä (kotona/liikennevälineissä/työpaikalla/kaupassa/harrastuksissa vietetty aika) ja fyysisiä aktiivisuustietoja keräävä Moves-älypuhelinsovellus. Tutkittavien toivotaan siirtävän sovelluksen keräämät tiedot DHR-pilottitutkimuksen käyttöön. Tietojen siirron yhteydessä poistetaan sijaintitiedot sekä muut arkaluontoiset tai yksilön identifioivat tiedot. Tämän lisäksi tutkittavia pyydetään asentamaan älypuhelimeensa ja/tai tietokoneeseensa RescueTime-sovellus, joka luokittelee tietokone- ja verkkokäytön aikatiedot. Sovellus antaa myös niin kutsutun tuottavuusraportin, joka vertaa tutkittavan itsensä asettamaa ajankäyttötavoitetta toteutuneeseen.

4 MITÄ TUTKIMUSTULOKSIA TUTKITTAVILLE PALAUTETAAN? Tutkittavat saavat toisen tutkimuskäynnin jälkeen (ensimmäisessä ryhmätapaamisessa) yhteenvedon kyselylomakevastauksistaan, ensimmäisellä ja toisella tutkimuskerralla tehtyjen tärkeimpien kliinisten mittausten ja laboratoriotutkimusten tulokset sekä levossa tehdyn kestävyyskuntotestin tulokset. Tutkittavat saavat näiden mittausten ja määritysten tulokset myös kolmannen, neljännen ja viidennen tutkimuskäynnin jälkeen. Tutkittavat saavat toisen tutkimuskäynnin jälkeen kyselylomakevastausten, terveystarkastusten yhteydessä tehtyjen kliinisten mittausten ja laboratoriokokeiden tulosten perusteella määritetyn sepelvaltimotaudin riskiarvionsa, joka perustuu sekä perinteisiin että perinnöllisiin riskitekijöihin. Lääkäri kertoo riskiarvion merkityksestä ensimmäisessä ryhmätapaamisessa. Lisäksi tutkittaville voidaan antaa tietoa sellaisista tunnetuista perinnöllisistä tekijöistä, joilla on vaikutusta yksilön vasteeseen ravintoon. Tällaisia ovat esimerkiksi D-vitamiinin aineenvaihduntaan ja laktoosin imeytymiseen vaikuttavat perimän vaihtelevat kohdat. Tutkittaville ei kerrota genomianalyysin yksityiskohtaisia tuloksia, sillä tehtävät analyysit eivät ole kliinisessä käytössä olevia diagnostisia laboratoriotutkimuksia vaan vielä tutkimusvaiheessa olevia testejä. Tutkittavat saavat itselleen elektronisen sensorin ja muiden mahdollisten itsemittauslaitteiden tallentamat tiedot sekä digitaaliset jalanjälkitietonsa. Jokaiselle tutkittavalle avataan henkilökohtainen sähköinen terveystili, jonka kautta tutkimustulokset palautetaan toisen tutkimuskäynnin ja ensimmäisen ryhmätapaamisen jälkeen. Tutkittavat saavat pitää terveystilin ja sillä olevat tiedot ja tutkimustulokset tutkimuksen loputtua. DHR-pilottitutkimus ei vastaa sairauden hoidosta tai hoidon varmistamisesta. Tutkittava ohjataan kuitenkin tarvittaessa työterveyshuoltoon jatkotutkimuksiin. Mikäli tutkimustuloksista löytyy jotain välittömän hoidon tarpeeseen viittaavaa, työterveyshuolto ottaa tutkittavaan yhteyttä. Lääkäri tulkitsee mittausten ja määritysten tulokset ja arvioi mahdollisen hoidon ja elintapaohjauksen tarpeen. Hoito perustuu lääkärin omaan harkintaan Käypä hoito -suositusten mukaisesti. NÄYTTEIDEN, TIETOJEN JA TUTKIMUSTU- LOSTEN HALLINTA Biologisia näytteitä ja kaikkea kerättävää tietoa käsitellään koodattuna eli ilman tutkittavan suoria tunnistetietoja henkilötietolain mukaisesti hyvää tiedonhallintotapaa ja suojaamisvelvoitetta noudattaen. Näyteputket eivät sisällä näytteen antajan suoria tunnistetietoja, joten laboratorion 4 teknisen henkilökunnan ei ole mahdollista selvittää näytteen antajan henkilöllisyyttä. Tutkimuksessa kerättäviä näytteitä ja tietoja voidaan tarvittaessa yhdistää tutkittavasta kerättyihin potilasasiakirjatietoihin (ks. tarkemmat tiedot rekisteriselosteen liitteestä), jos siitä on hyötyä tutkimukselle. Tutkittavan suostumuksen mukaisesti tietoja voidaan myös siirtää koodattuna tutkimusyhteistyössä muihin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin sekä kansainvälisiin tietokantoihin. Kaikki tutkimuksessa kerättävät näytteet ja tiedot talletetaan Helsingin Biopankkiin. Biopankkilain mukaan biopankki voi luovuttaa tutkittavan tietoja koodattuna kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimustietokantoihin Suomen lakien mukaan. Näytteiden talletuksessa ja säilytyksessä noudatetaan biopankkilakia, jossa erityisesti turvataan biopankkinäytteen antajien oikeudet. Oheisessa Helsingin Biopankin näytteen antajan tiedotteessa kerrotaan tarkemmin biopankeista ja biopankkitutkimuksen tarkoituksesta. Tutkittavien tietojen suojaamiseksi tutkimuksen tietojärjestelmiin pääsy vaatii käyttöoikeuden. Käyttöoikeudet järjestelmiin annetaan vain tutkimuksen johtoryhmän tai biopankin valtuuttamille henkilöille. Järjestelmien käytöstä tallentuu lokitieto, jonka avulla tietokantaa käyttäneet henkilöt voidaan tunnistaa. Tietojen syöttö ja käyttö tapahtuvat suojatussa yhteydessä. Näin kukaan ulkopuolinen (esimerkiksi työnantaja tai vakuutusyhtiö) ei saa tietoonsa tutkittavasta kerättyjä tietoja. Tutkimuksen rekisteriseloste on tämän tiedotteen liitteenä sekä ajantasaisena nähtävissä DHR-pilottitutkimuksen internetsivuilla osoitteessa www. fimm.fi/fi/dhr. NÄYTTEIDEN, TIETOJEN JA TUTKIMUSTU- LOSTEN OMISTAJUUS JA KÄYTTÖ FIMM (Suomen molekyylilääketieteen instituutti, Helsingin yliopisto) vastaa DHR-pilottitutkimuksesta ja omistaa tutkimuksessa kerättävät tiedot, näytteet ja niiden analysointitulokset. Kerättävät tiedot ja tutkimustulokset jaetaan koodattuina seuraavien tutkimushankkeeseen osallistuvien tahojen kanssa: Kuluttajatutkimuskeskus (Helsingin yliopisto), Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Oulun yliopisto ja Lapin yliopisto. FIMM ja muut tutkimukseen osallistuvat tahot vastaavat näytteiden ja tietojen käytöstä tässä tiedotteessa kuvatulla tavalla. Näytteet ja tiedot siirretään tutkittavan suostumuksella Helsingin Biopankkiin, jolloin niistä tulee biopankin omaisuutta. Näytteiden ja tietojen siirto biopankkiin ja käyttö biopankkitutkimuksessa on kuvattu tarkemmin erillisessä liitteessä (Helsingin Biopankin näytteen antajan tiedote). Kaikki kerättävät tiedot ja tutkimustulokset tallennetaan vain DHR:n tutkimustietokantaan. Jos tutkittava haluaa, hän

5 voi siirtää omat tutkimustuloksensa henkilökohtaiselta terveystililtään Mehiläisen verkkoasiointipalveluun (OmaMehiläinen) ja antaa hoitavalle lääkärille oikeuden nähdä nämä tiedot. Mehiläinen Oy saa tutkimuksen yhteenvetotuloksia ja niistä tehtyjä päätelmiä, mutta tästä aineistosta ei voi eritellä yksittäisten tutkittavien tuloksia. Tutkimustuloksia ei myöskään kerrota työnantajille yksilötasolla. Mehiläinen tai mikään muu yritystoimija ei saa omistusoikeuksia tutkimuksen tuloksiin. V ALMENNUS Tutkittaville tarjotaan mahdollisimman yksilöllistä elintapaohjausta ja valmennusta tutkittavan terveydentilan, fyysisen kunnon ja tutkimustulosten sekä tavoitteiden ja toiveiden perusteella. Valmennus alkaa kolmannen tutkimuskäynnin jälkeen ja jatkuu tutkimuksen loppuun saakka eli yhteensä kahdeksan kuukauden ajan. Tutkittavat tapaavat valmentajiaan ryhmätapaamisissa neljän kuukauden välein. Lisäksi valmentajat ovat tutkittaviin säännöllisesti yhteydessä vähintään kerran kahdessa viikossa esimerkiksi puhelimen, Skypen, sähköpostin tai terveystilin välityksellä. Tarvittaessa tutkittaville järjestetään henkilökohtaisia tapaamisia kasvotusten valmentajan kanssa. Elintapaohjaus ja valmennus sisältävät sekä yleistä että yksilöllistä terveys- ja hyvinvointineuvontaa muun muassa ravitsemukseen, liikuntaan, nukkumiseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyen. Tutkittavat saavat lisäksi harjoitusohjelman, jonka noudattaminen on vapaaehtoista. Valmennuksessa painotetaan tutkittavien aktiivista roolia ja vastuun ottamista omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Tavoitteena on parantaa tutkittavien käsitystä ja ymmärrystä omasta terveydentilastaan sekä lisätä tutkittavien kiinnostusta omaa terveyttään ja sen seuraamista kohtaan. Tutkittavia opastetaan seuraamaan terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta keskeisiä tekijöitä. Valmennuksen tavoitteena on tukea ja motivoida tutkittavia tekemään elintapamuutoksia ja ylläpitämään terveellisiä elintapoja. Valmennuksesta vastaavat Trainer4Youn kouluttamat personal trainerit. He saavat tietoja tutkittavien tutkimustuloksista ja terveydentilasta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä niiltä osin, kuin tiedoilla on merkitystä valmennuksen sisällön ja turvallisuuden kannalta. TUTKIMUKSESTA MAHDOLLISESTI AIHEUTU- VAT HYÖDYT JA HAITAT TUTKITTAVILLE Tämän tutkimuksen perimmäisenä tavoitteena on pyrkiä parantamaan yksittäisten tutkittavien terveyttä, terveystietoutta ja terveyskäyttäytymistä kaiken käytettävissä 5 olevan tiedon ja teknologian avulla. Kaikille tutkittaville tarjotaan terveyden edistämiseen tähtäävää valmennusta (ks. yllä), jonka toivotaan motivoivan tutkittavia elintapamuutosten tekemiseen ja terveiden elintapojen ylläpitämiseen. Tutkittavat saavat käyttöönsä terveystietojensa säilyttämistä varten henkilökohtaisen terveystilin, jonka he saavat pitää tutkimuksen jälkeen. Lisäksi tutkittavat saavat käyttöönsä elektronisen sensorin sekä mahdollisesti muita itsemittauslaitteita, joilla kerättävä tieto voi auttaa ja tukea terveellisten elintapojen noudattamista sekä terveyden ylläpitoa ja seurantaa. Tutkittaville tehdään tutkimuksen aikana viisi kattavaa terveystarkastusta laboratoriotesteineen. Tutkittavat saavat syvällistä ja monipuolisesta tietoa ja palautetta terveydentilastaan ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä tutkimuksen aikana mahdollisesti tapahtuvista muutoksista. Tutkimus saattaa myös paljastaa esimerkiksi ravitsemustilan tai sairastumisriskin kannalta helposti korjattavia asioita, joihin puuttuminen voi parantaa yksilön terveyttä pitkällä tähtäimellä (ks. myös sattumalöydöksiä koskeva kohta alla). Tutkimus saattaa rasittaa tutkittavia ja aiheuttaa epämukavaa oloa. Tutkimuksesta mahdollisesti aiheutuvia haittoja ovat terveystarkastuksiin, näytteiden ottoon, lomakkeiden täyttämiseen ja ryhmätapaamisiin kuluva aika, digitaalisten jalanjälkien kerääminen ja siihen kuluva aika sekä näytteiden ottoon liittyvä epämukavuus (saapuminen syömättä ja juomatta tutkimuskäynnille, mahdollinen väsymys tai päänsärky, ulostenäytteiden keräämiseen ja eteenpäin toimittamiseen liittyvä epämukavuus). Näytteiden otto ei kuitenkaan aiheuta vaaraa tutkittavien terveydelle. Tutkittavat saattavat lisäksi kokea elektronisen sensorin ja muiden itsemittauslaitteiden käytön epämukavana tai rasittavana. Tutkimukseen kuuluvat mittaukset ja määritykset saattavat paljastaa jotain ennalta odottamatonta tutkittavan terveydestä, mikä saattaa aiheuttaa tutkittavassa kielteisiä tunteita, kuten ahdistusta tai stressiä. Mikäli tulokset ovat merkittäviä, tutkittava ohjataan tapaamaan asiaan perehtynyttä lääkäriä. Kaikkien tutkittavien on lisäksi mahdollista keskustella tutkimuksesta, omasta terveydestään ja tutkimustuloksistaan sekä mahdollisista kielteisistä tunteistaan tutkimushoitajan ja valmentajien kanssa. On myös mahdollista, että tutkimuksen yhteydessä löytyy sattumalta jokin tutkittavan terveyden kannalta kliinisesti merkittävä löydös. Mikäli tutkittava niin haluaa, löydöksestä kerrotaan työterveyslääkärille tai jollekin muulle tutkittavan itsensä nimeämälle lääkärille, joka ottaa tutkittavaan yhteyttä ja ohjaa tarvittaessa jatkohoitoon (Suostumus tutkimukseen kohta 6). Tutkimustulokset eivät muutoin vaikuta työterveyshuollon toimintaan tai hoitopäätöksiin eikä niitä välitetä työnantajalle.

6 TUTKITTAVILLE MAKSETTAVAT KORVAUKSET Tutkittavien työnantajia on tiedotettu siitä, että osa tutkimuskäynneistä saattaa tapahtua työaikana. Työnantaja on hyväksynyt tämän, eikä tutkimukseen osallistuminen aiheuta siten ansionmenetyksiä tutkittavalle. Muita mahdollisia tutkimuksesta aiheutuvia ansionmenetyksiä ei korvata. Tutkimuskäynnit ja ryhmätapaamiset järjestetään pääkaupunkiseudulla hyvien kulkuyhteyksien varrella. Niihin saapumisesta aiheutuvat matkakulut korvataan alkuperäisiä tositteita vastaan (kuitenkin korkeintaan seutulipun arvon verran yhdensuuntaista matkaa kohden). Tietopyynnöistä mahdollisesti aiheutuvat kulut korvataan tutkittaville alkuperäisiä tositteita vastaan. TUTKIMUKSEN KESKEYTTÄMINEN JA SUOS- TUMUKSEN PERUMINEN Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Tutkittava voi keskeyttää tutkimukseen osallistumisen missä tahansa tutkimuksen vaiheessa ennen sen päättymistä ilman, että siitä koituu hänelle mitään haittaa. Tutkittava voi myös perua tutkimusta koskevan suostumuksensa, jolloin hänestä kerättyjä tietoja ja näytteitä ei enää käytetä tutkimustarkoituksessa. Tietoja ei kuitenkaan poisteta jo valmistuneista analyyseistä tai tutkimusaineistoon perustuneista tieteellisistä julkaisuista. Tutkimuksen keskeyttäminen tai suostumuksen peruminen tapahtuu ilmoittamalla siitä kirjallisesti DHR-pilottitutkimusta koordinoivalle henkilölle (riitta. Tutkimuksen keskeyttäminen tai suostumuksen peruminen ei vaikuta tutkittavan asemaan terveydenhuollon palvelujen käyttäjänä tai työyhteisössä. TUTKIMUKSEN RAHOITTAJA Tutkimusta rahoittavat TEKES, Helsingin yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Lapin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Tutkimuksen toteuttamiseen osallistuu lisäksi terveystalo Mehiläinen Oy. LISÄTIETOA TUTKIMUKSESTA Tutkimuksesta on mahdollista saada lisätietoa DHR-pilottitutkimuksen internetsivuilta osoitteesta fi/dhr, lähettämällä sähköpostia osoitteeseen helsinki.fi tai soittamalla DHR-pilottitutkimuksen infonumeroon (puhelu maksaa kiinteästä verkosta soitettaessa paikallisverkkomaksun, matkapuhelimesta soitettaessa matkapuhelinmaksun ja ulkomailta soitettaessa ko. ulkomaanpuhelumaksun verran). DHR-konsortion puolesta, Olli Kallioniemi Professori, LT, tutkimuksesta vastaava henkilö Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), Helsingin yliopisto Riitta Sallinen FT, EtM, vanhempi tutkija, projektikoordinaattori Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), Helsingin yliopisto Kristina Hotakainen LT, dosentti, kliinisen kemian EL Laboratoriosektorin johtaja Mehiläinen Oy MUKANA OVAT: Voitte soittaa numeroon maanantaista torstaihin klo

Tampereen BIOPANKKI. Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten

Tampereen BIOPANKKI. Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten Tampereen BIOPANKKI Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten Pyydämme sinulta suostumusta näytteiden ja sinua koskevien tietojen keräämiseksi Tampereen Biopankkiin ja käytettäväksi biopankkitutkimukseen.

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Tiedote tutkimuksesta 1(5) Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Yleistä Mahdollista tutkittavaa puhutellaan yleensä teitittelemällä. Menettely kuitenkin vaihtelee kohderyhmän mukaan. Tiedote

Lisätiedot

Tutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen:

Tutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen: Liite S2: Tutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen: Narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssia koskeva arviointitutkimus

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Suostumusmenettely käytännössä

Suostumusmenettely käytännössä Suostumusmenettely käytännössä Janne Backman, professori ja ylilääkäri Kliininen farmakologia HY/HUSLAB 1 Rekrytoinnin yleisiä periaatteita Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Päätöksen tulee

Lisätiedot

ARVOISA VASTAANOTTAJA,

ARVOISA VASTAANOTTAJA, ARVOISA VASTAANOTTAJA, Pyydämme Teitä osallistumaan tutkimukseen, jossa kartoitetaan gynekologisten laskeumaleikkausten menetelmiä, komplikaatioita ja vaikutusta elämänlaatuun Suomessa vuonna 2015. Tiedote

Lisätiedot

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä Interventiotutkimuksen etiikkaa Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä 22.5.2013 Klassinen interventiotutkimus James Lind tekee interventiotutkimusta HMS Salisburyllä 1747 Keripukin hoitoa mm. siiderillä,

Lisätiedot

Itä-Suomen Biopankki Selvitys näytteenantajalle biopankkitoiminnasta suostumuksen antamista varten

Itä-Suomen Biopankki Selvitys näytteenantajalle biopankkitoiminnasta suostumuksen antamista varten Itä-Suomen Biopankki Selvitys näytteenantajalle biopankkitoiminnasta suostumuksen antamista varten Pyydämme teiltä suostumusta näytteiden ja niihin liittyvien tietojen keräämiseen ja tallentamiseen Itä-

Lisätiedot

Uudelle opiskelijalle Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

Uudelle opiskelijalle Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Uudelle opiskelijalle Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö 2016 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija, joka tarjoaa opiskeluterveydenhuollon palveluja sekä toimii

Lisätiedot

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ Kiitos osallistumisestasi Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toista vaihetta (TK2) koskevaan arviointitutkimukseen kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa

Lisätiedot

PJ:n puheenvuoro uusille eettisten toimikuntien jäsenille Katia Käyhkö LT Yleislääketieteen erikoislääkäri HUS Koordinoivan tmk:n pj

PJ:n puheenvuoro uusille eettisten toimikuntien jäsenille Katia Käyhkö LT Yleislääketieteen erikoislääkäri HUS Koordinoivan tmk:n pj PJ:n puheenvuoro uusille eettisten toimikuntien jäsenille Katia Käyhkö LT Yleislääketieteen erikoislääkäri HUS Koordinoivan tmk:n pj Miten eettisessä toimikunnassa mukana oleminen olisi jäsenelle mahdollisimman

Lisätiedot

Narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssia koskeva arviointitutkimus

Narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssia koskeva arviointitutkimus Liite S3: Suostumuslomakkeet Narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssia koskeva arviointitutkimus Suostumuslomake tutkimukseen osallistumisesta / vanhemman/huoltajan lomake

Lisätiedot

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta: perusteet Tutkimuksesta vastaavan henkilön (TVH) tulee havaita ja arvioida tutkimukseen liittyvät eettiset

Lisätiedot

NEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu

NEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu NEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu PILOTTITUTKIMUS 2015-2017 7.9.2016 NEVA/ Johanna Hietamäki 1 Tausta CHILDCARE: Tasa-arvon kysymykset lasten

Lisätiedot

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS. Joensuun toimipiste, Yliopistokatu 2, Aurora B-rappu avoinna ma-to 8-15, pe 8-14

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS. Joensuun toimipiste, Yliopistokatu 2, Aurora B-rappu avoinna ma-to 8-15, pe 8-14 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS Joensuun toimipiste, Yliopistokatu 2, Aurora B-rappu avoinna ma-to 8-15, pe 8-14 www.yths.fi/joensuu Uudelle opiskelijalle Lämpimät onnittelut opiskelupaikasta!

Lisätiedot

Tutkimuslain alainen tutkimus on sellaista, jossa seuraavat kaksi ehtoa täyttyvät samanaikaisesti:

Tutkimuslain alainen tutkimus on sellaista, jossa seuraavat kaksi ehtoa täyttyvät samanaikaisesti: LAUSUNTOHAKEMUS tutkimuseettiselle toimikunnalle Pvm Dnro / (sihteeri täyttää tämän kohdan) Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (Ksshp) tutkimuseettinen toimikunta on alueellinen lakisääteinen toimikunta,

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät ereseptiä

Suomeksi Näin käytät ereseptiä Suomeksi Näin käytät ereseptiä Kaikkialla Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä reseptiä eli ereseptiä. Tarkista, mitkä apteekit ja terveydenhuollon toimipaikat käyttävät jo ereseptiä. Saat

Lisätiedot

ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA

ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista säädetään seuraavista asioista: Hoitoon tarvitaan potilaan suostumus. Hoidon on tapahduttava

Lisätiedot

LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ

LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ Dos., OTT, MA, Salla LötjL tjönen Tutkimuseettinen neuvottelukunta perusteet 1 Pääasialliset oikeuslähteet Kansalliset L lääl ääketieteellisestä tutkimuksesta (488/1999,

Lisätiedot

Lapset puuttuvat biopankeista: eettiset ja oikeudelliset erityiskysymykset

Lapset puuttuvat biopankeista: eettiset ja oikeudelliset erityiskysymykset Lapset puuttuvat biopankeista: eettiset ja oikeudelliset erityiskysymykset Sandra Liede Lakimies Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto 26.11.2014 Liede 1 Biopankkien ohjaus ja valvonta www.valvira.fi/luvat/biopankit

Lisätiedot

Suostumus biopankkitutkimukseen

Suostumus biopankkitutkimukseen Suostumus biopankkitutkimukseen Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari Riitta Burrell, STM 29.10.2013 Esityksen rakenne 1) Yhteiskunnallinen ympäristö, jossa näytetutkimusta harjoitetaan 2) Omistusoikeusmalli

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS 2012 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS On valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon organisaatio, joka tarjoaa yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden

Lisätiedot

Tietoaineistot ja tutkimus. Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa

Tietoaineistot ja tutkimus. Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa Tietoaineistot ja tutkimus Kommenttipuheenvuoro: Arpo Aromaa Välittömiä kommentteja.. Arpo Aromaa Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2 Tietojen keruu ja käyttö Kannattaako tietoja ihmisten terveydestä

Lisätiedot

Henkilötietolain (523/1999) 36 :ään perustuva biopankin ilmoitusvelvollisuus

Henkilötietolain (523/1999) 36 :ään perustuva biopankin ilmoitusvelvollisuus Henkilötietolain (523/1999) 36 :ään perustuva biopankin ilmoitusvelvollisuus Henkilötietolain (HetiL) 36 :ssä säädetään rekisterinpitäjän ilmoitusvelvollisuudesta. Sen mukaan rekisterinpitäjän on ilmoitettava

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen biopankki Borealis. Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten

Pohjois-Suomen biopankki Borealis. Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten Pohjois-Suomen biopankki Borealis Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten Pyydämme teiltä suostumusta näytteiden ja teitä koskevien tietojen keräämiseksi Pohjois-Suomen biopankki Borealikseen

Lisätiedot

PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON

PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON TIINA ARPOLA YRITYSKEHITYS, UUDET AVAUKSET KUOPIO INNOVATION OY 16.9.2016 Digitaaliset ratkaisut terveydenhuollossa Sairaala- ja kuluttajamaailma lähenevät toisiaan

Lisätiedot

Liikuntateknologian mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Prof Vesa Linnamo

Liikuntateknologian mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Prof Vesa Linnamo Liikuntateknologian mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Prof Vesa Linnamo Liikuntateknologian yksikkö, Vuokatti Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Maisterikoulutus Liikuntateknologia

Lisätiedot

Tutkimuslain keskeiset muutokset

Tutkimuslain keskeiset muutokset Tutkimuslain keskeiset muutokset Outi Konttinen 19.10.2010 Valtakunnallinen eettisten toimikuntien seminaari 28.9.2010 Säätytalo Muutosten perusteluja Tutkimuslain alkuperäinen sovellusalue koettu ongelmallisena

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Hyvän kasvun avaimet: Seurantatutkimus Turun seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnista seurantatutkimus

Hyvän kasvun avaimet: Seurantatutkimus Turun seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnista seurantatutkimus Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 14 Laatimispäivä 25.1.2007, päiv 8.1.2014,

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Tietoon perustuvaa suostumusta koskevat ohjeet

Tietoon perustuvaa suostumusta koskevat ohjeet Tietoon perustuvaa suostumusta koskevat ohjeet TUKIJAn seminaari 23.9.2014 Pääsihteeri Outi Konttinen TUKIJA 26.9.2014 Pääsihteeri Outi Konttinen 1 Lääketutkimusten sääntely Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Tutkittavalle annettava tiedote kliinisen lääketutkimuksen yhteydessä tehtävästä geeni-/farmakogeneettisestä tutkimuksesta ja suostumusmalli

Tutkittavalle annettava tiedote kliinisen lääketutkimuksen yhteydessä tehtävästä geeni-/farmakogeneettisestä tutkimuksesta ja suostumusmalli Tietoon perustuva suostumus 1(6) Geenitutkimukset geeni /farmakogeneettiset tutkimukset Tutkittavalle annettava tiedote kliinisen lääketutkimuksen yhteydessä tehtävästä geeni/farmakogeneettisestä tutkimuksesta

Lisätiedot

Round table -neuvottelu eduskunnassa

Round table -neuvottelu eduskunnassa 1 Round table -neuvottelu eduskunnassa 31.05.2005 STM:n visio biopankkilainsäädännöstä ja sen nykytila ministeriössä Apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen, STM 2 Professori Juhani Eskola: Molekyylibiologiasta

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Ohjauskirje 1 (6) 27.04.2016. Ohjauskirje biopankeille alaikäisten näytteiden ja tietojen käsittelyn perusteista

Ohjauskirje 1 (6) 27.04.2016. Ohjauskirje biopankeille alaikäisten näytteiden ja tietojen käsittelyn perusteista Ohjauskirje 1 (6) Ohjauskirje biopankeille alaikäisten näytteiden ja tietojen käsittelyn perusteista Valviran toimivalta Biopankkilain (688/2012) 31 :n mukaan biopankkilaissa säädetyn toiminnan ohjaus

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) 7.2.2017 Tuovi Hakulinen 1 Miksi ehdotimme teemaa? Vanhempien elintavat, esim. päihteiden riskikäyttö vaikuttavat

Lisätiedot

Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus ja Rovaniemellä

Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus ja Rovaniemellä Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus 14.-15.5. ja 27.5.2013 Rovaniemellä Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen toimintatapa

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto 16.9.2016 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2017 ALKAEN LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva toiminta

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10

REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispvm: 7.6.2011 Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. 1. Rekisterinpitäjä Nimi Salon kaupunki liikuntapalvelut

Lisätiedot

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Arja Kuula, kehittämispäällikkö Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereen yliopisto 21.03.2011 Itä-Suomen yliopiston tutkimusetiikan seminaari Tarpeet

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin

TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin TERVEYS KANNATTAA - sanoista tekoihin Tule mukaan tekemään itsellesi, läheisillesi ja kunnallesi terveempi tulevaisuus Terveys on ihmisen elämän tärkeimpiä arvoja ja hyvinvoinnin tärkeä osatekijä. Politiikkaohjelma

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA)

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) 21.1.2015 Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) Veli-Matti Vadén Suunnittelija Kela, Terveysosasto Kuntoutuksen vaikutusten seuranta Kuntoutusselonteko 2002: Kuntoutuksen järjestäjät ja rahoittajat

Lisätiedot

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kuka omistaa genomitiedon - työpaja 12.09.2014 Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kristiina Aittomäki, prof., ylilääkäri HUSLAB, Helsingin yliopisto Genomistrategia työryhmä

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE rekisteriseloste ja asiakkaan informointi henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24

TIETOSUOJASELOSTE rekisteriseloste ja asiakkaan informointi henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 TIETOSUOJASELOSTE rekisteriseloste ja asiakkaan informointi henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 Laatimispäivä: 1.3.2013 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää Kallaveden työterveyshuollon rekisterin rekisteriselosteen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

REKISTERÖIDYN TIEDONSAANTIOIKEUDET HENKILÖTIETOLAIN MUKAAN

REKISTERÖIDYN TIEDONSAANTIOIKEUDET HENKILÖTIETOLAIN MUKAAN 27. 28.5.2002 Liite 5. REKISTERÖIDYN TIEDONSAANTIOIKEUDET HENKILÖTIETOLAIN MUKAAN YLEINEN TIEDONSAANTIOIKEUS : REKISTERISELOSTE HENKILÖKOHTAINEN TIEDONSAANTIOIKEUS: - Rekisteröityjen informointi henkilötietojensa

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston Tutkimusetiikan seminaari ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TUTKIMUSEETTISEN TOIMIKUNNAN TEHTÄVÄT

Itä-Suomen yliopiston Tutkimusetiikan seminaari ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TUTKIMUSEETTISEN TOIMIKUNNAN TEHTÄVÄT Itä-Suomen yliopiston Tutkimusetiikan seminaari 21.3.2011 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TUTKIMUSEETTISEN TOIMIKUNNAN TEHTÄVÄT TUTKIMUSEETTINEN TOIMIKUNTA (http://www.uef.fi/uef/tutkimusetiikka) professori Risto

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Päivi Pesola 11.9.2012 Kajaani VISIO miksi Oulun Omahoitopalvelu Palvelut ovat kuntalaisten saatavilla 24/7, ilman että tarvitsee lähteä kotoa asioimaan tai jonottaa

Lisätiedot

Ajankohtaista Biopankkilaista

Ajankohtaista Biopankkilaista Ajankohtaista Biopankkilaista Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 29.10.2012 Lain tarkoitus Tarkoituksena on tukea tutkimusta, jossa hyödynnetään ihmisperäisiä näytteitä, edistää näytteiden käytön

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Hoitokäytännöt muuttuneet Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Leikkauksen jälkeisen mobilisaation varhaistaminen Vammojen aktiivisempi hoito Harri Helajärvi, LL (väit.)

Lisätiedot

Hakijan opas englanninkieliseen liiketalouden perustutkintoon

Hakijan opas englanninkieliseen liiketalouden perustutkintoon Hakijan opas englanninkieliseen liiketalouden perustutkintoon 2017 Oulun seudun ammattiopisto OSAO Kaukovainion yksikkö, liiketalous Kotkantie 2 C, 90250 Oulu www.osao.fi Sisällys Pääsyvaatimukset... 2

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta?

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Arja Halkoaho, TtT, Tutkimuskoordinaattori, post doc tutkija Kuopion yliopistollinen sairaala, Itä-Suomen yliopisto 2.11.2012 1 Lain asettavat vaatimukset

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

TIETOSUOJA JA TIETEELLINEN TUTKIMUS

TIETOSUOJA JA TIETEELLINEN TUTKIMUS TIETOSUOJA JA TIETEELLINEN TUTKIMUS Tutkimuksen päätyttyä huomioitavat tietosuoja-asiat Ylitarkastaja Heljä-Tuulia Pihamaa Tietosuojavaltuutetun toimisto Tilastokeskus 6.5.2009, Helsinki LUENTOAIHEET Yleistä

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

Väestön ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta. Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto

Väestön ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta. Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto n ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti terveydenhuollon digitalisaatioon Kyselyt terveydenhuollon

Lisätiedot

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS on valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon organisaatio, joka tarjoaa yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä

Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä Kaikki apteekit ja julkinen terveydenhuolto ovat jo liittyneet sähköisen reseptin käyttäjiksi. Yksityinen terveydenhuolto siirtyy parhaillaan vaiheittain sähköisen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO

TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Työterveyshuolto Kujalankatu 3 30100 Forssa p. 03-4191 2711 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1.2016 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän hallitus 21.12.2015 / 187 B

Lisätiedot

Virkajärjestely prosessina ja esimerkit esitysten laatimiseksi

Virkajärjestely prosessina ja esimerkit esitysten laatimiseksi Ohje 17.4.2013 Virkajärjestely prosessina ja esimerkit esitysten laatimiseksi Virkajärjestely omalla hallinnonalalla Oman hallinnonalan sisällä siirtopäätöksen virkasiirrosta tekee oma ministeriö. Lähettävä

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä.

Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Päiväys: 25.6.2008 Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. 1. Rekisterinpitäjä Nimi Intrum Justitia Oy Y-tunnus

Lisätiedot

POTILASTIEDOTE JA SUOSTUMUS GEENITESTIT Hoitavan lääkärinne pyynnöstä toteutettavat ja Genzymen tarjoamat diagnostiset testit

POTILASTIEDOTE JA SUOSTUMUS GEENITESTIT Hoitavan lääkärinne pyynnöstä toteutettavat ja Genzymen tarjoamat diagnostiset testit POTILASTIEDOTE JA SUOSTUMUS GEENITESTIT Hoitavan lääkärinne pyynnöstä toteutettavat ja Genzymen tarjoamat diagnostiset testit Johdanto Lääkärinne on todennut, että saatatte sairastaa lysosomaalista kertymäsairautta.

Lisätiedot

Biopankit ja eettiset toimikunnat miten ja missä tutkimussuunnitelmat arvioidaan. VT Sirpa Soini, Helsingin Biopankki

Biopankit ja eettiset toimikunnat miten ja missä tutkimussuunnitelmat arvioidaan. VT Sirpa Soini, Helsingin Biopankki Biopankit ja eettiset toimikunnat miten ja missä tutkimussuunnitelmat arvioidaan VT Sirpa Soini, Helsingin Biopankki 28.10.2016 Näytteiden ja tietojen luovuttamisen periaatteet biopankkilain mukaan Tasapuolinen

Lisätiedot

Oikeutusoppaan esittelyä

Oikeutusoppaan esittelyä Oikeutusoppaan esittelyä Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Tarkastaja, STUK 11.2.2015 Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa opas hoitaville lääkäreille (STUK opastaa / maaliskuu

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Mikä on minulle Hyväksi?

Mikä on minulle Hyväksi? Mikä on minulle Hyväksi? Varman työhyvinvointipalvelut Varman Hyväksi portaali oman hyvinvoinnin tueksi Tuntuuko siltä, että arki kuormittaa työssä ja kotona? Tunnetko, että tarvitset strategian ja keinoja

Lisätiedot

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori XII Terveydenhuollon laatupäivä Vaikuttavia kohtaamisia ja tehokkaita toimintamalleja Lääkäin dilemma: tutkimusta ja yksilöllisiä valintoja vai liukuhihnaa ja byrokratiaa 25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Biopankkilain ohjaus ja valvonta

Biopankkilain ohjaus ja valvonta Biopankkilain ohjaus ja valvonta 19.8.2013 Lakimies Sandra Liede Ylitarkastaja Tiina Wahlfors 19.8.2013 Liede/Wahlfors 1 Valviran toimiala ja perustehtävä Valvira on STM:n alainen keskusvirasto, joka edistää

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen?

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Hyvinvointia työstä Rauma 7.6.2016 Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Tutkimuksissa todettua Yleisesti ottaen kuntoutuksella kuntoutettavien psyykkiset ja fyysiset voimavarat

Lisätiedot

Pelillistämisen mahdollisuudet terveyden edistämisessä. Jonna Koivisto WELLi-miniseminaari 10.2.2016

Pelillistämisen mahdollisuudet terveyden edistämisessä. Jonna Koivisto WELLi-miniseminaari 10.2.2016 Pelillistämisen mahdollisuudet terveyden edistämisessä Jonna Koivisto WELLi-miniseminaari 10.2.2016 Jonna Koivisto Tutkija Game Research Lab Prof. Frans Mäyrä Tutkimusta mm. liikuntaa ja terveyttä edistävien

Lisätiedot

TK 2-hanke arviointitutkimus

TK 2-hanke arviointitutkimus TK 2-hanke arviointitutkimus Tutkimuksen info 220812 Riitta Seppänen-Järvelä johtava tutkija Kela/tutkimusosasto TK2 Sisältö 1. tutkimuksen tavoite ja aineistot 2. tutkimuksen yhteyshenkilöiden roolit

Lisätiedot

Oppilaan sisäilmailmoitus

Oppilaan sisäilmailmoitus Oppilaan sisäilmailmoitus Työkalu kouluterveydenhuollon ja terveysvalvonnan yhteistyölle Lounais-Suomen sisäilmapäivä 2016 Terveellisempiä ja turvallisempia toimitiloja 20.10.2016 Piritta Hirvonen Taustaa

Lisätiedot

Resepti Potilastiedon arkisto. Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Resepti Potilastiedon arkisto. Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Resepti Potilastiedon arkisto Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Kanta-palvelut ovat ulottuvillasi asuitpa missä päin Suomea hyvänsä. Sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot