MIKÄ DIGITAL HEALTH REVOLUTION (DHR)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKÄ DIGITAL HEALTH REVOLUTION (DHR)"

Transkriptio

1 MIKÄ DIGITAL HEALTH REVOLUTION (DHR) ELI DIGITAALINEN TERVEYSVALLANKU- MOUS -PILOTTITUTKIMUS ON? Terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan on tulossa paljon uusia teknologisia mahdollisuuksia. Kansalaisista kertyy lisäksi runsaasti terveyteen ja hyvinvointiin suorasti tai epäsuorasti liittyvää digitaalista tietoa, jonka käyttömahdollisuudet terveyden edistämisessä ovat merkittävät mutta suurelta osin vielä hyödyntämättä. Digital Health Revolution (DHR) -hankkeen (http://www.digitalhealthrevolution.fi/) tavoitteena on kehittää ja testata menetelmiä, joiden avulla kansalaisia voidaan tulevaisuudessa auttaa edistämään ja ylläpitämään omaa terveyttään. DHR-hankkeessa yhdistetään systemaattisesti eri lähteistä saatavaa tietoa, mukaan lukien yksilön genomitieto, terveys- ja hyvinvointiseurantatieto sekä arkikäyttäytymiseen liittyvä tieto eli yksilön digitaalinen jalanjälki. Pitkän tähtäimen tavoitteena on jalostaa yksilöllinen terveystieto yksilön ja yhteiskunnan hyödyksi uusina palveluratkaisuina. DHR-hanke yhdistää eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten huippuosaamista digitaalisen terveyden eri alueilta. Hankkeessa on mukana esimerkiksi geenitutkimuksen, laboratoriolääketieteen, terveyskäyttäytymisen, liikunnan, mobiilipalveluiden, terveyssensoreiden ja käyttäjäkeskeisen palvelukehityksen asiantuntijoita. DHR-hankkeen yhteydessä toteutettavan pilottitutkimuksen tavoitteena on kehittää ja testata menetelmiä täysin uudenlaista, syväluotaavaa terveys- ja elämäntapakartoitusta varten. Pitkän tähtäimen tavoitteena on selvittää, voidaanko tällaisesta kartoituksesta saatavalla tiedolla ja siihen perustuvalla elintapavalmennuksella vaikuttaa sairauksien riskitekijöihin, ennaltaehkäistä sairauksia ja parantaa yksilön motivaatiota elintapamuutosten tekemiseen. TUTKITTAVAN TIEDOTE 1 DHR-pilottitutkimuksessa tutkittavat saavat perinteisiin terveystarkastuksiin ja epidemiologisiin tutkimuksiin verrattuna huomattavasti enemmän tietoa terveydestään. Tutkimuksessa kerättävät tiedot tallennetaan tutkittavan sähköiselle terveystilille (tarvittaessa mobiiliteknologian avulla). Tutkimuksessa kehitetään menetelmiä, joilla voidaan määrittää yksilön sairastumisriski erityisesti sellaisiin monitekijäisiin sairauksiin, joiden puhkeamista voidaan ennaltaehkäistä terveillä elintavoilla. Tavoitteena on parantaa tutkittavien ymmärrystä omasta terveydentilastaan ja mahdollisista terveysriskeistään sekä lisätä tutkittavien kiinnostusta omaa terveyttään ja sen seuraamista kohtaan. Tutkittavia myös opastetaan seuraamaan oman terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta keskeisiä tekijöitä. Tutkittavat saavat lisäksi valmennusta tutkimustulostensa perusteella; tiedon ja valmennuksen avulla tutkittavat voivat tehdä terveyteensä positiivisesti vaikuttavia elintapamuutoksia. Tutkimuksessa pyritään edelleen selvittämään, miten tutkittavat kokevat tällaisen tiedon keräämisen ja vastaanottamisen. Tutkimukseen osallistuvat saavat tietoa henkilökohtaisesta riskistään sairastua sepelvaltimotautiin sekä jatkossa myös muihin monitekijäisiin sairauksiin ja tiloihin, kuten muihin sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen, lihavuuteen ja korkeaan verenpaineeseen. Riskejä arvioidaan verinäytteestä saatavan genomitiedon sekä terveystarkastuksen tulosten, biologisista näytteistä tehtyjen määritysten ja kyselylomakkeella saatujen terveystietojen avulla. Tutkittavat saavat lisäksi valmentajan (personal trainerin) antamaa elintapaohjausta ja valmennusta, jossa hyödynnetään tutkimuksen kuluessa syventyvää tietoa tutkittavan terveydestä ja elämäntavoista. Kaikki tutkimuksessa kerättävä tieto ja näytteet siirretään biopankkiin tutkittavan suostumuksella, jolloin niitä voidaan käyttää laajemmin kansantautien syntyyn, ehkäisyyn ja hoitoon liittyvässä tutkimuksessa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Koordinoiva eettinen toimikunta on arvioinut DHR-pilottitutkimuksen tutkimussuunnitelman sekä tutkittavien ohjeet ja antanut puoltavan lausunnon tutkimukselle. MIKSI DHR-PILOTTITUTKIMUS TEHDÄÄN? Lääketieteessä ollaan siirtymässä kohti yksilöllistä ja yksilöä osallistavaa sairauksien ennaltaehkäisyä ja terveyden seurantaa. Tällä uudenlaisella lähestymistavalla pyritään edistämään terveyttä ja puuttumaan terveysongelmiin ja sairauksien oireisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä tarjoamaan yksilöllistä terveyden seurantaa ja ohjeistusta. Lisäksi tavoitteena on parantaa yksilön halua seurata omaa terveyttään ja hyvinvointiaan muun muassa uusien digitaalisten menetelmien avulla, motivoida yksilöä ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään sekä tekemään näitä edistäviä elintapamuutoksia. Kattavia laboratoriotutkimuksia ja geneettisiä tutkimuksia tarjoavia yksityisiä palveluita on jo nyt saatavilla ja näiden palveluiden tarjonnan odotetaan kasvavan ja monipuolistuvan edelleen. Terveydenhuollossa tällaisia syväluotaavia tutkimuksia hyödynnetään kuitenkin vielä vähän. DHR-pilottitutkimuksessa testataan täysin uudenlaista, syväluotaavaa terveys- ja elämäntapakartoitusta. Syväluotaavan tiedon hyödyntäminen perusterveydenhuollossa auttaisi tunnistamaan henkilöitä, joilla on korkea riski sairastua esimerkiksi sepelvaltimotautiin. Näille korkean riskin omaaville henkilöille voitaisiin antaa yksilöllisiä elintapaohjeita sairauden ennaltaehkäisemiseksi ja tarvittaessa määrätä sopiva lääkitys ajoissa. Toisaalta tarkempi riskiarvio voisi vähentää

2 turhaa lääkitystä henkilöillä, joilla syväluotaavan terveystarkastuksen tulosten perusteella tehty riskiarvio osoittaa sairastumisen mahdollisuuden yleistä riskiä pienemmäksi. Tällaisella lähestymistavalla uskotaan saavutettavan tulevaisuudessa paitsi parempaa hoitoa myös kustannussäästöjä: osa yhteiskunnalle kalliista sairastumisista pystytään ehkäisemään ja potilaille voidaan tarjota sopivaa tukea ja juuri sellaisia ennaltaehkäiseviä toimintoja ja hoitoja, joista he eniten hyötyvät. TUTKIMUKSEN KESTO Tutkittavat osallistuvat tutkimukseen 16 kuukauden ajan ( ). Tutkimuksessa kerättäviä näytteitä ja tietoja analysoidaan ja tutkimukselle haetaan lisärahoitusta vuosina , jotta tutkimusta voidaan jatkaa. Tutkittavat voidaan tutkittavan suostumuksella kutsua jatkotutkimuksiin, joihin pyydetään erillinen suostumus. KUKA VOI OSALLISTUA TUTKIMUKSEEN? Tutkittavat värvätään Mehiläisen työterveyshuollon yritysasiakkaiden työntekijöiden joukosta. Yksilön oman turvallisuuden ja tutkimuksen onnistumisen varmistamiseksi tutkimuksesta voidaan sulkea pois henkilöitä, jotka eivät täytä kaikkia tutkimuksen osallistumiskriteereitä. Tutkittavan on oltava terve ja vuotias tutkimuksen alkaessa. Tutkimukseen ei oteta mukaan henkilöitä, joilla on tai on aiemmin ollut jokin vaikea sairaus, johon he saavat tai ovat saaneet hoitoa tai lääkitystä. Raskaana olevat eivät voi osallistua tutkimukseen, ja tutkittavaa pyydetään ilmoittamaan raskaaksi tulemisestaan tutkimuksen koordinaattorille välittömästi. Tutkittavalla tulee olla käytössään alle kaksi vuotta vanha Android- tai iphone-älypuhelin (tarkempaa tietoa sopivista malleista ja käyttöjärjestelmistä sisäänottokyselyssä, https://dhr.fimm.fi) sekä internetyhteys. Identtiset kaksoset voivat osallistua tutkimukseen vain, jos molemmilta saadaan suostumus. Oman sopivuutensa tutkimukseen voi selvittää täyttämällä sähköisen sisäänottokyselyn osoitteessa https:// dhr.fimm.fi (tarkemmat ohjeet löytyvät oheisesta kutsukirjeestä). Tutkimukseen osallistuminen edellyttää suostumusta Suostumus tutkimukseen -lomakkeen kohtiin 1 5 sekä suostumusta tutkimuksen aikana kerättävien näytteiden ja tietojen siirtämiseen biopankkiin ja käyttöön biopankkitutkimuksessa. MITÄ TUTKIMUKSIA TUTKITTAVILLE TEH- DÄÄN? Tutkimustietoa kerätään (sähköisillä) kyselylomakkeilla, terveystarkastuksilla, terveystarkastusten yhteydessä 2 otettavista veri- ja virtsanäytteistä, tutkittavien itse ottamista sylki- ja ulostenäytteistä, valmentajan tekemillä kestävyyskunnon mittauksilla sekä muun muassa fyysistä aktiivisuutta ja unta mittaavalla elektronisella sensorilla (aktiivisuusmittarilla). Lisäksi tutkimuksessa kerätään niin kutsuttuun digitaaliseen jalanjälkeen liittyvää tietoa, jonka tutkittavat itse hankkivat ja luovuttavat tutkimusryhmälle. Tämän epäsuoran terveystiedon kerääminen voi edesauttaa suoran terveystiedon tulkintaa ja tulevaisuuden terveyden seurantatyökalujen kehittämistä. Osaa tutkittavista haastatellaan elektronisten sensorien ja älypuhelinsovellusten käyttökokemuksista tutkimuksen aikana. Tämä on tärkeää erityisesti laitteista saatavan hyödyn arvioimisen näkökulmasta. Kaikki tutkittavat osallistuvat yhteensä viiteen tutkimuskertaan: tutkimuksen alussa sekä noin 4, 8, 12 ja 16 kuukauden kuluttua ensimmäisestä tutkimuskerrasta. Jokainen tutkimuskerta koostuu kolmesta osasta: 1) tutkimuspaikalla tehtävästä terveystarkastuksesta, jonka yhteydessä otetaan veri- ja virtsanäyte, 2) (sähköisestä) kyselylomakkeesta ja 3) itse otettavista uloste- ja sylkinäytteistä. Tutkittaville järjestetään neljä ryhmätapaamista (noin 4, 8, 12 ja 16 kuukauden kuluttua ensimmäisestä tutkimuskäynnistä), joissa valmentaja testaa kestävyyskunnon. Ryhmätapaamisissa tutkittavat saavat lisäksi tietoa muun muassa tutkimuksesta, omista tuloksistaan sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Tutkittavilla on ryhmätapaamisissa mahdollisuus esittää kysymyksiä ja keskustella omista tuloksistaan lääkärin, tutkimushoitajan ja/tai valmentajien kanssa. Informaatio- ja opastustilaisuudet sekä haastattelut pyritään järjestämään tutkimuskäyntien ja ryhmätapaamisten yhteydessä tutkittavien ajan säästämiseksi. Tutkimuksen alustava aikataulu löytyy DHR-pilottitutkimuksen internetsivuilta osoitteesta https://www.fimm.fi/ fi/dhr. Tarkka aikataulu sekä ryhmätapaamisten ajankohdat ja paikat ovat jatkossa nähtävillä tutkittavan terveystilillä osoitteessa https://dhr.fimm.fi. Tutkittavien odotetaan käyttävän muun muassa fyysistä aktiivisuutta ja unta mittaavaa sensoria (12 viimeistä tutkimuskuukautta) sekä mahdollisesti myös muita itsemittauslaitteita. Sensorien ja mittauslaitteiden tallentama tieto kerätään tutkijoiden ja valmentajien käyttöön, mutta tutkittavat saavat tiedot myös itselleen. Digitaalisia jalanjälkitietoja kerätään älypuhelimeen ja tietokoneelle asennetuilla sovelluksilla ja ohjelmilla tutkimuksen 12 viimeisen kuukauden ajan. Lisäksi tutkittavien toivotaan toimittavan digitaalisista palveluista saatavat tiedot sekä tutkimuksen alussa (historiatiedot edellisten 16 kuukauden ajalta, jos aiempia tietoja on olemassa) että lopussa (16 kuukauden tutkimusjakson aikana kertyneet tiedot).

3 TARKEMPAA TIETOA TUTKIMUSKÄYNNIN ERI VAIHEISTA 1 TERVEYSTARKASTUS Terveydenhoitaja mittaa pituuden, painon, vyötärön- ja lantionympäryksen, verenpaineen ja pulssin. Terveystarkastuksen yhteydessä otetaan verinäyte, josta määritetään kokonaiskolesteroli, HDL-kolesteroli (ns. hyvä kolesteroli), LDL-kolesteroli (ns. huono kolesteroli), triglyseridit (veren rasva-arvoja), verensokeri, hscrp (tulehdusarvo), glutamyylitransferaasi (GT, maksan toimintakoe), perusverenkuva ja verihiutaleet, apolipoproteiini A1 ja apolipoproteiini B (sepelvaltimotaudin riskin arviointi), tyreotropiini (TSH, kilpirauhasen toimintakoe) ja D-vitamiini. Lisäksi verinäytteestä eristetään DNA:ta, jota tutkimalla voidaan arvioida yksilön perinnöllistä riskiä eri sairauksiin. Riskin arvioinnissa hyödynnetään DNA-alueita, joiden on aiemmissa tieteellisissä tutkimuksissa osoitettu olevan yhteydessä tiettyihin yleisiin sairauksiin ja riskitekijöihin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen, korkeaan verenpaineeseen ja lihavuuteen/ylipainoon. Terveystarkastuksen yhteydessä annettavasta virtsanäytteestä tehdään virtsan kemiallinen perusseulonta. Terveystarkastuksia järjestetään vuoden 2015 lokakuusta alkaen Helsingissä. Tutkittava voi valita itselleen sopivan terveystarkastusajan. Aikoja on saatavilla vain tiettyinä päivinä ja ainoastaan aamuisin ja aamupäivisin. Tarkemmat ohjeet ajanvaraukseen löytyvät oheisesta kutsukirjeestä. 2 KYSELYLOMAKE Kyselylomakkeella selvitetään monitekijäisiin sairauksiin (kuten sydän- ja verisuonitaudit ja diabetes) ja niiden riskitekijöihin (esimerkiksi ylipaino ja korkea verenpaine) vaikuttavia tekijöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi syömis- ja liikuntatottumukset, tupakointi ja alkoholin käyttö sekä tutkittavan ja tämän lähisukulaisten sairaudet. Lisäksi kyselylomakkeella selvitetään muun muassa tutkittavan yleistä terveydentilaa, henkistä hyvinvointia, nukkumista, persoonallisuuspiirteitä, terveyden seurantatapoja sekä odotuksia ja asenteita elintapavalmennuksesta ja terveysteknologiaa kohtaan. Kyselylomake täytetään ennen terveystarkastusta sähköisesti osoitteessa https://dhr.fimm.fi tai tarvittaessa tutkimuspaikalla ennen terveystarkastusta. 3 ITSE OTETTAVAT NÄYTTEET JA ITSEMIT- TAAMINEN 3 Tutkittavat saavat terveystarkastuskäynnin yhteydessä näytepurkit ja ohjeet uloste- ja sylkinäytteiden ottamista ja säilyttämistä varten. Ulostenäytteestä voidaan määrittää suolistomikrobiston monimuotoisuus ja määrä. Suolistomikrobisto on merkittävä tekijä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Sylkinäytteestä määritetään psyykkisestä ja fyysisestä rasituksesta kertova kortisolihormonin pitoisuus. Uloste- ja sylkinäytteet noudetaan tutkittavan työpaikalta tai määrätystä Mehiläisen toimipisteestä erikseen ilmoitettavina päivinä. Kaikki tutkittavat saavat ensimmäisessä ryhmätapaamisessa käyttöönsä muun muassa fyysistä aktiivisuutta ja unta mittaavan elektronisen sensorin. Osa tutkittavista saattaa saada käyttöönsä myös muita itsemittauslaitteita tutkimuksen puolivälissä. TARKEMPAA TIETOA VALMENTAJAN TEKE- MISTÄ MITTAUKSISTA Valmentaja tekee tutkittaville levossa lyhytkestoisen kestävyyskuntotestin, joka arvioi maksimaalista hapenottokykyä (VO 2 max). TARKEMPAA TIETOA DIGITAALISEN JALAN- JÄLJEN KERÄÄMISESTÄ Tutkittavat ohjeistetaan keräämään digitaalista jalanjälkitietoaan, jonka avulla pyritään ymmärtämään paremmin tutkittavan elämäntapoja sekä viikko- ja päivärytmiä. Kerättävä tieto kattaa S-kanavasta ja K-Plussa-palvelusta saatavat päivittäistavaraostostiedot. S- ja K-ryhmien kautta kerättävät ostostiedot käsitellään siten, että tutkittavan ruokavaliosta (ei yksittäisistä ostoksista) saadaan yleiskäsitys. Tiedot kerätään yhteensä 32 kuukauden ajalta: 16 kuukauden ajalta ennen tutkimuksen alkua ja 16 tutkimuskuukauden ajalta. Tutkittavat lähettävät tietopyynnöt tutkimusryhmän erikseen ohjeistamalla tavalla. Sähköiset tiedostot ladataan pilottitutkimuksen verkkosivuston kautta, ja mahdolliset paperilla toimitetut tiedot toimitetaan tutkimusryhmälle. Tutkittavilla on mahdollisuus käydä läpi tietopyyntöjen tuottamat tiedot ja poistaa arkaluontoiseksi luokittelemansa tiedot ennen tietojen luovuttamista. Tietopyyntöjen hankkimisesta tai postituksesta mahdollisesti aiheutuvat kulut korvataan tutkittaville alkuperäisiä tositteita vastaan. Ensimmäisessä ryhmätapaamisessa tutkittavia pyydetään asentamaan älypuhelimeensa ajankäyttöä (kotona/liikennevälineissä/työpaikalla/kaupassa/harrastuksissa vietetty aika) ja fyysisiä aktiivisuustietoja keräävä Moves-älypuhelinsovellus. Tutkittavien toivotaan siirtävän sovelluksen keräämät tiedot DHR-pilottitutkimuksen käyttöön. Tietojen siirron yhteydessä poistetaan sijaintitiedot sekä muut arkaluontoiset tai yksilön identifioivat tiedot. Tämän lisäksi tutkittavia pyydetään asentamaan älypuhelimeensa ja/tai tietokoneeseensa RescueTime-sovellus, joka luokittelee tietokone- ja verkkokäytön aikatiedot. Sovellus antaa myös niin kutsutun tuottavuusraportin, joka vertaa tutkittavan itsensä asettamaa ajankäyttötavoitetta toteutuneeseen.

4 MITÄ TUTKIMUSTULOKSIA TUTKITTAVILLE PALAUTETAAN? Tutkittavat saavat toisen tutkimuskäynnin jälkeen (ensimmäisessä ryhmätapaamisessa) yhteenvedon kyselylomakevastauksistaan, ensimmäisellä ja toisella tutkimuskerralla tehtyjen tärkeimpien kliinisten mittausten ja laboratoriotutkimusten tulokset sekä levossa tehdyn kestävyyskuntotestin tulokset. Tutkittavat saavat näiden mittausten ja määritysten tulokset myös kolmannen, neljännen ja viidennen tutkimuskäynnin jälkeen. Tutkittavat saavat toisen tutkimuskäynnin jälkeen kyselylomakevastausten, terveystarkastusten yhteydessä tehtyjen kliinisten mittausten ja laboratoriokokeiden tulosten perusteella määritetyn sepelvaltimotaudin riskiarvionsa, joka perustuu sekä perinteisiin että perinnöllisiin riskitekijöihin. Lääkäri kertoo riskiarvion merkityksestä ensimmäisessä ryhmätapaamisessa. Lisäksi tutkittaville voidaan antaa tietoa sellaisista tunnetuista perinnöllisistä tekijöistä, joilla on vaikutusta yksilön vasteeseen ravintoon. Tällaisia ovat esimerkiksi D-vitamiinin aineenvaihduntaan ja laktoosin imeytymiseen vaikuttavat perimän vaihtelevat kohdat. Tutkittaville ei kerrota genomianalyysin yksityiskohtaisia tuloksia, sillä tehtävät analyysit eivät ole kliinisessä käytössä olevia diagnostisia laboratoriotutkimuksia vaan vielä tutkimusvaiheessa olevia testejä. Tutkittavat saavat itselleen elektronisen sensorin ja muiden mahdollisten itsemittauslaitteiden tallentamat tiedot sekä digitaaliset jalanjälkitietonsa. Jokaiselle tutkittavalle avataan henkilökohtainen sähköinen terveystili, jonka kautta tutkimustulokset palautetaan toisen tutkimuskäynnin ja ensimmäisen ryhmätapaamisen jälkeen. Tutkittavat saavat pitää terveystilin ja sillä olevat tiedot ja tutkimustulokset tutkimuksen loputtua. DHR-pilottitutkimus ei vastaa sairauden hoidosta tai hoidon varmistamisesta. Tutkittava ohjataan kuitenkin tarvittaessa työterveyshuoltoon jatkotutkimuksiin. Mikäli tutkimustuloksista löytyy jotain välittömän hoidon tarpeeseen viittaavaa, työterveyshuolto ottaa tutkittavaan yhteyttä. Lääkäri tulkitsee mittausten ja määritysten tulokset ja arvioi mahdollisen hoidon ja elintapaohjauksen tarpeen. Hoito perustuu lääkärin omaan harkintaan Käypä hoito -suositusten mukaisesti. NÄYTTEIDEN, TIETOJEN JA TUTKIMUSTU- LOSTEN HALLINTA Biologisia näytteitä ja kaikkea kerättävää tietoa käsitellään koodattuna eli ilman tutkittavan suoria tunnistetietoja henkilötietolain mukaisesti hyvää tiedonhallintotapaa ja suojaamisvelvoitetta noudattaen. Näyteputket eivät sisällä näytteen antajan suoria tunnistetietoja, joten laboratorion 4 teknisen henkilökunnan ei ole mahdollista selvittää näytteen antajan henkilöllisyyttä. Tutkimuksessa kerättäviä näytteitä ja tietoja voidaan tarvittaessa yhdistää tutkittavasta kerättyihin potilasasiakirjatietoihin (ks. tarkemmat tiedot rekisteriselosteen liitteestä), jos siitä on hyötyä tutkimukselle. Tutkittavan suostumuksen mukaisesti tietoja voidaan myös siirtää koodattuna tutkimusyhteistyössä muihin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin sekä kansainvälisiin tietokantoihin. Kaikki tutkimuksessa kerättävät näytteet ja tiedot talletetaan Helsingin Biopankkiin. Biopankkilain mukaan biopankki voi luovuttaa tutkittavan tietoja koodattuna kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimustietokantoihin Suomen lakien mukaan. Näytteiden talletuksessa ja säilytyksessä noudatetaan biopankkilakia, jossa erityisesti turvataan biopankkinäytteen antajien oikeudet. Oheisessa Helsingin Biopankin näytteen antajan tiedotteessa kerrotaan tarkemmin biopankeista ja biopankkitutkimuksen tarkoituksesta. Tutkittavien tietojen suojaamiseksi tutkimuksen tietojärjestelmiin pääsy vaatii käyttöoikeuden. Käyttöoikeudet järjestelmiin annetaan vain tutkimuksen johtoryhmän tai biopankin valtuuttamille henkilöille. Järjestelmien käytöstä tallentuu lokitieto, jonka avulla tietokantaa käyttäneet henkilöt voidaan tunnistaa. Tietojen syöttö ja käyttö tapahtuvat suojatussa yhteydessä. Näin kukaan ulkopuolinen (esimerkiksi työnantaja tai vakuutusyhtiö) ei saa tietoonsa tutkittavasta kerättyjä tietoja. Tutkimuksen rekisteriseloste on tämän tiedotteen liitteenä sekä ajantasaisena nähtävissä DHR-pilottitutkimuksen internetsivuilla osoitteessa www. fimm.fi/fi/dhr. NÄYTTEIDEN, TIETOJEN JA TUTKIMUSTU- LOSTEN OMISTAJUUS JA KÄYTTÖ FIMM (Suomen molekyylilääketieteen instituutti, Helsingin yliopisto) vastaa DHR-pilottitutkimuksesta ja omistaa tutkimuksessa kerättävät tiedot, näytteet ja niiden analysointitulokset. Kerättävät tiedot ja tutkimustulokset jaetaan koodattuina seuraavien tutkimushankkeeseen osallistuvien tahojen kanssa: Kuluttajatutkimuskeskus (Helsingin yliopisto), Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Oulun yliopisto ja Lapin yliopisto. FIMM ja muut tutkimukseen osallistuvat tahot vastaavat näytteiden ja tietojen käytöstä tässä tiedotteessa kuvatulla tavalla. Näytteet ja tiedot siirretään tutkittavan suostumuksella Helsingin Biopankkiin, jolloin niistä tulee biopankin omaisuutta. Näytteiden ja tietojen siirto biopankkiin ja käyttö biopankkitutkimuksessa on kuvattu tarkemmin erillisessä liitteessä (Helsingin Biopankin näytteen antajan tiedote). Kaikki kerättävät tiedot ja tutkimustulokset tallennetaan vain DHR:n tutkimustietokantaan. Jos tutkittava haluaa, hän

5 voi siirtää omat tutkimustuloksensa henkilökohtaiselta terveystililtään Mehiläisen verkkoasiointipalveluun (OmaMehiläinen) ja antaa hoitavalle lääkärille oikeuden nähdä nämä tiedot. Mehiläinen Oy saa tutkimuksen yhteenvetotuloksia ja niistä tehtyjä päätelmiä, mutta tästä aineistosta ei voi eritellä yksittäisten tutkittavien tuloksia. Tutkimustuloksia ei myöskään kerrota työnantajille yksilötasolla. Mehiläinen tai mikään muu yritystoimija ei saa omistusoikeuksia tutkimuksen tuloksiin. V ALMENNUS Tutkittaville tarjotaan mahdollisimman yksilöllistä elintapaohjausta ja valmennusta tutkittavan terveydentilan, fyysisen kunnon ja tutkimustulosten sekä tavoitteiden ja toiveiden perusteella. Valmennus alkaa kolmannen tutkimuskäynnin jälkeen ja jatkuu tutkimuksen loppuun saakka eli yhteensä kahdeksan kuukauden ajan. Tutkittavat tapaavat valmentajiaan ryhmätapaamisissa neljän kuukauden välein. Lisäksi valmentajat ovat tutkittaviin säännöllisesti yhteydessä vähintään kerran kahdessa viikossa esimerkiksi puhelimen, Skypen, sähköpostin tai terveystilin välityksellä. Tarvittaessa tutkittaville järjestetään henkilökohtaisia tapaamisia kasvotusten valmentajan kanssa. Elintapaohjaus ja valmennus sisältävät sekä yleistä että yksilöllistä terveys- ja hyvinvointineuvontaa muun muassa ravitsemukseen, liikuntaan, nukkumiseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyen. Tutkittavat saavat lisäksi harjoitusohjelman, jonka noudattaminen on vapaaehtoista. Valmennuksessa painotetaan tutkittavien aktiivista roolia ja vastuun ottamista omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Tavoitteena on parantaa tutkittavien käsitystä ja ymmärrystä omasta terveydentilastaan sekä lisätä tutkittavien kiinnostusta omaa terveyttään ja sen seuraamista kohtaan. Tutkittavia opastetaan seuraamaan terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta keskeisiä tekijöitä. Valmennuksen tavoitteena on tukea ja motivoida tutkittavia tekemään elintapamuutoksia ja ylläpitämään terveellisiä elintapoja. Valmennuksesta vastaavat Trainer4Youn kouluttamat personal trainerit. He saavat tietoja tutkittavien tutkimustuloksista ja terveydentilasta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä niiltä osin, kuin tiedoilla on merkitystä valmennuksen sisällön ja turvallisuuden kannalta. TUTKIMUKSESTA MAHDOLLISESTI AIHEUTU- VAT HYÖDYT JA HAITAT TUTKITTAVILLE Tämän tutkimuksen perimmäisenä tavoitteena on pyrkiä parantamaan yksittäisten tutkittavien terveyttä, terveystietoutta ja terveyskäyttäytymistä kaiken käytettävissä 5 olevan tiedon ja teknologian avulla. Kaikille tutkittaville tarjotaan terveyden edistämiseen tähtäävää valmennusta (ks. yllä), jonka toivotaan motivoivan tutkittavia elintapamuutosten tekemiseen ja terveiden elintapojen ylläpitämiseen. Tutkittavat saavat käyttöönsä terveystietojensa säilyttämistä varten henkilökohtaisen terveystilin, jonka he saavat pitää tutkimuksen jälkeen. Lisäksi tutkittavat saavat käyttöönsä elektronisen sensorin sekä mahdollisesti muita itsemittauslaitteita, joilla kerättävä tieto voi auttaa ja tukea terveellisten elintapojen noudattamista sekä terveyden ylläpitoa ja seurantaa. Tutkittaville tehdään tutkimuksen aikana viisi kattavaa terveystarkastusta laboratoriotesteineen. Tutkittavat saavat syvällistä ja monipuolisesta tietoa ja palautetta terveydentilastaan ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä tutkimuksen aikana mahdollisesti tapahtuvista muutoksista. Tutkimus saattaa myös paljastaa esimerkiksi ravitsemustilan tai sairastumisriskin kannalta helposti korjattavia asioita, joihin puuttuminen voi parantaa yksilön terveyttä pitkällä tähtäimellä (ks. myös sattumalöydöksiä koskeva kohta alla). Tutkimus saattaa rasittaa tutkittavia ja aiheuttaa epämukavaa oloa. Tutkimuksesta mahdollisesti aiheutuvia haittoja ovat terveystarkastuksiin, näytteiden ottoon, lomakkeiden täyttämiseen ja ryhmätapaamisiin kuluva aika, digitaalisten jalanjälkien kerääminen ja siihen kuluva aika sekä näytteiden ottoon liittyvä epämukavuus (saapuminen syömättä ja juomatta tutkimuskäynnille, mahdollinen väsymys tai päänsärky, ulostenäytteiden keräämiseen ja eteenpäin toimittamiseen liittyvä epämukavuus). Näytteiden otto ei kuitenkaan aiheuta vaaraa tutkittavien terveydelle. Tutkittavat saattavat lisäksi kokea elektronisen sensorin ja muiden itsemittauslaitteiden käytön epämukavana tai rasittavana. Tutkimukseen kuuluvat mittaukset ja määritykset saattavat paljastaa jotain ennalta odottamatonta tutkittavan terveydestä, mikä saattaa aiheuttaa tutkittavassa kielteisiä tunteita, kuten ahdistusta tai stressiä. Mikäli tulokset ovat merkittäviä, tutkittava ohjataan tapaamaan asiaan perehtynyttä lääkäriä. Kaikkien tutkittavien on lisäksi mahdollista keskustella tutkimuksesta, omasta terveydestään ja tutkimustuloksistaan sekä mahdollisista kielteisistä tunteistaan tutkimushoitajan ja valmentajien kanssa. On myös mahdollista, että tutkimuksen yhteydessä löytyy sattumalta jokin tutkittavan terveyden kannalta kliinisesti merkittävä löydös. Mikäli tutkittava niin haluaa, löydöksestä kerrotaan työterveyslääkärille tai jollekin muulle tutkittavan itsensä nimeämälle lääkärille, joka ottaa tutkittavaan yhteyttä ja ohjaa tarvittaessa jatkohoitoon (Suostumus tutkimukseen kohta 6). Tutkimustulokset eivät muutoin vaikuta työterveyshuollon toimintaan tai hoitopäätöksiin eikä niitä välitetä työnantajalle.

6 TUTKITTAVILLE MAKSETTAVAT KORVAUKSET Tutkittavien työnantajia on tiedotettu siitä, että osa tutkimuskäynneistä saattaa tapahtua työaikana. Työnantaja on hyväksynyt tämän, eikä tutkimukseen osallistuminen aiheuta siten ansionmenetyksiä tutkittavalle. Muita mahdollisia tutkimuksesta aiheutuvia ansionmenetyksiä ei korvata. Tutkimuskäynnit ja ryhmätapaamiset järjestetään pääkaupunkiseudulla hyvien kulkuyhteyksien varrella. Niihin saapumisesta aiheutuvat matkakulut korvataan alkuperäisiä tositteita vastaan (kuitenkin korkeintaan seutulipun arvon verran yhdensuuntaista matkaa kohden). Tietopyynnöistä mahdollisesti aiheutuvat kulut korvataan tutkittaville alkuperäisiä tositteita vastaan. TUTKIMUKSEN KESKEYTTÄMINEN JA SUOS- TUMUKSEN PERUMINEN Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Tutkittava voi keskeyttää tutkimukseen osallistumisen missä tahansa tutkimuksen vaiheessa ennen sen päättymistä ilman, että siitä koituu hänelle mitään haittaa. Tutkittava voi myös perua tutkimusta koskevan suostumuksensa, jolloin hänestä kerättyjä tietoja ja näytteitä ei enää käytetä tutkimustarkoituksessa. Tietoja ei kuitenkaan poisteta jo valmistuneista analyyseistä tai tutkimusaineistoon perustuneista tieteellisistä julkaisuista. Tutkimuksen keskeyttäminen tai suostumuksen peruminen tapahtuu ilmoittamalla siitä kirjallisesti DHR-pilottitutkimusta koordinoivalle henkilölle (riitta. Tutkimuksen keskeyttäminen tai suostumuksen peruminen ei vaikuta tutkittavan asemaan terveydenhuollon palvelujen käyttäjänä tai työyhteisössä. TUTKIMUKSEN RAHOITTAJA Tutkimusta rahoittavat TEKES, Helsingin yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Lapin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Tutkimuksen toteuttamiseen osallistuu lisäksi terveystalo Mehiläinen Oy. LISÄTIETOA TUTKIMUKSESTA Tutkimuksesta on mahdollista saada lisätietoa DHR-pilottitutkimuksen internetsivuilta osoitteesta fi/dhr, lähettämällä sähköpostia osoitteeseen helsinki.fi tai soittamalla DHR-pilottitutkimuksen infonumeroon (puhelu maksaa kiinteästä verkosta soitettaessa paikallisverkkomaksun, matkapuhelimesta soitettaessa matkapuhelinmaksun ja ulkomailta soitettaessa ko. ulkomaanpuhelumaksun verran). DHR-konsortion puolesta, Olli Kallioniemi Professori, LT, tutkimuksesta vastaava henkilö Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), Helsingin yliopisto Riitta Sallinen FT, EtM, vanhempi tutkija, projektikoordinaattori Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), Helsingin yliopisto Kristina Hotakainen LT, dosentti, kliinisen kemian EL Laboratoriosektorin johtaja Mehiläinen Oy MUKANA OVAT: Voitte soittaa numeroon maanantaista torstaihin klo

TIEDOTE TUTKITTAVALLE

TIEDOTE TUTKITTAVALLE GeneRISK TIEDOTE TUTKITTAVALLE Mikä on GeneRISK -tutkimus? GeneRISK-tutkimuksen tavoitteena on luoda uusia yksilölähtöisiä toimintatapoja geeni- ja terveystiedon hyödyntämiseksi terveydenhuollossa ja yksilölähtöisessä

Lisätiedot

syömättä ja juomatta 10 tuntia ennen terveystarkastusta

syömättä ja juomatta 10 tuntia ennen terveystarkastusta KUTSUKIRJE [Kaupunki] [Päivämäärä] [Etunimi] [Sukunimi] [Osoite] [Postinumero] [Postitoimipaikka] KUTSU TERVEYSTUTKIMUKSEEN Hyvä [Etunimi Sukunimi], Kutsumme teidät osallistumaan Helsingin yliopiston ja

Lisätiedot

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi April 21, 2015 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland Tutkimus Soveltaminen Miten ihmiset suhtautuvat geenitietoonsa KardioKompassi tutkimuksesta opittua Mari Kaunisto, FIMM 16.4.2015 Sitran teettämä

Lisätiedot

Tampereen BIOPANKKI. Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten

Tampereen BIOPANKKI. Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten Tampereen BIOPANKKI Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten Pyydämme sinulta suostumusta näytteiden ja sinua koskevien tietojen keräämiseksi Tampereen Biopankkiin ja käytettäväksi biopankkitutkimukseen.

Lisätiedot

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI Biopankkitoiminnan tavoitteet ja periaatteet Edistää lääketieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä sekä toimia henkilökohtaisen lääketieteen veturina Turvata

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Tiedote tutkimuksesta 1(5) Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Yleistä Mahdollista tutkittavaa puhutellaan yleensä teitittelemällä. Menettely kuitenkin vaihtelee kohderyhmän mukaan. Tiedote

Lisätiedot

NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET 20.9.2004 ARPO AROMAA

NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET 20.9.2004 ARPO AROMAA NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET TILANTEEN KUVAUS Vuosi 0 Tutkimus tavoitteineen Suostumus Näytteet Muut tiedot Vuosi 10-30 Tutkimus: uusi vai entinen käyttötarkoitus

Lisätiedot

Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), Helsingin yliopisto

Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), Helsingin yliopisto Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 14 Laatimispäivä 1.9.2015 1a Tutkimusrekisterinpitäjä

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja

Lisätiedot

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku Anna-Mari Aalto, Tarja Heponiemi, Vesa Syrjä 27.8.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimuksen hyödyt työnantajien ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Mitä biopankkilaki pitää sisällään. Suomen lääkintäoikeuden ja etiikan seura 22.3.2012

Mitä biopankkilaki pitää sisällään. Suomen lääkintäoikeuden ja etiikan seura 22.3.2012 Mitä biopankkilaki pitää 23.3.2012 VT Sirpa Soini sisällään Suomen lääkintäoikeuden ja etiikan seura 22.3.2012 Biopankkilain valmistelu HE 86/2011 biopankkilaiksi sekä kudoslain ja potilaslain muuttamiseksi

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 106088 Työsuojelurahaston valvoja Riitta-Liisa Lappeteläinen Raportointikausi 1.1 2006-31.12 2008 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

DIRECT: Prediabetes glycaemic deterioration (Study WP2.1b) TIEDOTE TUTKIMUKSESTA (Versio 1.7, 27.4.2012) Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

DIRECT: Prediabetes glycaemic deterioration (Study WP2.1b) TIEDOTE TUTKIMUKSESTA (Versio 1.7, 27.4.2012) Itä-Suomen yliopisto, Kuopio DIRECT: Prediabetes glycaemic deterioration (Study WP2.1b) TIEDOTE TUTKIMUKSESTA (Versio 1.7, 27.4.2012) Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Arvoisa vastaanottaja Teidät on valittu DIRECT-tutkimukseen. Tässä

Lisätiedot

Arvoisa näytteen luovuttaja,

Arvoisa näytteen luovuttaja, Arvoisa näytteen luovuttaja, Pyydämme Teiltä suostumusta näytteidenne luovuttamiseen biopankkiin, siihen liittyvien näytteiden ottamiseen ja potilasrekistereissä olevien tietojen yhdistämiseen tässä tiedotteessa

Lisätiedot

TUKIJAn lausuntomenettely biopankin perustamisen edellytyksenä. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus biopankkilain toimeenpanosta, 19.8.

TUKIJAn lausuntomenettely biopankin perustamisen edellytyksenä. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus biopankkilain toimeenpanosta, 19.8. TUKIJAn lausuntomenettely biopankin perustamisen edellytyksenä Tiedotus- ja keskustelutilaisuus biopankkilain toimeenpanosta, 19.8.2013 19.8.2013 Pääsihteeri Outi Konttinen 1 Tietoiskun sisältö Lyhyesti

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

ADPROFIT JUNIORISARJAN TEHTÄVÄNANTO 13.12.2013

ADPROFIT JUNIORISARJAN TEHTÄVÄNANTO 13.12.2013 ADPROFIT JUNIORISARJAN TEHTÄVÄNANTO 13.12.2013 Tervettä elämää eläkkeellä Miten saadaan eläkeläiset pitämään säännöllisesti huolta terveydestään? Terveystalo järjestää yhdessä Mainostajien Liiton kanssa

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Yksilön terveyden selittäjät McGinnis et al., Health Affairs 21(2), 2002 Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Painopiste Taltioni Potilastiedot Taltioni

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

SAATE 17.1.2011. Ystävällisin terveisin. Clas-Håkan Nygård. Terveystieteiden yksikkö 33014 Tampereen yliopisto

SAATE 17.1.2011. Ystävällisin terveisin. Clas-Håkan Nygård. Terveystieteiden yksikkö 33014 Tampereen yliopisto SAATE 17.1.2011 Ystävällisesti pyydän saada lausunnon Tampereen alueen ihmistieteiden eettiseltä toimikunnalta tutkimukseemme Työkyvyttömyysriskien ennakoinnin arviointitutkimus metsäteollisuudessa. Tutkimuksen

Lisätiedot

Valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (TUKIJA)

Valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (TUKIJA) N:o 841 2787 Liitteet Liite 1 Valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (TUKIJA) ENNAKKOILMOITUS KLIINISESTÄ LÄÄKETUTKIMUKSESTA 1. Viranomainen täyttää Saapunut Diaari-/rekisterinumero

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

Lapset puuttuvat biopankeista: eettiset ja oikeudelliset erityiskysymykset

Lapset puuttuvat biopankeista: eettiset ja oikeudelliset erityiskysymykset Lapset puuttuvat biopankeista: eettiset ja oikeudelliset erityiskysymykset Sandra Liede Lakimies Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto 26.11.2014 Liede 1 Biopankkien ohjaus ja valvonta www.valvira.fi/luvat/biopankit

Lisätiedot

Biopankkilaki ja asetukset

Biopankkilaki ja asetukset Biopankkilaki ja asetukset Valvira 19.8.2013 I Anneli Törrönen Riitta Burrell Ajankohtaista ja taustaa Säädösvalmistelun näkökulmasta Lain tarkoitus Tarkoituksena on 1.tukea tutkimusta, jossa hyödynnetään

Lisätiedot

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Risto Hietala 10.11.2009 Miksi Valio Olo? Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Valio-konsernin visio 2015 määrittää vahvasti Valion tahtotilaa Valio on alansa johtava brändi Suomessa

Lisätiedot

Suostumus biopankkitutkimukseen

Suostumus biopankkitutkimukseen Suostumus biopankkitutkimukseen Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari Riitta Burrell, STM 29.10.2013 Esityksen rakenne 1) Yhteiskunnallinen ympäristö, jossa näytetutkimusta harjoitetaan 2) Omistusoikeusmalli

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE www.nettirassi.fi Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen ja rekisteröityminen... 4 2. Omat jutut kansio... 8 2.1. Omat tiedostot:... 8 2.2. Omat seurannat... 9 3. Omat terveystiedot...

Lisätiedot

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi!

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi! Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio Tervetuloa asiakkaaksi! PUITESOPIMUS Koskee kansanterveyslain edellyttämien kuntien lakisääteisten työterveyspalveluiden järjestämistä Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan

Lisätiedot

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Medinet- hoitopalvelu siellä missä potilas on. Teknologiasta Terveyshyötyä-seminaari 28.2.2013 ville.salaspuro@mediconsult.fi

Medinet- hoitopalvelu siellä missä potilas on. Teknologiasta Terveyshyötyä-seminaari 28.2.2013 ville.salaspuro@mediconsult.fi Medinet- hoitopalvelu siellä missä potilas on Teknologiasta Terveyshyötyä-seminaari 28.2.2013 ville.salaspuro@mediconsult.fi Miten haluamme tukea suomalaista terveydenhuoltoa Mediatri-Medinet-ratkaisulla

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Ohjelmisto-ominaisuudet:

Ohjelmisto-ominaisuudet: Fitware Pro 3 Fitware Pro on fyysisen suorituskyvyn mittaus, analysointi- ja seurantaohjelmisto terveyden ja liikunnan ammattilaisille Fitware Pro on pedakoginen, visuaalinen ja informatiivinen työkalu

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus Suomen Akatemian Metrimies-hanke, Ammattikuljettajien laihdutuksen vaikutus työvireyteen. Tutkimus on osa Finnish Sleep & Health tutkimuskonsortiota, ja Uni ja terveys: sopeutuminen epäsäännöllisiin työaikoihin

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Annakaisa Iivari Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Kansalaisen omat terveystiedot muodostuvat laajasti tarkasteltuna hyvin monimuotoisista ja eri tavalla säädellyistä tietolähteistä.

Lisätiedot

Tutkittavan informointi ja suostumus

Tutkittavan informointi ja suostumus Tutkittavan informointi ja suostumus yhdistettäessä tutkittavilta kerättyjä tietoja rekisteritietoihin Ylitarkastaja Raisa Leivonen Tietosuojavaltuutetun toimisto 9.12.2010 Kysy rekisteritutkimuksen luvista

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkimusten viranomaisarvioinnissa

Ajankohtaista tutkimusten viranomaisarvioinnissa Ajankohtaista tutkimusten viranomaisarvioinnissa Horisontissa 2020 strategiapäivä 26.4.2012 Vs. hallintojohtaja, VT Jari-Pekka Tuominen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Lääketieteellistä tutkimusta koskevat

Lisätiedot

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva Turun Aikuiskoulutuskeskus Kuntouttajan muuttuva työnkuva Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke, työkokous IX 1.12.2011 Oili Niittynen, FM Kouluttaja Yrityspalvelut Sisältö Miksi työnkuva muuttuu? KELAn

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Suomen hematologinen rekisteri ja biopankki FHRBbiopankki

Suomen hematologinen rekisteri ja biopankki FHRBbiopankki Suomen hematologinen rekisteri ja biopankki FHRBbiopankki Arvoisa potilas Pyydämme Teiltä lupaa näytteiden ja hoitotietojenne luovuttamiseen biopankkiin, luovuttamiseen liittyvien näytteiden ottamiseen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen

Lisätiedot

Lakeja yms. Tässä luennossa. Millaista tietoa? Tietoon perustuva suostumus siirretäänkö vastuu tutkittavalle?

Lakeja yms. Tässä luennossa. Millaista tietoa? Tietoon perustuva suostumus siirretäänkö vastuu tutkittavalle? Lakeja yms. Tietoon perustuva suostumus siirretäänkö vastuu tutkittavalle? Helena Kääriäinen TY/TYKS Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 488/1999 (2004) Potilaslaki 785/1992, henkilötietolaki 523/1999

Lisätiedot

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Suomen suurin terveyspalveluyritys 2,5 miljoonaa lääkärikäyntiä Palvelut yksityishenkilöille, yritysasiakkaille, julkiselle

Lisätiedot

LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ

LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ Dos., OTT, MA, Salla LötjL tjönen Tutkimuseettinen neuvottelukunta perusteet 1 Pääasialliset oikeuslähteet Kansalliset L lääl ääketieteellisestä tutkimuksesta (488/1999,

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuolto Sosiaali- ja terveystoimi Terveysneuvonta LIITE 15 TOIMINTAOHJE numero: numeroimaton Opiskeluterveydenhuolto Laatija: opiskeluterveydenhuollon tiimi Ylläpitäjä: opiskeluterveydenhuollon tiimi Voimassa:

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito

Lisätiedot

Ohjauskirje 1 (6) 27.04.2016. Ohjauskirje biopankeille alaikäisten näytteiden ja tietojen käsittelyn perusteista

Ohjauskirje 1 (6) 27.04.2016. Ohjauskirje biopankeille alaikäisten näytteiden ja tietojen käsittelyn perusteista Ohjauskirje 1 (6) Ohjauskirje biopankeille alaikäisten näytteiden ja tietojen käsittelyn perusteista Valviran toimivalta Biopankkilain (688/2012) 31 :n mukaan biopankkilaissa säädetyn toiminnan ohjaus

Lisätiedot

PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS

PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS Personal Training eli henkilökohtainen valmennus on tänä päivänä yleisempää kuin moni ajatteleekaan. Miksikö? Se on tuottaa tuloksia kuntotasosta, liikuntataustasta

Lisätiedot

Eettinen tutkimus mitä se on?

Eettinen tutkimus mitä se on? Mihin ennakkoarviointia tarvitaan Kirsti Uusi-Rasi 18.11.2015 Eettinen tutkimus mitä se on? Noudattaa lakia, määräyksiä ja suosituksia On laadultaan hyvää (täyttää hyvän tieteellisen tutkimuksen kriteerit)

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki työnantajana 1.1.2009 toteutui kymmenen kunnan ja neljän kuntayhtymän kuntaliitos Kaupungin työntekijämäärä oli joulukuussa 2011 yht. 3518 henkeä, joista

Lisätiedot

Miten tähän on tultu?

Miten tähän on tultu? Miten tähän on tultu? Dec 11th 2003 From The Economist print edition Dec 11th 2003 The Economist Mitä ylipaino ja huono kunto/ vähäinen liikunta aiheuttaa? Tyypin 2 diabetes (moninkertaistuu) Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

NÄYTTENANTAJAN TIEDOTE. Helsingin Biopankki 1/5

NÄYTTENANTAJAN TIEDOTE. Helsingin Biopankki 1/5 1/5 NÄYTTENANTAJAN TIEDOTE Helsingin Biopankki Pyydämme teiltä suostumustanne näytteen ja siihen liittyvien tietojen antamiseksi Helsingin biopankkiin ja käytettäväksi biopankkitutkimukseen. Näytteen antaminen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %)

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %) Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva toiminta

Lisätiedot

Tietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön

Tietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön Tietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön Ylitarkastaja Raisa Leivonen Tietosuojavaltuutetun toimisto Suomen Lääkintäoikeuden ja etiikan seura ry 22.3.2012 Yleistä tietosuojasta Tietosuojanäkökulma biopankkitoimintaan

Lisätiedot

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

Asiakaskyselyn 2014 tulokset Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn

Lisätiedot

Sähköinen terveystarkastus ja valmennus

Sähköinen terveystarkastus ja valmennus Sähköinen terveystarkastus ja valmennus Pitkän mutta onnellisen elämän salaisuus Osmo Saarelma Duodecim Ennenaikaisen sairastumisen ja kuoleman aiheuttajat/suojatekijät - Verenpaine - Kolesteroli verisuonisairaudet

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

Hyvän kasvun avaimet: Seurantatutkimus Turun seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnista seurantatutkimus

Hyvän kasvun avaimet: Seurantatutkimus Turun seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnista seurantatutkimus Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 14 Laatimispäivä 25.1.2007, päiv 8.1.2014,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %)

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %) Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto 13.8.14 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Biopankit ja me TUKIJA KYTÖ BTNK GTLK

Biopankit ja me TUKIJA KYTÖ BTNK GTLK Biopankit ja me TENK ETENE TUKIJA KYTÖ BTNK GTLK TJNK Julkaisun on toimittanut biotekniikan neuvottelukunta (BTNK) yhdessä muiden kansallisten eettisten neuvottelukuntien kanssa. Kirjoittajat: Kimmo Pitkänen,

Lisätiedot

Biopankki: ideasta käytäntöön

Biopankki: ideasta käytäntöön Biopankki: ideasta käytäntöön Kimmo Pitkänen Kehittämispäällikkö Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM European Biotech Week, Biomedicum 2.10.2013 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland

Lisätiedot

Taltioni osuuskunta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä

Taltioni osuuskunta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä Taltioni osuuskunta Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä Painopiste Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Taltioni Potilastiedot Taltioni Ennaltaehkäisy Akuutti

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

Taltioni. Digitaalisten terveyspalvelujen ekosysteemi. #Taltioni

Taltioni. Digitaalisten terveyspalvelujen ekosysteemi. #Taltioni Taltioni Digitaalisten terveyspalvelujen ekosysteemi #Taltioni Painopiste Sairauden hoidosta terveyden edistämiseen Potilastiedot Ennaltaehkäisy Akuutti hoito Jälkihoito Jotta yksilö voisi ottaa vastuuta

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia

Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia 14.5.2012 14.5.2012 Anu Castaneda 1 Esityksen sisältö 1. Maamu-tutkimus ja sen tavoitteet 2. Menetelmät 3. Tutkimuksen

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot