AVAUTUUKO OVESI OIKEAAN SUUNTAAN?

Transkriptio

1 AVAUTUUKO OVESI OIKEAAN SUUNTAAN? JOHDATUS KÄYTETTÄVYYTEEN Janne Kuntola Avania Consulting MITÄ TÄMÄ OPAS OPETTAA? Usein kuulee tuotteita markkinoitavan sanalla helppokäyttöinen. Mutta mitä helppokäyttöisyys oikeastaan tarkoittaa? Tarkoittaako se opittavuutta, tehokasta käyttöä, molempia edellä mainituista vai jotain aivan muuta? Entä kuinka käytettävyyttä sitten voidaan kehittää? Näihin ja moniin muihin käytettävyyteen liittyviin kysymyksiin saat vastauksen tästä lyhyestä oppaasta. 1

2 SISÄLLYSLUETTELO KÄYTETTÄVYYS - MITÄ SE TARKOITTAA? - SIVU 3 KÄYTTÄJÄYSTÄVÄLLISEN OVEN MYSTEERI - SIVU 4 KÄYTETTÄVYYSTUTKIMUSMENETELMÄT - SIVU 6 SAAVUTETTAVAT HYÖDYT - SIVU 7 WWW-SIVUJEN KÄYTETTÄVYYS - SIVU 8 KYMMENEN KEINOA VERKKOKAUPAN KÄYTETTÄVYYDEN KEHITTÄMISEKSI - SIVU 9 HEURISTINEN ARVIOINTI - SIVU 11 JAKOB NIELSENIN 10 HEURISTIIKKAA - SIVU 11 KÄYTTÄJÄKESKEINEN SUUNNITTELU - SIVU 17 YHTEYDENOTTO - SIVU 18 2

3 KÄYTETTÄVYYS MITÄ SE TARKOITTAA? Käytettävyydeltään hyvä tuote on sellainen, jonka avulla käyttäjä saavuttaa omat päämääränsä tehokkaasti, vaivattomasti ja häntä miellyttävällä tavalla. Oli tuote sitten ohjelmisto, www-sivusto tai kaukosäädin, ei käyttäjän perimmäinen tarkoitus ole käyttää tuotetta vaan saavuttaa jokin hänelle tärkeä päämäärä. Tuote hankitaan, koska sen avulla oman päämäärän saavuttaminen on mahdollista tehokkaammin kuin ilman tuotetta. Tuotteen täytyy toimia siinä ympäristössä ja tilanteessa, jossa käyttäjä sitä käyttää, ja vieläpä siten että siitä on käyttäjälle hyötyä. Kuva teoksesta www-palveluiden käytettävyys ja tuotanto. Taideteollinen korkeakoulu

4 KÄYTTÄJÄYSTÄVÄLLISEN OVEN MYSTEERI Olet varmasti joskus yrittänyt aukaista oven väärään suuntaan. Olet myös todennäköisesti nähnyt oveen kiinnitettyjä tarroja tyyliin työnnä tai vedä. Miksi joku on liimannut oveen tuollaisen tarran? Ehkäpä kiinteistön omistaja on saanut valituksia siitä, että ovea yritetään avata väärään suuntaan. Ehkä joku on jopa satuttanut nenänsä yrittämällä avata ovea työntämällä vaikka se aukeaa vetämällä. Ongelma tuollaisten työnnä tai vedä -lappujen kanssa on, että usein ihmiset lukevat ne vasta, kun ovat jo yrittäneet avata oven väärällä tavalla ja alkavat etsimään syytä väärään toimintatapaansa. Entäpä sitten ulkomaalaiset? He eivät ehkä ymmärrä moisia eksoottisia sanoja lainkaan, joten heille tarroista ei ole mitään hyötyä. Matkailukohteet huomio. 4

5 Moni asia ovessa voi kertoa mihin suuntaan se avataan. Oven saranat tai kynnys saattavat kertoa ovea avaavalle aukeamissuunnan tai ovi saattaa muulla tavoin olla selkeästi avattavissa vain yhteen suuntaan. Kahva on yleensä vetämistä varten. Kahva ei usein ole lainkaan niin hyödyllinen työntämisessä kuin vetämisessä. Voi olla jopa vaikeampaa työntää kahvasta kuin oven rungosta. Tästä syystä moniin oviin onkin ilmestynyt kulunut kohta, jota ihmiset ovat käyttäneet työntääkseen oven auki. On kuitenkin olemassa paljon ovia, joiden aukeamissuunta ei selviä muuten kuin kokeilemalla. Tämä kertoo huonosta suunnittelusta. Asiaa ei ole ehkä mietitty lainkaan ja se on johtanut heikkoihin suunnittelupäätöksiin. Jos kahva viestii kiinni tarttumisesta ja vetämisestä, mikä sitten viestisi ovea avaavalle työnnä minua? Entäpä jos kahvasta tehtäisiin oven työnnettävällä puolella sellainen, ettei siitä saa otetta? Silloin ovea avaava saattaisi automaattisesti yrittää työntää ovea, koska vetäminen ei näyttäisi mahdolliselta. Kuinka ovien suunnittelijat sitten pystyisivät varmistamaan, että ihmiset osaavat aukaista ovet oikealla tavalla heti ensimmäisellä yrittämällä? Vastaus on hyvin yksinkertainen: testaamalla ovea testihenkilöiden avulla. Valitaan 10 testihenkilöä, pyydetään heitä kävelemään oven luo, avaamaan se ja kävelemään ovesta sisään. Jos suuri osa testihenkilöistä ei onnistu avaamaan ovea ensimmäisellä yrittämällä, muutetaan ovea ja testataan uudelleen. Tätä testaus muutos - uudelleentestaus -ketjua toistetaan niin pitkään, että oven avaaminen onnistuu kaikilta tai ainakin lähes kaikilta ensimmäisellä yrityskerralla. Toimivan ratkaisun löytyminen voi toki vaatia jonkin verran luovuutta, mutta niinhän menestyvät tuotteet yleensäkin. Lopputuloksena syntyy käyttäjäystävällinen ovi. 5

6 KÄYTETTÄVYYSTUTKIMUSMENETELMÄT Paras tapa löytää tuotteen käyttöön liittyvät ongelmat on testata tuotetta sen todellisilla loppukäyttäjillä. Edellä mainittu ovien testaustapa soveltuu käytettäväksi minkä tahansa tuotteen testaamiseksi eli testaamisen perusperiaate on sama tuotteesta riippumatta. Joissain tapauksissa testit on tarpeen tallentaa esimerkiksi videokameralla, jotta kaikki tarpeellinen varmasti havaitaan ja saadaan talteen. Jotkin tuotteet taas saattavat olla niin monimutkaisia, että testit vaativat erityisjärjestelyitä ja ammattitaitoa käytettävyystestien suorittamisesta. Esimerkiksi ohjelmistojen käytettävyystestaus vaatii testaajalta erityistä tarkkaavaisuutta ja hienotunteisuutta. Käyttäjä kokee testitilanteessa olonsa hyvin helposti vaivaantuneeksi ja menee täysin lukkoon, jolloin koko testi muuttuu hyödyttömäksi. On tärkeää testata tuotetta todellisilla loppukäyttäjillä eikä esimerkiksi tuotteen suunnittelijoilla. Tuotteen suunnittelijat ovat voineet olla tuotteen kanssa tekemisissä jopa useita vuosia, jolloin tuotteen testaaminen heidän toimestaan on useimmiten tuloksetonta heidän hallitessa sen käytön unissaankin. Myös suunnittelijoiden omaama tietotaito voi olla täysin erilaista kuin tuotteen todellisten käyttäjien. Käytettävyystesteissä voidaan käyttää myös katseenseurantajärjestelmää, jonka avulla pystytään selvittämään mihin käyttäjän katse kuvaruudulla kohdistuu. Näin saadaan tietoa esimerkiksi siitä, huomaako käyttäjä lainkaan jotain tiettyä tekstiä tai painiketta kuvaruudulla. Tuotteen käytettävyyttä voidaan tutkia myös asiantuntija-arvioinneilla, joissa tuotetta käydään läpi eri menetelmin. On olemassa valmiita ohjenuoralistoja, joiden avulla tuotetta voidaan arvioida. Tuotetta voidaan myös arvioida kognitiivisen läpikäynnin avulla, jossa tuotteen toiminnot käydään tarkoin läpi käyttäjän näkökulmasta arvioiden samalla kuinka käyttäjä tehtävistä mahdollisesti suoriutuisi. Kognitiivinen läpikäynti soveltuu lähinnä tuotteen opittavuuden selvittämiseen. Myös erilaiset ryhmäläpikäynnit soveltuvat hyvin arviointimenetelmäksi varsinkin tuotekehityksen alkuvaiheessa, jolloin tuotteesta ei vielä välttämättä ole olemassa minkäänlaista prototyyppiä. Ohjeet asiantuntija-arvioinnin tekemiseksi annetaan myöhemmin tässä oppaassa. 6

7 SAAVUTETTAVAT HYÖDYT Mutta onko käytettävyyteen panostamisessa taloudellisesti mitään järkeä? Ehdottomasti on. Sekä käyttäjät, käyttäjien organisaatio että tuotteen kehittänyt yritys hyötyvät käytettävyysmenetelmistä. Esimerkiksi verkkokaupalle hyvä käytettävyys on yksinkertaisesti menestyksen vaatimus. Ilman hyvää käytettävyyttä verkkokaupan on hyvin vaikea menestyä kiristyvässä kilpailussa. HYÖDYT KÄYTTÄJILLE JA KÄYTTÄJIEN ORGANISAATIOLLE - Tehtävien onnistumisprosentti kasvaa ja käyttäjävirheiden määrä laskee - Tuottavuus kasvaa - Tuotteen käyttäminen tuntuu helpolta - Käytön oppiminen helpottuu - Luottamus tuotetta kohtaan lisääntyy - Käyttäjätyytyväisyys kasvaa - Työtyytyväisyys kasvaa - Käyttäjätukea tarvitaan vähemmän - Koulutusta tarvitaan vähemmän - Tuotteen koko elinkaaren kustannukset laskevat HYÖDYT TUOTEKEHITYKSELLE - Tuotekehityskustannukset pienenevät - Tuotekehityksen vaatima aika lyhenee - Ylläpito- ja uudelleensuunnittelukulut laskevat TULOIHIN VAIKUTTAVAT HYÖDYT - Tuotteen myynti lisääntyy ja tulot kasvavat - Markkinaosuus kasvaa - Ostotapahtumien määrä lisääntyy (verkkokauppa) - Asiakkaat pysyvät pidempään asiakkaina (verkkokauppa) - Potentiaalisia asiakkaita saapuu verkkokauppaan enemmän 7

8 WWW-SIVUJEN KÄYTETTÄVYYS Nykyään niin yksityiset kuin yrityksetkin etsivät hankintojensa pohjaksi tietoa netistä. Välttämättä mitään muuta tiedonhankintakanavaa ei käytetä lainkaan. Jos yrityksesi myymät tuotteet tai palvelut ovat kalliita, etkä ole koskaan varmistanut www-sivujen käytettävyyttä, on erityisen tärkeää teettää käytettävyystutkimus. Jo yksikin menetetty asiakas www-sivujen huonon käytettävyyden takia on liikaa. Käytettävyystutkimus ja sitä seuraavat korjaustoimet maksavat itsensä takaisin parhaimmillaan päivässä estämällä potentiaalisten asiakkaiden poistumiset sivuilta. Jos käyttäjä ei syystä tai toisesta löydä etsimäänsä tai tarvitsemaansa informaatiota sivuilta, on silloin syy sivujen huonossa käytettävyydessä. Ei ole olemassa tyhmiä käyttäjiä, on vain huonoja suunnittelijoita. Avainsana suunnittelijoiden tekemien virheiden löytämiseksi onkin käytettävyystestaus. TILAA ILMAINEN OPAS: 10 KEINOA TEHDÄ WWW-SIVUISTA TUOTTAVAMPI VÄLINE. Lähetä sähköpostia osoitteeseen ja pyydä lähettämään opas. Saat pian sähköpostiisi kyseisen oppaan. Oppaassa käsitellään seuraavia asioita: - Uutiskirjeet - Tuotesivut - Valokuvat - Tuotevertailut - Uudelleentilaaminen - Sivujen tekstit - Ikääntyneet käyttäjät - Lahjalistat - Haku-toiminto - Käyttäjätestaus 8

9 KYMMENEN KEINOA VERKKOKAUPAN KÄYTETTÄVYYDEN KEHITTÄMISEKSI 1. Tunnista käyttäjät heidän sähköpostiosoitteidensa avulla sen sijaan, että käyttäisit tunnistamiseen käyttäjätunnusta. Sähköpostiosoite on helpompi muistaa kuin kymmenet erilaiset käyttäjätunnukset. 2. Jaa tilausprosessi sopivan kokoisiin osiin. Esimerkiksi seuraavasti: - Kirjaudu sisään - Valitse toimitusosoite - Valitse toimitusehdot - Anna maksutiedot - Tarkista ja lähetä tilaus 3. Kerro käyttäjille missä he ovat ja minne he ovat menossa. Kerro käyttäjälle montako askelta ostotapahtuma vielä vaatii käymään läpi ja missä vaiheessa käyttäjä milläkin hetkellä on. 4. Älä tee tilaamisesta vaikeampaa kuin sen täytyy olla. Mieti jokaisen askeleen kohdalla, kuinka tämän voisi tehdä helpommin. 5. Vastaa käyttäjien yleisimpiin kysymyksiin sopivassa kohdassa. Käy ostoprosessi läpi ja mieti, mitä kysymyksiä käyttäjälle saattaa syntyä ostotapahtuman aikana. 6. Korosta vaadittavat kentät lomakkeelta, jotta käyttäjä varmasti kirjoittaa tarvittavat tiedot jo ensimmäisellä kerralla. 7. Tee tilausprosessista joustavaa. Salli esimerkiksi tilaaminen ilman rekisteröitymistä. 8. Tee käyttäjän olo turvalliseksi. Kaikki eivät vieläkään ole varmoja verkkokaupan turvallisuudesta. 9

10 9. Esitä käyttäjälle yhteenveto tilauksesta ja pyydä sitten varmistus. - Todennäköinen toimituspäivä - Tilausnumero - Kuinka seurata tilausta netissä 10. Lähetä varmistus sähköpostitse. - Lyhyt - Tietoja, joita käyttäjä todennäköisesti haluaa tietää: tilausnumero yms. Erilaisten ohjeiden noudattaminen auttaa jonkin verran, mutta jokaisen verkkokaupan kannattaa varmistaa käytettävyys käytettävyystestien avulla. Tällöin verkkokaupan menestyminen ei jää ainakaan kiinni huonosta käytettävyydestä. 10

11 HEURISTINEN ARVIOINTI Jos tuotetta ei jostain syystä ole mahdollista testata käytettävyystesteissä, kannattaa käyttää asiantuntija-arviointia. Eräs asiantuntija-arvioinnin menetelmä on heuristinen arviointi, jossa tuotetta arvioidaan ohjenuoralistan avulla. Tällä menetelmällä löydetään paljon ongelmakohtia ja arviointi voidaan suorittaa hyvinkin nopealla aikataululla. Riippuen hiukan tuotteesta voi olla mahdollista suorittaa heuristinen arviointi jopa yhdessä päivässä. Mitä kokeneempia arvioijat ovat sitä parempia ja luotettavampia tuloksia arvioinnilla saadaan. Seuraavaksi esitellään Jakob Nielsenin kehittämä heuristiikkalista, jonka avulla tuotetta voidaan arvioida. Listaa voi käyttää myös tarkistuslistana tuotetta suunniteltaessa. Arvioija käy läpi tuotteen pari kertaa alla olevia ohjenuoria hyväksikäyttäen. Mikäli vain suinkin mahdollista, kannattaa useamman henkilön arvioida tuote. Näin löydetään enemmän ongelmia. JAKOB NIELSENIN 10 HEURISTIIKKAA 1. Tuotteen tilan näkyvyys Käyttäjän pitäisi aina pystyä nopeasti huomaamaan mikä on tuotteen tila tai toiminto. Näkyykö tuotteesta, että se toimii? Mistä tietää onko se päällä (mikäli sähköinen)? Mitä toimintoja tuotteella voi tehdä (kehottaako se tiettyyn toimintoon)? Antaako tuote palautetta, kun käytän sitä oikein/väärin? Kun olen tehnyt tietyn työvaiheen, kertooko tuote, että nyt vaihe on valmis? 2. Tuotteen ja tosielämän vastaavuus Tuotteen ja sen ohjeiston tulisi käyttää tavallisesta elämästä tuttuja termejä, sanontoja ja käsitteitä mieluummin kuin omaa erikoistermistöä. 11

12 Toimivatko metaforat loogisesti? Onko tuotteen käyttö ristiriidassa muun maailman toimintaan? Onko käytetty kieli helppoa ymmärtää? 3. Käyttäjän kontrolli ja vapaus Käytön pitäisi olla tuotteen käyttäjän määrättävissä, eikä päinvastoin. Peru ja Tee uudestaan toiminnot ovat suositeltavia. Kokeileva käyttö, josta ei aiheudu ongelmia, on suotavaa. Voiko tuotetta käyttää haluamassaan järjestyksessä vai määrääkö tuote vaiheiden logiikan? Voiko tuotteen ominaisuuksia kokeilla turvallisesti? 4. Yhteneväisyys ja standardit Tuotteessa tulisi käyttää viestejä ja toimintoja yhteneväisesti tarkoittamaan aina samoja asioita (eikä vaihtaa merkityksiä lennossa). Hyvä tuote tukee opitun siirtämistä niin, että olemassa olevien käyttöstandardien avulla on helppo käyttää myös uutta tuotetta. Onko värejä, muotoja, tekstuureja, äänimerkkejä ja muita muotoiltuja ominaisuuksia käytetty yhteneväisesti tukemaan käytön ymmärtämistä? Onko tuotteen käyttö helposti pääteltävissä muiden (samankaltaisten) tuotteiden osaamisella? Toimiiko tuotteen käyttö loogisesti eri tilanteissa ja työvaiheissa? 5. Virheiden estäminen Erinomaiset virheen tunnistukset ja ilmoitukset estävät virheiden syntymistä ja toistumista. Opastus tulisi olla aina helposti saatavilla ja ymmärrettävissä. Edellyttääkö onnistunut käyttö ohjeiden lukemista? Voiko tuotetta käyttää helposti virheellisesti, vai estääkö tuote virheellisen käytön? 12

13 6. Tunnistaminen, ei muistaminen Tuotteen toiminnat ja vaihtoehdot tulisi olla näkyviä. Käyttöliittymän osat ja niiden kontrolloimat toiminnot olisi liitettävä toisiinsa loogisesti, niin että näiden yhteys on pääteltävissä tuotteesta. Käyttäjän ei tarvitsisi muistaa tuotteen käyttöä tehdessään tuotteella eri työvaiheita. Ovatko tuotteen aktiiviset elementit muotoiltu niin, että ne ymmärretään aktiivisiksi? Onko eri työvaiheissa tarvittavat ominaisuudet sijoitettu niin, että aina seuraavan vaiheen toimintoihin siirtyminen on luontevaa? Onko tuotetta helppo alkaa käyttämään opettelematta tai lukematta käyttöohjeita? Edellyttääkö käyttö tarkkaa keskittymistä ja muistamista ja rikkooko työvaiheen keskeyttäminen onnistuneen käytön helposti? 7. Käytön joustavuus ja tehokkuus Käytön tulisi olla joustavaa ja tehokasta sekä aloitteleville että edistyneille käyttäjille. Tue pikavalintoja ja henkilökohtaisia tapoja käyttää eri tavoin. Käytön tulisi olla myös joustavaa ja tehokasta käyttäjästä riippumatta (muista myös erityistarpeiset). Ovatko yleisimmät toiminnot helpoiten käytettävissä? Voiko tuotetta käyttää usealla eri tavalla onnistuneesti? Onnistuuko tuotteen käyttö näkö-, kuulo-, motoriikka-, tunto- tai muuten rajoittuneelta käyttäjältä? 8. Esteettinen ja minimalistinen design Tuotteessa tulisi olla vain halutun tiedon, toiminnot, tunnelman ja tyylin ilmaisevat muodot, ei enempää. Esteettisen ilmaisun ei tulisi olla vaikeasti ymmärrettävää (ellei se ole tuotteen kantava idea). Onko tuotteessa käytetty hallitusti värisävyjä, valooriarvoja ja värikoodauksia? Onko muotoja käytetty miellyttävällä ja johdonmukaisella tavalla? Onko tyhjää tilaa hyödynnetty selkeyttämään tuotteen ominaisuuksien hahmottumista? Kiinnittyykö huomio tärkeimpiin elementteihin ensin? 13

14 Hallitseeko yksi (tai useampi) elementti koko tuotetta muiden kustannuksella? Onko mahdollinen teksti sopivan mittaista, tyylistä ja kokoista, jotta lukeminen onnistuu. 9. Virhetilanteiden tunnistaminen, ilmoittaminen ja korjaaminen Virheilmoitusten tulisi selvitä helposti: mitä tapahtui, miksi näin kävi, miten asia voidaan korjata ja kuinka se voidaan välttää ensi kerralla. Onko virheilmoitus ymmärrettävissä? Selviääkö virhesignaalista mitä tapahtui, miksi ja miten korjata/välttää tilanne? Ovatko virheilmoitukset kohteliaita ja välttävät syyttelyä? Ovatko korjaavat toimintaohjeet helposti seurattavissa? 10. Opastus ja ohjeistus Vaikka pyrkimys olisikin selvitä ilman opastusta ja ohjeita, ovat ne usein välttämättömiä käyttäjille. Näiden tulisi olla helposti saatavilla, nopeasti etsittävissä, toimintaan opastavia, käyttäjän toimintaa tukevia ja riittävän lyhyitä. Annetaanko opastusta automaattisesti vaikeissa paikoissa? Ovatko ohjeet aina saatavilla? Ovatko ohjeet ja opastus käyttötilanne- ja toimintokohtaisia? Ovatko ohjeet helposti ymmärrettävissä ja vaiheet toteutettavissa? Ovatko ohjeet lyhyitä (lyhyisiin, mutta kokonaisiin osiin pilkottuja)? 14

15 ONGELMIEN VAKAVUUSLUOKITTELU Jokainen arvioinnissa löydetty ongelma tulisi luokitella asteikolla, joka kertoo asiantuntijan mielipiteen käytettävyysongelman vakavuudesta. Ongelman vakavuuden luokitus tulisi nojata ainakin seuraavaan neljään seikkaan: - Esiintymistiheys: kuinka usein potentiaaliseen ongelmatilanteeseen törmää? (usein/harvoin) - Vaikutukset: onko ongelmatilanteesta helppo vai vaikea selvitä? (vaikea/helppo) - Toistuvuus: Onko ongelma helposti ohitettavissa, kun sen on kerran tunnistanut, vai vaivaako se jatkuvasti? (toistuva/ohitettava) - Markkinavaikutukset: tekeekö virhe tuotteesta markkinoilla merkittävästi huonomman tai jopa käyttökelvottoman? (merkittävästi heikompi/ei vaikutusta) Vakavuusluokka ilmaistaan numeroilla nollasta neljään seuraavasti: 0 = En pidä ongelmaa käytettävyysongelmana 1 = Kosmeettinen ongelma: korjataan kun ehditään 2 = Pieni käytettävyysongelma: vaikeuttaa käyttöä, korjataan 3 = Suuri käytettävyysongelma: vaikeuttaa merkittävästi, korjataan heti 4 = Katastrofaalinen ongelma: lähes käyttökelvoton tuote, julkistusta täytyy lykätä kunnes virhe on korjattu 15

16 Käytettävyysongelmien vakavuusluokittelu on yleensä vaikeaa tehdä luotettavasti arvioinnin aikana, minkä takia onkin parempi kerätä kaikki löydetyt ongelmakohdat yhteen ja antaa luokituset arvioinnin jälkeen. Asiantuntijoiden tulisi pystyä antamaan vakavuusluokitus myös muiden löytämistä ongelmakohdista joko lukemalla ongelmakuvaus tai käyttämällä samaa ominaisuutta tuotteessa itse. Käytännön hyödyn saavuttamiseksi vakavuusluokituksista, tulisi vähintään kolmen asiantuntijan luokituksista laskea keskiarvot jokaiselle ongelmalle. Heuristisen arvioinnin ongelmia - Edellyttää vahvaa osaamista arvioivilta asiantuntijoilta - Ei usein paljasta kaikkia ongelmia (ei siis korvaa käyttäjätestausta!) - Ei tuota automaattisesti ratkaisuja löydettyihin ongelmakohtiin (arvioijat eivät aina ole suunnittelijoita) 16

17 KÄYTTÄJÄKESKEINEN SUUNNITTELU Käyttäjäkeskeisen suunnittelun perusperiaate kuuluu: tunne käyttäjä. Mitä enemmän tuotteen käyttäjästä tiedetään, sitä paremmat lähtökohdat suunnittelulle on olemassa. Kuinka sitten kerätä tämä suunnittelun kannalta erittäin tärkeä informaatio? Yksi toimiva menetelmä on tilannetutkimus, jossa tuotteen käyttäjiä tarkkaillaan tuotteen todellisessa käyttöympäristössä. Näin saadaan tietoa käyttäjien työn kulusta ja käyttökontekstista. Tietoa voidaan kerätä myös kyselyiden ja haastattelujen avulla. Niillä saatu tieto on kuitenkin subjektiivista, joten pelkästään niiden varaan tiedon keräämistä ei voi jättää. Usein tuotekehityksessä käytetään vesiputousmallia, joka on suoraviivainen tapa viedä tuotekehitys alusta loppuun ilman turhia poikkeamia reitiltä. Käyttäjäystävällisten tuotteiden kannalta optimaali tilanne on kuitenkin iteratiivinen etenemismalli, jossa tuotetta kehitetään pikkuhiljaa paremmaksi testaus-muutos-uudelleentestaus -syklillä. 17

18 LOPPUSANAT Jos haluat lisätietoja käytettävyystutkimuksesta tai käyttäjäkeskeisistä suunnittelumenetelmistä, mene osoitteeseen Sivuilta voit myös tilata maksuttoman uutiskirjeen suoraa sähköpostiisi. Uutiskirjeessä on linkki uusimpaan käytettävyyttä käsittelevään artikkeliimme. Avania Consulting tarjoaa palveluinaan: - Käytettävyystestausta - Käytettävyyden asiantuntija-arviointeja eri muodoissa - Kyselyitä - Käytettävyyskonsultointia - www-sivujen maksutonta miniarviointia Pyydä lisätietoja tai kutsu meidät keskustelemaan kanssanne. Kuulemme myös mielellämme palautetta tästä oppaasta ja otamme vastaan ehdotuksia uusien oppaiden aiheiksi. Avania Consulting asiakaspalvelu@avania.fi ps. Muistathan, että voit tilata ilmaisen oppaan 10 keinoa tehdä www-sivuista tuottavampi väline lähettämällä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@avania.fi ja pyytämällä lähettämään oppaan. Saat tämän jälkeen sähköpostiisi kyseisen oppaan. 18