Poliittinen mielenilmaus HML Kauppatorilla pe

Transkriptio

1 Poliittinen mielenilmaus HML Kauppatorilla pe Hallituksen ideologia Maan hallitus tekee työtä porvarillisista näkökulmista se on tullut selväksi varmaan kaikille. Siis tulonsiirtoja pieni tuloisimmilta osakkeenomistajille ja muutenkin rikkaammalle väestönosalle. Haluaa hankaloittaa järjestäytyneen palkansaajaliikkeen toimintaa ja sopimisoikeutta elinkeinoelämän keskusliiton tuella. 2 Työreformi Sipilä on jo kolmas keskustalainen pääministeri joka ajaa työreformia maan hallituksen johdossa. Edelliset kyseiset pääministerit ovat käytännössä nyt Sipilän apujoukoissa, kuitenkaan he eivät ole tähän mennessä onnistuneet kaventamaan palkansaajajärjestöjen sopimusvaltaa ja näin hivuttamalla saada Suomeen halpatyövoimamarkkinat jotka ovat täysin

2 työnantajien hallittavissa. Kun nyt on ajateltu pakkokeinoin puuttua sopimusoikeuteen ja näin vesittää palkansaajajärjestöjen kautta työnantajajärjestöjen keskenään sopimat voidaan epäillä tämän olevan työreformiasiaa. 3 Taylorismi Turun yliopiston tutkijan Mona Mannevuon kirjoittamasta artikkelista Helsingin Sanomiin 6 syyskuuta 2015 lainaan seuraavaa. Sipilän retoriikka ei ole raikasta eikä eteenpäin katsovaa, vaan tuulahdus 1900-luvun alun tehdasteollisuudesta. (lue liitteestä lisää) Näin siis tutkija Mona Mannevuo selventää Taylorismia ajattelun kulkua sekä epäily vallitsevalla hallituksen pyrkimyksellä siirtyä vanhakantaisempaan johtamiskulttuuriin työelämässä. Yhteiskunnallisesti ihmiskunta on sivistyneempää kuin lähes 50 vuotta sitten, pääsääntöisesti aika hyvin koulutettuja ihmisiä joiden elämään huonosti sopii

3 pikkutarkasti kellotetut työvaiheet. Nykypäivänä ajattelua ja vaihtelua omaava työ on aika pitkälti ihannoitua. 4 Lainsäädäntö Pakottavaa lainsäädäntöä maan hallituksen tarkoitusperiin ei tule nyt käyttää, sotatilassa se varmaan ohjaisi yhteiskuntaa mutta nyt ei olla sotatilassa. Pakottava tilanne polttaa sillat järkevälle kehittävälle keskustelulle tulevaisuuteen ja yhteistyön muotona siitä ei voi mitenkään puhua. Suomen perustuslaki antaa mahdollisuuden edustaville järjestöille sopia keskenään työehdoista lakien puitteissa, mikä käytäntö Suomalaisessa yhteiskunnassa on vallinnut jo pitkään. Suomen hallituksen julistamat toimet kilpailukyvyn parantamiseksi romuttavat pohjoismaisen mallin mukaisen sopimisen ja vaarantavat koko vapaan sopimisoikeuden. Monet kansainväliset sopimukset takaavat järjestäytymisvapauden ja oikeuden

4 neuvotella kollektiivisesti työehdoista. Näitä kansainvälisiä sopimuksia ovat ILO:n yleissopimukset numero 87 ja 98, Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan sosiaalinen peruskirja, YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva sopimus sekä taloudellisia-, sosiaalisia- ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevat sopimukset. 5 Hallitus ei miellä asiantuntijoita työelämän kehittämisessä Tämä Hallitus ei halua mieltää palkansaajajärjestöjen esittämiä asioita työelämän kehittämiseksi työpaikoilla ja näin samalla tuottavuuden kehittämiseksi. Palkansaajajärjestöillä on ainoa oikea näkemys todellisen työelämän kehittämiseksi koska he ovat kiinteässä suhteessa joka tasolla työpaikalla tapahtuvaan tekemiseen. AY- liikkeellä on yli satavuotinen historia kehittää palkansaajien asemaa, työturvallisuutta ja palkkausta työpaikoilla. Yhteiskunnassa on vaikutettu julkisten palveluiden kehittämiseen ja tarjontaan jotka ovat

5 kaikkien käytössä jotka rahoitetaan verovaroin. Rohkeat, eteenpäin katsovat ihmiset ovat neuvotelleet joskus myös joukkovoimaan turvautuen osin painostaneet ja näin kehittäneet työpaikan kaikkia olosuhteita sekä yhteiskuntaa sivistys ja hyvinvointivaltioksi. Kuitenkin on tyydytty hyvinkin maltillisiin ratkaisuihin historiassa ja muistihistoriassa viime vuosikymmeninä. Euroina laskettuna on palkatut johtajat ja omistava luokka nyhtänyt yhteiskuntaa sekä yritysten bisneksen teon tuotoista mahtavat osat, että he kehtaavat, kun kuitenkin huomattava osa Suomessakin elää köyhyydessä. Työllisyys ja kasvusopimus joka nyt on voimassa, laskelmien mukaan antoi yrityksille jo hyötyä 3 %. Akava, SAK ja STTK jättivät yhteiskuntasopimusneuvotteluissa elokuussa kymmenen kohdan esityksen keinoista edistää kestävää työllisyyttä, kilpailukykyä, innovaatiota sekä tuottavuutta. Nämä eivät kelvanneet

6 hallitukselle silloin neuvotteluun. Herää ajatus, miten vaikeaa on jatkossa saada neuvottelemalla asioita eteenpäin jollei työelämän asiantuntijoiden näkemyksiä haluta kuunnella. 6 Hallituksen kaikki toimet väärin, saavat vain kotimaista ostovoimaa pienemmäksi ja lisää työttömiä joten verovaratkin pienenevät Kuten tässä jo todettua hallitus jääräpäisesti ajaa omaa valisemaansa linjaa, eikä kuuntele asiantuntijoita eli palkansaajajärjestöjen esityksiä. Tämän päivän mielenilmaustakaan ei olisi tullut jos ei hallitus olisi kuunnellut ja siten ollut yhteistyökykyinen palkansaajajärjestöille. Tämä on tietenkin meiltä palkansaajilta raju keino, mutta toivottavasti maan hallitus nyt ensimmäisestä mielenilmauksesta käsittää palkansaajien asiantuntijuuden vakavat esitykset joilla

7 oikeasti hyvinvointiyhteiskuntana jatketaan koko Suomessa asuvien kesken. 7 Pienituloisia, naisia ja vuorotyöntekijöitä rankaiseva Vaikka en tässä yhteydessä puhukkaan luvuista, jotka varmaan kaikilla vuorotyötä tekevillä on muistissa, hallituksen esityksen vuorotyötä tekeviä kohtaan ovat saaneet kohteeksi joutuneet lähes raivostumaan. Vuorotyölisät on hankalasta työajasta neuvoteltu korvaus. Vuorotyöhän käytännössä sekoittaa koko perhe-elämän, on jo pelkän työajan puitteissa raskasta ja jonka kaikenlaisia sivuvaikutuksia on jo saatu selvitettyä runsaasti jotka eivät ole ihmiselle hyviä. Meitä tälläkin paikkakunnalla on runsaasti jotka pyöritämme yhteiskuntaa yötä päivää. Muutkin palkkaukseen ja vuosilomaan tehdyt esitykset todella raivostuttavat. Hallituksen esitys ei ole missään suhteessa tasa-arvoa tukeva.

8 8 Yhteiskunnallista suurta ahdinkoa luova On todella surullista, että maan hallitus on toiminut näin, vaikka asiantuntijoiden mukaan paljon muunlaatuisia toimia on esitetty. Nyt olemme tilanteessa jossa moneen miljoonaan henkilöön kohdistuva pahoinvointi repii taloudellisesti, henkisesti, terveydellisesti, palvelullisesti sekä kohdistuu kaikelta osin myös tulevaisuuteen jonka vaikutuksia emme pysty edes visioimaan.