SELVITYSRYHMÄN ESITYS EI-TUTKINTOON JOHTAVAN AMMATILLISESTI SUUNTAUTUNEEN KOULUTUK- SEN TYÖNJAOSTA

Transkriptio

1 SELVITYSRYHMÄN ESITYS EI-TUTKINTOON JOHTAVAN AMMATILLISESTI SUUNTAUTUNEEN KOULUTUK- SEN TYÖNJAOSTA Lähtötilanne, työryhmän toimeksianto Tutkintoon johtamattoman ammatillisesti suuntautuneen työvoimakoulutuksen siirto Määrärahojen ja koulutuskokonaisuuksien siirroista on sovittu opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriöin välillä. Vuoden 2017 työvoimakoulutuksen hankintamäärärahasta momentilla ei tehdä siirtoja OKM:n valtionosuusrahoitukseen. Voimassaoleva kehyspäätös tulee muuttaa tämän ehdotuksen mukaisesti, siten että vuosille 2017, 2018 ja 2019 kirjattu vuosittainen 205,2 M :n siirto TEM:n momentilta OKM:n hallinnonalalle poistetaan. Vuonna 2018 on TEM:ssä tehdyn kehyslukuihin perustuen arvioitu olevan ko. momentilla kohdennettavissa työvoimakoulutukseen n. 202 M. Vuonna 2018 tehdään määrärahasiirrot siten, että TEM:n vastuulla olevaan kokonaisuuteen kohdentuisi vuonna 2018 maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen ja työelämälähtöiseen ammatillisesti suuntautuneeseen koulutukseen yhteensä 112 M (josta kotoutumiskoulutuksen osuudeksi arvioitu 50 M ) ja OKM:n vastuulla olevaan ammatillisesti suuntautuneeseen koulutukseen siirrettäisiin 90 M. OKM:n vastuulla ovat 2018: Tutkintoon johtava toisen asteen ammatillinen koulutus (koko- ja osatutkinnot) Korkea-asteen tutkintoon johtava koulutus Aikuisten perusopetus (kaikki kolme edellä mainittua yhteensä M ALV-siirto-osuudesta, koska myös OKM maksaa ALVin osasta koulutusta) Luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien koulutus (5 M ) Osa ei-tutkintoon johtavasta ammatillisesti suuntautuneesta koulutuksesta (35 M ) TEM:n vastuulla ovat 2018: Pääosa ei-tutkintoon johtavasta ammatillisesti suuntautuneesta koulutuksesta (60 M ) Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus (52 M ) Työryhmän toimeksianto: Ei-tutkintoon johtavan ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen jakamiseksi jatketaan selvitystyötä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalojen kesken. Tehtävänä on yksilöidä ja perustella ei-tutkintoon johtavan ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen jako hallinnonalojen välillä sovitun määrärahajaon rajoissa. Aikataulu: Selvityksen on oltava valmis mennessä. Siirto kirjataan julkisen talouden suunnitelmaan ja ammatillisen koulutuksen reformia koskeviin hallituksen esityksiin. Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö astuu voimaan vuoden 2018 alussa. TEM osallistuu ammatillisen koulutuksen reformin valmisteluun.

2 2 Työryhmän esitys uudeksi työnjakomalliksi Työryhmä on päätynyt esittämään, että tutkintoon johtamattoman ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen työnjako perustuu alueilla käytäviin keskusteluihin koulutuksen järjestäjien ja TE-hallinnon edustajien kesken. Keskustelut käydään opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuspäätösten ja työ- ja elinkeinoministeriön TE-hallinnolle tekemän määrärahajakopäätösten jälkeen. Tiiviisti kuvattuna malli rakentuisi seuraavasti: Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) osoittaa koulutuksen järjestäjille vuosittaisen rahoituksen TEhallinnon asiakkaiden tutkintoon johtamattomiin koulutuspalveluihin. TE-hallinnon edustajat keskustelevat resurssien käytöstä alueensa ja/ tai tarvittaessa myös valtakunnallisten koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen kanssa. Keskusteluissa käydään läpi TEhallinnon asiakkaiden alueellinen koulutustarve. Niiltä osin kuin koulutuksen järjestäjällä ei ole mahdollisuuksia tuottaa tarvittavia tutkintoon johtamattomia koulutuspalveluita TE-hallinto hankkii koulutuksen kilpailluilta markkinoilta. TE-hallinto hankkii käytettävissä olevien resurssiensa puitteissa asiakkailleen myös sellaisen tutkintoon johtamattoman koulutuksen, jonka rahoitus on toteutettava kilpailluilla markkinoilla. Tällaisia koulutuksia ovat esimerkiksi koulutusyritysten toteuttamat korkeakoulutettujen lisä- ja täydennyskoulutukset. Osana ammatillisen koulutuksen uudistusta kehitetään koulutuksen ohjausvälineitä siten, että TE-hallinnon asiakkaille on, määrärahojen puitteissa, käytettävissä riittävästi OKM:n rahoittamaa koulutusta. Tavoite otetaan huomioon ammatillisen koulutuksen rahoituksessa, lainsäädännön uudistamisessa ja sääntelyssä. Järjestelmän toimivuutta seurataan ministeriöiden yhteisesti sopimalla tavalla. Esityksen lähtökohdat ja perustelut Roolit: Edellä esitetyn työnjaon mukaisesti hallinnonalojen roolit voidaan kuvata seuraavasti: Työnvälityksen toimivuuden varmistamiseksi ja rekrytointivaikeuksien ennaltaehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi TE-hallinto hyödyntää sekä OKM:n hallinnonalan koulutustarjontaa että hankkii ei-tutkintotavoitteisia koulutuspalveluita muilta koulutuspalveluiden tuottajilla. TE-hallinto vastaa myös maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksesta pois lukien luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien koulutus. Opetushallinto vastaa tutkintotavoitteisen koulutuksen perustarjonnasta, hallinnonalansa rahoituksesta, ohjauksesta ja laadusta sekä tukee tarkoituksenmukaisella koulutustarjonnalla TEhallinnon tavoitteiden toteutumista. Hallinnonalat tekevät yhteistyötä ja täydentävät toisiaan työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi.

3 3 Lähtökohtia: Harkintansa pohjaksi työryhmä on arvioinut tutkintoon johtamattoman koulutuksen kokonaisuutta seuraavista lähtökohdista: Asiakastarpeet: Siirtyvien resurssien osalta tutkintoon johtamattomien koulutus- /osaamispalveluiden tulee olla TE-hallinnon asiakkaiden (työnhakijat, työnantajat/yritykset) tarpeisiin vastaavia. Palvelutarjonnassa ja palveluiden tuottamisessa on huomioitava se, että asiakkaiden palvelutarpeet muuttuvat työmarkkinoiden muuttuessa hyvinkin nopeasti (esim. äkilliset rakennemuutostilanteet). Palvelujen tuottaminen ja saatavuus: TE-hallinnon asiakkaiden koulutus- ja osaamispalvelujen tulee olla joustavasti ja ympärivuotisesti saatavilla maan kaikissa osissa. Koulutus- ja osaamispalvelujen vaikuttavuus: Tutkintoon johtamattoman koulutuksen sisältöjä TE-hallinnon asiakkaille suunnitellaan ja toteutetaan työllisyyttä ja vaikuttavuutta edistäen TEhallinnon asiakaskohderyhmien tarpeet huomioon ottaen. Palvelujen tuottamisen taloudellinen tehokkuus: TE-hallinnon asiakkaille varattujen, tutkintoon johtamattomien koulutus-/osaamispalveluiden toteuttamiseen kohdennetut resurssit käytetään tehokkaasti ko. asiakaskunnan tarpeisiin. Ehdotuksen perustelut Työryhmä on toimeksiannon mukaisesti selvittänyt eri mahdollisuuksia toteuttaa tutkintoon johtamattoman koulutuksen jako sovitun määrärahajaon puitteissa. Työnjako voidaan toteuttaa: koulutuksen tuottamistapoihin ja sisältöihin perustuen koulutuksen asiakasryhmiin perusten tai TE-hallinnon ja koulutuksen järjestäjien väliseen suoraan keskusteluun pohjautuen. Työryhmän mukaan tavoitteena tulee olla se, että vastuujako on mahdollisimman selkeä ja käytännön toiminnassa helposti sovellettava. Mikäli jako hallinnonalojen välillä tehtäisiin nykyisiin koulutuksen toteutusmuotoihin ja sisältöihin tai asiakasryhmittelyyn perustuen, työnjaon kuvaamiseksi jouduttaisiin kunkin työvoimakoulutuksen nykyisen toteutusmuodon (esim. yhteishankintakoulutus, FEC- ja KEKO-koulutukset, muutosturvakoulutukset, jne.) sisällä tarkastelemaan koulutuksen tasoa, sisältöä, kohderyhmää yms. näkökulmia. Tässä tarkastelussa toteutustavat pilkkoutuisivat usean eri muuttujan kautta osakokonaisuuksiksi, joita voisi olla jopa kymmeniä. Käytännössä jouduttaisiin osamäärittelyjen kirjoon. Tällainen työnjako jäykistäisi sekä TE-hallinnon että koulutuksen järjestäjien toimintaa ja osaamistarpeisiin vastaamisen joustavuus ja nopeus vaarantuisi. Vastuujako tällä tavoin reagoisi heikosti koulutustarpeiden sekä koulutuksen toteutustapojen muutoksiin. Esteeksi koulutuksen toteutukselle voisivat muodostua myös esim. se, että koulutuksen järjestäjän valtionosuusresurssien puitteissa ei alueella perustelluista syistä ole tarjolla tiettyjä koulutus- ja osaamispalveluita. Opetushallinto tulee ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä uudistamaan koulutusten rakenteita, rahoitusta ja ohjausjärjestelmää ja vastaavasti TE-hallinnossa uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti henkilöasiakkaiden ja yritysten osaamisen kehittämisen palveluiden tuotteita ja toteutustapoja työnvälitystä tukeviksi ja kohtaantoa parantaviksi. Työryhmän näkemyksen mukaan ei ole mahdollista tarkoin ennustaa, mitä muotoja ja/ tai palveluita nämä laajat kokonaisuudet tulevat sisältämään. Nyt sovittavan työnjaon

4 4 lähtökohtien tulee olla sellaisia, että ne soveltuvat myös tulevien uudistusten myötä syntyvään toimintaympäristöön ja sallivat innovatiivisen kehittämisen sekä hallinnonalojen uudenlaiset yhteistyömuodot. Työryhmä on liitteessä kirjannut ammatillisen koulutuksen reformissa ja TE-palveluiden uudistamisen jatkotyössä ainakin huomioon otettavia seikkoja. Ville Heinonen neuvotteleva virkamies Opetus- ja kulttuuriministeriö Maire Mäki johtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Maarit Kallio-Savela erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto Markku Virtanen neuvotteleva virkamies Työ- ja elinkeinoministeriö

5 5 LIITE Uudistusten valmistelun yhteydessä huomioon otettavia seikkoja Työryhmän toimeksianto koski vain tutkintoon johtamattoman ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen työnjakomallia. Tämän lisäksi on kuitenkin joukko erityiskysymyksiä, joita on työryhmän näkemyksen mukaan tarpeen arvioida ammatillisen koulutuksen reformin ja TE-palveluiden uudistamisen jatkotyössä. Tällaisia ovat ainakin: Koulutus- ja osaamispalvelujen suunnittelu Ennakointityössä tarvittavat toimintatapamuutokset Koulutuksen toteuttamisen ja suunnittelun ympärivuotisuus Opiskelijoita koskevat kokonaisuudet Opiskelijoiden ohjaus- ja valintaprosessit Heikossa työmarkkina-asemassa olevien TE-hallinnon asiakkaiden palvelut Opiskelijoiden status: koulutusaikaisten etuuksien ja palveluiden järjestäminen sekä opiskelijoille koulutuksesta aiheutuvien kustannusten kattaminen Resurssit/määrärahat/ohjaus TE-hallinnon asiakaskunnalle kohdennettujen resurssien allokoinnin perusteet koulutuksen järjestäjille Menettelyt, joilla OKM turvaa TEM:ltä siirtyvien resurssien kohdentumisen TE-hallinnon asiakkaille Vuoden 2018 vastuu- ja määrärahasiirtoa koskevat siirtymäsäännökset Äkillisiin työmarkkinoiden muutostilanteisiin varautuminen ja reagoiminen Hallinnollisen työn, byrokratian ja hallinnollisten rakenteiden keventäminen Järjestelmän selkeys ja joustavuus Työnantaja-asiakkaan mahdollisuudet vaikuttaa koulutustarjonnan sisältöihin Vaikutukset kuntien rahoitusosuuteen Seuranta/raportointi Koulutus- ja osaamispalveluiden toteutuksen ja laadun seurantamenettelyt (aluetaso, keskushallintotaso) Koulutus- ja osaamispalveluiden tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seurantamenettelyt Opintojen etenemisen seurantamenettelyt ja raportointisuhteet