Eduskunnan sivistysvaliokunnan asiantuntijakuuleminen Työvoimakoulutus

Transkriptio

1 1 Eduskunnan sivistysvaliokunnan asiantuntijakuuleminen Asiantuntija: Työmarkkinaneuvos Teija Felt, TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Aika: keskiviikko klo Paikka: valiokunnan kokoushuone 4017, eduskunnan väistötilat (sisäänkäynti: Pohjoinen Rautatiekatu 9) Asia: VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille Teema: Työvoimakoulutus JULKISEN TALOUDEN SUUNNITELMA Työvoimakoulutus Työvoimakoulutuksella parannetaan aikuisten ammattitaitoa, mahdollisuuksia saada työtä tai säilyttää työpaikka ja heidän valmiuksiaan toimia yrittäjänä sekä edistetään ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta ja uuden yritystoiminnan syntymistä. Työvoimakoulutukseen on käytetty viime vuosina vajaa puolet julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahoista ja vuonna 2015 työvoimakoulutukseen käytettiin 208 miljoonaa euroa. Työvoimakoulutukseen osallistui viime vuonna noin opiskelijaa, joista maahanmuuttajien kotoutumis- tai luku- ja kirjoitustaidon koulutukseen. Ammatillisena työvoimakoulutuksena on toteutettu työttömille ja työttömyysuhanalaisille työnhakijoille paitsi ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta, myös uuteen ammattiin ja tutkintoon valmistavaa koulutusta. Vuonna 2014 työvoimakoulutuksessa suoritettiin yli aikuisten näyttötutkintoa ja miltei osatutkintoa. Työvoimakoulutuksen hankinta tehdään lain julkisista hankinnoista mukaan. Alueelliset ELY-keskukset ovat vastanneet työvoimakoulutuksen hankinnasta ja kilpailuttamisesta. Kilpailuttamisen myötä koulutuksen hinta on pysynyt kohtuullisena (opiskelijatyöpäivähinta viime vuonna 44 euroa) ja myös asiakaslaatu on ollut korkeaa (viime vuonna 83 prosenttia koki koulutuksen onnistuneen hyvin tai erinomaisesti). Ammatillinen työvoimakoulutus on todettu useassa tutkimuksessa vaikuttavimmaksi työpolitiikan keinoksi: viime vuonna koulutuksen päättäneistä noin 60 prosenttia ei palannut työttömäksi työnhakijaksi. Työvoimakoulutuksen osittainen siirto OKM:n vastuulle Opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kesken on syksyllä 2015 sovittu, että ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä toisen ja korkea-asteen kokotutkintoon sekä tutkinnon osiin johtava koulutus, osa ei tutkintoon johtavasta ammatillisesti suuntautuneesta koulutuksesta, aikuisten perusopetus sekä maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus siirtyvät työvoimakoulutuksesta OKM:n vastuulle. TEM:n vastuulle jää edelleen pääosa ei-tutkintoon johtavasta ammatillisesti suuntautuneesta koulutuksesta sekä maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus. Sovitun vastuujaon muutoksen johdosta TEM:n pääluokasta momentilta siirretään 90 miljoonaa euroa OKM:n pääluokkaan vuoden 2018 talousarviossa. OKM on käynnistänyt toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksen käytännön valmistelun usean työryhmän voimin. Työskentelyssä linjataan tulevan toisen asteen ammatillisen koulutuksen sääntely- ja ohjausjärjestelmän, rahoituksen, lupajärjestelmän yms. raamit ja tuotetaan hallituksen esitys uudeksi lainsäädännöksi. OKM:lle siirtyvä työvoimakoulutus tulee osaksi em. ammatillisen koulutuksen järjestelmää, ja määräraha osoitetaan koulutuksen järjestäjille valtionosuusrahoituksena. Aikataulu

2 2 valmistelulle on haasteellinen. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteet ovat hyvät ja kannatettavat ja valmistelu on sujunut hyvässä yhteistyössä. TEM osallistuu työryhmien työskentelyyn ja niissä on tuotu esille TEM:n kantana muun muassa seuraavia asioita TE-hallinnon asiakkaille suunnatun koulutuksen toteuttamisessa: Järjestelmän ohjaus - Järjestelmän ohjaus koostuu järjestämisluvasta, tuloskeskusteluista ja rahoituspäätöksestä; näiden elementtien juridinen sitovuus on kuitenkin vielä avoin. - TEM on esittänyt, että OKM:n valtionosuusjärjestelmän puitteissa TE-hallinnon asiakaskunnan tarpeisiin kohdennetaan joko säädöksissä, koulutuksen järjestämisluvissa ja/tai rahoituspäätöksissä TEM:ltä OKM:n pääluokkaan siirtyvää määrärahaa (90 M ) vastaava koulutuspaikkaresurssi. - TEM:n hallinnonalan ennakointitiedon tulee ohjata korvamerkityn resurssin toimiala-, alue- ja koulutuksenjärjestäjäkohtaista suuntaamista. - Ohjausjärjestelmän tulisi tarjota todelliset keinot suunnata koulutusta nopeasti työmarkkinoiden tarpeisiin myös kesken vuotta. Rahoitus - TEM on esittänyt, että koulutuksenjärjestäjäkohtainen rahoitus voi vaihdella vuosittain, eikä koulutuksen järjestäjällä voi olla subjektiivista oikeutta vuosittaiseen rahoitukseen, sillä työvoimakoulutuksen tulee reagoida nopeasti ja joustavasti työmarkkinoiden ja työnhakijoiden tarpeisiin. TE-hallinnolle suunnatussa rahoituksessa olisi siten selvästi muuta koulutusta pienempi perusrahoitusosuus tai sitä ei olisi lainkaan. - TE-hallinnon tarpeisiin suunnatusta valtionosuudesta tulee jättää vuosittain kohtuullinen summa jakamattomaksi määrärahaksi, jota voidaan vapaasti kohdentaa kulloistenkin tarpeiden mukaan pitkin budjettivuotta esim. äkillisten työmarkkinoiden muutostilanteiden mukaan. - Rahoitusjärjestelmässä tulisi huomioida räätälöityjen koulutusten tarpeet; myös erityistarpeita vastaavaa koulutusta (eri kohderyhmät, erityiset tuen tarpeet, työpaikkojen vaatima erityisosaaminen jne.) tulee olla saatavilla riittävästi - On mahdollista, että rahoituspohja kapenee, koska TEM on toteuttanut koulutuksia myös yhteishankintana työnantajien kanssa. Kohdentaminen/suuntaaminen - TEM:n hallinnonalan näkemysten tulee ohjata TE-hallinnolle varatun koulutusresurssin kohdentamista alueilla kulloinkin työmarkkinoilla vallitsevan koulutustarpeen mukaan. - Huolena on kuitenkin järjestäjäverkon supistuminen; alueellisiin tarpeisiin tulee voida vastata laadukkaasti eri puolilla Suomea. - Lisäksi on tärkeää turvata niin pienten erityisalojen kuin valtakunnallisten tarpeiden tyydyttävä tarjonta. Opiskelijavalinta ja ohjaus - Uusi koulutusjärjestelmä haastaa opiskelijoiden neuvonta- ja ohjausjärjestelmät. Neuvonta- ja ohjauskokonaisuuden toimintaa ja kehittämistarpeita tulisi kuvata uudistuksessa ja sille tulee varata riittävästi resursseja.

3 3 - TE-toimistot vastaavat viimekädessä mitkä tahot tai ketkä henkilöt TE-hallinnon tarpeisiin järjestettäviin koulutuksiin osallistuvat. Opiskelijavalinnoista päättää siis TE-hallinto, ellei se itse toisin tapauskohtaisesti sovi. - Koulutuksen suuntaamisessa ja opiskelijavalinnoissa tulee ottaa huomioon TEM:n hallinnonalalle kulloinkin asetetut työ- ja elinkeinopoliittiset tulos- yms. tavoitteet - Opettajien osaamiseen kohdistuu uusia paineita: uudessa mallissa korostuvat ohjaamisosaaminen, henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadinta sekä työpaikoilla tapahtuvan oppimisen menetelmät ja ohjaus. Koulutuksen toteutus ja seuranta - Koulutuspalvelujen tulee kytkeytyä tiivisti muihin palveluihin (valmennukset, uraohjaus, työhönohjaus ym) ja palvelupakettien rakentaminen vaatii yhteistyötä toimijoiden välillä. Erityisesti muutosturvatilanteissa tarvitaan tiivistä yhteistyötä, jotta voidaan rakentaa joustavasti asiakkaiden tarpeita vastaavia palvelupaketteja. - TE-hallinnon tarpeisiin suunnatun koulutuksen tavoitteena on aina henkilön työllistyminen joka palkkatyöhön tai yritystoimintaan tai henkilön pääsy tarvitsemiinsa jatko-opintoihin. Toiminnan tuloksellisuutta arvioitaessa em. seikoilla on merkittävä painoarvo ja tavoitteiden toteutumisella tulee olla merkittävä painoarvo myös rahoitusperusteissa (suoritus- ja vaikuttavuusrahoituselementit). Yksityisten toimijoiden huomioiminen - Koulutuksen järjestämislupa tulee olla mahdollista saada kaikille niille tahoille, jotka täyttävät tulevissa säädöksissä määritellyt kriteerit. Myös nk. yksityisillä koulutuspalvelujen tuottajilla tulee siis olla mahdollisuus päästä koulutuksenjärjestäjiksi. TEM näkee yleisenä huolena reformin toteutuksessa aikuisten ja työttömien koulutusmahdollisuuksien kapenemisen, joka tulee vaikuttamaan osaavan työvoiman saatavuuteen sekä työllisyydenhoitoon. Uudistuksen myötä työ- ja elinkeinopoliittinen ohjaus uhkaavat heiketä, sillä ohjausmenettelyjen todelliset vaikutusmahdollisuudet vaikuttavat valmistelun tässä vaiheessa juridisesti löyhiltä. TEM pitää kuitenkin mallin tavoitteita joustavuuden, työelämäläheisyyden ja osaamisperusteisuuden osalta hyvänä ja kannatettavana. Siirtymäaika Työvoimakoulutuksen ja eräiden muiden työvoima- ja yrityspalveluiden hankintamäärärahaan liittyy myöntämisvaltuus, jonka puitteissa palveluhankinnoista vastaavat ELY-keskukset ovat voineet tehdä kahdelle tai useammalle vuodelle ajoittuvia hankintoja. Työ- ja elinkeinoministeriön momentilla on nyt tiedossa olevien päätösten mukaan vuoden 2018 alusta lukien hankintamäärärahaa vain eitutkintoon johtavan ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen ja maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen hankintaan. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla ei siis ole määrärahaa ja myöntämisvaltuutta, jolla maksaa häntiä kesken olevista tutkintotavoitteisista koulutuksista, jos koulutuksia hankittaisiin nykyisellä volyymilla. Tämän vuoksi ELY-keskuksia on ohjeistettu suunnittelemaan tutkintotavoitteisen ammatillisen koulutuksen hankinnat siten, että koulutukset päättyvät vuoden 2017 lopussa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhoitoalan perustutkintokoulutukset, kuten lähihoitajakoulutus, ovat kestoltaan niin pitkiä, että työvoimakoulutusohjelmien on käynnistyttävä viimeistään touko-kesäkuussa

4 4 2016, jotta ne voidaan saattaa päätökseen vuoden 2017 loppuun mennessä. Vastaava tilanne koskee joitakin muitakin perustutkintokoulutusohjelmia. Pääosa tutkintotavoitteisista koulutuksista on kuitenkin alle vuoden kestoisia, joten kohtuullisessa määrin koulutuksia voidaan hankkia vielä vuoden 2017 alkupuolelle saakka. Tutkinnon osien suorittamiseen tähtääviä näyttötutkintokoulutuksia voidaan hankkia vielä vuonna Työ- ja elinkeinoministeriö on yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käynnistänyt valmistelun sen varmistamiseksi, että työhallinnon asiakkaiden palveluiden saatavuus ja taso eivät koulutuksen ohjauksen ja rahoituksen hallinnollisen siirron takia kärsi. Lähtökohtana on se, että sopimuksia myös pitkäkestoisista koulutuksista voidaan tehdä. Neuvottelut asiasta ovat vielä kesken. TEM:n vastuulle jäävän ammatillisen koulutuksen kehittäminen Vuoden 2018 talousarvioraamin mukaan TEM:lle jäisi yhteensä 112 miljoonaa euroa työvoimakoulutuksen hankintaan, josta ammatillisesti suuntautuneeseen koulutukseen kohdentuisi laskennallisesti 62 miljoonaa. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin ja määrärahojen uudelleenkohdentamisen myötä TEM:ssä on käynnistetty TEM:n vastuulle jäävän ei-tutkintotavoitteisen ammatillisen koulutuksen kehittäminen. Kehittämistyössä määritellään, minkälaisista elementeistä tuleva ei-tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus koostuu vuonna TEM:n vastuulle jäävällä työvoimakoulutuksella tuetaan tavoitteellisesti kasvupolitiikkaa, työnvälitystä ja nopeaa työllistymistä. Se profiloituu selkeästi työpaikoille ja työllistymiseen johtavaan koulutukseen, huomioiden itsensä työllistämisen ja yrittäjyysosaamisen. Uuteen koulutusmalliin haetaan elementtejä nykyisistä työvoimakoulutuksen työelämäläheisistä malleista (esim. Rekry ja FEC/KEKO) ja muun muassa työstä työhön mallin muutoskoulutuksista. Uuden koulutusmallin kehittämistyössä kiinnitetään erityistä huomiota kumppanuuksiin ja eri palvelujen hyödyntämiseen palvelukokonaisuuksien muodostamisessa asiakastarpeen mukaan. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus Maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus siirtyy vuonna 2018 OKM:n vastuulle, mutta kotoutumiskoulutus jää sovitun työnjaon mukaisesti TEM:n hallinnonalalle. Työ- ja elinkeinoministeriö ja Opetushallitus valmistelivat maaliskuussa 2016 kotoutumiskoulutuksen uudet, vaihtoehtoiset toteutusmallit. Niiden mukaan koulutus on entistä joustavampaa ja yksilöllisempää. Koulutuksen on tarkoitus nykyistä vahvemmin tukea maahanmuuttajalla jo olevaa osaamista. Etenkin moduuleissa 2-4 opintojen painotusta siirretään työhön, ammatteihin ja työelämään. Koulutusohjelmia räätälöidään eri ammattialoille tai erilaisen koulutustaustan omaaville ryhmille soveltuviksi. Koulutusohjelmiin voidaan sisällyttää hyvin laajasti ammatillisia sisältöjä ja mahdollisuuksien mukaan kääntää koulutus pääosin ammatillisen koulutuksen ympäristössä toteutetuksi, jolloin kielen ja yhteiskuntatietouden opiskelu toteutetaan ammatillisen koulutuksen lomassa. Kielikoulutusta painotetaan ko. ammattialan kieleen tai muutoin kohderyhmän tarpeiden mukaan. Uutena elementtinä on kuvattu kotoutumista nopeuttavan orientoivan jakson harkinnanvarainen käyttö. Lyhytkestoinen (2-5 viikkoa) orientoiva moduuli on tarkoitettu esimerkiksi niille vastaanottokeskuksissa oleville, jotka ovat saaneet oleskeluluvan, mutta joilla ei vielä ole kuntapaikkaa. Lisäksi orientoiva moduuli on hyödyllinen niille, jotka kuntaan siirtymisen jälkeen joutuvat odottamaan pääsyä muihin koulutuspalveluihin (kotoutumiskoulutukseen tai omaehtoiseen opiskeluun). Orientoivan moduulin aikana

5 5 voidaan kartoittaa tarkemmin kotoutujien osaamista ja ammattitaitoa sekä järjestää lyhytkestoista alkeiskielitaidon opetusta ja yhteiskuntatietouden opetusta esimerkiksi maahanmuuttajan omalla äidinkielellä. Kehyskauden momentin mitoituksessa on otettu huomioon maahanmuuton kasvusta aiheutuvat kotoutumiskoulutuksen lisäkustannukset. Aluehallintouudistus Aluehallintouudistuksessa 2019 TE-palvelujen järjestämisvastuu siirretään maakunnille. Sitä ennen vuosina toteutetaan työllisyyspalvelujen alueellisia kokeiluja, joilla luodaan työnhakija- ja työnantajaasiakaslähtöinen kokonaisvaltainen hallinnonalarajat ylittävä kustannusvaikuttava toimintamalli vuoden 2019 jälkeiseen aikaan. Kokeilualueilla voidaan poiketa voimassa olevasta julkisia työvoima- ja yrityspalveluja, työttömyysturvaa, aktiivista sosiaalipolitiikkaa, tietojen luovuttamista, kotoutusta sekä mahdollisesti myös koulutusta koskevasta lainsäädännöstä sen mukaan kuin kevään 2016 aikana erikseen linjataan. TEM ohjaa ja koordinoi kokeilun valmistelua, joka tapahtuu TEM:n, VM:n STM:n ja OKM:n sekä VNK:n kokeilutoiminnon ja Kuntaliiton tiiviinä yhteistyönä. Kokeilulla tavoitellaan 10 prosentin kustannussäästöä työttömyyden julkiselle taloudelle aiheuttamiin nykyisiin kokonaiskustannuksiin verrattuna.