Opettajankoulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen kehittäminen. Lasten ongelmien varhainen havaitseminen ja syrjäytymisen ehkäisy

Transkriptio

1 Opettajankoulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen kehittäminen. Lasten ongelmien varhainen havaitseminen ja syrjäytymisen ehkäisy Sivistysvaliokunnan kuuleminen Lausuntoa tukevaa tilastotietoa Anitta Pakanen

2 Lastentarhanopettajien määrällinen nykytilanne Yliopistolliseen koulutukseen on luvattu tuntuva ja pysyvä lisäys! Pedagogisen ja kokonaan varhaiskasvatukseen suuntautuneen opettajankoulutuksen saaneista varhaiskasvatuksen opettajista on suuri pula koko maassa. Jo pääkaupunkiseudulla on 467 lastentarhanopettajan ja 49 erityislastentarhanopettajan vaje (10/2015, suomenkielinen varhaiskasvatus) Vuonna 2014 pääkaupunkiseudulla oli 380 pätevän lastentarhanopettajan vaje, joten määrä on vuodessa kasvanut runsaasti. Huomioitavaa on, että myös lasten määrä pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa kasvaa jatkuvasti! Tällä hetkellä suunnitelmissa olevat yliopistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen lisäpaikat eivät riitä kattamaan edes pääkaupunkiseudun vajetta.

3 Lastentarhanopettajan kelpoisuus Lastentarhanopettajan tehtäviin kaksi koulutusväylää: Kasvatustieteen kandidaatti sisältää lastentarhanopettajatutkinnon Myös kasvatustieteen (varhaiskasvatus) maisteri Sosionomi AMK - tutkinto, antaa kelpoisuuden tietyin ehdoin à Tuottavat erilailla painottunutta osaamista Yliopistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen (KK, KM) tai yliopistokoulutusta edeltäneen lastentarhanopettajaopistotutkinnon suorittaneiden osuus päiväkotien henkilöstöstä ja lastentarhanopettajan tehtävissä toimivista on jatkuvasti vähentynyt Vuonna 2014 lastentarhanopettajakelpoisia sosionomeja valmistui noin 720 ja kasvatustieteen kandidaatteja noin 390.

4 Koulutustausta ja ammattiin sitoutuneisuus Ammattiin jäämistä suunnittelevat Kasvatustieteen kandidaatit 71,2% Sosiaalialan koulutus 57,80% Ammatista poislähtöä suunnittelevat Kasvatustieteen kandidaatit 28,8% Sosiaalialan koulutus 42,2% Lähteenä: Tutkimushanke Koulutuksesta ammattiin siirtyminen ja työssä pysyminen lastentarhanopettajien työuralla (Onnismaa, Tahkokallio & Lipponen 2012)

5 Koulutustausta ja ammattiin sitoutuneisuus Molempien vastaajaryhmien lähtöhalukkuus ammatista nousi lievästi ensimmäisten työvuosien aikana Induktiovaiheen jälkeen (n. 5v) lastentarhanopettajan koulutuksen saaneiden vastaajien lähtöhalukkuus alkoi pienetä ja tämä jatkui tasaisesti työuran edetessä Sosiaalialan koulutuksen saaneiden lähtöhalukkuus kasvoi koko työuran ajan ja alkoi tasaantua kun työvuosia oli yli 20. Lähteenä: Tutkimushanke Koulutuksesta ammattiin siirtyminen ja työssä pysyminen lastentarhanopettajien työuralla (Onnismaa, Tahkokallio & Lipponen 2012)

6 Lastentarhanopettajia eläkkeelle Sosiaalialan koulutus Kasvatustieteellinen koulutus

7 Lastentarhanopettajat ikäryhmittäin koulutuksen mukaan (lkm) 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Sosiaalialan koulutus Kasvatustieteellinen koulutus

8 Päiväkodinjohtajia eläkkeelle Sosiaalialan koulutus Kasvatustieteellinen koulutus

9 Päiväkodin johtajat ikäryhmittäin koulutuksen mukaan (lkm) 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Sosiaalialan koulutus Kasvatustieteellinen koulutus

10 Varhaiskasvatuksen nykyiset tavoitteet ja vaatimukset Varhaiskasvatuslaissa on varhaiskasvatus määritelty lapsen suunnitelmalliseksi ja tavoitteelliseksi kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaksi kokonaisuudeksi, jossa painottuu pedagogiikka. à toimintakulttuurin muutos ja vastuu sen suunnittelusta ja toteutumisesta on lastentarhanopettajalla Varhaiskasvatuslaki velvoittaa laatimaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelman jokaiselle päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle Varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta päiväkodeissa vastaa lastentarhanopettajakelpoisuuden omaava henkilö. paras osaaminen tähän on kasvatustieteen kandidaatilla (Varhaiskasvatuslain yksityiskohtaiset perustelut 7 a )

11 Yliopistojen aloituspaikkojen määrällinen kehittäminen Miksi tarvitaan lisää kasvatustieteiden kandidaatteja? Lastentarhanopettajista on valtakunnallisesti suuri pula Lapsimäärien kasvu Alalle sitoutuminen Sosionomien määrällisen osuuden kasvaminen nuorissa lastentarhanopettajissa ja myös päiväkodin johtajissa verrattuna yliopistokoulutuksen saaneisiin Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle Jokaiseen päiväkodin lapsiryhmään tarvitaan pedagogisen koulutuksen saanut lastentarhanopettaja (varhaiskasvatuksen pedagogiset tavoitteet ja lasten vasujen laatiminen)

12 Yliopistojen lastentarhanopettajakoulutuksen aloituspaikkojen lisäämisen tarve Laskelmien ja arviointien perusteella lastentarhanopettajien laskennallinen ja yliopistojen koulutuspaikkojen lisäämisen tarve: Lastentarhanopettajien eläkepoistuman korvaaminen: 305 tutkintoa / vuosi Lastentarhanopettajatehtävissä toimivien ei- kelpoisten korvaaminen pätevillä opettajilla: vähintään 150 tutkintoa / vuosi Lastentarhanopettajaosuuden lisääminen päiväkodeissa muuttamalla osa eläköityvien lastenhoitajien / lähihoitajien vakansseja lastentarhanopettajavakansseiksi: noin 200 tutkintoa / vuosi = 655 (lastentarhanopettajatutkintojen tarve vähintään), jolloin sisäänotto tulisi olla vuosittain vähintään 700

13 Lasten ongelmien varhainen havaitseminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen Laadukas varhaiskasvatus tuottaa merkittävää hyötyä lasten kehitykselle. Mikä tahansa varhaiskasvatus ei tätä tuota, vaan edellytyksenä on korkeatasoinen varhaiskasvatus. Keskeinen kriteeri laadulle on henkilöstön riittävän laajuinen ja tasoinen, varhaiskasvatukseen painottuva koulutus (OECD 2006). Erityisen suurta vaikuttavuus on heikommista oloista tulevien lasten osalta, joiden kasvuympäristössä on heidän kehitystään haittaavia tekijöitä. Nämä lapset hyötyvät vertaisryhmissä järjestetystä, ammattilaisen ohjaamasta ja suunnittelemasta ryhmämuotoisesta varhaiskasvatuksesta. (Heckman 2011;Melhuish ja muut, 2015;Leseman&Slot 2014.) Laadukas varhaiskasvatus on kustannustehokasta (Heckmann 2011).

14 Education at a Glance 2016 PISA 2013 tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamistasoerot valtaväestöön verrattuna ovat suurempia Suomessa, kuin muissa Pohjois- Euroopan maissa. Suomessa ero ei ole tasoittunut toisella sukupolvellakaan. Ne maahanmuuttajalapset, jotka olivat osallistuneet varhaiskasvatukseen olivat noin vuoden opintoja vastaavan tason edellä niistä, jotka eivät olleet osallistuneet. (Education at a Glance 2016) Maahanmuuttajataustaisten lasten onnistuneen integroitumisen ja syrjäytymisen ehkäisyn kannalta panostaminen tasokkaaseen varhaiskasvatukseen on keskeistä.

15 Esiopetus Hallituksen talousarvioehdotuksessa esitetään varhaiskasvatusoikeuden poistamista esiopetuksessa olevilta lapsilta ja esiopetusta täydentävä varhaiskasvatus toteutettavan maksullisena kerhotoimintana. Kerhotoiminnalle ei ole olemassa lapsiryhmäkoko-, henkilöstörakenne- eikä kelpoisuussäädöksiä. Tämä ei voi olla heijastumatta laatuun. Esiopetuksen kokopäiväryhmä on tärkeä vaihe tasoittaessa lasten keskinäisiä tiedollisia ja taidollisia valmiuksia ja luotaessa kaikille lapsille tasavertaiset kouluvalmiudet ja koulutuksellista menestystä.

16 Täydennyskoulutustarve Varhaiskasvatussuunnitelmien perusteiden myötä varhaiskasvatuksessa pyritään merkittävään toimintakulttuurin muutokseen. Varhaiskasvatuslain tavoitteiden saavuttamisen kannalta on tärkeää, että henkilöstö ymmärtää lain tavoitteet ja kykenee siirtämään ne käytäntöön. Tarvitaan täydennyskoulutusta varhaiskasvatuksen johdolle ja henkilöstölle jalkauttamaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteet käytäntöön, jotta varhaiskasvatuslain tavoitteet on mahdollista saavuttaa ja tarjota jokaiselle lapselle korkeatasoista varhaiskasvatusta.

17 Lähteet OECD Starting Strong II. Early Childhood Education and Care. Paris: OECD Melhuish, E., Ereky- Stevens, K., Petrogiannis, K., Ariescu, A., Penderi, E., Rentzou, K., Tawell, A., Slot, P., Broekhuizen, M. & Leseman, P A review of research on the effects of early childhood Educationand Care (ECEC) upon child development. CARE project; Curriculum Quality Analysis and Impact Review of European Early Childhood Education and Care (ECEC). Education at a Glance Leseman, P. & Slot, P Breaking the cycle of poverty: challenges for European childhood education and care. European Early Childhood Research Journal, 22 (3), Heckman, J. The case for Investing in Disadvantaged Children. Luettavissa: content/resource/case- investing- disadvantaged- young- children Heckmann, J The Economics of Inequality. The Value of Early Childhood Education. American Educator. (Spring 2011) Varhaiskasvatuslain yksityiskohtaiset perustelut 7 a. HE 341/2014. Urban, M., Vandenbroeck, M., Peeters, J., Lazzari, A. & Van Laere, K CoRe: Competence Requirements in Early Childhood Education and Care. Final report. Luettavissa: information/doc/2011/core_en.pdf Onnismaa, E- L.,Tahkokallio, L. & Lipponen, L Tutkimushanke: Koulutuksesta ammattiin siirtyminen ja työssä pysyminen lastentarhanopettajien työuralla. Helsingin yliopisto.