Ruotsalaisen rantayleiskaava

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ASIKKALAN KUNTA Ruotsalaisen rantayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6112-C9110

2 1 (25) Sisällysluettelo 1 Tilayhtymä Vähä Siikala/Kakko Elina Ketonen Jaakko Halme Seppo Vaarala Markku Vantaan seurakuntayhtymä Kujala Leila, Jokinen Juha, Purhonen Eeva, Hellqvist Kirsti, Simola Eija, Keskikuru Esa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)... 24

3 1 (24) 1 Tilayhtymä Vähä Siikala/Kakko Elina Valituksen pääkohta: Valitamme Asikkalan kunnavaltuuston tekemästä päätöksestä 64 siltä osin, kuin se koskee Asikkalan kunnassa sijaitsevaa kiinteistöämme Tilayhtymä Vähä- Siikala Vaadimme Kouvolan hallinto-oikeutta muuttamaan kunnanvaltuuston tekemää päätöstä Ruotsalaisen rantaosayleiskaavan ulottuvuudesta Kalkkisten kanavalla siltä osin, että kiinteistömme poistetaan ko. kaavasta tarpeettomana. Ruotsalaisen rantaosayleiskaavaan kuuluva osa kiinteistöstämme sijaitsee lähimmillään Ruotsalaisen rantaviivasta noin 340 metrin päässä ja Kalkkisten kanavan varresta lähimmillään noin 260 metrin päässä. Kiinteistöllämme ei ole mitään tekemistä Ruotsalaisen kanssa, eikä Ruotsalaisen rantaosayleiskaavassa kiinteistöllemme ole määritetty rantarakentamista, rakennusoikeutta tai mitään muutakaan vastaavaa.

4 2 (24) Kaavarajaus on määritetty kaavoitustyön alussa Asikkalan kunnan toimesta. Kiinteistön 4:101 kohdalla kaava-alue rajautuu Päijänteen rantaosayleiskaavaan. Kiinteistö 4:101 sisältyy Ruotsalaisen kaava-alueeseen niiltä osilta, jotka eivät sisälly Päijänteen rantaosayleiskaavaan. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 36 mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisen yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Kaavoituksen yleisen tavoitteen MRL 1 :n mukaan on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. MRL 4 mukaan Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääperiaatteet kunnassa. Yleiskaavan sisältövaatimukset on kuvattu MRL 39 :ssä. Näitä tavoitteita täytettäessä on otettava kantaa alueidenkäytön periaatteisiin kaavaalueella. Koska valituksen alainen kiinteistö sijoittuu Kalkkisten kanavan, välittömään läheisyyteen ja kahden ison järvi alueen erottavalle kannakselle, on kaavan tarkoitus ja ohjausvaikutus huomioiden nähty perustelluksi ulottaa sen rajaus siten, että Ruotsalaisen ja Päijänteen välinen alue sisältyy tältä kohdin kokonaan kaavoituksen piiriin joko laaditun Ruotsalaisen rantaosayleiskaavan tai aiemmin laaditun Päijänteen rantaosayleiskaavan piiriin. Tulkintamme mukaan kaavarajaus on tehty asianmukaisesti, eikä perusteita rajauksen muuttamiselle ole. Kuva: Ote Päijänteen rantaosayleiskaavasta. 1.2 Valituksen pääkohta: Muistutuksessamme olemme tuoneet esille kiinteistön 4:85 kuulumattomuuden Päijänteen rantaosayleiskaavaan ja Ruotsalaisen rantaosayleiskaavaavaan, johon vastineessa ei ole otettu mitään kantaa.

5 3 (24) Päijänteen rantaosayleiskaavan ja Ruotsalaisen rantaosayleiskaavan rajat tulisi saattaa yhteen kokonaan ja saattaa koko kiinteistö 4:85 rakennuksineen Ruotsalaisen rantaosayleiskaavaan. KTS 1.1 Kiinteistö 4:85 on osin jäänyt molempien kaava-alueiden ulkopuolelle. Tarkoituksenmukaista olisi, että kyseinen alue sisältyisi nyt laadittuun Ruotsalaisen rantaosayleiskaavaan. Kyseisellä kohdalla tehty kaavarajaus olisi voitu tehdä toisin. Tulkintamme mukaan kyseinen rajaus ei aiheuta kohtuuttomuutta muita maanomistajia kohtaan. Tältä osin esittäisimme kaava-alueen rajauksen tarkistuksen osalta sovellettavaksi MRL 203 :n mahdollistamaa oikaisuluonteista korjausta, jonka seurauksena kiinteistö 4:85 sisällytetään kaava-alueeseen kokonaisuudessaan. Kyseisen laajennusalue olisi lähes kokonaisuudessaan joko asumiseen tai loma-asumiseen tarkoitettu aluevarausmerkintä olemassa olevine rakennussymboli merkintöineen sekä kanava-alue merkintä 1.3 Valituksen pääkohta: Muistutuksessamme halusimme tuoda esille mitoitustaulukossa olevat virheet koskien emätilastamme halottujen/lohkottujen kiinteistöjen pinta-aloja. Pinta-alat ovat täsmälleen samat niin luonnos- kuin ehdotusvaiheessa, vaikka tarkistuksia rajauksien suhteen tehtiin. Muistutuksemme vastineessa todetaan, että pinta-alat tarkistetaan mitoitustaulukkoon. Mitoitustaulukosta ( ) on poistettu kokonaan pinta-ala sarake. Näin ollen ei pysty toteamaan onko mitoitustaulukkoa korjattu asianmukaisesti. Kiinteistöjen pinta-ala ei ole oleellinen tai millään tavalla merkittävä tieto muunnettuun rantaviivaan perustuvassa mitoituksessa ja sen tulosten raportoinnissa. Pinta-alatiedot ovat olleet kaavanlaatijan käytössä ja niitä on tarpeen mukaan tarkistettu esimerkiksi sijoittamiskysymysten yhteydessä. Käytetyn mitoitustekniikan raportissa kyseinen tieto ei ole oleellinen. Tästä syystä kyseinen tieto poistettiin kaavan liiteaineistosta ennen hyväksymiskäsittelyä. Kaavassa sovellettavat mitoitusperusteet on esitelty kaavaselostuksen kohdassa 6.1 mitoitus.

6 4 (24) 2 Ketonen Jaakko Valittaja on kiinteistön 8:127 omistaja. Valitus koskee naapurikiinteistöjä 8:163 ja 8: Valituksen pääkohta: Asikkalan kunnanvaltuuston päätös Ruotsalaisen, Kymenvirran ja Rutalahden rantaosayleiskaavan hyväksymisestä tulee kumota siltä osin kuin kaavassa on osoitettu rakennuspaikka kiinteistöille ja Asikkalan kunnan mukaan tilojen 8:163 ja 8:208 muodostamalle alueelle voidaan osoittaa rakennuspaikka, koska tapaus tulkitaan palstoitussuunnitelmaa vastaavaksi tilanteeksi. Kaavoitusta ohjannut ohjausryhmä on katsonut kyseisen ratkaisun perustelluksi tilojen iän perusteella. 2.2 Valituksen pääkohta: Kiinteistöjen 8:163 ja 8:208 yhteenlaskettu pinta-ala on 2657 m 2 ja rantaviivaa niillä on yhteensä 35 metriä. Kiinteistöt eivät edes yhdessä täytä kaavamääräysten ja kunnan voimassa olevan rakennusjärjestyksen mukaista rakennuspaikan vähimmäisvaatimusta pinta-alan ja rantaviivan pituuden suhteen. KTS Valituksen pääkohta: Ennen rantaosayleiskaavaehdotusta kiinteistöille ei ollut osoitettu rakennuspaikkaa, eikä niiden osalta ollut voimassa rakennuslupaa. Siten rantaosayleiskaavaan kiinteistöjen kohdalle merkitty rakennuspaikka olisi uusi, rantaosayleiskaavalla luotu rakennuspaikka. Valittaja jätti rantaosayleiskaavaan asiasta muistutuksen.

7 5 (24) Muistutukseen annetussa vastineessa todetaan, että tapaus on tulkittu palstoitussuunnitelmaa vastaavaksi tilanteeksi. Tämä vastaus on täysin perusteeton. Perusteita poiketa kaavaehdotuksen omista rakentamismääräyksistä ja kunnassa voimassa olevan rakennusjärjestyksen määräyksistä ei ko. kiinteistöjen kohdalla ole. KTS Valituksen pääkohta: Kiinteistöjen 8:163 ja 8:208 kohdalle osoitettu rakennuspaikka on vastoin maanomistajien tasavertaista kohtelua. KTS 2.1

8 6 (24) 3 Halme Seppo 3.1 Valituksen pääkohta: Asikkalan kunnanvaltuuston Ruotsalaisen, Kymenvirran ja Rutalahden rantaosayleiskaavan hyväksymistä koskeva päätös tulee kumota. Kaavaselostuksen kohdassa 1.1 on esitetty kaavaprosessin vaiheet ja aikataulu. Kaava on laadittu siten, että se noudattaa Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyä kaavoitusprosessia. Tulkintamme mukaan rantayleiskaava on laadittu asianmukaistesti ja käsitelty Asikkalan kunnassa asianmukaisesti, eikä perusteita päätöksen kumoamiselle ole. 3.2 Valituksen pääkohta: Kunnanvaltuuston kaavaa koskeva päätös on lainvastainen, koska kunnanvaltuusto on ylittänyt toimivaltansa hyväksymällä kaavan, jota kunta ei ole laatinut. Yleiskaavan laatimisesta huolehtii kunta, joten kunnanvaltuusto voi hyväksyä vain kunnan laatiman yleiskaavan. KTS Valituksen pääkohta Kaavan laatimispäätöstä kunta ei ole edes voinut tehdä, koska Ruotsalaisen, Kymenvirran ja Rutalahden kaavoitusasia ei ole koskaan tullut millään lailla vireille. Kaavan vireilletuloilmoitus on julkaistu paikallislehti Päijät-Hämeessä Ilmoituksessa mainitaan, että Asikkalan kunnanvaltuusto on kokouksessaan päättänyt kaavan laatimisesta. Ilmoitus on kuitenkin virheellinen, sillä kunnanvaltuusto ei ole tällaista päätöstä tehnyt. Virheellisen ilmoituksen julkaiseminen ei kuulu kunnan tehtäviin. Kunta on ylittänyt toimivaltansa. Kokouksessaan ( 12) Asikkalan kunnanvaltuusto on hyväksynyt Ruotsalaisen rantaosayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman virallista nähtäville asettamista suoritettavan kaavoitustyön ajaksi. 3.4 Valituksen pääkohta: Kaavan tavoitteet, mitoitus ja kaavoitettavan alueen rajaus eivät perustu kunnan päätöksiin. Tältäkin osin menettely on lainvastainen. KTS 3.1 Koska esitettyjä seikkoja ei ole yksilöity tarkemmin on mahdotonta ottaa kantaa esitettyihin ristiriitoihin kunnan päätösten kanssa. Kaavaselostuksessa on esitetty ja perusteltu kaavaratkaisut. Kaavaselostus on ollut yksi osa Asikkalan kunnan käsittelemiä kaava-aineistoja ja päättäjien luettavissa. Päätöksenteon yhteydessä ei ole

9 7 (24) noussut esiin sellaisia huomioita, että kaavan tavoitteen, mitoitus ja kaavoitettavan alueen rajaus eivät perustuisi kunnan päätöksiin. Tulkintamme mukaan kaava on asianmukaisesti laadittu ja täyttää sille asetetut tavoitteet ja vaatimukset.

10 8 (24) 4 Vaarala Markku Valituksen pääkohta: Ensisijainen vaatimus: Ranta-osayleiskaavasta on poistettava ranta-alueen ulkopuolella olevat tilan 9:27 alueet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan suunnittelun oli tarkoitus koskea vain noin metrin levyistä rantavyöhykettä Ruotsalaisen vesialueella. Tilalla 9:27 on rantaviivaa vain 103 metriä. Kaavassa tilan kohdalla kaava on ulotettu paikoin kauas rantaviivasta. Kaavarajaus on määritetty työn alussa Asikkalan kunnan toimesta. Tässä kohdin on katsottu tarkoituksenmukaiseksi, että koko niemi on mukana ranta-alueen suunnittelussa. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 36 mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisen yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Kaavoituksen yleisen tavoitteen MRL 1 :n mukaan on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. MRL 4 mukaan Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääperiaatteet kunnassa. Yleiskaavan sisältövaatimukset on kuvattu MRL 39 :ssä.

11 9 (24) Näitä tavoitteita täytettäessä on otettava kantaa alueidenkäytön periaatteisiin kaavaalueella. Valituksen alainen kiinteistö sijoittuu niemenkärjen juureen alueelle jonka molemmilla puolilla on vettä. Kyseisillä alueilla kaava ohjaa tavoitteensa mukaisesti MRL 72 säädöstä, jonka perusteella voidaan ohjata rantarakentamista. Tämä säädös edellyttää alueen tutkimista ja ohjaamista riittävissä määrin, jotta rantarakentamisen ohjaus voidaan toteuttaa. Tulkintamme mukaan kyseisessä kohdassa kiinteistön molemmilla puolilla oleva vesialue huomioiden muodostaa sellaisen kokonaisuuden, että alueen tutkiminen ja ottaminen osaksi kaava-aluetta on perusteltua. Samaa rajausperustetta on käytetty Ruotsalaisen alueen muilla alueilla, joissa rannan muoto muodostaa niemen. Tulkintamme mukaan kaavarajaus on tehty asianmukaisesti, eikä perusteita rajauksen muuttamiselle ole. 4.2 Valituksen pääkohta: Toissijainen vaatimus: Mikäli ranta-alueen ulkopuolella olevat alueet jäävät kaavaalueelle, tilalle on sijoitettava uusi, laajempi AM-alue uuden maatilan suunnitellun talouskeskuksen päärakennusta varten. Kaavan AM-alue ei mahdollista uuden talouskeskuksen päärakennuksen tarkoituksenmukaista sijoittelua tilalle. Tarkoituksenmukainen rakennuspaikka on Riihenmäki. Tilan nykyinen päärakennus ei ole korjattavissa nykyaikaista maatilatarvetta vastaavaksi tilan päärakennukseksi. Olemassa olevan rakennuspaikan käyttäminen uudisrakennukseen edellyttäisi vanhan, kauniin ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan hirsirakennuksen purkamista. AM-alueen rajausta on jo laajennettu kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen. Kaavaehdotus Hyväksytty kaava Tulkintamme mukaan kyseinen aluevaraus mahdollistaa toiminnan harjoittamisen alueella ja vastaa olemassa olevaa tilannetta.

12 10 (24) 4.3 Valituksen pääkohta: Tilan alueelle on lisättävä vapaa-ajan asunnon rakennuspaikka. Kaavassa ei ole tilalle merkitty lainkaan rakennuspaikkaa nykyajan varuste- ja laatutason mukaiselle lomaasunnolle. Nykyinen vapaa-ajan asunnoksi laskettava mummonmökki saunoineen ei täytä mainittuja kriteereitä. Rakennusoikeutta määritettäessä käytetään laskennassa rantaviivan pituutena ns. muunnettua rantaviivaa, joka saadaan selville pohjakartasta lasketun likimääräisen karttarantaviivan perusteella. Rantaviivan muuntoprosessi tunnetaan nimellä Etelä- Savon malli, ja se on yleisesti käytössä ranta-rakentamista ohjaavissa yleiskaavoissa. Muunnettaessa karttarantaviivaa laskennassa käytettäväksi muunnetuksi rantaviivaksi huomioidaan eri tekijöitä. Tekijöitä ovat mm. vastarannan läheisyys, maaperän rakennettavuus sekä kiinteistön muoto suhteessa rantaan ja ympäristöön. Mitoitusperusteet ja rantaviivan muuttamisen periaatteet on esitetty kaavaselostuksen luvussa 6.1. Mitoitusnormi alueella on 5 rakennuspaikkaa/km ja 7 rakennuspaikkaa/km. (Kaavaselostuksen liite 6c Mitoitusvyöhykkeet ja rantaviivan muunto). Kiinteistö 9:27 on emätila, josta on erotettu tilat 9:85 ja 9:86. Emätilan muunnettu rantaviiva on yhteensä 343,06 m. Emätilan laskennallinen rakennusoikeus muunnetun rantaviivan perusteella on 1,78 (~2) rakennuspaikkaa. Emätilan alueella on yhteensä 4 käytettyä rakennusoikeutta. Emätila on ylittänyt laskennallisen rakennusoikeutensa, joten perusteita uuden rakennuspaikan osoittamiseksi kiinteistölle 9:27 ei ole. (Kaavaselostuksen liite 6b Mitoitustaulukko) Kiinteistöllä 9:27 on kaavassa merkitty yksi olemassa oleva lomarakennuspaikka (RA) ja sauna sekä maatilan talouskeskus (AM).

13 11 (24) 4.4 Valituksen pääkohta: Kaava ei täytä maanomistajien yhdenvertaisuudelle asetettavia vaatimuksia ja rajoittaa kohtuuttomasti maanomistajan mahdollisuuksia hyödyntää omassa käytössään rakennusmaaksi hyvin soveltuvaa aluetta. Kaavalla ei saa tuottaa maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Kaavan tarkoitus on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 1.2: Alueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka tavoitteena on alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen. Lisäksi yleiskaavassa todetaan olemassa olevat asemakaavat informaationa. Tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen yleiskaava, jota voidaan MRL 72 :n mukaan käyttää perusteena myönnettäessä rakennuslupia ranta-alueelle. Kaava helpottaa ja yksinkertaistaa rakennuslupien ja rakennusprojektien käsittelyä. Osayleiskaavan tarkoituksena on määrittää kiinteistö- ja maanomistajakohtainen rakennusoikeus sisältäen pysyvän asumisen tarpeet, lomaasumisen sekä matkailun- ja elinkeinojen alueet. Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan kaavan ympäristövaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Kaavassa sovellettu mitoitus on esitetty kaavaselostuksessa kohdassa 6.1. Jotta tällä yleiskaavalla voitaisiin ohjata rantarakentamista, on pakko merkitä kaavaan sekä rakentamiseen tarkoitetut alueet että rakentamisen ulkopuolelle jäävät alueet. Yleiskaava ei ota kantaa ranta-alueen ulkopuoliseen rakentamiseen. Ranta-alueen ulkopuolinen rakentaminen ratkaistaan tapauskohtaisesti eri prosessilla. Kiinteistöä ei ole kohdeltu eriarvoisesti muihin maanomistajiin verrattuna eikä ratkaisu aiheuta kohtuuttomuutta kiinteistölle 9:27 tai kaava-alueen muille kiinteistöille. 4.5 Valituksen pääkohta: Hallinnon yleisen periaatteen mukaan päätösten tulee olla tarkoituksenmukaisia. Rantakaavasäännösten käyttäminen pysyvän asutuksen säätelyyn ei täytä hyvän hallinnon tarkoitussidonnaisuuden periaatetta. Asia kirjattu muistiin.

14 12 (24) 5 Vantaan seurakuntayhtymä Tontunniemi Valituksen pääkohta: Ensisijaisesti vaaditaan, että tilan Tontuniemi mitoitusperusteen tulee olla 7 rakennuspaikkaa/muunnettu ranta-km. Kaavassa sovellettu mitoitus on 4 rakennuspaikkaa/muunnettu ranta-km. Tilalle tulee osoittaa kaavassa osoitettujen viiden rakennuspaikan lisäksi mitoitusperusteen korjauksen edellyttämät 3 uutta rakennuspaikkaa. Tontunniemi on osoitettu Luonto- ja maisema-arvollisesti herkkä alue, 4 rp/km. Herkän vyöhykkeen merkintää ja mitoitusnormia 4 rp/km on perusteltu muistutuksen vastineessa seuraavilla seikoilla: Huonpohjan lehto ja lähde niminen kohde (MY/51). Niemi on maisemaselvityksen mukaan yhtenäisenä säilynyt eheä metsänreunavyöhyke ja maiseman solmukohta. Näin herkän vyöhykkeen ja samalla alhaisen mitoituksen merkintää on yleiskaavan muilla alueilla sovellettu sellaisissa tapauksissa, kun alueella sijaitsee yleiskaavan luontoselvityksessä todettuja vähintään maakunnallisia arvokkaita alueita. Tilalla

15 13 (24) Tontuniemi ei ole mitään tällaisia arvoja. Laajojen paikallisesti arvokkaiden kohteiden kohdalla mitoitusta on saatettu alentaa kohteen kohdalla mitiotukseen 6 rp/km, mutta ei laajasti sen ympäristössä eikä mitoitusta 4 rp/km soveltaen. Maisemaselvityksen mukainen yhtenäisenä säilynyt eheä metsänreunavyöhyke ja maiseman solmukohta ei ole muualla johtanut mitoitustason laskuun. Herkän alueen merkintä ja mitoitus 4 rp/km on ristiriidassa myös sen kanssa, että kaavaehdotuksessa kunta esitti oma-aloitteisesti, ilman maanomistajan esitystä, koko tilan aluetta matkailupalvelujen alueeksi RM. Merkintä osoittaa soveltuvuutta tavanomaista loma-asutusta tehokkaampaan käyttöön. Kaava ei toteuta yleiskaavan keskeistä tavoitetta maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta. MY/51-merkinnällä on luontoselvityksen perusteella osoitettu "Huonpohjan lehto ja lähde"-niminen kohde. Niemi on maisemaselvityksen mukaan yhtenäisenä säilynyt eheä metsänreunavyöhyke ja maiseman solmukohta. Tällä perusteella mitoitusnormi alueella on 4 rp/km.

16 14 (24) Koko kaavan mittakaavassa tarkastellen alueen vyöhykkeen valintaa on ohjannut ja puoltanut se, että kaavan tarkoituksen mukaisesti on tutkittu lomaasuntorakentamisen, vakituisen asumisen ja matkailurakentamisen mahdollisuudet ranta-alueella. Emätilaselvitykseen perustuvalla mitoituksella on ratkaistu MRL 72 :ssä säädetty suunnittelutarve ranta-alueella. Osoitetut rakentamisalueet ja paikat on merkitty kaavaan siten, että MRL 10 luvussa säädetyt ranta-alueita koskevat erityiset säännökset toteutuvat tarvittavassa laajuudessa. Yhtenä keskeisenä MRL 73 :n sisältövaatimuksena on 2. momentin 3 kohta Rantaalueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Koska kyseinen alue on noussut esiin selvityksissä ja toteuttaa MRL 73 :n mukaista sisältövaatimusta sekä alueelle kohdistuu luontoarvoja, on tulkintamme mukaan alueen vyöhykejako tehty kaavan perusteiden mukaisesti, eikä maanomistajaa ole asetettu eriarvoiseen asemaan suhteessa muiden kanssa. Alue oli ehdotusvaiheessa merkitty RM-alueeksi, koska kyseisen alueen käyttö ja sen tulevaisuuden alueiden käyttö olisi ollut Asikkalan kunnan näkökulmasta ollut parempi ratkaista yksityiskohtaisemman suunnittelun kautta. Tämä ei tarkoita yksiselitteisesti sitä, että alueelle olisi voitu laatia merkittävästi tehokkaampaa rakennetta. Rantayleiskaavoissa käytetty mitoitus vastaa tiettyyn suunnittelutarkkuustasoon riittävässä mittakaavassa, kun taas yksityiskohtaisemman suunnitelman kautta olisi voitu tutkia aluetta paremmin ja se olisi mahdollistanut enemmän suunnittelun lopputuloksia, kuin perinteinen MRL 72 :n mukainen mitoittava rantayleiskaava. Viittaus ja oletus siitä, että kyseinen merkintä olisi ollut ristiriidassa vyöhykkeen kanssa, ei pidä paikkaansa. Rantayleiskaavan ohjausvaikutus on huomattavasti jäykempi, kuin yksityiskohtaisempi suunnitelma, mutta koska Vantaan seurakuntayhtymä itse edellytti mitoitusmenetelmän palauttamista, Asikkalan kunta palautti tilanteen. Tulkintamme mukaan vyöhykejako on tehty perustellusti, eikä sitä ole syytä muuttaa. 5.2 Valituksen pääkohta: Tontunpohjassa noin 30 m:n rantaosuus on osoitettu muuntokertoimella 0, joten siitä ei ole laskettu rakennusoikeutta lainkaan. Oikea kerroin on 0,6. Ratkaisu ei ole yleiskaavan mitoitusperusteiden mukainen, joten se tulee korjata. Tonttupohjassa havaittu muuntokerroin 0 on valittajan esille tuoman seikan mukaisesti virheellinen ja sen tulisi olla 0,6.

17 15 (24) Kyseisen kohdan vaikutus mitoitukseen on seuraava: Hyväksytyssä kaavassa: 1,161 km * 4 rp = 4,6 rp, joka on pyöristetty kaavassa 5 laskennalliseksi rakennusoikeudeksi Korjattu laskelma valituksen mukaisesti: 1,175 km * 4 rp = 4,7 rp, joka pyöristetään 5 laskennalliseksi rakennusoikeudeksi. Mitoituslaskelmissa ja kaavan liiteaineistossa havaittu virhe ei johda mitoituksen muutokseen ja näin ollen kaavassa esitetyn ratkaisun lopputulokseen. 5.3 Valituksen pääkohta: Toissijainen vaatimus, mikäli ensisijainen vaatimus hylätään: Tilan Liuhtola mitoitusperusteen tulee olla sama kuin tilan Tontunniemi eli enintään 4 rp/km, muunnetun rantaviivan määritystä koskevat virheet tulee korjata ja kaavasta poistaa mitoitusvirheiden johdosta noin 2-3 rakennuspaikkaa. Seurakuntayhtymä on todennut nämä virheet ja vaatinut niiden korjaamista luonnosvaiheen huomautuksessa ja ehdotusvaiheen muistutuksessa, mutta kunnan antamissa vastineissa kohdat on sivuutettu kokonaan. Sirkkulahden rantaniityn alue on osoitettu mitoitusluokkaan 5 rp/km luontoselvityksessä todettujen erityisten luontoarvojen perusteella (kohde 47). Tästä huolimatta alue on mitoitettu mitoitusperiaatteella 7 rp/km. Sirkkulahden ja Lahnalammin välisellä noin 100 m leveällä kannaksella ei ole sovellettu kapean niemen ja kannaksen muuntokerrointa, vaan koko Sirkkulahden ranta on mitoitettu kertoimella 1. Lahnalammi, jonka pinta-ala on vain 3 ha on mitoitettu mitoituksella 7 rp/km. KHO:n lukuisten päätösten nojalla mitoitusperuste 7 rp/km ei ole mahdollinen näin pienellä vesistöllä.

18 16 (24) Tilan Ruisniemi mitoitusperuste 7 rp/km tulee alentaa yhtäläiseksi tilan Tontunniemi mitoitusperusteen kanssa eli 4 rp/km. Tila Ruisniemi on sijainnin, luonnonolojen ja rakentamistilanteen perusteella rinnasteinen mitoitusperusteiden osalta tilaan Tontunniemi. Tila sijaitsee moneen suuntaan näkyvällä paikalla laajan Hopeaselän solmukohdassa. Näistä tekijöistä huolimatta alue on sijoitettu mitoitusluokkaan 7 rp/km. Tilojen Tontunniemi ja Ruisniemi täysin erilaiseen mitoitukseen ei ole yleiskaavan selvityksiin ja yleiskaavassa sovellettuun mitoitukseen nojautuvaa perustetta. Myös kaikille muille tiloille, joille on osoitettu uusia rakennuspaikkoja korkeammalla mitoituksella kuin 4 rp/km, rakennusoikeus tulee alentaa mitoituksen 4 rp/km mukaiseksi. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu edellyttää, että kaikkia tiloja kohdellaan tasapuolisesti tilaan Tontunniemi nähden. Tällä perusteella mitoituksen korjaamista koskeva valitus koskee laajasti lukuisia tiloja. Tila Liuhtola Tila 1:69 on emätila eikä sen kanssa samaan emätilakokonaisuuteen kuulu muita tiloja.

19 17 (24) Valituksen kohta koskien rantaniityn alueella käytettyä mitoitusnormia sekä valituksen kohta koskien Sirkkulahden ja Lahnalammin välisellä kannaksella käytettyä rantaviivan muuntokerrointa: Tilan Liuhtola 1:69 kohdalla on kaavan mitoituksessa tehty virhe. Muunnetun rantaviivan virhe: Sirkkulahden ja Lahnalammin välisellä kannaksella (leveys 100 m) muuntokertoimena on käytety virheellisesti 1. Rantaviivan muuntokertoimen tulisi olla 0,8. Tällöin tilan 1:69 muunnettu rantaviiva on yhteensä 994 metriä. Korjattu rantaviivan muunto: Mitoituslaskelman virhe: Laskennallisen rakennusoikeuden laskemisessa on hyväksytyssä aineistossa käytetty virheellisesti koko tilan 1:69 osalta mitoitusnormia 7 rp/km. Liuhtolan rantaniityn kohdalla mitoitusnormi tulisi kuitenkin olla 5 rp/km, kuten mitoitusvyöhykekartassa on esitetty (kaavan liite 6c).

20 18 (24) Tilan Liuhtola 1:69 mitoituslaskelma hyväksytyssä kaavassa (ote mitoitustaulukosta): Tilan Liuhtola 1:69 korjattu mitoituslaskelma (rantaviivan muunto korjattu ja mitoitusnormit korjattu): 0,000 0, ,764 0, , ,000 6, Rantaviivan muuntokertoimen ja mitoitusnormin virheen korjaamisen jälkeen tilan Liuhtola 1:69 uusien rakennuspaikkojen määräksi muodostuu 4 kpl. Tältä osin esittäisimme tilan Liuhtola 1:69 mitoituksessa olevien virheiden (mitoitusnormi Liuhtolan rantaniityn kohdalla ja rantaviivan muuntokerroin 100 metrin kannaksen kohdalla) tarkistuksen osalta sovellettavaksi MRL 203 :n mahdollistamaa oikaisuluonteista korjausta, jonka seurauksena tilan

21 19 (24) Liuhtola 1:69 mitoituslaskelmassa olevat virheet korjataan ja kaavakartasta poistetaan yksi uusi lomarakennuspaikka. Kyseinen kiinteistö on ns. emätila, eikä siihen kohdistuvat muutokset vaikuta muiden intresseihin tai etuihin. Valituksen kohta koskien Lahnalammin alueella sovellettua mitoitusnormia: Ruotsalaisen rantayleiskaavan hyväksytyissä mitoitusperiaatteissa ei ole erikseen määritelty mitoitusnormeja ns. pienten vesistöjen osalta, koska kyseessä on Ruotsalaisen alueen rantaosayleiskaava. Mitoitus perustuu muunnettuun rantaviivaan ja mitoitusvyöhykkeisiin. Tulkintamme mukaan kyseisen alueen vyöhykejako tehty kaavan perusteiden mukaisesti. Valituksen kohta tilan Liuhtola mitoitusnormin tulee olla sama kuin Tontunniemen (4 rp/km) : Tilan Liuhtola 1:69 mitoitusnormit ovat 7 rp/km niiltä osin, kuin alueella ei ole mitoitusperusteisiin vaikuttavia luonto- tai maisema-arvoja. Liuhtolan rantaniityn kohdalla mitoitusnormi on 5 rp/km. Tulkintamme mukaan kyseisen alueen vyöhykejako tehty kaavan perusteiden mukaisesti. Tila Ruisniemi Kaavan mitoitusperusteisiin on vaikuttanut mm. maisema- ja luontoarvot, jotka on huomioitu mitoituksen ja kaavan laadinnassa kaavoitusta varten laadittujen selvitysten perusteella. Ruisniemen ja Tontuniemen olosuhteet luonto- ja maisema-arvojen osalta eivät ole verrattavissa toisiinsa.

22 20 (24) Ruisniemi Tontunniemi Ote maisemaselvityksen liitekartasta maiseman tila. Koska tilan Ruisniemi alueella ei ole selvityksissä todettu arvoja, on alueen mitoitusnormiksi määritelty 7 rakennuspaikkaa/muunnettu rantaviiva-km. Tulkintamme mukaan kyseisen alueen vyöhykejako tehty kaavan perusteiden mukaisesti.

23 21 (24) 5.4 Valituksen pääkohta: Kunta ei ole asianmukaisesti perustellen vastannut huomautuksessa ja muistutuksessa yksilöityihin virheisiin eikä ole korjannut niitä. Kaavan käsittelyssä on siten pimitetty huomautuksen ja muistutuksen keskeistä sisältöä. Kunnan vastineista ei ilmene, että tilan Tontunniemi mitoituksen peruste ei nojaudu kaava-alueen muissa osissa noudatettuun logiikkaan. Päättäjien ratkaisut luonnosta koskevan huomautuksen ja ehdotusta koskevan muistutuksen huomioon otosta eivät siten ole perustuneet asianmukaiseen tietoon. Kaavaprosessin aikana, yleisötilaisuudessa, puheluissa, maanomistajien vastaanotolla sekä kuulemisvaiheessa saatu palaute on tulkintamme mukaan käsitelty asianmukaisesti, eikä käsittelyn yhteydessä ole pimitetty esiin tuotuja seikkoja. Nähtävilläolovaiheiden aikana kerättyjen palautteiden yhteenvetona tehdyt referoinnit ja niihin kirjatut palautteet on tehty sillä perusteella, että niihin on pyritty keräämään ja tiivistämään palautteiden keskeisin sisältö maankäytön suunnittelun eteenpäinviemisen käsittelyä varten. Tällöin sanamuodot ovat voineet muuttua palautteen antamaan nähden sekä tietysti myös tulkinnat ovat voineet vaihdella lukijan mukaan sekä sen mukaan miten palautteen antaja on asiansa tuonut esille. Kaavaprosessin aikana Asikkalan kunta teki palautteen antajille tarkentavia kysymyksiä ja oli yhteydessä maanomistajiin, mikäli havaitsimme riskejä väärintulkinnasta tai palaute herätti epäilyksiä siitä, onko palautteen antaja ymmärtänyt mistä on kysymys. Kaavoittajien ja palautteen antajien välillä on yleensä kaavoitusprosesseissa tunnistettavissa yhteisen kielen puuttumista, kun kaavoittaja käyttää yhdenmukaista ammattikieltä, joka on joiltain osin varsin teknistä ja esimerkiksi lakiin viittaavaa. Vastaavasti palautteen antajat saattavat käyttää sellaista maallikkokieltä, että palautteen ytimen löytäminen, maankäytön suunnittelua varten, voi paikka paikoin olla varsin haastavaa. Tämä ongelma on tunnistettu ja vuorovaikutusta sekä viestintää on pyritty jakamaan siten, että se olisi mahdollisimman ymmärrettävää. Tonttuniemen osalta KTS Yhteenveto: Esittäisimme tilan Liuhtola 1:69 mitoituksessa olevien virheiden (mitoitusnormi Liuhtolan rantaniityn kohdalla ja rantaviivan muuntokerroin 100 metrin kannaksen kohdalla) tarkistuksen osalta sovellettavaksi MRL 203 :n mahdollistamaa oikaisuluonteista korjausta, jonka seurauksena tilan Liuhtola 1:69 mitoituslaskelmassa olevat virheet korjataan ja kaavakartasta poistetaan yksi uusi lomarakennuspaikka.

24 22 (24) 6 Kujala Leila, Jokinen Juha, Purhonen Eeva, Hellqvist Kirsti, Simola Eija, Keskikuru Esa 6.1 Valituksen pääkohta: Vastustamme kiinteistön 3:129 muuttamista RA-alueeksi loma-asuntokäyttöön. Alue on kuulunut M-alueeseen ja vetoamme, että se palautetaan siihen. Kaavassa sovelletuilla mitoitusperusteilla ei voida osoittaa uutta rakennusoikeutta kiinteistölle. Kaavaselostuksen kohdassa 6.1 on kirjattu, mahdollisuus poiketa mitoitusnormeista. Asikkalan kunnan ohjausryhmä päätti tämän kiinteistön osalta poiketa mitoitusnormeista, koska kyseinen kiinteistö on emätila, jossa ei ole mitoitustarkastelun poikkileikkausajankohtien välillä tapahtunut muutoksia, sekä sen vuoksi että kiinteistöllä ei ole rantaviivaa, joka myöntäisi laskennallista rakennusoikeutta. Näin ollen mitoitusperusteista poikkeaminen ei rasita muita kiinteistöjä ja käytetty mitoitustarkastelu ei ole tasapuolinen kyseistä emätilaa kohtaan. Tässä kyseisessä tilanteessa päädyttiin siihen ratkaisuun, että voidaan poiketa mitoitustarkastelusta ja osoittaa kiinteistölle RA-alue ja uusi rakennusoikeus. Tilalla 3:129 on käyttöoikeus ranta-alueeseen 878:2 ja kulkuoikeus rantaan johtavaan tiehen.

25 23 (24) 6.2 Valituksen pääkohta: Asikkalan kunta ei ole riittävästi tiedottanut rajanaapureille eikä rannan loma-asukkaille muutoksen sisältöä. Asianosaisille olisi pitänyt tiedottaa selkeästi muutos, joka koskee omaa lähialuetta. Nähtävillä olon jälkeen kaavaehdotukseen tehdyistä muutoksista Asikkalan kunta tiedotti lähettämällä karttaote ja kirje muutoksen kohteena olevien kiinteistöjen omistajille sekä näiden rajanaapureille. Tulkintamme mukaan tiedottaminen on ollu riittävää.

26 24 (24) 7 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) 7.1 Valituksen pääkohta: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vaatii, että Asikkalan kunnanvaltuuston päätös on kumottava lainvastaisena. Valituksenalaisella ratkaisullaan Asikkalan kunnanvaltuusto on päättänyt, että se ei muuta aiempaa päätöstään Hopeasaaressa sijaitsevien tilojen 13:44, 13:45, 13:46 ja 13:47 suhteen. Asia kirjattu muistiin. Asikkalan kunta pitäytyy kaavanlaadinnan yhteydessä tehdyssä tulkinnassa siitä, että Hämeen lääninhallituksen antama poikkeuslupapäätös nro 164/XII ja siihen liitetty palstoitussuunnitelma ovat statukseltaan rakennuspaikkoja. Rakennuspaikka status ei poistu suojelualueen takia, ainoastaan ne kohteet joita ei ole toteutettu merkitään nyt kaavassa olemassa olevina rakennuspaikkoina sillä lisätiedolla, että niitä ei voi toteuttaa ja että ne ovat korvattavia rakennuspaikkoja. Tämän tulkinnan perusteella merkintä on tulkintamme mukaan asianmukaisesti tehty ja kyseiset rakennuspaikat on korvattava. 7.2 Valituksen pääkohta: Hyväksytty osayleiskaavapäätös on lainvastainen mainittujen neljän tilan osalle merkittyjen korvaavien rakennuspaikkojen osalta. Kyseiset korvaavat rakennuspaikkamerkinnät tulee poistaa kaavasta, sillä ne perustuvat poikkeuslupaan, joka ei ole ollut voimassa osayleiskaavatyön käynnistyessä. Kyseisten tilojen mahdollinen rakennusoikeus tulee ratkaista maankäyttö- ja rakennuslain rantarakentamista koskevien säännösten perusteella. KTS Valituksen pääkohta: Kunnan ratkaisu on alun perin perustunut Hämeen lääninhallituksen antamaan poikkeuslupapäätökseen nro 164/XII, jolla lääninhallitus oli antanut luvatn käyttää kyseistä Hopeasaaren aluetta taaja-asutukseen. Päätökseen on liitetty palstoitussuunnitelma, jossa on osoitettu 17 kpl lomarakennuspaikkoja, joista 13 on rekisteröity omiksi tiloikseen v. 1971, kyseiset neljä kiinteistöä kuuluvat näihin. ELYkeskus toteaa, että poikkeamisluvalla tarkoitetaan poikkeamista vain myöntämishetkellä voimassa olevista kielloista ja muista rajoituksista. Rakennuspaikkojen lisääminen Hopeasaaressa ei voi enää perustua lääninhallituksen v myöntämään poikkeuslupaan. KTS 7.1