Sikiön tupakka-altistuksen vaikutukset lapsen terveyteen
|
|
- Jarkko Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 tieteessä Mikael Ekblad LT, terveyskeskuslääkäri, tutkija TYKS, lasten ja nuorten klinikka ja Turun yliopisto Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Mika Gissler FT, tutkimusprofessori THL ja Pohjoismainen kansanterveystieteen korkeakoulu, Göteborg Jyrki Korkeila LT, psykiatrian professori, ylilääkäri Turun yliopisto, psykiatria Satakunnan sairaanhoitopiiri Liisa Lehtonen LT, lastentautien professori, osastonylilääkäri, vastuualuejohtaja TYKS, lasten ja nuorten klinikka ja Turun yliopisto Vertaisarvioitu VV Sikiön tupakka-altistuksen vaikutukset lapsen terveyteen Sikiön kehitykselle yleisin haitallinen ympäristöaltistus on äidin tupakointi. Noin 15 % suomalaisista raskaana olevista naisista tupakoi raskauden alussa. Tupakasta sikiölle aiheutuvien haittojen vaikutusmekanismeja on alettu ymmärtää paremmin viime vuosina. Tupakka-altistus aiheuttaa pienipainoisuutta ja lisää ennenaikaisen syntymän riskiä sekä näyttää lisäävän myöhempää somaattista ja psyykkistä sairastuvuutta. Tupakoinnin lopettaminen kannattaa vielä raskauden aikanakin. Nikotiinikorvaushoitoa on harkittava, mikäli raskaana oleva nainen on motivoitunut lopettamaan tupakoinnin, mutta fyysisten vieroitusoireiden vuoksi itsenäinen lopettaminen ei ole onnistunut. Sikiö on herkkä erilaisille ympäristömyrkyille. Tupakan haitalliset aineet siirtyvät istukan kautta sikiön verenkiertoon. Äidin raskaudenaikainen tupakointi vaikuttaa lapsen terveyteen myös pitkällä aikavälillä. Suomessa ei ole onnistuttu vähentämään naisten raskaudenaikaista tupakointia, ja tupakoinnin yleisyys raskauden alussa on pysynyt 15 %:n tasolla 1980-luvun lopulta lähtien (1). Tässä katsauksessa tarkastellaan, millä mekanismeilla raskaudenaikainen tupakointi vaikuttaa kehittyvään sikiöön ja minkälaisia vaikutuksia tupakka-altistuksella on sikiön ja lapsen myöhempään terveyteen. Lopuksi käydään läpi keinoja raskaudenaikaisen tupakoinnin vähentämiseksi. Raskaudenaikaisen tupakoinnin yleisyys Kehittyneissä maissa raskaudenaikainen tupakointi on vähentynyt viime vuosikymmenten aikana. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tupakointi raskauden aikana väheni 18 %:sta 11 %:iin vuosien aikana (2). Pohjoismaista se väheni eniten Ruotsissa, missä 1980-luvulla yli 30 % tupakoi raskaana olleessaan, mutta vuonna 2012 vain 6 % (3). Muista Pohjoismaista poiketen Suomessa tupakointi ei ole alkuraskauden aikana vähentynyt (kuvio 1) (3). Suomessa yhä useampi lopettaa tupakoinnin raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana, mutta noin 10 % kaikista raskaana olevista tupakoi läpi raskauden (1). Tupakkalainsäädäntöä on kiristetty viime vuosina Suomessa. Esimerkiksi vuonna 2007 tuli voimaan tupakoinnin täyskielto ravintoloissa, ja vuonna 2012 kiellettiin tupakkatuotteiden esilläpito kaupoissa. Koko naisväestön tupakointi alkoi vähentyä 2000-luvun puolivälistä alkaen. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -kyselytutkimuksen mukaan vuotiaista naisista 13 % tupakoi päivittäin vuonna 2013 (4), mikä on jopa vähemmän kuin raskaudenaikaisen tupakoinnin yleisyys. Vastaavat tupakkalainsäädännön tiukennukset, kuten työpaikka- ja ravintolatupakoinnin kieltäminen, ovat esimerkiksi Belgiassa osoittautuneet tehokkaiksi keinoiksi vähentää myös raskaudenaikaista tupakointia sekä raskaana olevien naisten passiivista tupakka-altistusta. Tämä näyttää vähentäneen ennenaikaisten syntymien esiintyvyyttä (5). Raskauden aikana tupakoivat naiset ovat useam min nuoria, he elävät ilman parisuhdetta, kuuluvat alempaan sosiaaliluokkaan ja ovat vähemmän koulutettuja verrattuna tupakoimattomiin (1). Mikäli puoliso tupakoi, raskaana olevan naisen todennäköisyys tupakoida on jopa nelinkertainen (6). Huolestuttavinta on se, että Suomessa ja Norjassa lähes joka toinen alle 20-vuotias raskaana oleva tupakoi (1). Nykyinen suuntaus herättää huolen raskaaksi tulevien teini-ikäisten terveyskäyttäytymisestä Suomessa. Teini-ikäisten tyttöjen päivittäinen tupakkatuotteiden käyttö on vähentynyt kymmenen viime vuoden aikana 25 %:sta 13 %:iin (7). Koska teini-ikäisistä synnyttäjistä lähes puolet tupakoi, voidaan päätellä, että heidän terveyskäyttäytymisessään on puutteita, joihin voi liittyä välinpitämättömyys raskauden ehkäisyn suhteen. Teiniraskaudet ovat harvoin suunnitel- 629
2 kuvio 1. Tupakoinnin yleisyyden kehitys alkuraskauden aikana Pohjoismaissa (3). % Kirjallisuutta 1 Ekblad M, Gissler M, Korkeila J, Lehtonen L. Trends and risks groups for smoking during pregnancy in Finland and other Nordic countries. Eur J Public Health 2014;24: Centers for Disease Control and Prevention (CDC). Smoking during pregnancy United States, MMWR 2004;53: Heino A, Gissler M. Pohjoismaiset perinataalitilastot THL, Tilastoraportti 31/ Helldán A, Helakorpi S, Virtanen S, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät THL, Raportti 21/ Kabir Z, Clarke V, Conroy R, McNamee E, Daly S, Clancy L. Low birthweight and preterm birth rates 1 year before and after the Irish workplace smoking ban. BJOG 2009;116: Villalbí JR, Salvador J, Cano-Serral G, Rodríguez-Sanz MC, Borrell C. Maternal smoking, social class and outcomes of pregnancy. Paediatr Perinat Epidemiol 2007;21: Kinnunen JM, Linfors P, Pere L, Ollila H, Samposalo H, Rimpelä A. Nuorten terveystapatutkimus THL, Helsinki Leppälahti S, Gissler M, Mentula M, Heikinheimo O. Trends in teenage termination of pregnancy and its risk factors: a population-based study in Finland, Hum Reprod 2012;27: Shipton D, Tappin DM, Vadiveloo T, Crossley JA, Aitken DA, Chalmers J. Reliability of self reported smoking status by pregnant women for estimating smoking prevalence: a retrospective, cross sectional study. BMJ 2009;339:b4347. Suomi Norja Tanska Ruotsi tuja, ja teini-ikäisten toistuvat raskaudenkeskeytykset ovat lisääntyneet. Noin 40 % raskauden keskeyttäneistä teineistä ei ollut käyttänyt ehkäisyä ennen raskaaksi tuloaan (8). Raskaudenaikaisen tupakoinnin erot Suomessa ja Ruotsissa saattavat liittyä merkittävään eroon maiden ehkäisypolitiikassa. Ruotsissa vuodesta 1975 asti kaikki alle 25-vuotiaat ovat saaneet ehkäisypillereitä alennuksella tai jopa ilmaiseksi osassa kunnista. Suomessa lääkkeellinen ehkäisy ei ole peruskorvattavaa, mikäli indikaationa on raskaudenehkäisy. Sosiaali- ja terveysministeriö on suositellut kunnille ilmaisten ehkäisyvälineiden tarjoamista alle 20-vuotiaille, mutta hyvin harva kunta on toteuttanut suosituksen. On toden näköistä, että Suomessa voitaisiin vähentää ei-toivottuja raskauksia ja sitä kautta sikiön tupak ka-altistusta erityisesti teini-ikäisten eitoivo tuissa raskauksissa panostamalla raskaudenehkäisyyn. Äidin raportoimaa tietoa raskaudenaikaisesta päivittäisestä tupakoinnista on pidetty varsin luotettavana tutkimuskäytössä, mutta luotettavampaa tietoa tupakka-altistuksesta on mahdollista saada mittaamalla nikotiinin metaboliatuotteen kotiniinin pitoisuuksia esimerkiksi äidin hiuksista tai vastasyntyneen lapsen verestä. On arvioitu, että itse raportoitua raskaudenaikaista tupakointia aliarvioidaan noin 25 %, kun tupakka-altistus varmistetaan kotiniinin mittauksella (9). Tupakka-altistuksen vaikutusmekanismit Tupakan tiedetään sisältävän tuhansia eri kemikaaleja. Niistä useita kymmeniä luokitellaan karsinogeeneiksi, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti sikiöön (10). Kehittyvän sikiön kannalta haitallisimmat aineet ovat todennäköisesti nikotiini ja hiilimonoksidi, joiden on osoitettu siirtyvän istukan läpi sikiön verenkiertoon (11,12). Keskeytettyihin raskauksiin perustuneessa tutki muksessa todettiin nikotiinin aineenvaihduntatuotteen kotiniinin kertymistä alkioon jo 8. raskausviikolta lähtien, mikäli nainen oli tupakoinut tai altistunut passiiviselle tupakoinnille raskauden aikana (13). Sikiön hitaamman metabolian vuoksi nikotiinipitoisuus sikiön veren kierrossa voi olla 15 % suurempi ja kestää pidempään kuin äidin verenkierrossa (12). Nikotiinin haitallisuus hermoston kehitykselle on osoitettu sekä eläin- että kliinisissä kokeissa. Nikotiinin merkittävin vaikutus kohdistuu elimistön nikotiiniasetyylikoliinireseptoreihin, joita on todettu ihmisalkioiden aivojen ja selkäytimen alueilla jo raskausviikolta alkaen (14). Näiden reseptorien normaali kehitys on tärkeää aivojen kehitykselle. Eläinkokeissa on osoitettu, että näiden reseptorien aktivoituminen nikotiinialtistuksen vuoksi aiheuttaa pitkäaikaisia muutoksia reseptorien ilmaantumisessa ja toiminnassa sekä häiritsee aivojen kehitystä (15). Raskaudenaikainen tupakointi saattaa aiheuttaa sikiön DNA:n ja RNA:n rakenteisiin epigeneettisiä muutoksia, jotka voivat välittyä seuraaville sukupolville (16). Epigenetiikka on vielä varsin tuore tutkimusala. Esimerkiksi teiniikäisille raskaudenaikaisen tupakka-altistuksen on todettu aiheuttavan muutoksia aivoperäisen kasvutekijägeenin (BDNF) DNA:han (17). Kyseinen kasvutekijä on tärkeä aivojen normaalille kehitykselle vaikuttaen muun muassa pitkäaikaiseen muistiin, hermosoluja suojaavasti ja uusien hermosolujen erilaistumiseen. Vaikutukset sikiöön Raskauden jälkimmäisellä puoliskolla sikiön kasvuun vaikuttaa eniten ravinnon ja hapen riittävä saanti istukan kautta. Mikäli ravinnon tai hapen saanti ei ole riittävää, sikiön itsesäätely kohdistaa riittävän verenkierron aivoihin, mikä mahdollistaa pään normaalin kasvun ja aivojen kehittymisen. Verenkierron kohdistuminen ai- 630
3 tieteessä 10 Hoffmann D, Hoffmann I. The changing cigarette, J Toxicol Environ Health 1997;50: Hill EP, Hill JR, Power GG, Longo LD. Carbon monoxide exchanges between the human fetus and mother: a mathematical model. Am J Physiol 1977;232:H Luck W, Nau H, Hansen R, Steldinger R. Extent of nicotine and cotinine transfer to the human fetus, placenta and amniotic fluid of smoking mothers. Dev Pharmacol Ther 1985;8: Jauniaux E, Gulbis B, Acharya G, Thiry P, Rodeck C. Maternal tobacco exposure and cotinine levels in fetal fluids in the first half of pregnancy. Obstet Gynecol 1999;93: Hellström-Lindahl E, Gorbounova O, Seiger A, Mousavi M, Nordberg A. Regional distribution of nicotinic receptors during prenatal development of human brain and spinal cord. Brain Res Dev Brain Res 1998;108: Chen H, Parker SL, Matta SG, Sharp BM. Gestational nicotine exposure reduces nicotinic cholinergic receptor (nachr) expression in dopaminergic brain regions of adolescent rats. Eur J Neurosci 2005;22: Knopik VS, Maccani MA, Francazio S, McGeary JE. The epigenetics of maternal cigarette smoking during pregnancy and effects on child development. Dev Psychopathol 2012;24: Toledo-Rodriguez M, Lotfipour S, Leonard G, ym. Maternal smoking during pregnancy is associated with epigenetic modifications of the brain-derived neurotrophic factor-6 exon in adolescent offspring. Am J Med Genet B Neuropsychiatr Genet 2010;153B: Jaddoe VW, Verburg BO, de Ridder MA ym. Maternal smoking and fetal growth characteristics in different periods of pregnancy: the Generation R study. Am J Epidemiol 2007;165: Jaddoe VW, Troe EJ, Hofman A ym. Active and passive maternal smoking during pregnancy and the risks of low birthweight and preterm birth: the Generation R Study. Paediatr Perinat Epidemiol 2008;22: Vardavas CI, Chatzi L, Patelarou E ym. Smoking and smoking cessation during early pregnancy and its effect on adverse pregnancy outcomes and fetal growth. Eur J Pediatr 2010;169: Källén K. Maternal smoking during pregnancy and infant head circumference at birth. Early Hum Dev 2000;58: Bublitz MH, Stroud LR. Maternal smoking during pregnancy and offspring brain structure and function: review and agenda for future research. Nicotine Tob Res 2012;14: voihin tapahtuu muiden elinten kustannuksella ja johtaa epäsymmetriseen kasvuun raskauden aikana. Näin ei tapahdu tupakka-altistuksen yhteydessä, sillä se johtaa myös pään kasvun hidastumiseen. Hollantilaisessa tutkimuksessa mitattiin sikiön pään ja kehon kasvua toistuvilla kaikututkimuksilla. Tupakalle altistuneilla sikiöillä todettiin raskauden puolivälistä alkaen hitaampi reisiluun pituuden kasvu ja 25. raskausviikosta alkaen myös heikentynyt pään kasvu ( 0,56 mm/viikko) sekä vatsan ympäryksen kasvu verrattuna tupakalle altistumattomiin (18). Vaikka tupakka-altistuksen vaikutukset ovat selvemmin nähtävissä vasta raskauden jälkimmäisellä puoliskolla, niin läpi raskauden kestävä tupakka-altistus näyttäisi heikentävän sikiön symmetristä kasvua, joka johtaa pienempään syntymäpainoon (19,20). Raskaudenaikainen tupakka-altistus lisää huomattavasti myös ennenaikaisen syntymän ja keskosuuden riskiä (19). Mikäli raskaana oleva nainen lopettaa tupakoinnin saadessaan tietää olevansa raskaana, sikiön pään ja kehon normaali kasvu on mahdollinen, ja muun muassa ennenaikaisen syntymän ylimääräinen riski vältetään (18,19,20). Raskaudenaikaisen tupakka-altistuksen ja pienemmän päänympäryksen välillä on todettu selvä yhteys (18,19). Laajan ruotsalaisen syntymä rekisteritietoja käyttäneen tutkimuksen mukaan tupakalle altistuneilla vastasyntyneillä oli 60 % suurempi riski syntymähetken alle 32 sentin päänympärykselle ja 8 % suurempi riski alle 2 keskihajontaa vastaavaan päänympärykseen kuin altistumattomilla vastasyntyneillä (21). Raskaudenaikaisen ja syntymänjälkeisen päänympäryksen kasvu heijastaa aivojen kasvua. Raskaudenaikaisen tupakka-altistuksen vaikutuksista aivojen kehitykselle on tehty aiem min kaksi kattavaa katsausartikkelia (22,23). Tupakka-altistus oli yhteydessä muun muassa pienempiin aivotilavuuksiin eri kortikaalialueilla ja aivokurkiaisessa sekä aiheutti muutoksia aivojen toiminnassa. Ennenaikainen syntymä suojaa osittain sikiötä tupakka-altistukselta, koska ennen 32. raskausviikkoa syntyneillä tupakka-altistus ei ole ehtinyt aiheuttaa eroa pään ja muun kehon kasvussa todennäköisesti lyhyemmän altistusajan vuoksi. Omassa tutkimuksessamme oli mukana 232 pikkukeskosta (ennen 32. raskausviikkoa syntyneitä tai joiden paino oli alle g), joilla ei havaittu eroa pään kasvussa syntymästä kahden vuoden ikään saakka tupakka-altistuksen mukaan. Lasketussa ajassa tehdyssä aivojen magneettitutkimuksessa todettiin tupakalle altis tuneilla keskosilla kuitenkin pienempi etuaivolohkojen ja pikkuaivojen tilavuus kuin altistumattomilla keskosilla (24). Huomionarvoista siis on, että tupakka-altistus saattaa aiheuttaa muutoksia tiettyjen aivoalueiden tilavuuksiin tai aivojen toimintaan ennen kuin pään kasvussa todetaan eroja. Vastasyntyneen lapsen oireilun tutkiminen mahdollistaa toisen tavan tutkia raskaudenaikaisen tupakoinnin neurologisia vaikutuksia. Tupakalle altistuneilla terveillä kahden päivän ikäisillä vastasyntyneillä on todettu enemmän ärtyneisyyttä, itkuisuutta ja lisääntynyttä lihasjänteyttä kuin altistumattomilla, mikä viittaa tupakka- altistuksesta johtuviin vieroitusoireisiin (25). Oireilu saattaa vähentyä muutaman päivän kuluessa, kun äidin imetys alkaa ja vastasyntynyt saa nikotiinin äidinmaidon kautta. Peck ym. ovat tutkineet raskaudenaikaisen tupakka-altistuksen vaikutusta kahden päivän ikäisten vastasyntyneiden kuuloradan toimintaan. Normaalia voimakkaampi elektrofysiologinen reagointi ääniärsykkeisiin viittasi heikentyneeseen kykyyn käsitellä ääniärsykettä, joka saattaa johtaa myöhempiin kielellisiin ongelmiin. Vastasyntyneillä, jotka altistuivat joko yli 10 savukkeelle päivässä raskauden ajan tai joiden äidin virtsan kotiniinitaso ylitti mg/ ml, todettiin kuulohermossa yli neljä kertaa voimakkaampi reaktio ääniärsykkeille kuin altistumattomilla. Tämä löydös viittasi aivojen muuttuneeseen toimintaan (26). Tupakka-altistus näyttää myös heikentävän vastasyntyneen autonomisen hermoston toimintaa stressitilanteissa (27), mikä saattaa selittää lisääntynyttä kätkytkuoleman riskiä. Ajatellaan, että jopa joka kolmas kätkytkuolema voitaisiin ehkäistä välttämällä tupakointia raskauden aikana (28). Pitkäaikaiset vaikutukset lapselle Viimeaikaisten tutkimusten perusteella on syytä olettaa, että raskaudenaikaisella tupakoinnilla on monia pitkäaikaisvaikutuksia, joista osa saattaa ilmaantua vasta aikuisiässä (taulukko 1). Toisen raskauspuoliskon aikana sikiön paino jopa kymmenkertaistuu, joten suolisto saattaa olla erityisen herkkä tupakka-altistuksen vaikutukselle. Runsas tupakka-altistus raskauden ai- 631
4 23 Ekblad M, Korkeila J, Lehtonen L. Smoking during pregnancy affects foetal brain development. Acta Paediatr 2015;104:12 8. Julkaistu verkossa Ekblad M, Korkeila J, Parkkola R ym. Maternal smoking during pregnancy and regional brain volumes in preterm infants. J Pediatrics 2010;156: Law KL, Stroud LR, LaGasse LL, Niaura R, Liu J, Lester BM. Smoking during pregnancy and newborn neurobehavior. Pediatrics 2003;111: Peck JD, Neas B, Robledo C, Saffer E, Beebe L, Wild RA. Intrauterine tobacco exposure may alter auditory brainstem responses in newborns. Acta Obstet Gynecol Scand 2010;89: Fifer WP, Fingers ST, Youngman M, Gomez-Gribben E, Myers MM. Effects of alcohol and smoking during pregnancy on infant autonomic control. Dev Psychobiol 2009;51: Mitchell EA, Milerad J. Smoking and the sudden infant death syndrome. Rev Environ Health 2006;21: Shenassa ED, Brown MJ. Maternal smoking and infantile gastrointestinal dysregulation: the case of colic. Pediatrics 2004;114:e Durmus B, Kruithof CJ, Gillman MH ym. Parental smoking during pregnancy, early growth, and risk of obesity in preschool children: the Generation R Study. Am J Clin Nutr 2011;94: Montgomery SM, Ekbom A. Smoking during pregnancy and diabetes mellitus in a British longitudinal birth cohort. BMJ 2002;324: Virtanen HE, Sadov S, Toppari J. Prenatal exposure to smoking and male reproductive health. Curr Opin Endocrinol Diabetes Obes 2012;19: Ernst A, Kristensen SL, Toft G ym. Maternal smoking during pregnancy and reproductive health of daughters: a follow-up study spanning two decades. Hum Reprod 2012;27: Gilliland FD, Berhane K, McConnell R ym. Maternal smoking during pregnancy, environmental tobacco smoke exposure and childhood lung function. Thorax 2000;55: Lannerö E, Wickman M, Pershagen G, Nordvall L. Maternal smoking during pregnancy increases the risk of recurrent wheezing during the first years of life (BAMSE). Respir Res 2006;7:3. 36 Jaakkola JJ, Gissler M. Maternal smoking in pregnancy, fetal development, and childhood asthma. Am J Public Health 2004;94: Buka SL, Shenassa ED, Niaura R. Elevated risk of tobacco dependence among offspring of mothers who smoked during pregnancy: a 30-year prospective study. Am J Psychiatry 2003;160: taulukko 1. Raskaudenaikaiseen tupakka-altistukseen yhdistettyjä haittoja. Sikiö ja vastasyntynyt Ennenaikainen syntymä (19) Pienipainoisuus (18,20) Pieni päänympärys (20,21) Pienemmät aivotilavuudet (22,24) Vieroitusoireet (25) Kätkytkuolema (28) Myöhempi terveys Koliikki (29) Ylipaino (30,31) Tyypin 2 diabetes (31) Infertiliteetti pojilla (32) Astma (36) Aivojen toiminnan muutokset (22) Psykiatrinen sairastuvuus (38) kana näyttää muuttavan suoliston toimintaa ja kaksinkertaistavan imeväisiän koliikin riskin (29). Vaikka tupakka-altistus heikentää sikiöaikaista kasvua, ovat tupakalle altistuneet lapset muita useammin ylipainoisia lapsuusiästä aikuis ikään. Tämä selittyy osittain Barkerin hypo teesilla, jonka mukaan aikuisuuden sairaudet ohjelmoituvat sikiökaudella. Pienempi syntymäpaino ei kuitenkaan selitä koko yhteyttä (30,31). Sikiöaikana tupakalle altistuneilla nähdään myös muita useammin aikuisena tyypin 2 diabetesta (31). Tupakointi raskauden aikana saattaa vaikuttaa haitallisesti sikiön sukusolujen kehitykseen ja jälkikasvun lisääntymisterveyteen. Sikiöaikana tupakalle altistuneilla miehillä on aikuisena useammin huonolaatuista spermaa ja heidän kivestensä koko on keskimääräistä pienempi kuin altistumattomilla (32). Viime vuosien aikana on saatu viitteitä siitä, että äidin tupakointi raskauden aikana saattaa vaikuttaa haitallisesti myös tyttären lisääntymisterveyteen (33). Raskauden aikana tupakalle altistuneilla nuorilla on todettu heikentynyt keuhkojen toimintakyky (34). Ruotsalaistutkimuksessa todettiin, että raskaudenaikaiselle tupakoinnille altistuneilla lapsilla ilman syntymän jälkeistä passiivista altistusta oli kaksi kertaa useammin toistuvia uloshengitysvaikeuksia ensimmäisen kahden ikävuoden aikana täysin altistumattomiin lapsiin verrattuna (35). Astmaan sairastumista seitsemään ikävuoteen mennessä seurannut suomalaistutkimus totesi sairastumisriskin astmaan olevan 35 % suurempi tupakalle altistuneilla lapsilla kuin muilla (36). Raskaudenaikainen tupakka-altistus näyttää häiritsevän sikiön keskushermoston kehitystä ja johtavan aivojen rakenteellisiin ja pitkäaikaisiin toiminnallisiin muutoksiin ainakin nuoreen aikuisuuteen saakka (22,23). Tulokset herättävät huolen tupakka-altistuksen myöhäisseurauksista. Näyttää siltä, että raskauden aikana tupakalle altistuneet nuoret ovat herkkiä tupakan vaikutuksille nuoruudessa, ja heille kehit tyy nikotiiniriippuvuus jopa kaksi kertaa useammin kuin altistumattomille (37). Tupakka-altistuksesta johtuvat aivotoiminnan muutokset saattavat altistaa lapsen myöhemmille psyykkisille ongelmille. Suomalaisessa rekisteritutkimuksessa todettiin, että vuosina syntyneiden nuorten tupakka-altistus sikiöaikana oli yhteydessä 1,5 1,9 kertaa suurempaan psykiatrisen sairastuvuuden riskiin verrattuna altistumattomiin nuoriin. Tutkimuksessa otettiin huomioon monia taustatekijöitä, mukaan lukien äidin vaikeat psykiatriset ongelmat (38). Erikoissairaanhoidossa diagnosoitu psykiatrinen sairaus todettiin 13,7 %:lla altistumattomista nuorista, 21,0 %:lla alle 10 savukkeelle päivässä altistuneista ja 24,7 %:lla yli 10 savukkeelle päivässä altistuneista nuorista. Syyyhteyden arvioiminen on kuitenkin vaikeaa, koska tupakka-altistuksesta on kauan aikaa ennen ongelmien ilmenemistä. Psyykkisille ongelmille altistavat myös sosiaaliset, geneettiset ja ympäristötekijät, joiden kattava huomioon ottaminen tutkimusten analyyseissä on vaikeaa (16). Keinot tupakoinnin vähentämiseksi Tupakoinnin aiheuttamat haitat ovat ehkäistävissä, mikäli tupakoiva nainen lopettaa tupakoinnin jo raskauden suunnitteluvaiheessa tai mahdollisimman pian raskauden toteamisen jälkeen. Raskaus tarjoaa hyvän motivaatiotekijän tupakoinnin lopettamiselle raskaana olevalle naiselle ja tämän puolisolle. Äitiysneuvolassa on tärkeä ottaa puheeksi tupakoinnin lopettamisen merkitys, mikäli jompikumpi vanhemmista tupakoi, koska myös puolison tupakoinnista aiheutuvan passiivisen tupakka-altistuksen tiedetään lisäävän ennenaikaisen syntymän ja pienipainoisuuden sekä mahdollisten pitkäai- 632
5 tieteessä 38 Ekblad M, Gissler M, Lehtonen L, Korkeila J. Prenatal smoking exposure and the risk for psychiatric morbidity into young adulthood. Arch Gen Psychiatry 2010;67: Leonardi-Bee J, Britton J, Venn A. Secondhand smoke and adverse fetal outcomes in nonsmoking pregnant women: a meta-analysis. Pediatrics 2011;127: Lumley J, Chamberlain C, Dowswell T, Oliver S, Oakley L, Watson L. Interventions for promoting smoking cessation during pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2009;3:CD Naughton F, Prevost AT, Sutton S. Self-help smoking cessation interventions in pregnancy: a systematic review and metaanalysis. Addiction 2008;103: Hengitysliitto. Mikä onkaan parempi syy lopettaa tupakointi? Hengitysliiton opas www. hengitysliitto.fi/sites/default/ files/oppaat/mika_onkaan_parempi_syy.pdf 43 Coleman T, Chamberlain C, Davey MA, Cooper SE, Leonardi-Bee J. Pharmacological interventions for promoting smoking cessation during pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2012;9:CD Milidou I, Henriksen TB, Jensen MS, Olsen J, Søndergaard C. Nicotine replacement therapy during pregnancy and infantile colic in the offspring. Pediatrics 2012;129:e Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus. Käypä hoito -suositus Department of Health and Human Services. Preventing tobacco use among youth and young adults: a report of the Surgeon General, library/reports/preventing-youthtobacco-use/#full%20report 47 Winickoff JP, Gottlieb M, Mello MM. Tobacco 21 an idea whose time has come. N Engl J Med 2014;370: kaishaittojen riskiä (39). Vanhempia on syytä kannustaa tupakoimattomuuteen myös lapsen syntymän jälkeen. Cochrane-katsauksen mukaan raskaudenaikaisen tupakoinnin lopettamisen tueksi kehitetyt ohjelmat ovat tehokkaita (40) (taulukko 2). Interventioissa tupakoinnin lopettamista tuettiin tarjoamalla sosiaalista tukea, taloudellisia houkuttimia ja käyttämällä nikotiinikorvaushoitoa. Lisäksi annettiin sikiön terveyteen liittyvää palautetta esimerkiksi havainnollistamalla videolla hiilimonoksidin kertyminen sikiöön tupa koinnin jälkeen. Tehokkaimmin tupakoinnin lopettamista tuki sosiaalisen tuen ja taloudellisen palkitsemisen yhdistelmä (riskisuhde 0,76; 95 %:n LV 0,71 0,81) (40). Systemaattisen katsauksen mukaan interventio, jossa pelkästään antamalla esite tupakoinnin haitoista raskauden aikana ilman erityisempää neuvontaa, auttaa raskaana olevia lopettamaan tupakoinnin (41). taulukko 2. Raskausajan tupakoinnin vähentämiseen tähtäävät interventiot. Hengitysliitto julkaisi vuonna 2014 tupakoiville raskaana oleville naisille suunnatun, äitiysneuvoloiden käyttöön tarkoitetun, Mikä onkaan parempi syy lopettaa tupakointi? -oppaan (42). Se sisältää tietoa tupakoimattomuuden hyvistä puolista raskauden kannalta ja tietoja eri internet-sivuista, joista saattaa olla apua tupakoinnin lopettamisessa. Äitiysneuvolassa voidaan lisäksi käyttää havainnollistavia sikiönukkeja raskaana olevan äidin ohjauksessa. Tämän yhteydessä voidaan tuoda esille myös tupakan vaikutuksia sikiöön. Raskauden aikana tupakointia jatkavat naiset olisi syytä ohjata äitiysneuvolan lääkärille saamaan tietoa tupakoinnin haitoista sikiölle ja keskustelemaan tupakoinnin lopettamisen keinoista. Tupakointia jatkavat naiset ovat todennäköisesti vahvemmin nikotiinista riippuvaisia kuin ne, jotka pystyvät lopettamaan tupakoinnin itsenäisesti. Vastikään julkaistun Cochranekatsauksen mukaan nikotiinikorvaushoito ei Tutkimus Tyyppi Metodi Vaikutus Yhteenveto Lumley ym. (40) 2009 Cochranekatsaus 1) Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia 2) Palautteen antaminen sikiön hyvinvoinnista. Esimerkiksi häkämittari ja havainnollista video siitä, miten häkä vaikuttaa sikiöön 3) Taloudellinen kannustin. Esim. tutkimuksessa palkkio 50 dollaria/ savuton kuukausi. 4) Lääkkeellinen hoito, esim. nikotiinituotteet. Yhdessä kaikki tehokkaita: riskisuhde 0,94 ja 95 %:n LV 0,93 0,96. Tehokkain keino oli taloudelliset kannustimet erityisesti matala tuloisilla ja nuorilla. Taloudelliset kannustimet eivät sovi käytännön neuvolatyöhön. Häkämittareita on ehdotettu pakollisiksi Suomen neuvoloihin. Tämä auttaisi löytämään tupakoivat ja runsaalle passiiviselle tupakoinnille altistuvat äidit. Coleman ym. (43) 2012 Cochranekatsaus Lääkkeelliset keinot: nikotiinikorvaushoito, varenikliini, buprion Nikotiinikorvaushoito ei lisännyt raskaana olevien tupakoinnin lopettamista. Riskisuhde 1,33 (0,93 1,91). Ei tutkimuksia muista lääkkeistä raskauden aikana. Nikotiinikorvaushoidon tehokkuudesta ei ole selvää näyttöä. Käypä hoito -suosituksen mukaan sitä voidaan käyttää harkiten raskauden aikana. Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Mikael Ekblad: tutkimusapuraha (valtion tutkimusrahoitus sairaanhoitopiireille, Lounais-Suomen vastasyntyneiden tutkimusrahasto). Mika Gissler, Jyrki Korkeila, Liisa Lehtonen: ei sidonnaisuuksia. Naughton ym. (41) 2008 Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi Vertailu tavanomaisen neuvolahoidon ja itseluettavan materiaalin välillä ilman erillistä neuvotaa tupakointiin liittyen. Tavanomaista hoitoa saaneista 4,9 % ja itseluettavan materiaalin saaneista 13,2 % lopetti tupakoinnin. OR 1,83 (1,23 2,73). Tupakoinnin haitallisuus sikiölle pitää ottaa aina puheeksi! työvälineenä voi käyttää esimerkiksi Hengitysliiton julkaisemaa opasta (42). 633
6 Huolestuttavaa on, että Suomessa lähes joka toinen alle 20-vuotias raskaana oleva tupakoi. lisännyt raskaana olevien naisten tupakasta vieroittumista (43) (taulukko 2). Nikotiinikorvaushoitoa voidaan kuitenkin harkita silloin, kun raskaana oleva nainen on motivoitunut lopettamaan tupakoinnin ja kärsii fyysisistä nikotiiniriippuvuuden oireista. Nikotiinin on itsessään osoitettu olevan neurotoksista eläinkokeissa (15). Vastikään julkaistussa Pohjoismaisessa tutkimuksessa todettiin, että sekä nikotiinikorvaushoito että tupakka-altistus lisäsivät merkitsevästi vastasyntyneiden lasten koliikin riskiä verrattuna altistumattomiin lapsiin (44). Toisaalta nikotiinikorvaushoitoa käytettäessä vältetään tupakan muut haitalliset aineet, hiilimonoksidi mukaan lukien. Nykyisessä Käypä hoito -suosituksessa suositellaan, että raskaana olevat käyttäisivät ainoastaan lyhytvaikutteisia nikotiinikorvaushoitovalmisteita (45), koska pitkä- ja lyhytvaikutteisten nikotiinituotteiden yhtäaikainen käyttö saattaa altistaa sikiön jopa tupakointia pitkäkestoisemmalle ja suuremmalle määrälle nikotiinia. Nikotiinikorvaushoidon tavoite on tupakoinnista vieroittuminen, ja raskauden aikana mahdollisimman lyhytaikainen käyttö on suositeltavaa. Lyhytvaikutteisten nikotiinikorvaustuotteiden olisi hyvä olla ilmaisia tupakoiville raskaana oleville, jotta tupakasta vieroittuminen ei olisi taloudellisista seikoista kiinni. Yksi parhaista keinoista raskaudenaikaisen tupakoinnin vähentämiseksi olisi ehkäistä nuorten tupakoinnin aloittaminen. Aikuisista päivittäin tupakoivista 80 % on aloittanut päivittäisen tupakoinnin ennen 20 ikävuotta (46). Tupakkatuotteiden ikärajan nostaminen 21 ikävuoteen puolitti vuotiaiden tupakoinnin yleisyyden Needhamissa Yhdysvalloissa (47). Yhtenä merkittävä syynä pidetään sitä, etteivät 18 vuotta täyttäneet enää pystyneet välittämään tupakkatuotteita nuoremmille oppilaitoksessa. Suomessa olisi syytä harkita tupakkatuotteiden ostoikärajan nostamista. Lopuksi Tupakoiminen raskauden aikana altistaa sikiön tupakan tuhansille aineille, jotka vaikuttavat sikiöaikana haitallisesti muun muassa sikiöön kasvuun ja aivojen kehitykseen. Useampi kuin joka seitsemäs raskaana oleva tupakoi, eikä Suomessa ole onnistuttu vähentämään alkuraskauden tupakointia viimeksi kuluneiden 25 vuoden aikana, vaikka tietoisuus raskaudenaikaisen tupakoinnin riskeistä on lisääntynyt. Vastasyntyneiden lasten on osoitettu kärsivän nikotiinin aiheuttamista vieroitusoireista syntymän jälkeen merkkinä raskauden aikana muodostuneesta nikotiiniriippuvuudesta. Tupakkaaltistukselle näyttää olevan monimuotoisia todennäköisesti pysyviä vaikutuksia sikiön terveyden kannalta, joista osa saattaa ilmentyä vasta lapsuus- ja aikuisiällä esimerkiksi lisääntyvänä somaattisena tai psyykkisenä sairasteluna. Tupakoinnin lopettamisella viimeistään alkuraskaudessa on todettu selkeitä hyötyjä sikiön kannalta, muun muassa sikiön normaali kasvu mahdollistuu ja ennenaikaisen syntymän riski pienenee. Läpi raskauden jatkuva tupakointi on selvästi haitallista kehittyvälle sikiölle. Mikäli raskaana oleva nainen ei onnistu lopettamaan tupakointia itsenäisesti, on harkittava nikotiinikorvaushoitoa. n English summary > in english Effects of prenatal smoking exposure on the child s health 634
7 tieteessä english summary Mikael Ekblad M.D., Ph.D. Turku University Hospital, Department of Children and Adolescents University of Turku Mika Gissler, Jyrki Korkeila, Liisa Lehtonen Effects of prenatal smoking exposure on the child s health Environmental factors, including maternal smoking, can significantly modulate genetically programmed fetal development as smoking exposes the developing fetus to thousands of harmful ingredients. These include nicotine and carbon monoxide, which are known to cross the placenta and enter the fetal blood circulation. Animal studies have suggested that nicotine exposure during pregnancy modulates neuronal axonal pathfinding and synapse formation, and that carbon monoxide exposure leads to fetal hypoxia, which might interfere with fetal growth and brain development. The role of the other potentially toxic ingredients of tobacco smoke is less well-known. Recently, knowledge of the epigenetic mechanisms influencing the function of the human genome caused by prenatal smoking exposure during fetal life has increased. These kinds of changes could extend into adulthood or even to future generations. Maternal smoking during pregnancy has been strongly associated with prematurity, low birth weight and smaller head circumference at birth. Recent studies have also reported alterations in fetal brain development caused by smoking exposure appearing as volumetric changes in the brain or altered brain function. It has been further suggested that smoking exposure during pregnancy is associated with far-reaching consequences for the exposed offspring, such as increased risks of obesity, asthma, and psychiatric problems. Despite the increasing knowledge of the adverse effects of smoking during pregnancy on fetal development, one in seven pregnant women smoke and almost every other pregnant teenager in Finland smokes during pregnancy. It is important that healthcare personnel working in maternal and antenatal care encourage women who are pregnant or planning pregnancies to stop smoking. Pregnant women who continue to smoke during pregnancy might suffer from stronger nicotine dependence than others. Nicotine replacement therapy can be considered for women who are not able to stop smoking by themselves, if they are motivated for smoking cessation and suffer from physical withdrawal symptoms. 634a
RASKAUDENAIKAISEN. Mikael Ekblad TUPAKOINNIN HAITAT LAPSEN TERVEYDELLE
RASKAUDENAIKAISEN TUPAKOINNIN HAITAT LAPSEN TERVEYDELLE Mikael Ekblad Lääketieteen tohtori Tk-lääkäri, Harjavallan terveyskeskus Tutkija, Lasten ja nuorten klinikka, Tyks Valtakunnalliset Tupakka ja terveys
LisätiedotMitä Pohjoismaissa on tehty raskausajan tupakoinnin vähentämiseksi?
+ Mitä Pohjoismaissa on tehty raskausajan tupakoinnin vähentämiseksi? Mikael Ekblad LT, erikoistuva lääkäri Kliininen opettaja, Yleislääketiede, Turun yliopisto Harjavallan terveyskeskus, KSTHKY (virkavapaalla)
LisätiedotLapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri
Lapsen astma ja tupakka 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Tupakointi Suomessa THL:n tilastot 2012 Tupakointi raskauden 1. kolmanneksen aikana THL:n
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotNuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet
Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius
LisätiedotTupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014
Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Suomalaisten tupakointi 1950-2013 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 1526/ /2018
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2018 1 (1) 40 Asianro 1526/06.00.00/2018 Valtuustoaloite / Kuopion neuvoloissa häkämittarit käyttöön raskauden seurannassa Kokoomuksen valtuustoryhmä ja allekirjoittaneet
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 1526/ /2018
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2018 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 40 19.6.2018 Kaupunginhallitus 210 16.7.2018 64 Asianro 1526/06.00.00/2018 Valtuustoaloite / Kuopion neuvoloissa häkämittarit käyttöön
LisätiedotRaskaudenaikaisen tupakoinnin vaikutukset lapsen terveydelle
+ Raskaudenaikaisen tupakoinnin vaikutukset lapsen terveydelle Mikael Ekblad LT, erikoistuva lääkäri Yleislääketiede, Turun yliopisto Harjavallan terveyskeskus, KSTHKY Sidonnaisuudet LT, yleislääkäri Päätoimi
LisätiedotTupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus
Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Diat: Patrick Sandström, Erityisasiantuntija, Filha ry,
LisätiedotTupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015
Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015 Ohjelma Ajankohtaiskatsaus tupakka, nuuska ja sähkösavuke Tupakoinnin haitat ja lopettamisen
LisätiedotNikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö
Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen
LisätiedotTupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014
Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014 Ohjelma Riippuvuus Käypä hoito Työkaluja vuorovaikutukseen ja motivaatioon Menetelmäharjoitus/keskustelu
LisätiedotOdottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto
Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa
LisätiedotTupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS
Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää
LisätiedotAlkaako syrjäytyminen jo kohdussa?
Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids
LisätiedotTupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry
Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotSavuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP
Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten
LisätiedotSuomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v)
Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 Miehet Naiset 20 10 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2005 2010 2011 Satu Helakorpi, Anna-Leena Holstila, Suvi Virtanen, Antti Uutela Suomalaisen
LisätiedotTupakkariippuvuuden neurobiologia
Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet
LisätiedotSAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ (PÄIVITETTY 5/2019)
SAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ (PÄIVITETTY 5/2019) KAIKILLE SOPIVA HAVAINTOMATERIAALI Tervapurkki ja opaste Rahapurkki ja opaste (tupakasta) Tuoksupurkit (tupakanhajuinen ja raikas t-paita) ja opaste Nuuskapurkit
LisätiedotTupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Tampere 9.9.2015
Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Tampere 9.9.2015 Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950 1960 1970
LisätiedotToisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia
Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 30.7.2014 1 Huonot uutiset: Tupakointi on yksi suurimmista kansanterveysongelmista
LisätiedotAngitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana
Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP
LisätiedotTupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Pori 4.2.2015
Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Pori 4.2.2015 Ohjelma Ajankohtaiskatsaus tupakka, nuuska ja sähkösavuke Tupakkariippuvuus Tupakoinnin
LisätiedotHARKITSETKO TUPAKO NNIN LOPETTAMISTA?
HARKITSETKO TUPAKO NNIN LOPETTAMISTA? Tässä joitakin asioita, jotka sinun tulisi tietää Tupakointi ja nikotiiniriippuvuus: kylmät tosiasiat Tupakointi aiheuttaa edelleen Suomessa 4300 kuolemaa vuosittain,
LisätiedotPAINOHUOLET TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ
VII Valtakunnallinen Tupakka ja Terveys päivä 29.11.2016 PAINOHUOLET TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ Eeva-Liisa Tuovinen, LL Tohtorikoulutettava Erikoistuva lääkäri Kansanterveystieteen osasto
LisätiedotMITÄ NIKOTIINIRIIPPUVUUS ON? Tellervo Korhonen, FT, Dosentti Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Hjelt instituutti
MITÄ NIKOTIINIRIIPPUVUUS ON? Tellervo Korhonen, FT, Dosentti Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Hjelt instituutti SIDONNAISUUDET: Asiantuntijalausuntoja nikotiiniriippuvuudesta lääkeyhtiölle vuosina
LisätiedotTupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa
Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakka ja terveys päivät 29.11.2016 EHL, HLT Anna Maria Heikkinen, yliopistonlehtori, HY, erikoishammaslääkäri, HUS Sidonnaisuudet: Pfizerin asiantuntijana
LisätiedotTupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito
Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Lääkärin rooli tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden hoidossa Pfizer lounassymposium Lääkäripäivät 2015 Klas Winell LT, EL, Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus
LisätiedotTUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA
TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen
LisätiedotPreconception Health ja nuorten seli-asenteet
Preconception Health ja nuorten seli-asenteet Jouni Tuomi FT, yliopettaja, terveyden edistäminen TAMK v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä
Lisätiedot15 Tupakka. s
15 Tupakka s.170-179 1 Tupakka, Mikä se on? On olemassa erilaisia tupakkatuotteita, kuten savukkeet, nuuska ja sähkötupakka. Kaikkien tupakkatuotteiden on todettu aiheuttavan merkittäviä terveysriskejä
LisätiedotNuorten ylipainon syitä jäljittämässä
SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon
LisätiedotNikotiinikorvaushoito - Tuotteet ja hoidon suunnittelu
Nikotiinikorvaushoito - Tuotteet ja hoidon suunnittelu Hanne Munter Hengitysliitto ry / Stumppi hanne.munter@hengitysliitto.fi OTA-ohjauskartta Nikotiinikorvaushoito Nikotiinikorvaushoitotuotteita käytettäessä
LisätiedotUudet nikotiinituotteet koukuttavat. Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014
Uudet nikotiinituotteet koukuttavat Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Tupakoinnin suosio laskenut Miesten tupakointi on 1980-luvulta lähtien vähentynyt ja myös naisten tupakointi
LisätiedotMiten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus
Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan
LisätiedotKaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat
Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja
LisätiedotMitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?
Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen
LisätiedotNuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa
Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotTupakointi ja raskaus
Katsaus Minna Tikkanen Tupakointi ja raskaus Raskausajan tupakointi altistaa raskaushäiriöille ja vaarantaa lapsen myöhemmän terveyden Tupakansavu sisältää tuhansia kemiallisia aineita, joista monet läpäisevät
LisätiedotRaskauden aikainen tupakointi on pysynyt maassamme. Keskosten äidit tupakoivat raskausaikana muita yleisemmin. lääketiede. Alkuperäistutkimus
lääketiede Alkuperäistutkimus Mikael Ekblad, Jonna Maunu, Petriina Munck, Satu Ekblad, Jaakko Matomäki, Helena Lapinleimu, Leena Haataja, Liisa Lehtonen ja PIPARI-tutkimusryhmä Keskosten äidit tupakoivat
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotÄIDIN RASKAUDEN AIKAISEN TUPAKOINNIN VAI- KUTUS LAPSEN ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN KE- HITTYMISEEN, POHJOIS-SUOMEN SYNTYMÄKO- HORTTI 1986
ÄIDIN RASKAUDEN AIKAISEN TUPAKOINNIN VAI- KUTUS LAPSEN ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN KE- HITTYMISEEN, POHJOIS-SUOMEN SYNTYMÄKO- HORTTI 1986 Miettinen, Tuukka Syventävien opintojen tutkielma Psykiatrian klinikka
LisätiedotNuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska
Nuoret ja nuuska Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuuskan suosio on kasvanut viime aikoina huolestuttavasti erityisesti poikien keskuudessa. Nuuska mielletään usein tiettyjä urheilulajeja harrastavien poikien
LisätiedotTupakointi ja tupakoinnin lopettaminen Suomessa - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 20.5.
Tupakointi ja tupakoinnin lopettaminen Suomessa - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 20.5.2013 Ohjelma Ajankohtaiskatsaus Tupakkariippuvuus Tupakoinnin terveysvaikutukset
LisätiedotToistuvat raskaudenkeskeytykset Suomessa 1983 2009
tieteessä Anna Heino VTM, FM, erikoissuunnittelija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tieto-osasto anna.heino@thl.fi Mika Gissler FT, VTM, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tieto-osasto
LisätiedotKunta savuttomaksi - tukea, tekoja ja yhteistyötä
Kunta savuttomaksi - tukea, tekoja ja yhteistyötä Tupakkahaittojen ehkäisyn tiimi, THL Haittojen ehkäisemisen ryhmä, STM 13.9.2013 www.thl.fi/tupakka 1 Päivittäin tupakoivat aikuiset koulutuksen mukaan
LisätiedotElämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti
Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Sidonnaisuudet -UKK-instituutti, tutkimusjohtaja -Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, seksuaali- ja lisääntymisterveyden
LisätiedotNuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat
Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö, THL 4.12. Hanna Ollila / Nuuskaa taskussa -seminaari 3.12. 1 Nuuska Eri tuotteita eri
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotNuorten tupakointi. Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta:
Nuorten tupakointi Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta: Nuorten terveystapatutkimus 12-18- Kouluterveyskysely Koulutyypin mukainen tarkastelu: Yläkoulun 8. ja 9. luokat sekä lukioiden ja ammatillisten
LisätiedotHyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.
Tupakatta terveenä! 2 Lopettaminen kannattaa aina! Tupakkatuotteet lyhentävät käyttäjänsä elinikää keskimäärin 8 10 vuotta. Ilman tupakkaa on terveempi ja sairastumisriski pienenee. Elämänlaatu paranee
LisätiedotTupakoimaton KYS. Toimenpideohjelma 2016. Laatija: Tupakoimaton KYS -työryhmä. Versionumero: 1.1. Päivämäärä: 6.4.2016
Tupakoimaton KYS Toimenpideohjelma 2016 Laatija: Versionumero: 1.1 Päivämäärä: 6.4.2016 Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtoryhmä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Toimenpideohjelma 1.0 2 (11) Sisällys Johdanto...
LisätiedotTupakaton nuoruus - mission possible
Tupakaton nuoruus - mission possible Tupakkahaittojen ehkäisyn tiimi, THL Haittojen ehkäisemisen ryhmä, STM 19.9.12 www.thl.fi/tupakka 1 Tässä esityksessä saat vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Miten
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa
Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotNAISTEN TAUDIT EPIDEMIOLOGIA
NAISTEN TAUDIT Naisten tupakointi on lisääntynyt viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Naisten altistuminen ympäristön tupakansavulle on vähentynyt Suomessa, mutta edelleen useat naiset toimivat ammateissa,
LisätiedotTupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille
Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Faktoja tupakan vaarallisuudesta Tupakan savu sisältää noin 4000 kemikaalia, joista 50 aiheuttaa syöpää. 50% tupakoitsijoista kuolee
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotHARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ
HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ TUPAKOINTI JA NIKOTIINIRIIPPUVUUS: KYLMÄT TOSIASIAT tupakointi aiheuttaa maailmassa yli 5 miljoonaa kuolemaa vuosittain:
LisätiedotRMP section VI.2 Elements for Public Summary
RMP section VI.2 Elements for Public Summary Product: RMP: Atosiban Stragen, 6,75mg/0,9ml solution for injection Atosiban Stragen, 37,5mg/5ml concentrate for solution for infusion RMP-PID-ATO-v03 DLP:
LisätiedotTupakkapolitiikan uusia tuulia
Tupakkapolitiikan uusia tuulia Tupakkapäivä 14.11.2008 HY, TTL, KTL Antero Heloma Kansanterveyslaitos 24.11.2008 Smoking prevalence in Finland 1950-2007 % 80 70 60 50 40 30 20 10 Men Women 0 1950 1970
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotRaskaudenaikaisen tupakoinnin vaikutukset lapsen myöhempään terveyteen
Emilia Joona Raskaudenaikaisen tupakoinnin vaikutukset lapsen myöhempään terveyteen Kirjallisuuskatsaus Opinnäytetyö Kevät 2019 SeAMK Sosiaali- ja terveysala Terveydenhoitaja (AMK) 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotTupakointi vähenee koko ajan
TOSITIETOA Tupakka Tupakointi vähenee koko ajan Ennen vanhaan tupakoitiin paljon. Tupakointi oli sallittua ravintoloissa, junissa, lentokoneissa ja työpaikoilla. Nykyään tupakointia sisätiloissa rajoittaa
LisätiedotKoulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla
Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Antero Heloma, THL 4.12.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Päivittäisen tupakoinnin yleisyys työikäisen aikuisväestön keskuudessa vuosina 1960 2013 ja
LisätiedotMÄ HALUAN ANTAA LAPSELLENI SAVUTTOMAN ELÄMÄN
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA MÄ HALUAN ANTAA LAPSELLENI SAVUTTOMAN ELÄMÄN Kyselytutkimus raskaana olleille äideille T E K I J Ä T : Juuli Pelo, Eveliina
LisätiedotRaskaus ilman tupakkaa Työkaluja neuvolaan
Raskaus ilman tupakkaa Työkaluja neuvolaan STESO terveyden edistämisen seminaari, Seinäjoki 6.3.2019 Krista Abdulla Hama Salih Terveyden edistämisen asiantuntija Raskaus ilman tupakkaa hanke Nalle 2017-2019
LisätiedotLasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010
Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä
LisätiedotTUPAKOINTI ENNEN JA NYT
1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2017. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla
LisätiedotNuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,
LisätiedotErkki Vartiainen, ylijohtaja, professori
Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin
LisätiedotRaskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy
Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy 14.4.2016 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy anti-d-suojaus synnytyksen jälkeinen suojaus 1969 riskiperusteinen suojaus
LisätiedotNHS: TUPAKATTA PARANET PAREMMIN
NHS: TUPAKATTA PARANET PAREMMIN Jorma Hannukainen Thorax-verisuonikirurgian erikoislääkäri,eläkkeellä 19.3.2018 HESARI 5/2016 Olemme nyt Satakunnan sairaanhoitopiirissä samalla asialla. Tahtotilamme :tupakoimatta
LisätiedotRekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos
Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita
LisätiedotHelsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus
Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys
LisätiedotAktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena
Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen
LisätiedotGlobal Youth Tobacco Survey Tuloksia Suomen kyselystä
Global Youth Tobacco Survey 12 Tuloksia Suomen kyselystä 8.1.15 www.thl.fi/gyts 1 Taustaa GYTS mittaa 13 15-vuotiaiden koululaisten asenteita, tietoja ja kokemuksia tupakointia ja tupakansavulle altistumista
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotPienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.
Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen
LisätiedotNational Links. Name of tool or initiative Source Short description Link. Hankkeessa mukana ovat:
National Links Name of Country FINLAND Name of tool or initiative Source Short description Link ecap ehealth Services for Child and Adolescent Psychiatry hoitotieteen laitos Kuopion yliopistollinen sairaala
LisätiedotRhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana
RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana Valtakunnalliset Neuvolapäivät 9.10.2013 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaation syntymekanismi fetomaternaalivuoto FMH: 1. trim.
LisätiedotKäytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan
ANNA-MARIA LAHESMAA-KORPINEN FT Projektipäällikkö, THL LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -HANKE RASKAUDENAIKAINEN lääkkeiden käyttö Suomessa Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Vuosina Suomessa
LisätiedotTUPAKKASALKUN / SAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ
TUPAKKASALKUN / SAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ (PÄIVITETTY 8/2015) KAIKILLE SOPIVA HAVAINTOMATERIAALI Tervapurkki ja opaste Nuuskapurkit Rahapurkki opaste Tuoksupurkit (tupakanhajuinen ja raikas t-paita) ja
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotTupakastavieroituspalvelut perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa -missä mennään ja mihin suuntaan seuraavaksi
Tupakastavieroituspalvelut perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa -missä mennään ja mihin suuntaan seuraavaksi Reetta-Maija Luhta Suomen savuton sairaala koordinaattori Savuton sairaala-verkosto
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotTURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA
TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA
LisätiedotNuuska ja nikotiiniriippuvuus (tupakkavieroituksen uudet haasteet)
Nuuska ja nikotiiniriippuvuus (tupakkavieroituksen uudet haasteet) Patrick Sandström Vieraileva asiantuntija, THL Erityisasiantuntija, Filha ry Helsinki 1.6.2016 Kohderyhmä kuka vielä tupakoi? Erityisryhmät:
LisätiedotEnergiajuomat, kofeiini ja nuorten terveys. Heini Huhtinen Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö
Energiajuomat, kofeiini ja nuorten terveys Heini Huhtinen Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö 14.2.2013 Energiajuomat mm. Teho, Battery, Red Bull hs.fi Myynti ja markkinointi On laillista myydä
LisätiedotLisääntymisterveys ja altistuminen
Lisääntymisterveys ja altistuminen Heikki Frilander, ylilääkäri LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Lapsissa on tulevaisuus Johtavana ajatuksena varovaisuusperiaate Läheskään kaikesta
LisätiedotMATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI
MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI YLEISTÄ TUPAKOINNISTA Tupakointi aiheuttaa yli 50 sairautta, joista 20 on kuolemaan johtavia. Tupakointi vaurioittaa lähes jokaista elintä elimistössä,
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN
PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.
LisätiedotTUPAKOINTI ENNEN JA NYT
1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2015. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla
LisätiedotTupakkariippuvuus, puheeksiotto ja motivointi tupakoimattomuuteen
Tupakkariippuvuus, puheeksiotto ja motivointi tupakoimattomuuteen Tupakoimattomana leikkaukseen koulutus Satakunnan sairaanhoitopiiri Pori, 19.3.2018 Patrick Sandström Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Lisätiedot