Sikiön tupakka-altistuksen vaikutukset lapsen terveyteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sikiön tupakka-altistuksen vaikutukset lapsen terveyteen"

Transkriptio

1 tieteessä Mikael Ekblad LT, terveyskeskuslääkäri, tutkija TYKS, lasten ja nuorten klinikka ja Turun yliopisto Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Mika Gissler FT, tutkimusprofessori THL ja Pohjoismainen kansanterveystieteen korkeakoulu, Göteborg Jyrki Korkeila LT, psykiatrian professori, ylilääkäri Turun yliopisto, psykiatria Satakunnan sairaanhoitopiiri Liisa Lehtonen LT, lastentautien professori, osastonylilääkäri, vastuualuejohtaja TYKS, lasten ja nuorten klinikka ja Turun yliopisto Vertaisarvioitu VV Sikiön tupakka-altistuksen vaikutukset lapsen terveyteen Sikiön kehitykselle yleisin haitallinen ympäristöaltistus on äidin tupakointi. Noin 15 % suomalaisista raskaana olevista naisista tupakoi raskauden alussa. Tupakasta sikiölle aiheutuvien haittojen vaikutusmekanismeja on alettu ymmärtää paremmin viime vuosina. Tupakka-altistus aiheuttaa pienipainoisuutta ja lisää ennenaikaisen syntymän riskiä sekä näyttää lisäävän myöhempää somaattista ja psyykkistä sairastuvuutta. Tupakoinnin lopettaminen kannattaa vielä raskauden aikanakin. Nikotiinikorvaushoitoa on harkittava, mikäli raskaana oleva nainen on motivoitunut lopettamaan tupakoinnin, mutta fyysisten vieroitusoireiden vuoksi itsenäinen lopettaminen ei ole onnistunut. Sikiö on herkkä erilaisille ympäristömyrkyille. Tupakan haitalliset aineet siirtyvät istukan kautta sikiön verenkiertoon. Äidin raskaudenaikainen tupakointi vaikuttaa lapsen terveyteen myös pitkällä aikavälillä. Suomessa ei ole onnistuttu vähentämään naisten raskaudenaikaista tupakointia, ja tupakoinnin yleisyys raskauden alussa on pysynyt 15 %:n tasolla 1980-luvun lopulta lähtien (1). Tässä katsauksessa tarkastellaan, millä mekanismeilla raskaudenaikainen tupakointi vaikuttaa kehittyvään sikiöön ja minkälaisia vaikutuksia tupakka-altistuksella on sikiön ja lapsen myöhempään terveyteen. Lopuksi käydään läpi keinoja raskaudenaikaisen tupakoinnin vähentämiseksi. Raskaudenaikaisen tupakoinnin yleisyys Kehittyneissä maissa raskaudenaikainen tupakointi on vähentynyt viime vuosikymmenten aikana. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tupakointi raskauden aikana väheni 18 %:sta 11 %:iin vuosien aikana (2). Pohjoismaista se väheni eniten Ruotsissa, missä 1980-luvulla yli 30 % tupakoi raskaana olleessaan, mutta vuonna 2012 vain 6 % (3). Muista Pohjoismaista poiketen Suomessa tupakointi ei ole alkuraskauden aikana vähentynyt (kuvio 1) (3). Suomessa yhä useampi lopettaa tupakoinnin raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana, mutta noin 10 % kaikista raskaana olevista tupakoi läpi raskauden (1). Tupakkalainsäädäntöä on kiristetty viime vuosina Suomessa. Esimerkiksi vuonna 2007 tuli voimaan tupakoinnin täyskielto ravintoloissa, ja vuonna 2012 kiellettiin tupakkatuotteiden esilläpito kaupoissa. Koko naisväestön tupakointi alkoi vähentyä 2000-luvun puolivälistä alkaen. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -kyselytutkimuksen mukaan vuotiaista naisista 13 % tupakoi päivittäin vuonna 2013 (4), mikä on jopa vähemmän kuin raskaudenaikaisen tupakoinnin yleisyys. Vastaavat tupakkalainsäädännön tiukennukset, kuten työpaikka- ja ravintolatupakoinnin kieltäminen, ovat esimerkiksi Belgiassa osoittautuneet tehokkaiksi keinoiksi vähentää myös raskaudenaikaista tupakointia sekä raskaana olevien naisten passiivista tupakka-altistusta. Tämä näyttää vähentäneen ennenaikaisten syntymien esiintyvyyttä (5). Raskauden aikana tupakoivat naiset ovat useam min nuoria, he elävät ilman parisuhdetta, kuuluvat alempaan sosiaaliluokkaan ja ovat vähemmän koulutettuja verrattuna tupakoimattomiin (1). Mikäli puoliso tupakoi, raskaana olevan naisen todennäköisyys tupakoida on jopa nelinkertainen (6). Huolestuttavinta on se, että Suomessa ja Norjassa lähes joka toinen alle 20-vuotias raskaana oleva tupakoi (1). Nykyinen suuntaus herättää huolen raskaaksi tulevien teini-ikäisten terveyskäyttäytymisestä Suomessa. Teini-ikäisten tyttöjen päivittäinen tupakkatuotteiden käyttö on vähentynyt kymmenen viime vuoden aikana 25 %:sta 13 %:iin (7). Koska teini-ikäisistä synnyttäjistä lähes puolet tupakoi, voidaan päätellä, että heidän terveyskäyttäytymisessään on puutteita, joihin voi liittyä välinpitämättömyys raskauden ehkäisyn suhteen. Teiniraskaudet ovat harvoin suunnitel- 629

2 kuvio 1. Tupakoinnin yleisyyden kehitys alkuraskauden aikana Pohjoismaissa (3). % Kirjallisuutta 1 Ekblad M, Gissler M, Korkeila J, Lehtonen L. Trends and risks groups for smoking during pregnancy in Finland and other Nordic countries. Eur J Public Health 2014;24: Centers for Disease Control and Prevention (CDC). Smoking during pregnancy United States, MMWR 2004;53: Heino A, Gissler M. Pohjoismaiset perinataalitilastot THL, Tilastoraportti 31/ Helldán A, Helakorpi S, Virtanen S, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät THL, Raportti 21/ Kabir Z, Clarke V, Conroy R, McNamee E, Daly S, Clancy L. Low birthweight and preterm birth rates 1 year before and after the Irish workplace smoking ban. BJOG 2009;116: Villalbí JR, Salvador J, Cano-Serral G, Rodríguez-Sanz MC, Borrell C. Maternal smoking, social class and outcomes of pregnancy. Paediatr Perinat Epidemiol 2007;21: Kinnunen JM, Linfors P, Pere L, Ollila H, Samposalo H, Rimpelä A. Nuorten terveystapatutkimus THL, Helsinki Leppälahti S, Gissler M, Mentula M, Heikinheimo O. Trends in teenage termination of pregnancy and its risk factors: a population-based study in Finland, Hum Reprod 2012;27: Shipton D, Tappin DM, Vadiveloo T, Crossley JA, Aitken DA, Chalmers J. Reliability of self reported smoking status by pregnant women for estimating smoking prevalence: a retrospective, cross sectional study. BMJ 2009;339:b4347. Suomi Norja Tanska Ruotsi tuja, ja teini-ikäisten toistuvat raskaudenkeskeytykset ovat lisääntyneet. Noin 40 % raskauden keskeyttäneistä teineistä ei ollut käyttänyt ehkäisyä ennen raskaaksi tuloaan (8). Raskaudenaikaisen tupakoinnin erot Suomessa ja Ruotsissa saattavat liittyä merkittävään eroon maiden ehkäisypolitiikassa. Ruotsissa vuodesta 1975 asti kaikki alle 25-vuotiaat ovat saaneet ehkäisypillereitä alennuksella tai jopa ilmaiseksi osassa kunnista. Suomessa lääkkeellinen ehkäisy ei ole peruskorvattavaa, mikäli indikaationa on raskaudenehkäisy. Sosiaali- ja terveysministeriö on suositellut kunnille ilmaisten ehkäisyvälineiden tarjoamista alle 20-vuotiaille, mutta hyvin harva kunta on toteuttanut suosituksen. On toden näköistä, että Suomessa voitaisiin vähentää ei-toivottuja raskauksia ja sitä kautta sikiön tupak ka-altistusta erityisesti teini-ikäisten eitoivo tuissa raskauksissa panostamalla raskaudenehkäisyyn. Äidin raportoimaa tietoa raskaudenaikaisesta päivittäisestä tupakoinnista on pidetty varsin luotettavana tutkimuskäytössä, mutta luotettavampaa tietoa tupakka-altistuksesta on mahdollista saada mittaamalla nikotiinin metaboliatuotteen kotiniinin pitoisuuksia esimerkiksi äidin hiuksista tai vastasyntyneen lapsen verestä. On arvioitu, että itse raportoitua raskaudenaikaista tupakointia aliarvioidaan noin 25 %, kun tupakka-altistus varmistetaan kotiniinin mittauksella (9). Tupakka-altistuksen vaikutusmekanismit Tupakan tiedetään sisältävän tuhansia eri kemikaaleja. Niistä useita kymmeniä luokitellaan karsinogeeneiksi, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti sikiöön (10). Kehittyvän sikiön kannalta haitallisimmat aineet ovat todennäköisesti nikotiini ja hiilimonoksidi, joiden on osoitettu siirtyvän istukan läpi sikiön verenkiertoon (11,12). Keskeytettyihin raskauksiin perustuneessa tutki muksessa todettiin nikotiinin aineenvaihduntatuotteen kotiniinin kertymistä alkioon jo 8. raskausviikolta lähtien, mikäli nainen oli tupakoinut tai altistunut passiiviselle tupakoinnille raskauden aikana (13). Sikiön hitaamman metabolian vuoksi nikotiinipitoisuus sikiön veren kierrossa voi olla 15 % suurempi ja kestää pidempään kuin äidin verenkierrossa (12). Nikotiinin haitallisuus hermoston kehitykselle on osoitettu sekä eläin- että kliinisissä kokeissa. Nikotiinin merkittävin vaikutus kohdistuu elimistön nikotiiniasetyylikoliinireseptoreihin, joita on todettu ihmisalkioiden aivojen ja selkäytimen alueilla jo raskausviikolta alkaen (14). Näiden reseptorien normaali kehitys on tärkeää aivojen kehitykselle. Eläinkokeissa on osoitettu, että näiden reseptorien aktivoituminen nikotiinialtistuksen vuoksi aiheuttaa pitkäaikaisia muutoksia reseptorien ilmaantumisessa ja toiminnassa sekä häiritsee aivojen kehitystä (15). Raskaudenaikainen tupakointi saattaa aiheuttaa sikiön DNA:n ja RNA:n rakenteisiin epigeneettisiä muutoksia, jotka voivat välittyä seuraaville sukupolville (16). Epigenetiikka on vielä varsin tuore tutkimusala. Esimerkiksi teiniikäisille raskaudenaikaisen tupakka-altistuksen on todettu aiheuttavan muutoksia aivoperäisen kasvutekijägeenin (BDNF) DNA:han (17). Kyseinen kasvutekijä on tärkeä aivojen normaalille kehitykselle vaikuttaen muun muassa pitkäaikaiseen muistiin, hermosoluja suojaavasti ja uusien hermosolujen erilaistumiseen. Vaikutukset sikiöön Raskauden jälkimmäisellä puoliskolla sikiön kasvuun vaikuttaa eniten ravinnon ja hapen riittävä saanti istukan kautta. Mikäli ravinnon tai hapen saanti ei ole riittävää, sikiön itsesäätely kohdistaa riittävän verenkierron aivoihin, mikä mahdollistaa pään normaalin kasvun ja aivojen kehittymisen. Verenkierron kohdistuminen ai- 630

3 tieteessä 10 Hoffmann D, Hoffmann I. The changing cigarette, J Toxicol Environ Health 1997;50: Hill EP, Hill JR, Power GG, Longo LD. Carbon monoxide exchanges between the human fetus and mother: a mathematical model. Am J Physiol 1977;232:H Luck W, Nau H, Hansen R, Steldinger R. Extent of nicotine and cotinine transfer to the human fetus, placenta and amniotic fluid of smoking mothers. Dev Pharmacol Ther 1985;8: Jauniaux E, Gulbis B, Acharya G, Thiry P, Rodeck C. Maternal tobacco exposure and cotinine levels in fetal fluids in the first half of pregnancy. Obstet Gynecol 1999;93: Hellström-Lindahl E, Gorbounova O, Seiger A, Mousavi M, Nordberg A. Regional distribution of nicotinic receptors during prenatal development of human brain and spinal cord. Brain Res Dev Brain Res 1998;108: Chen H, Parker SL, Matta SG, Sharp BM. Gestational nicotine exposure reduces nicotinic cholinergic receptor (nachr) expression in dopaminergic brain regions of adolescent rats. Eur J Neurosci 2005;22: Knopik VS, Maccani MA, Francazio S, McGeary JE. The epigenetics of maternal cigarette smoking during pregnancy and effects on child development. Dev Psychopathol 2012;24: Toledo-Rodriguez M, Lotfipour S, Leonard G, ym. Maternal smoking during pregnancy is associated with epigenetic modifications of the brain-derived neurotrophic factor-6 exon in adolescent offspring. Am J Med Genet B Neuropsychiatr Genet 2010;153B: Jaddoe VW, Verburg BO, de Ridder MA ym. Maternal smoking and fetal growth characteristics in different periods of pregnancy: the Generation R study. Am J Epidemiol 2007;165: Jaddoe VW, Troe EJ, Hofman A ym. Active and passive maternal smoking during pregnancy and the risks of low birthweight and preterm birth: the Generation R Study. Paediatr Perinat Epidemiol 2008;22: Vardavas CI, Chatzi L, Patelarou E ym. Smoking and smoking cessation during early pregnancy and its effect on adverse pregnancy outcomes and fetal growth. Eur J Pediatr 2010;169: Källén K. Maternal smoking during pregnancy and infant head circumference at birth. Early Hum Dev 2000;58: Bublitz MH, Stroud LR. Maternal smoking during pregnancy and offspring brain structure and function: review and agenda for future research. Nicotine Tob Res 2012;14: voihin tapahtuu muiden elinten kustannuksella ja johtaa epäsymmetriseen kasvuun raskauden aikana. Näin ei tapahdu tupakka-altistuksen yhteydessä, sillä se johtaa myös pään kasvun hidastumiseen. Hollantilaisessa tutkimuksessa mitattiin sikiön pään ja kehon kasvua toistuvilla kaikututkimuksilla. Tupakalle altistuneilla sikiöillä todettiin raskauden puolivälistä alkaen hitaampi reisiluun pituuden kasvu ja 25. raskausviikosta alkaen myös heikentynyt pään kasvu ( 0,56 mm/viikko) sekä vatsan ympäryksen kasvu verrattuna tupakalle altistumattomiin (18). Vaikka tupakka-altistuksen vaikutukset ovat selvemmin nähtävissä vasta raskauden jälkimmäisellä puoliskolla, niin läpi raskauden kestävä tupakka-altistus näyttäisi heikentävän sikiön symmetristä kasvua, joka johtaa pienempään syntymäpainoon (19,20). Raskaudenaikainen tupakka-altistus lisää huomattavasti myös ennenaikaisen syntymän ja keskosuuden riskiä (19). Mikäli raskaana oleva nainen lopettaa tupakoinnin saadessaan tietää olevansa raskaana, sikiön pään ja kehon normaali kasvu on mahdollinen, ja muun muassa ennenaikaisen syntymän ylimääräinen riski vältetään (18,19,20). Raskaudenaikaisen tupakka-altistuksen ja pienemmän päänympäryksen välillä on todettu selvä yhteys (18,19). Laajan ruotsalaisen syntymä rekisteritietoja käyttäneen tutkimuksen mukaan tupakalle altistuneilla vastasyntyneillä oli 60 % suurempi riski syntymähetken alle 32 sentin päänympärykselle ja 8 % suurempi riski alle 2 keskihajontaa vastaavaan päänympärykseen kuin altistumattomilla vastasyntyneillä (21). Raskaudenaikaisen ja syntymänjälkeisen päänympäryksen kasvu heijastaa aivojen kasvua. Raskaudenaikaisen tupakka-altistuksen vaikutuksista aivojen kehitykselle on tehty aiem min kaksi kattavaa katsausartikkelia (22,23). Tupakka-altistus oli yhteydessä muun muassa pienempiin aivotilavuuksiin eri kortikaalialueilla ja aivokurkiaisessa sekä aiheutti muutoksia aivojen toiminnassa. Ennenaikainen syntymä suojaa osittain sikiötä tupakka-altistukselta, koska ennen 32. raskausviikkoa syntyneillä tupakka-altistus ei ole ehtinyt aiheuttaa eroa pään ja muun kehon kasvussa todennäköisesti lyhyemmän altistusajan vuoksi. Omassa tutkimuksessamme oli mukana 232 pikkukeskosta (ennen 32. raskausviikkoa syntyneitä tai joiden paino oli alle g), joilla ei havaittu eroa pään kasvussa syntymästä kahden vuoden ikään saakka tupakka-altistuksen mukaan. Lasketussa ajassa tehdyssä aivojen magneettitutkimuksessa todettiin tupakalle altis tuneilla keskosilla kuitenkin pienempi etuaivolohkojen ja pikkuaivojen tilavuus kuin altistumattomilla keskosilla (24). Huomionarvoista siis on, että tupakka-altistus saattaa aiheuttaa muutoksia tiettyjen aivoalueiden tilavuuksiin tai aivojen toimintaan ennen kuin pään kasvussa todetaan eroja. Vastasyntyneen lapsen oireilun tutkiminen mahdollistaa toisen tavan tutkia raskaudenaikaisen tupakoinnin neurologisia vaikutuksia. Tupakalle altistuneilla terveillä kahden päivän ikäisillä vastasyntyneillä on todettu enemmän ärtyneisyyttä, itkuisuutta ja lisääntynyttä lihasjänteyttä kuin altistumattomilla, mikä viittaa tupakka- altistuksesta johtuviin vieroitusoireisiin (25). Oireilu saattaa vähentyä muutaman päivän kuluessa, kun äidin imetys alkaa ja vastasyntynyt saa nikotiinin äidinmaidon kautta. Peck ym. ovat tutkineet raskaudenaikaisen tupakka-altistuksen vaikutusta kahden päivän ikäisten vastasyntyneiden kuuloradan toimintaan. Normaalia voimakkaampi elektrofysiologinen reagointi ääniärsykkeisiin viittasi heikentyneeseen kykyyn käsitellä ääniärsykettä, joka saattaa johtaa myöhempiin kielellisiin ongelmiin. Vastasyntyneillä, jotka altistuivat joko yli 10 savukkeelle päivässä raskauden ajan tai joiden äidin virtsan kotiniinitaso ylitti mg/ ml, todettiin kuulohermossa yli neljä kertaa voimakkaampi reaktio ääniärsykkeille kuin altistumattomilla. Tämä löydös viittasi aivojen muuttuneeseen toimintaan (26). Tupakka-altistus näyttää myös heikentävän vastasyntyneen autonomisen hermoston toimintaa stressitilanteissa (27), mikä saattaa selittää lisääntynyttä kätkytkuoleman riskiä. Ajatellaan, että jopa joka kolmas kätkytkuolema voitaisiin ehkäistä välttämällä tupakointia raskauden aikana (28). Pitkäaikaiset vaikutukset lapselle Viimeaikaisten tutkimusten perusteella on syytä olettaa, että raskaudenaikaisella tupakoinnilla on monia pitkäaikaisvaikutuksia, joista osa saattaa ilmaantua vasta aikuisiässä (taulukko 1). Toisen raskauspuoliskon aikana sikiön paino jopa kymmenkertaistuu, joten suolisto saattaa olla erityisen herkkä tupakka-altistuksen vaikutukselle. Runsas tupakka-altistus raskauden ai- 631

4 23 Ekblad M, Korkeila J, Lehtonen L. Smoking during pregnancy affects foetal brain development. Acta Paediatr 2015;104:12 8. Julkaistu verkossa Ekblad M, Korkeila J, Parkkola R ym. Maternal smoking during pregnancy and regional brain volumes in preterm infants. J Pediatrics 2010;156: Law KL, Stroud LR, LaGasse LL, Niaura R, Liu J, Lester BM. Smoking during pregnancy and newborn neurobehavior. Pediatrics 2003;111: Peck JD, Neas B, Robledo C, Saffer E, Beebe L, Wild RA. Intrauterine tobacco exposure may alter auditory brainstem responses in newborns. Acta Obstet Gynecol Scand 2010;89: Fifer WP, Fingers ST, Youngman M, Gomez-Gribben E, Myers MM. Effects of alcohol and smoking during pregnancy on infant autonomic control. Dev Psychobiol 2009;51: Mitchell EA, Milerad J. Smoking and the sudden infant death syndrome. Rev Environ Health 2006;21: Shenassa ED, Brown MJ. Maternal smoking and infantile gastrointestinal dysregulation: the case of colic. Pediatrics 2004;114:e Durmus B, Kruithof CJ, Gillman MH ym. Parental smoking during pregnancy, early growth, and risk of obesity in preschool children: the Generation R Study. Am J Clin Nutr 2011;94: Montgomery SM, Ekbom A. Smoking during pregnancy and diabetes mellitus in a British longitudinal birth cohort. BMJ 2002;324: Virtanen HE, Sadov S, Toppari J. Prenatal exposure to smoking and male reproductive health. Curr Opin Endocrinol Diabetes Obes 2012;19: Ernst A, Kristensen SL, Toft G ym. Maternal smoking during pregnancy and reproductive health of daughters: a follow-up study spanning two decades. Hum Reprod 2012;27: Gilliland FD, Berhane K, McConnell R ym. Maternal smoking during pregnancy, environmental tobacco smoke exposure and childhood lung function. Thorax 2000;55: Lannerö E, Wickman M, Pershagen G, Nordvall L. Maternal smoking during pregnancy increases the risk of recurrent wheezing during the first years of life (BAMSE). Respir Res 2006;7:3. 36 Jaakkola JJ, Gissler M. Maternal smoking in pregnancy, fetal development, and childhood asthma. Am J Public Health 2004;94: Buka SL, Shenassa ED, Niaura R. Elevated risk of tobacco dependence among offspring of mothers who smoked during pregnancy: a 30-year prospective study. Am J Psychiatry 2003;160: taulukko 1. Raskaudenaikaiseen tupakka-altistukseen yhdistettyjä haittoja. Sikiö ja vastasyntynyt Ennenaikainen syntymä (19) Pienipainoisuus (18,20) Pieni päänympärys (20,21) Pienemmät aivotilavuudet (22,24) Vieroitusoireet (25) Kätkytkuolema (28) Myöhempi terveys Koliikki (29) Ylipaino (30,31) Tyypin 2 diabetes (31) Infertiliteetti pojilla (32) Astma (36) Aivojen toiminnan muutokset (22) Psykiatrinen sairastuvuus (38) kana näyttää muuttavan suoliston toimintaa ja kaksinkertaistavan imeväisiän koliikin riskin (29). Vaikka tupakka-altistus heikentää sikiöaikaista kasvua, ovat tupakalle altistuneet lapset muita useammin ylipainoisia lapsuusiästä aikuis ikään. Tämä selittyy osittain Barkerin hypo teesilla, jonka mukaan aikuisuuden sairaudet ohjelmoituvat sikiökaudella. Pienempi syntymäpaino ei kuitenkaan selitä koko yhteyttä (30,31). Sikiöaikana tupakalle altistuneilla nähdään myös muita useammin aikuisena tyypin 2 diabetesta (31). Tupakointi raskauden aikana saattaa vaikuttaa haitallisesti sikiön sukusolujen kehitykseen ja jälkikasvun lisääntymisterveyteen. Sikiöaikana tupakalle altistuneilla miehillä on aikuisena useammin huonolaatuista spermaa ja heidän kivestensä koko on keskimääräistä pienempi kuin altistumattomilla (32). Viime vuosien aikana on saatu viitteitä siitä, että äidin tupakointi raskauden aikana saattaa vaikuttaa haitallisesti myös tyttären lisääntymisterveyteen (33). Raskauden aikana tupakalle altistuneilla nuorilla on todettu heikentynyt keuhkojen toimintakyky (34). Ruotsalaistutkimuksessa todettiin, että raskaudenaikaiselle tupakoinnille altistuneilla lapsilla ilman syntymän jälkeistä passiivista altistusta oli kaksi kertaa useammin toistuvia uloshengitysvaikeuksia ensimmäisen kahden ikävuoden aikana täysin altistumattomiin lapsiin verrattuna (35). Astmaan sairastumista seitsemään ikävuoteen mennessä seurannut suomalaistutkimus totesi sairastumisriskin astmaan olevan 35 % suurempi tupakalle altistuneilla lapsilla kuin muilla (36). Raskaudenaikainen tupakka-altistus näyttää häiritsevän sikiön keskushermoston kehitystä ja johtavan aivojen rakenteellisiin ja pitkäaikaisiin toiminnallisiin muutoksiin ainakin nuoreen aikuisuuteen saakka (22,23). Tulokset herättävät huolen tupakka-altistuksen myöhäisseurauksista. Näyttää siltä, että raskauden aikana tupakalle altistuneet nuoret ovat herkkiä tupakan vaikutuksille nuoruudessa, ja heille kehit tyy nikotiiniriippuvuus jopa kaksi kertaa useammin kuin altistumattomille (37). Tupakka-altistuksesta johtuvat aivotoiminnan muutokset saattavat altistaa lapsen myöhemmille psyykkisille ongelmille. Suomalaisessa rekisteritutkimuksessa todettiin, että vuosina syntyneiden nuorten tupakka-altistus sikiöaikana oli yhteydessä 1,5 1,9 kertaa suurempaan psykiatrisen sairastuvuuden riskiin verrattuna altistumattomiin nuoriin. Tutkimuksessa otettiin huomioon monia taustatekijöitä, mukaan lukien äidin vaikeat psykiatriset ongelmat (38). Erikoissairaanhoidossa diagnosoitu psykiatrinen sairaus todettiin 13,7 %:lla altistumattomista nuorista, 21,0 %:lla alle 10 savukkeelle päivässä altistuneista ja 24,7 %:lla yli 10 savukkeelle päivässä altistuneista nuorista. Syyyhteyden arvioiminen on kuitenkin vaikeaa, koska tupakka-altistuksesta on kauan aikaa ennen ongelmien ilmenemistä. Psyykkisille ongelmille altistavat myös sosiaaliset, geneettiset ja ympäristötekijät, joiden kattava huomioon ottaminen tutkimusten analyyseissä on vaikeaa (16). Keinot tupakoinnin vähentämiseksi Tupakoinnin aiheuttamat haitat ovat ehkäistävissä, mikäli tupakoiva nainen lopettaa tupakoinnin jo raskauden suunnitteluvaiheessa tai mahdollisimman pian raskauden toteamisen jälkeen. Raskaus tarjoaa hyvän motivaatiotekijän tupakoinnin lopettamiselle raskaana olevalle naiselle ja tämän puolisolle. Äitiysneuvolassa on tärkeä ottaa puheeksi tupakoinnin lopettamisen merkitys, mikäli jompikumpi vanhemmista tupakoi, koska myös puolison tupakoinnista aiheutuvan passiivisen tupakka-altistuksen tiedetään lisäävän ennenaikaisen syntymän ja pienipainoisuuden sekä mahdollisten pitkäai- 632

5 tieteessä 38 Ekblad M, Gissler M, Lehtonen L, Korkeila J. Prenatal smoking exposure and the risk for psychiatric morbidity into young adulthood. Arch Gen Psychiatry 2010;67: Leonardi-Bee J, Britton J, Venn A. Secondhand smoke and adverse fetal outcomes in nonsmoking pregnant women: a meta-analysis. Pediatrics 2011;127: Lumley J, Chamberlain C, Dowswell T, Oliver S, Oakley L, Watson L. Interventions for promoting smoking cessation during pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2009;3:CD Naughton F, Prevost AT, Sutton S. Self-help smoking cessation interventions in pregnancy: a systematic review and metaanalysis. Addiction 2008;103: Hengitysliitto. Mikä onkaan parempi syy lopettaa tupakointi? Hengitysliiton opas www. hengitysliitto.fi/sites/default/ files/oppaat/mika_onkaan_parempi_syy.pdf 43 Coleman T, Chamberlain C, Davey MA, Cooper SE, Leonardi-Bee J. Pharmacological interventions for promoting smoking cessation during pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2012;9:CD Milidou I, Henriksen TB, Jensen MS, Olsen J, Søndergaard C. Nicotine replacement therapy during pregnancy and infantile colic in the offspring. Pediatrics 2012;129:e Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus. Käypä hoito -suositus Department of Health and Human Services. Preventing tobacco use among youth and young adults: a report of the Surgeon General, library/reports/preventing-youthtobacco-use/#full%20report 47 Winickoff JP, Gottlieb M, Mello MM. Tobacco 21 an idea whose time has come. N Engl J Med 2014;370: kaishaittojen riskiä (39). Vanhempia on syytä kannustaa tupakoimattomuuteen myös lapsen syntymän jälkeen. Cochrane-katsauksen mukaan raskaudenaikaisen tupakoinnin lopettamisen tueksi kehitetyt ohjelmat ovat tehokkaita (40) (taulukko 2). Interventioissa tupakoinnin lopettamista tuettiin tarjoamalla sosiaalista tukea, taloudellisia houkuttimia ja käyttämällä nikotiinikorvaushoitoa. Lisäksi annettiin sikiön terveyteen liittyvää palautetta esimerkiksi havainnollistamalla videolla hiilimonoksidin kertyminen sikiöön tupa koinnin jälkeen. Tehokkaimmin tupakoinnin lopettamista tuki sosiaalisen tuen ja taloudellisen palkitsemisen yhdistelmä (riskisuhde 0,76; 95 %:n LV 0,71 0,81) (40). Systemaattisen katsauksen mukaan interventio, jossa pelkästään antamalla esite tupakoinnin haitoista raskauden aikana ilman erityisempää neuvontaa, auttaa raskaana olevia lopettamaan tupakoinnin (41). taulukko 2. Raskausajan tupakoinnin vähentämiseen tähtäävät interventiot. Hengitysliitto julkaisi vuonna 2014 tupakoiville raskaana oleville naisille suunnatun, äitiysneuvoloiden käyttöön tarkoitetun, Mikä onkaan parempi syy lopettaa tupakointi? -oppaan (42). Se sisältää tietoa tupakoimattomuuden hyvistä puolista raskauden kannalta ja tietoja eri internet-sivuista, joista saattaa olla apua tupakoinnin lopettamisessa. Äitiysneuvolassa voidaan lisäksi käyttää havainnollistavia sikiönukkeja raskaana olevan äidin ohjauksessa. Tämän yhteydessä voidaan tuoda esille myös tupakan vaikutuksia sikiöön. Raskauden aikana tupakointia jatkavat naiset olisi syytä ohjata äitiysneuvolan lääkärille saamaan tietoa tupakoinnin haitoista sikiölle ja keskustelemaan tupakoinnin lopettamisen keinoista. Tupakointia jatkavat naiset ovat todennäköisesti vahvemmin nikotiinista riippuvaisia kuin ne, jotka pystyvät lopettamaan tupakoinnin itsenäisesti. Vastikään julkaistun Cochranekatsauksen mukaan nikotiinikorvaushoito ei Tutkimus Tyyppi Metodi Vaikutus Yhteenveto Lumley ym. (40) 2009 Cochranekatsaus 1) Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia 2) Palautteen antaminen sikiön hyvinvoinnista. Esimerkiksi häkämittari ja havainnollista video siitä, miten häkä vaikuttaa sikiöön 3) Taloudellinen kannustin. Esim. tutkimuksessa palkkio 50 dollaria/ savuton kuukausi. 4) Lääkkeellinen hoito, esim. nikotiinituotteet. Yhdessä kaikki tehokkaita: riskisuhde 0,94 ja 95 %:n LV 0,93 0,96. Tehokkain keino oli taloudelliset kannustimet erityisesti matala tuloisilla ja nuorilla. Taloudelliset kannustimet eivät sovi käytännön neuvolatyöhön. Häkämittareita on ehdotettu pakollisiksi Suomen neuvoloihin. Tämä auttaisi löytämään tupakoivat ja runsaalle passiiviselle tupakoinnille altistuvat äidit. Coleman ym. (43) 2012 Cochranekatsaus Lääkkeelliset keinot: nikotiinikorvaushoito, varenikliini, buprion Nikotiinikorvaushoito ei lisännyt raskaana olevien tupakoinnin lopettamista. Riskisuhde 1,33 (0,93 1,91). Ei tutkimuksia muista lääkkeistä raskauden aikana. Nikotiinikorvaushoidon tehokkuudesta ei ole selvää näyttöä. Käypä hoito -suosituksen mukaan sitä voidaan käyttää harkiten raskauden aikana. Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Mikael Ekblad: tutkimusapuraha (valtion tutkimusrahoitus sairaanhoitopiireille, Lounais-Suomen vastasyntyneiden tutkimusrahasto). Mika Gissler, Jyrki Korkeila, Liisa Lehtonen: ei sidonnaisuuksia. Naughton ym. (41) 2008 Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi Vertailu tavanomaisen neuvolahoidon ja itseluettavan materiaalin välillä ilman erillistä neuvotaa tupakointiin liittyen. Tavanomaista hoitoa saaneista 4,9 % ja itseluettavan materiaalin saaneista 13,2 % lopetti tupakoinnin. OR 1,83 (1,23 2,73). Tupakoinnin haitallisuus sikiölle pitää ottaa aina puheeksi! työvälineenä voi käyttää esimerkiksi Hengitysliiton julkaisemaa opasta (42). 633

6 Huolestuttavaa on, että Suomessa lähes joka toinen alle 20-vuotias raskaana oleva tupakoi. lisännyt raskaana olevien naisten tupakasta vieroittumista (43) (taulukko 2). Nikotiinikorvaushoitoa voidaan kuitenkin harkita silloin, kun raskaana oleva nainen on motivoitunut lopettamaan tupakoinnin ja kärsii fyysisistä nikotiiniriippuvuuden oireista. Nikotiinin on itsessään osoitettu olevan neurotoksista eläinkokeissa (15). Vastikään julkaistussa Pohjoismaisessa tutkimuksessa todettiin, että sekä nikotiinikorvaushoito että tupakka-altistus lisäsivät merkitsevästi vastasyntyneiden lasten koliikin riskiä verrattuna altistumattomiin lapsiin (44). Toisaalta nikotiinikorvaushoitoa käytettäessä vältetään tupakan muut haitalliset aineet, hiilimonoksidi mukaan lukien. Nykyisessä Käypä hoito -suosituksessa suositellaan, että raskaana olevat käyttäisivät ainoastaan lyhytvaikutteisia nikotiinikorvaushoitovalmisteita (45), koska pitkä- ja lyhytvaikutteisten nikotiinituotteiden yhtäaikainen käyttö saattaa altistaa sikiön jopa tupakointia pitkäkestoisemmalle ja suuremmalle määrälle nikotiinia. Nikotiinikorvaushoidon tavoite on tupakoinnista vieroittuminen, ja raskauden aikana mahdollisimman lyhytaikainen käyttö on suositeltavaa. Lyhytvaikutteisten nikotiinikorvaustuotteiden olisi hyvä olla ilmaisia tupakoiville raskaana oleville, jotta tupakasta vieroittuminen ei olisi taloudellisista seikoista kiinni. Yksi parhaista keinoista raskaudenaikaisen tupakoinnin vähentämiseksi olisi ehkäistä nuorten tupakoinnin aloittaminen. Aikuisista päivittäin tupakoivista 80 % on aloittanut päivittäisen tupakoinnin ennen 20 ikävuotta (46). Tupakkatuotteiden ikärajan nostaminen 21 ikävuoteen puolitti vuotiaiden tupakoinnin yleisyyden Needhamissa Yhdysvalloissa (47). Yhtenä merkittävä syynä pidetään sitä, etteivät 18 vuotta täyttäneet enää pystyneet välittämään tupakkatuotteita nuoremmille oppilaitoksessa. Suomessa olisi syytä harkita tupakkatuotteiden ostoikärajan nostamista. Lopuksi Tupakoiminen raskauden aikana altistaa sikiön tupakan tuhansille aineille, jotka vaikuttavat sikiöaikana haitallisesti muun muassa sikiöön kasvuun ja aivojen kehitykseen. Useampi kuin joka seitsemäs raskaana oleva tupakoi, eikä Suomessa ole onnistuttu vähentämään alkuraskauden tupakointia viimeksi kuluneiden 25 vuoden aikana, vaikka tietoisuus raskaudenaikaisen tupakoinnin riskeistä on lisääntynyt. Vastasyntyneiden lasten on osoitettu kärsivän nikotiinin aiheuttamista vieroitusoireista syntymän jälkeen merkkinä raskauden aikana muodostuneesta nikotiiniriippuvuudesta. Tupakkaaltistukselle näyttää olevan monimuotoisia todennäköisesti pysyviä vaikutuksia sikiön terveyden kannalta, joista osa saattaa ilmentyä vasta lapsuus- ja aikuisiällä esimerkiksi lisääntyvänä somaattisena tai psyykkisenä sairasteluna. Tupakoinnin lopettamisella viimeistään alkuraskaudessa on todettu selkeitä hyötyjä sikiön kannalta, muun muassa sikiön normaali kasvu mahdollistuu ja ennenaikaisen syntymän riski pienenee. Läpi raskauden jatkuva tupakointi on selvästi haitallista kehittyvälle sikiölle. Mikäli raskaana oleva nainen ei onnistu lopettamaan tupakointia itsenäisesti, on harkittava nikotiinikorvaushoitoa. n English summary > in english Effects of prenatal smoking exposure on the child s health 634

7 tieteessä english summary Mikael Ekblad M.D., Ph.D. Turku University Hospital, Department of Children and Adolescents University of Turku Mika Gissler, Jyrki Korkeila, Liisa Lehtonen Effects of prenatal smoking exposure on the child s health Environmental factors, including maternal smoking, can significantly modulate genetically programmed fetal development as smoking exposes the developing fetus to thousands of harmful ingredients. These include nicotine and carbon monoxide, which are known to cross the placenta and enter the fetal blood circulation. Animal studies have suggested that nicotine exposure during pregnancy modulates neuronal axonal pathfinding and synapse formation, and that carbon monoxide exposure leads to fetal hypoxia, which might interfere with fetal growth and brain development. The role of the other potentially toxic ingredients of tobacco smoke is less well-known. Recently, knowledge of the epigenetic mechanisms influencing the function of the human genome caused by prenatal smoking exposure during fetal life has increased. These kinds of changes could extend into adulthood or even to future generations. Maternal smoking during pregnancy has been strongly associated with prematurity, low birth weight and smaller head circumference at birth. Recent studies have also reported alterations in fetal brain development caused by smoking exposure appearing as volumetric changes in the brain or altered brain function. It has been further suggested that smoking exposure during pregnancy is associated with far-reaching consequences for the exposed offspring, such as increased risks of obesity, asthma, and psychiatric problems. Despite the increasing knowledge of the adverse effects of smoking during pregnancy on fetal development, one in seven pregnant women smoke and almost every other pregnant teenager in Finland smokes during pregnancy. It is important that healthcare personnel working in maternal and antenatal care encourage women who are pregnant or planning pregnancies to stop smoking. Pregnant women who continue to smoke during pregnancy might suffer from stronger nicotine dependence than others. Nicotine replacement therapy can be considered for women who are not able to stop smoking by themselves, if they are motivated for smoking cessation and suffer from physical withdrawal symptoms. 634a

RASKAUDENAIKAISEN. Mikael Ekblad TUPAKOINNIN HAITAT LAPSEN TERVEYDELLE

RASKAUDENAIKAISEN. Mikael Ekblad TUPAKOINNIN HAITAT LAPSEN TERVEYDELLE RASKAUDENAIKAISEN TUPAKOINNIN HAITAT LAPSEN TERVEYDELLE Mikael Ekblad Lääketieteen tohtori Tk-lääkäri, Harjavallan terveyskeskus Tutkija, Lasten ja nuorten klinikka, Tyks Valtakunnalliset Tupakka ja terveys

Lisätiedot

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Lapsen astma ja tupakka 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Tupakointi Suomessa THL:n tilastot 2012 Tupakointi raskauden 1. kolmanneksen aikana THL:n

Lisätiedot

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Suomalaisten tupakointi 1950-2013 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Diat: Patrick Sandström, Erityisasiantuntija, Filha ry,

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015 Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015 Ohjelma Ajankohtaiskatsaus tupakka, nuuska ja sähkösavuke Tupakoinnin haitat ja lopettamisen

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014 Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014 Ohjelma Riippuvuus Käypä hoito Työkaluja vuorovaikutukseen ja motivaatioon Menetelmäharjoitus/keskustelu

Lisätiedot

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v)

Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v) Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 Miehet Naiset 20 10 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2005 2010 2011 Satu Helakorpi, Anna-Leena Holstila, Suvi Virtanen, Antti Uutela Suomalaisen

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Tampere 9.9.2015

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Tampere 9.9.2015 Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Tampere 9.9.2015 Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950 1960 1970

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Nikotiinikorvaushoito - Tuotteet ja hoidon suunnittelu

Nikotiinikorvaushoito - Tuotteet ja hoidon suunnittelu Nikotiinikorvaushoito - Tuotteet ja hoidon suunnittelu Hanne Munter Hengitysliitto ry / Stumppi hanne.munter@hengitysliitto.fi OTA-ohjauskartta Nikotiinikorvaushoito Nikotiinikorvaushoitotuotteita käytettäessä

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Pori 4.2.2015

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Pori 4.2.2015 Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Pori 4.2.2015 Ohjelma Ajankohtaiskatsaus tupakka, nuuska ja sähkösavuke Tupakkariippuvuus Tupakoinnin

Lisätiedot

MITÄ NIKOTIINIRIIPPUVUUS ON? Tellervo Korhonen, FT, Dosentti Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Hjelt instituutti

MITÄ NIKOTIINIRIIPPUVUUS ON? Tellervo Korhonen, FT, Dosentti Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Hjelt instituutti MITÄ NIKOTIINIRIIPPUVUUS ON? Tellervo Korhonen, FT, Dosentti Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Hjelt instituutti SIDONNAISUUDET: Asiantuntijalausuntoja nikotiiniriippuvuudesta lääkeyhtiölle vuosina

Lisätiedot

Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito

Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Lääkärin rooli tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden hoidossa Pfizer lounassymposium Lääkäripäivät 2015 Klas Winell LT, EL, Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus

Lisätiedot

Uudet nikotiinituotteet koukuttavat. Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014

Uudet nikotiinituotteet koukuttavat. Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Uudet nikotiinituotteet koukuttavat Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Tupakoinnin suosio laskenut Miesten tupakointi on 1980-luvulta lähtien vähentynyt ja myös naisten tupakointi

Lisätiedot

ÄIDIN RASKAUDEN AIKAISEN TUPAKOINNIN VAI- KUTUS LAPSEN ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN KE- HITTYMISEEN, POHJOIS-SUOMEN SYNTYMÄKO- HORTTI 1986

ÄIDIN RASKAUDEN AIKAISEN TUPAKOINNIN VAI- KUTUS LAPSEN ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN KE- HITTYMISEEN, POHJOIS-SUOMEN SYNTYMÄKO- HORTTI 1986 ÄIDIN RASKAUDEN AIKAISEN TUPAKOINNIN VAI- KUTUS LAPSEN ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN KE- HITTYMISEEN, POHJOIS-SUOMEN SYNTYMÄKO- HORTTI 1986 Miettinen, Tuukka Syventävien opintojen tutkielma Psykiatrian klinikka

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti

Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Sidonnaisuudet -UKK-instituutti, tutkimusjohtaja -Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, seksuaali- ja lisääntymisterveyden

Lisätiedot

Raskauden aikainen tupakointi on pysynyt maassamme. Keskosten äidit tupakoivat raskausaikana muita yleisemmin. lääketiede. Alkuperäistutkimus

Raskauden aikainen tupakointi on pysynyt maassamme. Keskosten äidit tupakoivat raskausaikana muita yleisemmin. lääketiede. Alkuperäistutkimus lääketiede Alkuperäistutkimus Mikael Ekblad, Jonna Maunu, Petriina Munck, Satu Ekblad, Jaakko Matomäki, Helena Lapinleimu, Leena Haataja, Liisa Lehtonen ja PIPARI-tutkimusryhmä Keskosten äidit tupakoivat

Lisätiedot

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky. Tupakatta terveenä! 2 Lopettaminen kannattaa aina! Tupakkatuotteet lyhentävät käyttäjänsä elinikää keskimäärin 8 10 vuotta. Ilman tupakkaa on terveempi ja sairastumisriski pienenee. Elämänlaatu paranee

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuoret ja nuuska Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuuskan suosio on kasvanut viime aikoina huolestuttavasti erityisesti poikien keskuudessa. Nuuska mielletään usein tiettyjä urheilulajeja harrastavien poikien

Lisätiedot

Tupakointi ja raskaus

Tupakointi ja raskaus Katsaus Minna Tikkanen Tupakointi ja raskaus Raskausajan tupakointi altistaa raskaushäiriöille ja vaarantaa lapsen myöhemmän terveyden Tupakansavu sisältää tuhansia kemiallisia aineita, joista monet läpäisevät

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

Tupakointi ja tupakoinnin lopettaminen Suomessa - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 20.5.

Tupakointi ja tupakoinnin lopettaminen Suomessa - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 20.5. Tupakointi ja tupakoinnin lopettaminen Suomessa - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 20.5.2013 Ohjelma Ajankohtaiskatsaus Tupakkariippuvuus Tupakoinnin terveysvaikutukset

Lisätiedot

Tupakaton nuoruus - mission possible

Tupakaton nuoruus - mission possible Tupakaton nuoruus - mission possible Tupakkahaittojen ehkäisyn tiimi, THL Haittojen ehkäisemisen ryhmä, STM 19.9.12 www.thl.fi/tupakka 1 Tässä esityksessä saat vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Miten

Lisätiedot

Toistuvat raskaudenkeskeytykset Suomessa 1983 2009

Toistuvat raskaudenkeskeytykset Suomessa 1983 2009 tieteessä Anna Heino VTM, FM, erikoissuunnittelija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tieto-osasto anna.heino@thl.fi Mika Gissler FT, VTM, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tieto-osasto

Lisätiedot

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Tupakoimaton KYS. Toimenpideohjelma 2016. Laatija: Tupakoimaton KYS -työryhmä. Versionumero: 1.1. Päivämäärä: 6.4.2016

Tupakoimaton KYS. Toimenpideohjelma 2016. Laatija: Tupakoimaton KYS -työryhmä. Versionumero: 1.1. Päivämäärä: 6.4.2016 Tupakoimaton KYS Toimenpideohjelma 2016 Laatija: Versionumero: 1.1 Päivämäärä: 6.4.2016 Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtoryhmä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Toimenpideohjelma 1.0 2 (11) Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Antero Heloma, THL 4.12.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Päivittäisen tupakoinnin yleisyys työikäisen aikuisväestön keskuudessa vuosina 1960 2013 ja

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö, THL 4.12. Hanna Ollila / Nuuskaa taskussa -seminaari 3.12. 1 Nuuska Eri tuotteita eri

Lisätiedot

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ TUPAKOINTI JA NIKOTIINIRIIPPUVUUS: KYLMÄT TOSIASIAT tupakointi aiheuttaa maailmassa yli 5 miljoonaa kuolemaa vuosittain:

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Faktoja tupakan vaarallisuudesta Tupakan savu sisältää noin 4000 kemikaalia, joista 50 aiheuttaa syöpää. 50% tupakoitsijoista kuolee

Lisätiedot

NAISTEN TAUDIT EPIDEMIOLOGIA

NAISTEN TAUDIT EPIDEMIOLOGIA NAISTEN TAUDIT Naisten tupakointi on lisääntynyt viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Naisten altistuminen ympäristön tupakansavulle on vähentynyt Suomessa, mutta edelleen useat naiset toimivat ammateissa,

Lisätiedot

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI YLEISTÄ TUPAKOINNISTA Tupakointi aiheuttaa yli 50 sairautta, joista 20 on kuolemaan johtavia. Tupakointi vaurioittaa lähes jokaista elintä elimistössä,

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana Valtakunnalliset Neuvolapäivät 9.10.2013 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaation syntymekanismi fetomaternaalivuoto FMH: 1. trim.

Lisätiedot

Tupakointi vähenee koko ajan

Tupakointi vähenee koko ajan TOSITIETOA Tupakka Tupakointi vähenee koko ajan Ennen vanhaan tupakoitiin paljon. Tupakointi oli sallittua ravintoloissa, junissa, lentokoneissa ja työpaikoilla. Nykyään tupakointia sisätiloissa rajoittaa

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Tarkastelukohteena terveys

Tarkastelukohteena terveys Tarkastelukohteena terveys Tupakointi ei ole painonhallintakeino: Teini-iässä runsaasti tupakoivilla on muita suurempi riski aikuisiän vyötärölihavuuteen Tytöillä teinitupakointi on yhteydessä aikuisiän

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,

Lisätiedot

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29. Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population

Lisätiedot

Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013

Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 4/2013 1 Outline Uusia tutkimustuloksia ylipainoisuuden yleisyydestä

Lisätiedot

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan ANNA-MARIA LAHESMAA-KORPINEN FT Projektipäällikkö, THL LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -HANKE RASKAUDENAIKAINEN lääkkeiden käyttö Suomessa Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Vuosina Suomessa

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa

Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa Preventio perusterveydenhuollossa, Hjelt Instituutti, Helsinki 21.10.2011 Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa Kari Reijula professori Helsingin yliopisto Miten TTH toimii tupakoinnin vieroituksessa?

Lisätiedot

25.05.2016 RASKAUDEN AIKAISEN LÄÄKKEIDEN/ PÄIHTEIDEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET LAPSEEN. 14.5.2016 Evl Minna Mecklin. Sisältö

25.05.2016 RASKAUDEN AIKAISEN LÄÄKKEIDEN/ PÄIHTEIDEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET LAPSEEN. 14.5.2016 Evl Minna Mecklin. Sisältö RASKAUDEN AIKAISEN LÄÄKKEIDEN/ PÄIHTEIDEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET LAPSEEN 14.5.2016 Evl Minna Mecklin Sisältö Tupakka Alkoholi Lääkkeet Huumeet 1 TUPAKOINTI RASKAUDEN AIKANA Tupakointi raskauden aikana 15 %

Lisätiedot

SÄTEILY JA RASKAUS. Wendla Paile

SÄTEILY JA RASKAUS. Wendla Paile 9 SÄTEILY JA RASKAUS Wendla Paile SISÄLLYSLUETTELO 9.1 Raskauden alkuviikot... 132 9.2 Organogeneesi... 134 9.3 Sikiökausi... 134 9.4 Sikiön syöpäriski... 137 9.5 Varotoimet raskauden aikana... 138 Raskaudenaikainen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT 1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2015. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla

Lisätiedot

Lääkkeet ja raskaus. ACE estäjät Makrolidit. Heli Malm. Lääkkeet ja raskaus 3.6.2008 Lääkelaitos-Kela-Stakes HM

Lääkkeet ja raskaus. ACE estäjät Makrolidit. Heli Malm. Lääkkeet ja raskaus 3.6.2008 Lääkelaitos-Kela-Stakes HM Lääkkeet ja raskaus Heli Malm ACE estäjät Makrolidit ACE -estäjät Käytössä erityisesti diabeetikoilla Jatketaan usein siihen asti, kunnes raskaus todetaan (nefroprotektio) Sikiöhaitat 2. ja 3. raskauskolmanneksen

Lisätiedot

Koulun ja kodin yhteistyö

Koulun ja kodin yhteistyö Koulun ja kodin yhteistyö Tupakka esille vanhempainilloissa Yläkouluikä on tupakoinnin aloittamisen kannalta kriittistä aikaa. Tupakointia kokeillaan ja säännöllinen tupakointi alkaa yleensä yläkouluiässä.

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Savuton sairaala- toimintaohje

Savuton sairaala- toimintaohje KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Savuton sairaala- toimintaohje päivitys vuosille 2013 2015 Johdanto Tupakan kulutus on parhaiten ehkäistävissä oleva yksittäinen kuolleisuuden ja työkyvyttömyyden syy maailmassa.

Lisätiedot

NAISTEN TUPAKOINTI JA SEN VAIKUTUKSET RAS- KAUTEEN JA SIKIÖN KEHI- TYKSEEN OPAS ODOTTAVILLE ÄIDEILLE

NAISTEN TUPAKOINTI JA SEN VAIKUTUKSET RAS- KAUTEEN JA SIKIÖN KEHI- TYKSEEN OPAS ODOTTAVILLE ÄIDEILLE OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA NAISTEN TUPAKOINTI JA SEN VAIKUTUKSET RAS- KAUTEEN JA SIKIÖN KEHI- TYKSEEN OPAS ODOTTAVILLE ÄIDEILLE T E K I J Ä / T : Mira

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka Terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on tunnistaa potilaan tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, kehottaa

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Valmiita koulutuspaketteja

Valmiita koulutuspaketteja Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi

Lisätiedot

Ohjelmoituvatko aivot jo raskauden aikana?

Ohjelmoituvatko aivot jo raskauden aikana? Ohjelmoituvatko aivot jo raskauden aikana? Linnea Karlsson, LT, dosentti FinnBrain-tutkimus, Turun yliopisto Apulaisylilääkäri, VSSHP/lastenpsykiatria Erikoistutkija, THL Esityksen sisältö Raskausaika

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

Tupakoinnin vähentämisen keinot

Tupakoinnin vähentämisen keinot Tupakoinnin vähentämisen keinot Anne Pietinalho, LKT, keuhkosairauksien dosentti Asiantuntijalääkäri, Filha ry Johtava lääkäri, Raaseporin tk Tupakoinnin ehkäisy/vähentäminen mikä vaikuttaa? Laki Aloittamisen

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS

TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS TAPAUS-VERROKKI TUTKIMUKSEN TYYPIT JA TULOSTEN ANALYYSI Simo Näyhä Jari Jokelainen Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen jatkokoulutusmeeting.3.4.2007 TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS Idea Tutkimusryhmät

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

TUPAKOIMATTOMUUDEN EDISTÄMI

TUPAKOIMATTOMUUDEN EDISTÄMI TUPAKOIMATTOMUUDEN EDISTÄMI TUPAKOIMATTOMUUDEN EDISTÄMINEN Päivi Grönroos, tupakastavieroitushoitaja TYKS, keuhkopoliklinikka KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS: Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot Tupakan

Lisätiedot

Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä. Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013

Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä. Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013 Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013 n Mitä uutta raskauden hoidon rintamalla n Mitä uutta raskauden alkuun saattamiseksi Raskauden aikana diagnosoitu

Lisätiedot

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla Liisa Törmäkangas, FT, Tutkija Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Marko Merikukka, FM, Tilastotutkija Mika Gissler, Tutkimusprofessori

Lisätiedot

Perinataalinen kor,kosteroidihoito keskosuuteen lii1yvän sairastavuuden ehkäisyssä. Ou, Peltoniemi, LT, lastent.el

Perinataalinen kor,kosteroidihoito keskosuuteen lii1yvän sairastavuuden ehkäisyssä. Ou, Peltoniemi, LT, lastent.el Perinataalinen kor,kosteroidihoito keskosuuteen lii1yvän sairastavuuden ehkäisyssä Ou, Peltoniemi, LT, lastent.el Äidille annettavan kortikosteroidihoidon teho Kor$kosteroidihoidon ajankohta ennen synnytystä

Lisätiedot

SAVUTON KUNTAYHTYMÄ. toimintaohje Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä

SAVUTON KUNTAYHTYMÄ. toimintaohje Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä SAVUTON KUNTAYHTYMÄ toimintaohje Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä Johtoryhmä 25.3.2014 Yhteistyötoimikunta 8.5.2014 Omistajaohjausryhmä 21.8.2014 Yhtymähallitus 27.8.2014 1. JOHDANTO Tupakointi

Lisätiedot

TUPAKKASALKUN / SAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ

TUPAKKASALKUN / SAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ TUPAKKASALKUN / SAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ (PÄIVITETTY 8/2015) KAIKILLE SOPIVA HAVAINTOMATERIAALI Tervapurkki ja opaste Nuuskapurkit Rahapurkki opaste Tuoksupurkit (tupakanhajuinen ja raikas t-paita) ja

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland

Lisätiedot

Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu. Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio

Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu. Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio Tupakka globaalisti riski nro 1 WHO 2009 Työterveyslaitos / Harri Vainio / 11.5.2010 2 Terveyshaitat kasvussa

Lisätiedot

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE 1 Smokefree-rastirata on ensisijaisesti suunnattu 5. 6. luokkien opetukseen, mutta tehtävät soveltuvat myös yläkouluikäisille. Rastirata voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot