LISÄKOULUTUKSELLA TUKEA VASTUULLISEEN ANNISKELUUN - Huumetietoa ravintolahenkilökunnalle Järvenpäässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LISÄKOULUTUKSELLA TUKEA VASTUULLISEEN ANNISKELUUN - Huumetietoa ravintolahenkilökunnalle Järvenpäässä"

Transkriptio

1 LISÄKOULUTUKSELLA TUKEA VASTUULLISEEN ANNISKELUUN - Huumetietoa ravintolahenkilökunnalle Järvenpäässä Ulla Hiljanen Kathy Metsälä Päättötyö Kevät 2000 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö

2 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ JÄRVENPÄÄN YKSIKKÖ PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ Sosionomi/diakoni Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Ulla Hiljanen Kathy Metsälä VASTUULLISEEN ANNISKELUUN TUKEA LISÄKOULUTUKSELLA - Huumetietoa ravintolahenkilökunnalle Järvenpää 2000 Sivumäärä: 44 sivua, Liitteet: 8 liitettä Perinteisesti päihdehaittojen ennaltaehkäisy ja vähentäminen on katsottu kuuluvan pääasiallisesti sosiaalija terveydenaloille. Suoraan käyttövaiheeseen suuntautuvaa valvottua toimintaa tapahtuu kuitenkin ravintoloissa, joten oleellista on myös perehtyä ravintoloiden vastuuseen niin sosiaalisten päihteiden anniskelussa samoin päihdehaittojen minimoimisessa kuin siellä lisääntyvien huume- ja sekakäyttäjien aiheuttamien tilanteiden ennakoimisessa ravintolatyöntekijöiden näkökulmasta. Päättötyössämme tarkastelemme huumekoulutuskokeilun kautta esiin nousseita kysymyksiä ravintolahenkilökunnan turvallisuudesta ja ravintoloiden vastuullisen anniskelun tärkeydestä ennaltaehkäistäessä häiriötilanteita. Järjestimme järvenpääläisille A-anniskelupaikkojen ravintolatyöntekijöille Tuiskeessa vai ruiskeessa koulutuspäivän huumausaineista. Seminaarissa ja sitä ennen toteutetussa esikyselyssä nousi esille ravintolahenkilökunnan huoli oikeuksista ja velvollisuuksista erilaisissa konfliktitilanteissa. Päättötyössämme käsittelemme ravintolahenkilökunnan roolia ja vastuuta. Ravintolakulttuuri on kokenut suuria muutoksia viime vuosikymmenellä etenkin valvonnan ja kontrollin vähenemisen myötä. Eettisyyden ja vastuullisuuden perään kuulutetaan ravintoloiden muuttuessa yhä kosteammiksi. Vastuullinen anniskelu ravintoloissa on osa ennaltaehkäisevää päihdetyötä, jonka tekemisessä on paikallisesti mukana useita eri toimijoita kunnan sosiaali- ja nuorisotyöstä aina järjestöjen kautta kirkkoon ja poliisiin. Haasteena on kaikkien toimitsijoiden kanssa tehtävät yhteistyö ja lisäkoulutuksella lisätä tässä tapauksessa ravintolahenkilöstön ja ravintoloiden vastuullisuutta ennaltaehkäistessä ja vähennettäessä päihdehaittoja. Avainsanat Ravintola, alkoholi, vastuullinen anniskelu, päihteet, huumeet, ammattietiikka, työturvallisuus Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu /Järvenpään yksikkö / Seurakuntaopiston kirjasto

3 I SISÄLLYS 1. JOHDANTO AVAINKÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY RAVINTOLA RAVINTOLAHENKILÖKUNTA LAKI JA JÄRJESTYS VASTUULLINEN ANNISKELU HUUMEET ONGELMAN JA VIITEKEHYKSEN ESITTELY MUUTOKSET ANNISKELUKULTTUURISSA RAVINTOLA JA KONTROLLI EETTISET KYSYMYKSET RAVINTOLAHENKILÖKUNNAN HAASTEENA KOULUTUKSELLA LISÄÄ AMMATILLISUUTTA TURVALLISUUSKYSYMYKSET AINEISTON KERUU TIEDONHANKINTA JA AINEISTO ESIKYSELYN YHTEENVETO KOULUTUSKOKEILU KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT SEMINAARIN SISÄLTÖ TIEDOTTAMINEN OSALLISTUJIEN PALAUTE SEMINAARIN YHTEENVETO VASTUULLISUUS ENNALTAEHKÄISEVÄNÄ TEKIJÄNÄ TYÖNTEKIJÄ RISKITYÖN PURISTUKSESSA TYÖTURVALLISUUDEN KEHITTÄMINEN HAASTEENA LIITTO, PANIMO VAI KIRKKO? LOPUKSI LÄHTEET

4 II LIITTEET LIITE 1. ESIKYSELYLOMAKE LIITE 2. KYSELYLOMAKE PALAUTETTAVAKSI SEMINAARIN JÄLKEEN LIITE 3. TUISKEESSA VAI RUISKEESSA -TIEDOTE LIITE 4. LEHTILEIKE (ILMOITUS) LIITE 5. LEHTILEIKE (ILMOITUS) LIITE 6. LEHTILEIKE LIITE 7. LEHTILEIKE LIITE 8. OSALLISTUMISTODISTUS

5 1. JOHDANTO Tämä päättötyö pyrkii valottamaan ravintola-alaa työntekijöiden näkökulmasta ja siitä työympäristöstä, missä se toimii nykyään. Tarkoituksenamme on avata niitä elementtejä, joista ravintolatyö koostuu ja rakentuu. Turvattomuus ja päihdehaitat ovat lisääntyneet ravintola-alalla. Tähän on useita syitä ja yhtenä niistä pidetään huumeidenkäyttäjien aiheuttamia konfliktitilanteita ravintoloissa. Näihin tilanteisiin on törmätty niin anniskelupaikkojen tiskeillä kuin ovillakin. Vaikka suomalaista päihdekulttuuria on voimakkaasti hallinnut alkoholi niin päihteiden sekakäyttö on noussut vahvaksi sosiaalisten päihteiden, tupakan ja alkoholin, rinnalle. Huumeita käyttävän asiakasryhmän tulo perinteisesti melko homogeeniseen ravintolakulttuuriin on tuonut uusia haasteita palveluammatissa toimivalle henkilökunnalle. Usein jää epäselväksi, miten toimia huumeiden käyttäjien kanssa ja voiko mahdollisia konfliktitilanteita ennakoida. Toisella meistä on kahdentoista vuoden ravintolatyön kokemus, jonka aikana edellä mainitut asiat nousivat haastamaan ammattitaidon rajoja ja pohtimaan lisäkoulutuksen tarvetta. Koska tämä päättötyö lähti alunperin siitä oletuksesta, että huumausaineet ja niiden käyttäjät lisäävät turvattomuutta ja epätietoisuutta ravintoloissa työskenteleville, järjestimme järvenpääläisille A-anniskeluravintoloiden henkilöstölle Tuiskeessa vai ruiskeessa? seminaarin huumeista maaliskuussa Lyhyen koulutuspäivän aikana oli tarkoitus käsitellä huumausaineita ja miten ne näkyvät omalla paikkakunnalla ja heidän työssään. Hankkeen ensivaiheessa esikyselykierroksella kartoitimme ravintolahenkilökunnan kokemuksia ja asenteita huumausaineiden käyttäjistä sekä siitä, minkälainen tarve tällaiselle koulutukselle on. Seminaarin aiheena oli huumausaineet ja niiden käyttäjät ravintolassa. Koulutuksessa käsiteltiin huumeidenkäyttäjän tunnistamista ja kohtaamista sekä mahdollisesti näistä syntyvien ongelmatilanteiden minimoimista. Osallistujat toivat keskusteluissa esille omakohtaisia tilanteita ja niistä nousevia kysymyksiä. Seminaarin onnistumista ja osallistujien saamaa antia arvioitiin palautelomakkeilla.

6 2 Päättötyössämme pohdimme ravintolahenkilökunnan vaativaa roolia ja yhtenä keskeisistä asioista nousi huoli työturvallisuudesta. Raaistunut väkivalta ja aseidenkäytön lisääntyminen sekä ryöstörikollisuus nähdään selkeänä uhkana heidän työpaikoillaan. Turvattomuuden tunne tekee ravintolatyöstä raskaan henkisesti, vaikka vakavia järjestyshäiriöitä ei jatkuvasti ilmenekään. Yksintyöskentely on lisääntynyt eikä eteisvahtimestareitakaan aina ole järjestyksenvalvojina ravintoloissa. Anniskelukulttuurin muutos 1995 EU:n myötä on vaikuttanut siihen, että valvonta ja kontrolli romahti; vastuu anniskelulainsäädännöstä ja toteuttamisesta sekä valvonnasta jäi miltei kokonaan ravintoloiden omille harteille. Kiristyvän kilpailutilanteen myötä työntekijöiden määrä ja ammattitaito on vähentynyt miltei käsi kädessä. (Vrt. Hakala 1998, ) Vastuulliseen anniskeluun liittyvät kysymykset nousivat tässä päättötyössä selkeäksi avainkysymykseksi. Hyvään asiakaspalveluun kuuluu monta osa-aluetta aina viihtyisän ilmapiirin luomisesta konfliktitilanteiden hallintaan samalla kun toimitaan tiukan alkoholilainsäädännön puitteissa. Kilpailun lisääntyessä anniskelupaikkojen asiakkaista anniskeluohjeita ja alkoholilakia rikotaan yhä useammin. Pienellä työntekijämäärällä pyritään saamaan mahdollisimman hyvä tulos, eli myymään mahdollisimman tehokkaasti tuotteita ja usein ilman moraalista vastuuta. Ravintolatyössä eettiset kysymykset haastavat ammatillisuuden suurempien kysymysten äärelle. Selkeää näkyä siitä, mikä on vastuullisen anniskelun perusidea ja tarkoitus, ei olla aina sisäistetty siltä perspektiiviltä, että vastuullinen anniskelu on osa päihdehaittojen ennaltaehkäisyä. Tätä kautta selkeiden ohjeiden ja viitekehyksen mukaan toimiminen on perusasia työturvallisuuden lisäämisessä ja riskitilanteiden minimoimisessa. Työturvallisuuden ensisijainen parantaminen lähtee omista ja työpaikan asenteista anniskeluun ja valvontaan. Työntekijää auttaa kartoittamaan riskitilanteet ja niiden mahdollisuudet tarkastelemalla ravintolatyön toimintatapoja kriittisesti ja löytämään ne heikkoudet, jotka edesauttavat häiriötilanteiden syntyä.. Ympäröivä yhteiskunta on muuttunut entistä väkivaltaisemmaksi eikä hyvä ympäristökään ja eettisesti hyväksytyt asenteet riitä takaamaan turvallisuutta. Silloin täytyy ottaa käyttöön muut välineet tilanteiden hallitsemiseksi. Tällöin puhutaan jo itsepuolustustaidoista ja erilaisista hälytinjärjestelmistä sekä muista turvallisuussuunnitelmista. (Vrt. Ellonen 1999, 8-9, 23.)

7 3 Koulutuskokeilun ja ravintolatyöntekijöiden tuomien painotusten myötä huumetietoa tärkeämmäksi nousi vastuullisen anniskelun tärkeys ja niiden keinojen löytäminen, joilla ravintolahenkilöstön työturvallisuutta voitaisiin parantaa. Pohdimme, minkälainen koulutus tai muunlainen kehittämishanke olisi paras mahdollinen lähestymistapa ja kenen tehtäväksi sellaisen järjestäminen jää? Haasteelliseksi nousevat ne ravintolat, varsinkin ne pienet yksityiset yritykset joissa ei järjestetä säännöllistä koulutusta eikä siihen ole ollut resursseja tai mielenkiintoa. Ravintolahenkilökunnan liitto on järjestänyt jäsenilleen työturvallisuuteen liittyvää koulutusta. Liiton lehti ylläpitää keskustelua ravintolaväen ajankohtaisista asioista ja tarpeista. Tikkurilassa järjestettiin keväällä 1999 Stakesin ja kuntien yhteistyönä Alue ja päihteet projektin yhteydessä meidän hankettamme vastaavanlaista koulutusta ravintolatyöntekijöille, jonka opetuksen pääpainona oli vastuullinen anniskelu. Ravintolaelinkeinoon liittyvät muut tahot, kuten panimot tai Alko-yhtiöt, voisivat olla myös mukana parantamassa ravintolahenkilökunnan vastuullista anniskelua ja työolosuhteita. Koulutuksen ja tiedotuksen kautta voidaan työturvallisuutta ja työolosuhteita parantaa. Päättötyön pohdintojen tuloksena huomasimme, että lisäkoulutuksen paino ei pidä olla huumausaineissa vaan vastuullisessa anniskelussa ja oman työympäristön turvallisuuden kehittämisessä. Nämä painotukset ovat tukena ja selkeinä työvälineinä ravintolatyön riskien vähentämisessä ja hyvän työyhteisön kehittämisessä. Työsuojelulaki edellyttää, että työnantajat vastaavat työntekijöidensä turvallisuudesta, mutta ravintolatyötekijöiden tulisi itse olla kokoajan aktiivisia omien työolosuhteidensa parantamisessa. Näemme päihdehaittojen ennaltaehkäisyn ja vähentämisen koskettavan kaikkia valtakunnallisesti toimivista organisaatioista aina paikallistoimijoihin ja yksilöihin asti. Tästä syystä me diakonia-alan opiskelijoina valitsimme ravintolat yhtenä paikallistason toimijana hankkeemme kohteeksi. Pohdimme päättötyössämme voisiko kirkko olla yhtenä yhteiskunnallisena vaikuttajana haastamassa tätä elinkeinoelämän sektoria ennaltaehkäisevään päihdetyöhön, jota ravintoloiden onnistunut vastuullinen anniskelu parhaimmillaan on. Tärkeintä on luoda yhteisiä toimintalinjoja ensin ravintolatyöyhteisön sisällä ja sitten muiden paikallisyhteisön toimijoiden kanssa.

8 4 Eri työaloilla tulisi olla selkeä ja yhteinen työnäky. Näin kaadettaisiin eri sektoreiden välisiä raja-aitoja. Samanlaista järkeä ja harkintaa tarvitsevat kaikki yksilö- ja sosiaalieettisten pohdintojen äärellä: Miten toimia oikein ja vastuullisesti arjen kohtaamisissa? Huumeet ovat hyvä vihollinen myös ravintoloissa kun etsitään syntipukkia lisääntyviin järjestyshäiriöihin ja turvattomuuden lisääntymiseen työpaikoilla. Päättötyössämme nousee merkittäväksi tekijäksi vastuullisen anniskelun tärkeys järjestyshäiriöiden ennaltaehkäisemisessä ja turvallisemman työympäristön luomisessa. Päättötyössämme pyrimme tarjoamaan näkökulmaa moraalisen vastuun näkökulmasta. Ravintolatyössä asiakaspalvelutilanteet muodostuvat valinnoista asiakaskohtaisesti sen perusteella, mitkä on anniskelulainsäädännön ohjeet ja työntekijän etiikka. Jotta toimittaisiin anniskelulainsäädännön hengen mukaan ja vähennettäisiin työntekijän epävarmuutta erilaisissa valinta- ja vastuutilanteissa, selkeäksi työvälineeksi nousee tietous anniskelusäädöksistä ja mihin niillä pyritään. Työpaikalla käytävistä arvokeskusteluista haetaan yhteisiä toimintalinjoja ja sovitetaan ravintolan johdon ja työntekijöiden näkemykset työolojen parantamiseksi. Näin kehittämistyö ei ole vain yhden työntekijän asia vaan koko työyhteisön tehtävä. Lisääntyvät järjestyshäiriöt ja väkivaltatilanteet ravintoloissa voidaan katsoa olevan seurausta kurin ja vastuullisen anniskelukulttuurin murenemisesta. Ravintola valitessaan asiakkaansa valitsee myös toiminta- ja anniskelulinjaansa, kuten päihtyneelle tai alaikäiselle tarjoilu. Täten ravintola tarjoaa sitä mitä sen sisältä löytyy: asiakaskunnan, juomatavat, käyttäytymissäännöt ja koko sen miljöön, josta ravintola muodostuu.

9 5 2. AVAINKÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY Ravintola-ala on kokenut suuria muutoksia viime vuosikymmenen aikana samalla asettaen uusia haasteita ravintolahenkilöstölle. Ravintolahenkilökunnalla on vaativa rooli työssään, jota sitoo tiukat anniskelusäädökset. Seuraavassa määrittelemme päättötyömme kannalta keskeisimmät käsitteet. 2.1 Ravintola Suomessa ravintola sana tarkoittaa kaikkia paikkoja, joissa voi nauttia alkoholijuomia, vaikka sanan kirjaimellinen merkitys viittaakin ateriointiin. Ravintoloita eri muodoissaan on aina pizzerioista yökerhoihin ja viiden tähden gourmet ravintoloihin, lähiöpubeja unohtamatta. Ravintoloiden luokittelu on hyvin vaikeaa riippuen asiakaskunnasta, sijainnista ja yrityksen ideasta. (Sulkunen & Alasuutari & Nätkin & Kinnunen 1997, 18.) Ravintola -käsitettä voidaan tutkia monelta näkökulmalta riippuen aina siitä mikä sen rooli kulloinkin sen käyttämällä yhteisöllä on. Ravintolalla on kanssakäymisen ja yhteisöllisyyden merkitys, se antaa useissa tapauksissa vahvan sosiaalisen kiinnekohdan yhteenkuuluvaisuudesta, muun muassa lähiöravintolat ja pubit. Ravintolalla on siis yhteiskunnallinen merkitys yksilön kohdalla. Yhtenä tärkeänä kriteerinä asiakaskunnan kiinnittymisessä on kulloisenkin paikan yleinen suhtautuminen alkoholinkäyttöön. Muina kriteereinä voi olla ravintolassa soitettava musiikki tai muu tarjonta, tietty teema tai asiakaskunnan ikäjakauma. Bruun määrittelee (1972, 278) ravintolan yhteiskunnalliseksi instituutioksi, jossa suuntaudutaan alkoholin käyttövaiheeseen ja jota sitoo tiukka kontrolli lainsäädännöllisillä toimenpiteillä. Ravintoloiden monimuotoisuus ja ympäristöjen erilaisuus vaikeuttavat yhdenmukaista ja järjestelmällistä tutkimusta siitä minkälaisia ovat anniskeluravintoloiden kielteiset ja myönteiset vaikutukset.

10 6 Viranomaiset luokittelevat ravintolat anniskeluoikeuksien mukaan: 1) Miedot alkoholijuomat eli käymisteitse valmistetun enintään 4,7 t% etyylialkoholia sisältävät juomat. Lupa haetaan lääninhallitukselta. 2) B-oikeudet, jolloin ravintolassa saa tarjoilla enintään 22 t% etyylialkoholia sisältäviä juomia. 3) A-oikeudet, jolloin anniskelupaikassa saa tarjoilla väkeviä enintään 60 t% etyylialkoholia sisältäviä juomia. A ja B-oikeuksia anotaan Suomen tuotevalvontakeskukselta (STTV) ja valvonnasta vastaa paikalliset poliisiviranomaiset ja lääninhallitukset STTV:n ohjauksessa. (Alkoholiasiat ravintolassa 1998.) Anniskeluoikeuksia anotaan ravintoloihin asiakaspaikkoina, eli tarjoilutilaan lasketaan tietty määrä asiakkaita. Ravintolatilojen pohjaratkaisut ja asiakaspaikat ratkaisevat muun muassa wc:n määrän ja erilaiset turvallisuuskysymykset, kuten varauloskäyntien määrät ja sijainnit. 2.2 Ravintolahenkilökunta Hotelli- ja ravintola-ala tarjoaa Suomessa tällä hetkellä töitä noin työntekijälle. Työpaikkojen kirjo on suuri: hotellin ruokasali, disko, yökerho, ravintola laivassa tai junassa, pub tai tanssiravintola. Toiminta ravintoloissa perustuu eri ammattiryhmien yhteistyöhön, näkyvimpiä henkilökunnan edustajia ovat tarjoilijat ja eteisvahtimestarit. Alalla toimivalta vaaditaan yhteistyöhalukkuutta ja joustavuutta. Tyypillistä ravintolalle on usein viikonloppuihin ja iltoihin sekä pyhiin painottuva työ. Työympäristön haittoina ravintolassa on usein tupakansavu, melu ja kiire aikoina stressi. (Vrt. Ammatti Ravintolan tarjoilija. 2000) Työpaikkana ravintola tarjoaa sosiaalisia kontakteja ja haasteellisen asiakastyön.

11 7 A) Tarjoilijat Anniskeluun ravintoloissa työntekijältä vaaditaan 18 vuoden ikä tai jos henkilö on vähintään 16-vuotias ja riittävän koulutuksen saanut. A-anniskelupaikoissa tulee olla vastaava hoitaja ja hänelle riittävä määrä sijaisia. He ovat vastuussa siitä, että anniskelusäädöksiä noudatetaan. (Ylä-Jussila 1999.) Tarjoiluhenkilökunnan rooliin palataan myöhemmin. B) Eteisvahtimestarit Eteisvahtimestari, tutummalta nimikkeiltään portsari tai ovimikko, toimii ravintoloissa ensisijaisesti järjestyksenvalvojana. Järjestyksenvalvojalta vaaditaan voimassaoleva järjestyksenvalvojanlupa (ent. järjestysmieskortti). Suomalaisen ravintolan erikoisuudesta portsarista ja tämän, jopa instituutioksi muodostuneen ammattikunnan funktiosta ravintolassa on kerrottu kirjassa The Urban pub. Portsari on ensimmäinen ja viimeinen eli ns. portinvartija astuttaessa ravintolamaailmaan ja sieltä poistuttaessa. Eteisvahtimestari toimii myös auktoriteetteineen moraalisen vallan edustajana, jolla on tärkeä rooli ravintolamiljöön kokonaisuuden kannalta. Hyvä portsari antaa asiakkaalle tunteen turvallisuudesta ja pitää huolta siitä, että normeja noudatetaan. (Sulkunen ym. 1997, ) Anniskelukulttuurin muutosten myötä ollaan yhä enemmän menty siihen, että eteisvahtimestareiden yhdessä muun ravintolahenkilöstön määrää ravintoloissa on vähennetty. Useissa paikoissa eteisvahtimestari työskentelee enää ainoastaan iltaisin ja viikonloppuisin. Joissain paikoissa portsaria ei enää ole ja tarjoiluhenkilöstö vastaa järjestyksen ylläpitämisestä ja valvonnasta. Muista ravintolassa työskentelevistä mainittakoon keittiöhenkilökunta, kokit, apulaiset ja tiskarit sekä muissa eritasoisissa asiakaspalvelutilanteissa toimivat tiskijukat ja karaokejuontajat.

12 8 2.3 Laki ja järjestys Ravintoloita ohjaa tiukat säädökset anniskelusta ja ravintolassa myytävien tuotteiden mainonnasta. Näiden säädösten rikkomisesta on määrätty eriasteisia sanktioita. Anniskelun ohjeisto määräytyy alkoholilainsäädännöstä, majoitus- ja ravitsemusalan asetuksista, rikoslaista ja sosiaali- ja terveysministeriön tekemistä päätöksistä. Alkoholilain tarkoituksena on alkoholin kulutusta ohjaamalla ehkäistä alkoholipitoisista aineista aiheutuvia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Lakia sovelletaan alkoholipitoisiin aineisiin, niiden valmistukseen, maahantuontiin, maastavientiin, myyntiin ja muuhun luovutukseen, käyttöön, hallussapitoon ja kuljetukseen sekä alkoholituotteiden mainontaan. Alkoholilainsäädännön 22 :ssä (Alkoholilaki N:o 1143/ ) on määritelty, jos anniskeluluvan haltija on rikkonut lakia, menettänyt luotettavuutensa tai anniskelupaikassa on tapahtunut häiriöitä, voi Lääninhallitus sekä Suomen tuotevalvontakeskus (STTV) peruuttaa luvan joko määräajaksi tai pysyvästi. Lisäksi poliisilla on oikeus sulkea anniskelupaikka korkeintaan vuorokaudeksi. Uuden järjestyksenvalvojalain tarkoituksena on yleisön turvallisuuden parantuminen erilaisissa maksullisissa ja maksuttomissa tilaisuuksissa niin hotelleissa, ravintoloissa kuin muualla. Laki korostaa järjestyksenvalvojien ammatillisia taitoja turvallisuuden takaamisessa. Tärkeää on, että asiakkaat tunnistavat järjestyksenvalvojan. (Ikkala 1999a, 9.) Lain mukaan järjestyksen valvojan tehtävänä on ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta sekä estää rikoksia ja onnettomuuksia toimialueellaan, joita ovat ravintolan eteisvahtimestarilla anniskelutilat ja sen välitön läheisyys (Levonen 1999, 26). Huumausaineista Suomessa on voimassa lainsäädäntö, joka määrittää periaatteessa kaiken huumausaineisiin ryhtymisen kielletyksi ja rangaistavaksi toiminnaksi, myös huumausaineen käyttämisen. Huumausainerikoksista säädettiin aiemmin huumausainelaissa, mutta vuoden 1994 alussa voimaan tulleessa lakiuudistuksessa säännökset siirrettiin rikoslain 50. lukuun. (Ulmanen 1997, 66-69).

13 9 2.4 Vastuullinen anniskelu Päättötyömme yksi keskeisimpiä käsitteitä on vastuullinen anniskelu ja se nousee esille yhä uudelleen. Etenkin siitä näkökulmasta, että vastuullisen anniskelun laiminlyönti vaikuttaa ratkaisevasti työympäristöön ja sen turvallisuuteen eikä valvonnan vähetessä sen toteutumista pystytä kunnolla kontrolloimaan. Vastuullisen anniskelun piiriin sisällytetään tavallisimmin vähän eri painotuksin ravintolahenkilöstön koulutus, tiedotus ja kampanjointi, paikallisen tason yhteistyö- ja tukitoimet sekä yhteiset päihdefoorumit eri paikallisten toimitsijoiden kesken. Vastuullisella anniskelulla tarkoitetaan henkilöstön vastuun korostamista, alkoholisäädösten ja ohjeiden tuntemusta, taitoa käsitellä ongelmallisia tilanteita ja asiakkaita vastuullisella ja korrektilla tavalla sekä tarkkuutta alaikäisen tunnistamiseen sekä humalatilan ja siitä johtuvien käytöshäiriöiden ennakoimiseen. Vastuullisella anniskelulla on nähty että osoitettu olevan vaikutusta ravintolaympäristöä laajemminkin. (Holder & Wagenaar 1994; Haavisto & Warsell 2000, 4-5). Ravintolahenkilöstö voi vaikuttaa asiakkaansa kotimatkan turvaamiseen anniskelemalla vastuullisesti niin ettei asiakas joudu liikaa humaltuneena tilanteisiin, joissa arviointikyky voi pettää, esimerkkinä voidaan mainita rattijuopumus tai erilaiset päihtymyksestä johtuneet onnettomuustilanteet. 2.5 Huumeet Ravintolatyössä joudutaan jatkuvasti seuraamaan ja tunnistamaan asiakkaan päihtymyksen tila. Enää ei riitä, että tunnistaa promillemäärän, toisin sanoen asiakkaan humaltumisen asteen, vaan tarvitaan jonkin verran myös tietoa muidenkin päihteiden vaikutuksista. Työtä helpottaa tietous siitä, miten eri päihdyttävät aineet vaikuttavat ja minkälaisia huumeita on tarjolla. Ravintoloissa on kohdattu sekakäyttöä, joka aiheuttaa ravintolahenkilöstölle ylimääräistä päänvaivaa ja epävarmuutta.

14 10 Huume-käsitettä käytetään yleisesti tarkoittaen muita päihteitä kuin lain mukaan rajoitetusti sallittua alkoholia ja tupakkaa, jotka määritellään niin sanotuiksi sosiaalisiksi päihteiksi. Päihteet ovat yleisnimike kaikille kemiallisille aineille, jotka elimistöön joutuessaan aiheuttavat päihtymyksen ja/tai humalatilan (Dahl & Hirschovits 1998, 5). Sekakäyttö määritellään erilaisten lääkkeiden, lääkkeiden ja huumeiden tai lääkkeiden ja alkoholin yhteiskäytöksi (Dahl & Hirchovits 1998, 46). Ravintolatyössä on kohdattu erilaisten lääkkeiden, kuten rauhoittavien (esim. Diapam) tai nukahtamislääkkeiden (esim. Dormicum) ja alkoholin yhteiskäyttöä. Erilaiset keskushermostoa kiihottavat aineet, kuten ecstasy, crack ja amfetamiini, lisäävät käyttäjän aggressiivisuutta ja arvaamatonta käytöstä aiheuttaen näin useita turvallisuusriskejä. Suomalaisessa kulttuurissa alkoholi on hallinnut valtapäihteenä. Päihtyminen ja alkoholin käyttö on osa sosiaalista kanssakäymistä ja rentoutumista. Rajojen aukeaminen on vaikuttanut siihen, että päihdekulttuuri muuttuu vähitellen: Huumausaineita on nykyisin enemmän tarjolla ja yhä edullisempaan hintaan. Huumeidenkäytön on todettu aiheuttavan riippuvuutta ja huumeriippuvuus rinnastetaan usein mielenterveyshäiriöihin. Addiktoitunut huumekäyttäytyminen hallitsee ihmistä ja toiminta pohjautuu ainehakuiseen käyttäytymiseen (Kuoppasalmi 1997, 430). Huumausaineisiin ja niitä ehkäiseviin toimintatapoihin on puututtu yhteiskunnallisella tasolla. Suomen Sosiaali- ja terveysministeriön huumausainepoliittinen toimikunta teki vuonna 1997 kansallisen huumausainestrategian, jossa määriteltiin Suomen huumausainepolitiikan peruslinjat. Tavoitteena on ehkäistä huumeiden ja muiden päihteiden käyttöä ensisijaisesti väestön olosuhteisiin ja elämäntapoihin vaikuttamalla. Perusajatuksena on rajoittava huumausainepolitiikka, joka ei hyväksy huumausaineita osaksi suomalaista yhteiskuntaa. (Dahl & Hirschovits 1998, )

15 11 3. ONGELMAN JA VIITEKEHYKSEN ESITTELY Ravintolahenkilöstöllä on monta roolia aina asiakaspalvelusta järjestyksen ylläpitämiseen. Tarjoilijoiden tulisi pystyä käsittelemään hankalia asiakkaita ja rauhoittamaan konfliktitilanteita sekä samalla ylläpitämään hyvää ilmapiiriä ja myymään tuotteita. (Vrt. Holmila & Haavisto 1997, 147). Työministeriön, koulutuksenja ammattitietopalvelun tietojärjestelmän internet-sivuilla (Ammatti Ravintolan tarjoilija. 2000) kuvaillaan tarjoilijan ammatin vaatimuksia seuraavilla tavoilla: Tarjoilija tarvitsee työssään joustavaa ja hyvää käytöstä, hän ei saa myöskään hermostua kiireessä eikä hankalissa tilanteissa. Mahdollisten häiriöiden ennakoinnin takia kyky tunnistaa päihteiden väärinkäyttäjät on tärkeää. Poliisin ohella ravintolahenkilökunta on ilmaissut kiinnostuksensa kehittää parempia tapoja niiden vaikeiden tilanteiden käsittelemiseksi, joita se päivittäin työssään kohtaa. (Holmila & Haavisto 1997, ) Lähdimme alun perin siitä olettamuksesta, että huumausaineet ja niiden käyttäjät lisäävät ravintolahenkilökunnan turvattomuutta ja epätietoisuutta. Toisin sanoen; mistä ravintolatyöntekijä tunnistaa huumeiden käyttäjän ja miten heidän kanssaan tulisi konfliktitilanteissa toimia? Tarkoituksena oli kartoittaa, minkälaisia tarpeita ja toiveita ravintolahenkilökunnalla on ja minkälaisia asenteita heillä on huumausaineita kohtaan. Seuraavassa esittelemme niitä keskeisiä elementtejä, asioita ja ongelmia, jotka vaikuttavat ravintolatyössä ja ovat pohjana koulutushankkeelle. 3.1 Muutokset anniskelukulttuurissa Viime vuosikymmenten myötä on suomalainen ravintolakulttuuri kokenut suuria muutoksia. Jäykän alkoholilainsäädännön ja kieltolain sekä tämän päivän trendiravintoloiden ja pubien väliin mahtuu valtava harppaus.

16 12 Muutos agraariyhteiskunnasta kaupunkeihin asetti omat vaatimuksensa, ja ravintoloille löytyi sosiaalinen tilaus kohtaamis- ja virkistyspaikkana niin teollisuus- kuin muidenkin alojen työntekijöille. (Vrt. Eskola & Ruoppila 1999, ) Alkoholipoliittisesti ei enää säädellä ravintoloiden määrää. Kilpailutilanne on kiristynyt huomattavasti; anniskelulupia myönnetään miltei kaikille hakijoille, joilla on siihen vaadittava esteettömyys. Anniskelupaikoilla on entistä enemmän houkutusta liikaanniskeluun ja harmaaseen talouteen. Vuoden 1995 tulleiden muutosten myötä valvonnan resurssit romahtivat, eikä valvontaa pystytä tekemään kuin niihin ravintoloihin, joista on tullut valituksia. Kilpailu laskee myös alkoholin hintaa ja madaltaa näin alkoholisoitumiskynnystä. Ravintolat muuttuvat kosteammiksi ja kapakoituvat. Asiakasmäärä ei ole lisääntynyt ja näin joudutaan käyttämään kaikkia keinoja kustannusten peittämiseksi ja kannattavuuden lisäämiseksi. Asiakkaiden ravintoloihin tulo on siirtynyt yhä myöhäisemmäksi ja ravintoloiden työajat epämukavimmiksi. (Hakala 1998, ) Alkoholinkäyttö on lisääntynyt ja samalla ravintoloiden kynnys on alentunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Sosiaalinen ja moraalinen kontrolli ei enää tiukasti pidättele eikä hillitse. Oman sävynsä antavat mielipidekeskustelut siitä, pitäisikö miedot huumausaineet laillistaa ja mikä vaikutus sillä olisi päihdehaittoihin. 3.2 Ravintola ja kontrolli Valvonta on vähentynyt radikaalisti. EU:n myötä uusi alkoholilaki astui voimaan Tällöin viranomaisten suorittama seuranta siirtyi Alko-Yhtiöiltä Sosiaali- ja terveydenhuollon Tuotevalvontakeskuksen sekä Lääninhallituksien alaisuuteen. Ravintolat ovat instituutioita, jotka antavat kehykset alkoholijuomiselle ja pystyvät siten välittämään sopivat alkoholinkäyttönormit. (Vrt. Ylä-Jussila 1999, 10-11). Huumausaineiden käytön lisääntyessä lääkkeiden väärinkäyttäjiä tai narkomaaneja ei voida sulkea pois puhuttaessa vastuullisesta anniskelusta, siihen liittyvästä problematiikasta ja oikeasta asiakaskohtaamisesta.

17 13 Vastuullisen anniskelun sisälle on mahtunut pääasiallisesti vain ravintolassa tarjottavat alkoholijuomat ja alaikäisten sekä humaltuneiden asiakkaiden kontrollointi On kuitenkin otettava huomioon lainsäädännön asettama vastuu asiakkaasta aina kotiin asti jos asiakas ei kykene huolehtimaan itsestään alkoholin tai muiden päihteiden vaikutuksesta. On monia tapauksia, joissa liiaksi päihtynyt asiakas on menehtynyt joko kotimatkallaan tai kotona. Näissä tapauksissa poliisitutkinnassa on ilmennyt ravintolan vastuuttomuus ja sanktiot on laissa määritelty. Ravintolassa ja sen välittömässä läheisyydessä tapahtuvat järjestyshäiriöt ovat ravintolan vastuulla. Huonokuntoisen päihtyneen asiakkaan heitteillejättö on rikos. (Vrt. Alkoholiasiat ravintolassa 1998, ) Joissakin pienissä ja jäseniltään samanlaisuutta vaativissa yhteisöissä, kuten ravintoloissa jo pienikin erilaisuus, esimerkiksi pukeutumisessa, elämäntavoissa tai käyttäytymisessä vaikuttaa leimautumiseen ja kontrolliin. Perinteisesti ravintolat valikoivat asiakkaansa niin oman imagonsa kuin asiakkaan ulkoisen olemuksen perusteella. Valikointi alkaa yleensä jo anniskelupaikan ovella. Kontrollilla pyritään rajaamaan ravintola-asiakkaita ja heidän käyttäytymistään tiettyihin ravintolan imagon kannalta suotuisiin kehyksiin sekä anniskelulainsäädännön asettamiin puitteisiin. Viranomaisten ja ravintoloiden omavalvonta tehostaa myös henkilökunnan valveutuneisuutta anniskelussa ja säädösten toteuttamisessa. (Vrt. Sulkunen 1998, 86, 117.) Valvontaa hankaloittaa Alko-Yhtiöiden aikaiset tiukan valvonnan jäänteet Nämä asenteet ovat vielä tiukassa eikä ravintoloitsija tai paikasta vastaava halua kutsua hankaliin tilanteisiin poliisia paikalle vaan tilanteista yritetään selvitä mahdollisimman pitkälle henkilökunnan omin keinoin. Pelko joutua viranomaisten mustalle listalle on suuri. Järjestyksenpidon vaikeuksista ja muista ongelmista on vaarana menettää jopa anniskeluoikeutensa. Tällaista ajatusmallia yritetään pikkuhiljaa korjata asenteita muokkaamalla sekä ravintoloiden että viranomaisten yhteistyön merkitystä korostamalla. Selvää kuitenkin on, että ravintoloilla on suuri vastuu järjestyksen valvojina ja lainnoudattajina.

18 14 Ravintolahenkilökunta voi ja periaatteessa sen pitääkin itse valvoa anniskeluun ja anniskelusäädöksiin liittyvää toimintaa työssään. Anniskelun omavalvonnalla pyritään ehkäisemään alkoholin käytöstä aiheutuvia haittoja ja häiriöitä. Omavalvonnan toteuttaminen on väline ravintolan oman toiminnan seuraamiseen ja kehittämiseen. (Haavisto & Warsell 2000, ) 3.3 Eettiset kysymykset ravintolahenkilökunnan haasteena Viime kädessä vahtimestari on se, joka avaa oven humaltuneelle asiakkaalle yöpakkaseen. Se jää askarruttamaan, etenkin kun muistaa sen ajan, jolloin ensinnä hyvä tapa ja toiseksi alkoholilaki edellyttivät, että asiakkaan piti olla suojattu niin sanotusti sänkyynsä asti. Tänä päivänä yrityksissä helposti ajatellaan, että asiakas saa juoda niin paljon kuin ikinä jaksaa, ja ne jotka rähisevät, heitetään pellolle. Kertoo 27 vuotta eteisvahtimestarina toiminut mieshenkilö. (Ikkala 1997, 7.) Puhuttaessa asiakaskohtaamisesta ja vastuusta ravintolassa sekä työntekijöiden tekemistä valinnoista palvelutilanteissa, tulee pohtia myös eettisiä kysymyksiä. Käytännön ihmiset ovat alkaneet kiinnostua työelämään liittyvästä etiikasta ja moraalisesta vastuusta (Heiskanen 1992, 227). Palveluammattien etiikan nimissä keskustellaan yleisön palvelijan hyveistä ja paheista ( Niiniluoto patistaa insinöörejä pohtimaan tehtävänsä etiikkaa 1986; Heiskanen 1992, 229). Ammatin ja työn kehys, jonka mukaan toimitaan ravintolatyössä muodostuu jo aiemmin mainituista lakipykälistä ja ravintolakohtaisista omista normistoista sekä työntekijöiden omasta etiikasta. Siitonen (1992, 266) määrittelee ammattikuvan seuraavasti: Vallitseva, käsitys eli ammattikuva, koskee niitä työtehtäviä, jotka kysymyksessä oleva ammatti sisältää ja ilmaisee arvonannon, jolla yhteisö suhtautuu tähän ammattiin. Ammattikuvan käsite ilmaisee myös sen, että ammatit edustavat ja niiden harjoittaminen toteuttaa erilaisia arvoja.

19 15 Ongelmana on, ettei ihminen toimi pelkkänä yksilönä, eivätkä hänen arvonsa, hyveensä ja vastuunsa määräydy vain hänen omasta toiminnastaan, vaan myös siitä yhteisöstä ja organisaatiosta, jossa hän toimii. Yksilön oman vastuun vaatimus hämärtyy yhteisöllisten ja rakenteellisten paineiden vuoksi. Ammattietiikan tehtävänä on ymmärtää juuri ammattien asemaa ja tehtävää yhteiskunnassa, koska ammatit määräävät osaltaan yksilön päätöksiä. Tehtävänä on hahmottaa oikeudenmukaisen ammattirakenteen malli, sillä oikeudenmukaisuus takaa sen, ettei yksilö joudu ristiriitaan omien aatteidensa ja ammattinsa vaatimusten välillä. Koska vain ammattilainen on alan asiantuntija, juuri hänen itsensä on huolehdittava oman työympäristönsä kehittämisestä hyväksi ja oikeudenmukaiseksi. (Airaksinen 1992, ) Ravintoloiden paineet vastuun ja oman kontrollin lisääntymisestä ovat kasvaneet. Viime vuosikymmenenä laman myötä ravintolahenkilökuntaa on vähennetty ja suurin osa vanhemmasta tarjoiluhenkilökunnasta on vaihtunut nuorempaan. Henkilökunnan vähenemisen myötä on ravintoloissa siirrytty pitkälti itsepalveluun. Yhä pienemmällä henkilökuntamäärällä pyritään palvelemaan ja valvomaan samaa asiakasmäärää, jota hoitamaan oli ennen palkattu kaksin tai kolminkertainen määrä. Tämä vaikuttaa siihen, että sääntöjen ja normien noudattaminen vaikeutuu ja niistä joudutaan usein tinkimään. Tässä voidaan pohtia ravintoloiden ja henkilökunnan moraalista vastuuta. Ravintolatoiminta on kokonaisuus, johon on vaikuttamassa kaikkien siinä toimijoiden panos. Voidaan todeta, että toiminnan kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa; toisin sanoen vastuullisen anniskelun onnistuminen ja ravintolan moraalisen vastuun ottaminen onnistuu vain ravintolan johdon ja henkilöstön yhteisillä toimintatavoilla. Moraalista vastuuta voidaan katsoa rationaalisuuden näkökulmasta. Tällöin ravintolalla ja sen työntekijöillä on selkeä tavoite sekä päämäärä ja niiden toteutumista seurataan harkituilla valinnoilla pohtien niiden seurauksia. Osa-aikaisuus ja kiireajan lisätyövoiman käyttö vähentää kiinnittymistä työyhteisöön ja toimintaympäristöön. Tällaisissa tapauksissa vastuu jää miltei kokonaan ravintoloiden vastaavien työntekijöiden harteille lisäten näin työpaineita.

20 16 Tästä seuraa välinpitämättömyyttä eikä voida puhua enää vastuullisesta anniskelusta. Moraalisesti vastuullinen työntekijä rationaalisesti toimien miettii päätöksiä ja toimintavaihtoehtoja olemassa olevien tietojen ja toimintavälineiden mukaan. Ravintolatyössä työntekijä joutuu asiakaskohtaisesti miettimään moraalisesti vastuullisen toimintatapansa anniskelussa. Tällaisia tilanteita kohdataan ravintolatyössä jatkuvasti: Onko asiakas liikaa humaltunut, lopetanko tarjoilun? Mikä asetetaan rajaksi? Vielä vaikeampi eettinen kysymys on raskaana olevalle naiselle anniskelu. Tähän päätöksentekoon vaikuttaa pitkälti työntekijän kyky jäsentää ympäristönsä ja tietonsa. Voidaankin pohtia, kuinka paljon työntekijä on vastuussa omasta tietämättömyydestään? Edellä mainittuihin päätöksentekoihin tarvitaan tietoa ja analysointikykyä. Tiedon rooli on keskeisellä sijalla, silloin astuu kuvaan työntekijöiden ja työnantajien vastuu tiedon hankinnasta sekä lisäkoulutuksesta. Peruslähtökohtana ravintolatyölle on anniskelusäädösten tunteminen sekä omien arvojen ja moraalin pohdinta. Moraalin prosessissa lopputulos ratkaisee ja tuottaa parhaimmillaan optimaalisen ja eettisen asennoitumisen. Moraaliseen tiedostamiseen perustuu yrityksessä eettisyys ja koko moraalin vastuunkanto. Ravintolan ja sen työntekijöiden täytyy tuntea lainsäädäntöä, joka antaa puitteet. On tunnistettava ja analysoitava se viitekehys, eli ympäristö ja asiakkaat, jossa toimitaan. (Vrt. Ollila 1992, ) Ristiriitaisuutta moraaliseen vastuuseen tuo se, että ravintolat ovat yrityksiä ja pääasiallisin tarkoitus on tuottaa rahaa; täytyy myydä tuotteita ja toisaalta täytyy kontrolloida alkoholin myyntiä, asiakkaita sekä noudattaa tiukkoja, rajoittavia säädöksiä. Eettiset seikat saattavat jäädä voiton tavoittelun jalkoihin. Kontrollin löystyessä toiminnan ja moraalin rajat hämärtyvät. Arkkipiispa Paarma on puuttunut johtamisen vastuuseen ja siihen, että tavoitteet ja resurssit tulee olla tasapainossa sekä päämäärän tulisi olla eettisesti ja moraalisesti oikea (Paarma, J., arkkipiispa. Puhe kuntajohtajapäivillä.1999). TT Kari Kopperi on pohtinut luterilaisen sosiaalietiikan uutta tulkintaa ja kirkon tehtävää eettisyyden opetuksessa ja siihen liittyvään keskusteluun osallistumisesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Kirkolla on vuosisatainen kokemus eettisten kysymysten äärellä. Kultaisen säännön periaate (Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää se heille) velvoittaa kirkon elämään ihmisten rinnalla ja sen kysymistä, mikä on oikein. (Kopperi 1999, )

21 17 Vastuulliseen anniskeluun toteutuminen siinä tehtävässä kuin se on alunperin tarkoitettu eli vähentämään ja ennalta ehkäisemään päihdehaittoja vaatii moraalisen vastuun ja eettisten kysymysten pohtimista ravintoloiden johdon tasolla, samoin kuin koko työyhteisössä. Toimintatapojen selkeys ja lisäkoulutus antavat välineitä ravintolatyössä esiin nousevien tilanteiden ratkaisemiseen. Tiedon hankinnassa olennaisinta on se, että ravintolahenkilöstö tietää, mitä heiltä odotetaan ja vaaditaan. Tavoitteiden ollessa selvillä, voidaan miettiä mistä ja miten lisäkoulutus sekä tarvittava tieto yleensä hankitaan. 3.4 Koulutuksella lisää ammatillisuutta Vasta viime vuosina ravintolahenkilökunnalle on peruskoulutuksen lisäksi pyritty järjestämään koulutusta vastuullisesta anniskelusta sekä huumausaineisiin ja turvallisuuteen liittyvistä asioista. Peruskoulutusesimerkkinä mainittakoon Ravintolakoulu Perhon ravintolapalvelun ammattitutkinto. Se kestää 1,3 vuotta ja sisältää ainoastaan neljän tunnin poliisin pitämän luennon turvallisuuskysymyksistä ja yhden päivän koulutuksen vastuullisesta anniskelusta. Näihin koulutusosioihin on liitetty kirjallisuus ja tentti. (Kenttäpäiväkirja, puhelinkeskustelu, Kivi ) Ravintolahenkilökunnan lisäkoulutuksesta on kokemuksia, muun muassa yksittäisiä paikallisia kokeiluja (Holmila & Haavisto 1997, ). Lahdessa järjestettiin yhdessä Lahden hotelli- ja ravintolakoulun kanssa yhteistyössä kahden päivän vastuullisen anniskelun koulutuskurssin 1994 ja 1995; aiheina olivat lainsäädäntö, valvonta ja järjestyksen pito. Ravintolahenkilökunnalle annettiin pohdittavaksi millaisia ovat nykypäivän ravintolatyön erityishaasteet ja pohdittiin myös psykologisia taitoja asiakaskohtaamiseen. Alue ja päihteet projektin omavalvontakokeilun puitteissa Tikkurilassa järjestettiin koulutus vastuullisesta anniskelusta keväällä Tämä projekti toteutettiin Stakesin ja Vantaan ja Helsingin kaupunkien yhteistyössä. Vuoden 1998 aikana kartoitettiin ravintolatyöntekijöiden, lähinnä esimiesten ja ravintolapäälliköiden halukkuutta yhteistyöhön.

22 18 Myös Tikkurilassa nousi kysymyksiksi häiriökäyttäytyminen, työntekijöiden turvallisuus sekä päihteiden sekakäytön ilmeneminen. Omasta vastuusta ja velvollisuuksista haluttiin saada lisätietoa, samoin päihteistä ja niiden vaikutuksista. Huumeiden tulo ravintoloihin erityisesti sekakäytön muodossa hämmentää ja vie pohjaa omalta varmuudelta. Huumeiden käytöstä ja vaikutuksista haluttiin erityisesti lisää tietoa ja koulutusta. (Haavisto & Warsell 2000, ) Luentoja huumeista ja turvallisuudesta on järjestetty yhteistyössä Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan liiton, Irti Huumeista ry:n ja poliisin kanssa. Eteisvahtimestareilla on tähän asti ollut kirjavaa koulutusta ja käytäntöä. Virallinen linja on ollut se, että eteisvahtimestari on hankkinut järjestysmieskortin paikallisesta nimismiespiiristä. Luvan saamiseen on edellytetty muutaman tunnin koulutus ja nuhteeton tausta. Todellisuudessa tilanne on villimpi, kaikilla ei ole ollut vaadittavaa järjestysmieskorttia eikä nimismies ole sitä välttämättä voinut vaatia. Asia on muuttunut uuden järjestyksen valvojan asetuksen myötä. Laissa määritellään uudelleen järjestyksen valvoja, valtuudet ja velvollisuudet. Poliisiviranomaiset ovat lisänneet valvontaa uuden asetuksen toteutuksesta. Muun muassa tarkistamalla onko ravintoloiden ovilla toimivilla eteisvahtimestareilla asetuksen vaatima koulutus ja valtuudet. (Vrt. Levonen 1999, ) Erityisesti palveluala joutuu päivittäin kohtaamaan huumausaineita ja niihin liittyviä ongelmatilanteita, jotka aiheuttavat taloudellisia tappioita (varkaudet/ryöstöt). Väkivaltariskiä lisää muun muassa se, että alkoholin ja eräiden huumeiden käytön sekä alkoholin ja lääkkeiden sekakäytön tiedetään lisäävän väkivaltaista käyttäytymistä. Tähän on sekä keskushermostollisia että itsekontrollin ja henkisen suorituskyvyn lamaantumisen aiheuttamia syitä. Varsinkin ns. sekakäyttöä pidetään vaarallisena. (Vrt. Ellonen 1999, 7.)

23 Turvallisuuskysymykset Huoli lisääntyneestä turvattomuudesta on puhuttanut ravintolahenkilökuntaa jo pitkään. Hotellit ja ravintolat on todettu keskimääräistä vaarallisemmiksi työpaikoiksi. Riskiryhmään kuuluva tarjoiluhenkilökunta samoin kuin eteisvahtimestarit ovat usein yksin tilanteissa, joissa vaaditaan voimankäyttöä tai voimakkaampaa auktoriteettia. Ryöstetyksi ja pahoinpidellyksi tulemisen mahdollisuus omalla työpaikalla aiheuttaa pelkoja ja turvattomuuden tunnetta. Kohua ravintolaväen keskuudessa herätti traaginen tapaus Karjaalla kun asiakas ampui ravintolan eteisessä eteisvahtimestareita, joista toinen kuoli ja toinen haavoittui. Järvenpääläinen tarjoilija kirjoitti esikyselylomakkeeseen omasta kokemuksestaan huumausaineiden käyttäjästä: Ensin tullaan fiksuina ja kohteliaina, sitten pikkuhiljaa tai pian alkaa ihmeellinen ja poikkeava käytös normaalista humalan nousutilasta, mukaan tulee pakkoliikkeet, puheet, muuten aivan minulle outoa käytöstä. Olen pelkkänä??? Ja suurena!!! Turvattomuuden ja sitä kautta pelon elementit ovat jo yhteisiä niin ravintolahenkilökunnalle kuin sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työntekijöille. Pääasiallisesti naisvaltaisten alojen tilanne on huolestuttanut niin elinkeinoelämää kuin kirkkoa. Kirkon työntekijöiden neuvottelupäivillä Lahdessa Anja Tulenheimo-Takki kantoi huolta siitä, että elinympäristö muuttuu turvattomaksi, vaikka rikollisuus eri aloilla ei muuttuisikaan. Yhteiskunnan muutosten myötä turvallisuusriskit asiakaspalvelualoilla ovat lisääntyneet. (Tulenheimo-Takki Esitelmä/luento kirkon työntekijöiden neuvottelupäivillä Lahdessa) Naiset joutuvat väkivallan kohteeksi työnsä yhteydessä enemmän kuin missään muussa ympäristössä; kaikissa naisiin kohdistuneissa väkivallanteoista lähes kolmasosa sattuu työssä (Aromaa & Haapaniemi & Kinnunen & Koivula 1994), (Vrt. Ellonen 1999, 6).

24 20 Yksin työskentely on lisääntynyt ravintola-alalla ja se on lisännyt turvattomuuden tunnetta. Ravintolahenkilökunnan määrän laskiessa ei yksinkertaisesti pystytä valvomaan asiakkaita ja tarjoilutiloja järjestyshäiriöiden ehkäisemiseksi. Riskialttiiksi tilanteen tekee vielä se, ettei eteisvahtimestariakaan ole.(holmila & Haavisto 1997, 144.) Työturvallisuuteen ja riskitilanteiden kohtaamiseen on yhä enemmän kiinnitetty huomiota, usein kuitenkin tarvitaan joku tekijä, joka laukaisee tarpeen parantaa olemassa olevia käytäntöjä ja vallitsevia työolosuhteita. Näin kävi esimerkiksi vuoden 1997 traagisen hotelli Palacen törkeän ryöstön ja siitä seuranneen poliisimurhan jälkeen. Hotelli- ja ravintolaliitto järjesti vuoden 1998 alussa koulutustilaisuuden teemana asiakkaan kohtaaminen ja väkivaltainen asiakas. Koulutustilaisuudessa turvallisuusasiantuntija kävi läpi väkivaltaisen, usein huumausaineiden alaisen henkilön tunnistamista toimintamalleja kohtaamistilanteessa. (Ikkala 1998, )

25 21 4. AINEISTON KERUU Hanketta varten keräsimme tietoa erilaisista lähteistä. Aineistomme koostuu aikaisempien ravintoloihin ja päihdehaittojen ennaltaehkäisyyn liittyvistä tutkimuksista ja ravintolahenkilökunnalle tehdystä kyselystä sekä koulutuskokeilusta Järvenpäässä. Seuraavaksi esittelemme keskeisimmän aineistomme. 4.1 Tiedonhankinta ja aineisto Idea koulutuksesta ravintolahenkilöstölle nousi jo vuoden 1997 lopulla eduskuntavaalien ollessa ovella ja tällöin tiedotusvälineet tulvivat erilaista tietoa huumeista, lähinnä niihin liittyvistä ongelmista huutomerkein varustettuna. Perusajatuksemme oli hankkia mahdollisimman ajankohtaista ja relevanttia tietoa niin huumausaineista kuin ravintolahenkilöstön tarpeista ja tilanteesta ravintola-alalla nykyään. Aineistoamme on materiaali esikyselylomakkeista, koulutuskokeilusta ja palautteesta. Tärkein lähtökohtamme tiedon keräämisessä oli ravintolahenkilökunta itse sekä tieto siitä, mitä kentällä tapahtuu, samoin kuin minkälainen on ravintolahenkilöstön tarve asettamaamme hankkeeseen nähden. Ravintolaväen äänenä toimi myös Hotelli- ja Ravintolaliiton Ravintolahenkilökuntalehdet viime vuosilta Sieltä löytyi ravintolahenkilöstön puheenaiheet ja yleiskuvat työn luonteesta. Ravintoloista tehdyt tutkimukset ja vastuulliseen anniskeluun liittyvä materiaali löytyi muun muassa asiantuntija-artikkeleista. Seminaarin sisältö oli sinällään aineistona loppuyhteenvetoa sekä onnistumista silmälläpitäen ja se käsitellään erikseen oman otsakkeensa alla. Tietoa keräsimme myös internet-sivuilta. Huumausaineista ajankohtaiset tiedot ja materiaalit saimme suoraan Irti huumeista ry:ltä ja YAD:lta (Youth Against Drugs ry). Uutta työturvallisuusmateriaalia toimitti meille Työturvallisuuskeskus.

26 22 A) Esikysely ja koulutuspalaute Ensivaiheessa teimme esikyselylomakkeen (liite1), jonka tarkoituksena oli kartoittaa ravintolahenkilökunnan kiinnostus koulutukseen sekä saada materiaalia ja pohjatietoa seminaariin. Kyselylomakkeet oli muotoiltu siten, että oli käytetty kaikkia kolmea muotoa: monivalinta- ja asteikkoihin eli skaaloihin perustuvia kysymyksiä sekä niitä tarkentamaan avoimia kysymyksiä. Kyselylomakkeet palvelivat tarkoitusta parhaiten, koska kohderavintoloita oli 19 ja ravintolahenkilöstöä toista sataa. Käytimme informoitua kyselyä, jolloin lomakkeet jaettiin henkilökohtaisesti työpaikoille. Meillä oli näin mahdollisuus kertoa hankkeemme tarkoituksesta ja selostaa asioita yksityiskohtaisemmin. Lomakkeet lähetekirjelmineen, yhteensä 128 kappaletta, toimitettiin ravintoloihin maaliskuussa 1999 ja vastausaikaa annettiin noin kaksi viikkoa, jonka jälkeen kävimme noutamassa kirjekuoret (Vrt. Hirsjärvi & Remes & Sajavaara 1998, , 200). Järjestämästämme seminaarista osanottajilta pyydettiin palaute. Heille jaettiin kysely (liite 2) täytettäväksi heti tilaisuuden jälkeen. Lomake oli suunniteltu niin, että se olisi mahdollisimman nopeasti vastattavissa: alleviivaamalla väittämät ja rengastamalla kohdat, jotka olivat lähinnä vastaajan omaa arviota. Palautelomakkeilla tavoitimme tuntemukset heti ja luotettavasti. Välitön palaute oli tärkeää myös siksi, että saimme tuoreen arvion seminaarin järjestelyistä ja sisällöstä. Lomakkeet palautettiin poistuttaessa. (Vrt. Jyrinki 1974, 131.) B) Muu aineisto Marja Holmilan toimittama Yhteisö ja interventio (1997) on tutkimus, jossa osoitetaan, että yhteisötoiminnalla saadaan aikaan muutoksia. Päihdeongelmien ennaltaehkäisy ei ole pelkästään vaikuttamista yksilöön, vaan paikallistason toimijoilla on mahdollisuus vaikuttaa ja lisätä tietoisuutta päihdehaitoista yhteisössä. Lahti-projekti osoitti, että Euroopassa yleistyvään yhteisöpohjaiseen ennaltaehkäisevään toimintaan on tarvetta meillä täällä Suomessakin.

27 23 Lahti-projektin yhtenä osiona oli ravintolahenkilökunnan kouluttaminen vastuulliseen anniskeluun. Vastuullisen anniskelun perusohjeiston, Alkoholiasiat ravintolassa (1998) on julkaissut Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (STTV). Oppaan pohjana on kaikki se lainsäädäntö, joka määrittelee anniskelua ravintolassa. Koulutuskokeiluamme samansuuntainen tutkimushanke toteutettiin Tikkurilassa aikana. Kari Haaviston ja Leena Warsellin Ravintolat ja päihdehaitat raportissa (2000) tarkastellaan vastuullista anniskelua ja omavalvonnan kehittämistä. Projektissa haastateltiin ravintolahenkilökuntaa heidän työroolistaan ja siinä ilmenevistä ongelmista. Tausta-aineistona hankkeessa oli asiakaskysely, jossa kartoitettiin sitä, miten asiakkaat olivat kokeneet ravintolahäiriköintiä ja ravintolassa suoritettavaa kontrollia. Kyselyssä kävi ilmi, että asiakkaat hyväksyvät henkilökunnan puuttumisen häiriötilanteisiin eikä heidän siis, ravintolahenkilökunnan, suorittamaa kontrollia vastustettu. Projektin aikana järjestettiin ravintolahenkilöstölle koulutustilaisuus vuoden 1999 keväällä. Sulkunen ym. ovat olleet tekemässä tutkimusta ravintoloista ja ravintolakäyttäytymisestä kirjassaan The Urban Pub (1997). Kirjassa määritellään lähiöravintola ja ravintolakulttuuri yleensäkin. Vaikka alkuperäisteos Lähiöravintola on kirjoitettu vuonna 1985 niin aihe kuin näkökulmakin ovat vielä ajankohtaisia. Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL ry:n Ravintolahenkilökunta-lehdet vuosilta antoivat ajankohtaisen tiedon ravintolahenkilökunnan tilanteesta työssä ja niistä kysymyksistä, mitä löytyy työn kehittämisestä ravintolassa. Timo Airaksisen toimittamasta Ammattien ja ansaitsemisen etiikan kirjasta (1992) saimme materiaalia ammattieettiseen pohdintaan. Teos tuo useiden kirjoittajien näkökulmia erilaisten ammattien ja niissä esiintyvien eettisten kysymysten peilauspintaan. Kirjassa pohditaan kuinka erilaiset eettiset ongelmat ovat seurausta ammattien erilaisista luonteista, tehtävistä ja tavoitteista. Eettisyyttä, moraalia ja arvoja käsitellessämme meillä oli materiaalina myös internetin evl.fi sivut. Kytkin lehden viisi viimeistä vuosikertaa toi näkökulmaa ja tietoa kirkon yhteiskunnallisesta osallistumisesta.

28 24 C) Haastattelu Lyhyillä strukturoimattomilla, haastatteluilla kävimme keräämässä mielipiteitä viideltä ravintolatyöntekijältä, jotka eivät osallistuneet koulutuspäivään. Näillä vapaamuotoisilla keskusteluilla haimme tietoa osallistumattomuuden syistä. 4.2 Esikyselyn yhteenveto Esikyselylomakkeista saadun aineiston pohjalta vastaukset vahvistivat pitkälti olettamaamme tilannetta ravintoloissa tänä päivänä. Koulutusta huumausaineisiin ja asiakaskohtaamiseen ei ole saatu. Suurin osa vastanneista oli kiinnostunut lisäkoulutuksesta. Huumausaineisiin liittyvinä ongelmatilanteina mainittiin asiakkaiden aggressiivisuus ja väkivaltaisuus sekä huumeiden käyttäjien arvaamattomuus. Eteisvahtimestarin kommentit: Matsi ilman mitään syytä ja kävi kiinni, kuvaavat usein pelottaviakin tilanteita huumausaineiden alaisten asiakkaiden kanssa. Tästä kerätystä aineistosta tulee selvästi ilmi, että väkivallanuhka ja huoli lisääntyneestä, muuttuneesta huumausainetilanteesta tuo uudet ja vakavammat paineet ravintolahenkilökunnalle. Yli 80% vastanneista oli jo kohdannut huumausaineiden käyttäjiä työssään ja ongelmaksi asti se koettiin yli puolella vastaajista. Asenteet huumausaineita ja niiden käyttäjiä kohtaan oli pitkälti tuomitsevaa. Vaikka kyselylomake jälkeenpäin tarkasteltuna edusti pitkälle omia asenteita (lomake huumeongelmakeskeinen), ei se estänyt poikkeavia kommentteja vastaajilta. Vaikka lähemmäs 80% väitti kyselyssä tunnistavansa huumausaineiden alaisen asiakkaan, niin lisää tietoa huumausaineista ja asiakaskohtaamisesta pyydettiin. Pelko fyysisestä uhasta ja muiden asiakkaiden turvallisuudesta oli yleinen henki näissä vastauksissa. Huumausaineiden käyttäjiä pidetään arvaamattomampina ja uhkaavampina kuin alkoholista päihtynyttä asiakasta. Tämä näkyi muun muassa asiakkaiden poikkeavana käytöksenä, jollaista ei pysty käsittelemään.

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta Tikkurilassa ja Myllypurossa Kirjoittajat: Raija Ahtola Kari Haavisto Jaana Jaatinen Saini Mustalampi Pirjo Pennanen

Lisätiedot

Vastaavan hoitajan pätevyyteen ja anniskelupassiin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä

Vastaavan hoitajan pätevyyteen ja anniskelupassiin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä Vastaavan hoitajan pätevyyteen ja anniskelupassiin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä Kysymys: Kuka saa järjestää kokeita anniskelupassin saamiseksi? Vastaus: Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1371/2002

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta

Lisätiedot

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 2014 Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 Nokian kaupunginkirjasto Raportin kokosi Päivi Kari Raportti 6.11.2014 Nokian kaupunginkirjaston asiakaspalvelutilanne-kysely: Millaista asiakaspalvelua

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT Sora-säännösten toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa seminaari, Helsinki 25.10.2012 Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi Muutokset lyhyesti opiskelijaksi

Lisätiedot

Monitorointihanke 2008

Monitorointihanke 2008 Monitorointihanke 2008 2 KUVAILULEHTI Julkaisun nimi Monitorointihanke 2008 Julkaisun tekijä ja julkaisija Reetta Honkanen, Lennart Wahlfors (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira)

Lisätiedot

Pakka käytännössä: Asiakasarvioinnit Espoolaisravintoloissa. Toukokuu 2015

Pakka käytännössä: Asiakasarvioinnit Espoolaisravintoloissa. Toukokuu 2015 Pakka käytännössä: Asiakasarvioinnit Espoolaisravintoloissa Toukokuu 2015 Mikä on Pakka toimintamalli? Pakka on paikallista yhteisöön vaikuttamista alkoholi- ja päihdehaittojen vähentämiseksi Toimintamallin

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT Mikä vaikuttaa? -koulutus, 7.11.2012, Lahti 6.11.2012 1 Päihdehaittoja voi ehkäistä Monopoli (+++) Hinta ja verotus

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Kaupunginhallitus 10.02.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Kaupunginhallitus 10.02.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 10.02.2014 Sivu 1 / 1 5380/11.03.02/2013 40 Valtuustokysymys anniskelupaikkojen vaikutuksista ja niiden sijoittumisen periaatteista (Kvasia) Valmistelijat / lisätiedot: Petri Häkkinen,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Alkoholijuomien anniskelun omavalvontaopas

Alkoholijuomien anniskelun omavalvontaopas Alkoholijuomien anniskelun omavalvontaopas 1 (10) Alkoholijuomien anniskelun omavalvontaopas Omavalvonnan tarkoitus Omavalvonta on laadun apuväline Omavalvonta on ravintolan itsensä suorittamaa anniskelun

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Monitorointihanke 2007

Monitorointihanke 2007 Monitorointihanke 2007 2 KUVAILULEHTI Julkaisun nimi Monitorointihanke 2007 Julkaisun tekijä ja julkaisija Reetta Honkanen, Lennart Wahlfors Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus Julkaisun

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Vakuutus- ja eläkepalvelut 15 osp Opinnon tavoitteet: Opiskelija tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä sekä kartoittaa asiakkaiden

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Pankki- ja rahoituspalvelut 10 osp Opinnon tavoitteet: Opiskelija tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä sekä kartoittaa asiakkaiden

Lisätiedot

Raportti Helmikuu 2012. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Raportti Helmikuu 2012. Vastauksia huomisen kysymyksiin Raportti Helmikuu 2012 Vastauksia huomisen kysymyksiin Turvallisuus joukkoliikenteessä 2011 -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisena matkustajat ja henkilökunta kokevat turvallisuustilanteen

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito tutkion osa (VEPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Verkkopalvelujen tuottaminen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely

Pakka-toimintamallin esittely Pakka-toimintamallin esittely Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Road Show 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Irmeli Tamminen Pakka yhteisöllistä

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

4.2.2 Vastaanoton asiakaspalvelu (20ov) 1 Ammattitaitovaatimukset

4.2.2 Vastaanoton asiakaspalvelu (20ov) 1 Ammattitaitovaatimukset 4.2.2 Vastaanoton asiakaspalvelu (20ov) 1 Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja työskentelee majoitusliikkeessä vastaanoton työtehtävissä yhteistyössä toimipaikan muiden työntekijöiden

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Finanssipalvelut tutkinnon osa (FIPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Finanssipalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija

Lisätiedot

Vartija työssään kohtaamisia nuorten kanssa. Securitas Oy / Mikael Riihelä

Vartija työssään kohtaamisia nuorten kanssa. Securitas Oy / Mikael Riihelä Vartija työssään kohtaamisia nuorten kanssa Securitas Oy / Mikael Riihelä Vartijan imago nuoriso arvostaa vanhempiaan enemmin Vartijan työtehtävät ovat muuttuneet lähemmäksi nuorten jokapäiväistä elämää.

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Alkoholijuomien vähittäismyynnin omavalvontaopas

Alkoholijuomien vähittäismyynnin omavalvontaopas Alkoholijuomien vähittäismyynnin omavalvontaopas 1 (6) Alkoholijuomien vähittäismyynnin omavalvontaopas Omavalvonnan tarkoitus Vähittäismyynnin omavalvonta on myyntipaikan itsensä suorittamaa alkoholijuomien

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Vakuutus- ja eläkepalvelut tutkinnon osa (VAEL) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Vakuutus- ja eläkepalvelut Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Ennaltaehkäisy väkivaltariskien hallinnassa työssä

Ennaltaehkäisy väkivaltariskien hallinnassa työssä Ennaltaehkäisy väkivaltariskien hallinnassa työssä Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Turvallisuusmessut 2012, Tampere Timo Suurnäkki Työväkivallalla tarkoitetaan asiakkaiden

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Ravintolan anniskelulupia ja aukioloaikaa koskevat tiedot

Ravintolan anniskelulupia ja aukioloaikaa koskevat tiedot Lomake 1 Ravintolan anniskelulupia ja aukioloaikaa koskevat tiedot Luvanhaltija Ravintola Luvanhaltijan yhteyshenkilö lupa-asioissa ja hänen yhteystietonsa Anniskelulupa A B C Lupanumero Päivämäärä Voimassaoloaika

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke Turvassa kyläss ssä? Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke 1.3.2009-31.12.2011 31.12.2011 Suomen kylätoiminta ry Mitä on turvallisuus? Turvallinen työ-, koti-ja asuinympäristö

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Pankki- ja rahoituspalvelut tutkinnon osa (PARA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Pankki- ja rahoituspalvelut Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot