Työpaikkakouluttajana olet oppisopimusopiskelijan tukena kaikissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työpaikkakouluttajana olet oppisopimusopiskelijan tukena kaikissa"

Transkriptio

1 T yö pa i k k a - kouluttajan rooli Työpaikkakouluttajana olet oppisopimusopiskelijan tukena kaikissa koulutusta koskevissa asioissa. Työsi painottuu erityisesti työssä oppimisen ohjaukseen. Parhaimmat oppimistulokset saavutetaan, kun yhteistyö toimii opiskelijan, työpaikkakouluttajan, työnantajan, tietopuolisen koulutuksen järjestäjän ja oppisopimusviranomaisen välillä. Tunnista ja tiedosta oppisopimusopiskelijan ohjauksen tarve. Opiskelujen alussa opiskelija tarvitsee enemmän ohjausta. Ohjauksen tarve on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat myös koulutuksen tavoite, työpaikan työtehtävät sekä opiskelijan aikaisempi koulutus- ja työtausta. Anna palautetta riittävän usein, myönteisellä sävyllä saat parhaiten vaikutusta. Arvioi mieluummin tekoja ja tapoja tehdä, älä arvostele ihmistä ja hänen persoonaansa. Arvioi rakentavasti ja anna tunnustusta kun on aihetta. tiedota tulevasta koulutuksesta mahdollisimman hyvin muille työntekijöille: poistat ennakkoluuloja ja luot avoimen ilmapiirin kertaa oppisopimuskoulutuksen tavoite tutustuta henkilöstöön: lähimmät työtoverit, organisaatio kerro työnantajasta: historia, toiminta-ajatus ja periaatteet, arvot, tuotteet ja palvelut, laatu, yhteistyökumppanit, tulevaisuuden näkymät, haasteet ja tavoitteet anna opiskelijalle tutustuttavaksi yrityksessä käytössä olevat ohjeet/ määräykset, laatukäsikirja yms. kannusta kysymiseen ja kommentoimiseen Tunne vastuusi: neuvo, opeta, ohjaa ja näytä esimerkkiä. Varmista, että asia on ymmärretty. Salli virheet, rohkaise yrittämään ja kannusta. Luota opiskelijaan ja anna hänelle vastuuta. selvitä opiskelijan rooli sekä tuleva toimenkuvan sisältö vastuineen ja velvollisuuksineen sovi työssä oppiminen omassa työyhteisössä opiskeluohjelman mukaisesti (työnkierto työssä oppimisen suunnitelmassa) ohjaa alkuun; esittele työtilat, oikeat työmenetelmät ja välineet sekä opetuskohteet kertaa työturvallisuusasiat tue opiskelijaa etätehtävien suorittamisessa järjestä opiskelijan työvuorot niin, että hän voi osallistua tietopuoliseen koulutukseen (= opiskelijan työaikaa) motivoi jatkuvaan omaehtoiseen arviointiin ohjaa ja tue opitun soveltamiseen, ajatteluun sovi arviointikeskustelujen aikataulusta ja noudata niitä motivoitunut opiskelija + sitoutuneet kouluttajat ja ohjaajat + toisiaan tukeva teorian ja käytännön opiskelu + oppimista edistävä työyhteisö = onnistunut oppisopimuskoulutus 6

2 Oppisopimusopiskelijan perehdyttäminen P erehdytä opiskelija työpaikkaan muiden uusien työntekijöiden tavoin. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan tulisi saada tuntuma paitsi omaan työhönsä, myös kokonaiskuva yrityksen toiminnasta ja siellä tehtävästä työstä. Myös työpaikan sisäisiä sääntöjä ja menettelytapoja on syytä korostaa. Kiinnitä erityistä huomiota työturvallisuuden ylläpitämiseen. Anna opiskelijalle mahdollisimman monipuolisesti tietoa yrityksestä ja sen toimintatavoista. Voit käyttää henkilökohtaisen opastuksen ja keskustelujen ohella mahdollista käytössä olevaa perehdyttämiseen soveltuvaa kirjallista materiaalia (esim. yrityksen vuosikertomus, henkilökunta- ja asiakaslehdet, tiedotteet, työturvallisuusohjeet, henkilökuntaeduista kertova materiaali). Mikäli yrityksellä on omat kotisivut, voi opiskelijaa pyytää perehtymään niihin myös itsenäisesti. Hyvä vastaanotto ja perehdyttäminen auttavat opiskelijaa pääsemään mahdollisimman nopeasti työtehtäviin kiinni ja luovat samalla myönteistä asennetta.

3 Työturvallisuus Kaikkien osapuolten on oltava tietoisia työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Oppisopimusopiskelijaan sovelletaan asianomaisen alan työturvallisuussäännöksiä ja määräyksiä. Työnantaja vastaa työpaikan olosuhteista, laitteista, koneista sekä perehdytyksen, opastuksen ja valvonnan järjestämisestä. Työpaikalla on kiinnitettävä erityistä huomiota ohjaukseen ja valvontaan sekä palautteen antamiseen. Työnantaja vastaa työpaikalla opiskelijan työturvallisuudesta. Työantajan tehtäviin kuuluu tämän vuoksi viime kädessä valvoa, että opiskelijoilla on työssä tarvittavat suojaimet ja että he niitä myös käyttävät! Kokemattomilla työntekijöillä on korkeampi tapaturmariski kuin kokeneilla ammattilaisilla. Vakavat tapaturmat ja onnettomuudet vähenevät huolellisella perehdyttämisellä. Kokeneen työtoverin tai esimiehen tapa toimia on opiskelijalle malli ja esimerkki työturvallisuusohjeiden noudattamisesta. Oppisopimusaikana ohjaajalta ja työtovereilta opittujen turvallisten työmenetelmien avulla työsuojelu siirtyy luonnolliseksi osaksi opiskelijan ammattitaitoa. Koulutuksen järjestäjä ei myöskään ole vastuusta vapaa. Koulutuksen järjestäjän tulee ennen sopimuksen tekemistä selvittää, että oppisopimuskoulutus voidaan järjestää turvallisesti. Työpaikkakouluttajan erilaiset roolit Sanonta Työ tekijäänsä opettaa ei sellaisenaan päde työssä oppimisessa, sillä opiskelija ei ole vielä alansa ammattilainen, vaan tarvitsee ammattinsa osaavan henkilön tukea ja ohjausta. Siis sinua. Ohjaamisessa on tärkeää sanallinen ohjaus, rohkaiseminen, motivointi ja opiskelijan mielenkiinnon suuntaaminen oleelliseen. Työpaikkakouluttajan keskeisenä tehtävä on hyvän oppimisympäristön luominen ja ylläpitäminen. Hyvä oppimisympäristö on avoin, oppimaan innostava, myönteinen ja samalla se on turvallinen. Työpaikkakouluttaja auttaa opiskelijaa pohtimaan kriittisesti omia oppimiskokemuksiaan. Työpaikkakouluttajalla on merkitystä myös opiskelijan ammatillisen uran suuntaamisessa, sillä hän toimii opiskelijalle usein roolimallina tai esikuvana. Oppisopimusopiskelijan ohjaustarve muuttuu työssä oppimisen edetessä, JOTEN työpaikka kouluttajan rooli muuttuu Opastaja Korostuu alkuvaiheessa. Perehdyttää yrityksen / työyhteisön toimintaan ja yksittäisiin työtehtäviin sekä työturvallisuuteen. Antaa selkeitä ohjeita sekä seurata ja tukea työn suoritusta. Huomioi opiskelijoiden erilaiset valmiudet suoriutua tehtävistä. Kiinnittää erityistä huomiota neuvojen ja ohjeiden ymmärtämisen varmistamiseen. Työpaikkakouluttaja on koulutusasioiden yhdyshenkilö yrityksen ja yhteyshenkilö sisällä sekä toimii koulutusasioissa yhteistyössä oppilaitoksien ja muiden tahojen kanssa. Ohjaaja Huolehtii ohjaten ja arvioiden. On opiskelijan tuki opiskelijan ammattitaidon kehittymisessä ja henkilökohtaisessa kasvussa. Tarjoaa opiskelijalle yhä haastavampia tehtäviä ja auttaa opiskelijaa ratkaisemaan ongelmia. Motivoi opiskelijaa tekemään tuottavaa ja laadukasta työtä oikeilla ja turvallisilla työmenetelmillä sekä kannustaa ja rohkaisee yhä parempiin suorituksiin. Valmentaja Tarkastelee yhdessä opiskelijan kanssa laajempia työkokonaisuuksia ja niiden yhteyttä henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan. Antaa opiskelijalle enemmän vastuuta huomatessaan, että tämä pystyy suoriutumaan annetuista tehtävistä ja osoittaa työssään vastuuta ja sitoutuneisuutta. Osallistuu työssä tapahtuvan oppimisen kehittämiseen. Mentori Toimii omista oppimistavoistaan tietoisen, itseohjautuvan ja vastuuta ottavan opiskelijan oppimisen ja kasvun tukijana. Neuvonantaja ja henkinen tuki, mikä vaatii myönteistä asennetta. Tarkastelee opiskelijan ammatillista kasvua ja opiskelun yleisiä tavoitteita sekä työelämän vaatimuksia ja mahdollisuuksia koulutuksen tukemiseen. Oleellista on keskustelu ja ajatusten vaihto opiskelijan kanssa 8

4 Työssä oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa Vuorovaikutusta voi ajatella kahden tai useamman ihmisen väliseksi avoimeksi viestinnäksi. Siihen kuuluvat kieli, aktiivinen kuuntelu, toisen huomioonottava palaute, eleet, ilmeet, tunteet ja sanaton viestintä. Samaa kieltäkään puhuvat ihmiset eivät aina ymmärrä toisiaan; samat sanat voivat eri ihmisille tarkoittaa erilaisia asioita. Toiselle sana kohta tarkoittaa muutaman minuutin kuluttua, kun taas toiselle se tarkoittaa muutaman tunnin kuluttua. Valtaosa oppimisesta tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. On siis erittäin tärkeää, että työpaikkakouluttaja keskustelee opiskelijan kanssa erilaisista työhön liittyvistä asioista. Hän voi tuoda esille omia ajatuksiaan ja rohkaista opiskelijaa pohtimaan ja perustelemaan tekemiään itsenäisiä ratkaisuja. Hyvä työpaikkakouluttaja kuuntelee opiskelijaa. Opiskelijaa ohjatessaan työpaikkakouluttaja saattaa kohdata mitä erilaisimpia ongelmia tai ristiriitatilanteita. Työelämän perustaidot saattavat olla opettelua vaativia asioita. Tällaisia voivat olla esimerkiksi työajan noudattaminen, asiakaspalvelu, pukeutuminen tai siisteys. Opiskeluun liittyvät ongelmat selviävät miltei aina puhumalla asiat heti selviksi. Mahdolliset ristiriitatilanteet ohjaajan ja opiskelijan välillä kannatta käsitellä mahdollisimman nopeasti, jotta tilanne ei kärjistyisi. Ratkaisemattomassa tilanteessa oppisopimusviranomainen voi viimekädessä auttaa. Usein ulkopuolinen pystyy helpottamaan umpisolmun avaamisessa. Arkisia ohjeita työpaikkakouluttajalle - Vältä vastakkainasettelua opettaja opiskelija - Vaadi itseltäsi samantasoista työmoraalia kuin oppijaltakin - Ole tasapuolinen ja oikeudenmukainen, anna kaikille mahdollisuus - Suunnittele oppimisen toteutusta yhdessä oppijan kanssa - Harkitse opetettavan asian sisältö ja merkitys tarkasti - Vältä oman osaamisesi korostamista - Ole oppijan käytettävissä, mutta älä tuppaudu - Hanki kriittisiin kohtiin paras käytettävissä oleva asiantuntemus - Ilmaise itseäsi selkeästi, vältä sanatulvaa - Ole positiivinen ja kannustava löydä myös negatiivisissa asioissa piilevä uusi mahdollisuus - Muista sopiva huumori - Korosta käytännössä yhdessä tekemisen tuloksellisuutta - Näytä oppijalle, että olet oppinut häneltä - Opettele näkemään työpaikkasi uuden, kokemattoman henkilön silmin - Anna onnistumisesta myönteistä palautetta. Palkitse hyvä yritys - Palaute on aina tärkeää. Epäonnistumista ei palkita, mutta siitä pitää oppia. Virhe on hyvä oppimisen paikka - Ole lojaali työnantajallesi - Työkavereiden moittiminen selän takana ei kuulu kehittyneen ja toimivan työyhteisön tapoihin - Keskustele oppilaan kanssa myös siviiliasioista - Muista, että oppija on myös asiakas - Innostuksesi tarttuu - Lepsuilu ei kuulu hyvään opiskeluun - Kertaus on opintojen äiti Hyvä kuuntelija kuuntelee myönteisesti kuuntelee keskittyneesti kuuntelee, mitä ja miten sanotaan kuuntelee loppuun asti etsii kuulemastaan tosiasiat tekee muistiinpanoja tulkitsee myös elekieltä pohtii, mikä toisen sanomassa on uutta hallitsee tunteensa 9

5 Oppimista ohjaavat käsitykset Oppimisen taustalla vaikuttaa esim. käsitys ihmisestä, tiedosta ja oppimisesta. Niiden avulla voidaan tarkemmin tarkastella yksilön oppimisen elementtejä. Ihmiskäsitys Opetussuunnitelman taustalla olevat oppimiskäsitykset rakentuvat humanistiselle ihmiskäsitykselle. Humanistisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen pyrkii aktiivisesti kehittämään itseään sekä hallitsemaan elämäänsä. Hän on sosiaalinen ja vastuullinen, valintoja tekevä ja päämääriinsä suuntautunut persoona. Humanistisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on perusluonteeltaan hyvä ja omaa rajattomat kasvumahdollisuudet. Tietokäsitys Opetussuunnitelma pohjautuu aktiiviseen tietokäsitykseen, jonka mukaan tieto muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Uusi tieto rakentuu vanhan tiedon pohjalle. Opiskelija jäsentää mielessään opiskelemiaan asioita ja muodostaa niistä omia tulkintojaan. Työssä tapahtuvassa oppimisessa tieto on monikerroksisista. Siihen sisältyy teoreettinen ja käsitteellinen perusta sekä käytännön työssä opitut taidot. Informaatio on kaikkea sitä, mitä voidaan todeta aistien avulla, mutta se muuttuu tiedoksi vasta, kun annamme sille merkityksen. Oppimiskäsitykset Oppimista ei tapahdu itsestään, vaan oleellista on opiskelijan oma aktiivisuus. Oppiminen on tiedon valikoimista, jäsentämistä, tulkintaa sekä uuden tiedon sulauttamista jo olemassa olevaan vanhaan tietoon. Oppimista ja opettamista ohjaavat käsitykset ovat muuttuneet viime vuosisadan aikana. Ennen oppiminen nähtiin tiedon siirtämisenä opettajalta oppijalle, jolloin opiskelija oli lähinnä passiivinen tiedon vastaanottaja (behavioristinen näkemys). Nykyisin oppiminen ymmärretään paljon laajemmin. Oppimista käsitteleviä valtasuuntauksia on neljä. Kaikissa näissä myös oppija nähdään eri tavalla. Oppiminen Oppiminen tapahtuu aina jossakin ympäristössä ja tilanteessa, mikä vaikuttaa siihen, mitä opitaan. Sanotaankin, että oppiminen on kontekstisidonnaista (= ympäristö- tai tilannesidonnaista). Lisäksi sosiaalinen vuorovaikutus vaikuttaa keskeisesti oppimiseen. Toisten opiskelijoiden tai opettajan kanssa käytävät keskustelut ja asioiden pohtiminen yhdessä auttaa vahvistamaan tai muuttamaan omia käsityksiä ja helpottaa asioiden ymmärtämistä ja uuden oppimista. Oppiminen voidaan jakaa muodolliseen eli formaaliin, ei-muodolliseen eli nonformaaliin ja informaaliin oppimiseen. Formaalisella oppimisella tarkoitetaan oppilaitoksissa tapahtuvaa oppimista, kun taas nonformaali oppiminen on peruskoulutuksen ulkopuolella, esimerkiksi kielikurssilla tapahtuvaa oppimista. Informaali oppiminen on arkielämässä tapahtuvaa oppimista, joka on epävirallisempaa, ei suunniteltua. Informaalia oppimista tapahtuu koko ajan, ja se voi olla tiedostettua tai tiedostamatonta. Oppiminen on paljon muutakin kuin koulutusta. Se on jatkuvaa muuttumista. Nykyään puhutaan yhä enemmän avoimesta oppimisympäristöstä, millä tarkoitetaan sitä, että oppimista voi tapahtua muuallakin kuin koulun seinien sisäpuolella, tiukasti rajatussa ympäristössä. Suurin osa asioista opitaan tekemällä, elämällä ja kokemalla. Tavoitteellinen oppiminen on taito, jota voi harjoittaa. Tänä päivänä oppimisen merkitys on korostunut tiedon lähes räjähdyksenomaisen kasvun myötä ammattikuvien jatkuvasti muuttuessa. Oppiminen ei pääty koulutuksen päättyessä, vaan oppiminen on elinikäistä. Oppimaan oppimisen taidosta on tullut tämän päivän tärkeimpiä taitoja. Oppiskäsitysten neljä valtasuuntausta Tieto on Yksilöllistä > omakohtaisen ajattelun tulosta Rakentuvaa > uusi tieto liitetään aikaisempiin tietorakenteisiin Kokonaisvaltaista > tieto ymmärretään ja muistetaan osana kokonaisuutta Sovellettavaa > tietoa käytetään toiminnassa Muuttuvaa > faktat ovat nopeasti muuttuvia, keskeiset periaatteet pysyvämpiä Väline > tieto on ajattelun ja toiminnan väline, joka mahdollistaa uuden oppimisen ja kehittymisen Behavioristinen oppimiskäsitys Behavioristisen oppimiskäsityksen mukaan oppimista tapahtuu, kun tietoa siirretään opettajalta oppijalle. Oppija nähdään passiivisena tiedon vastaanottajana. Oppimista kontrolloidaan käyttämällä apuna palkkioita ja rangaistuksia. Behaviorismi sopii parhaiten opetustilanteisiin, joissa on kysymys opitun suorittamisesta. Humanistinen oppimiskäsitys Humanistisessa oppimiskäsityksessä painottuu oppijan kehittyminen kokonaisvaltaiseksi ja eheäksi ihmiseksi. Oppimista ohjaavat oppijan omat motiivit. Opettajan tehtävänä on luoda suotuisia oppimistilanteita sekä auttaa, tukea ja ohjata tarvittaessa oppimista ja ihmisenä kasvamista. Kognitiivinen oppimiskäsitys Kognitiivisen oppimiskäsityksen mukaan oppija on aktiivinen tiedon käsittelijä ja tietoinen toimija. Oppimisen katsotaan koostuvan oppijan sisäisistä ajattelu-, muisti- ja ymmärtämistoiminnoista ja oppimiseen vaikuttavat kognitiivisen käsityksen mukaan ennen kaikkea oppijan omat ominaisuudet. Kognitiivisen suuntauksen mukaan oppiminen on ihmisessä tapahtuvaa toimintaa. Kognitiivisen oppimisnäkemyksen mukaan oppija tulkitsee ja valikoi informaatiota sekä jäsentää sitä antaen sille merkityksen omien sisäisten malliensa (skeema) pohjalta. Opettajan tulisi ymmärtää, kuinka oppija hahmottaa opittavan asian. Konstruktivistinen oppimiskäsitys Tällä hetkellä vallitsevaa oppimiskäsitystä kutsutaan konstruktivistiseksi. Konstruktivismissa on kyse tiedon uudelleen rakentamisesta aikaisempaa kokemus- ja tietopohjaa hyödyntäen. Keskeisenä ajatuksena on, että tieto ei vain siirry, vaan oppija rakentaa eli konstruoi sen itse uudelleen omiin kokemuksiinsa perustuen. Oppiminen on siis oppijan oman toiminnan tulosta. Oppiminen ei ole vain vanhojen asioiden oppimista, vaan myös uuden tiedon luomista. Lähtökohtana konstruktivistisessa oppimisnäkemyksessä on oppijan tapa hahmottaa maailmaa ja tulkita ympäristöään. Opiskelijan aikaisemmat tiedot, käsitykset ja kokemukset säätelevät, mitä opiskelija tilanteessa havaitsee ja miten hän tilanteita tulkitsee. Mielekäs asioiden uudelleenrakentaminen edellyttää asioiden ymmärtämistä. Sama asia voidaan tulkita ja käsittää monella eri tavalla. 10

6 Miten kukin parhaiten oppii? Jokainen meistä on erilainen oppija; toiset oppivat paremmin kuuntelemalla ja tarkkailemalla, toiset taas tekemällä. Toisille on ominaista muodostaa pienistä yksityiskohdista suurempia kokonaisuuksia, toisille taas on helpompaa edetä suurista kokonaisuuksista yksityiskohtiin. Kaikki tavat oppia ovat yhtä hyviä. Oppimistyylit kuvastavat oppijan tapaa vastaanottaa ja käsitellä tietoa. Jokainen voi parantaa omaa oppimiskykyään kehittämällä itsessään erilaisia oppimistyylejä. Aktiivinen osallistuja Looginen ajattelija innostuu helposti kaikesta uudesta ja on valmis kokeilemaan uusia asioita tekee useita tehtäviä samanaikaisesti uskaltaa ottaa riskejä ja paneutua vaikeisiinkin aiheisiin sopeutuu hyvin tiimi- ja ryhmätyöhön, ratkoo mielellään ongelmia yhdessä muiden kanssa ei pysty kovin pitkäjänteiseen toteutustyöhön Oppii parhaiten: kokeilemalla, tekemällä ja kehittämällä saadessaan haastavia tehtäviä olleessaan mukana monessa nopeatempoisessa toiminnassa oppimista auttavat visuaaliset keinot: kuvat, videot ja esineet Oppii heikoimmin: passiivisessa roolissa pelkän kirjallisen materiaalin avulla yksitoikkoisissa tehtävissä Oppimista voi parantaa: kyselemällä passiivisissa tilanteissa laatimalla muistiinpanoja luomalla mielikuvia asiasta keksimällä itselleen asiasta muistisääntöjä, jotka perustuvat tilaan tms. Aktiiviselle osallistujalle sopivat oppimistavoitteiksi projekti- ja kehitysluontoiset tehtävät, joissa on mahdollisuus saada opastusta ja tietoa tarvittaessa. Käytännöllinen toteuttaja Harkitseva tarkkailija haluaa testata uusia ajatuksia, teorioita ja tekniikoita käytännössä nauttii päätöksenteosta ja ongelmien ratkomisesta sekä siitä, että asiat tapahtuvat nopeasti tulee kärsimättömäksi asioiden liiallisesta pohtimisesta nauttii asioiden toimivuudesta Oppii parhaiten: tekemällä, kehittämällä taitoja, kokemusten kautta seuratessaan muiden työskentelyä roolien avulla saadessaan soveltaa oppimaansa heti käytäntöön Oppii heikoimmin: ellei ole välitöntä tarvetta tehdä jotain teoreettisesti, koulumuotoisessa opetuksessa Oppimista voi parantaa: tekemällä muistiinpanoja opettamalla itse asiaa jälkeenpäin toisille keskustelemalla aiheesta pohtimalla, miten asiaa voi soveltaa käytäntöön Käytännön toteuttaja oppii tehokkaimmin itse tekemällä. Työssä oppiminen on hänelle paras tapa oppia, jolloin uutta osaamista voi soveltaa heti käytäntöön. yhdistelee havaintoja teorioiksi, rakentaa mielessään malleja pyrkii ymmärtämään ilmiöiden syyt ja seuraukset on järjestelmällinen, käy ongelmat läpi kohta kohdalta pyrkii täydellisyyteen, ei luovuta nauttii analysoinneista ja johtopäätösten tekemisestä kyselee ja kertaa mielellään Oppii parhaiten: mallien, käsitteiden ja teorioiden avulla lukemalla, tutkimalla ja päättelemällä Oppii heikoimmin: epävarmoissa ja epämääräisissä tehtävissä tunnepohjaisissa tilanteissa joutuessaan toimimaan päämäärättömästi ja suun nittelemattomasti Oppimista voi parantaa: etsimällä loogisia toimintamalleja hahmottelemalla asioiden keskinäisiä riippuvuuksia Loogiselle ajattelijalle sopivat kurssit ja koulumuotoinen opetus. vetäytyy mielellään syrjään puntaroimaan ja tarkastelemaan tapahtumia eri näkökulmista kerää tietoa, havainnoi ja keskustelee pitkään ennen johtopäätöksen tekoa Oppii parhaiten: seuratessaan asioita sivusta huomioimalla, analysoimalla ajattelemalla ennen toimintaa Oppii heikoimmin: joutuessaan esiintymään väkisin kiireessä toimimalla suunnittelemattomasti Oppimista voi parantaa: suunnittelemalla ajankäyttöä asettamalla takarajoja asioille pitämällä päiväkirjaa ja pohtimalla jälkeenpäin asioiden sujumista Harkitseva tarkkailija tarvitsee aikaa selvittääkseen asioita perusteellisesti. Hänelle parhaiten sopivia opiskelutapoja ovat itseopiskelu ja kirjat. 11

7 Kinesteettinen tyyppi oppii jaloillaan, tuntee kropassaan, sydämessään (tunneyhteys) ei jaksa istua pitkään paikallaan, alkaa kiemurrella tuolilla, korjaa asentoa fyysinen tekeminen tärkeää tarvitsee itse osallistumista, haluaa pistää itsensä peliin tarvitsee opitun aineksen yhdistämistä henkilökohtaisiin kokemuksiinsa pitää väittelystä, aktiviteeteista ja kilpailusta kaipaa vuorovaikutusta Kinesteettiselle opiskelijalle kannattaa yrittää löytää tekemistä, jossa opiskelija pääsee liikkumaan. Vaihtelevat tehtävät, miellyttävä ympäristö ja osallistumisen mahdollisuus auttavat oppimaan. Auditiivinen tyyppi oppii kuuntelemalla ja muistaa hyvin, minkä on kuullut sopii luennot ja suulliset ohjeet ääneen lukeminen auttaa muistamista on yleensä looginen ja perusteellinen haluaa paneutua asioihin, eikä edetä liian nopeasti Auditiivinen opiskelija tarvitsee kuuloa muistamiseen, hänelle kannattaa kertoa suullisesti tärkeät työohjeet, pelkkä ohjeiden lukeminen ei välttämättä riitä. Dramatisoitu kuvaus erilaisista oppimistyyleistä Erilaisia oppimistyylejä voidaan tarkastella myös erilaisten aistikanavien käyttöön perustuvien tyyppien kautta. Oppimisessa, keskittymisessä ja vuorovaikutuksessa tärkeimmät aistimme ovat näkö-, kuulo- ja tuntoaisti. Aistikanavien käyttömme kertoo siitä, millaisia opiskelijoita olemme. Merkitys painottuu myös tilanteen mukaan. Aistikanaviin perustuvia oppimistyylejä ovat kinesteettinen, auditiivinen, visuaalinen ja taktuaalinen tyyppi. Useimmiten toimintamme on edellä esitettyjen tyyppien sekoitusta, mutta jotkut aistikanavat painottuvat toimissamme enemmän. Oppilaitokset käyttävät opetusmenetelmiä, jotka aktivoivat eri aistikanavia. Tällaisia ovat esim. ryhmätyöt, esitelmät ja videot. Työssä oppimisessa korostuu usein käsillä tekeminen. Siitä johtuu, että etenkin kinesteettinen ja taktuaalinen tyyppi on työssä oppimisessa parhaimmillaan. Hän, jolla on ehkä ollut vaikea koulussa keskittyä opetukseen! Hän pääsee tekemään asioita käytännössä! 12

8 Visuaalinen tyyppi silmät tärkeimmät, kokoaa maailmaa silmien kautta visuaalinen näkijä muistaa kuvat, jotka on nähnyt tai tekstin, minkä on lukenut, jopa missä kohtaa kirjassa asia on lukeminen tärkeää osaa tuottaa mielikuvia, luoda muistikarttoja, filmi pyörii sopii kirjallinen materiaali, graafiset esitykset, ei niinkään luennot yleensä suorittaa ja haluaa siirtyä tehtävästä toiseen nopeasti puhuu nopeasti ei aina malta riittävästi paneutua yksityiskohtiin Visuaalisen opiskelijan kanssa kannattaa käyttää oppimisen apuna kuvia mahdollisuuksien mukaan. Taktuaalinen tyyppi muistuttaa kinesteettistä, mutta oppii käsillään tekee mielellään muistiinpanoja, alleviivaa, piirtelee kuvia -> saa tekemistä käsille ottaa kynän käteen ja leikittelee sillä, jotta voi keskittyä Taktuaalista opiskelijaa auttaa esimerkiksi muistiinpanojen tekeminen opittavasta asiasta. Palaute motivoi ja parantaa oppimistuloksia Motivaatio on yksi tärkeimmistä oppimistulokseen vaikuttavista tekijöistä. Työssä oppijaa voivat motivoida esimerkiksi arvosanat tai ajatus kurssin suorittamisesta ja valmistumisesta. Opiskelijan aito halu kehittyä ammatissaan kertoo vahvasta sisäisestä motivaatiosta. Oppimisen yhteydessä sisäisellä motivaatiolla tarkoitetaan, että oppiminen itsessään on palkitsevaa, jolloin ulkoisilla palkinnoilla (esim. arvosanat) ei ole niin paljon painoarvoa. Opiskelijan motivaatio on suurimmillaan hänen opiskellessaan sellaista, mikä tukee hänen päämääriään. Liian helpot tai toisaalta liian saavuttamattomat tehtävät eivät motivoi. Tärkeää on asettaa oppimistavoitteet siten, että ne on mahdollista saavuttaa sekä tarjota jatkuvasti uusia haasteita. Palautteen saamisella on keskeinen merkitys motivaatioon ja oppimistuloksiin. Palautteen pitäisi olla kannustavaa ja realistista. Sekä positiivinen että negatiivinen palaute on tärkeää. Oleellista on tapa, jolla palaute annetaan. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen on taito, jota voi harjoitella. Taito ottaa palautetta vastaan liittyy läheisesti kykyyn tehdä itsearviointia. Palautteen tulisi hyödyttää opiskelijaa, sen tulisi motivoida ja antaa tietoa hänen osaamisestaan. Hyvä palaute myös ohjaa opiskelijaa erilaisissa ratkaisuissa. Parhaiten opiskelija hyötyy, jos palaute on päivittäisestä työskentelyn ohessa annettu ei ole palkinto eikä rankaisu annetaan heti, mieluiten kahden kesken on säännöllistä on rakentavaa on kannustavaa on tilannekohtaista on perusteltua Kehittävä palaute kannattaa antaa ns. hampurilaismallilla, jolloin aloitetaan ensin positiivisella asialla, minkä jälkeen kerrotaan kehittämistä vaativat tai huonosti menneet asiat ja lopuksi kannustetaan jatkosuorituksiin. Tällöin palautteesta jää hyvä maku ja parantamista tarvitsevat asiat tulevat myös sanotuksi. Olet päässyt hyvin alkuun tässä tehtävässä ja ymmärtänyt asian oikein. Oletko kuitenkaan huomannut pohtia myös muita vaihtoehtoja? Nopeudessa sinulla on vielä kehittämisen varaa. Nyt kun vielä keskityt viimeistelyyn samalla tavalla kuin edellisessä työssäsi niin lopputulos varmasti miellyttää asiakasta! 13

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Ekvaopettajien työpaikkaohjaajakoulutus 2013

Ekvaopettajien työpaikkaohjaajakoulutus 2013 Tuula Ritvanen 2013 Ekvaopettajien työpaikkaohjaajakoulutus 2013 Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja saa valmiuksia toimia työssäoppimisen ohjaajana ja arvioida opiskelijan ammattiosaamisen näyttöjä

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA. J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen

TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA. J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen Toiminnalliset opetusmenetelmät Ajatuksia oppimisesta Miten opimme? Mitä opimme? Taustaa Oppiminen alkaa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Havaintokanavat. Visuaalinen Auditiivinen Kinesteettinen

Havaintokanavat. Visuaalinen Auditiivinen Kinesteettinen Havaintokanavat Visuaalinen Auditiivinen Kinesteettinen Havaintokanavat Aistit eli havaintokanavat ovat tärkeitä oppimisen kannalta Useimmilla on hallitsevana jokin eri aistiin perustuvista oppimistyyleistä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

OPPIMISKÄSITYKSET. Alku ja loppu? Behavioristinen oppimiskäsitys - viisaista päistä tyhmiin päihin

OPPIMISKÄSITYKSET. Alku ja loppu? Behavioristinen oppimiskäsitys - viisaista päistä tyhmiin päihin OPPIMISKÄSITYKSET Ateenalaiset syksy 2006 oppimiskäsityksellä tarkoitetaan oppimisprosessin luonteesta tehtyjä perusolettamuksia, jotka säätelevät tutkijan tai kasvattajan toimintaa oppimiskäsitykset luokitellaan

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI. Mirja Tarnanen

TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI. Mirja Tarnanen TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI Mirja Tarnanen mirja.tarnanen@jyu.fi Miksi arviointia tulisi kehittää? 2000-luvun muutokset; globaalius, muuttoliikkeet, digitalisaatio, kestävä kehitys Kansalaisena elämisen

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

OPS ja oppimiskäsitys. OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere

OPS ja oppimiskäsitys. OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere OPS ja oppimiskäsitys OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere Esiopetus Perusopetus Oppiminen pohjautuu aikaisempaan osaamiseen ja kokemuksiin. Oppiminen on aikaisempiin =etoihin, taitoihin, tunteisiin ja kokemuksiin

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ

ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ Miksi tarvitaan ohjausta? Ohjaus käsitteenä mainitaan kaikissa uusissa opetussuunnitelmien perusteissa Käsitys oppimisesta (learning) ja opettamisesta (teaching) sekä muutokset

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA!

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAIDON OPPIMINEN TAITO TARTTUU TAITOTASON VAIHEET Suunnittele harjoitus 1, jossa on neljä osiota omalle joukkueellesi - (Pohdi mitä harjoitteita käyttäisit samaan harjoitteluun

Lisätiedot

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Veijo Turpeinen, KT 2.2.2017 1 Tutkimus työpaikkaohjaajien työstä Työyhteisö Koulutustausta Yhteys ja tehtävä Työpaikkaohjaajakoulutus oppilaitokseen

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Leirinjohtajan rooli ja vastuut Leirinjohtajakurssi Valamo

Leirinjohtajan rooli ja vastuut Leirinjohtajakurssi Valamo Leirinjohtajan rooli ja vastuut Leirinjohtajakurssi Valamo 9-11.4.2010 Leirinjohtaja Työ on moniuloitteista -Nuorisotyö -Esimiestyö -Tiimityöskentely -Ortodoksinen leirityö -Yhteyshenkilö, edustaja, tukija,

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta ja

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta  ja Starttikoulutus 1 Sisällys Mitä oppisopimuskoulutus tarkoittaa? 2 Yhteistyön osapuolet, roolit ja tehtävät 3-5 Oppisopimuksen alussa sovittavat asiat 7-8 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot?

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? KTO etaitava 1. Viikko KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? Kerro alkutunnelmia työssäoppimisestasi KTO perehdyttämisen kysymykset

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Loikkien ketteräksi Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Helena Viholainen, Tutkijatohtori, KT, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka MIKSI TUKEA MOTORISTA KEHITYSTÄ? 26.10.2011 Tampere

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen Pohdittavaa Kuinka hyvä lapsestasi tulee, jos opetat hänelle kaiken sen mitä jo osaat? Riittääkö tämä lapselle? Kuinka hyvä pelaajasta tulee 2025, jos hän tekee kaiken sen, mitä

Lisätiedot

Opiskelija hankkii tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista osallistumalla aktiivisesti seuraaviin työtehtäväkokonaisuuksiiin:

Opiskelija hankkii tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista osallistumalla aktiivisesti seuraaviin työtehtäväkokonaisuuksiiin: Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla alan yrityksen ohjelmapalveluissa lyhytkestoisen

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

4. Toimiminen ohjaajana

4. Toimiminen ohjaajana 4. Toimiminen ohjaajana OHJAAJAN ROOLI JA TEHTÄVÄT TOIMIMINEN OHJAAJANA - OPETUSTYYLIT KARKEA JAOTTELU SUUNNITTELEMALLA ONNISTUT SELVITÄ ETUKÄTEEN Ryhmän koko Osallistuvien lasten ikä Kuinka kauan lapset

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Vinkkejä valmennukseen

Vinkkejä valmennukseen Vinkkejä valmennukseen Seuraaville sivuille on koottu erilaisia valmennuksen vinkkejä, joita voi hyödyntää havainnointilomakkeita käytettäessä. Vinkkilista ei ole täydellinen, mutta toivomme, että sen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

AC Kajaani valmennuslinja 2017

AC Kajaani valmennuslinja 2017 ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja

Lisätiedot