Työpaikkakouluttajana olet oppisopimusopiskelijan tukena kaikissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työpaikkakouluttajana olet oppisopimusopiskelijan tukena kaikissa"

Transkriptio

1 T yö pa i k k a - kouluttajan rooli Työpaikkakouluttajana olet oppisopimusopiskelijan tukena kaikissa koulutusta koskevissa asioissa. Työsi painottuu erityisesti työssä oppimisen ohjaukseen. Parhaimmat oppimistulokset saavutetaan, kun yhteistyö toimii opiskelijan, työpaikkakouluttajan, työnantajan, tietopuolisen koulutuksen järjestäjän ja oppisopimusviranomaisen välillä. Tunnista ja tiedosta oppisopimusopiskelijan ohjauksen tarve. Opiskelujen alussa opiskelija tarvitsee enemmän ohjausta. Ohjauksen tarve on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat myös koulutuksen tavoite, työpaikan työtehtävät sekä opiskelijan aikaisempi koulutus- ja työtausta. Anna palautetta riittävän usein, myönteisellä sävyllä saat parhaiten vaikutusta. Arvioi mieluummin tekoja ja tapoja tehdä, älä arvostele ihmistä ja hänen persoonaansa. Arvioi rakentavasti ja anna tunnustusta kun on aihetta. tiedota tulevasta koulutuksesta mahdollisimman hyvin muille työntekijöille: poistat ennakkoluuloja ja luot avoimen ilmapiirin kertaa oppisopimuskoulutuksen tavoite tutustuta henkilöstöön: lähimmät työtoverit, organisaatio kerro työnantajasta: historia, toiminta-ajatus ja periaatteet, arvot, tuotteet ja palvelut, laatu, yhteistyökumppanit, tulevaisuuden näkymät, haasteet ja tavoitteet anna opiskelijalle tutustuttavaksi yrityksessä käytössä olevat ohjeet/ määräykset, laatukäsikirja yms. kannusta kysymiseen ja kommentoimiseen Tunne vastuusi: neuvo, opeta, ohjaa ja näytä esimerkkiä. Varmista, että asia on ymmärretty. Salli virheet, rohkaise yrittämään ja kannusta. Luota opiskelijaan ja anna hänelle vastuuta. selvitä opiskelijan rooli sekä tuleva toimenkuvan sisältö vastuineen ja velvollisuuksineen sovi työssä oppiminen omassa työyhteisössä opiskeluohjelman mukaisesti (työnkierto työssä oppimisen suunnitelmassa) ohjaa alkuun; esittele työtilat, oikeat työmenetelmät ja välineet sekä opetuskohteet kertaa työturvallisuusasiat tue opiskelijaa etätehtävien suorittamisessa järjestä opiskelijan työvuorot niin, että hän voi osallistua tietopuoliseen koulutukseen (= opiskelijan työaikaa) motivoi jatkuvaan omaehtoiseen arviointiin ohjaa ja tue opitun soveltamiseen, ajatteluun sovi arviointikeskustelujen aikataulusta ja noudata niitä motivoitunut opiskelija + sitoutuneet kouluttajat ja ohjaajat + toisiaan tukeva teorian ja käytännön opiskelu + oppimista edistävä työyhteisö = onnistunut oppisopimuskoulutus 6

2 Oppisopimusopiskelijan perehdyttäminen P erehdytä opiskelija työpaikkaan muiden uusien työntekijöiden tavoin. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan tulisi saada tuntuma paitsi omaan työhönsä, myös kokonaiskuva yrityksen toiminnasta ja siellä tehtävästä työstä. Myös työpaikan sisäisiä sääntöjä ja menettelytapoja on syytä korostaa. Kiinnitä erityistä huomiota työturvallisuuden ylläpitämiseen. Anna opiskelijalle mahdollisimman monipuolisesti tietoa yrityksestä ja sen toimintatavoista. Voit käyttää henkilökohtaisen opastuksen ja keskustelujen ohella mahdollista käytössä olevaa perehdyttämiseen soveltuvaa kirjallista materiaalia (esim. yrityksen vuosikertomus, henkilökunta- ja asiakaslehdet, tiedotteet, työturvallisuusohjeet, henkilökuntaeduista kertova materiaali). Mikäli yrityksellä on omat kotisivut, voi opiskelijaa pyytää perehtymään niihin myös itsenäisesti. Hyvä vastaanotto ja perehdyttäminen auttavat opiskelijaa pääsemään mahdollisimman nopeasti työtehtäviin kiinni ja luovat samalla myönteistä asennetta.

3 Työturvallisuus Kaikkien osapuolten on oltava tietoisia työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Oppisopimusopiskelijaan sovelletaan asianomaisen alan työturvallisuussäännöksiä ja määräyksiä. Työnantaja vastaa työpaikan olosuhteista, laitteista, koneista sekä perehdytyksen, opastuksen ja valvonnan järjestämisestä. Työpaikalla on kiinnitettävä erityistä huomiota ohjaukseen ja valvontaan sekä palautteen antamiseen. Työnantaja vastaa työpaikalla opiskelijan työturvallisuudesta. Työantajan tehtäviin kuuluu tämän vuoksi viime kädessä valvoa, että opiskelijoilla on työssä tarvittavat suojaimet ja että he niitä myös käyttävät! Kokemattomilla työntekijöillä on korkeampi tapaturmariski kuin kokeneilla ammattilaisilla. Vakavat tapaturmat ja onnettomuudet vähenevät huolellisella perehdyttämisellä. Kokeneen työtoverin tai esimiehen tapa toimia on opiskelijalle malli ja esimerkki työturvallisuusohjeiden noudattamisesta. Oppisopimusaikana ohjaajalta ja työtovereilta opittujen turvallisten työmenetelmien avulla työsuojelu siirtyy luonnolliseksi osaksi opiskelijan ammattitaitoa. Koulutuksen järjestäjä ei myöskään ole vastuusta vapaa. Koulutuksen järjestäjän tulee ennen sopimuksen tekemistä selvittää, että oppisopimuskoulutus voidaan järjestää turvallisesti. Työpaikkakouluttajan erilaiset roolit Sanonta Työ tekijäänsä opettaa ei sellaisenaan päde työssä oppimisessa, sillä opiskelija ei ole vielä alansa ammattilainen, vaan tarvitsee ammattinsa osaavan henkilön tukea ja ohjausta. Siis sinua. Ohjaamisessa on tärkeää sanallinen ohjaus, rohkaiseminen, motivointi ja opiskelijan mielenkiinnon suuntaaminen oleelliseen. Työpaikkakouluttajan keskeisenä tehtävä on hyvän oppimisympäristön luominen ja ylläpitäminen. Hyvä oppimisympäristö on avoin, oppimaan innostava, myönteinen ja samalla se on turvallinen. Työpaikkakouluttaja auttaa opiskelijaa pohtimaan kriittisesti omia oppimiskokemuksiaan. Työpaikkakouluttajalla on merkitystä myös opiskelijan ammatillisen uran suuntaamisessa, sillä hän toimii opiskelijalle usein roolimallina tai esikuvana. Oppisopimusopiskelijan ohjaustarve muuttuu työssä oppimisen edetessä, JOTEN työpaikka kouluttajan rooli muuttuu Opastaja Korostuu alkuvaiheessa. Perehdyttää yrityksen / työyhteisön toimintaan ja yksittäisiin työtehtäviin sekä työturvallisuuteen. Antaa selkeitä ohjeita sekä seurata ja tukea työn suoritusta. Huomioi opiskelijoiden erilaiset valmiudet suoriutua tehtävistä. Kiinnittää erityistä huomiota neuvojen ja ohjeiden ymmärtämisen varmistamiseen. Työpaikkakouluttaja on koulutusasioiden yhdyshenkilö yrityksen ja yhteyshenkilö sisällä sekä toimii koulutusasioissa yhteistyössä oppilaitoksien ja muiden tahojen kanssa. Ohjaaja Huolehtii ohjaten ja arvioiden. On opiskelijan tuki opiskelijan ammattitaidon kehittymisessä ja henkilökohtaisessa kasvussa. Tarjoaa opiskelijalle yhä haastavampia tehtäviä ja auttaa opiskelijaa ratkaisemaan ongelmia. Motivoi opiskelijaa tekemään tuottavaa ja laadukasta työtä oikeilla ja turvallisilla työmenetelmillä sekä kannustaa ja rohkaisee yhä parempiin suorituksiin. Valmentaja Tarkastelee yhdessä opiskelijan kanssa laajempia työkokonaisuuksia ja niiden yhteyttä henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan. Antaa opiskelijalle enemmän vastuuta huomatessaan, että tämä pystyy suoriutumaan annetuista tehtävistä ja osoittaa työssään vastuuta ja sitoutuneisuutta. Osallistuu työssä tapahtuvan oppimisen kehittämiseen. Mentori Toimii omista oppimistavoistaan tietoisen, itseohjautuvan ja vastuuta ottavan opiskelijan oppimisen ja kasvun tukijana. Neuvonantaja ja henkinen tuki, mikä vaatii myönteistä asennetta. Tarkastelee opiskelijan ammatillista kasvua ja opiskelun yleisiä tavoitteita sekä työelämän vaatimuksia ja mahdollisuuksia koulutuksen tukemiseen. Oleellista on keskustelu ja ajatusten vaihto opiskelijan kanssa 8

4 Työssä oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa Vuorovaikutusta voi ajatella kahden tai useamman ihmisen väliseksi avoimeksi viestinnäksi. Siihen kuuluvat kieli, aktiivinen kuuntelu, toisen huomioonottava palaute, eleet, ilmeet, tunteet ja sanaton viestintä. Samaa kieltäkään puhuvat ihmiset eivät aina ymmärrä toisiaan; samat sanat voivat eri ihmisille tarkoittaa erilaisia asioita. Toiselle sana kohta tarkoittaa muutaman minuutin kuluttua, kun taas toiselle se tarkoittaa muutaman tunnin kuluttua. Valtaosa oppimisesta tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. On siis erittäin tärkeää, että työpaikkakouluttaja keskustelee opiskelijan kanssa erilaisista työhön liittyvistä asioista. Hän voi tuoda esille omia ajatuksiaan ja rohkaista opiskelijaa pohtimaan ja perustelemaan tekemiään itsenäisiä ratkaisuja. Hyvä työpaikkakouluttaja kuuntelee opiskelijaa. Opiskelijaa ohjatessaan työpaikkakouluttaja saattaa kohdata mitä erilaisimpia ongelmia tai ristiriitatilanteita. Työelämän perustaidot saattavat olla opettelua vaativia asioita. Tällaisia voivat olla esimerkiksi työajan noudattaminen, asiakaspalvelu, pukeutuminen tai siisteys. Opiskeluun liittyvät ongelmat selviävät miltei aina puhumalla asiat heti selviksi. Mahdolliset ristiriitatilanteet ohjaajan ja opiskelijan välillä kannatta käsitellä mahdollisimman nopeasti, jotta tilanne ei kärjistyisi. Ratkaisemattomassa tilanteessa oppisopimusviranomainen voi viimekädessä auttaa. Usein ulkopuolinen pystyy helpottamaan umpisolmun avaamisessa. Arkisia ohjeita työpaikkakouluttajalle - Vältä vastakkainasettelua opettaja opiskelija - Vaadi itseltäsi samantasoista työmoraalia kuin oppijaltakin - Ole tasapuolinen ja oikeudenmukainen, anna kaikille mahdollisuus - Suunnittele oppimisen toteutusta yhdessä oppijan kanssa - Harkitse opetettavan asian sisältö ja merkitys tarkasti - Vältä oman osaamisesi korostamista - Ole oppijan käytettävissä, mutta älä tuppaudu - Hanki kriittisiin kohtiin paras käytettävissä oleva asiantuntemus - Ilmaise itseäsi selkeästi, vältä sanatulvaa - Ole positiivinen ja kannustava löydä myös negatiivisissa asioissa piilevä uusi mahdollisuus - Muista sopiva huumori - Korosta käytännössä yhdessä tekemisen tuloksellisuutta - Näytä oppijalle, että olet oppinut häneltä - Opettele näkemään työpaikkasi uuden, kokemattoman henkilön silmin - Anna onnistumisesta myönteistä palautetta. Palkitse hyvä yritys - Palaute on aina tärkeää. Epäonnistumista ei palkita, mutta siitä pitää oppia. Virhe on hyvä oppimisen paikka - Ole lojaali työnantajallesi - Työkavereiden moittiminen selän takana ei kuulu kehittyneen ja toimivan työyhteisön tapoihin - Keskustele oppilaan kanssa myös siviiliasioista - Muista, että oppija on myös asiakas - Innostuksesi tarttuu - Lepsuilu ei kuulu hyvään opiskeluun - Kertaus on opintojen äiti Hyvä kuuntelija kuuntelee myönteisesti kuuntelee keskittyneesti kuuntelee, mitä ja miten sanotaan kuuntelee loppuun asti etsii kuulemastaan tosiasiat tekee muistiinpanoja tulkitsee myös elekieltä pohtii, mikä toisen sanomassa on uutta hallitsee tunteensa 9

5 Oppimista ohjaavat käsitykset Oppimisen taustalla vaikuttaa esim. käsitys ihmisestä, tiedosta ja oppimisesta. Niiden avulla voidaan tarkemmin tarkastella yksilön oppimisen elementtejä. Ihmiskäsitys Opetussuunnitelman taustalla olevat oppimiskäsitykset rakentuvat humanistiselle ihmiskäsitykselle. Humanistisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen pyrkii aktiivisesti kehittämään itseään sekä hallitsemaan elämäänsä. Hän on sosiaalinen ja vastuullinen, valintoja tekevä ja päämääriinsä suuntautunut persoona. Humanistisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on perusluonteeltaan hyvä ja omaa rajattomat kasvumahdollisuudet. Tietokäsitys Opetussuunnitelma pohjautuu aktiiviseen tietokäsitykseen, jonka mukaan tieto muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Uusi tieto rakentuu vanhan tiedon pohjalle. Opiskelija jäsentää mielessään opiskelemiaan asioita ja muodostaa niistä omia tulkintojaan. Työssä tapahtuvassa oppimisessa tieto on monikerroksisista. Siihen sisältyy teoreettinen ja käsitteellinen perusta sekä käytännön työssä opitut taidot. Informaatio on kaikkea sitä, mitä voidaan todeta aistien avulla, mutta se muuttuu tiedoksi vasta, kun annamme sille merkityksen. Oppimiskäsitykset Oppimista ei tapahdu itsestään, vaan oleellista on opiskelijan oma aktiivisuus. Oppiminen on tiedon valikoimista, jäsentämistä, tulkintaa sekä uuden tiedon sulauttamista jo olemassa olevaan vanhaan tietoon. Oppimista ja opettamista ohjaavat käsitykset ovat muuttuneet viime vuosisadan aikana. Ennen oppiminen nähtiin tiedon siirtämisenä opettajalta oppijalle, jolloin opiskelija oli lähinnä passiivinen tiedon vastaanottaja (behavioristinen näkemys). Nykyisin oppiminen ymmärretään paljon laajemmin. Oppimista käsitteleviä valtasuuntauksia on neljä. Kaikissa näissä myös oppija nähdään eri tavalla. Oppiminen Oppiminen tapahtuu aina jossakin ympäristössä ja tilanteessa, mikä vaikuttaa siihen, mitä opitaan. Sanotaankin, että oppiminen on kontekstisidonnaista (= ympäristö- tai tilannesidonnaista). Lisäksi sosiaalinen vuorovaikutus vaikuttaa keskeisesti oppimiseen. Toisten opiskelijoiden tai opettajan kanssa käytävät keskustelut ja asioiden pohtiminen yhdessä auttaa vahvistamaan tai muuttamaan omia käsityksiä ja helpottaa asioiden ymmärtämistä ja uuden oppimista. Oppiminen voidaan jakaa muodolliseen eli formaaliin, ei-muodolliseen eli nonformaaliin ja informaaliin oppimiseen. Formaalisella oppimisella tarkoitetaan oppilaitoksissa tapahtuvaa oppimista, kun taas nonformaali oppiminen on peruskoulutuksen ulkopuolella, esimerkiksi kielikurssilla tapahtuvaa oppimista. Informaali oppiminen on arkielämässä tapahtuvaa oppimista, joka on epävirallisempaa, ei suunniteltua. Informaalia oppimista tapahtuu koko ajan, ja se voi olla tiedostettua tai tiedostamatonta. Oppiminen on paljon muutakin kuin koulutusta. Se on jatkuvaa muuttumista. Nykyään puhutaan yhä enemmän avoimesta oppimisympäristöstä, millä tarkoitetaan sitä, että oppimista voi tapahtua muuallakin kuin koulun seinien sisäpuolella, tiukasti rajatussa ympäristössä. Suurin osa asioista opitaan tekemällä, elämällä ja kokemalla. Tavoitteellinen oppiminen on taito, jota voi harjoittaa. Tänä päivänä oppimisen merkitys on korostunut tiedon lähes räjähdyksenomaisen kasvun myötä ammattikuvien jatkuvasti muuttuessa. Oppiminen ei pääty koulutuksen päättyessä, vaan oppiminen on elinikäistä. Oppimaan oppimisen taidosta on tullut tämän päivän tärkeimpiä taitoja. Oppiskäsitysten neljä valtasuuntausta Tieto on Yksilöllistä > omakohtaisen ajattelun tulosta Rakentuvaa > uusi tieto liitetään aikaisempiin tietorakenteisiin Kokonaisvaltaista > tieto ymmärretään ja muistetaan osana kokonaisuutta Sovellettavaa > tietoa käytetään toiminnassa Muuttuvaa > faktat ovat nopeasti muuttuvia, keskeiset periaatteet pysyvämpiä Väline > tieto on ajattelun ja toiminnan väline, joka mahdollistaa uuden oppimisen ja kehittymisen Behavioristinen oppimiskäsitys Behavioristisen oppimiskäsityksen mukaan oppimista tapahtuu, kun tietoa siirretään opettajalta oppijalle. Oppija nähdään passiivisena tiedon vastaanottajana. Oppimista kontrolloidaan käyttämällä apuna palkkioita ja rangaistuksia. Behaviorismi sopii parhaiten opetustilanteisiin, joissa on kysymys opitun suorittamisesta. Humanistinen oppimiskäsitys Humanistisessa oppimiskäsityksessä painottuu oppijan kehittyminen kokonaisvaltaiseksi ja eheäksi ihmiseksi. Oppimista ohjaavat oppijan omat motiivit. Opettajan tehtävänä on luoda suotuisia oppimistilanteita sekä auttaa, tukea ja ohjata tarvittaessa oppimista ja ihmisenä kasvamista. Kognitiivinen oppimiskäsitys Kognitiivisen oppimiskäsityksen mukaan oppija on aktiivinen tiedon käsittelijä ja tietoinen toimija. Oppimisen katsotaan koostuvan oppijan sisäisistä ajattelu-, muisti- ja ymmärtämistoiminnoista ja oppimiseen vaikuttavat kognitiivisen käsityksen mukaan ennen kaikkea oppijan omat ominaisuudet. Kognitiivisen suuntauksen mukaan oppiminen on ihmisessä tapahtuvaa toimintaa. Kognitiivisen oppimisnäkemyksen mukaan oppija tulkitsee ja valikoi informaatiota sekä jäsentää sitä antaen sille merkityksen omien sisäisten malliensa (skeema) pohjalta. Opettajan tulisi ymmärtää, kuinka oppija hahmottaa opittavan asian. Konstruktivistinen oppimiskäsitys Tällä hetkellä vallitsevaa oppimiskäsitystä kutsutaan konstruktivistiseksi. Konstruktivismissa on kyse tiedon uudelleen rakentamisesta aikaisempaa kokemus- ja tietopohjaa hyödyntäen. Keskeisenä ajatuksena on, että tieto ei vain siirry, vaan oppija rakentaa eli konstruoi sen itse uudelleen omiin kokemuksiinsa perustuen. Oppiminen on siis oppijan oman toiminnan tulosta. Oppiminen ei ole vain vanhojen asioiden oppimista, vaan myös uuden tiedon luomista. Lähtökohtana konstruktivistisessa oppimisnäkemyksessä on oppijan tapa hahmottaa maailmaa ja tulkita ympäristöään. Opiskelijan aikaisemmat tiedot, käsitykset ja kokemukset säätelevät, mitä opiskelija tilanteessa havaitsee ja miten hän tilanteita tulkitsee. Mielekäs asioiden uudelleenrakentaminen edellyttää asioiden ymmärtämistä. Sama asia voidaan tulkita ja käsittää monella eri tavalla. 10

6 Miten kukin parhaiten oppii? Jokainen meistä on erilainen oppija; toiset oppivat paremmin kuuntelemalla ja tarkkailemalla, toiset taas tekemällä. Toisille on ominaista muodostaa pienistä yksityiskohdista suurempia kokonaisuuksia, toisille taas on helpompaa edetä suurista kokonaisuuksista yksityiskohtiin. Kaikki tavat oppia ovat yhtä hyviä. Oppimistyylit kuvastavat oppijan tapaa vastaanottaa ja käsitellä tietoa. Jokainen voi parantaa omaa oppimiskykyään kehittämällä itsessään erilaisia oppimistyylejä. Aktiivinen osallistuja Looginen ajattelija innostuu helposti kaikesta uudesta ja on valmis kokeilemaan uusia asioita tekee useita tehtäviä samanaikaisesti uskaltaa ottaa riskejä ja paneutua vaikeisiinkin aiheisiin sopeutuu hyvin tiimi- ja ryhmätyöhön, ratkoo mielellään ongelmia yhdessä muiden kanssa ei pysty kovin pitkäjänteiseen toteutustyöhön Oppii parhaiten: kokeilemalla, tekemällä ja kehittämällä saadessaan haastavia tehtäviä olleessaan mukana monessa nopeatempoisessa toiminnassa oppimista auttavat visuaaliset keinot: kuvat, videot ja esineet Oppii heikoimmin: passiivisessa roolissa pelkän kirjallisen materiaalin avulla yksitoikkoisissa tehtävissä Oppimista voi parantaa: kyselemällä passiivisissa tilanteissa laatimalla muistiinpanoja luomalla mielikuvia asiasta keksimällä itselleen asiasta muistisääntöjä, jotka perustuvat tilaan tms. Aktiiviselle osallistujalle sopivat oppimistavoitteiksi projekti- ja kehitysluontoiset tehtävät, joissa on mahdollisuus saada opastusta ja tietoa tarvittaessa. Käytännöllinen toteuttaja Harkitseva tarkkailija haluaa testata uusia ajatuksia, teorioita ja tekniikoita käytännössä nauttii päätöksenteosta ja ongelmien ratkomisesta sekä siitä, että asiat tapahtuvat nopeasti tulee kärsimättömäksi asioiden liiallisesta pohtimisesta nauttii asioiden toimivuudesta Oppii parhaiten: tekemällä, kehittämällä taitoja, kokemusten kautta seuratessaan muiden työskentelyä roolien avulla saadessaan soveltaa oppimaansa heti käytäntöön Oppii heikoimmin: ellei ole välitöntä tarvetta tehdä jotain teoreettisesti, koulumuotoisessa opetuksessa Oppimista voi parantaa: tekemällä muistiinpanoja opettamalla itse asiaa jälkeenpäin toisille keskustelemalla aiheesta pohtimalla, miten asiaa voi soveltaa käytäntöön Käytännön toteuttaja oppii tehokkaimmin itse tekemällä. Työssä oppiminen on hänelle paras tapa oppia, jolloin uutta osaamista voi soveltaa heti käytäntöön. yhdistelee havaintoja teorioiksi, rakentaa mielessään malleja pyrkii ymmärtämään ilmiöiden syyt ja seuraukset on järjestelmällinen, käy ongelmat läpi kohta kohdalta pyrkii täydellisyyteen, ei luovuta nauttii analysoinneista ja johtopäätösten tekemisestä kyselee ja kertaa mielellään Oppii parhaiten: mallien, käsitteiden ja teorioiden avulla lukemalla, tutkimalla ja päättelemällä Oppii heikoimmin: epävarmoissa ja epämääräisissä tehtävissä tunnepohjaisissa tilanteissa joutuessaan toimimaan päämäärättömästi ja suun nittelemattomasti Oppimista voi parantaa: etsimällä loogisia toimintamalleja hahmottelemalla asioiden keskinäisiä riippuvuuksia Loogiselle ajattelijalle sopivat kurssit ja koulumuotoinen opetus. vetäytyy mielellään syrjään puntaroimaan ja tarkastelemaan tapahtumia eri näkökulmista kerää tietoa, havainnoi ja keskustelee pitkään ennen johtopäätöksen tekoa Oppii parhaiten: seuratessaan asioita sivusta huomioimalla, analysoimalla ajattelemalla ennen toimintaa Oppii heikoimmin: joutuessaan esiintymään väkisin kiireessä toimimalla suunnittelemattomasti Oppimista voi parantaa: suunnittelemalla ajankäyttöä asettamalla takarajoja asioille pitämällä päiväkirjaa ja pohtimalla jälkeenpäin asioiden sujumista Harkitseva tarkkailija tarvitsee aikaa selvittääkseen asioita perusteellisesti. Hänelle parhaiten sopivia opiskelutapoja ovat itseopiskelu ja kirjat. 11

7 Kinesteettinen tyyppi oppii jaloillaan, tuntee kropassaan, sydämessään (tunneyhteys) ei jaksa istua pitkään paikallaan, alkaa kiemurrella tuolilla, korjaa asentoa fyysinen tekeminen tärkeää tarvitsee itse osallistumista, haluaa pistää itsensä peliin tarvitsee opitun aineksen yhdistämistä henkilökohtaisiin kokemuksiinsa pitää väittelystä, aktiviteeteista ja kilpailusta kaipaa vuorovaikutusta Kinesteettiselle opiskelijalle kannattaa yrittää löytää tekemistä, jossa opiskelija pääsee liikkumaan. Vaihtelevat tehtävät, miellyttävä ympäristö ja osallistumisen mahdollisuus auttavat oppimaan. Auditiivinen tyyppi oppii kuuntelemalla ja muistaa hyvin, minkä on kuullut sopii luennot ja suulliset ohjeet ääneen lukeminen auttaa muistamista on yleensä looginen ja perusteellinen haluaa paneutua asioihin, eikä edetä liian nopeasti Auditiivinen opiskelija tarvitsee kuuloa muistamiseen, hänelle kannattaa kertoa suullisesti tärkeät työohjeet, pelkkä ohjeiden lukeminen ei välttämättä riitä. Dramatisoitu kuvaus erilaisista oppimistyyleistä Erilaisia oppimistyylejä voidaan tarkastella myös erilaisten aistikanavien käyttöön perustuvien tyyppien kautta. Oppimisessa, keskittymisessä ja vuorovaikutuksessa tärkeimmät aistimme ovat näkö-, kuulo- ja tuntoaisti. Aistikanavien käyttömme kertoo siitä, millaisia opiskelijoita olemme. Merkitys painottuu myös tilanteen mukaan. Aistikanaviin perustuvia oppimistyylejä ovat kinesteettinen, auditiivinen, visuaalinen ja taktuaalinen tyyppi. Useimmiten toimintamme on edellä esitettyjen tyyppien sekoitusta, mutta jotkut aistikanavat painottuvat toimissamme enemmän. Oppilaitokset käyttävät opetusmenetelmiä, jotka aktivoivat eri aistikanavia. Tällaisia ovat esim. ryhmätyöt, esitelmät ja videot. Työssä oppimisessa korostuu usein käsillä tekeminen. Siitä johtuu, että etenkin kinesteettinen ja taktuaalinen tyyppi on työssä oppimisessa parhaimmillaan. Hän, jolla on ehkä ollut vaikea koulussa keskittyä opetukseen! Hän pääsee tekemään asioita käytännössä! 12

8 Visuaalinen tyyppi silmät tärkeimmät, kokoaa maailmaa silmien kautta visuaalinen näkijä muistaa kuvat, jotka on nähnyt tai tekstin, minkä on lukenut, jopa missä kohtaa kirjassa asia on lukeminen tärkeää osaa tuottaa mielikuvia, luoda muistikarttoja, filmi pyörii sopii kirjallinen materiaali, graafiset esitykset, ei niinkään luennot yleensä suorittaa ja haluaa siirtyä tehtävästä toiseen nopeasti puhuu nopeasti ei aina malta riittävästi paneutua yksityiskohtiin Visuaalisen opiskelijan kanssa kannattaa käyttää oppimisen apuna kuvia mahdollisuuksien mukaan. Taktuaalinen tyyppi muistuttaa kinesteettistä, mutta oppii käsillään tekee mielellään muistiinpanoja, alleviivaa, piirtelee kuvia -> saa tekemistä käsille ottaa kynän käteen ja leikittelee sillä, jotta voi keskittyä Taktuaalista opiskelijaa auttaa esimerkiksi muistiinpanojen tekeminen opittavasta asiasta. Palaute motivoi ja parantaa oppimistuloksia Motivaatio on yksi tärkeimmistä oppimistulokseen vaikuttavista tekijöistä. Työssä oppijaa voivat motivoida esimerkiksi arvosanat tai ajatus kurssin suorittamisesta ja valmistumisesta. Opiskelijan aito halu kehittyä ammatissaan kertoo vahvasta sisäisestä motivaatiosta. Oppimisen yhteydessä sisäisellä motivaatiolla tarkoitetaan, että oppiminen itsessään on palkitsevaa, jolloin ulkoisilla palkinnoilla (esim. arvosanat) ei ole niin paljon painoarvoa. Opiskelijan motivaatio on suurimmillaan hänen opiskellessaan sellaista, mikä tukee hänen päämääriään. Liian helpot tai toisaalta liian saavuttamattomat tehtävät eivät motivoi. Tärkeää on asettaa oppimistavoitteet siten, että ne on mahdollista saavuttaa sekä tarjota jatkuvasti uusia haasteita. Palautteen saamisella on keskeinen merkitys motivaatioon ja oppimistuloksiin. Palautteen pitäisi olla kannustavaa ja realistista. Sekä positiivinen että negatiivinen palaute on tärkeää. Oleellista on tapa, jolla palaute annetaan. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen on taito, jota voi harjoitella. Taito ottaa palautetta vastaan liittyy läheisesti kykyyn tehdä itsearviointia. Palautteen tulisi hyödyttää opiskelijaa, sen tulisi motivoida ja antaa tietoa hänen osaamisestaan. Hyvä palaute myös ohjaa opiskelijaa erilaisissa ratkaisuissa. Parhaiten opiskelija hyötyy, jos palaute on päivittäisestä työskentelyn ohessa annettu ei ole palkinto eikä rankaisu annetaan heti, mieluiten kahden kesken on säännöllistä on rakentavaa on kannustavaa on tilannekohtaista on perusteltua Kehittävä palaute kannattaa antaa ns. hampurilaismallilla, jolloin aloitetaan ensin positiivisella asialla, minkä jälkeen kerrotaan kehittämistä vaativat tai huonosti menneet asiat ja lopuksi kannustetaan jatkosuorituksiin. Tällöin palautteesta jää hyvä maku ja parantamista tarvitsevat asiat tulevat myös sanotuksi. Olet päässyt hyvin alkuun tässä tehtävässä ja ymmärtänyt asian oikein. Oletko kuitenkaan huomannut pohtia myös muita vaihtoehtoja? Nopeudessa sinulla on vielä kehittämisen varaa. Nyt kun vielä keskityt viimeistelyyn samalla tavalla kuin edellisessä työssäsi niin lopputulos varmasti miellyttää asiakasta! 13

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee

Lisätiedot

Työssäoppijan ohjaaminen työpaikalla

Työssäoppijan ohjaaminen työpaikalla 3. Työssäoppijan ohjaaminen työpaikalla - Nuorten ohjaaminen ja valmentaminen työssäoppimisjaksolla - Erilaiset opiskelijat ja ohjaustyylit työpaikalla - Erilaiset työssäoppimisen opiskelu- ja toteutustavat

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi?

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Sinustako TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Mitä työnantajan on hyvä tietää työpaikkakouluttajan tehtävästä oppisopimuskoulutuksessa? Mitä nuoren työpaikkakouluttajan valinnassa tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

Etätehtävän purku Valmentautuminen ohjaustehtävään. Oppimis- ja omaksumistyylien kartoitus Erilaiset oppimistyylit Omien ohjaustaitojen SWOT-analyysi

Etätehtävän purku Valmentautuminen ohjaustehtävään. Oppimis- ja omaksumistyylien kartoitus Erilaiset oppimistyylit Omien ohjaustaitojen SWOT-analyysi 2. lähipäivä Etätehtävän purku Valmentautuminen ohjaustehtävään Oppimis- ja omaksumistyylien kartoitus Erilaiset oppimistyylit Omien ohjaustaitojen SWOT-analyysi Perehdyttäminen Oppimista edistävät ja

Lisätiedot

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla OPPISOPIMUS Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla Palaute jokapäiväisessä työssä Työssä oppimisen arviointi - työpaikkakouluttaja Tutkinnon suorittaminen Aikuisilla tutkintotilaisuudet Nuorilla

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tietoperusta

Työpaikkaohjaajan tietoperusta Työpaikkaohjaajan tietoperusta Ammatillisen perustutkinnon perusteet työssäoppimisen ohjaamisen perustana Perustutkinnossa työssä oppimista vähintään 20 opintoviikkoa, (n puoli vuotta) Osa (tai kaikki)

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

Täydellisen oppimisen malli

Täydellisen oppimisen malli Täydellisen oppimisen malli Yrjö Engeström: Perustietoa opetuksesta. Helsinki 1991 Johtaa korkealaatuiseen tietoon Opittavan aineksen itsenäiseen hallintaan Kykyyn soveltaa sitä uusissa tilanteissa Oppilas

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään.

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Ohjeita kotiopiskelun tueksi Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Isoniitun koulu 2009 Oppimistyylit Meillä kaikilla on oma tapamme oppia uusia asioita ja muistaa opittua.

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Ekvaopettajien työpaikkaohjaajakoulutus 2013

Ekvaopettajien työpaikkaohjaajakoulutus 2013 Tuula Ritvanen 2013 Ekvaopettajien työpaikkaohjaajakoulutus 2013 Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja saa valmiuksia toimia työssäoppimisen ohjaajana ja arvioida opiskelijan ammattiosaamisen näyttöjä

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.

Lisätiedot

Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta

Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta Pro Europass Apprentice Across the Border MALLI Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta Miksi? Opiskelijan suorituksien arviointi ulkomaan työssä oppimisjakson aikana on olennainen osa korkeatasoista

Lisätiedot

ARVIOINTI JA PALAUTTEEN ANTO

ARVIOINTI JA PALAUTTEEN ANTO ARVIOINTI JA PALAUTTEEN ANTO Ihminen joka ei tee virheitä, ei tee yleensä mitään muutakaan oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen 15.10.2013 ONNISTUNEEN OHJAUKSEN EDELLYTYKSET Tavoitteet Ohjauksen perustana

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1 1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013 9.00 Aamukahvit 9.25 Tervetuloa Vanajan vankilalle 9.40 Johtamis- ja ohjaus menetelmiä vankityössä 10.35 Tauko 10.45 Viestinnän merkitys

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Havaintokanavat. Visuaalinen Auditiivinen Kinesteettinen

Havaintokanavat. Visuaalinen Auditiivinen Kinesteettinen Havaintokanavat Visuaalinen Auditiivinen Kinesteettinen Havaintokanavat Aistit eli havaintokanavat ovat tärkeitä oppimisen kannalta Useimmilla on hallitsevana jokin eri aistiin perustuvista oppimistyyleistä

Lisätiedot

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä tutkinnon suorittajan

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 Oppisopimusopiskelija voi saavuttaa mahdollisimman hyvin tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja selviytyä työtehtävistään oppimisvaikeuksistaan tai

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta 2011-2012 Esitys Kehitysvammaliiton Tikoteekin OIVALLA vuorovaikutukseen hankkeen loppuseminaarissa 9.10.2012 Irja Skogström, OIVA-ohjaaja Pohjois-Karjalan sairaanhoito-

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Minä oppijana. Eri lähteistä (kts. mm. linkkilistat) Jouko Karhunen. Syksy 2010 Tulkinnat ja painotukset ovat omia. Oppimisen avuksi netissä TUTUSTU!

Minä oppijana. Eri lähteistä (kts. mm. linkkilistat) Jouko Karhunen. Syksy 2010 Tulkinnat ja painotukset ovat omia. Oppimisen avuksi netissä TUTUSTU! Minä oppijana Eri lähteistä (kts. mm. linkkilistat) Jouko Karhunen Syksy 2010 Tulkinnat ja painotukset ovat omia Oppimisen avuksi netissä TUTUSTU! http://www.uta.fi/tyt/verkkotutor/ Verkko-tutor http://www.oamk.fi/~laurik/oppimisnakemy

Lisätiedot