Tervetuloa Dixin Vantaa-infoon

Transkriptio

1 Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vantaalaisuus on kaupunkilaisuutta Tervetuloa Dixin Vantaa-infoon Sote-uudistus pähkinänkuoressa Rakennusvalvontaan yhden luukun malli Tule tanssimaan tähtien kanssa Tunnista luontokohteet Edullisia elokuvalippuja tilattavissa Vantaa uudistuu

2 15 Palomiehet tekevät pitkää vuoroa 17 Luova työ vaatii joustoa työaikaan Vantaan kaupungin henkilöstölehti Edullisesti elokuviin ilmestyy neljä kertaa vuodessa. SISÄLTÖ Vantaalaisuus on kaupunkilaisuutta... 3 Vantaa-info Grand Opening... 4 Sote-uudistus muuttaa kuntien vastuita ja rooleja...5 Yhteistyöllä parempia palveluita... 8 Yhden luukun malli nyt rakennusvalvonnassa... 9 Hyvä työyhteisö -kilpailun voitto arvoja toteuttaville työpaikoille...10 Mobiilisovellus uudistaa vanhustenhoitoa...11 Työtoiminnan tavoitteet laahaavat...12 Max. 21 C energiaystävällinen ja terveellinen sisälämpötila...13 Työtä kellon ympäri...14 Tahtotilana vuosityöaika...14 Työtä potilaiden mukaan...15 Vuorokausi töissä, kolme vapaalla...15 Autonomia tukee työssä jaksamista...16 Vuorotyössä elämä hallinnassa...16 Joustoa toimistotyöaikaan Henkilöstö mukaan asuntomessuille...18 Puhelinpalveluissa välitetään...19 Tunnista luontokohteet...20 LED-valot säästävät ympäristöä...21 Pitikin sattua...21 Kyselimme kylillä...22 Ilmoita muutoksista ja reklamaatioista lomakkeilla...23 Seuren Keikkanetti palvelee kellon ympäri...23 Henkilöstökyselyn tulokset hyvät kehittämistäkin löytyy...24 Kesätyöpaikat auki...25 Vantaa.fi-sisältöuudistus tuo palvelut lähemmäksi...26 Tule tanssimaan tähtien kanssa Henkilöstökoulutusta yhdeltä luukulta...28 Vanda vill förmedla känslor...29 Energiansäästäjä luottaa aurinkoon...30 Vantaan oma festari tule mukaan!...31 Kulttuuria kaikille...32 Edullisia elokuvalippuja tilattavissa...33 Kevein ja kuulostelevin askelin kevääseen...34 Jaakko Niinistöstä apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki, viestintä Julkaisija Osoite Asematie 7, Vantaa Sähköposti viestinta@vantaa.fi Päätoimittaja Päivi Rainio Toimitus Tuula Heikkinen Ulkoasu ja taitto Markku Lappalainen Kannen kuva Anna Groth Kannen kuvassa Palvelusihteeri Maria Gavrijaseva Vantaa-infon avajaisissa Painopaikka Spin Press EE Toimitusneuvosto Inka Akkanen Anna Groth Tuula Heikkinen Jorma Häkkinen Hannele Karlin Pirjo Kivistö Markku Lappalainen Suvituuli Mikos Päivi Rainio Vappu Vienamo Vantaalaisuus on kaupunkilaisuutta Vantaan julkistettu brändi ei ole vain logo. Se on kokonainen järjestelmä, joka koostuu kuvista, sanoista ja tavasta kertoa ihmisille Vantaasta. Vantaa-identiteetti rakentuu sen sijainnille keskellä metropolia. Vantaa on kiinteä osa pääkaupunkia eikä Vantaata voi tai tarvitse ajatella irrallaan tästä kokonaisuudesta. Asukkaille kaupunginosaidentiteetit ovat merkityksellisiä. Puhutaan omasta kylästä ja kaupunginosaidentiteetit ovat usein vantaalaisuuttakin vahvempia. Lentokenttäkaupunkina Vantaa ei ole vain keskellä metropolia vaan keskellä metropoleja. Olemme aidosti kansainvälinen kaupunki. Unohdetaan hallintohöpinät Kuntalaisviestintä tehdään kuntalaisen ja palvelujen näkökulmasta ei organisaatioyksiköiden ja hallinnon näkökulmasta. Palvelukohtaiset logot kirjoitetaan muodossa Vantaa hyvinvointia, Vantaa asumista, Vantaa kulttuuria, jne. (ei: Vantaa sosiaali- ja terveystoimi, Vantaa sivistystoimi jne.). Kuntalaisia ei kohdata ulkoapäin tai yläpuolelta vaan vertaisena yhtenä meistä vantaalaisista. Viestinnässä organisaatiot eivät ole olennaisia vaan palvelut. Perinteinen hallintokieli minimoidaan ja viesteillä puhutellaan suoraan kuntalaisia. Lyhyt ja tiivis ilmaisu korostuu. Vältämme ylisanoja, makeilua ja kosiskelua. Viestinnässä nojataan mahdollisimman paljon visuaaliseen ilmaisuun. Kuvien päällä suunnitellaan slogan-tyyppisesti avainsanoja. Viestejä ei selitetä puhki, jätetään viestin vastaanottajalle oivaltaminen. Viestinnässä korostuu kaupungin vähäinen hierarkia. Vantaa on kaupunki jossa johtajat ovat yksi meistä. Kaikkia sinutellaan. Toimiessaan yhtenäisenä kokonaisuutena Vantaan uusi ilme on järjestelmä ajattelutapa ja keinot viestintään, jotka muuntuvat kaikkiin tarpeisiin ja kosketuspisteisiin. Siksi on tärkeää, että kaikki ottavat käyttöön uuden järjestelmän ja noudattavat sitä. Järjestelmä käyttöön vaiheittain Uusi järjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain. Graafikoiden koulutus on alkanut, erilaisia esitys- ja julkaisupohjia uusitaan kovaa vauhtia ja pian käynnistyvät koko henkilöstön infot ja koulutukset. Kaikki uudet julkaisut tehdään brändin mukaisesti. Vanhoista esitteistä yms. ei oteta uusia painoksia. Vanhat varastot toki käytetään loppuun. Viestinnän ammattilaiset toimivat brändin vartijoina. Avaimen Brändi sivulle kerätään ohjeita brändin mukaiseen viestintään. Aloita brändikirjasta! Päivi Rainio Avaimessa: Palvelut > Muut palvelut > Viestintä > Brändi

3 Vantaa-info Grand Opening SAKARI MANNINEN Vantaan kaupungin upouusi neuvonta- ja asiointipiste saatiin fanfaareiden saattelemana vihdoin avattua tammikuun puolivälissä. Yhteistyökumppaneille järjestetyissä vip-avajaisissa kävi noin sata henkeä ihastelemassa Vantaa-infon valoisaa ja värikästä tilaa. Kuntalaisavajaisissa kakku loppui kättelyssä, kun avajaiskahveja jonotti lähes vierasta. Paikka tuli hienosti heti tutuksi kuntalaisille ja myös henkilöstön toivotaan ottavan Vantaa-infon tilat omakseen. Toimintaa voi esitellä sähköisin tiedottein, valokuvanäyttelyin ja videoin sekä järjestämällä pieniä tempauksia. Tervetuloa tutustumaan tilan mahdollisuuksiin ja ensimmäiseen, hienoon Kehärata-näyttelyyn! Teksti Anna Groth SAKARI MANNINEN ANNA ESKOLA ANNA ESKOLA SAKARI MANNINEN Vantaa-infossa voi näytöiltä tarkistaa lähtevät junat ja bussit sekä kaupungin ajankohtaisia tapahtumavinkkejä. Sähköiseen asiointiin on useampi pääte ja iso näyttö vaikka vapaiden tonttien katseluun. Vantin Saara Venesjärvellä piti kiirettä kun puoli Tikkurilaa kävi kahvilla. Vip-avajaisissa puhunut palvelupäällikkö Tiina Hörkkö esitteli lopuksi tilaisuudessa esiintyneet kotimaisen konemusiikin legendat Tapani Rinteen ja Dj Mufflerin. Ambient jazzin pioneeriyhtye RinneRadiosta tutut artistit antoivat näytteen kesällä julkistettavasta ääniteoksesta ja kehuivat Vantaa-infon akustiikkaa. Tiivistä tunnelmaa Kehärata-näyttelyn edustalla. ANNA GROTH ANNA ESKOLA SAKARI MANNINEN SAKARI MANNINEN Vantaa-infossa on neljä kassapistettä, sähköisen asioinnin pisteitä, neuvontatiski, hiljainen soppi, leikkinurkka ja näyttelytilaa. Silti tila tuntuu avaralta ja siinä mahtuu hyvin järjestämään myös pieniä tilaisuuksia. Palvelusihteeri Maria Gavrijaseva toivotti jo ovensuun vastaanottopisteellä ihmiset tervetulleeksi. Kuntalaispalveluiden johtaja Iiris Lehtonen iloitsi, kun pitkään valmisteltu Tikkurilan Vantaa-info on vihdoin toiminnassa. Jaana Theman asukaspalveluista kiitteli Vantaa-infon hyvää sijaintia ja suurta touchscreenkarttanäyttöä, joka houkutteli nojatuolimatkailemaan ympäri Vantaata. Asukaspalveluiden apulaiskaupunginjohtaja Heidi Nygren oli nauhanleikkaajana Dixin kauppakeskuksen virallisissa avajaisissa Mukana saksimassa olivat myös YIT:n Timo Lehmus ja Nordic Real Estate Partnersin Joonas Lemström. Dixin avajaiset kiinnostivat tikkurilalaisia. Heidi Nygren totesi puheessaan, että Dixi on yksi merkittävimmistä Tikkurilan rakennushankkeista, mutta upeaa aluetta kehitetään edelleen. Vaikka kiskot vievät, niin kuka täältä enää minnekään kaipaa! 4 5

4 Sote-uudistus muuttaa kuntien vastuita ja rooleja Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen järjestämislaki on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Julkisuudessa käydään nyt vilkasta keskustelua soteuudistuksesta, joka vaikuttaa merkittävästi kuntien rooliin ja vastuisiin. Kuntien henkilöstön kannalta muutos merkitsee toteutuessaan isoa muutosta. Lakiesityksen mukaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö siirtyisi vuoden 2017 alusta perustettavien kuntayhtymien palvelukseen. Paljon on keskusteltu siitä, miten palvelujen tuotanto järjestetään uudessa rakenteessa. Jatkossa palvelujen tuottamisesta huolehtisivat uudet tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät, joita voi lakiesityksen mukaan olla yhteensä enintään 19. Ne tuottaisivat palvelut pääosin omana toimintanaan, mutta myös ostamalla palveluja yksityisiltä yrityksiltä ja järjestöiltä. Palveluja on siis mahdollista hankkia yrityksiltä ja kolmannen sektorin järjestöiltä aivan kuten nykyisinkin, totesi peruspalveluministeri Susanna Huovinen Lääkäripäivillä 7. tammikuuta. Ministeri korosti, että ikääntyvän väestön, erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden tai mielenterveysja päihdepalveluiden asiakkaiden palveluihin liittyvistä haasteista ei selvitä ilman parempaa integraatiota. Uudet sote-alueet ja tuotantovastuualueet joutuvat kansallisen ohjauksen valvonnassa hyvin tarkasti suunnittelemaan, miten kansalaisen asiasta otetaan kokonaisvaltainen ote, ministeri painotti. Huovinen pitää tärkeänä sitä, että kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia parannetaan soteuudistuksen yhteydessä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta käsittelee parhaillaan muun muassa lakiehdotuksen vaikuttamismahdollisuuksiin liittyviä kysymyksiä. Tarkoituksena on, että valmistelussa ja päätöksenteossa hyödynnettäisiin alueen asukkaiden käyttäjä- ja kokemuslähtöistä tietoa. Samalla lisättäisiin asukkaiden ja viranomaisten välistä vuorovaikutusta, keskustelua sekä valmistelun ja päätöksenteon avoimuutta, totesi ministeri Huovinen Keski-Suomen yhteisöjen tuki 15 vuotta -juhlaseminaarissa Monissa kunnissa on reagoitu vahvasti sosiaali- ja terveysministeriön joulukuussa julkaisemiin laskelmiin kuntien maksuosuuksista tulevassa sote-järjestelmässä. Nykyisin kunnat itse päättävät, kuinka paljon ne käyttävät rahaa sote-palveluihin. Jatkossa kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan asukaslukuun perustuvalla maksulla, jossa otetaan huomioon tarvetekijät, kuten ikärakenne ja sairastavuus. Näin ollen maksun suuruus voi erota nykyisestä merkittävästikin. Nykyinen eduskunnan istuntokausi päättyy Mikäli tällä hetkellä toimiva eduskunta pystyy tekemään järjestämislakia koskevat ratkaisut, saadaan sote-järjestämislakia koskevat päätökset tuohon ajankohtaan mennessä. Muussa tapauksessa ratkaisuja voidaan odottaa vasta uudelta huhtikuussa valittavalta eduskunnalta. Eduskunnan hyväksyessä sote-järjestämislain alkaa toimeenpano, johon Sote-uudistus ja lakiesitys pähkinänkuoressa: Lakiesitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna Lain mukainen toiminta alkaa Tarkoituksena on luoda palvelurakenne, jossa ihmiset saavat yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut; väestön hyvinvointia edistetään ja vähennetään terveyseroja sekä pienennetään kestävyysvajetta. Uusi palvelurakenne perustuu siihen, että koko Suomessa sosiaali- ja terveysalueita (sotealueita) on viisi ja ne järjestävät kaikki julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Ne eivät itse tuota palveluja. Sote-alue on kuntayhtymä, johon kuuluvat kaikki alueen kunnat. Tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät tuottavat palvelut ihmisille. Päätöksen tuottamisvastuussa olevista kuntayhtymistä ja niiden tehtävistä tekevät sote-alueet. Eteläisellä sotealueella voi olla enintään neljä tuottamisvastuista kuntayhtymää. Sosiaali- ja terveyspalvelujen pitää olla lähellä palvelujen käyttäjiä. Se tarkoittaa, että palvelut sijaitsevat melko lähellä useimpia ihmisiä tai ne tuodaan arkeen sähköisillä välineillä tai liikkuvina palveluina. Nykyisten kuntien ja kuntayhtymien sote-henkilöstö siirtyy hallinnollisesti tuotantovastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien palvelukseen. Vantaa valmistautuu huolellisesti yhdessä muiden kuntien kanssa. Sote-uudistuksen toimeenpanoa varten tullaan perustamaan muun muassa kaupungin sisäinen muutostyöryhmä. Teksti Vappu Vienamo Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on jatkossakin kuntien tehtävä. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. 6 7

5 Yhteistyöllä parempia palveluita Vanhemmat, päiväkodin henkilökunta ja yhteistyökumppanit ovat pohtineet ja suunnitelleet yhdessä uusia tuoreita päivähoitopalveluita avoimissa varhaiskasvatuksen palvelumuotoilutilaisuuksissa. Päiväkodin johtajat ovat inspiroituneina ottaneet vastaan innovatiivisen toimintatavan, jossa asukkaat otetaan mukaan palveluiden kehittämiseen. Yhteissuunnittelun kuhinaa Jokiniemessä. Yhteissuunnittelussa on opittu arvostamaan asiakkaiden ja asukkaiden näkemyksiä siitä, millaisia varhaiskasvatuspalveluita Vantaalle halutaan. Asukkailta on kerätty aineistoa liikuntapalveluiden järjestämissä Perhepeuhat-tapahtumissa sekä erilaisissa palvelumuotoilutyöpajoissa. Vanhemmat ovat toivoneet lisää ohjattua toimintaa, johon voi kätevästi osallistua koko perheen voimin. Lisäksi perheen pienille on ehdotettu luontokerhotoimintaa. Palveluiden suunnittelu ei olisi onnistunut ilman asukkaiden omaa aktiivisuutta. Yhdessä vanhempien kanssa on sovittu myös kerhojen toiminta-ajoista ja niiden sisällöistä. Erään äidin toteamus tuntuikin erityisen hyvältä: Ajatella! Kerho on ilmainen ja saamme itse päättää päivät ja kellonajat, todella mahtavaa! Vanhemmilla, asukkailla ja yhteistyökumppaneilla on mahdollisuus osallistua palveluiden suunnitteluun liittyvään keskusteluun Lasten Vantaa -Facebook-sivulla. Sivulla voi myös seurata, miten suunnittelutyö edistyy ja millaisia uusia palveluita otetaan käyttöön eri puolilla kaupunkia. Palveluiden yhteissuunnittelu perheiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa on haastanut päiväkodinjohtajia uudenlaiseen ajatteluun. Palvelumuotoilu on vaatinut uskallusta rikkoa raja-aitoja ja muuttaa vanhoja toimintatapoja. Päiväkodinjohtajat ovat ottaneet haasteen rohkeasti vastaan. Vaikka palvelumuotoilua on tehty nopealla aikataululla, on ollut hienoa todeta, että tällainen iso organisaatio on onnistunut uudenlaisessa työskentelyssä. Palvelumuotoilun ansiosta Vantaan varhaiskasvatus on tullut yhtenäisemmäksi ja tasa-arvoisemmaksi perheille. Tieto on kulkenut paremmin eri alueiden välillä ja tietoisuus eri alueiden palveluista on lisääntynyt. Myös alueiden uudet palveluideat välittyvät nopeammin muille. Varhaiskasvatuspalveluiden yhteissuunnittelu yhdessä asiakkaiden, kuntalaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa on jatkossakin keskeisin tapa kehittää vantaalaisia palveluita. Palvelumuotoilu ja sen periaatteet juurtuvat hiljalleen osaksi kaikkien päiväkotien toimintaa. Palvelumuotoilussa keskeisessä osassa ovat palvelun käyttäjät eli lapset ja heidän vanhempansa. Ilman heitä emme onnistu omassa työssämmeparempien palveluiden tuottamisessa. Teksti Nina Konttinen, Marit Päivinen, Hannele Tuominiemi Yhden luukun malli nyt rakennusvalvonnassa Lupapisteen avulla eroon papereista Rakennuslupaprosessiin osallistuu monta eri tahoa. Rakennusvalvonnan lisäksi lausuntoja tarvitaan muun muassa maanmittausosastolta, kuntatekniikan keskuksesta, Vantaan Energialta ja HSY:ltä. Rakennusvalvonta lähti kehittämään lupaprosessia viime vuoden alussa, minkä tuloksena syntyi yhden luukun malli. Yhden luukun malli tarkoittaa sitä, että rakennusluvan hakija voi asioida ainoastaan rakennusvalvonnassa. Heti ennakkoneuvonnan jälkeen hakija voi toimittaa hakemukset sähköisesti Lupapiste. fi-palvelun kautta. Kun hakemus on vastaanotettu, rakennusvalvonta hankkii kaikki tarvittavat lausunnot. Lupapisteen käyttöönotto vähentää paperityötä. Entisiin käytäntöihin verrattuna parannus on huomattava, sillä yhden luukun mallin projektipäällikkö aiemmin hakija asioi erikseen eri virastoissa, ja hakemukset käsiteltiin pape- Seppo Heikkilä. risina. Uudistus toteutettiin ripeästi Malli tuo etuja myös lupa-asioiden Mallia on lähdetty toteuttamaan pientalojen rakennuslupien osalta. Ensim- parissa työskenteleville. Mallin avulla lupa-asiat voidaan käsitellä jouhevammin, korjaukset voidaan tehdä nopeam- lokakuussa, kaksi kuukautta sen jälmäinen lupahakemus vastaanotettiin min ja työmatkoihin kuluu vähemmän keen, kun uudistuksen tekniseksi alustaksi oli valittu Lupapiste.fi-palvelu. aikaa. Papereita ei enää lähetellä virastojen välillä. Tammikuun loppuun mennessä hakemuksia oli saapunut jo yli 160. Parasta tässä on, kun pääsee kansioista ja papereista eroon, kertoo Uudistus saatiin aikaan nopeasti, koska työryhmä oli sitoutunutta. Kehittämishankkeita suunnittelevalle Heikkilä antaa konkreettisia neuvoja, jotta uudistukset voidaan viedä läpi onnistuneesti. Alussa tulee selvittää, keitä uudistus koskee ja kartoittaa, mitä ongelmia eri tahoilla on. Kannattaa kertoa mahdollisimman tarkkaan miten uusi järjestelmä toimii, opastaa ja olla valmis vastaamaan kysymyksiin kun ongelmia syntyy. Tekemällä oppii pikkuhiljaa. Kehitystyötä jatketaan, sillä suurempien rakennuskohteiden asiakirjat toimitetaan vielä paperisina. Kaikkien lupien käsittely on tarkoitus siirtää yhdelle luukulle tämän vuoden loppuun mennessä. Teksti ja kuva Pirkko Väänänen 8 9

6 Hyvä työyhteisö -kilpailun voitto arvoja toteuttaville työpaikoille Seutulan koulusta palkintoa vastaanottamassa olivat Sari Silander (vas.), Marjo Junka, Anja Kiviluoto ja Salla Solla. Vantaan kaupungin Hyvä työyhteisö -kilpailun voitto jaettiin kahden työyhteisön kesken. Jaetulla ykkössijalla vuoden 2014 työyhteisöinä palkittiin Seutulan koulu ja Myyrmäen toimintakeskus. Palkintojenjakotilaisuudessa kaupunginjohtaja Kari Nenonen kiitti työyhteisöjä kaupungin arvoja toteuttavasta toiminnasta, asiakaslähtöisyydestä ja toiminnan kehittämisestä, jotka kaikki heijastuvat henkilöstön hyvinvointiin. Työyhteisöt palkittiin rahapalkinnoin, jotka työyhteisö voi käyttää työhyvinvointia edistävän toiminnan järjestämiseen. Palkintojenjakoperusteita olivat: Seutulan koulu vahva yhteisöllisyys, vahva yhdessä tekemisen henki ja meininki henkilöstön yhdessä tekemisen meininkiä kuvaa PAK-henkilöstölehti koulun suunnittelutyössä ja kehittämisessä aina mukana asiakasnäkökulma oppilaat mukana arjessa työn kehit- 10 tämisessä ja heidän ehdotuksensa otetaan huomioon päätöksenteossa, esimerkkinä yhteiskunnallisten valmiuksien kehittymisen mahdollistava torstaiparlamentti asioita jaetaan ja niistä keskustellaan avoimesti työyhteisössä toimitaan ratkaisuhakuisesti ja johtamista tukevat rakenteet ovat toimivia Myyrmäen toimintakeskus jokainen työntekijä kantaa toiminnan sujuvuudesta vastuuta, toiminnassa korostuu yhteisvastuullisuus ja oikeudenmukaisuus henkilöstö on valmis jatkuvasti ja joustavasti muuttamaan tekemistään perustehtävän toteutumiseksi työyhteisöllä samat tavoitteet ja innovatiivisuus on osa arkea erinomaiset Kunta 10 -tulokset, korkealla tasolla oleva työilmapiiri kannustus, kiitos, kehuminen ja vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen kuuluvat työyhteisön arkeen Kilpailuun osallistuminen oli meille kissan hännän nosto. Olemme ylpeitä työpaikastamme, ja halusimme siksi osallistua. Nyt tuntuu vielä paremmalta se, että kaupungin johto ja kilpailun arviointiraati ovat huomanneet sen kehittämistyön, jota olemme tehneet, Seutulan koulunjohtaja Sari Silander kommentoi. Myyrmäen toimintakeskuksesta palkintoa vastaanottamassa ollut yksikön esimies Tarja Oikarinen arvioi, että palkinnon saamiseen vaikutti työyksikön erinomainen ilmapiiri. Meillä työyksikön tavoitteet koetaan yhteisiksi, ja asiakkaiden eteen tehdään työtä yhdessä. Uskon, että sellainen yhteisen edun ajattelu ja omaan napaan tuijottamisen unohtaminen vaikuttavat kulttuuriimme, Oikarinen sanoo. Teksti ja kuvat Inka Akkanen Myyrmäen toimintakeskuksesta palkintoa vastaanottamassa olivat Iina Niemi (tak. vas.), Tarja Oikarinen, Anne Nurmikanta ja Helena Thesslund. Mobiilisovellus uudistaa vanhustenhoitoa Hoitaja ottaa taskustaan puhelimen ja avaa sillä oven. Sitten hän tarkastaa näytöltä, mitä asukkaan kanssa tänään tehdään. Hoitotoimet hän kirjaa saman tien mobiilisovelluksella, eikä hänen tarvitse lähteä toimistolle pyörittämään papereita. Järjestelmään on suunniteltu päivän aikataulut niin, ettei vielä ole mikään hoppu. Nyt on aikaa olla tässä, yhdessä. Tältä voi kuulostaa jatkossa hoitajan työpäivä vanhustenhoidossa, kun uudet sähköiset ratkaisut otetaan vaiheittain käyttöön kotihoidossa ja palvelutaloissa vuosina , kertoo projektisuunnittelija Marjo-Riitta Valkonen. Tavoitteena on, että vuoden 2016 loppuun mennessä uusi teknologia on helpottamassa arkea kaikissa kotihoidon toimipisteissä ja palvelutaloissa. Ensimmäiseksi otetaan helmi maaliskuun vaihteessa käyttöön mobiilisovelluksella toimivat sähkölukot Tikkurilan ja Korson kotihoidossa. Ovi aukeaa kännykällä Sähkölukitusratkaisussa kotihoidon asiakkaan oveen asennetaan sähkölukko, jonka kotihoidon työntekijä voi avata älypuhelimellaan. Oikeudet sähkölukon avaamiseen saavat ainoastaan erikseen määritellyt kotihoidon hoitajat. Sähkölukon avaamisesta matkapuhelimella jää aina merkintä lokitiedostoon. Sähkölukko lisää asiakkaan turvallisuutta ja helpottaa hoitajien työtä, kun hoitajan ei tarvitse kuljetella avainnippuja mukanaan, kuvailee Valkonen. Asiakas voi edelleen avata oven nykyisillä, perinteisillä avaimilla ihan kuten tähänkin asti. Vantaan kaupunki tarjoaa sähkölu- kitusratkaisun pilottiyksiköille, eikä sähkölukon asennus aiheuta kustannuksia asukkaalle tai taloyhtiölle. Kirjaukset asiakkaan kotoa käsin Hoitaja voi tarkistaa näytöltä potlaan päivän ohjelman. Sähkölukitusratkaisun lisäksi vuosien aikana otetaan käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä, jonka avulla toimintaa voidaan organisoida paremmin ja lisätä hoitajien aikaa asiakastyöhön. Toiminnanohjausjärjestelmästä on saatavissa raportteja esimerkiksi ajankäytöstä. Myös asiakaskäyntien suunnittelu voidaan tehdä vastuuhoitajuuden, hoitajan työreitin ja muiden palvelujen toteuttamisessa huomioitavien seikkojen perusteella sujuvammin. Hoitaja voi myös kirjata hoitotiedot suoraan asiakkaan kotona älypuhelimella. Mobiilisovellus mahdollistaa aikaisempaa useampien työtehtävien hoitamisen asiakkaan kotoa käsin. Tarkoituksena on, että hoitajat voisivat viettää mahdollisimman paljon aikaa asiakkaan kanssa, Valkonen summaa. Teksti Tuulia Halttunen 11

7 Työtoiminnan tavoitteet laahaavat lyhytkin aika työelämässä on arvokas kokemus KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA on kaupungin työllisyyspalveluiden järjestämää lakisääteistä toimintaa vaikeasti työllistyville. Sen tarkoituksena on vahvistaa pitkään työttömänä olleiden elämänhallintaa ja työvalmiuksia. Työtoiminnasta tehdään aina kirjallinen sopimus työtoimintapaikan kanssa, mutta työtoimintaan osallistuja ei ole työtai virkasuhteessa työtoiminnan järjestäjään. Työtehtävät sovitaan asiakkaan tavoitteiden mukaisesti. Toimeentulo- tai työmarkkinatukensa lisäksi työtoiminnan asiakas saa ylläpitokorvausta 9 /pv sekä matkalipun. Toimialat eivät ole päässeet lähellekään asettamiaan tavoitteita kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille annettavien pestien suhteen. Patricia Eskelinen uskoo lyhyen jakson kajon viestinnässä hyödyttävän häntä jatkossa. Max. 21 C energiaystävällinen ja terveellinen sisälämpötila Mukavia ihmisiä, rento tunnelma, sopivasti tehtäviä, Patricia Eskelinen löytää nopeasti työtoimintapestistään monta hyvää puolta. Ihan varmasti tämä auttaa minua uralla eteenpäin. Saan tästä lisäpisteitä, kun pyrin jatko-opintoihin Tampereelle. Jos en pääse sinne, tämä käy työkokemuksesta, jota aina kysytään työhaastatteluissa, Patricia listaa työtoimintajakson etuja. Kaupunginjohtajan toimialan viestintään työtoimintaan kolmeksi kuukaudeksi tullut 20-vuotias graafikko Patricia on ehtinyt muutamassa viikossa tuottaa paljon erilaisia esitteitä, mainoksia ja joulukortteja. Lahjakkaan nuoren on ollut vaikea saada jalkaa työmarkkinoiden oven väliin, koska alalla on hankala tilanne. Suurin osa kurssikavereistani on jatkanut opiskelua tai perustanut oman yrityksen kun muuta vaihtoehtoa ei ole, Varian kolmevuotisen graafisen suunnittelun linjan käynyt Patricia kertoo. Patrician esimies viestintäpäällikkö Päivi Rainio iloitsee osaavan Patrician työpanoksesta. Patricia on todella itsenäinen ja hänestä on ollut meille suuri apu. Hän on tehnyt töitä, jotka olisivat muuten kerta kaikkiaan jääneet tekemättä. Mikä sen parempaa, jos nämä työt puolestaan kartuttavat hänen portfoliotaan ja auttavat tiellä eteenpäin, Päivi sanoo. Asenne ratkaisee Joskus työtoiminnan asiakkailla ei ole mitään ammattitutkintoa ja tällöin sopivia tehtäviä voi olla vaikea keksiä. Kun koulutus puuttuu, olen yrittänyt hyödyntää työtoimintaan tulevien harrastusintressejä. Valokuvauksesta kiinnostunut on auttanut Vantaa-kanavan kameramiestä ja piirtäjälahjakkuus on avustanut graafikoita. Rajalliset nettioikeudetkaan eivät Päivin mukaan ole ongelma. Ratkaisevaa on oma-aloitteisuus ja motivaatio. Joillekin työpajatoiminta sopii varmasti paremmin kuin työtoiminta. Patrician neuvo lyhytaikaiseen pestiin tuleville on, että työhön kannattaa käydä heti kiinni ja pyytää mahdollisimman paljon tehtäviä. Tilapäisen työvoiman kanssa perehdytys vie usein ison osan ajasta. Aikaa pitäisi pidentää, kolme kuukautta on todella lyhyt aika, Päivi komppaa ja toivoo myös, että byrokratia olisi kevyempää. Raportointi TE-toimistolle vie liikaa aikaa. Graafikko Patricia Eskelinen on saanut hyvän kokemuksen lisäksi hyvää palautetta työtoimintajaksollaan kajon viestinnässä. Elinvoimaohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että kaupungin toimialat ottavat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita vähintään viisi prosenttia vakinaisesta henkilöstömäärästään. Kunkin toimialan tavoite ja toteuma viimeisimmässä tarkistuksessa ovat: kajossa tavoite 8 henkeä/toteuma 4; sosterissa 122/42, sivissä 212/62, matossa 31/1 ja konsaksessa 15/1 (poislukien työllisyyspalvelut). Pienistä hankaluuksista huolimatta Päivi aikoo jatkossakin ottaa viestintään työtoiminnan asiakkaita. Totta kai! Se on minusta meidän velvollisuus ja tapa kantaa yhteiskuntavastuuta, Päivi sanoo painokkaasti. Lue lisää Avaimesta: Toimialat > Konserni- ja asukaspalvelut > Työllisyyspalvelut > Kuntouttava työtoiminta Teksti ja kuva Anna Groth Suurin osa ihmisistä on tyytyväisiä, kun oleskelutilojen huonelämpötila on noin 21 astetta. Viileämpään lämpötilaan tottuu muutamassa viikossa. Kun lasket asteella huonelämpötilaa, säästät noin viisi prosenttia lämmityskuluissa! Lisäksi viileämpi lämpötila edistää terveyttä. Olohuoneessa ja muissa oleskelutiloissa useimmille sopivin ja terveellisin lämpötila on astetta. Korkeampi lämpötila lisää huoneiston pölyisyyttä ja ilman kuivuuden tunnetta, jotka voivat aiheuttaa terveydellisiä oireita. Korkeampi lämpötila kasvattaa myös rakennusmateriaalien kemikaaleista hengitysilmaan erittyviä päästöjä. Jos kärsit nukahtamis- tai uniongelmista, yksi syy ongelmiin voi olla liian korkea lämpötila. Makuuhuoneeseen suositellaan astetta. Viileä huone on unen kannalta parempi ja nukahtaminenkin helpottuu viileässä, kunhan muistat pitää jalat lämpöisinä. Rakenteiden kosteusongelmien välttämiseksi ei kuitenkaan suositella Oikea sisälämpötila: parantaa asumisviihtyvyyttä nostaa vireyttä kohentaa sisäilmanlaatua pienentää rakennusmateriaalien haitallisia päästöjä vähentää talvikaudella ilman kuivuuden tunnetta 18 astetta viileämpää huonelämpötilaa. Lämpötila tulee mitata metrin korkeudelta ja metrin päästä ulkoseinästä. Mistä veto aiheutuu? Veto voi aiheutua puutteellisesta ikkunoiden ja ovien tiivistyksestä, hallitsemattomasta ilmanvaihdosta tai rakenteellisesta viasta. Selvitä ongelmat ja lisää vaatteita ennen kuin lisäät lämmitystä. Teksti Teemu Kettunen, energia-asiantuntija, Ilmastoinfo /HSY 12 13

8 TYÖTÄ KELLON YMPÄRI Vantaan kaupungilla työskentelee kymmeniä eri alan ammattilaisia vuorokauden kaikkina tunteina. Työpäivien ja vapaa-ajan jaksojen pituus vaihtelee ammatista riippuen. Yhteistä kaikille on se, että työtä tehdään silloin kun ammattilaista ja palvelua eniten tarvitaan, yksilön työhyvinvointi huomioiden. Eri työtehtävien työaikoja säätelee työlainsäädäntö ja eri ammattialoilla sovellettavat työehtosopimukset. Niissä on sovittu jaksotyöajasta, kokonaistyöajasta tai työajasta riippumattoman vastuun huolehtimisesta. Työaikamuotoon liittyvä työvuorosuunnittelu on esimiestyön tärkeä osa-alue. Kun koko työyksikön työvuorot on suunniteltu hyvin, henkilöstön voimavarat jakautuvat tasaisesti, palkkakustannukset pysyvät Opettajien työajan määrittelee työehtosopimuksen mukainen opetusvelvollisuustyöaika. Kahden vuoden ajan erityisopettajat olivat mukana vuosityöaikakokeilussa, joka päättyi viime elokuussa. Kokeilusta jäi kytemään toivo, että työnantaja- ja ammattijärjestö pääsisivät sopimukseen mallin periaatteista ja laajemmasta käyttöönotosta. Opetusvelvollisuustyöaika ja palkkausmalli ovat lähtöisin 1900-luvun alkupuoliskolta, jolloin opettajan työ oli hyvin erilaista kuin 2010-luvulla. Nykyisin opettajan työssä opetuksen ohella suunniteltuina ja palvelun tuottaminen sujuu luvatusti. Esimiehiä valmennetaan sujuvaan työvuorosuunnitteluun juuri siksi, että suunnitelma vaikuttaa olennaisesti työyksikön taloudellisten ja laadullisten tulosten saavuttamiseen. Toisaalta kaupunki pyrkii löytämään joustavuutta työaikoihin tuovia ratkaisuja. Esimerkiksi toimistotyössä, eli asiantuntija- ja hallintotehtävissä, esimies voi hyödyntää työaikasuunnittelua työtehtävien niin vaatiessa. Esimies voi sopia työntekijän kanssa ennakkoon, että poikkeuksellisesti iltaan painottuva työpäivä aloitetaan tavallista myöhemmin. Näin vältytään ylitöiltä, eikä työntekijän yksittäinen työpäivä veny kohtuuttoman pitkäksi. Tahtotilana vuosityöaika korostuu kasvattajan rooli. Se tarkoittaa yhteistyötä vanhempien kanssa ja toimintaa luokkahuoneiden ulkopuolella, eli opetuksesta irrallisia vastuita. Lisäksi opettajan työhön liittyy paljon suunnittelua, jota opetusvelvollisuudessa ei ole huomioitu, perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo sanoo. Kalon mukaan suurin osa opetushenkilöstöstä työskentelee joustavasti ja ottaa vastuun kokonaisuudesta. Silloin tällöin joudutaan pohtimaan esimerkiksi kokouksen järjestämisajankohtaa, kun opettajalla ei ole velvoitetta olla koulussa opetustuntien jälkeen. Kolmen tunnin viikoittainen yhteissuunnitteluaika ei aina ole riittävä. Yksi työaikauudistuksen tarpeista on se, että kaikki opettajan työhön liittyvät tehtävät muuttuisivat saman arvoisiksi. Esimerkiksi biologian varaston ja kokoelman huolehtimisesta maksetaan tällä hetkellä lisää, mutta alakoulun liikuntavälinevaraston ylläpidosta ei. Teksti ja kuva Inka Akkanen Työvuorosuunnittelun taustalla olevat työvälineet ja ehdot eivät tue aina parhaalla mahdollisella tavalla tehokasta työvuorojen suunnittelua. Esimerkiksi kaupungin käytössä oleva työaikaseurannan laite ja -järjestelmä ei tunnista kaikkia työaikamuotoja, ja työajan seuranta laitteella tuottaa virheellistä tietoa. Järjestelmähankinta taas vaatii suurta investointia. Kaikissa ammattiryhmissä ei myöskään ole sovittuna tehokkaan työaikasuunnittelun näkökulmasta tarkoituksenmukaisimmat työajat. Hyvä työaikasuunnittelu on nostettu myös yhdeksi talous- ja velkaohjelmaa tukevaksi toimenpiteeksi. Teksti Inka Akkanen Työaikaergonomia tarkoittaa säännöllistä, nopeaa ja eteenpäin kiertävää työaikajärjestelmää 8 10 tunnin vuoroja vähintään 11 tunnin vapaata vuorojen välillä enintään 48 tunnin työjaksoja yhtenäisiä vapaajaksoja, myös viikonloppuisin Yötyö järjestyy kun vakituista yötyötä on mahdollisimman vähän tai työvuorot kiertävät nopeasti peräkkäisiä yövuoroja enintään 2 3 yövuorojen jälkeen on vähintään kaksi vapaapäivää jatkuva yötyö ei ole suositeltavaa työntekijöiden enemmistölle Työaika-autonomia tarkoittaa, että tavoitteet ja pelisäännöt ovat selvät ja johdon ja henkilöstön välillä vallitsee luottamus että henkilöstö ehdottaa itse työvuoroluetteloa yhteisten tavoitteiden ja pelisääntöjen mukaan että vastuu lopullisesta työvuoroluettelosta on työnantajan edustajalla Lähde: Työvuorosuunnittelu hoitoalalla, tiivistelmä Työtä potilaiden mukaan Vantaalla terveyskeskuslääkäreillä ei ole työehtosopimukseen kirjattua työaikaa. Työpäivän rungon muodostavat vastaanottoajat, joita lääkärin on tarjottava vastuullaan olevan asiakasmäärän perusteella. Martinlaakson terveysaseman kullekin lääkärille on laadittu oma lista alueen asukkaista. Nimetty lääkäri on vain säännöllistä hoitokontaktia tarvitsevilla potilailla. Tämän pohjalta lääkärillä on tietty määrä vastaanottoaikoja joka päivä. Ajanvarauksella sovittujen vastaanottojen lisäksi lääkäri varaa työaikaa päiväpoliklinikkatyöhön eli terveysaseman akuuttipotilaiden hoitamiseen. Lisäksi lääkärin työhön kuuluu yleensä koulu- tai neuvolalääkärin vastaanottoa yhtenä päivänä viikossa. Vuorokausi töissä, kolme vapaalla Jyrki Landstedt ja Arto Pääkkönen pitävät palomiesten työaikaa kaikkien kannalta tehokkaana. Paloasemalla töissä ollaan ensin 24 tuntia putkeen, minkä jälkeen on kolme vuorokautta aikaa palautua ennen seuraavaa rupeamaa. Viikossa työtunteja kertyy 42, mikä ylittää virkaehtosopimuksen mukaisen työajan. Palomiesten työaikaa varten täytyy siis hakea poikkeuslupa, tiivistää Kokoukset, lääkärilausunnot ja muun paperityön terveyskeskuslääkäri tekee useimmiten vastaanottoaikojen päätyttyä. Lääkärin on vaikea ennustaa työpäivän pituutta, koska tarvittavien lausuntojen määrä vaihtelee päivittäin. Koska kyse on ihmisten terveyteen liittyvistä asioista, lausunnot ja lähetteet on toisinaan käsiteltävä ripeästikin. Siksi on hyvä, ettei esimies määrittele päivittäistä työrytmiä, Martinlaakson terveysaseman apulaisylilääkäri Toni Vuori sanoo. Toisaalta systeemi aiheuttaa sen, että nuorilla lääkäreillä työpäivät venyvät helposti pitkiksi. Heillä ei ole vielä rutiinia lääketieteellisten arvioiden ja kuvausten tekemiseen. Tarvittaessa nuori lääkäri saa ohjausta siihen, miten Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Jyrki Landstedt. Työvuorosta puolet on niin sanottua aktiivityöaikaa, jolloin hälytysvalmiuden ohessa huolletaan työvälineitä, kehitetään osaamista ja tehdään palotarkastuksia. Muunakin aikana täytyy toki olla toimintavalmiudessa, mutta aikaa löytyy myös levolle ja työssä tärkeän kunnon ylläpitämiselle. Nykyinen työaika on ollut käytössä 80-luvulta, ja sen on koettu olevan toimiva työnantajan ja työntekijän näkökulmasta. Lyhyemmällä työajalla tarvittaisiin lisää henkilöstöä varmistamaan hälytysvalmius vuorokauden ympäri. Myös vuorosysteemi olisi monimutkaisempi, Landstedt tiivistää. Teknikontien paloaseman miehet keksivät työajastaan enimmäkseen hyviä puolia. Yksi on se, että useamman hallita omaa työtä. Osa lääkärin tekemästä työstä jää helposti näkymättömäksi, koska ei seurata, kuinka paljon lääkäri tekee työtä yhtä potilasta kohden. Suurin osa lääkäreistä pitää mallia kuitenkin hyvänä, koska systeemissä säilyy hallinnan tunne omasta työstä pitkällä aikavälillä. Esimiehenä puolestaan voin luottaa siihen, että vastuunsa tuntevat lääkärit tekevät sovitut työt, Toni Vuori sanoo. Teksti ja kuva Inka Akkanen vapaapäivän aikana ehtii levätä, harrastaa ja viettää aikaa perheen kanssa. Vuoro on pitkä, mutta tiiviin työskentelyjakson jälkeen on mukavaa olla useampi päivä kotona. Silloin voin viettää aikaa kaksivuotiaani kanssa, eikä lapsen ei tarvitse olla koko viikkoa päivähoidossa, kertoo Arto Pääkkönen. Pääkkönen on jo tottunut työaikaan, eivätkä pitkät vuorot enää koettele jaksamista samalla tavalla kuin alkuaikoina. Tavallaanhan tämä työaika on todella säännöllinen. Periaatteessa voin laskea työpäiväni vaikka kymmeneksi vuodeksi. Yksi miinuspuoli työajassa kuitenkin on: yhteisiä viikonloppuja perheen kanssa ei aina välttämättä ole ja juhlapyhinäkin täytyy varautua työskentelemään. Toki palomiehilläkin on vuosiloma ja vuoroa voi yrittää vaihtaa työkaverin kanssa, Landstedt muistuttaa. Teksti ja kuva Meri Hämäläinen 14 15

9 Autonomia tukee työssä jaksamista Simonkylän vanhustenkeskuksessa työvuorot suunnitellaan yhdessä. Piia Sneck ja Miia Gummerus tutkivat työvuorolistaa. Simonkylän vanhustenkeskuksen hoivakoti 3:ssa jokaisella työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työaikaan. Käytössä on työaika-autonomia, mikä Vuorotyössä elämä hallinnassa Viertolan vastaanottokodissa työaikaergonomiaa toteutetaan pitkälti työaika-autonomian keinoin. Jenni Myllymäen yksikössä henkilöstö pääsee itse tekemään ehdotuksen toivomistaan työvuoroista, ja työvuorojen tasapuolisen ehdotusten laatimisesta on sovittuna pelisäännöt. Se, minkälaisen työvuorolistan kukin ohjaaja tai yksikön sairaanhoitaja kokee ergonomiseksi oman elämänsä kannalta, vaihtelee yksilöittäin. Jollekin on tärkeää, että iltavuoron perään ei ole aamuvuoroa, kun toinen taas arvostaa sitä, että saa mahdollisimman paljon iltavuoroja. Esimiehen on vaikea muistaa ulkoa jo- tarkoittaa sitä, että jokainen suunnittelee työvuoronsa yhteisten pelisääntöjen sekä työehtosopimuksen ja työaikalain puitteissa. Ensin meillä täytetään yövuorot ja viikonloput ja vasta sen jälkeen muut vuorot. Jokaisessa vuorossa täytyy olla tarpeeksi vakituisia työntekijöitä sekä sellaisia, joilla on lääkeluvat. Tärkeintä on, että asukkaan hoito on turvattu, tiivistää osastonhoitaja Piia Sneck. Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu keventää esimiehen työmäärää. Työntekijä puolestaan pääsee vaikuttamaan työskentelyjaksojen pituuksiin ja vuoropainotuksiin. Joillekin sopii pitkä työskentelyjakso ja sen jälkeen pidempi lomajakso. Toinen taas haluaa työskennellä lyhyemmän jakson. Oman jaksamisen mukaan suunnitellut vuorot lisäävät työhyvinvointia, Sneck kertoo. Autonomia mahdollistaa myös esimerkiksi opiskelun tai säännöllisen harrastamisen, lisää lähihoitaja Miia Gummerus. Voisi luulla, että tällaisessa työvuorosuunnittelussa nopeat syövät hitaat. Hyvillä pelisäännöillä ja toisten huomioimisella vuorot saadaan kuitenkin jaettua reilusti. Listojen suunnittelu alkaa kuusi viikkoa ennen käyttöönottoa, joten jokaisella on aikaa vaikuttaa sisältöön. Autonomia tuo tiettyä vapautta, mutta myös vastuuta. Omia toiveita merkatessa täytyy ottaa myös muut huomioon, Gummerus pohtii. Viikonloppu- ja juhlavapaiden kohdalla pyritään noudattamaan vuorotteluperiaatetta. Esimerkiksi jouluvapaita suunniteltaessa uuden listan viereen on laitettu edellisvuoden lista. Näin jokainen voi tarkistaa, onko itse ollut viimeksi vapaalla vai töissä, Sneck kertoo. Työvuorojen suunnittelu sujuu hyvin, kun työyhteisöstä löytyy tasaisesti eri vuorojen tekijöitä. Teksti ja kuva Meri Hämäläinen kaisen henkilökohtaisia tarpeita, siksi omien työvuoroehdotusten antaminen on tuntunut hyvältä ratkaisulta, vastaava ohjaaja Jenni Myllymäki kertoo. Työaikaergonomia on huomioitu myös työvuorojen ajoittamisessa. Iltavuoron aloitusajankohtaa on siirretty tunnilla henkilöstön toiveesta. Kun yövuoroon jäävä ohjaaja on paikalla jo silloin, kun nuoret ovat iltapuuhissaan, nukkumaanmeno sujuu rauhallisemmin ja nuorikin ehtii tavata ihmisen, joka valvoo hänen untaan, Myllymäki kertoo. Jennin tiimissä on pystytty huomioimaan yksilölliset toiveet työvuorojen ajoittamisesta melko hyvin. Tällä hetkellä meillä on yksi työntekijä, joka haluaa tehdä pelkkää yövuoroa opintojensa takia. Se antaa joustoa muiden työvuorojen sovittamiseen, Myllymäki sanoo. Minulle iltavuorosta aamuvuoroon siirtyminen on ainut mitä pyrin välttämään, muuten olen joustava työvuorojen suhteen, kertoo ohjaaja Mari Piironen. Tasainen työaikojen jaottuminen on minulle tärkeää jaksamisen kannalta, Piironen sanoo. Kolmivuorotyö sopii Piiroselle, vaikka säännöllistä elämänrytmiä onkin vaikea rakentaa. Arkivapaalla on aikaa hoitaa asioita. Teksti: Inka Akkanen Joustoa toimistotyöaikaan Liukuvassa työajassa työntekijät suunnittelevat pääsääntöisesti työaikansa liukumien puitteissa ja ehdottavat itse esimiehelleen poikkeuksia liukumakäytäntöihin, kun työ niitä vaatii. Esimiehen vastuulla on kuitenkin työtehtävien johtaminen, tarvittaessa myös tarkoituksenmukaisten työaikojen määrittäminen. Esimies voi tarvittaessa ottaa liukuvan työajan pois käytöstä määräajaksi. Jos työyksikössä on ruuhkautunut tilanne, esimies voi määrätä työajan ylityörajat huomioiden tai hiljaisena ajankohtana määrittää työajat siten, että kertyneitä tunteja tasoitetaan. Mediatekniikan koordinaattori Sakari Mannisen työaikajärjestelyjä jouduttiin miettimään uudelleen, kun tavanomaiset työajat eivät enää taipuneet uudistuneeseen työnkuvaan. Vantaa-kanavan suorat valtuustolähetykset vaativat joustoa työaikakäytäntöihin. - Suora lähetys alkaa usein illalla kuudelta ja jatkuu myöhään. Sovin esimieheni kanssa, että kuvauspäivänä tulen töihin muutamaa tuntia myöhemmin, jotta työpäivä säilyy suunnilleen normaalimittaisena, Manninen kertoo. Myös valokuvaaminen on helpompaa, kun työskentely ei ole rajoittunut kello 7 18 välille. Hyvät kuvat eivät synny aina päivävalaistuksessa ja kello kaulassa. Vantaa-kanavalle kuvattavat kaupunkitapahtumat ovat tuoneet Sakarille myös viikonlopputöitä. Jotta työaika olisi hallinnassa ja viikkosuunnitelmassa olisi vapaapäiviä, on ennakkosuunnittelu erityisen tärkeää. - Tasapainotan viikonlopputyöskentelyä viikolla pidettävillä vapaapäivillä. Joustavat työaikakäytännöt mahdollistavat laadukkaan kuvamateriaalin tuottamisen. Toisaalta myöhään iltaan ajoittuvat keskittymistä vaativat kuvaukset sekoittavat rytmiä. Töitä ja työaikoja täytyy myös suunnitella esimiehen kanssa entistä tarkemmin, jotta poikkeuskäytännöt, aikataulut ja yhteiset työkeikat saadaan sovittua. Muualla työskennellessä työtunneista täytyy pitää kirjaa ja toimittaa tiedot esimiehelle ja kulunseurantalaitteelle. Teksti Inka Akkanen, Meri Hämälainen kuva Ville Hörkkö Jaksotyöajan määräykset yksinkertaistuvat Jaksotyöaikaa koskeviin määräyksiin on tulossa muutoksia kesäkuun 2015 alusta. Jaksotyöaikaa on mahdollista soveltaa työaikalaissa erikseen määritellyissä toiminnoissa, joita ovat esimerkiksi terveyskeskukset, sairaalat, ympäri vuorokauden toimivat lasten päiväkodit, kotipalvelu ja vanhusten palvelutalot. Uusilla määräyksillä pyritään selkeyttämään ja yksinkertaistamaan jaksotyöaikajärjestelmää. Uusien määräysten mukaan säännöllinen työaika voi tasoittua kahden, kolmen tai neljän viikon pituisena työaikajaksona. Kolmea viikkoa pidempää tasoittumisjaksoa on perusteltua käyttää vain silloin, kun se on toiminnan kannalta tarpeen. Jaksotyön kaksois- ja kolmoisjaksojen käyttö on tullut lopettaa jo syksyllä Neljää viikkoa pidempää työajan tasoittumisjaksoa voi käyttää vain, jos siitä on tehty paikallinen sopimus. Työnantajan puolelta paikallisen sopimuksen hyväksyy kaupunginhallitus. Ns. muodollista jaksotyötä koskevat erityismääräykset poistuvat ja kaikkiin jaksotyön piirissä oleviin noudatetaan vastaisuudessa samoja määräyksiä. Uusissa määräyksissä on kiinnitetty erityistä huomiota työvuorosuunnitteluun, työhyvinvointiin ja palvelutoiminnan tuloksellisuuteen. Työvuoroluetteloon tulee suunnitella täysi säännöllinen työaika, mutta ei lisä- tai ylityötä. Vahvistetussa työvuoroluettelossa on myös eriteltävä mahdollisten vapaa-aikana annettavien työaikakorvausten määrä ja sijoittelu. Peräkkäisten työvuorojen lukumäärä on enintään seitsemän. Uudet määräykset tulevat voimaan tai lähinnä sen jälkeen alkavan työaikajakson alusta lukien. Henkilöstökeskus laatii ohjeet ja järjestää koulutusta muutoksista. Koulutusten ajankohdista tiedotetaan erikseen. Teksti: Sanna Tonteri 16 17

10 Puhelinpalveluissa välitetään Henkilöstö mukaan asuntomessuille Ensi kesän asuntomessuille tarvitaan mukaan edustava joukko kaupungin työntekijöitä esittelemään kaupunkia messuvieraille. Tule kuulemaan messuista ja henkilöstön tehtävistä siellä keskiviikkona kello kaupungintalon valtuustosaliin. Asuntomessut järjestetään Kivistössä. Messujen järjestämisestä vastaa maankäytön toimiala yhdessä Suomen Asuntomessuosuuskunnan kanssa. Elinkeinopalvelujen viestintä hyödyntää tapahtumaa kaupunkimarkkinoinnissa ja vastaa kaupungin messuosastosta. Messuosaston, alueella olevan asukastilan ja yritystorin päivystykseen haetaan tekijöitä kaupungin vakinaisesta henkilöstöstä. Avuksi tulee kesätyöntekijöitä. Alustavasti messuosaston päivystykseen ovat sitoutuneet maankäyttö, kuntalaispalvelut ja kaupunginjohtajan toimiala. Sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi ja kuntalaispalvelut tuottavat messuille runsaasti ohjelmaa, johon myös sitoutuu kaupungin henkilöstöä. Messut ovat kesälomakaudella, joten henkilöstöä tarvitaan paljon. Onhan ne lomatkin pidettävä. Henkilöstötarvetta lisää myös se, että messut ovat avoinna koko viikon, myös viikonlopun. Messuille työskennellään nykyisen työsuhteen ehdoilla, eikä siihen osallistuta esimerkiksi vakinaisesta tehtävästä myönnetyllä kesälomalla. Siksi osallistumisen edellytyksenä on, että se on oman työn kannalta mahdollista ja esimies sen hyväksyy. Infossa kerrotaan tarkemmin yhtenevistä pelisäännöistä, työvuoroista ja korvauksista. Messuista tulee ainutlaatuinen kokemus kaikille niihin osallistuville. Voimme ylpeänä esitellä Vantaan uutta ilmettä. Henkilöstölle järjestetään koulutus tehtävään. Ilmoittautuminen infotilaisuutee mennessä P.S. Hiihtoloman takia järjestetään myös toinen lyhyempi info 4.3. kello 13. kaupungintalolla. Teksti Päivi Rainio Loisteputki sirisee katonrajassa itsekseen ja kahvi tuoksuu. Puhelinpalveluissa meneillään on aamun viimeinen rauhallinen hetki. Kaupungin puhelinvaihteessa työskentelee kahdeksan puhelunvälittäjää ja yksi palveluvastaava kahdessa vuorossa. Päivittäin he yhdistävät noin tuhat puhelua. Heidän lisäkseen toimistossa työskentelee kolme henkeä. Toimiston väki auttaa kaupungin työntekijöitä puhelimiin liittyvissä murheissa ja huolehtii esimerkiksi liittymien tilauksista. Suurin osa vaihteessa työskentelevistä puheluvälittäjistä on ollut kaupungilla jo kauan. Henkilökunta koostuu vikkeläsormisista runoilijoista, tilannetajuisista elämäntulkeista ja uteliaista salapoliiseista. Nykyisin vaihteen henkilökunta vastaa myös Vantaa-infon puhelinneuvontaan tuleviin kysymyksiin. Vantaainfon tulo jännitti aluksi monia välittäjistä. Kuntalaisten kysymykset kun saattavat yllättää vanhankin ketun. Hän on tämän viikon poissa, sijaisena on Kellon viisari liikahtaa ja yhtäkkiä tunnelma sähköistyy. Vantaan kaupunki, Vanda stad. Ympäri huonetta kuuluu kiivasta naputtelua. Pieni hetki, yhdistän. Pinnan alla kuohuu. Henkilö, jota soittajista joka toinen tuntuu tavoittelevan, ei vastaa millään. Palveluvastaava tarttuu toimeen ja ryhtyy selvittelemään tilannetta. Käy ilmi, että vaikeasti tavoiteltavaa esittänyt on sairaana. Tieto kirjataan järjestelmään, jotta välittäjät osaavat kertoa asiasta kuntalaisille ja olla yhdistämättä poissaolijalle. Sekä vaihteen työntekijöiden että tavallisten vantaalaisten kannalta olisi hyvä, jos poissaolot ja muuttuneet yhteystiedot ilmoitettaisiin puhelinpalveluihin oma-aloitteisesti esimerkiksi Net- Puhelinpalveluiden Sirkku Viskari, Nadja Tuomalainen, Carita Hautaniemi ja Birgit Karhinen palveluesimies Anu Parvela-Säteen (keskellä) seurassa. Eikö puhelin pelitä? Säriseekö, rätiseekö, katkeilevatko puhelut tai jäävätkö ne kokonaan yhdistymättä? Suuntaa puhelinpalveluiden sivuille Avaimessa ja täytä vikailmoituslomake. Avainsivun polku: Palvelut > Yhteystiedot > Puhelinpalvelut Visionin avulla. Jos asia jää kaupungin työntekijöiltä hoitamatta, yksittäisten henkilöiden kohtaloa aletaan selvitellä vasta, kun vaihteen henkilökunnan herkät tuntosarvet kertovat, että jossain on jotain mätää. Kun puhelimet jälleen hiljenevät, on aika muistella niitä oudoimpia Vantaa-infon kautta tulleita kysymyksiä. Paikallistuntemusta tarvitaan, kun vastaaja saa kuntalaisen puolesta pohtia sitä, mistä löytyisi paras parkkipaikka. Laajasta yleissivistyksestä on hyötyä, kun soittaja kysyy Mihin voi hävittää partavaahtopullon?. Viimeistään silloin vaaditaan tavallisesta poikkeavaa pokerinaamaa, kun hädissään oleva nainen tiedustelee, tuleeko sisään jäänyt kondomi ihan itsestään ulos. Teksti ja kuva Anna Eskola 18 19

11 Tunnista luontokohteet LED-valot säästävät ympäristöä Viherympäristö edistää tunnetusti hyvinvointia ja mahdollisimman luontotilaisilla alueilla myönteiset vaikutukset ovat suurimmillaan. Vantaalla on yli 30 toinen toistaan hienompaa luonnonsuojelualuetta, jotka tarjoavat elämyksiä kaikille aisteille. Tunnistatko näistä kolme kuvien perusteella? JARMO HONKANEN 1 Kuva a) Gubbmossen b) Myyraksen suo c) Keimolan Isosuo JARMO HONKANEN Kaupungin eri kohteissa vaihdetaan parhaillaan loistelamppuja ympäristöystävällisempiin LED-valoihin. Lamppujen vaihto sai alkunsa puolitoista vuotta sitten, kun käytäville Kielotie 13:ssa vaihdettiin lähes 200 uutta lamppua. Uusien valoputkien tulon huomasi selvästi. Käytävillä oli aiempaa valoisampaa ja rakennukselle ominainen 1970-luvun värimaailma tuntui kirkastuneen. Ensireaktioina käytäviltä kuuluikin ihmettelyä: Mitäs energiansäästöä tämä mahtaa olla kuin näin kirkkaat valot laitettiin? Tosiasiassa uudet lamput säästävät energiaa merkittävästi. Yhteen kerrokseen vaihdetut lamput säästävät sähköä noin kwh aiempaan valaistusratkaisuun verrattuna. Tämä vastaa tavallisen sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutusta miltei yhdeksän kuukauden ajalta. Vuositasolla kasvihuonepäästöt vähenivät vaihtotyön ansiosta n kg. LED-valoputket eivät sisällä raskasme- talleja, eivätkä näin ollen ole ongelmajätettä. Uusien lamppujen ansiosta myös niiden aiheuttama lämpökuorma vähenee ja vaihtoväli pitenee. Hyvät kokemukset kannustivat uusimaan myös virastotalon muita lamppuja. Positiivisten tulosten lista karttui, kun ulkona sijaitsevan valvontakameran kuvanlaatu parani. Vaikka uusien lamppujen haittapuolena on korkea hinta, ja ne tuovat esille myös vanhojen valaisimien värimuutokset, ovat kokemukset kaiken kaikkiaan myönteisiä ja ympäristöä säästäviä. Lamppujen vaihtotyötä jatketaan uusiin kohteisiin kevään aikana käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Teksti Marita Tamminen 2 Kuva a) Mätäoja b) Pitkäkoski c) Sipoonkorpi UPS! Työelämässä sattuu ja tapahtuu Pitikin sattua 3 Kuva a) Kalkkikallio b) Pitkäjärvi c) Högberget PERTTI RAAMI Kuvavisan oikeat vastaukset: 1 c) Kuvassa Keimolan Isosuon rahkarämettä ja kuljunevaa suoalueen pohjoisosassa. 2 a) Näkymä etelään Mätäojan ylittävältä kevyenliikenteen sillalta Vaskipellon kohdalla. 3 c) Näkymä Högbergetin huipulta Sotungin laaksoon. Alun perin Högberget rauhoitettiin erillisenä alueena vuonna 2006 ja liitettiin osaksi Sipoonkorven kansallispuistoa vuonna Työvuoro lopuillaan, vielä kun roskapussit kävisi viemässä niin pian pääsisi jo kotiin. Ajatus: En taida vaihtaa nyt työkenkiä ulkokenkiin kun vaan käväisen äkkiä viemässä roskapussit. Olisipa ollut hyvä jos perään olisi tullut uusi ajatus: Tai vaihdan sittenkin kun illan aikana on näyttänyt satavan räntää taivaan täydeltä, eikä ainakaan aura-autoa ole näkynyt illan aikana. Lähtö pikaisesti, sisäkengillä. Takaisinpäin tullessa muutama kiireempi askel, kun kylmä meinaa tulla vaikka matkaa ei ole montaa metriä ja UPS! Sinne sitä kaaduttiin. Kaatuessaan ottaa herkästi vastaan käsillä. Nyt oli huonoa tuuria senkin osalta matkassa: käsi jäi huonossa asennossa alle ja murtui. Edessä pitkä toipuminen ja kovasti toivotaan ainakin, että käsi luutuu hyvin ja on kaiken jälkeen täysin toimintakykyinen. Kyllähän sitä tässä työssä kuitenkin käsiään tarvitsee. Ja mitä onkaan edessä jos käsi ei kuntoudukaan toivotulla tavalla? Kun ei tarvitsisi kiireessä ja väsyneenä tehdä huonoja päätöksiä. Joskus voisi jopa miettiä onko roskien vienti illalla pimeässä ihan välttämätöntä. Tai ainakin kartoitettaisiin oikein porukalla ne riskit joita tähän liittyy. Ympäristö, liukkaus, millainen valaistus on? Samalla voitaisiin miettiä myös muita olemassa olevia riskitekijöitä ja sitä, mitä niille voitaisiin ennaltaehkäisevästi tehdä. Mitä paremmin asioita on pohdittu ja mietitty etukäteen, sitä vähemmän tapaturmia sattuu. Läheltä piti -tilanteista opittaisiin ja istuttaisiin yhdessä miettimään mitä tehdään jatkossa, jotta myös läheltä piti -tilanteet saadaan minimoitua. Teksti Pauliina Talonpoika työsuojeluvaltuutettu 20 21

12 Kyselimme kylillä Vantaa on matkalla Reilun kaupan kaupungiksi. Hankkeen myötä henkilöstölle järjestettiin syksyllä Reilun kaupan kahvikilpailu, jonka voitti Lumon lukion opettajainhuone onnea! Reilun kaupan kaupungin arvonimi myönnetään kunnalle, joka sitoutuu omalla päätöksellään edistämään Reilua kauppaa ja tekemään hankinnoissaan eettisiä valintoja. Kysyimme: 1. Mitä Reilu kauppa sinulle merkitsee? 2. Mitä mieltä olet Vantaan Reilun kaupan kaupungin hankkeesta? 3. Mikä voisi saada ostamaan Reilun kaupan tuotteita entistä enemmän? 4. Ostatko Reilun kaupan tuotteita ja onko niissä omaa suosikkia? Manna Torvinen, kehittämispäällikkö, kajo 1. Oikeudenmukaisempaa ja kestävämpää maailmaa. 2. Hanke on toki hyvä ja tärkeä kaikin puolin. Tämä oli hyvä aika Vantaalle lähteä mukaan. 3. Tietoisuuden lisääminen tuotteista ja viljelijöiden olosuhteista. Tietoa ja tunnekokemusta asiasta voi lisätä, sillä innostuminen on eläytymisestä paljon kiinni. 4. Reilun kaupan tuotteita tulee jonkin verran ostettua. Lempituotteeni on Reilun kaupan tumma suklaa. Sirpa Rönn, tilastosihteeri, kajo 1. Ihmisoikeuksien toteutumista. 2. Hanke on hyvä asia. 3. Reilua kauppaa tuotaisiin yleisesti paremmin esille. 4. Käytän joskus Reilun kaupan tuotteita mutta lempituotetta ei ole. Ritva Savonsaari, lukion lehtori, sivi 1. Valintaa ihmisoikeuksien puolesta ja reilua mahdollisuutta ihmisarvoiseen työhön. 2. Hanke on jotakin uutta ja kiinnostavaa ja se tuntuu olevan nyt tehokkaasti esillä. Jaana Theman, johdon sihteeri, konsas 1. Reilu kauppa on arvo, joka merkitsee lähimmäisen inhimillistä kohtelua. 2. Helsingin ja Espoon haaste Vantaalle oli loistava. Nyt saamme yhtenäisen Reilun kaupan arvometropolin. 3. Reilun kaupan kriteeristön sekä ideologian parempi tunteminen 4. Käytän Reilun kaupan tuotteita mahdollisimman paljon ja ne ovat minulle luonnollinen valinta. Teksti ja kuvat Sonja Holopainen 3. Kaupoissa voitaisiin lisätä myyntiä esimerkiksi erilaisilla kampanjoilla, jotka innostaisivat ihmisiä ostamaan. 4. Ostan esimerkiksi Reilun kaupan banaaneja, suklaata, pikakahvia ja teetä. Ilmoita muutoksista ja reklamaatioista lomakkeilla Täytä muutoslomake aina, kun toiminnassa tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat ateria- ja puhtauspalveluihin tai aula- ja turvapalveluihin: Onko tiedossasi poikkeuksellisia aukioloaikoja, jotka vaikuttavat ateria- tai puhtauspalveluiden tarpeeseen? Onko kustannuspaikka muuttunut? Seuren Keikkanetti palvelee kellon ympäri Seuren toiminnanohjausjärjestelmä uudistuu kesäkuussa. Järjestelmällä hoidetaan Seuren tilaustenkäsittelyä, työntekijä- ja asiakastietojen hallintaa ja palkanlaskentaa. Uusi ohjelmistokokonaisuus näkyy asiakkaille ja keikkalaisille Keikkanetin täydellisenä uudistumisena sekä sen uusina ominaisuuksina. Uudistettu Keikkanetti automatisoi, helpottaa ja nopeuttaa Seuren palveluiden käyttöä. Tämän mahdollistaa se, että Seuressa tehdään aiempaa tiiviimpää yhteistyötä asiakkaiden kanssa sekä panostetaan työntekijöistä huolehtimiseen. Kaiken A ja O on asiakkaiden tarpeiden ja työntekijöiden osaamisen aiempaa parempi kohtaaminen, johon tullaan laittamaan paljon paukkuja. Tutuista työntekijöistä omia työntekijäpooleja Oletteko remontoimassa tilojanne? Tiedätkö, että avaatte uuden pisteen tai suljette vanhan? Onko arvokuljetus ajan tasalla? Oletko antanut palautetta palveluntarjoajalle palveluiden tasosta jo muutaman kerran, mutta mikään ei ole muuttunut? Tee ilmoitus Avaimesta löytyvien lomakkeiden avulla. Tulevaisuudessa asiakkaan on yhä helpompaa saada tuttu työntekijä omaan kohteeseensa keikalle. Keikkanetissä voi rakentaa työkohteelle oman työntekijäpoolin tutuista keikkalaisista. Uuden avoimen keikan voi osoittaa vain poolin työntekijöille, jotka voivat hyväksyä tarjouksen suoraan Muutos- ja reklamaatiolomakkeet löydät Avaimesta seuraavilta sivuilta: Palvelut > Muut palvelut > Ateria- ja puhtauspalvelut Palvelut > Muut palvelut > Kiinteistöja vahtimestaripalvelut Teksti Anna Eskola Keikkanetissä. Ellei tuttua työntekijää ole vapaana, voi tilauksen avata myös muille tilauksen kriteerit täyttäville vapaille työntekijöille. Tiettyjen ehtojen täyttyessä osa työntekijöistä voi varata keikan suoraan Keikkanetistä. Muussa tapauksessa Seuren konsultit toimivat välikätenä ja varmistavat työntekijän soveltuvuuden työhön. Uudistus mahdollistaa Seuren palvelujen käytön kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä. Asiakas tavoittaa potentiaaliset työntekijät ja työntekijä hänelle sopivat työt milloin vain. Keikkanetti toimii jatkossa myös reaaliaikaisesti ilman viiveitä. Keikkanetin mobiilisovellus tuo palvelun lisäksi suoraan taskuusi, ja näin palvelu kulkee mukanasi kaikkialle. Teksti Sami Konttinen 22 23

13 Henkilöstökyselyn tulokset hyvät kehittämistäkin löytyy Joka toinen vuosi toteutettavan henkilöstökyselyn tulokset ovat valmistuneet. Vantaan kaupunki työpaikkana saa henkilöstöltään hieman edelliskertaa paremman yleisarvion. Muihin Kunta10-tutkimukseen osallistuneihin kuntatyönantajiin verrattuna Vantaa saa parhaat tulokset monella arvioinnin eri osa-alueella. Työterveyslaitoksella tutkimuksen toteuttaneen Jussi Vahteran mukaan Vantaan tuloksissa näkyy systemaattinen kehittämistyö. Kyselyn tulokset ovat tärkeä työväline henkilöstön hyvinvoinnin arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Vantaalla on tehty hyvää ja merkittävää työtä sekä työhyvinvoinnin että laadukkaan johtamisen edistämiseksi, mistä kiitokseni, kaupunginjohtaja Kari Nenonen sanoo. Henkilöstöllä on keskeinen vaikutus kaupungin palvelujen toimivuuteen: toisin kuin esimerkiksi teollisuuden alalla, me ihmiset tuotamme työllämme kaupungin tuotteet, eli palvelut kuntalaisten arkeen. Kunta10-kyselyn tulokset antavat myös tietoa kaupungin arvojen toteutumisesta arjessa. 76,2 prosenttia henkilöstöstämme olisi valmis suosittelemaan työnantajaansa. Strategiakaudelle asetettu kehittymistavoitteemme on saavutettu. Meidän on edelleen tehtävä töitä hyvän työnantajamaineen eteen, koska kilpailu osaavasta henkilöstöstä on pääkaupunkiseudulla kovaa, henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen sanoo. Henkilöstön kokema vaikutusmahdollisuus muutoksiin on kehittynyt edelliskerrasta, mutta olemme edelleen jäljessä strategiakaudelle asetetusta tavoitteesta. Työyhteisöön liittyvät arviot ovat sen sijaan parantuneet. Muun muassa innovatiivisuuden, työn tavoitteellisuuden, työpaikan ilmapiirin ja sosiaalisen pääoman arvioista koostuva kokonaisarvosana on parantunut. Johtamisen kokonaisarvio on pysynyt samalla tasolla kuin edellisellä tutkimuskerralla, mutta Vantaa on selkeästi edellä muita tutkimukseen osallistuneita kuntia. Kokonaisarvioon vaikuttava päätöksenteon oikeudenmukaisuus on hiukan noussut. Arvio esimiehen tuesta työssä on parantunut niin ikään. Muutosten johtaminen on kuitenkin johtamisen ja esimiestyön osa-alue, joka vaatii kehittämistä. Muutosten suunnittelu vaatii aikaa ja systemaattisuutta, ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet muutosten toteutukseen on huomioitava entistä paremmin, henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen sanoo. Vuoden 2014 kyselyyn vastasi 68 prosenttia kyselyn saaneista. Vastausprosentti laski hieman edelliskerran tutkimuksesta. Edellisen kerran kaupungin henkilöstö vastasi kyselyyn vuonna Tulosten käsittely jatkuu työyksiköittäin. Tuloksia hyödynnetään muun muassa yhdessä työolojen arvioinnin tulosten kanssa työyksikön kehittämiskohteiden tunnistamiseen. Kehittämiskohteet liitetään osaksi seuraavan vuoden 2016 toiminnan suunnittelua, niin että tavoitteet kirjataan osaksi työyksikön tuloskortin tavoitteita. Teksti: Inka Akkanen Kesätyöpaikat auki Vantaan kaupungin kesätyöpaikkojen hakuaika on tänä vuonna Kaikki kaupungin kesätyöpaikat ilmoitetaan -sivuilla. Opiskelijoiden ja koululaisten palkkaamiseen 2015 varatun määrärahan jakamispäätös tehdään toimialoilla. Harjoittelijoiden palkkaamisohjeet sekä päivitetty kesätyöohjeistus ja prosessikuvaus löytyvät Avaimen Kesätyöt-sivulta. Koululaisten ja lukiolaisten työllistämisen tarkoituksena on saada nuoret kiinnostumaan kunta-alan ammateista. Näitä paikkoja pyritään tarjoamaan mahdollisimman monelle nuorelle. Siksi työsuhteen kesto on ra- joitettu yhden kuukauden mittaiseksi. Kaupungin yhteinen perehdytyspäivä kaikille kesätyöntekijöille on alustavasti varattu iltapäivälle 4. kesäkuuta. Kesätyöntekijöille suunnatun sähköisen palautekyselyn linkki julkaistaan Avaimessa helmikuun loppuun mennessä. Vuonna 2014 Vantaan kaupungilla työskenteli noin 425 kesätyöntekijää. Suurimpia ammattiryhmien nimikkeitä olivat toimistoharjoittelijat, kirjastoharjoittelijat ja lastenhoitaja- sekä päiväkotiharjoittelijat. Viime vuonna kesätyöntekijöille lähetettyyn sähköiseen palautekyselyyn vastasi 204 henkilöä. Vastanneet arvostivat erityisesti sitä, että työyhteisö otti heidät hyvin vastaan. Palautekyselyyn vastanneet toivoivat saavansa vieläkin laajemman kuvan Vantaan kaupungista työnantajana. Kesätyöt-sivu Avaimessa: Palvelut > Palvelussuhteen elinkaari > Rekrytointi > Kesätyöt Kunta10-kyselyn tulokset, Vantaan kaupunki kaikki kunnat Työ Ei vaikutusmahdollisuuksia muutoksiin työssä 38,0 % 36,7% 44,0 % Työyhteisö Sosiaalinen pääoma 3,78 3,79 3,71 Johtaminen Esimiestuki 3,71 3,74 3,59 Kohtelun oikeudenmukaisuus 3,89 3,90 3,81 Päätöksenteon oikeudenmukaisuus 3,23 3,24 3,11 Kehityskeskustelun sisältö: kehittymissuunnitelma tehty 27,2 % 33,2 % 40,3 % Työssä jatkaminen Suosittelisi työnantajana 70,2 % 76,2 % 76,1 % Arvosanat on annettu asteikolla 1-5. Muutoksiin vaikutusmahdollisuuksissa, kehityskeskustelun sisällössä ja työnantajan suosittelemisessa tulokset kuvaavat kyseisen arvion antaneiden osuutta. Kunta10-tulokset strategisesti merkittävien mittareiden osalta. Jo 0,01 yksikön muutos on tilastollisesti merkittävä. Vertailutietona kaikkien tutkimukseen 2014 osallistuneiden kuntien yhteistulos. Mm. lastenhoitotehtäviin kaivataan kesätyöntekijöitä

14 Vantaa.fi-sisältöuudistus tuo palvelut lähemmäksi Vantaa.fi-sivuston uudistaminen on siirtymässä suunnittelusta konkreettisiksi teoiksi. Uuden sivuston ulkoasu on suunniteltu ja tekninen ympäristö on valmiina sisällönsyöttöön. Kasvojenkohotuksen kokenut sivusto on tarkoitus julkaista huhtikuussa. Tekemistä on kuitenkin vielä runsaasti. Vanhaksi jäävällä vantaa.fi-sivustolla on tuhansia sivuja, joiden joukosta on palautteen perusteella ollut vaikeaa löytää haettua sisältöä. Uudistustyön keskeinen tavoite onkin muuttaa vantaa.fi nykyistä palvelulähtöisemmäksi. Se edellyttää sivumäärän huomattavaa supistamista ja sisältöjen entistä parempaa lajittelua niitä kuvaaviin palveluosiohin. Tällöin käyttäjä voi navigoida nettisivustolla helposti ja löytää etsimänsä sisällön helposti. Muutoksia sivustolla ja toimintatavoissa Sivusto muuttuu uudistuksessa nykyistä yhtenevämmäksi rakenteeltaan, kieleltään ja kuvitukseltaan. Julkaistavien sisältöjen valinnoissa on tukeuduttu kävijämäärä- ja käyttäjätutkimuksiin. Toimialoilla on tehty suunnittelutyötä koko viime vuoden ajan oman toimialan viestinnän avustuksella. Kokonaisvetovastuussa sisältöuudistuksessa on kajon viestintä. Vantaa.fi julkaistaan uudella ilmeellä. Sininen on edelleen pääväri, mutta sävyt muuttuvat. Suurin muutos on etusivun käyttöliittymässä: perusnavigaatio muuttaa muotoaan eikä keskeisimmällä paikalla enää olekaan uutisotsikoiden virta, vaan palveluihin liittyviä useita, näyttäviä kuva-, video ja tekstinostoja. Sivusto toimii myös responsiivisesti eli muokkautuu joustavasti erikokoisille näytöille kuten tabletti- tai mobiililaitteille. Iso muutos on myös ylläpitäjien määrän supistaminen ja ylläpito-oikeuksia rajaaminen. Ratkaisu helpottaa koulutuksen järjestämistä niin julkaisujärjestelmän käytön kuin sisällöntuotannonkin osalta. Ylläpitoon tulee eritasoisia oikeuksia superpääkäyttäjästä ns. kevytpäivittäjiin. Jälkimmäiset ovat suppeiden asiakokonaisuuksien sisältöjen päivittäjiä. Jokaisella palveluosiolla on pääkäyttäjä, joka toimii samalla osion sisällöllisenä päätoimittajana. Aikataulun epävarmuus Projektissa mukana olevien sietokykyä on koetellut aikataulun epävarmuus. Yllättävät resurssivajaukset sekä teknisten ratkaisujen keskeneräisyys ovat olleet pääsyynä aikataulumuutoksiin ja siihen, että varmaa uuden sivuston julkaisupäivää ei matkan varrella ole osattu sanoa. Nyt ollaan kuitenkin lähellä maalia. Sisällönsyöttövaihe on käynnistynyt samaan aikaan ylläpitäjien koulutusten kanssa. Ennen uusittujen sisältöjen tallentamista uuteen ympäristöön, perehdytetään sekä pääkäyttäjät että päivittäjät uudistuksen mukanaan tuomiin muutoksiin käytännön toimintatavoissa. Pääkäyttäjien koulutukset käynnistyivät tammikuussa, päivittäjien helmikuussa. Työaikaa uusien sivujen sisällönsyöttöön varataan noin kaksi kuukautta. Uusi vantaa.fi on tarkoitus julkaista huhtikuussa. Teksti Tuula Heikkinen Tule tanssimaan tähtien kanssa Hyödynnä henkilökunta-alennus ja tule viettämään ennen kokematon ilta tanssin pyörteissä! Tanssin viikot ovat perinteisesti huipentuneet Tanssin päivän gaalaan Martinuksessa. Nyt, kun Martinus on remontissa, Tanssin päivän gaala järjestetään entistä loistokkaampana Energia Areenalla lauantaina klo 19. Gaala huipentuu tanssiaisiin, jossa yleisökin pääsee pyörähtelemään parketille Vantaan Viihde-orkesteri Ensamblen ja Johanna Förstin johdolla. Vuoden 2014 Tanssii tähtien kanssa -kisan voittajat Pete Parkkonen ja Katri Mäkinen tanssivat tanssiaisten avaustanssin. Vantaan kaupungin henkilöstö pääsee osallistumaan gaalaan alennetulla hinnalla 30 (norm. 35 ). Henkilöstöhintaiset liput voi ostaa 9.2. lähtien Lippupisteen myyntipisteistä, jotka sijait-sevat Vantaalla Koivukylän ja Tammiston Citymarketeissa sekä Jumbon Stockmanntavaratalossa. Tanssin päivän gaalassa esiintyvät muun muassa Exhibition Dance -pari Hanna Karttunen ja Victor da Silva, tankotanssija Oona Kivelä sekä hollantilainen Introdans. Tapahtuman juontaa Jorma Uotinen. Tanssin päivän gaala on osa järjestettävien Tanssin viikkojen ohjelmaa. Tanssin viikot tarjoavat tänä keväänä hurmaavia tanssiesityksiä ja kotimaista tanssiteatteria kaiken ikäisille. Jumbossa ja Myyrmäkitalossa järjestetään lisäksi ilmaistapahtumia, joissa yleisökin pääsee tanssimaan. Tapahtumat järjestää Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut. Tarkempi ohjelma: vantaa.fi/ tanssinpaivangaala tai QR-koodi Vantaan kaupungin lavatanssikerho Vantaan kaupungilla on oma lavatanssikerho, joka järjestää lavatanssin alkeis- ja jatkokursseja. Lisäksi lavatanssikerhon tanssiklubi kokoontuu 12 kertaa lukukaudessa Hiekkaharjun Puistokulmassa (Talkootie 4). Kerhon opettajana toimii tanssinopettaja Jorma Tulonen. Kerhon hinta on Vantaan kaupungin työntekijöille 100 ja muualla työskenteleville tanssipareille 150 vuodessa. Syksyllä alkaneet kurssit jatkuvat keväällä, mutta jo jonkin verran tanssineet ovat tervetulleita mukaan myös kesken kauden. Tarkemmat tiedot Avaimesta: Palvelut >Terveys ja hyvinvointi > Liikunta, kulttuuri ja muu hyvinvointi > Liikuntakerhot Teksti Maria Lehtinen 26 27

15 Henkilöstökoulutusta yhdeltä luukulta Vantaan kaupunki on aloittanut vuoden alusta ammatillisiin täydennyskoulutuksiin liittyvän yhteistyön Metropolia-ammattikorkeakoulun kanssa. Metropolia on jatkossa koulutusten toteuttajakumppani. Yhteistyön taustalla on kaupungin tavoite entistä yhtenäisempään ja vaikuttavampaan henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Vanda vill förmedla känslor Våren för med sig både ett nytt brandkoncept och en förnyad webbplats för staden. har träffat kommunikationschef Päivi Rainio för att diskutera svenskans ställning mitt bland förnyelserna. Koulutuskumppani valittiin marraskuussa tehdyn kilpailutuksen tuloksena. Ulkoisen kumppanin etsintään päädyttiin, kun kaupunki halusi lähteä kehittämään koulutustarjontaa, joka on sidottu kiinteästi henkilöstön kehittämistarpeisiin, tulosalueiden strategisiin tarpeisiin ja työelämän kehittymistarpeisiin. Kumppanuuden myötä valmennuksilta odotetaan laatua ja suunnitelmallisuutta. Metropolia-yhteistyön myötä yhtenäistämme osaamisen johtamisen prosessia. Kaupunkitasoinen koulutusten suunnittelu aloitetaan henkilöstön kehittämistarpeiden kartoittamisella, jota meillä tehdään vuosittaisissa tulos- ja kehityskeskusteluissa. Tarpeista syntyy tulosaluetasoinen kehittämissuunnitelma. Koulutusten suunnittelukin muuttuu systemaattisemmaksi, henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen sanoo. Metropolia valikoitui kumppaniksi, koska sillä on kokemusta laaja-alaisesta koulutustarjonnasta, monipuolisista koulutustiloista pääkaupunkiseudulla sekä kykyä toimia koulutusten suunnittelijana ja koulutustarjottimen laatijana yhteistyössä kaupungin kanssa ja kaupungin tarpeet huomioiden. Koulutuskumppanuuden ohella kaupunki järjestää edelleen itse tai muun yhteistyötahon avulla osan valmennuksista, kuten ensiapuvalmennukset. Metropolia-yhteistyön ulkopuolelle jäävät myös työyhteisöjen toiminnan kehittämistä ja esimiestyön tai johtamisen kehittämistä koskevat valmennukset, tutkintoon johtavat koulutukset ja työnohjaus. Metropolia voi siis laatia toimialalle henkilöstö- ja koulutussuunnitelman pohjalta koulutustarjottimen, joka toimii vuositason koulutusohjelmana. Sen jälkeen tulosyksikkö voi tilata koulutusjaksosta koulutuskokonaisuuden, jonka Metropolia toteuttaa. Metropolialta voidaan tilata myös kouluttaja itse järjestettävään valmennukseen ilman, että Metropolian kanssa olisi taustalle tehtynä koulutusohjelmaa. Yksi esimerkki koulutustarjottimen laadinnasta oli sosiaali- ja terveystoimen kanssa tammikuussa järjestetty työpaja, jossa käytiin läpi tulosalueiden henkilöstö- ja koulutussuunnitelmia. Suunnitelmista poimittiin ensimmäisenä tarvittavat valmennusten Viestinnässä on tarkoituksena hyödyntää koulutuskumppania sosiaalisen median valmennukseen ja kaupungin uuteen brändin kouluttamiseen. Metropolia ehdottaa valmentajia, mutta voimme myös esittää toiveen haluamastamme alan erityisosaajasta. Yhteistyö tuo sen edun, että voimme miettiä koulutuksen metodeja ja kehittää vaikuttavuutta. Päivi Rainio, viestintäpäällikkö aihekokonaisuudet. Työpajassa Metropolian tehtäväksi tuli kiireellisten koulutusten paketointi koulutustarjottimeksi, jolta esimies voi sitten yksittäisiä koulutuksia tilata. Koulutustarjottimelle valikoitui muun muassa sosiaalihuoltolakiin, palvelutarpeen arviointiin ja hoidon tarpeen arviointiin liittyvät valmennukset. Teksti Inka Akkanen Stadens nya brand lanserades 23.1 och föregicks av en lång planering. Hur har ni tagit i beaktande det svenska språket i planeringsstadiet? Det nya brandet handlar om att förmedla känslor med hjälp av bilder och enstaka, starka ord. I kommunikationen och marknadsföringen kommer vi att använda fler bilder och färre text än hittills. Vi har valt ut 8 stycken finska ord som representerar sinnesstämningar och målsättningar. De svenska motsvarigheterna valdes med omsorg, eftersom orden inte kunde översättas direkt. En direkt översättning skulle aldrig ha fungerat. Vi var t.ex. tvungna att lämna bort ca hälften av orden på engelska, eftersom sättet att uttrycka sig på engelska skiljer sig så markant från finskan och svenskan. Det nya brandet underlättar delvis vårt jobb, eftersom bilder är universella, de fungerar på alla språk. När får vi se mera av det nya brandet? Det nya brandet tas i bruk så småningom och på sommaren kommer det att synas ordentligt i gatubilden. Förnyelsen av webbplatsen är vårens andra stora projekt. Kommer det att ske förändringar gällande de svenska webbsidorna? Gällande språkversionerna kommer vi att behålla det nuvarande systemet. Utgångspunkten är att varje sida finns på finska och svenska. Det som orsakar gråa hår är bristen på resurser. Det har varit svårt att få till stånd ett riktigt nyhetsflöde på svenska. Personalen på verksamhetsområdena är de som bäst känner till aktualiteter på det egna området. Är det deras uppgift att producera nyheter på både finska och svenska? Verksamhetsområden ansvarar själv för sina egna nyheter. Det betyder att de också ska informera på svenska. Tyvärr glöms det bort alltför ofta. Informationen kan skrivas exempelvis av informatören eller av den som producerar tjänsterna, arbetsfördelningen varierar mycket mellan verksamhetsområdena. Det skulle vara bra med någon som koordinerar den svenska nyhetsproduktionen och har en överblick. Päivi, du har varit anställd i 40 år av staden. I flera år jobbade du med kommunikation på den tekniska sidan och för två år sedan började du som kommunikationschef. Hur ser framtida kommunikationen ut i tvåspråkiga och mångkulturella Vanda? Flerspråkigheten blir allt viktigare. Vi har ett gott samarbete med de övriga kommunerna i huvudstadsregionen gällande Infopankki. Där finns information om livet i Vanda på 14 olika språk. Ryskan kommer att få en starkare ställning i stadens kommunikation. Vi kommer att satsa på fyra språk: på finska och svenska informerar vi kommuninvånarna, medan engelska och ryska använder vi i turismsammanhang. Text Lotta Silfverberg Näin yhteistyö toimii toimialat, tulosalueet, tulosyksiköt ja yksittäiset toimintayksiköt voivat tarpeen mukaan tilata ja ostopalveluna hankkia henkilöstön lisä- ja täydennyskoulutusta Metropoliasta, myös yksittäisen valmennuspäivän alustajan saamiseksi puitesopimuksen kautta on hinnat määritelty, toimialojen tarve erilliseen kilpailutukseen loppuu Metropolia on nimennyt yhdyshenkilöksi Taru Ruotsalaisen, johon tilaaja voi tarvittaessa olla yhteydessä koulutuksen järjestämisessä Avaimen koulutussivuille kootaan tietoa lisä- ja täydennyskoulutusten tilaamisesta, esimiehille järjestetään infoja valmennusyhteistyön aloittamiseksi. Seuraa myös esimiesten uutiskirjettä Det nya brandet innebär också ett nytt sätt att skriva. Staden strävar efter enkel text som riktar sig direkt till läsaren. Kommer kommunikationsenheten att ordna utbildning för dem som producerar texter på svenska? Vi ska följa upp situationen. Om det finns behov för utbildning på svenska, så ska vi absolut arrangera det. Den nya tvåspråkiga loggan

16 Energiansäästäjä luottaa aurinkoon Henkilökohtaista-palstalla tutustumme mukaviin ja mielenkiintoisiin Vantaan kaupungin työntekijöihin. Tällä kertaa jututimme tilakeskuksen projektipäällikkö Marita Tammista. Marita Tammisella on takanaan erityinen vuosi. Hän on saanut kolme kunniamainintaa työstään kestävän rakentamisen ostajana. Maritan itsensä mielestä työn palkitsemista selittää yksi tekijä: kaupunki on onnistunut tekemään rakentamishankintoihin liittyvän kilpailutuksen kestävän kehityksen arvot huomioiden. Palkinnot myönsi Kuntaliitto, Tekes ja Motiva. Ympäristöarvoista on vaikeaa laatia kilpailutuksen ja tarjousten vertailun perusteeksi kriteereitä, jotka kestävät tarkastelun hankintalainsäädännön edessä. Tämä meidänkin 14 kiinteistön energiatehokkuushanke käsiteltiin markkinaoikeudessa, mutta voitimme oikeuskäsittelyn, Tamminen kertoo. Hankkeeseen kuului vantaalaisten koulujen, liikuntatilojen, monitoimitalojen ja päiväkotien korjaustoimenpiteitä. Korjaustarpeet liittyivät ilmanvaihdon, lämmityksen ja valaistuksen energiatehokkuuden parantamiseen. Korjauskohteet olivat erilaisia ja niihin tarvittavat muutokset poikkesivat toisistaan suuresti. Hankintaperusteiden kirjo muodostui laajaksi. Onnistuneen kilpailutuksen myötä Maritalla on ollut kysyntää esitelmöijäksi ja neuvonantajaksi seminaareihin ja muiden kaupunkien kollegoille. Tiettävästi muut julkisen sektorin toimijat eivät ole tehneet kilpailutusta vastaavalla tavalla. Kilpailutuksen valmistelu on useamman ammattilaisen yhteistyön tulosta. Kävin itse tuolloin energiatehokkuuden asiantuntijaopintoja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, ja sain alan professorilta perusteellista ohjausta hankkeeseen liittyvään kehittämistyöhöni. Kaupungilla valmistelin kilpailutusta yhdessä hankinnan lakimiehen ja tilakeskuksen rakennuttajapäällikön kanssa. ESCO-nimisen hankkeen jälkeen Maritaa vetävät jo uudet projektit ja hankkeet. Eniten hän on innostunut uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kaupungin rakentamishankkeissa. Energiatehokkuuden parantamiseen on tarjolla ratkaisuja, joiden teknologia kehittyy jatkuvasti. Viimeisimmäksi olin kuuntelemassa Finnsolar-hankkeen visioita aurinkoenergian käytöstä. Olen innoissani työstäni, koska hurahdan kaikesta uudesta. Se, että asioita kokeillaan tehtäväksi uudella tavalla, innostaa minua. Marita hyödyntää erilaisia lämmitysmuotoja ja toteuttaa ympäristöarvoja myös yksityiselämässään. Kuka: Marita Tamminen Ikä: Ihan tarpeeksi Koulutus: Talotekniikan insinööri Työhistoria Vantaalla: Tosi kauan, nykyisessä tehtävässä vuodesta 2007 Parasta työssä: Uuden keksiminen, monipuolisuus, verkostoissa työskentely Matkat: Euroopan tutkiskelu, olen käynyt lähes kaikissa Euroopan maissa. Sarajevo on ollut eksoottisin kohde, koska se on säilyttänyt alkuperäisyytensä vuorten keskellä. Asumme omakotitalossa, joten oma koti toimii hyvänä testauspaikkana erilaisille kokeiluille. Sähkölämmityksen lisäksi poltamme puuta leivinuunissa. Seuraavana olisi tarkoitus hankkia aurinkopaneelit käyttöveden lämmittäjäksi. Se on investointi, jossa ei ole samaa riskiä kuin sähkössä, jonka hinnat muuttuvat jatkuvasti. Teksti ja kuva Inka Akkanen Vantaan oma FESTARI tule mukaan! Tikkurila Festivaali järjestettiin viime kesänä ensimmäistä kertaa ja tapahtuma keräsi Hiekkaharjun urheilupuistoon heti noin vierasta nauttimaan musiikista ja iloisesta tunnelmasta. Tänä kesänä Vantaan kaupunki on entistä tiiviimmin mukana järjestelyissä ja kaupungin henkilökunta pääsee mukaan alennettuun hintaan. Vuoden 2014 tapahtumaa suunniteltiin alusta lähtien tiiviissä yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa ja yhteistyö oli hyvin hedelmällistä. Tänä vuonna kaupungin rooli kasvaa entisestään ja Vantaa on yksi tämänvuotisen tapahtuman pääyhteistyökumppaneista. Osta lippu helmikuussa henkilökuntahintaan Kahden päivän (pe la) lipun hinta on 55 + palvelumaksu (norm. 69 ). Yhden päivän lippuja ei ole saatavana henkilökuntahintaan. Lippuja on saatavilla erikoishinnoin vain Mene osoitteeseen Alennuskoodi: vantaa2015 Tavoitteena on edelleen luoda tapahtuma, jossa sekä osallistujat että esiintyjät nauttivat tunnelmasta ja laadukkaasta ohjelmasta. Viime vuonna yleisöä saapui festareille pääosin pääkaupunkiseudulta ja lähialueilta, mutta myös muualta Suomesta. Tänä kesänä Tikkurila Festivaali järjestetään perjantaina ja lauantaina, heinäkuuta. Festivaali haluaa vakiinnuttaa paikkansa yhtenä vuoden tärkeimpänä kotimaisen musiikin festivaalina. Ohjelmistossa ollaan edelleen kotimaisen kärkimusiikin äärellä, nousevia kykyjä unohtamatta. Vuoden 2015 artistikattaus julkistetaan osoitteessa tikkurilafestivaali.fi ja Tikkurila Festivaali Facebooksivustolla

17 Kulttuuria kaikille Virkisty teatteriesityksissä henkilöstöhinnoin Henkilöstölle on taas tarjolla alennettuja pääsylippuja teatterija oopperaesityksiin. Lippuja voi ostaa henkilöstöhinnalla myös seuralaiselle. Lipputiedustelut ja varaukset sähköpostiosoitteeseen: vantaa.fi (YHT Teatterilippujen tilaus). Varaukset ovat sitovia ja liput on lunastettava esityksen kohdalla mainittuna päivänä klo Tikkurilan yhteispalvelupisteestä, Vantaan matkakeskuksesta. Huomioithan, että Tikkurilan yhteispalvelu muutti Dixiin. Henkilöstölippuvastaavana toimii Hannele Karlin. Liput voi varaajan puolesta lunastaa myös esim. työkaveri, ystävä tai perheenjäsen. Liput on maksettava lunastuksen yhteydessä. Noudettaessa tulee kertoa lippujen varaajan ja esityksen nimi sekä varattujen lippujen määrä. Lisätietoa henkilökunnalle tarjolla olevista lipuista Avaimesta: Palvelut > Terveys ja hyvinvointi > Liikunta, kulttuuri ja muu hyvinvointi > Kulttuuri Edullisia elokuvalippuja tilattavissa! Henkilöstölle on hankittu 650 kpl elokuvalippuja Bio Grandiin ja Kino Myyriin. Ne ovat voimassa asti. Liput vaihdetaan elokuvateatterin kassalla paikkalipuksi. Lipuilla pääsee katsomaan kaikkia ohjelmistossa olevia esityksiä, myös 3D-elokuvia. Valmiiksi edullisiin matineaelokuviin niitä ei kannata käyttää. Kansallisteatteri Luulosairas tarvitse kelloa vilkuilla. Luulosairas klo 19 Pieni näyttämö Liput 30 Varaukset viimeistään klo 10 ja lunastus Molièren luulot poistavassa komediaklassikossa hervottoman herjan kohteena on aikakautensa lääketiede sekä ihmisten loputon herkkäuskoisuus. Tähtikaartissa loistaa muun muassa Esko Salminen. Helsingin kaupunginteatteri Lainavaimo klo 19 Lilla Teatteri Liput 25 Varaukset viimeistään klo 10 ja lunastus 2.3. Lainavaimo on lähes farssimainen komedia, josta ei nopeita käänteitä puutu. Loistava näyttelijäkaksikko vetää esitystä sellaisella vauhdilla, ettei yleisön Palvelija klo 19 Arenanäyttämö Liput 25 Varaukset viimeistään klo 10 ja lunastus Kari Hotakaisen uudessa monologinäytelmässä monitaituri Martti Suosalo tarkastelee palvelijuutta tragikoomisesti. Ihanat naisemme 6.5. klo 19 Pengerkadun näyttämö Liput 25 Varaukset viimeistään klo 10 ja lunastus Eric Assous'n tuoreessa komediassa on paljon puhetta Lainavaimo Kesäyön unelma naisista. Kolme mieskaverusta joutuu pohtimaan millä ystävyys mitataan ja mitä kaikkea sen pitää kestää. Syksyyn on varattu 100 lippua Billy Elliot -musikaaliin. Lippujen varaus alkaa huhtikuun lopussa. Lisää tietoa seuraavassa lehdessä. Suomen kansallisooppera Kesäyön unelma (baletti) Liput 2. parvi 60 ja 3.parvi 40 Varaukset viimeistään 6.3. klo 10 ja lunastus Hurmaava romanttinen klassikko täynnä taianomaisia rakkauskiemuroita. Kansainvälistä mainetta niittänyt koreografi Jorma Elo tulkitsee näytelmän, jossa seikkailevat niin keijut kuin ihmisetkin. Näin tilaat elokuvalippupaketin 1. Lähetä sähköpostilla viesti osoitteeseen: fi (YHT Teatterilippujen tilaus). 2. Kirjoita aiheriville "Bio Grand lippuja" tai "Kino Myyrin lippuja", sen mukaan kumpaan teatteriin haluat liput. 3. Kirjoita viestikenttään nimesi ja esim: "Tilaan henkilökunnalle tarkoitettuja elokuvalippuja". 4. Saat parin päivän sisällä vastausviestin lippujen saatavuudesta Hannele Karlinilta. Jos vastausta ei kuulu, lähetä viesti uudelleen. 5. Jos saat vastauksen, että lippuja on vielä jäljellä, lähetä kaupungin sisäpostilla kirjekuoressa 12 euroa (mahdollisimman vähän kolikoita) osoitteeseen: Lipputilauksia hoitaa Hannele Karlin. Yksi henkilö voi tilata kahden lipun lippupaketin vain kerran. Hinta on 12. Kaveriksi elokuviin voi ottaa kenet haluaa. Hyvä elokuva mukavassa seurassa onkin mitä parhain tapa palautua ja huolehtia omasta jaksamisestaan. Työsuojelu Hannele Karlin Tikkuraitti 11 A 4. krs Vantaa. Lähetä kuoressa myös sisäpostiin tarkoitettu keltainen osoitetarra, johon olet valmiiksi kirjoittanut palautusosoitteen lipuille. Varmistathan ennen lähetystä, että kuori on hyvin kiinni, etteivät rahat putoa siitä matkalla. 6. Kun rahat ja osoitetarra ovat tulleet perille, liimaa Hannele valmiiksi täyttämäsi osoitetarran kuoren päälle ja laittaa kaksi elokuvalippua sinulle postitse tulemaan. Ja piakkoin saatkin liput paluupostissa. Huomio! Osoitetarrattomiin rahalähetyksiin ei voi lähettää lippuja! Ethän unohda käyttää kaupungin tukemaa elokuvalippuetuasi

18 Hiljaisuuden retriitti Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa Karjalohjalla Hiljaisuuden retriitti on viikonlopun mittainen mahdollisuus sitoutua hiljaisuuteen ryhmässä, levätä ja kuunnella omaa sisintä. Mindfulnessin menetelmiä hyödyntäen pysähdymme tähän hetkeen hyväksyen sen juuri sellaisenaan. Hiljaisuutta rytmittävät ruokailut sekä yhteiset hetket kappelissa. Retriittiläisellä on oma huone, hiljentymistä tukevaa lukemista ja ympärillään hoitava luonto. Ohjaajalta voi halutessaan varata ajan henkilökohtaiseen keskusteluun. Hiljaisuus luo yhteyttä, jossa jokainen voi olla omalla tavallaan. Ei tarvitse suorittaa, tehdä vaikutusta eikä ottaa kontaktia. Hyväksyvän tietoisen läsnäolon kautta saamme pysähtyä lepoon ja tähän hetkeen. Elämän yksinkertaisuus ja pyhyys saavat tilaa, levon ja työn rytmi voi palautua. Retriitin ohjaavat pastori Tarja Korpela ja diakoniatyöntekijä Saara Huhanantti. Retriitin hinta 130 euroa sisältäen täysihoidon ja kuljetuksen. Ilmoittautumiset: Kevein ja kuulostelevin askelin kevääseen hiljaisuuden iltapäivät henkilöstölle Vietämme iltapäivää kiireettömästi pysähtyen kokonaisvaltaisen kehollisuuden musiikin ja levollisen läsnäolon keitaalle. Iltapäivän aluksi pientä tarjoilua. Kappelin soiva sielu Torstaina klo Urut ovat kappelin soiva sielu. Niiden sointi liikuttaa sielua ja täyttää hengen. Iltapäivässä pysähdymme meditatiivisen urkumusiikin ja kappelin yksinkertaisen arkkitehtuurin äärelle. Hiljentyminen antaa mahdollisuuden 34 kuunnella itseään ja Pyhän läsnäoloa. Hiljentymällä löytyvät avaimet oman elämämme kysymyksiin ja kaipauksiin. Urkumusiikista vastaa musiikin maisteri Pippa-Riina Tuhkalainen ja hiljaisuuden äärelle johdattelee retriitinohjaaja ja pastori Tarja Korpela. Pyhän tanssin askelin Torstaina 16.4 klo Pyhä tanssi on meditatiivista liikettä ja hiljaisuutta. Menetelmä on ekumeeninen, uskontodialoginen ja terapeuttinen. Yksinkertaisten askelten ja musiikin avulla rauhoitamme kehomme ja mielemme tähän hetkeen. Tanssi ei edellytä osaamista, eikä se ole esittävää, vaan painottuu mielessä tapahtuvaan matkaan ja kokemukseen. Mukana pyhän tanssin ohjaaja Pia Olkkonen ja retriitinohjaaja ja pastori Tarja Korpela. Ilmoittautuminen hiljaisuuden iltapäiviin viimeistään viikkoa ennen: tarja. tai puh Tilaisuudet ovat Vantaan seurakuntien yhteisen seurakuntatyön palveluiden ja Vantaan kaupungin henkilöstön kehittämisyksikön järjestämiä. Jaakko Niinistöstä apulaiskaupunginjohtaja Asukaspalveluista vastaavaksi apulaiskaupunginjohtajaksi on valittu tekniikan tohtori, dosentti Jaakko Niinistö. Niinistö toimii tällä hetkellä vanhempana tutkijana Helsingin Anna vinkkejä ja palautetta on Vantaan kaupungin henkilöstölehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Juttujen ideoimiseen kaivataan lukijoita mukaan. Kerro ideasi ja palautteesi joko toimialasi viestintään tai lehden toimittajalle sähköpostiosoitteella yliopiston epäorgaanisen kemian laboratoriossa. Kuvassa kaupunginjohtaja Kari Nenonen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen, Jaakko Niinistö sekä valtuuston kokouksessa puheenjohtajana toiminut Heikki Heinimäki. n ilmestymisaikataulu /2015 Osallisuus dl ilmestyy /2015 Työhyvinvointi dl ilmestyy 7.7. (kiinni oleviin toimipisteisiin elokuussa) 4/2015 (teema avoin) dl ilmestyy

19 Sammuta valot Anna tunti maailmalle! Earth Hour Lauantaina klo Kaupungintalon edessä, Tikkurilassa Tulikansa-tulishow Paalutorilla, Myyrmäessä Taikatulet-tulishow Ota mukaan oma lyhty ja valaise polkusi tapahtumaan! Kuva: Thomas Whitehouse Vantaankosken seurakunnan kynttilähartaus Paalutorilla ja Tikkurilan seurakunnan kynttilähartaus kaupungintalon edessä noin klo Myyrmäkiliike vastaanottaa kotitalouksien ongelmajätteitä Paalutorilla klo Järjestäjä Vantaan kaupunki